Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan uraohjauksen hyviä käytänteitä

Transkriptio

1 Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan uraohjauksen hyviä käytänteitä Aalto, Anne - Eskola, Seija - Ihalainen, Anna-Kaisa - Winqvist, Sinikka (toim.)

2

3 nvalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus on Invalidiliiton ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos, joka järjestää ammatillista peruskoulutusta sekä vammaisten opiskelijoiden valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta ja ammatillista lisäkoulutusta. Koulutuskeskuksen erityisenä painopisteenä on ammatillisen erityisopetukseen liittyvä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävä. Koulutuksellinen tasa-arvo edellyttää, että jokaisella on erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen ja sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Ammatillista erityisopetusta annetaan opiskelijalle, joka vamman, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi tarvitsee erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja. Erityisopetuksessa ammatilliset tavoitteet ovat tutkintoon johtavissa koulutuksissa samat kuin vastaavien alojen muissakin ammatillisissa tutkinnoissa. Valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa tavoitteet ovat yksilöllisiä pohjautuen opiskelijan omiin tavoitteisiin ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Tavoitteiden saavuttamista tuetaan yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin ja erilaisten tukitoimien avulla. Opintojen sujumista edistävät muun muassa pienet opiskeluryhmät. Erityisopettajien ammattitaito ja koulutuskeskuksen asiatuntevan muun tukihenkilöstön antama tuki mahdollistavat erilaisia opetus-, ohjaus- ja oppimisjärjestelyjä sekä työtapoja. Opiskelijoita koulutuskeskuksessa on noin 590 ja työntekijöitä noin 240. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus (IJKK) järjestää ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuri luonnontieteet matkailu-, ravitsemis- ja talousala tekniikka ja liikenne yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto. Koulutuskeskuksessa toimitaan Invalidiliiton toiminta-ajatuksen ja arvojen mukaisesti. Toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmisarvo, luotettavuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Invalidiliitto tekee työtä yhteiskunnassa niin, että toimiva arki mahdollistaa tuki- tai liikuntaelinvammaiselle itsenäisen ja hyvän elämän. 3

4 SISÄLTÖ JOHDANTO 6 Anne Aalto, erityisopettaja 6 1 MONIAMMATILLINEN URAOHJAUS MONIAMMATILLINEN URAOHJAUS MAHIS TYÖHÖN -PROJEKTISSA 8 Seija Eskola, erityisopetuksen asiantuntija URAOHJAUKSELLA TYÖELÄMÄÄN VILLEN TARINA 13 Terja Forsell, erityisopettaja Pirjo Kaarnakorpi, erityisopettaja 13 2 JATKOSUUNNITELMA OSANA HOJKS-PROSESSIA 18 Anne Aalto, erityisopettaja 18 3 OPISKELIJAHUOLTO OSANA MONIAMMATILLISTA URAOHJAUSTA OPISKELIJAHUOLLON HYVINVOINTIA VAHVISTAVAT PALVELUT 23 Minna Saulio, koulutusjohtaja TUKENA OPISKELIJAN TAIPALEELLA 26 Katri Koskinen, kuntoutuspsykologi 26 4 YKSILÖVALMENNUS MONIAMMATILLISEN URAOHJAUKSEN TUKENA 30 Sinikka Winqvist, yksilövalmentaja 30 5 TYÖSSÄOPPIMINEN URAOHJAUKSEN TUKENA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS IJKK:SSA 40 Seija Eskola, erityisopetuksen asiantuntija KOKEMUKSIA AUTO-OSASTOLTA 42 Veli Vepsäläinen, erityisopettaja 42» Opiskelu auto-osastolla 42» Työssäoppimisen ohjaus auto-osastolla 44» Opiskelijoiden palautteita työssäoppimisen ohjauksesta 46» Yhteenvetoa hyvistä käytänteistä auto-osastolla 50 6 TYÖTAITOJEN JA TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI URASUUNNITELMAN TEKEMISEN TYÖKALUNA 52 Anne Aalto, erityisopettaja MELBA- JA IMBA-ARVIOINTIMENETELMISTÄ MAHIS TYÖHÖN -PROJEKTIN MELBA- JA IMBA-ARVIOINTIVÄLINEIDEN KOKEILU JA KOKEMUKSET PROJEKTIN PILOTTIRYHMISSÄ TUTKIMUSTIETOA MELBA- JA IMBA-ARVIOINTIVÄLINEIDEN KÄYTÖSTÄ SUOMESSA HAVAINTOJA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 62 4

5 7 TYÖVALTAINEN OPISKELU TYÖVALTAISEN OPISKELUN KÄYTÄNTÖJÄ 64 Seija Eskola, erityisopetuksen asiantuntija TYÖVALTAINEN OPISKELU TYÖPAIKALLA 67 Pekka Simanainen, vastuuopettaja, logistiikka TYÖNHAKUVALMENNUS 72 Anna-Kaisa Ihalainen, projektipäällikkö 72 9 TYÖLLISTYMISEN POLKUJA 76 Eija Männistö, erityisopetuksen asiantuntija KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO, KEUDAN URAOHJAUKSEN MALLI 80 Anu Raudasoja, kehitysjohtaja URAOHJAUS ENNEN OPINTOJEN ALKUA URAOHJAUKSEN MALLIN KÄYTÄNTÖÖN VIENTI KEUDASSA YHTEENVETO URAOHJAUKSEN MALLIN KEHITTÄMISESTÄ KEUDASSA LOPUKSI 88 Anne Aalto, erityisopettaja 88 LÄHTEITÄ 92 LIITTEET 93 JATKOSUUNNITELMIEN TEKEMINEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKEMINEN -PALAUTELOMAKE 93 ELÄMÄNHALLINNAN TIKKATAULU 93 JATKOSUUNNITELMALOMAKE 93 ALKUKARTOITUSLOMAKE 93 AUTOALAN OPISKELIJA MATIN VERTAILUPROFIILI SUHTEESSA AUTON PERUSHUOLLON TEKEMISEEN 93 KOKO RYHMÄN VERTAILU PERUSHUOLLON TEKEMISESSÄ 93 5

6 JOHDANTO Anne Aalto, erityisopettaja Tässä julkaisussa esitellään Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen hallinnoimassa Mahis työhön -projektissa kokeiltuja ja kehitettyjä uraohjauksen hyviä käytänteitä. Mahis työhön -projekti jatkoi koulutuskeskuksessa vuonna 2007 päättyneen Erityinen-projektin työtä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. MAHIS TYÖHÖN -PROJEKTIN TAVOITTEINA OLI erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymistä edistävän ohjausmallin kehittäminen yritysyhteistyön sekä muun alueellisen ja seudullisen verkostoitumisen ja yhteistyön tehostaminen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden kehittäminen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden uraohjauksen ja työllistymisen eteenpäin viemiseksi. ESR-rahoitteista Mahis työhön -projektia on valvonut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Projektissa ovat toimineet Invalidiliiton Järvenpäänkoulutuskeskuksen yhteistyökumppaneina Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Amisto ja Järvenpään kaupunki. Projektin keskeisenä tavoitteena oli suunnitella, muokata ja jäntevöittää erityistä tukea tarvitsevien perustutkinto-opiskelijoiden moniammatillista uraohjausta, luoda uraohjauksen malli sekä integroida uraohjaus osaksi koulutusta. Projektin pilottiryhminä oli Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen kolme opiskelijaryhmää: kaksi liiketalouden perustutkinnon ryhmää sekä yksi autoalan perustutkinnon ryhmä. Sekä ammatillisen opetuksen että ammatillisen erityisopetuksen tavoitteet on kirjattu lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmien perusteisiin. Tavoitteisiin kuuluvat paitsi alaan liittyvän ammattitaidon saavuttaminen myös työllistyminen ja elämänhallinnan taitojen kehittyminen. Lisäksi lainsäädännössä korostetaan, että ammatillisessa koulutuksessa on otettava huomioon työelämän tarpeet (Laki ammatillisesta koulutuksesta 1998, 1., 5. ja 6. ). Tutkinnon perusteiden mukaan opiskelijoiden tulee saada erityisopetusta, jos he tarvitsevat vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elä- 6

7 män häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluita. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella opiskelijalla on oltava erilaisista oppimisedellytyksistä huolimatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. (Ammatillisen perustutkinnon perusteet, liiketalouden perustutkinto, 2009: s ) Työllistyminen perustutkinnon suorittamisen jälkeen on aina haaste. Erityinen haaste se on erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymistä on tutkittu jonkin verran ja tehty toimenpide-ehdotuksia asiaan vaikuttamiseksi. Aihetta käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa: Tuula Kukkonen 2009: Vastuun uusjako. Vajaakuntoisten työkyky ja työllistyminen yritysten näkökulmasta Mika Vuorela 2008: Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön Kristiina Härkäpää 2005: Tuetun työllistymisen periaatteet ja tuloksellisuus. Systemaattista seurantaa vajaakuntoisten työllistymisestä on kuitenkin vähän. Olemassa on lähinnä yksittäisiin projekteihin liittyviä tietoja. (Melin Hautaniemi Aro 2009.) Härkäpään (2005) mukaan kehittämishankkeet ovat osoittaneet, että vajaakuntoisten työllistymistä voidaan parantaa erityistoimin. On siis tärkeää, että oppilaitoksissa kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän sidosryhmiensä kanssa käytänteitä, jotka edistävät siirtymistä oppilaitoksesta työelämään ja yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Yhteistyössä on olennaista keskittyä opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen työhön sijoittumisen helpottamiseksi. Tuula Kukkonen (2009) on väitöskirjassaan tuonut esiin esimerkiksi seuraavia työnantajien näkökulmia erityistä tukea tarvitsevan työnhakijan rekrytoinnin edistämiseksi: arvio siitä, miten erityisen tuen tarve vaikuttaa työn tekemiseen mahdollisuudet tehdä järjestelyjä tiedon perusteella tuki ja apu työn räätälöintiin, sillä räätälöinti vaatii työnantajien mielestä erityisosaamista, jota heillä ei ole onnistuneet kokemukset työssä olevien työntekijöiden työkykymuutosten edellyttämästä työn räätälöinnistä hakijan vahvuudet: osaaminen ja ammattitaito hakijan kehittymishalu hakijan asenne, motivaatio ja sitoutuminen hakijan vuorovaikutustaidot. Mahis työhön -projektissa on kokeiltu ja otettu käyttöön menetelmiä ja välineitä, jotka antavat vastauksia myös edellisiin haasteisiin. Seuraavissa luvuissa kuvataan Mahis työhön -projektissa kehitettyä moniammatillisen uraohjauksen mallia ja sen toteuttamisen käytänteitä opiskelijoiden urasuunnittelussa sekä erityisoppilaitoksessa että yleisessä ammattiopistossa. 7

8 1 MONIAMMATILLINEN URAOHJAUS 1.1 MONIAMMATILLINEN URAOHJAUS MAHIS TYÖHÖN -PROJEKTISSA Seija Eskola, erityisopetuksen asiantuntija M oniammatillisen uraohjauksen kehittämistyön tavoitteena oli ammatillisen kuntoutuksen ja uraohjauksen tiiviimpi integroiminen osaksi koulutusta. Moniammatillisen uraohjauksen malli sopii sovellettuna myös erinomaisesti kaikkien opiskelijoiden uraohjauksen prosessikuvaukseksi. Tästä esimerkki on Anu Raudasojan kirjoittamassa artikkelissa Keudan sovellus uraohjausprosessista. 8 1 Moniammatillinen uraohjaus

9 URAOHJAUKSEN TAVOITTEET Uraohjaus tarkoittaa opiskelijan ammatti-, työelämä- ja itsenäisen elämän valmiuksien kehittymisen tukemista koulutuksen eri vaiheissa yksilö- ja ryhmäohjauksen sekä työelämäkokemusten ja verkostotyön keinoin. Moniammatillisen uraohjauksen avulla vahvistetaan opiskelijan omaa aktiivista roolia arjessa selviytymisessä ja työllistymisessä sekä selvitetään yksilöllisesti räätälöityjä työllistymispolkuja. Uraohjauksen tavoitteena on löytää opiskelulle selkeä päämäärä suuntana työllistyminen ja mahdollisimman itsenäinen elämä. URAOHJAUKSEN SISÄLLÖT JA MENETELMÄT Uraohjauksen keskeisiä sisältöjä ovat itsetuntemus, elämänhallinta ja itsenäinen elämä, työelämävalmiudet, ammattitaidon hankkiminen ja ammatillinen kasvu sekä työnhakutaidot ja työllistymisen eri vaihtoehdot. Uraohjauksen keinoina hyödynnetään mm. yksilövalmennusta, ryhmäohjausta, verkostoyhteistyötä ja työssäoppimista. Uraohjaus on osa opiskelijan ohjausta, ja se on keskeisessä roolissa opiskelijan henkilökohtaisia suunnitelmia laadittaessa (HOPS ja HOJKS). Tavoitteet ja suunnitelmat kirjataan HOPSin osana olevaan jatkosuunnitelmaan. Suunnitelman edistymistä seurataan sekä tarkistetaan ohjausprosessin kuluessa. Uraohjaus alkaa jo ennen opiskelua, kestää opintojen ajan ja ulottuu myös opintojen jälkeiseen aikaan. Suunnitelmat luodaan sellaisiksi, että niillä on mahdollisuus elää ja muotoutua koko ohjausprosessin ja opiskelun ajan. OPISKELIJALÄHTÖISYYS Opiskelija on oman uraohjausprosessinsa päähenkilö ja aktiivinen toimija. Ohjauksen tehtävänä on lisätä opiskelijan aktiivisuutta ja voimaantumista sekä antaa valmiuksia ja työkaluja oman elämänsä ja työhön siirtymisensä suunnitteluun sekä suunnitelmien toteuttamiseen. Ohjausprosessin aikana opiskelija arvioi mm. omaa kehittymistään, sitoutumistaan, muutoshalukkuuttaan ja realistisia tavoitteitaan. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Opiskelijoiden henkilökohtainen urasuunnittelu tapahtuu moniammatillisena yhteistyönä. Yhteistyön tavoitteena on, että opiskelija löytää juuri hänelle sopivan opiskelu- ja tutkinnonsuorittamismuodon sekä työllistymispolun ja muun hyvän elämän. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työllistyminen edellyttää yleensä yhteistyötä ja pitkäjänteistä, koko opiskeluajan kestävää tavoitteiden ja mahdollisuuksien kartoittamista. Yhteistyössä toimijoina ovat opiskelijan ja hänen läheistensä lisäksi opettajat, opiskelijahuollon edustajat, koulunkäyntiavustajat tai ohjaajat, työelämän edustajat, työvoimaviranomaiset, sosiaalitoimen ja Kelan edustajat, terapeutit ym. Henkilöstön tehtävänä on ohjata opiskelijaa prosessissa ja realistisen tavoitteen asettamisessa sekä tavoitteen suuntaisen toiminnan edistämisessä. 9

10 Mahis työhön-projekti uraohjausprosessi KAARNAKORPI LISKI VEPSÄLÄINEN WINQVIST Koulutukseen hakeutuminen Opiskelun aloitus Orientaatio ja sitoutuminen Ammatillinen kasvu Työelämään valmistautuminen ja itsenäistyminen Jatkosuunnitelman toteutuminen Peruskoulut Muut oppilaitokset Nuorten työpajat TE-toimistot Valmentavat opinnot Vakuutusyhtiöt Muut tahot Tutustumisjaksot Koulutuskokeilut Yleisinfo Oppilaitokseen hakeminen ja valinta Palvelutarpeen kartoitus 1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI HOJKS/HOPS Palvelutarpeen kartoittaminen toimenpiteiksi Tukitoimet Alustava urasuunnitelma opiskelijalähtöisesti Yksilövalmennus Elämänhallinta ja työelämän pelisäännöt Yrityskäynnit Oman ammattialan perusvalmiudet Työssäoppimisjakso ja näyttö Kesätyöt HOJKS/HOPS Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työnhakuvalmennus Yrityskäynnit Työssäoppimisjakso ja näyttö Urasuunnitelman täsmennys Yksilövalmennus Työtehtävään soveltuvuus: arviointi Työllistymismahdollisuuksien arviointi kotikunnissa Tukitoimet HOJKS/HOPS Tarvittavat tukitoimet Työllistyminen/ itsenäinen elämä Työssäoppimisjakso ja näyttö Opintosuoritusten ajan tasalle saattaminen Ammatti-identiteetin luominen Ura- / jatkosuunnitelman laatiminen Koulutus Avoimet työmarkkinat Palkkatyö Tuettu työ Välityömarkkinat Työpaja/ toiminta-keskus Työkeskus TE-toimisto Sosiaalitoimisto 4 5.vuosi Opintojen suorittaminen OPISKELIJA SIDOSRYHMINEEN URAOHJAUSPROSESSI IJKK:SSA Kuva 1. Uraohjaus painottuu koulutuksen eri vaiheissa eri tavoin. Yllä olevassa kuviossa on kuvattu uraohjauksen kokonaisuus opiskelijan opintopolun mukaisesti. KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN Soveltuvan koulutusalan ja opiskelumuodon valinta ovat tärkeitä edellytyksiä urasuunnitelman toteutumiseksi. Työelämään ja koulutuksiin tutustumiset ja koulutuskokeilut auttavat opiskelijaa selkiyttämään uratoiveitaan. Opiskelijat tulevat IJKK:een joko suoraan peruskoulusta tai muista oppilaitoksista, työpajoilta, työ- ja elinkeinotoimiston kautta tai valmentavan opinnoista. Opiskelija toimittaa hakuvaiheessa tietoja aikaisemmista opinnoistaan, lääkärinlausuntoja yms. Erityisen tuen tarve on edellytys opiskelijavalinnalle. Opiskelijavalinta oppilaitoksessa pyritään tekemään huolellisesti, ja hakijan soveltuvuutta alan opiskeluun arvioidaan. Valintavaiheessa kartoitetaan myös opiskelijan vahvuuksia, mahdollisuuksia ja tukitoimien tarvetta opiskelussa. OPISKELUN ALOITUS: ORIENTAATIO JA SITOUTUMINEN Koulutuksen alussa opiskelija, huoltaja, opetus- sekä opiskelijahuollon henkilöstö sekä yksilövalmentaja tekevät yhteistyössä alkukartoituksen opiskelijan tilanteesta Moniammatillinen uraohjaus

11 Kartoituksessa hyödynnetään opiskelijavalinnassa esille tulleita tietoja, lähettävän tahon lausuntoja ja muita lähtötilannetietoja. Kartoituksessa selvitetään opiskelijan omat tavoitteet, perustaidot, henkilökohtaiset vahvuudet ja valmiudet, kotipaikkakunnan tukiverkosto, tiedossa olevat oppimisvaikeudet, työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat asiat, elämänhallintaan ja sosiaaliseen verkostoon liittyvät asiat sekä yhteistyötaidot jne. Tiedot kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) ja erityisopetuksessa opiskelijalle laadittavaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Samalla kartoitetaan myös opiskelijan tarvitsemia erityisiä opetus- ja opiskeluhuollon palveluja. Opiskelija laatii itselleen alustavan jatkosuunnitelman eli tulevaisuuden työllistymisen suunnitelman. Koulutuksen alussa ammatillisten taitojen ja työelämävalmiuksien kehittyminen painottuu työelämän pelisääntöjen ja ammattialan perusvalmiuksien hankintaan. Tässä hyödynnetään yrityskäyntejä ja työssäoppimisen jaksoja. Ensimmäisenä lukuvuotena kartoitetaan omia elämänhallintataitoja esim. elämänhallinnan tikkataulun avulla ja pyritään tukemaan elämän eri osa-alueiden hallintaa. TOINEN OPISKELUVUOSI: AMMATILLINEN KASVU Toisena opiskeluvuotena opiskelijan ura- ja jatkosuunnitelma alkaa täsmentyä. Opinnot ja työssäoppimisjaksot suunnitellaan yhteistyössä opiskelijan, opettajien, yksilövalmentajan ja työnantajan ja työpaikkaohjaajan kanssa niin, että ne mahdollisimman hyvin tukevat opiskelijan kokonaissuunnitelmaa, työllistymistä ja ammattiosaamisen kehittymistä. Opintoja voidaan eriyttää tavoitteita ja sisältöjä muokkaamalla, erilaisin opetusjärjestelyin ja mm. työvaltaisella opiskelulla. Imba- ja Melba-arviointivälineiden avulla voidaan vertailla opiskelijan työkykyä ja työn vaativuutta, ja näin saadaan tarkempaa tietoa sopivan työpaikan ja tehtävän löytymiseksi. Toisena lukuvuotena opiskelijan ammattiosaaminen ja ammatillinen identiteetti kehittyvät. Erityisen tärkeitä tässä ovat työssäoppimisen jaksot. Työelämävalmiuksiin liitetään työnhakuvalmiudet. Työelämävalmennus ja työnhakuohjaus sisältävät ryhmä- ja yksilöohjauksena toteutettuna mm. työnhakuasiakirjojen laatimista (CV, työhakemus jne.), työhaastatteluvalmennusta, lainsäädäntöön tutustumista, työelämän pelisääntöjen läpikäymistä, työsuhdeasioiden läpikäymistä sekä työhaastatteluihin ja yhteydenottoihin liittyviä asioita. Toisena opiskeluvuonna aloitetaan yleensä myös työllistymismahdollisuuksien kartoittaminen ja yhteistyö opiskelijan kotikunnan kanssa. 11

12 KOLMAS OPISKELUVUOSI: TYÖELÄMÄÄN VALMISTAUTUMINEN JA ITSENÄISTYMINEN Kolmantena opiskeluvuotena uraohjaus painottuu työelämään valmistautumisen ja itsenäistymisen tukemiseen. Työssäoppimisen jaksot ja ammattiosaamisen näytöt vahvistavat opiskelijan ammatti-identiteettiä ja suuntaavat opintoja jatkosuunnitelmien mukaan. Opintosuoritusten ajan tasalle saattaminen mahdollistaa valmistumisen. Opiskelujen loppuvaiheessa tiivistetään yhteistyötä opiskelijoiden kotipaikkakunnan työvoimaviranomaisten sekä muiden toimijoiden kanssa. Opiskelijan urasuunnitelma täsmentyy ja jatkopaikan (esim. koulutus, työpaikka, tuettu työ, työpaja tai toimintakeskus) kanssa aloitetaan yhteistyötä. Yhteistyökumppaneita ovat mm. opiskelijan tulevan kotipaikkakunnan työllistymistä tukevat tahot, asumispalvelut, TE-toimisto ja sosiaalitoimi. JATKOSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Tavoitteena on, että jokaiselle opiskelijalle olisi löytynyt omien suunnitelmiensa mukainen työpaikka tai muu jatkosuunnitelmien tavoitteiden mukainen paikka, kuten opiskelu. Myös opiskelijan mahdollisesti tarvitsema yksilöllinen tuki itsenäiseen elämään varmistetaan tulevassa kotikunnassa. Yhteistyötä jatketaan tarvittaessa puolen vuoden ajan valmistumisen jälkeen sellaisen opiskelijan kanssa, joka ei ole valmistunut, jolle ei ole löytynyt jatkopaikkaa tai jonka työsuhde on katkennut. Seuraavissa luvuissa kuvataan tarkemmin Mahis työhön -projektissa kehitettyjä moniammatillisen uraohjauksen hyviä käytäntöjä Moniammatillinen uraohjaus

13 1.2 URAOHJAUKSELLA TYÖELÄMÄÄN VILLEN TARINA Terja Forsell, erityisopettaja Pirjo Kaarnakorpi, erityisopettaja Ville oli 18-vuotias lukiolainen, joka harrasti moottoripyöräilyä ja liikuntaa. Hän oli luonteeltaan sosiaalinen, ja hänellä oli paljon ystäviä. Ville vammautui keväällä 2003 harrastuksessaan tapahtuneen tapaturman seurauksena. Tapaturma aiheutti aivoverenvuodon, joka johti aivovammaan. Leikkauksen jälkeen Villellä alkoi pitkä laitoskuntoutusjakso. Villen vamma näkyi muistiongelmina ja keskittymisvaikeutena. Lisäksi vammautuminen muutti Villen persoonallisuutta: hän saattoi puhua ajattelemattomasti ja hänen puheensa oli ajoittain hyvin rönsyilevää. Vammautuminen aiheutti lisäksi muita oppimisvaikeuksia, esimerkiksi ongelmia kielellisessä päättelyssä. Villen lukio-opinnot keskeytyivät. Vuoden kestäneen neuropsykologisen kuntoutuksen ja fysioterapian jälkeen Ville aloitti kuuden kuukauden kuntouttavan työtoimintajakson Invalidiliiton työkeskuksessa. Työ oli lähinnä pakkaustyötä, ja sen tavoitteena oli säännölliseen päivärytmiin totuttelu ja sosiaalisten kontaktien luominen. Jakson aikana Villen omatoimisuus ja sosiaaliset taidot paranivat. KOULUTUSKOKEILUT Kuntouttavan työtoimintajakson jälkeen Villen lääkäri suositteli Kelan kustantamaa koulutuskokeilua Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa, tarkoituksena selvittää eri alojen sopivuutta ennen ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Kahden viikon pituinen koulutuskokeilu toteutui keväällä 2005, jolloin Ville tutustui varastotyöntekijän linjaan sekä jatko-opintoihin valmentavaan Akvakoulutukseen. Koulutuskokeilun perusteella Villelle suositeltiin kaupan alan työtehtäviin valmentavaa K-linkki-koulutusta tai opintoihin valmentavaa Akva-koulutusta. Varastotyöntekijäkoulutusta ei suositeltu mm. tasapainovaikeuksien ja näkökenttäpuutoksen vuoksi. VALMENTAVAT OPINNOT Ville aloitti Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa vuoden kestävän kaupan alan työtehtäviin ja itsenäiseen elämään valmentavan ja kuntouttavan K-linkkikoulutuksen syksyllä Koulutuksen aikana vahvistettiin äidinkielen ja viestinnän, matematiikan, vieraiden kielten sekä tietotekniikan osaamista. Lisäksi Ville sai koulussa lukikuntoutusta. Säännöllinen neuropsykologin seuranta ja fysioterapia jatkuivat koulutuksen aikana. 13

14 Erityistä tukea koulutuksen aikana Ville tarvitsi muistamisen ja keskittymisen harjoittelemisessa. Koulutuksen alussa Ville ei pystynyt olemaan kokonaista oppituntia paikallaan, ja lisäksi Villen puheliaisuus ja levottomuus tunneilla vaikeutti ryhmän työskentelyä. K-linkki-koulutuksen aikana Ville oli työharjoittelussa ryhmän kanssa postitustehtävissä ja työvalmentajan tukemana toimistotyössä. Jakson aikana kokeiltiin myös itsenäistä työskentelyä. Se ei onnistunut, koska Ville ei jaksanut keskittyä riittävästi työtehtäviin. Lisäksi työtehtävissä näkyivät Villen hahmottamis- ja muistamisvaikeudet. Ville harjoitteli itsenäisen elämän perusvalmiuksia mm. kolme viikkoa kestävällä asumisvalmiuksien arviointijaksolla. Tällöin Ville asui itsenäisesti koulun asuntolan yksiössä ja harjoitteli mm. itsestään huolehtimista, ruuanvalmistusta, pyykinpesua, siivousta sekä asioimista ja raha-asioiden hoitamista. Ensimmäisen valmentavan vuoden jälkeen Ville siirtyi liiketalouden ja hallinnon opintoihin valmentavaan Kauha-koulutukseen. Koulutuksessa vahvistettiin edelleen samoja osa-alueita kuin edellisenä vuonna. Koulutuksen aikana Ville tutustui kahden viikon ajan myymälätyöhön. Myymälän työtehtävät tuntuivat Villestä liian haastavilta, eikä hän kokenut niitä mielekkäinä. Lisäksi Ville sai lukiopetusta sekä puheilmaisuopetusta. Neuropsykologinen kuntoutus ja fysioterapia jatkuivat myös koulutuksen aikana. Toisen valmentavan koulutusvuoden aikana Villen kuntoutuminen edistyi, hän noudatti työaikoja ja pärjäsi hyvin ryhmän jäsenenä. Valmentavien vuosien aikana Villen vastuuopettajan työparina toimivat opiskelijahuollon yhdyshenkilö (kuntoutuspsykologi) ja luokka-avustaja. OPISKELUN ALOITUS LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON OPINNOISSA Toisen vuoden jälkeen Villen vastuuopettaja suositteli ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Ville kävi keväällä tutustumassa liiketalouden perustutkinnon opintoihin viikon ajan, jonka jälkeen hän jätti hakemuksen opintoihin. Valintaprosessin aikana tuleva vastuuopettaja perehtyi Villen kuntoutus- ja opiskeluhistoriaan opiskeluhuollon yhdyshenkilön kanssa. Tärkeänä osana valintaprosessissa oli konsultointi Villen valmentavan vastuuopettajan kanssa. Ville aloitti liiketalouden perustutkinnon opiskelun syksyllä Tällöin hänen kuntoutumisensa oli edistynyt niin hyvin, että neuropsykologinen sekä fysikaalinen kuntoutus loppuivat ennen koulutuksen alkua. Ville teki yhdessä vastuuopettajan ja opiskelijahuollon yhdyshenkilön (terveydenhoitaja) kanssa opintojen alussa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). HOJKSissa määriteltiin erityksen opetuksen tarve, opiskelun edellyttämät opiskeluja opiskelijahuollon palvelut sekä muut henkilökohtaiset tukipalvelut. HOPSissa kartoitettiin lähtötaso, vahvuudet, oppimistyyli, henkilökohtaisia tavoitteita ja tarvittavia oppimisen tukitoimia. HOJKSia ja HOPSia tarkistettiin useampia kertoja vuoden aikana HOJKS-palavereissa Moniammatillinen uraohjaus

15 Ensimmäisenä tutkintotavoitteisena vuotena keskityttiin ammatillisten perusvalmiuksien hankkimiseen. Näitä olivat mm. perustiedot yrityksen ja yhteiskunnan toiminnasta, asiakaspalvelun periaatteet sekä työvälineohjelmien käyttö. Opinnot sujuivat muuten hyvin, mutta Villellä oli edelleen jonkin vaikeuksia keskittyä oppitunneilla. Villen ensimmäisen vuoden opintoihin kuului keväällä kuukauden työssäoppimisjakso. Ville tarvitsi tukea työssäoppimispaikan hakemisessa sekä jakson aloittamisessa. Työssäoppimisopettaja keskusteli Villen kanssa pukeutumisesta, siisteydestä sekä käyttäytymisestä työnhakutilanteessa. Lisäksi opettaja oli Villen tukena työhaastattelussa. Ville pääsi työssäoppimisjaksolle sisäisen postin käsittelytehtäviin isoon yritykseen kotipaikkakunnallaan. Työ sisälsi lähinnä postin jakamista ja lähettämistä sekä kopiointia. Villen mukana ensimmäisinä päivinä oli koulun työvalmentaja. Työvalmentaja laati yhdessä Villen ja työpaikkaohjaajan kanssa selkeän työn ja tehtävien kuvauksen. Työtehtävät sujuivat alkuohjauksen jälkeen melko itsenäisesti. Työpaikalla Ville suoritti asiakaspalveluun liittyvän ammattiosaamisen näytön. Jakson jälkeen koululla keskusteltiin Villen urasuunnitelmasta. Villen asetti tavoitteekseen toimistotyön, jossa saisi työskennellä mahdollisimman paljon tietokoneella. AMMATILLINEN KASVU, TOISEN VUODEN OPINNOT Toisena tutkintotavoitteisena vuotena alkoi oppilaitoksessa Mahis työhön -projekti, johon Ville halusi mukaan pilottiopiskelijaksi. Ville toivoi projektista tukea työllistymiselleen toimistotöihin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Syksyn ensimmäiseen HOJKS-palaveriin osallistuivat vastuuopettajan ja opiskelijahuollon yhteyshenkilön lisäksi projektin yksilövalmentaja, ja siinä sovittiin yksilövalmennuksen alkamisesta. Toisena vuonna Villellä alkoivat koulutusohjelmaopinnot valitsemassaan toimistopalveluiden ja tietohallinnon koulutusohjelmassa. Opinnot keskittyivät pitkälti toimisto- ja tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen. Villen opinnot sujuivat, ja hän suoritti kaikki kurssit aikataulun mukaisesti edelleen jatkuvista keskittymisvaikeuksista huolimatta. Villelle tehtiin taitoarviointi Melba-menetelmällä, jota verrattiin toimistotyöhön tehtyyn työnvaativuusarviointiin. Arvioinnissa suunnitelmallisuus, oppiminen ja muistaminen, ongelmanratkaisu, omatoimisuus, huolellisuus ja tekstin ymmärtäminen nousivat edelleen kehitettäviksi taidoiksi. Villen katsottiin tarvitsevan selkeät työohjeet, joita olisi hyvä kerrata säännöllisesti. Lisäksi Ville tarvitsee tukea työtehtävien aloittamiseen. Yksilövalmennuksessa painopisteenä oli työllistymismahdollisuuksien kartoittaminen kotikunnassa. Ville teki yksilövalmennuksessa oman elämäntilanteen kartoituksen tikkataulumenetelmällä. Ville koki tarvitsevansa valmennusta lähinnä työelämävalmiuksien vahvistamiseen. 15

16 TYÖELÄMÄÄN VALMISTAUTUMINEN JA ITSENÄISTYMINEN, KOLMANNEN VUODEN OPINNOT Kolmantena tutkintotavoitteisena vuotena Villen koulutusohjelmaopinnot jatkuivat. Opintoihin kuuluivat tietoteknisten kurssien lisäksi mm. opinnäytetyön tekeminen sekä työnhakuvalmennus. Ville sai myös opettajalta työnhaussa yksilöohjausta. Työssäoppimisjaksolle Ville pääsi samaan yritykseen, jossa oli ollut jo ensimmäisenä vuonna. Työnkuva oli tällä kertaa vaativampi ja sisälsi erilaisia toimistotöitä. Suunnitellut työtehtävät osoittautuivat liian vaativiksi Villelle, eikä työssäoppimispaikalla löytynyt riittävästi Villelle sopivia töitä, joten Ville työskenteli työssäoppimisjakson loppupuoliskon koulun harjoitustoimistossa osallistuen mm. Mahis työhön -projektin väliseminaarijärjestelyihin. Yksilövalmennuksessa jatkettiin urasuunnittelua ja mietittiin toimistotyölle vaihtoehtona asiakaspalvelutyötä myymälässä tai toimistossa, joissa Ville pääsisi hyödyntämään vahvuuksiaan. Villen vahvuuksia ovat sosiaalisuus, ystävällisyys, auttamishalu ja joustavuus. Villellä oli edelleen ensisijaisena tavoitteena toimistotyö, mutta sovittiin, että hän kokeilee myymälätyöskentelyä seuraavalla työssäoppimisjaksollaan Yksilövalmennuksessa Villen jatkosuunnitelmaa mietittäessä löydettiin hänen kotipaikkakunnaltaan alkamassa oleva Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (Vamlas) Työllistymisen polku -projekti. Projektin tavoitteena on edistää tapaturmaisesti aivovammautuneiden alle 35-vuotiaiden työllistymistä. Projekti jatkuu vielä vuoden 2011, ja sitä kautta Villellä olisi mahdollisuus saada tukea työllistymiseen vielä valmistumisensa jälkeen. Ville päätti hakeutua projektin asiakkaaksi ja täytti hakupaperit yksilövalmentajan ohjauksessa. Haastattelun jälkeen Ville hyväksyttiin asiakkaaksi. Vamlas järjesti työllistymiskurssin, jossa oli ryhmätapaamisia erilaisista työllistymiseen liittyvistä aiheista noin kerran kuukaudessa. Ville osallistui aktiivisesti näihin tapaamisiin. Villen yksilövalmentaja ja vastuuopettaja olivat tiiviisti yhteydessä Vamlaksen yhteyshenkilöön. Näissä tapaamisissa sovittiin työnjako opiskelun päättymiseen ja jatkosuunnitelmaan liittyvissä asioissa. Tässä yhteydessä selvitettiin opiskelun jälkeistä työllistymistä ja toimeentuloa. Melba-arvioinnilla tehty lausunto toimitettiin Villen lääkärille B-lausuntoa varten. Kelalta haettiin B-lausunnolla työhön valmennusta opintojen jälkeen. Kelalta tuli kuitenkin kielteinen päätös työhönvalmennuksesta. Sen jälkeen yksilövalmentaja ja Vamlaksen yhteyshenkilö kävivät Villen kanssa TE-toimistossa, jossa tehtiin hakemus työttömäksi työnhakijaksi. Tässä vaiheessa Vamlaksen yhteyshenkilöllä oli jo alustava tieto mahdollisesta työkokeilupaikasta. Opiskelun päätteeksi Villellä oli keväällä 2010 kahden kuukauden työssäoppimisjakso, jonka aikana hän kokeili myyjän työtä puutarhamyymälässä. Ensimmäisenä työpäivänä Villen mukana oli yksilövalmentaja, joka kävi ensimmäisen työviikon aikana päivittäin tapaamassa Villeä ja hänen työpaikkaohjaajaansa. Tähän työtehtä Moniammatillinen uraohjaus

17 vään kuului tuotteiden esillepanoa ja asiakaspalvelua. Ville sai positiivista palautetta ystävällisyydestä, ahkeruudesta ja työyhteisöön sopeutumisesta. Osan jaksosta Ville työskenteli koulun harjoitustoimistossa, jossa hän teki myös tietohallintoon liittyvän ammattiosaamisen näytön. JATKOSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Viimeisellä kouluviikolla Ville kävi työhaastattelussa TE-toimistolla Vamlaksen yhteyshenkilön kanssa. Villelle järjestyi kuuden kuukauden työkokeilupaikka virastovahtimestarin tehtävissä, joissa hän aloitti elokuussa Villen työllistymispolku Kuntouttava työtoiminta Tavaran pakkaustyö 6 kk Koulutuskokeilut 2 viikkoa Varastotyöntekijä / Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus K-Linkki Työharjoittelut 4 viikkoa Työvalmentajan tukemana Toimistotyö/ Postitus (ryhmävalmennus) Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Kauha Työharjoittelu 2 viikkoa Myymälätyö tavaran purku ja hyllytys Liiketalouden perustutkinto 1. v. Työssäoppiminen 4 viikkoa Postitustehtävät Liiketalouden perustutkinto 2. v. Toimistopalvelun ja tietohallinnon koulutusohjelma Melba työtaitojen kartoitus Liiketalouden perustutkinto 3. v. Työssäoppiminen 16 viikkoa Toimistotyö/ Myymälätyö Työnhakuvalmennus Työkokeilu Virastovahtimestarin tehtävät 6 kuukautta Villen sidosryhmät Neuropsykologi Fysioterapeutti Puheterapeutti Toiminta terapeutti Pajaohjaaja Neuropsykologi Fysioterapeutti Lukiopettaja Opiskelijahuollon yhdyshenkilö (kuntoutuspsykologi) Luokka-avustaja Työvalmentaja Vastuuopettaja Opiskelijahuollon yhdyshenkilö (kuntoutuspsykologi) Luokka-avustaja Lukiopettaja Puheilmaisunopettaja Vastuuopettaja Opiskelijahuollon yhdyshenkilö (terveydenhoitaja) Luokka-avustaja Lukiopettaja Työssäoppimisopettaja Työvalmentaja Vastuuopettaja Opiskelijahuollon yhdyshenkilö (terveydenhoitaja) Yksilövalmentaja Luokka-avustaja Vastuuopettaja Opiskelijahuollon yhdyshenkilö (terveydenhoitaja) Yksilövalmentaja Luokka-avustaja Työssäoppimisopettaja Vamlas, Kela Terveyskeskus TE-toimisto TE-toimisto Vamlas Yksilövalmentaja Kuva 2. Villen työllistymispolku 17

18 2 JATKOSUUNNITELMA OSANA HOJKS-PROSESSIA Anne Aalto, erityisopettaja JATKOSUUNNITELMAN TEKEMISEN TAVOITTEENA ON, ETTÄ OPISKELIJALLA ON MAHDOLLISUUS kasvaa opiskelunsa aikana siksi ammattilaiseksi ja ihmiseksi, mihin hänellä on edellytykset saada kasvuunsa moniammatillista tukea saada oman elämänsä käytännön asioiden hoitamiseen moniammatillista ohjausta motivoitua opiskelun lyhyen tähtäimen suunnitelmien toteuttamiseen, koska tiedossa on jäsentynyt päämäärä, johon pyrkimiseen on saatavissa ohjausta ja tukea tarkistaa ja tarkentaa suunnitelmaa elämänolosuhteiden muuttuessa tai esimerkiksi joidenkin opiskelussa esiin tulevien asioiden tuodessa esiin uusia näkökulmia. JATKOSUUNNITTELUN DOKUMENTOINTI JA DOKUMENTTIEN TALLENTAMINEN OPISKELIJAN HOJKS-KANSIOON ON TARPEEN, JOTTA opiskelijan on mahdollista havainnollisesti nähdä, miten suunnittelu ja suunnitelmien toteuttaminen etenee moniammatillinen yhteistyö toteutuu suunnitelmallisesti Jatkosuunnitelma osana HOJKS-prosessia

19 Jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka sisältää kunkin opiskelijan tarvitsemat ja saamat erityiset opetuksen järjestämistä koskevat opetus- ja opiskelijahuollon palvelut sekä muut yksilölliset palvelu- ja tukitoimet. HOJKSin tavoitteena on opiskelijan oppimisen ja muun elämän tukeminen siten, että hän pystyy mahdollisimman hyvin saavuttamaan oppimisen tavoitteensa ja suoriutumaan opinnoista. HOJKS sisältää henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin, joka laaditaan hänen lähtökohtiensa pohjalta. Se sisältää opiskelijan yksilölliset tavoitteet, oppimis- ja opetusmenetelmät, suoritus- ja arviointitavat sekä yksilöllisen opinnoissa etenemisen. Siihen sisältyy myös työssäoppimisen suunnitelma, ammattiosaamisen näyttöjen järjestämistä koskeva suunnitelma sekä jatkosuunnitelma eli opiskelijan yksilöllinen ja tavoitteellinen siirtymäsuunnitelma opintojen jälkeiseen elämään. Jatkosuunnitelma kulkee HOJKSin mukana opiskelijavalinnasta lähtien sen punaisena lankana. Opiskeleminen on yksi osa opiskelijan elämänpolkua, ja sillä on omat tavoitteensa. Lyhyen tähtäimen tavoitteiden lisäksi siihen liittyy pitkän tähtäimen tavoitteita sekä opiskelijalla itsellään että hänen maksajallaan, muilla sidosryhmillä ja lähipiirillä. Pitkän tähtäimen tavoitteet ulottuvat jo alaa ja opiskelupaikkaa valittaessa ja sen soveltuvuutta arvioitaessa myös opiskelun jälkeiseen aikaan. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija tarvitsee opiskelualaa valitessaan tietoa siitä, kykeneekö hän opiskelemaan alalla ja valmistuttuaan työskentelemään alan työtehtävissä. Opiskelijavalinnassa hyödynnetään näitä tietoja ja tehdään opiskelijan palvelutarpeista alustava kartoitus, jotta mahdollisimman moni tukitoimi olisi käytettävissä jo opiskelun alkaessa. HOJKSiin sisällytetään opiskelun ja työllistymisen kannalta olennaiset tiedot opiskelijan elämänhistoriasta sekä lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmista. Jatkosuunnitelmaan suodatetaan ne tavoitteet ja tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät tukitoimet, jotka liittyvät valmistumisen jälkeiseen aikaan. Niitä toteutetaan asteittain päällekkäin ja lomittain opiskelun edetessä, jotta opiskelijan elämän olosuhteet olisivat hänen valmistuttuaan sellaiset, että hän pystyy saamaan ja tekemään töitä sekä myös pitämään työnsä. Tutkinnon lisäksi opiskelijan muun elämän on oltava kunnossa, jotta hän voisi työllistyä, säilyttää työnsä sen saatuaan sekä mahdollisen lyhyen työsuhteen jälkeen hakeutua uuteen työhön. Paitsi että opiskelun jälkeisen ajan suunnittelun ja suunnitelmien asteittaisen toteuttamisen tavoitteena on tukea opiskelijan sijoittumista työelämään ja muuhun omaan elämään, jatkosuunnitelman tekeminen motivoi opiskelijaa opiskelun lyhyen tähtäimen suunnitelmien toteuttamiseen. Hänellä on lyhyen tähtäimen tavoitteiden lisäksi selkeä päämäärä, jonka vuoksi kannattaa opiskella ja pyrkiä voittamaan opiskelussa vastaan tulevat vaikeudet. Hän oppii myös keinoja vaikeuksien voittamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi sekä saa kokemuksia erilaisista tukimuodoista ja niiden hakemisesta. 19

20 HOJKS- ja jatkosuunnitelmaprosessi erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelun ja työllistymisen ohjaamisen työkaluna OPISKELUA EDELTÄVÄ ELÄMÄ OPISKELU JA OPISKELUN AIKAINEN ELÄMÄ: KIINNITTYMINEN, SITOUTUMINEN, SELVIYTYMINEN OPISKELUN JÄLKEINEN ELÄMÄ Tarve koulutukseen: opiskelupaikkamahdollisuuksien selvittely tutustuminen/koulutuskokeilut mahdollinen valmentava ja kuntouttava opetus rahoitusselvitys B-lausunto muut selvitykset hakeminen erityisoppilaitokseen Tiedon siirto Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Nivelyhteistyö Opiskelijavalinta Valmistuminen Jatkosuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen Päävaihtoehto ja varavaihtoehdot Nivelyhteistyö Kiinnittyminen, sitoutuminen, selviytyminen: työllistyminen työssä ja työelämässä selviytyminen mahdollinen jatkokoulutus ja/tai muu hyvä elämä Kuva 3. (Aalto 2010) Jatkosuunnitelma on siis opiskelijan siirtymäsuunnitelma koulutuksesta seuraavaan elämänvaiheeseen (esim. työ, jatko-opiskelu tai muu hyvä elämä). Se sisältää suunnitelman lisäksi sen toteuttamisen mahdollistamiseksi tehdyn, tekeillä olevan ja näiden lisäksi tarvittavan ohjauksen, tukipalvelut ja muut erityisjärjestelyt. Jatkosuunnitelman tekemisestä vastaa opiskelijan vastuuopettaja, ja sen tekemisessä ovat mukana opiskelijahuollon yhdyshenkilö sekä yksilövalmentaja, tarpeen mukaan myös työssäoppimisopettaja, opiskelijahuollon muuta henkilöstöä, luokkaavustaja sekä opiskelijan oppilaitoksen ulkopuoliset yhteistyötahot. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. JATKOSUUNNITELMA SAATTAA VAIHTUA OPISKELUN AIKANA USEAAN KERTAAN. SYINÄ OVAT ESIM. uudet vaihtoehdot, jotka tulevat esiin tai opiskelijan mieleen opiskelun edetessä sairauden tai vamman aiheuttaman haitan väheneminen tai haittojen kompensointikeinojen tai välineiden onnistunut käyttöön ottaminen erityisen tuen tarpeen lisääntyminen (sairauden tai vamman aiheuttaman haitan lisääntyminen, uusien sairauksien tai vammojen syntyminen tai elämänhallintaan liittyvien vaikeuksien ilmeneminen tai lisääntyminen) työssäoppimiskokemukset opiskelun aikaansaama kiinnostuksen suuntautuneisuus johonkin ammatillisen tutkinnon osaan (esim. asiakaspalvelu, kirjanpito) Jatkosuunnitelma osana HOJKS-prosessia