Yhteenveto Hollolan ruokakasvatusverkoston tapaamisesta tiistaina

Transkriptio

1 Yhteenveto Hollolan ruokakasvatusverkoston tapaamisesta tiistaina Osallistujat: Sari Pyykkö, Pirjo Aikkinen, Helena Auvinen, Henna Tommola, Ulla Kokkonen, Tanja Vainio, Kaisa Lehti, Helena Simolin, Sari Katila, Heli Jäämaa ja Anna Päätalo

2 Tapaamisen tavoitteet Palautella mieleen viime tapaamisen työstön satoa Tutustua meneillään oleviin lasten ruokakasvatukseen liittyviin valtakunnallisiin hankkeisiin Kuulla RUOKAKUNTA-hankkeen alustavista suunnitelmista ja hahmottaa oman kunnan toimijoita ja heidän roolejaan hankkeessa Sopia jatkosta

3 Ravitsemusterveyden edistämisen kärjet 2019 Aihe Mitä tehdään nyt? Mitä tehdään jatkossa? 1. Lapsiperheiden hyvän ravitsemuksen tukeminen, esim. - aikuisten mallivaikutus - perheiden säännöllisen ja monipuolisen ruokavalion merkitys - aamupalan ja välipalojen merkitys - perheiden yhteinen ruokailu - kasvikset houkutteleviksi lapsille ja nuorille - koululaisille ravitsemustaitoja koko koulun yhteistyönä - Varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta tuetaan ruokakasvatusverkostojen kautta - Sapere-ruokakasvatusmenetelmä käytössä - Peruskoulujen ravitsemusterveyttä tuetaan ko. verkoston avulla - Ravitsemuspäivän 2019 suunnittelu aloitetaan kokoamalla työryhmä, aiheena Lapsiperheiden ravitsemus - Vahvistetaan ruokakasvatusta Ruokakunta-hankkeen avulla erityisesti osallistujakunnissa, mutta myös koko maakunnassa - Selvitellään Maistuva koulu -toimintamallin käyttöönoton mahdollisuutta Päijät- Hämeessä (vs. Liikkuva koulu) - Ravitsemusterveyden edistämistä kouluruokailloissa/perheiden tapahtumissa - Ravitsemusterapiapalvelujen mahdollistaminen neuvolapalveluihin 2. Ylipainoisen lapsen hoitoketjun laatiminen - Ennaltaehkäisevänä toimintana ks. yllä - Kootaan alueellinen työryhmä, jossa myös soten ulkopuolinen toiminta 3. Ikäihmisten hyvän ravitsemuksen tukeminen, esim. - kotona asuvien ikäihmisten monipuolinen ruokavalio ja ravitsemus - hyvä ravitsemus palvelutaloissa, myös yksityisissä - Toimintaa tuetaan alueellisessa ikääntyneiden vajaaravitsemustyöryhmässä - Viime vuoden työpajat kotihoidon, asumispalvelujen ja vuodeosastojen työntekijöille, tänä vuonna vahvistuskoulutusta esimiehille ja ruokapalvelun ja laitoshuollon ammattilaisille - Tutustutaan Ikäruoka-hankkeen toimenpide-ehdotuksiin ja miten niitä voisi ottaa käyttöön Päijät-Hämeessä - Yhteinen keittiö -toiminnan laajentaminen - Ravitsemushoitomallin käyttöönotto keskussairaalassa - Vajaaravitsemuksen riskin tunnistus Kotisairaala-toiminnassa? - Ikääntyneiden ravitsemusterapiapalvelujen laajentaminen avovastaanotoille 4. Ravitsemustiedotus, -viestintä ja - yhteistyö, esim. - yhteistyön ja koordinaation lisääminen sekä yhteisistä linjoista sopiminen - tiedon ja ymmärryksen lisääminen, koulutukset, seminaarit ja työpajat - hyvät käytännöt hyötykäyttöön - ravitsemussuositusten käytön vahvistaminen eri tahoilla ja eri ikäryhmillä - terveellisen ja terveyttävän ruokavalion ero - hyvän ravitsemuksen merkitys terv.huollon kustannuksiin - Ravitsemuksesta viestiminen eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa - Vuosittainen Ravitsemuspäivä ammattilaisille - Vuosittainen Ravitsemusviikko kaikille teemalla Pieniä ja hyviä ruokatekoja - Viestintä Ravitsemustaidoilla hyvinvointia -facebook-sivun kautta - Ravitsemuksen positiivisen brändin luominen Ravitsemusyksikön avulla; ravitsemusterveys vs. terveysliikunta - Yhteistyön vahvistaminen eri tahojen kanssa Ravitsemusyksikön myötä - Raisa Valve ravitsemuksen keulahahmona alueella 5. Ravitsemuksen huomioiminen hyvinvointikertomustyössä - ravitsemuksen esille nostaminen kuntien hyvinvointiverkostossa - ravitsemuksen huomioiminen kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa sekä alueellisessa hyvinvointikertomuksessa - ravitsemukseen sovitut mittarit/indikaattorit kunta- ja maakuntatasolla, tiedolla johtaminen

4 Päijät-Hämeen ruokakasvatusverkostot 2019 Lahti Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä! Asikkala-Padasjoki Hollola Orimattila

5 Viime vuoden koulutuksessa ideoituja kehitettäviä ASENNE RUOKA: Ruuan laatu, maku ja värikkyys Aterioiden tasapaino Lapset ruuan alkulähteille Lähiruoka ja koti- ja lähitilat Kasvisruokavaihtoehto Liharuoka kasvispitoisemmaksi Välipalojen monipuolisuus ja tuoreus Kokonaiset kasvikset ja hedelmät Salaatit komponentteina Satokausituotteiden hyödyntäminen Leipien vaihtelevuus Lasten toiveruuat Ruuan riittävyys Erityisruokavalioiden toteuttaminen Ruuan kypsennys omassa keittiössä asioita ruokakasvatuksessa TIEDONKULKU SAPERE RUOKAILUTILANTEET JA LASTEN OSALLISUUS: Yhdessä syöminen Korotettavat linjastot Ruuan äärelle pysähtyminen Lasten kanssa keskustelua ruuasta Enemmän leipomista Ruualla askartelua Kananmunien yms. kuorimista Makupelin pelaamista Retket puutarhoille, toreille, ruokakauppaan Ravintolapäivä: lapset tarjoilevat ruuan YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ RUOKAPALVELUN KANSSA: Yhteinen arvokeskustelu Yhteiset linjat ja toimintasuunnitelma Enemmän myönteistä ja rakentavaa vuoropuhelua Yhteistyöpalaverit Lapset mukaan yhteiseen suunnitteluun Ruokalistan monipuolistaminen Ruokalistaan Sapere-mahdollisuuksia Retkieväiden toteutus Joustavuus ruoka-aikojen ja paikkojen suhteen Leivontatarvikkeiden tilaaminen Palautteen antaminen Sijaisten perehdyttäminen ROHKEUS KOKEILLA ESIMIESTEN TUKI VANHEMMAT

6 Varhaiskasvatusikäisten ruokakasvatuksen kehittäminen osana kuntien hyvinvointityötä 1. Miten voimme vahvistaa ruokakasvatusta omissa yksiköissämme? - Yhteistyöllä - Ruokalistan seuraaminen viikoittain; voisi ennakoida, olisiko mahdollista toteuttaa seuraavalla viikolla yhteistyötä - Säännöllinen tapaaminen toimijoiden kesken; systemaattista ja suunnitelmallista - Yhteiset pelisäännöt kaikilla - Kaikki yhteinen toiminta on jo huomioitu budjetissa; ei erillislaskutusta (esim. pedagoginen ruokalista: raaka-aineita valmiiksi pilkottuina) - Yhteistyö = keittiö pilkkoo valmiiksi raaka-aineita osittain, keittiön kautta saatavissa raaka-aineita, ruokalista suunnitellaan yhdessä - Asiakastyytyväisyyskyselyt (lapset ja vanhemmat mukana) - Innostuksen lisäämistä

7 2. Mitä asioita voimme tukea tai edistää tämän verkoston avulla? - Yhteiset käytännöt ja linjaukset; innostuksen lisääminen - Yhteinen ymmärrys toisen arjesta - Tietoisuuden lisääminen - Ideoiden jakaminen - Lasten ja nuorten hyvinvointia (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ) - Näkyvyyttä globaali (mitä Päijät-Hämeessä tehty)

8 3. Keihin lasten ruokailu ja ruokakasvatus alueellamme liittyvät eli ketkä/mitkä ovat ruokakasvatusta mahdollistavia henkilöitä/tahoja? - Opetusministeriö - Terveydenhuolto; neuvola - Päivähoito; resurssit toteuttamiseen (pedagogiikka) - Ruokapalvelut, tavarantoimittajat, ruuan kuljettajat - Kuntapäättäjät - Vanhemmat ja isovanhemmat - Urheiluseurat ja muu harrastustoiminta ( mokkapalavanhemmat ) - Ravintolamaailma, pikaruokalat - Monikulttuuriset virtaukset - Sosiaalinen media ja digitaalinen aikakausi - Ruokakaupat, tori, R-kioski (nykyään saa monenlaista syötävää) - Maatilat (retket yms.) - Kirjasto ja nuoriso- ja vapaa-ajanpalvelut - Kerhotoiminta, seurakunta - Yksityinen varhaiskasvatus - Martat

9 Mitä lasten ruoka ja ruokakasvatus voisi isoissa unelmissamme olla?! Terveellistä, herkullista, värikästä ja raikasta noutopöytätarjoilua höystettynä hyväntuulisilla ja työstään innostuneilla tarjoilijoilla Lapsia osallistavaa ja innostavaa Käytännönläheistä, kokemuksellista ja positiivista Lasten ruuanlaittopäivät Pienet kokit keittiössä Aamupalan tai välipalan tekoa lasten kanssa Yhteistä tekemistä Päivän ruokia avattuna monipuolisilla oheismateriaaleilla Retket (säännöllisiä), metsäruokailu ja ruuanlaittoa esim. trangialla, nuotiolla, kodassa tai laavulla Tutustumiset ruuan alkulähteille esim. tilavierailut Lähiympäristön hyödyntäminen, kuten marjat ja sienet Osallisuutta; perheet, lapset, vanhempainilta? Eri kulttuurien ruokapäiviä ja makumatkoja Erilaiset oppimistavat huomioivaa Puutarhat päiväkoteihin ja sisälle kasvihuoneet Teemajuhlia, esim. prinssit ja prinsessat kauniine kattauksineen Ruokamatkoja Sapere-hengessä Yhteiset ruokahetket; kasvatushenkilöstö, ruokapalvelu ja lapset Kiireetöntä ruokailua ja aikaa lapsille kertoa ruuasta Eskareille ravintolakäynti Lasten oma ruokatilauskori Kauden satoa tarjolle vapaasti otettavaksi

10 Ruokakasvatusta koulujen arkeen

11 Toimintamalli alakoulujen ruokakasvatukseen Maistuva koulu -mallin mukainen ruokakasvatus toteutuu koko koulun yhteistyöllä eri oppiaineissa, kouluruokailussa ja koulun muussa toiminnassa. Maistuva koulu -toiminta tukee opetussuunnitelman ja kouluruokailusuosituksen tavoitteita

12 Yhdessä koulujen kanssa Kehitystyötä tehdään koulujen lähtökohdista ja yhdessä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa. Olemassa olevat hyvät materiaalit ja menetelmät käyttöön. Toimintamalli julkaistaan syksyllä 2020 kaikkien käyttöön:

13 Hyvinvointia ja terveyttä kuntiin Koulujen ruokakasvatus on keskeistä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Peruskoulun maksuton ateria lisää lasten terveyttä ja tasaarvoa. Kehitämme kunnille työkaluja ruokakasvatuksen seurantaan, mikä palvelee hyvinvointikertomuksen laatimista

14 Ruokakasvatuksen mentoriverkosto Maistuva koulu kokoaa yhteen laajasti eri alojen asiantuntijoita kehittämään toimintamallia ja ruokakasvatusta Suomessa. Tule mukaan!

15 Mihin Maistuvaa koulua tarvitaan? Opetussuunnitelmassa (2016) ja kouluruokasuosituksissa (2017) ruokakasvatus on nostettu toteutettavaksi asiaksi, mutta toimintamalli toteutukseen puuttuu Koululaisten ruokavalio ei ole suositusten mukainen mm. Koululaiset syövät liian vähän kasviksia ja liian paljon sokerisia välipaloja Vain harva koululaisista syö täysipainoisen lounaan Kunnilla ei ole työkaluja, joilla voisi arvioida kouluissa tehtävää ruokakasvatusta Luokanopettajien osaaminen ja koulutus ruokakasvatuksesta on vähäistä Kouluilla ei ole ruokakasvatuksen tukena kansallista tai alueellista toimijaa

16 Maistuva koulu -hanke Toimintamallia kehitetään yhdessä koulujen kanssa viidessä kunnassa: Salo, Tampere, Järvenpää, Kuopio ja Sotkamo Hanketta toteuttavat Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry ja Itä- Suomen yliopisto Rahoitus STM:n terveyden edistämisen määrärahasta

17

18 LUONTOASKEL HYVINVOINTIIN Varhaiskasvatuksen ruokailu kiertotalouden edistäjänä

19 Hyvinvoiva ihminen hyvinvoivalla maapallolla

20 Terveyden biodiversiteettihypoteesi

21 Kestävä kiertotalous

22 Terveellinen ja kestävä ruokailu Yli vuoden ikäisille terveyttä edistävää perusruokaa, joka sisältää Kasviöljyä, margariinia, pähkinöitä, manteleita ja siemeniä Runsaskuituisia viljavalmisteita Rasvatonta maitoa ruokajuomaksi, muut nestemäiset maitovalmisteet rasvattomia tai vähärasvaisina, juustossa enintään 17% rasvaa Palkokasveja vaihdellen proteiinin lähteenä pääaterioilla ja/tai lisäkkeenä viikoittain Suositaan kalaa, siipikarjan lihaa ja kananmunia Rajoitetaan punaisen lihan, makkaran ja lihaleikkeleiden päivittäistä tarjoamista (Evira; elintarvikkeiden käytön rajoitukset) Kasvisruoka vähintään kerran viikossa Ruokailo ja lapsen oikeus itsemääräämiseen ja osallisuuteen

23 Ruokahävikin jakautuminen % tuotetusta ruoasta Turhaan tuotettu ruoka Suomessa vastaa n henkilöauton vuosittaista CO2- päästöä Keittiöhävikki % Tarjoiluhävikki % Lautastähde% Pizza, kebab, hampurilainen Koulut ja ammatilliset oppil Kahvilat ja huoltoasemat Anniskeluravintolat, hotellit Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat Vanhain- ja lastenkodit sekä sairaalat Päiväkodit Foodspill 2012, Silvennoinen et. al

24 Luontoaskel hyvinvointiin - pilottihanke 10 päiväkotia Helsingistä, Oulusta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta Toimintatapoja kehitetään varhaiskasvatuksen, ruokapalvelujen ja kotien tiiviissä yhteistyössä Tavoitteena toimintamalli koko Suomeen Toimintaa ohjaavat Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus (2018) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) Hanketta toteuttavassa konsortiossa mukana THL, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, MMM, VRN ja Kansallinen allergiaohjelma

25 Luontoaskel hyvinvointiin tukee kestävää kiertotaloutta ja monipuolistaa lasten mikrobistoa uudistamalla syömistä ja ruokakasvatusta päiväkodeissa edistämällä ruokahävikin vähentämistä ja jätteiden paikallista hyödyntämistä lisäämällä luontokontakteja ja positiivisia luontoelämyksiä

26

27 Luontoaskel hyvinvointiin -päiväkotiverkosto Kestävä kehitys Kiertotalous Terveyttä edistävä ruokavalio Luontokontaktit Elinikäinen oppiminen Terveys ja hyvinvointi

28 Ruokakasvatusalusta varhaiskasvatuksen ammattilaisille Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta Moila Ant-Wuorinen Suomen Sydänliitto ry Suomen Sydänliitto ry 28

29 Miksi? Jotta lapsille rakentuu myönteinen suhde ruokaan ja he oppivat syömään monipuolisesti Pitkän aikavälin tavoitteena on tukea lasten sopusuhtaista kasvua tasavertaisesti, varhaiskasvatusyksiköstä riippumatta! Suomen Sydänliitto ry 29

30 Kenelle? varhaiskasvatuksen ammattilaiset (esim. lto, sosionomi, lähihoitajat) koulunkäyntiavustajat, päivähoidon avustajat ruokapalveluiden työntekijät (Ravitsemuspassi yhteistyö) perhepäivähoitajat seurakuntien/liikuntaseurojen toiminta lapsiperhetyöntekijät tulevat ammattilaiset eri koulutusasteilta Suomen Sydänliitto ry 30

31 Mitä me haluamme? Ruokakasvatuksen tueksi sähköinen väline varhaiskasvatukseen, jotta varhaiskasvatuksen ammattilaisten tieto lisääntyisi taidot lisääntyisivät pystyvyyden tunne lisääntyisi oman roolin tunnistaminen ruokakasvattajana konkretisoituisi Suomen Sydänliitto ry 31

32 Ketkä? Suomen Sydänliitto ry koordinoi Tampere & Voimia Akaa & Akaan ruokapalvelu Itä-Suomen ja Helsingin yliopisto, kasvatustieteet, varhaiskasvatuksen opettajakoulutus 2.Asteen yhteistyö, Tampereen ammattioppilaitos, Tredu Metropolia AMK Lisäksi: Ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmä Suomen Sydänliitto ry 32

33 Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnitelma OPH Teoriasta käytäntöön! Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus VRN 2018 Suomen Sydänliitto ry 33

34 Mitä päiväkodeissa halutaan?

35 Mitä päiväkodeissa halutaan?

36

37 Ruokakasvatuspolun eteneminen (VASU2016, VRN2018) joiden pohjalta otsikoimme 10 tärkeintä teemaa 1. Ruokakasvatus Uhka vai mahdollisuus Miksi? Syömäänoppimisen vaiheet & Pedagogiikka 2. Opitaan ruoasta ja ruoan avulla Ruokaoppiminen, ravitsemustieto, ruoan polku pellosta pöytään 3. Ruokailo Toimimista, leikkimistä ja aistimista 4. Ruokailuympäristö Ruokarauha, viihtyvyys, pöytätavat 5. Lapsen kunnioitus 6. Monikulttuurisuus ja ruoka 7. Annetaan tukea Ruokailun tuen tarve 8. Ruokapuhe ja arvot 9. Lapsilähtöinen ruokakasvatus Osallisuus 10. Yhteistyö Koti, ruokapalvelut, kaupunki, koulu, neuvola, hammashoitola

38 AIKATAULU KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ/TESTATAAN /19 3/19 3/19 PILOTTI 9/19 SISÄLLÖN TUOTTAMINEN JA SEN MUOKKAUS Suomen Sydänliitto ry 38

39 Sydänmerkkiateria

40 RUOKAKUNTA Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä Hankkeeseen valitaan Päijät-Hämeestä 2-3 kuntaa; käytännössä todennäköisesti yksi kaupunki ja kaksi pienempää kuntaa Tavoitteena on sitouttaa osallistujakunnissa koko kunta johtoporrasta myöten lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen kehittämiseen Hanke pidetään Päijät-Hämeessä kuitenkin koko maakunnan hankkeena

41 Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä Varhaiskasvatusikäisten lasten ruokaan, ruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvät toimijat Hollolassa

42 Hyvinvoinnin palvelualue - Hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen - Palvelupäälliköt Päivi Laattala ja Tarja Viitala - Päiväkotien ja perhepäivähoidon lähiesimiehet, esim. Kaisa Lehti ja Tanja Vainio Yksityiset päiväkodit (omat keittiöt) - Päiväkoti Norlandia: Hanna Juures - Hulina - Vilinä/Vilinätalot: Anniina Knagas, Tiina Bäckman (toteuttavat Saperea) Yksityinen perhepäivähoito - Valvontavastuu kunnan palvelupäälliköllä Maakunnallinen ravitsemusyksikkö (Phhyky) - Johtaja Raisa Valve - Ravitsemusterveyden edistämistyötä tekevä ravitsemusterapeutti Anna Päätalo - Ravitsemusterapeutit perus- ja erityistasolla Maakunnallinen HYTE-työ - Hyte-koordinaattoreiden verkosto Heli Lehtovaara Varhaiskasvatuksen työntekijät Neuvolan terveydenhoitajat Päätöksenteko - Kunnanvaltuuston pj. Jarkko Niemi - Kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen - Hyvinvointivaliokunnan esittelijä Matti Ruotsalainen - Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen Konsernipalvelut - Talousjohtaja Hanna Hurmola-Remmi - Hyte-koordinaattori Antti Anttonen VARHAISKASVATUS- IKÄINEN LAPSI, PERHE JA LÄHEISET Ruokapalvelun työntekijät Muut toimijat Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymää Hollolan lastenneuvolan terveydenhoitajat: Niina Paaavilainen, Janica Uski, Arja Heiskanen, Paula Pyykkönen, Sanna-Mari Tilli, Ellamari Hylkilä, Piia Toivonen, Leena Virtanen, Helga Rinne - Neuvolan palveluesimies Marja Koivisto - Tulosyksikön päällikkö Hannele Poutiainen - Tulosaluejohtaja Sari Lahti - Toimialajohtaja Mika Forsberg - Toimitusjohtaja? - Hyvintointiyhtymän hallitus ja valtuusto Elinvoimapalvelualue - Elinvoimajohtaja Heli Randell (tekee palvelusopimukset Matti Ruotsalaisen kanssa, Helena Simolin valmistelee) - Ruokapalvelun palvelupäällikkö Helena Simolin - Palvelualueen esimies Kristiina Borgenström - Palveluesimiehet Leila Burman ja Henna Tommola Taustatekijöitä - Lainsäädäntö - Omavalvonta: terveystarkastajat Phhyky Kerhotoiminta - MLL - 4H-kokkikerhot - Hämeenkosken vpk (pizzaillat tms.) - Srk:n kerhot, leirit, perheleirit - Iltapäivätoiminta lk. - Avoin aamupäiväkerho (Hiekkalinna) - Urheiluseurat - Nuorisotoimi? Hollolan strategia: Hyvinvoiva kuntalainen, työn ja palvelun Hollola, vastuullisuus, parhaat lapsiperhepalvelut, asuminen

43 Maakunnallinen ravitsemusyksikkö Hyvinvointiyhtymään on valittu johtavaksi ravitsemusterapeutiksi ja tulevan maakunnallisen ravitsemusyksikön johtajaksi laillistettu ravitsemusterapeutti ja filosofian tohtori Raisa Valve Raisa aloittaa

44 Ravitsemusyksikön monipuoliset palvelut hyvinvointiyhtymälle, kunnille ja maakunnalle Johtava ravitsemusterapeutti johtaa ja koordinoi ravitsemusyksikön tuottamien palvelujen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä ja vastaa ravitsemusterapeuttien työn toteutumisesta alueella Perus- ja erityistason ravitsemusterapiapalvelut Yksilö- ja yhteisvastaanotot, osasto- ja kotikäynnit Ryhmävastaanotot ja ryhmät Puhelin- ja etävastaanotto ja sähköiset palvelut Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen Moniammatilliset yhteistyöverkostot Täydennyskoulutus Yhtenäiset materiaalit ammattilaisille ja asiakkaille Matalan kynnyksen palvelut asukkaille Yleisötilaisuudet, tapahtumat ja teemapäivät Ennaltaehkäisevä yksilö- ja ryhmäohjaus Chat ja sosiaalinen media Ravitsemusta tukevien käytäntöjen kehittäminen Ravitsemustyöryhmiin ja hoitotiimeihin osallistuminen Ruokapalveluyhteistyö Projektit ja hankkeet Ravitsemuksen huomioiminen kuntien ja maakunnan hyvinvointikertomustyössä Konsultaatio ja etäkonsultaatio ammattilaisille Neuvolat, varhaiskasvatus, koulut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Työterveys ja työttömien terveydenhuolto Kotihoito, asumispalvelut ja vuodeosastot Ravitsemusviestintä, tutkimukset ja julkaisut Positiivinen ravitsemusviestintä Ravitsemushoidon ja ravitsemusterveyden edistämisen kehittäminen tutkimuksen avulla Lisäresurssin myötä ravitsemusterapiapalvelujen myynti yksityisille palveluntuottajille

45 Mitä tarpeita/toiveita ravitsemusyksikölle? Avausta lähituottajien suuntaan (lähiruokaa kouluille ja päiväkodeille), lapsille mahdollisuus nähdä ruuan alkuperää Positiivinen ravitsemusviestintä: terveellisen ruuan, ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen saaminen samaan pakettiin positiivisesti Tästä hyvänä esimerkkinä hollolalaisten lasten keksimät nimet ruokaloille: Herkkumaa, Herkkula, Namskis, Makula ja Kultakauha Lisäksi kasvisruokavaihtoehto saatu viestitettyä positiivisesti, siitä ei tehdä numeroa (1 x vk kasvisruokapäivä kaikille)

46 Sovitaan jatkosta Seuraavan kerran tavataan torstaina klo Salpakankaan päiväkodissa Sitä ennen: Tervetuloa Päijät-Hämeen ravitsemuspäivään ke , aiheena lapsiperheiden ravitsemus!