OHJAAJANA RYHMÄSSÄ VOIMAA ARKEEN. Kevät 2019 Katja Kujala

Transkriptio

1 OHJAAJANA RYHMÄSSÄ VOIMAA ARKEEN Kevät 2019 Katja Kujala

2 OHJAAJANA RYHMÄSSÄ, SISÄLTÖ o Kokemusasiantuntijan puheenvuoro o Ohjaajan rooli o Ryhmädynamiikka ja ryhmätoiminnan eri vaiheet o Erilaiset temperamenttityypit: ohjaaja osallistuja o Vertaisryhmän erityispiirteet o Ohjaustyylistä toimintamalleja erilaisiin tilanteisiin

3 OHJAAJAN ROOLI RYHMÄTOIMINNASSA o Ohjaajalta vaaditaan ryhmän teemasisällön hahmottamista ja ryhmän tavoitteiden asettamista o Ohjaajan tulee hahmottaa ryhmädynamiikkaa, ryhmän eri prosesseja ja vaiheita o Ohjaajan on hyvä tunnistaa sekä tunnistamisen kautta hyväksyä osallistujien erilaisuus sekä erilaiset toimintatavat (temperamenttityypit) o Ohjaaja vastaa ryhmätoiminnan turvallisuuden ja toimivuuden lisäksi käytännön asioista: tilavarauksista, aikatauluista, tiedottamisesta, käytettävistä työmenetelmistä (mikäli ryhmä ei määrittele) jne MUTTA SISÄLLÖN TOIMINTAAN TUO RYHMÄ ITSE!

4 OHJAAJAN HENKILÖKOHTAISET HAASTEET o ENERGIATASO - Huonosti nukuttu yö - Pitkä työpäivä jne. o TUNNETILA - Henkilökohtaiset huolet - Epäystävälliseksi tai haasteelliseksi koettu osallistuja ryhmässä jne. o OMA TEMPERAMENTTI - Ryhmänohjaaminen vaatii kykyä ottaa tila/tilanne haltuun (ekstroversio) - Toisaalta kuuntelemisen taitoa (introversio) - Oma temperamentti saattaa törmätä osallistujan temperamenttiin, jolloin toisen toimintatapa ja erilaisuus voi tuoda haastetta o TUNNISTATKO TEMPERAMENTTISI?

5 RYHMÄDYNAMIIKKA RYHMÄN KEHITYSVAIHEET BRUCE TUCKMANIN MALLI (EI SOVELLU KAIKEN TYYPPISTEN RYHMIEN TARKASTELUUN) 1) Forming (Haistelu): Muotoutumisvaiheessa ryhmä orientoituu tehtävään joka saattaa olla vielä epäselvä. Suhdetasolla ryhmä etsii käyttäytymisen rajoja ja ryhmän sääntöjä. Ryhmä on riippuvainen ohjaajastaan. 2) Storming (Taistelu): Kuohuntavaiheessa uskalletaan jo esittää omia, eriäviäkin mielipiteitä. Ryhmän tehtävää ja ohjaajaa vastustetaan, ja konflikteja voi esiintyä. Osallistujat testaavat omaa rooliaan ryhmässä. 3) Norming (Maistelu): Normittamisvaiheessa ryhmän toiminnalle alkaa muodostua vakiintuneita ja hyväksyttyjä toimintamalleja. Tehtävätasolla ryhmän osallistujien yhteistyö ja avoimuus yleensä lisääntyvät. Suhdetasolla me-henki ja yhteenkuuluvaisuuden kasvaa. 4) Performing (Työstely): Suorittamisvaiheessa energia suunnataan tekemiseen. Toisia pyritään tukemaan ja rooleista tulee joustavampia. Ryhmän osallistujien erilaisuus koetaan usein vahvuudeksi. 5) Adjouring (Hyvästely/muistelu): Lopettamisvaihe eli toiminnan päättyminen. Selkeä erityisesti tehtäväkeskeisessä ryhmässä. Riippuen teemasisällöstä voi herättää voimakkaita tunteita, surua, haikeutta, kiitollisuutta. Tärkeä vaihe.

6 AVAIMIA TOIMIVAAN RYHMÄÄN 1. Muotoutumisvaiheessa ohjaajan rooli tärkeä - Tutustumis- ja ice breaking harjoitukset - Osallistaminen - Yhdessä tehdyt yhteiset pelisäännöt - Turvallinen, hyväksyvä ilmapiiri 2. Ohjaajan hyvä tunnistaa kuohuntavaihe - Ohjaajan annettava osallistujille tilaa lempeästi, asiassa / tavoitteissa pysyen - Turvallinen, avoin ja hyväksyvä ilmapiiri 3. Normittamis- ja suorittamisvaiheessa yhteiset pelisäännöt ja normit luovat tilan toiminnalle - Osallistaminen, vuorovaikutus - Tekeminen, toiminta - Rutiinit 4. Lopettamisvaihe - Ryhmän kaari, tapahtumat, yhteenveto - Keskeneräisten asioiden loppuun selvittäminen - Mitä tapahtui? Mitä saatiin aikaan? Mitä opittiin - Katse tulevaisuuteen

7 TURVALLINEN ILMAPIIRI RYHMÄTOIMINNASSA LÄHDE: o On itsessään hyvä asia luo hyvää oloa, joka on tavoiteltava arvo sinällään o Saa osallistujat toimimaan parhaimmillaan, luo puitteet jossa voi keskittyä olennaiseen o Antaa tilan olla asioista eri mieltä rakentavassa hengessä o Turvallista ilmapiiriä voidaan arvioida: (palautekyselyt, tapaamiskerran loppurinki, ohjaajan oma arvio, jne) 1. Kuinka ryhmässä uskalletaan tuoda esille ajatuksia ja ideoita? 2. Miten vuorovaikutus sujuu? 3. Kuinka ryhmä innostuu uusista asioista? 4. Millaiseksi ryhmän osallistujat ilmapiirin kokevat 5. Mitä ryhmä voi yhdessä tehdä em. seikkojen edelleen kehittämiseksi?

8 ERILAISET OSALLISTUJAT RYHMÄSSÄ BELBININ TIIMIROOLIT SOVELTUU PARHAITEN TEHTÄVÄKESKEISEEN RYHMÄÄN TAI TYÖYHTEISÖÖN o Keksijä o Arvioija o Asiantuntija o Kokooja o Tiedustelija o Diplomaatti o Tekija o Viimeistelija o Takoja Meredith Belbin on brittiläinen tutkija, joka on selvittänyt miten parhaat tiimit muodostuvat. Belbin huomasi tutkimuksissaan, että parhaita tiimejä eivät ole taidollisesti taitavimmista yksilöistä koostuvat tiimit. Menestyvillä tiimeillä erilaiset yksilöt ottavat tietyt roolit ja roolit ovat tasapainossa johtaen tulokselliseen lopputulokseen. LAINAUS:

9 EKSTROVERSIO INTROVERSIO LÄHDE: IT-TREENIMATERIAALI TONY DUNDERFELT / DIALOGIA OY / KTOL KÄYTTÄYTYMISEN ILMAISU - KÄYTTÄYTYMISEN EHKÄISY Ulospäin suuntautunut - Sisäänpäin suuntautunut Aggressiivinen - Ahdistunut Impulsiivinen - Varautunut Aktiivinen - Passiivinen Huomiota herättävä - Mukautuva Puhelias - Hiljainen Ailahteleva - Harkitseva

10 NELIKENTTÄ LÄHDE: IT-TREENIMATERIAALI TONY DUNDERFELT / DIALOGIA OY / KTOL Nelikenttä muodostuu kahdesta akselista. Toista ulottuvuutta voidaan kuvata seuraavilla vaihtoehdoilla: Dominantti - Myötäilevä Asiakeskeinen - Ihmiskeskeinen Neuroottinen - Ei neuroottinen Voimakastahtoinen - Hyväntahtoinen

11 NELIKENTTÄ LÄHDE: IT-TREENIMATERIAALI TONY DUNDERFELT / DIALOGIA OY / KTOL EKSTROVERTTI Innostaja ILMA Edistävä + aloitteellinen + innostuva/-tava - ei vie asioita loppuun - liioitteleva + tuloshakuinen + tavoitteellinen - määräilevä - ei huomioi muita Käynnistäjä TULI Määrätietoinen HYVÄNTAHTOINEN VOIMAKASTAHTOINEN Rakentaja VESI Kannattava + me-henkinen + sovitteleva - tavoitteeton - vaikea sanoa ei + looginen + perusteellinen - ylikriittinen - hiustenhalkoja Suunnittelija MAA Erittelevä INTROVERTTI

12 OHJAAJA - OSALLISTUJA TEMPERAMENTTITYYPIT LÄHDE: IT-TREENIMATERIAALI TONY DUNDERFELT / DIALOGIA OY / KTOL EDUSTAMME TEMPERAMENTILTAMME USEAA VA RITYYPPIA PERSOONASSAMME MUITAKIN ULOTTUVUUKSIA KUIN PELKKA TEMPERAMENTTI o Punainen arvostaa rehellisyyttä, luotettavuutta, oikeudenmukaisuutta, energisyyttä sekä oma-aloitteellisuutta. Hänen kehitystehtävänään on opetella läsnäolontaitoa, muiden huomioonottamista sekä opetella kuuntelemaan toisia ja olemaan läsnä. o Sininen arvostaa suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta, luotettavuutta, arvostelukykyä sekä asiallista keskustelutaitoa. Hänen kehitystehtävänään on opetella spontaanisuutta ja heittäytymistä arjen pieniin nautintoihin ja elämäniloihin. o Keltainen arvostaa spontaanisuutta, luontevuutta, luovuutta sekä ystävällisyyttä ja myötätuntoa. Hänelle on tärkeää jakaa kokemuksia. Hänen kehitystehtävänään on opetella realistisemmaksi ja järjestelmällisemmäksi ja kehittää ajantajuaan. o Vihreä arvostaa ystävällisyyttä, tasa-arvoisuutta, loukkaamattomuutta, rauhallisuutta sekä myönteisyyttä. Hänen kehitystehtävänään on opetella valmiutta kohtaamaan jännitteitä ja ristiriitoja sekä kehittää itselleen enemmän uskallusta ja rohkeutta.

13 OHJAAJA LUO POHJAN ONNISTUNEELLE RYHMÄTILANTEELLE - TOIMINTAMALLEJA o Erilaisuuden hyväksyminen Ø Muista erilaiset osallistujat ja oppimistyylit temperamentit o Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen Ø Yhteiset pelisäännöt orennon ja innostuneen ilmapiirin luominen Ø Tutustumis- ja improvisaatioharjoituksilla o Jokaisen huomioiminen tasavertaisesti Ø Ryhmäytymis- ja osallistamisharjoituksilla, yhteisillä pelisäännöillä o Kuuntelemisen ja läsnäolemisen taito (erillinen dia) o Asiassa pysymisen ja jämäkkyyden taito (erillinen dia) o Ryhmän yhteisten tavoitteiden määritteleminen (erillinen dia) o Rakentavat sanat ja ilmaisu (erillinen dia)

14 KUUNTELEMISEN JA LÄSNÄOLON TAITO o Kuuntelemisen estymiseen vaikuttaa se, että normaalissa kanssakäymisessä psyykkinen energiamme suuntautuu joko sisäänpäin tai ulospäin o Ulospäin suuntautuneina alamme muotoilla omaa vastaustamme toisen vielä puhuessa (hyökkäys) o Sisäänpäin suuntautuneina menetämme kiinnostuksemme toisen ajatuksiin ja kokemuksiin (nukahtaminen) oihanteellista toimintaa on se, että tarjoaa omalla läsnäolollaan toiselle tilan, jossa hänen ideansa ja sanansa tulevat vastaanotetuiksi ilman vastustusta, kritiikkiä tai vähättelyä. o Ei siis riitä, että kuunnellaan, vaan ydinkysymys on, miten kuunnellaan. Kuunnellaanko vain sanoja, joista tehdään nopeita johtopäätöksiä tai tulkintoja vai kyetäänkö kuuntelemaan sanojen taakse, jolloin tavoitetaan myös toisen tunteet ja tarpeet

15 JÄMÄKKYYDEN TAITO o Jämäkkyyden taitoa tarvitaan tilanteissa, joissa empaattinen kuunteleminen ja ystävällinen myöntely ei enää johda mihinkään. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, että oman mielipiteensä voisi tilanteessa kuin tilanteessa iskeä pöytään toisista piittaamatta o Reilu sanominen tarkoittaa sitä, ettei panttaa omaa mielipidettään, jos kokee, että se on ajankohtainen o Ei-jämäkästä ilmaisusta tunnistettavimpia ovat seuraavat tyylit: - Toinen sanoo helposti oman näkemyksensä liian hätäisesti ja hyökkäävästi - Toinen taas kohteliaisuuden tai pelon vuoksi ei uskalla sanoa omaa mielipidettään tai sanoo sen ikään kuin anteeksipyydellen o Molemmat tavat haasteellisia. Sen sijaan ihmistä, joka ilmaisee rehellisesti itseään ja käsityksiään, voidaan kutsua suoraksi ja jämäkäksi. Jämäkkyys perustuu itsetuntoon ja luottamukseen: - Se ei ole aggressiivisuutta tai toisen manipulointia - Se ei ole keino voittaa ja saada tahtonsa läpi, vaan ilmaisee itsensä jättäen toisen vapaaksi

16 RYHMÄN YHTEISTEN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELEMINEN o Yhteisiä tavoitteita ja päämääriä meillä on sekä työelämässä työyhteisössä että perheessämmekin. Tärkeää yhteisissä tavoitteissa ja niiden saavuttamisessa on, että kaikilla on sama, konkreettinen päämäärä o Jos kaikilla on vain olettamuksia tavoitteesta, voi olla, että kaikilla mielessään silti erilaiset tavoitteet o Ei siis riitä, että on pelkkä mielikuva päämäärästä, vaan sen ympärille täytyy rakentaa konkreettisia asioita, sanoittaa asiat: - Mitä tehdään? - Mitkä ovat kunkin tehtävät tavoitteen sisällä? Onko niitä? - Ryhmän sovitut säännöt - Onko tavoitteena yhdessä oleminen, juttelu ja asioiden jakaminen (esim. ryhmäläisten hyvinvoinnin lisääminen) vai onko ryhmä tehtäväkeskeinen (jolloin tavoitteena jokin konkreettinen lopputulos) - Jos ryhmä on alati vaihtuva, on asiat hyvä sanoittaa aina jokaisella tapaamiskerralla lyhyesti

17 RAKENTAVAT SANAT JA ILMAISU o Myönteisyys on viimeisten vuosien muotisana kaikissa ihmissuhdeseminaareissa. Siihen liittyvä positiivisen ajattelun korostaminen on muuttanut ongelmat mahdollisuuksiksi, kiistat kivoiksi ja vaikeat elämäntilanteet kehityshaasteiksi o Rakentavaan toimintaan ja siihen liittyvään aitoon myönteisyyteen ei liity yliampuvaa iloisuutta ja positiivisuuta. Sillä ei tarkoiteta epäkohtien ja vääryyksien ohittamista selittämällä asiat parhain päin tai keksimällä keinoja, jolla päästäisiin kevyesti eteenpäin. Parempi sana positiivisuudelle voisi ollakin esimerkiksi hyväntahtoisuus. o Vanhan kansanviisauden mukaan ei ole mitään mikä on pelkästään myönteistä tai pelkästään kielteistä. Kaikissa asioissa on monenlaisia sävyjä ja hankalatkin tilanteet voivat näyttäytyä uudessa näkökulmassa, kun muuttaa tulkintoja ja vaihtaa näkökulmaa o Myönteisyys elämää kohtaan on ominaisuus, jota voi kehittää ja jonka voi opetella. Harjoittelun voi aloittaa pienissä arkipäivän tilanteissa esimerkiksi myönteisen ja kannustavan palautteen antamisella

18 PERUSASIOITA RYHMÄNOHJAUKSEEN KÄYTÄNNÖN ASIAT: ühuolehdi aloituksista ja lopetuksista ükertaa sovittuja asioita ja pidä niistä kiinni üälä huolestu jos joku ryhmässä testaa sinua, se kuuluu ryhmäprosessiin ümuista: sinun ei tarvitse olla tavoitettavissa 24/7 ütarvittaessa voit ohjata osallistujia myös muun tuen piiriin SINÄ OHJAAJANA: ühuolehdi itsestäsi ja jaksamisestasi üälä kuormita ryhmää omilla murheillasi, tarvittaessa hae tukea ohjaukseesi (esim. muiden kokemusasiantuntijoiden tukiverkosto) ütunne omat rajasi ühyödynnä persoonallisuutesi vahvuuksia üesitä kysymyksiä neuvojen ja ohjeiden sijaan tehtäväsi ei ole tarjota valmiita ratkaisuja vaan tila turvalliselle pohdinnalle

19 VERTAISRYHMÄN ERITYISPIIRTEET LÄHDE: o Tasa-arvoinen, tasavertainen ja vapaaehtoinen ryhmä o Antaa mahdollisuuden olla oma itsensä o Antaa osallistujille paikan tavata muita ihmisiä, mahdollisuuden saada ja antaa tukea sekä saada uskonvahvistusta elämää ja itseä kohtaan o Tavoitteena edistää osallistujien hyvinvointia ja jaksamista sekä elämäniloa o Osallistujalle voi olla suuri päätös ja muutos lähteä vertaisryhmään

20 VERTAISRYHMÄN ERITYISPIIRTEET LÄHDE: o Yhteinen päämäärä yhdistää osallistujia toisiinsa ja sitoutuneisuus lisääntyy antamalla ryhmän toiminnan suunnittelun ja toteutuksen ryhmän yhteiseksi tehtäväksi, esim. pienissä ryhmissä tai pareittain Ø Käytännössä ryhmä voi laatia itselleen tavoitteistaan lähtevän selkeän toimintasuunnitelman: Mitä halutaan? Toivotaan? Mihin pyritään? Jne. o Kun tavoitteena on hyvän olon lisääntyminen, tarvitaan keskustelun ja ongelmien jakamisen lisäksi positiivisia tulokulmia ja tekemistä Ø Pahimmillaan ryhmässä toimiminen voi lisätä pahaa oloa, jos ryhmä jumittuu pelkkään ongelmien vatvomiseen

21 OHJAAJAN ROOLI VERTAISRYHMÄTOIMINNASSA LÄHDE: o Ohjaaja on toisaalta vertainen, mutta ryhmänohjaajana vastuu kokonaisuudesta / toiminnasta ja sen kulkusuunnasta o Osallistujat voivat odottaa vastauksia ja ratkaisuja: ohjaaja ei ole hoitaja, terapeutti, lääkäri o Ohjaajan aitous tärkeää, rohkeus laittaa oman persoonansa peliin o Ohjaajan oma hyvinvointi: kun ohjaaja tuntee oman jaksamisensa, kykyjensä ja mahdollisuuksiensa rajat, kykenee hän ottamaan vastaan myös ohjaajuuden negatiivisia puolia: kritiikkiä, vastustusta, kateutta o Toiminta tuo ohjaajalle paljon iloa ja onnistumisen sekä auttamisen kokemuksia o Turvallisen ilmapiirin luominen tärkein tehtävä

22 OHJAAJAN PERSOONA PELIIN POHTIMISTEHTÄVÄ o Mitkä ovat omia vahvuuksiasi? Ø Tee luettelo omista vahvuuksistasi Ø Ei ole itsekehua vaan rehellistä toteamusta o Kuinka voit hyödyntää niitä? Ø Konkretian tasolla o Mihin voisit kiinnittää huomiota ja mitä kehittää? Ø Valitse yksi ja työstä se valmiiksi ota uusi kehityskohde vasta kun edellinen on selvitetty Ø Muista ohjaaja, niin kuin ihminenkään, ei ole koskaan valmis!

23 KOKEMUS TEKEE MESTARIN! Jotkut oppivat lukemalla, toiset oppivat muiden virheistä, mutta muutamien täytyy itse päästä pissaamaan sähköpaimenen lankaan. Tom Lundberg KIITOS!