Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan uraohjauksen hyviä käytänteitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan uraohjauksen hyviä käytänteitä"

Transkriptio

1 Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan uraohjauksen hyviä käytänteitä Aalto, Anne - Eskola, Seija - Ihalainen, Anna-Kaisa - Winqvist, Sinikka (toim.)

2

3 nvalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus on Invalidiliiton ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos, joka järjestää ammatillista peruskoulutusta sekä vammaisten opiskelijoiden valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta ja ammatillista lisäkoulutusta. Koulutuskeskuksen erityisenä painopisteenä on ammatillisen erityisopetukseen liittyvä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävä. Koulutuksellinen tasa-arvo edellyttää, että jokaisella on erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen ja sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Ammatillista erityisopetusta annetaan opiskelijalle, joka vamman, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi tarvitsee erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja. Erityisopetuksessa ammatilliset tavoitteet ovat tutkintoon johtavissa koulutuksissa samat kuin vastaavien alojen muissakin ammatillisissa tutkinnoissa. Valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa tavoitteet ovat yksilöllisiä pohjautuen opiskelijan omiin tavoitteisiin ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Tavoitteiden saavuttamista tuetaan yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin ja erilaisten tukitoimien avulla. Opintojen sujumista edistävät muun muassa pienet opiskeluryhmät. Erityisopettajien ammattitaito ja koulutuskeskuksen asiatuntevan muun tukihenkilöstön antama tuki mahdollistavat erilaisia opetus-, ohjaus- ja oppimisjärjestelyjä sekä työtapoja. Opiskelijoita koulutuskeskuksessa on noin 590 ja työntekijöitä noin 240. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus (IJKK) järjestää ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuri luonnontieteet matkailu-, ravitsemis- ja talousala tekniikka ja liikenne yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto. Koulutuskeskuksessa toimitaan Invalidiliiton toiminta-ajatuksen ja arvojen mukaisesti. Toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmisarvo, luotettavuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Invalidiliitto tekee työtä yhteiskunnassa niin, että toimiva arki mahdollistaa tuki- tai liikuntaelinvammaiselle itsenäisen ja hyvän elämän. 3

4 SISÄLTÖ JOHDANTO 6 Anne Aalto, erityisopettaja 6 1 MONIAMMATILLINEN URAOHJAUS MONIAMMATILLINEN URAOHJAUS MAHIS TYÖHÖN -PROJEKTISSA 8 Seija Eskola, erityisopetuksen asiantuntija URAOHJAUKSELLA TYÖELÄMÄÄN VILLEN TARINA 13 Terja Forsell, erityisopettaja Pirjo Kaarnakorpi, erityisopettaja 13 2 JATKOSUUNNITELMA OSANA HOJKS-PROSESSIA 18 Anne Aalto, erityisopettaja 18 3 OPISKELIJAHUOLTO OSANA MONIAMMATILLISTA URAOHJAUSTA OPISKELIJAHUOLLON HYVINVOINTIA VAHVISTAVAT PALVELUT 23 Minna Saulio, koulutusjohtaja TUKENA OPISKELIJAN TAIPALEELLA 26 Katri Koskinen, kuntoutuspsykologi 26 4 YKSILÖVALMENNUS MONIAMMATILLISEN URAOHJAUKSEN TUKENA 30 Sinikka Winqvist, yksilövalmentaja 30 5 TYÖSSÄOPPIMINEN URAOHJAUKSEN TUKENA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS IJKK:SSA 40 Seija Eskola, erityisopetuksen asiantuntija KOKEMUKSIA AUTO-OSASTOLTA 42 Veli Vepsäläinen, erityisopettaja 42» Opiskelu auto-osastolla 42» Työssäoppimisen ohjaus auto-osastolla 44» Opiskelijoiden palautteita työssäoppimisen ohjauksesta 46» Yhteenvetoa hyvistä käytänteistä auto-osastolla 50 6 TYÖTAITOJEN JA TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI URASUUNNITELMAN TEKEMISEN TYÖKALUNA 52 Anne Aalto, erityisopettaja MELBA- JA IMBA-ARVIOINTIMENETELMISTÄ MAHIS TYÖHÖN -PROJEKTIN MELBA- JA IMBA-ARVIOINTIVÄLINEIDEN KOKEILU JA KOKEMUKSET PROJEKTIN PILOTTIRYHMISSÄ TUTKIMUSTIETOA MELBA- JA IMBA-ARVIOINTIVÄLINEIDEN KÄYTÖSTÄ SUOMESSA HAVAINTOJA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 62 4

5 7 TYÖVALTAINEN OPISKELU TYÖVALTAISEN OPISKELUN KÄYTÄNTÖJÄ 64 Seija Eskola, erityisopetuksen asiantuntija TYÖVALTAINEN OPISKELU TYÖPAIKALLA 67 Pekka Simanainen, vastuuopettaja, logistiikka TYÖNHAKUVALMENNUS 72 Anna-Kaisa Ihalainen, projektipäällikkö 72 9 TYÖLLISTYMISEN POLKUJA 76 Eija Männistö, erityisopetuksen asiantuntija KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO, KEUDAN URAOHJAUKSEN MALLI 80 Anu Raudasoja, kehitysjohtaja URAOHJAUS ENNEN OPINTOJEN ALKUA URAOHJAUKSEN MALLIN KÄYTÄNTÖÖN VIENTI KEUDASSA YHTEENVETO URAOHJAUKSEN MALLIN KEHITTÄMISESTÄ KEUDASSA LOPUKSI 88 Anne Aalto, erityisopettaja 88 LÄHTEITÄ 92 LIITTEET 93 JATKOSUUNNITELMIEN TEKEMINEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKEMINEN -PALAUTELOMAKE 93 ELÄMÄNHALLINNAN TIKKATAULU 93 JATKOSUUNNITELMALOMAKE 93 ALKUKARTOITUSLOMAKE 93 AUTOALAN OPISKELIJA MATIN VERTAILUPROFIILI SUHTEESSA AUTON PERUSHUOLLON TEKEMISEEN 93 KOKO RYHMÄN VERTAILU PERUSHUOLLON TEKEMISESSÄ 93 5

6 JOHDANTO Anne Aalto, erityisopettaja Tässä julkaisussa esitellään Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen hallinnoimassa Mahis työhön -projektissa kokeiltuja ja kehitettyjä uraohjauksen hyviä käytänteitä. Mahis työhön -projekti jatkoi koulutuskeskuksessa vuonna 2007 päättyneen Erityinen-projektin työtä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. MAHIS TYÖHÖN -PROJEKTIN TAVOITTEINA OLI erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymistä edistävän ohjausmallin kehittäminen yritysyhteistyön sekä muun alueellisen ja seudullisen verkostoitumisen ja yhteistyön tehostaminen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden kehittäminen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden uraohjauksen ja työllistymisen eteenpäin viemiseksi. ESR-rahoitteista Mahis työhön -projektia on valvonut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Projektissa ovat toimineet Invalidiliiton Järvenpäänkoulutuskeskuksen yhteistyökumppaneina Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Amisto ja Järvenpään kaupunki. Projektin keskeisenä tavoitteena oli suunnitella, muokata ja jäntevöittää erityistä tukea tarvitsevien perustutkinto-opiskelijoiden moniammatillista uraohjausta, luoda uraohjauksen malli sekä integroida uraohjaus osaksi koulutusta. Projektin pilottiryhminä oli Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen kolme opiskelijaryhmää: kaksi liiketalouden perustutkinnon ryhmää sekä yksi autoalan perustutkinnon ryhmä. Sekä ammatillisen opetuksen että ammatillisen erityisopetuksen tavoitteet on kirjattu lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmien perusteisiin. Tavoitteisiin kuuluvat paitsi alaan liittyvän ammattitaidon saavuttaminen myös työllistyminen ja elämänhallinnan taitojen kehittyminen. Lisäksi lainsäädännössä korostetaan, että ammatillisessa koulutuksessa on otettava huomioon työelämän tarpeet (Laki ammatillisesta koulutuksesta 1998, 1., 5. ja 6. ). Tutkinnon perusteiden mukaan opiskelijoiden tulee saada erityisopetusta, jos he tarvitsevat vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elä- 6

7 män häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluita. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella opiskelijalla on oltava erilaisista oppimisedellytyksistä huolimatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. (Ammatillisen perustutkinnon perusteet, liiketalouden perustutkinto, 2009: s ) Työllistyminen perustutkinnon suorittamisen jälkeen on aina haaste. Erityinen haaste se on erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymistä on tutkittu jonkin verran ja tehty toimenpide-ehdotuksia asiaan vaikuttamiseksi. Aihetta käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa: Tuula Kukkonen 2009: Vastuun uusjako. Vajaakuntoisten työkyky ja työllistyminen yritysten näkökulmasta Mika Vuorela 2008: Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön Kristiina Härkäpää 2005: Tuetun työllistymisen periaatteet ja tuloksellisuus. Systemaattista seurantaa vajaakuntoisten työllistymisestä on kuitenkin vähän. Olemassa on lähinnä yksittäisiin projekteihin liittyviä tietoja. (Melin Hautaniemi Aro 2009.) Härkäpään (2005) mukaan kehittämishankkeet ovat osoittaneet, että vajaakuntoisten työllistymistä voidaan parantaa erityistoimin. On siis tärkeää, että oppilaitoksissa kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän sidosryhmiensä kanssa käytänteitä, jotka edistävät siirtymistä oppilaitoksesta työelämään ja yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Yhteistyössä on olennaista keskittyä opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen työhön sijoittumisen helpottamiseksi. Tuula Kukkonen (2009) on väitöskirjassaan tuonut esiin esimerkiksi seuraavia työnantajien näkökulmia erityistä tukea tarvitsevan työnhakijan rekrytoinnin edistämiseksi: arvio siitä, miten erityisen tuen tarve vaikuttaa työn tekemiseen mahdollisuudet tehdä järjestelyjä tiedon perusteella tuki ja apu työn räätälöintiin, sillä räätälöinti vaatii työnantajien mielestä erityisosaamista, jota heillä ei ole onnistuneet kokemukset työssä olevien työntekijöiden työkykymuutosten edellyttämästä työn räätälöinnistä hakijan vahvuudet: osaaminen ja ammattitaito hakijan kehittymishalu hakijan asenne, motivaatio ja sitoutuminen hakijan vuorovaikutustaidot. Mahis työhön -projektissa on kokeiltu ja otettu käyttöön menetelmiä ja välineitä, jotka antavat vastauksia myös edellisiin haasteisiin. Seuraavissa luvuissa kuvataan Mahis työhön -projektissa kehitettyä moniammatillisen uraohjauksen mallia ja sen toteuttamisen käytänteitä opiskelijoiden urasuunnittelussa sekä erityisoppilaitoksessa että yleisessä ammattiopistossa. 7

8 1 MONIAMMATILLINEN URAOHJAUS 1.1 MONIAMMATILLINEN URAOHJAUS MAHIS TYÖHÖN -PROJEKTISSA Seija Eskola, erityisopetuksen asiantuntija M oniammatillisen uraohjauksen kehittämistyön tavoitteena oli ammatillisen kuntoutuksen ja uraohjauksen tiiviimpi integroiminen osaksi koulutusta. Moniammatillisen uraohjauksen malli sopii sovellettuna myös erinomaisesti kaikkien opiskelijoiden uraohjauksen prosessikuvaukseksi. Tästä esimerkki on Anu Raudasojan kirjoittamassa artikkelissa Keudan sovellus uraohjausprosessista. 8 1 Moniammatillinen uraohjaus

9 URAOHJAUKSEN TAVOITTEET Uraohjaus tarkoittaa opiskelijan ammatti-, työelämä- ja itsenäisen elämän valmiuksien kehittymisen tukemista koulutuksen eri vaiheissa yksilö- ja ryhmäohjauksen sekä työelämäkokemusten ja verkostotyön keinoin. Moniammatillisen uraohjauksen avulla vahvistetaan opiskelijan omaa aktiivista roolia arjessa selviytymisessä ja työllistymisessä sekä selvitetään yksilöllisesti räätälöityjä työllistymispolkuja. Uraohjauksen tavoitteena on löytää opiskelulle selkeä päämäärä suuntana työllistyminen ja mahdollisimman itsenäinen elämä. URAOHJAUKSEN SISÄLLÖT JA MENETELMÄT Uraohjauksen keskeisiä sisältöjä ovat itsetuntemus, elämänhallinta ja itsenäinen elämä, työelämävalmiudet, ammattitaidon hankkiminen ja ammatillinen kasvu sekä työnhakutaidot ja työllistymisen eri vaihtoehdot. Uraohjauksen keinoina hyödynnetään mm. yksilövalmennusta, ryhmäohjausta, verkostoyhteistyötä ja työssäoppimista. Uraohjaus on osa opiskelijan ohjausta, ja se on keskeisessä roolissa opiskelijan henkilökohtaisia suunnitelmia laadittaessa (HOPS ja HOJKS). Tavoitteet ja suunnitelmat kirjataan HOPSin osana olevaan jatkosuunnitelmaan. Suunnitelman edistymistä seurataan sekä tarkistetaan ohjausprosessin kuluessa. Uraohjaus alkaa jo ennen opiskelua, kestää opintojen ajan ja ulottuu myös opintojen jälkeiseen aikaan. Suunnitelmat luodaan sellaisiksi, että niillä on mahdollisuus elää ja muotoutua koko ohjausprosessin ja opiskelun ajan. OPISKELIJALÄHTÖISYYS Opiskelija on oman uraohjausprosessinsa päähenkilö ja aktiivinen toimija. Ohjauksen tehtävänä on lisätä opiskelijan aktiivisuutta ja voimaantumista sekä antaa valmiuksia ja työkaluja oman elämänsä ja työhön siirtymisensä suunnitteluun sekä suunnitelmien toteuttamiseen. Ohjausprosessin aikana opiskelija arvioi mm. omaa kehittymistään, sitoutumistaan, muutoshalukkuuttaan ja realistisia tavoitteitaan. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Opiskelijoiden henkilökohtainen urasuunnittelu tapahtuu moniammatillisena yhteistyönä. Yhteistyön tavoitteena on, että opiskelija löytää juuri hänelle sopivan opiskelu- ja tutkinnonsuorittamismuodon sekä työllistymispolun ja muun hyvän elämän. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työllistyminen edellyttää yleensä yhteistyötä ja pitkäjänteistä, koko opiskeluajan kestävää tavoitteiden ja mahdollisuuksien kartoittamista. Yhteistyössä toimijoina ovat opiskelijan ja hänen läheistensä lisäksi opettajat, opiskelijahuollon edustajat, koulunkäyntiavustajat tai ohjaajat, työelämän edustajat, työvoimaviranomaiset, sosiaalitoimen ja Kelan edustajat, terapeutit ym. Henkilöstön tehtävänä on ohjata opiskelijaa prosessissa ja realistisen tavoitteen asettamisessa sekä tavoitteen suuntaisen toiminnan edistämisessä. 9

10 Mahis työhön-projekti uraohjausprosessi KAARNAKORPI LISKI VEPSÄLÄINEN WINQVIST Koulutukseen hakeutuminen Opiskelun aloitus Orientaatio ja sitoutuminen Ammatillinen kasvu Työelämään valmistautuminen ja itsenäistyminen Jatkosuunnitelman toteutuminen Peruskoulut Muut oppilaitokset Nuorten työpajat TE-toimistot Valmentavat opinnot Vakuutusyhtiöt Muut tahot Tutustumisjaksot Koulutuskokeilut Yleisinfo Oppilaitokseen hakeminen ja valinta Palvelutarpeen kartoitus 1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI HOJKS/HOPS Palvelutarpeen kartoittaminen toimenpiteiksi Tukitoimet Alustava urasuunnitelma opiskelijalähtöisesti Yksilövalmennus Elämänhallinta ja työelämän pelisäännöt Yrityskäynnit Oman ammattialan perusvalmiudet Työssäoppimisjakso ja näyttö Kesätyöt HOJKS/HOPS Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työnhakuvalmennus Yrityskäynnit Työssäoppimisjakso ja näyttö Urasuunnitelman täsmennys Yksilövalmennus Työtehtävään soveltuvuus: arviointi Työllistymismahdollisuuksien arviointi kotikunnissa Tukitoimet HOJKS/HOPS Tarvittavat tukitoimet Työllistyminen/ itsenäinen elämä Työssäoppimisjakso ja näyttö Opintosuoritusten ajan tasalle saattaminen Ammatti-identiteetin luominen Ura- / jatkosuunnitelman laatiminen Koulutus Avoimet työmarkkinat Palkkatyö Tuettu työ Välityömarkkinat Työpaja/ toiminta-keskus Työkeskus TE-toimisto Sosiaalitoimisto 4 5.vuosi Opintojen suorittaminen OPISKELIJA SIDOSRYHMINEEN URAOHJAUSPROSESSI IJKK:SSA Kuva 1. Uraohjaus painottuu koulutuksen eri vaiheissa eri tavoin. Yllä olevassa kuviossa on kuvattu uraohjauksen kokonaisuus opiskelijan opintopolun mukaisesti. KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN Soveltuvan koulutusalan ja opiskelumuodon valinta ovat tärkeitä edellytyksiä urasuunnitelman toteutumiseksi. Työelämään ja koulutuksiin tutustumiset ja koulutuskokeilut auttavat opiskelijaa selkiyttämään uratoiveitaan. Opiskelijat tulevat IJKK:een joko suoraan peruskoulusta tai muista oppilaitoksista, työpajoilta, työ- ja elinkeinotoimiston kautta tai valmentavan opinnoista. Opiskelija toimittaa hakuvaiheessa tietoja aikaisemmista opinnoistaan, lääkärinlausuntoja yms. Erityisen tuen tarve on edellytys opiskelijavalinnalle. Opiskelijavalinta oppilaitoksessa pyritään tekemään huolellisesti, ja hakijan soveltuvuutta alan opiskeluun arvioidaan. Valintavaiheessa kartoitetaan myös opiskelijan vahvuuksia, mahdollisuuksia ja tukitoimien tarvetta opiskelussa. OPISKELUN ALOITUS: ORIENTAATIO JA SITOUTUMINEN Koulutuksen alussa opiskelija, huoltaja, opetus- sekä opiskelijahuollon henkilöstö sekä yksilövalmentaja tekevät yhteistyössä alkukartoituksen opiskelijan tilanteesta Moniammatillinen uraohjaus

11 Kartoituksessa hyödynnetään opiskelijavalinnassa esille tulleita tietoja, lähettävän tahon lausuntoja ja muita lähtötilannetietoja. Kartoituksessa selvitetään opiskelijan omat tavoitteet, perustaidot, henkilökohtaiset vahvuudet ja valmiudet, kotipaikkakunnan tukiverkosto, tiedossa olevat oppimisvaikeudet, työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat asiat, elämänhallintaan ja sosiaaliseen verkostoon liittyvät asiat sekä yhteistyötaidot jne. Tiedot kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) ja erityisopetuksessa opiskelijalle laadittavaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Samalla kartoitetaan myös opiskelijan tarvitsemia erityisiä opetus- ja opiskeluhuollon palveluja. Opiskelija laatii itselleen alustavan jatkosuunnitelman eli tulevaisuuden työllistymisen suunnitelman. Koulutuksen alussa ammatillisten taitojen ja työelämävalmiuksien kehittyminen painottuu työelämän pelisääntöjen ja ammattialan perusvalmiuksien hankintaan. Tässä hyödynnetään yrityskäyntejä ja työssäoppimisen jaksoja. Ensimmäisenä lukuvuotena kartoitetaan omia elämänhallintataitoja esim. elämänhallinnan tikkataulun avulla ja pyritään tukemaan elämän eri osa-alueiden hallintaa. TOINEN OPISKELUVUOSI: AMMATILLINEN KASVU Toisena opiskeluvuotena opiskelijan ura- ja jatkosuunnitelma alkaa täsmentyä. Opinnot ja työssäoppimisjaksot suunnitellaan yhteistyössä opiskelijan, opettajien, yksilövalmentajan ja työnantajan ja työpaikkaohjaajan kanssa niin, että ne mahdollisimman hyvin tukevat opiskelijan kokonaissuunnitelmaa, työllistymistä ja ammattiosaamisen kehittymistä. Opintoja voidaan eriyttää tavoitteita ja sisältöjä muokkaamalla, erilaisin opetusjärjestelyin ja mm. työvaltaisella opiskelulla. Imba- ja Melba-arviointivälineiden avulla voidaan vertailla opiskelijan työkykyä ja työn vaativuutta, ja näin saadaan tarkempaa tietoa sopivan työpaikan ja tehtävän löytymiseksi. Toisena lukuvuotena opiskelijan ammattiosaaminen ja ammatillinen identiteetti kehittyvät. Erityisen tärkeitä tässä ovat työssäoppimisen jaksot. Työelämävalmiuksiin liitetään työnhakuvalmiudet. Työelämävalmennus ja työnhakuohjaus sisältävät ryhmä- ja yksilöohjauksena toteutettuna mm. työnhakuasiakirjojen laatimista (CV, työhakemus jne.), työhaastatteluvalmennusta, lainsäädäntöön tutustumista, työelämän pelisääntöjen läpikäymistä, työsuhdeasioiden läpikäymistä sekä työhaastatteluihin ja yhteydenottoihin liittyviä asioita. Toisena opiskeluvuonna aloitetaan yleensä myös työllistymismahdollisuuksien kartoittaminen ja yhteistyö opiskelijan kotikunnan kanssa. 11

12 KOLMAS OPISKELUVUOSI: TYÖELÄMÄÄN VALMISTAUTUMINEN JA ITSENÄISTYMINEN Kolmantena opiskeluvuotena uraohjaus painottuu työelämään valmistautumisen ja itsenäistymisen tukemiseen. Työssäoppimisen jaksot ja ammattiosaamisen näytöt vahvistavat opiskelijan ammatti-identiteettiä ja suuntaavat opintoja jatkosuunnitelmien mukaan. Opintosuoritusten ajan tasalle saattaminen mahdollistaa valmistumisen. Opiskelujen loppuvaiheessa tiivistetään yhteistyötä opiskelijoiden kotipaikkakunnan työvoimaviranomaisten sekä muiden toimijoiden kanssa. Opiskelijan urasuunnitelma täsmentyy ja jatkopaikan (esim. koulutus, työpaikka, tuettu työ, työpaja tai toimintakeskus) kanssa aloitetaan yhteistyötä. Yhteistyökumppaneita ovat mm. opiskelijan tulevan kotipaikkakunnan työllistymistä tukevat tahot, asumispalvelut, TE-toimisto ja sosiaalitoimi. JATKOSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Tavoitteena on, että jokaiselle opiskelijalle olisi löytynyt omien suunnitelmiensa mukainen työpaikka tai muu jatkosuunnitelmien tavoitteiden mukainen paikka, kuten opiskelu. Myös opiskelijan mahdollisesti tarvitsema yksilöllinen tuki itsenäiseen elämään varmistetaan tulevassa kotikunnassa. Yhteistyötä jatketaan tarvittaessa puolen vuoden ajan valmistumisen jälkeen sellaisen opiskelijan kanssa, joka ei ole valmistunut, jolle ei ole löytynyt jatkopaikkaa tai jonka työsuhde on katkennut. Seuraavissa luvuissa kuvataan tarkemmin Mahis työhön -projektissa kehitettyjä moniammatillisen uraohjauksen hyviä käytäntöjä Moniammatillinen uraohjaus

13 1.2 URAOHJAUKSELLA TYÖELÄMÄÄN VILLEN TARINA Terja Forsell, erityisopettaja Pirjo Kaarnakorpi, erityisopettaja Ville oli 18-vuotias lukiolainen, joka harrasti moottoripyöräilyä ja liikuntaa. Hän oli luonteeltaan sosiaalinen, ja hänellä oli paljon ystäviä. Ville vammautui keväällä 2003 harrastuksessaan tapahtuneen tapaturman seurauksena. Tapaturma aiheutti aivoverenvuodon, joka johti aivovammaan. Leikkauksen jälkeen Villellä alkoi pitkä laitoskuntoutusjakso. Villen vamma näkyi muistiongelmina ja keskittymisvaikeutena. Lisäksi vammautuminen muutti Villen persoonallisuutta: hän saattoi puhua ajattelemattomasti ja hänen puheensa oli ajoittain hyvin rönsyilevää. Vammautuminen aiheutti lisäksi muita oppimisvaikeuksia, esimerkiksi ongelmia kielellisessä päättelyssä. Villen lukio-opinnot keskeytyivät. Vuoden kestäneen neuropsykologisen kuntoutuksen ja fysioterapian jälkeen Ville aloitti kuuden kuukauden kuntouttavan työtoimintajakson Invalidiliiton työkeskuksessa. Työ oli lähinnä pakkaustyötä, ja sen tavoitteena oli säännölliseen päivärytmiin totuttelu ja sosiaalisten kontaktien luominen. Jakson aikana Villen omatoimisuus ja sosiaaliset taidot paranivat. KOULUTUSKOKEILUT Kuntouttavan työtoimintajakson jälkeen Villen lääkäri suositteli Kelan kustantamaa koulutuskokeilua Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa, tarkoituksena selvittää eri alojen sopivuutta ennen ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Kahden viikon pituinen koulutuskokeilu toteutui keväällä 2005, jolloin Ville tutustui varastotyöntekijän linjaan sekä jatko-opintoihin valmentavaan Akvakoulutukseen. Koulutuskokeilun perusteella Villelle suositeltiin kaupan alan työtehtäviin valmentavaa K-linkki-koulutusta tai opintoihin valmentavaa Akva-koulutusta. Varastotyöntekijäkoulutusta ei suositeltu mm. tasapainovaikeuksien ja näkökenttäpuutoksen vuoksi. VALMENTAVAT OPINNOT Ville aloitti Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa vuoden kestävän kaupan alan työtehtäviin ja itsenäiseen elämään valmentavan ja kuntouttavan K-linkkikoulutuksen syksyllä Koulutuksen aikana vahvistettiin äidinkielen ja viestinnän, matematiikan, vieraiden kielten sekä tietotekniikan osaamista. Lisäksi Ville sai koulussa lukikuntoutusta. Säännöllinen neuropsykologin seuranta ja fysioterapia jatkuivat koulutuksen aikana. 13

14 Erityistä tukea koulutuksen aikana Ville tarvitsi muistamisen ja keskittymisen harjoittelemisessa. Koulutuksen alussa Ville ei pystynyt olemaan kokonaista oppituntia paikallaan, ja lisäksi Villen puheliaisuus ja levottomuus tunneilla vaikeutti ryhmän työskentelyä. K-linkki-koulutuksen aikana Ville oli työharjoittelussa ryhmän kanssa postitustehtävissä ja työvalmentajan tukemana toimistotyössä. Jakson aikana kokeiltiin myös itsenäistä työskentelyä. Se ei onnistunut, koska Ville ei jaksanut keskittyä riittävästi työtehtäviin. Lisäksi työtehtävissä näkyivät Villen hahmottamis- ja muistamisvaikeudet. Ville harjoitteli itsenäisen elämän perusvalmiuksia mm. kolme viikkoa kestävällä asumisvalmiuksien arviointijaksolla. Tällöin Ville asui itsenäisesti koulun asuntolan yksiössä ja harjoitteli mm. itsestään huolehtimista, ruuanvalmistusta, pyykinpesua, siivousta sekä asioimista ja raha-asioiden hoitamista. Ensimmäisen valmentavan vuoden jälkeen Ville siirtyi liiketalouden ja hallinnon opintoihin valmentavaan Kauha-koulutukseen. Koulutuksessa vahvistettiin edelleen samoja osa-alueita kuin edellisenä vuonna. Koulutuksen aikana Ville tutustui kahden viikon ajan myymälätyöhön. Myymälän työtehtävät tuntuivat Villestä liian haastavilta, eikä hän kokenut niitä mielekkäinä. Lisäksi Ville sai lukiopetusta sekä puheilmaisuopetusta. Neuropsykologinen kuntoutus ja fysioterapia jatkuivat myös koulutuksen aikana. Toisen valmentavan koulutusvuoden aikana Villen kuntoutuminen edistyi, hän noudatti työaikoja ja pärjäsi hyvin ryhmän jäsenenä. Valmentavien vuosien aikana Villen vastuuopettajan työparina toimivat opiskelijahuollon yhdyshenkilö (kuntoutuspsykologi) ja luokka-avustaja. OPISKELUN ALOITUS LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON OPINNOISSA Toisen vuoden jälkeen Villen vastuuopettaja suositteli ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Ville kävi keväällä tutustumassa liiketalouden perustutkinnon opintoihin viikon ajan, jonka jälkeen hän jätti hakemuksen opintoihin. Valintaprosessin aikana tuleva vastuuopettaja perehtyi Villen kuntoutus- ja opiskeluhistoriaan opiskeluhuollon yhdyshenkilön kanssa. Tärkeänä osana valintaprosessissa oli konsultointi Villen valmentavan vastuuopettajan kanssa. Ville aloitti liiketalouden perustutkinnon opiskelun syksyllä Tällöin hänen kuntoutumisensa oli edistynyt niin hyvin, että neuropsykologinen sekä fysikaalinen kuntoutus loppuivat ennen koulutuksen alkua. Ville teki yhdessä vastuuopettajan ja opiskelijahuollon yhdyshenkilön (terveydenhoitaja) kanssa opintojen alussa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). HOJKSissa määriteltiin erityksen opetuksen tarve, opiskelun edellyttämät opiskeluja opiskelijahuollon palvelut sekä muut henkilökohtaiset tukipalvelut. HOPSissa kartoitettiin lähtötaso, vahvuudet, oppimistyyli, henkilökohtaisia tavoitteita ja tarvittavia oppimisen tukitoimia. HOJKSia ja HOPSia tarkistettiin useampia kertoja vuoden aikana HOJKS-palavereissa Moniammatillinen uraohjaus

15 Ensimmäisenä tutkintotavoitteisena vuotena keskityttiin ammatillisten perusvalmiuksien hankkimiseen. Näitä olivat mm. perustiedot yrityksen ja yhteiskunnan toiminnasta, asiakaspalvelun periaatteet sekä työvälineohjelmien käyttö. Opinnot sujuivat muuten hyvin, mutta Villellä oli edelleen jonkin vaikeuksia keskittyä oppitunneilla. Villen ensimmäisen vuoden opintoihin kuului keväällä kuukauden työssäoppimisjakso. Ville tarvitsi tukea työssäoppimispaikan hakemisessa sekä jakson aloittamisessa. Työssäoppimisopettaja keskusteli Villen kanssa pukeutumisesta, siisteydestä sekä käyttäytymisestä työnhakutilanteessa. Lisäksi opettaja oli Villen tukena työhaastattelussa. Ville pääsi työssäoppimisjaksolle sisäisen postin käsittelytehtäviin isoon yritykseen kotipaikkakunnallaan. Työ sisälsi lähinnä postin jakamista ja lähettämistä sekä kopiointia. Villen mukana ensimmäisinä päivinä oli koulun työvalmentaja. Työvalmentaja laati yhdessä Villen ja työpaikkaohjaajan kanssa selkeän työn ja tehtävien kuvauksen. Työtehtävät sujuivat alkuohjauksen jälkeen melko itsenäisesti. Työpaikalla Ville suoritti asiakaspalveluun liittyvän ammattiosaamisen näytön. Jakson jälkeen koululla keskusteltiin Villen urasuunnitelmasta. Villen asetti tavoitteekseen toimistotyön, jossa saisi työskennellä mahdollisimman paljon tietokoneella. AMMATILLINEN KASVU, TOISEN VUODEN OPINNOT Toisena tutkintotavoitteisena vuotena alkoi oppilaitoksessa Mahis työhön -projekti, johon Ville halusi mukaan pilottiopiskelijaksi. Ville toivoi projektista tukea työllistymiselleen toimistotöihin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Syksyn ensimmäiseen HOJKS-palaveriin osallistuivat vastuuopettajan ja opiskelijahuollon yhteyshenkilön lisäksi projektin yksilövalmentaja, ja siinä sovittiin yksilövalmennuksen alkamisesta. Toisena vuonna Villellä alkoivat koulutusohjelmaopinnot valitsemassaan toimistopalveluiden ja tietohallinnon koulutusohjelmassa. Opinnot keskittyivät pitkälti toimisto- ja tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen. Villen opinnot sujuivat, ja hän suoritti kaikki kurssit aikataulun mukaisesti edelleen jatkuvista keskittymisvaikeuksista huolimatta. Villelle tehtiin taitoarviointi Melba-menetelmällä, jota verrattiin toimistotyöhön tehtyyn työnvaativuusarviointiin. Arvioinnissa suunnitelmallisuus, oppiminen ja muistaminen, ongelmanratkaisu, omatoimisuus, huolellisuus ja tekstin ymmärtäminen nousivat edelleen kehitettäviksi taidoiksi. Villen katsottiin tarvitsevan selkeät työohjeet, joita olisi hyvä kerrata säännöllisesti. Lisäksi Ville tarvitsee tukea työtehtävien aloittamiseen. Yksilövalmennuksessa painopisteenä oli työllistymismahdollisuuksien kartoittaminen kotikunnassa. Ville teki yksilövalmennuksessa oman elämäntilanteen kartoituksen tikkataulumenetelmällä. Ville koki tarvitsevansa valmennusta lähinnä työelämävalmiuksien vahvistamiseen. 15

16 TYÖELÄMÄÄN VALMISTAUTUMINEN JA ITSENÄISTYMINEN, KOLMANNEN VUODEN OPINNOT Kolmantena tutkintotavoitteisena vuotena Villen koulutusohjelmaopinnot jatkuivat. Opintoihin kuuluivat tietoteknisten kurssien lisäksi mm. opinnäytetyön tekeminen sekä työnhakuvalmennus. Ville sai myös opettajalta työnhaussa yksilöohjausta. Työssäoppimisjaksolle Ville pääsi samaan yritykseen, jossa oli ollut jo ensimmäisenä vuonna. Työnkuva oli tällä kertaa vaativampi ja sisälsi erilaisia toimistotöitä. Suunnitellut työtehtävät osoittautuivat liian vaativiksi Villelle, eikä työssäoppimispaikalla löytynyt riittävästi Villelle sopivia töitä, joten Ville työskenteli työssäoppimisjakson loppupuoliskon koulun harjoitustoimistossa osallistuen mm. Mahis työhön -projektin väliseminaarijärjestelyihin. Yksilövalmennuksessa jatkettiin urasuunnittelua ja mietittiin toimistotyölle vaihtoehtona asiakaspalvelutyötä myymälässä tai toimistossa, joissa Ville pääsisi hyödyntämään vahvuuksiaan. Villen vahvuuksia ovat sosiaalisuus, ystävällisyys, auttamishalu ja joustavuus. Villellä oli edelleen ensisijaisena tavoitteena toimistotyö, mutta sovittiin, että hän kokeilee myymälätyöskentelyä seuraavalla työssäoppimisjaksollaan Yksilövalmennuksessa Villen jatkosuunnitelmaa mietittäessä löydettiin hänen kotipaikkakunnaltaan alkamassa oleva Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (Vamlas) Työllistymisen polku -projekti. Projektin tavoitteena on edistää tapaturmaisesti aivovammautuneiden alle 35-vuotiaiden työllistymistä. Projekti jatkuu vielä vuoden 2011, ja sitä kautta Villellä olisi mahdollisuus saada tukea työllistymiseen vielä valmistumisensa jälkeen. Ville päätti hakeutua projektin asiakkaaksi ja täytti hakupaperit yksilövalmentajan ohjauksessa. Haastattelun jälkeen Ville hyväksyttiin asiakkaaksi. Vamlas järjesti työllistymiskurssin, jossa oli ryhmätapaamisia erilaisista työllistymiseen liittyvistä aiheista noin kerran kuukaudessa. Ville osallistui aktiivisesti näihin tapaamisiin. Villen yksilövalmentaja ja vastuuopettaja olivat tiiviisti yhteydessä Vamlaksen yhteyshenkilöön. Näissä tapaamisissa sovittiin työnjako opiskelun päättymiseen ja jatkosuunnitelmaan liittyvissä asioissa. Tässä yhteydessä selvitettiin opiskelun jälkeistä työllistymistä ja toimeentuloa. Melba-arvioinnilla tehty lausunto toimitettiin Villen lääkärille B-lausuntoa varten. Kelalta haettiin B-lausunnolla työhön valmennusta opintojen jälkeen. Kelalta tuli kuitenkin kielteinen päätös työhönvalmennuksesta. Sen jälkeen yksilövalmentaja ja Vamlaksen yhteyshenkilö kävivät Villen kanssa TE-toimistossa, jossa tehtiin hakemus työttömäksi työnhakijaksi. Tässä vaiheessa Vamlaksen yhteyshenkilöllä oli jo alustava tieto mahdollisesta työkokeilupaikasta. Opiskelun päätteeksi Villellä oli keväällä 2010 kahden kuukauden työssäoppimisjakso, jonka aikana hän kokeili myyjän työtä puutarhamyymälässä. Ensimmäisenä työpäivänä Villen mukana oli yksilövalmentaja, joka kävi ensimmäisen työviikon aikana päivittäin tapaamassa Villeä ja hänen työpaikkaohjaajaansa. Tähän työtehtä Moniammatillinen uraohjaus

17 vään kuului tuotteiden esillepanoa ja asiakaspalvelua. Ville sai positiivista palautetta ystävällisyydestä, ahkeruudesta ja työyhteisöön sopeutumisesta. Osan jaksosta Ville työskenteli koulun harjoitustoimistossa, jossa hän teki myös tietohallintoon liittyvän ammattiosaamisen näytön. JATKOSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Viimeisellä kouluviikolla Ville kävi työhaastattelussa TE-toimistolla Vamlaksen yhteyshenkilön kanssa. Villelle järjestyi kuuden kuukauden työkokeilupaikka virastovahtimestarin tehtävissä, joissa hän aloitti elokuussa Villen työllistymispolku Kuntouttava työtoiminta Tavaran pakkaustyö 6 kk Koulutuskokeilut 2 viikkoa Varastotyöntekijä / Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus K-Linkki Työharjoittelut 4 viikkoa Työvalmentajan tukemana Toimistotyö/ Postitus (ryhmävalmennus) Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Kauha Työharjoittelu 2 viikkoa Myymälätyö tavaran purku ja hyllytys Liiketalouden perustutkinto 1. v. Työssäoppiminen 4 viikkoa Postitustehtävät Liiketalouden perustutkinto 2. v. Toimistopalvelun ja tietohallinnon koulutusohjelma Melba työtaitojen kartoitus Liiketalouden perustutkinto 3. v. Työssäoppiminen 16 viikkoa Toimistotyö/ Myymälätyö Työnhakuvalmennus Työkokeilu Virastovahtimestarin tehtävät 6 kuukautta Villen sidosryhmät Neuropsykologi Fysioterapeutti Puheterapeutti Toiminta terapeutti Pajaohjaaja Neuropsykologi Fysioterapeutti Lukiopettaja Opiskelijahuollon yhdyshenkilö (kuntoutuspsykologi) Luokka-avustaja Työvalmentaja Vastuuopettaja Opiskelijahuollon yhdyshenkilö (kuntoutuspsykologi) Luokka-avustaja Lukiopettaja Puheilmaisunopettaja Vastuuopettaja Opiskelijahuollon yhdyshenkilö (terveydenhoitaja) Luokka-avustaja Lukiopettaja Työssäoppimisopettaja Työvalmentaja Vastuuopettaja Opiskelijahuollon yhdyshenkilö (terveydenhoitaja) Yksilövalmentaja Luokka-avustaja Vastuuopettaja Opiskelijahuollon yhdyshenkilö (terveydenhoitaja) Yksilövalmentaja Luokka-avustaja Työssäoppimisopettaja Vamlas, Kela Terveyskeskus TE-toimisto TE-toimisto Vamlas Yksilövalmentaja Kuva 2. Villen työllistymispolku 17

18 2 JATKOSUUNNITELMA OSANA HOJKS-PROSESSIA Anne Aalto, erityisopettaja JATKOSUUNNITELMAN TEKEMISEN TAVOITTEENA ON, ETTÄ OPISKELIJALLA ON MAHDOLLISUUS kasvaa opiskelunsa aikana siksi ammattilaiseksi ja ihmiseksi, mihin hänellä on edellytykset saada kasvuunsa moniammatillista tukea saada oman elämänsä käytännön asioiden hoitamiseen moniammatillista ohjausta motivoitua opiskelun lyhyen tähtäimen suunnitelmien toteuttamiseen, koska tiedossa on jäsentynyt päämäärä, johon pyrkimiseen on saatavissa ohjausta ja tukea tarkistaa ja tarkentaa suunnitelmaa elämänolosuhteiden muuttuessa tai esimerkiksi joidenkin opiskelussa esiin tulevien asioiden tuodessa esiin uusia näkökulmia. JATKOSUUNNITTELUN DOKUMENTOINTI JA DOKUMENTTIEN TALLENTAMINEN OPISKELIJAN HOJKS-KANSIOON ON TARPEEN, JOTTA opiskelijan on mahdollista havainnollisesti nähdä, miten suunnittelu ja suunnitelmien toteuttaminen etenee moniammatillinen yhteistyö toteutuu suunnitelmallisesti Jatkosuunnitelma osana HOJKS-prosessia

19 Jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka sisältää kunkin opiskelijan tarvitsemat ja saamat erityiset opetuksen järjestämistä koskevat opetus- ja opiskelijahuollon palvelut sekä muut yksilölliset palvelu- ja tukitoimet. HOJKSin tavoitteena on opiskelijan oppimisen ja muun elämän tukeminen siten, että hän pystyy mahdollisimman hyvin saavuttamaan oppimisen tavoitteensa ja suoriutumaan opinnoista. HOJKS sisältää henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin, joka laaditaan hänen lähtökohtiensa pohjalta. Se sisältää opiskelijan yksilölliset tavoitteet, oppimis- ja opetusmenetelmät, suoritus- ja arviointitavat sekä yksilöllisen opinnoissa etenemisen. Siihen sisältyy myös työssäoppimisen suunnitelma, ammattiosaamisen näyttöjen järjestämistä koskeva suunnitelma sekä jatkosuunnitelma eli opiskelijan yksilöllinen ja tavoitteellinen siirtymäsuunnitelma opintojen jälkeiseen elämään. Jatkosuunnitelma kulkee HOJKSin mukana opiskelijavalinnasta lähtien sen punaisena lankana. Opiskeleminen on yksi osa opiskelijan elämänpolkua, ja sillä on omat tavoitteensa. Lyhyen tähtäimen tavoitteiden lisäksi siihen liittyy pitkän tähtäimen tavoitteita sekä opiskelijalla itsellään että hänen maksajallaan, muilla sidosryhmillä ja lähipiirillä. Pitkän tähtäimen tavoitteet ulottuvat jo alaa ja opiskelupaikkaa valittaessa ja sen soveltuvuutta arvioitaessa myös opiskelun jälkeiseen aikaan. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija tarvitsee opiskelualaa valitessaan tietoa siitä, kykeneekö hän opiskelemaan alalla ja valmistuttuaan työskentelemään alan työtehtävissä. Opiskelijavalinnassa hyödynnetään näitä tietoja ja tehdään opiskelijan palvelutarpeista alustava kartoitus, jotta mahdollisimman moni tukitoimi olisi käytettävissä jo opiskelun alkaessa. HOJKSiin sisällytetään opiskelun ja työllistymisen kannalta olennaiset tiedot opiskelijan elämänhistoriasta sekä lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmista. Jatkosuunnitelmaan suodatetaan ne tavoitteet ja tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät tukitoimet, jotka liittyvät valmistumisen jälkeiseen aikaan. Niitä toteutetaan asteittain päällekkäin ja lomittain opiskelun edetessä, jotta opiskelijan elämän olosuhteet olisivat hänen valmistuttuaan sellaiset, että hän pystyy saamaan ja tekemään töitä sekä myös pitämään työnsä. Tutkinnon lisäksi opiskelijan muun elämän on oltava kunnossa, jotta hän voisi työllistyä, säilyttää työnsä sen saatuaan sekä mahdollisen lyhyen työsuhteen jälkeen hakeutua uuteen työhön. Paitsi että opiskelun jälkeisen ajan suunnittelun ja suunnitelmien asteittaisen toteuttamisen tavoitteena on tukea opiskelijan sijoittumista työelämään ja muuhun omaan elämään, jatkosuunnitelman tekeminen motivoi opiskelijaa opiskelun lyhyen tähtäimen suunnitelmien toteuttamiseen. Hänellä on lyhyen tähtäimen tavoitteiden lisäksi selkeä päämäärä, jonka vuoksi kannattaa opiskella ja pyrkiä voittamaan opiskelussa vastaan tulevat vaikeudet. Hän oppii myös keinoja vaikeuksien voittamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi sekä saa kokemuksia erilaisista tukimuodoista ja niiden hakemisesta. 19

20 HOJKS- ja jatkosuunnitelmaprosessi erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelun ja työllistymisen ohjaamisen työkaluna OPISKELUA EDELTÄVÄ ELÄMÄ OPISKELU JA OPISKELUN AIKAINEN ELÄMÄ: KIINNITTYMINEN, SITOUTUMINEN, SELVIYTYMINEN OPISKELUN JÄLKEINEN ELÄMÄ Tarve koulutukseen: opiskelupaikkamahdollisuuksien selvittely tutustuminen/koulutuskokeilut mahdollinen valmentava ja kuntouttava opetus rahoitusselvitys B-lausunto muut selvitykset hakeminen erityisoppilaitokseen Tiedon siirto Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Nivelyhteistyö Opiskelijavalinta Valmistuminen Jatkosuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen Päävaihtoehto ja varavaihtoehdot Nivelyhteistyö Kiinnittyminen, sitoutuminen, selviytyminen: työllistyminen työssä ja työelämässä selviytyminen mahdollinen jatkokoulutus ja/tai muu hyvä elämä Kuva 3. (Aalto 2010) Jatkosuunnitelma on siis opiskelijan siirtymäsuunnitelma koulutuksesta seuraavaan elämänvaiheeseen (esim. työ, jatko-opiskelu tai muu hyvä elämä). Se sisältää suunnitelman lisäksi sen toteuttamisen mahdollistamiseksi tehdyn, tekeillä olevan ja näiden lisäksi tarvittavan ohjauksen, tukipalvelut ja muut erityisjärjestelyt. Jatkosuunnitelman tekemisestä vastaa opiskelijan vastuuopettaja, ja sen tekemisessä ovat mukana opiskelijahuollon yhdyshenkilö sekä yksilövalmentaja, tarpeen mukaan myös työssäoppimisopettaja, opiskelijahuollon muuta henkilöstöä, luokkaavustaja sekä opiskelijan oppilaitoksen ulkopuoliset yhteistyötahot. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. JATKOSUUNNITELMA SAATTAA VAIHTUA OPISKELUN AIKANA USEAAN KERTAAN. SYINÄ OVAT ESIM. uudet vaihtoehdot, jotka tulevat esiin tai opiskelijan mieleen opiskelun edetessä sairauden tai vamman aiheuttaman haitan väheneminen tai haittojen kompensointikeinojen tai välineiden onnistunut käyttöön ottaminen erityisen tuen tarpeen lisääntyminen (sairauden tai vamman aiheuttaman haitan lisääntyminen, uusien sairauksien tai vammojen syntyminen tai elämänhallintaan liittyvien vaikeuksien ilmeneminen tai lisääntyminen) työssäoppimiskokemukset opiskelun aikaansaama kiinnostuksen suuntautuneisuus johonkin ammatillisen tutkinnon osaan (esim. asiakaspalvelu, kirjanpito) Jatkosuunnitelma osana HOJKS-prosessia

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN URAOHJAUSPROSESSIN HYVIÄ KÄYTÄNTEITÄ

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN URAOHJAUSPROSESSIN HYVIÄ KÄYTÄNTEITÄ ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN URAOHJAUSPROSESSIN HYVIÄ KÄYTÄNTEITÄ Pilottiryhmien vastuuopettajat Anne Aalto ja Pirjo Kaarnakorpi sosiaalityöntekijä Tarja Liski yksilövalmentaja Sinikka Winqvist

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN tiimien valmennuspäivä 25.9.2012

HUIPUT KEHIIN tiimien valmennuspäivä 25.9.2012 HI KHIIN tiimien valmennuspäivä 25.9.2012 Alueellinen ohjaussuunnitelma -lahjakkaan ohjauksen välineenä Lehtori rja Kärnä, HAMK AOKK Luovan/lahjakkaan ominaisuuksia: älykkyys, omaperäisyys, ilmaisukyky,

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Tuettu työharjoittelu valmentavassa koulutuksessa (valmentava 2)

Tuettu työharjoittelu valmentavassa koulutuksessa (valmentava 2) Tuettu työharjoittelu valmentavassa koulutuksessa (valmentava 2) Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Suunnitelman laatiminen aloitetaan

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA

ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA Voimassa 19.2.2016 alkaen 1 SISÄLLYS 1 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA... 2 2 ERITYISOPETUS... 2 3 ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET... 2 4 HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET Valmistavat ja valmentavat koulutukset Valmistavien koulutusten avulla opiskelijat parantavat opiskelutaitojaan ja valmistautuvat suorittamaan ammatillisen perustutkinnon.

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos FAKTAA MERCURIASTA perustettu 1908 ylläpitäjänä Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (osakkaina Vantaan kaupunki ja Helsingin Kauppiaitten

Lisätiedot

KEUDAN OHJAUKSEN JA TUEN SUUNNITELMA. Julkiseen käyttöön

KEUDAN OHJAUKSEN JA TUEN SUUNNITELMA. Julkiseen käyttöön KEUDAN OHJAUKSEN JA TUEN SUUNNITELMA Julkiseen käyttöön Julkiseen käyttöön SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 1. OHJAUKSEN JA TUEN TAVOITTEET JA KÄSITTEISTÖ... 2 2. OHJAUKSEN JA TUEN TASOT... 3 3. OHJAUS JA

Lisätiedot

Musiikkialan perustutkinto

Musiikkialan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelman yhteinen osa SISÄLLYS 1.Opetussuunnitelma ja sen soveltaminen 1 1.1 Kuopion konservatorio 1 1.2 Kuopion konservatorion arvot 1 2. Kuopion konservatorion ammatillinen

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Selkeyttää kaikkien verkostossa toimivien vastuita.

Selkeyttää kaikkien verkostossa toimivien vastuita. Tuettu oppisopimus Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin keskeiset

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot