Yhteenveto ravitsemusterveyden edistäminen peruskoulussa -verkoston tapaamisesta

Transkriptio

1 Yhteenveto ravitsemusterveyden edistäminen peruskoulussa -verkoston tapaamisesta Osallistujat: Helena Simolin, Eeva Ikonen, Kirsi Heikkilä, Tiina Ratia, Kirsi-Marja Vihervaara, Minna Pettinen, Suvi Lehmussaari ja Anna Päätalo PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

2 Tapaamisen tavoitteet Kuulla ajankohtaisista ravitsemusterveyden edistämisen asioista Päijät-Hämeessä Kuulla meneillään olevista valtakunnallisista lasten ravitsemusterveyden edistämisen hankkeista Suunnitella yhdessä, miten koululaisten ravitsemus otetaan huomioon Päijät-Hämeen ravitsemuspäivässä Sopia jatkosta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

3 Ruoka- tai ravitsemuskuulumisia kouluilta Hollolassa hyvinvointikoordinaattori on mukana ravitsemusasioissa Heinolassa toimii koulujen hyvinvointivastaavien verkosto, jossa liikuntapalvelut on mukana, koollekutsujana rehtori Kimmo Nykänen haasteena yläkoululaisten ja lukiolaisten kulkeminen kauppaan kouluruokailun sijaan koululaisten aamupalakokeilu ja sitä toivottiin lisää välipalatarjonnasta tuli show, kun opettajat eivät olleet mukana LaNuPe-ryhmä, jossa hyvä suunta, esim. ruokaraadit toimivat koululle suunnitteilla terveyskiska Nuuska-agenttikoulutuksen rinnalle energiajuoma-agentti?! Kärkölässä positiivinen vire, ikääntyneille tullut mahdollisuus ostaa kouluruokaa Sysmässä ruokapuhe on muuttunut myönteisempään suuntaan, ja kouluruokailta on suunnitteilla Asikkalassa hyvinvointikoordinaattori on auttanut rakentamaan siltoja eri toimijoiden välille, yhdessä tekemisen meininkiä, kuntien hyvinvointiverkosto tukee toimintaa yläkoulussa ei ongelmaa kaupassa käynnissä, silä koulu on eri puolella kanavaa välipalakahvila ja sähköinen välipalapassi ruokahävikki on vähentynyt, mutta nyt takapakkia, kun koulussa siirryttiin 75 min oppitunteihin ja koulupäivä saattaa loppua jo ennen lounasaikaa (rehtori ei tässä mukana) syksyllä asiakaspalvelukysely, 7-luokkalaisten köksäntunnit jatkuvat, Earth Hour taas toteutumassa työttömille viedään päivittäin kouluruokaa hintaan 2 (pajan työntekijät hoitavat kuljetuksen yms.) PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

4 Maakunnallinen ravitsemusyksikkö Hyvinvointiyhtymään on valittu johtavaksi ravitsemusterapeutiksi ja tulevan maakunnallisen ravitsemusyksikön johtajaksi laillistettu ravitsemusterapeutti ja filosofian tohtori Raisa Valve Raisa aloittaa

5 Ravitsemusyksikön monipuoliset palvelut hyvinvointiyhtymälle, kunnille ja maakunnalle Johtava ravitsemusterapeutti johtaa ja koordinoi ravitsemusyksikön tuottamien palvelujen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä ja vastaa ravitsemusterapeuttien työn toteutumisesta alueella Perus- ja erityistason ravitsemusterapiapalvelut Yksilö- ja yhteisvastaanotot, osasto- ja kotikäynnit Ryhmävastaanotot ja ryhmät Puhelin- ja etävastaanotto ja sähköiset palvelut Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen Moniammatilliset yhteistyöverkostot Täydennyskoulutus Yhtenäiset materiaalit ammattilaisille ja asiakkaille Matalan kynnyksen palvelut asukkaille Yleisötilaisuudet, tapahtumat ja teemapäivät Ennaltaehkäisevä yksilö- ja ryhmäohjaus Chat ja sosiaalinen media Ravitsemusta tukevien käytäntöjen kehittäminen Ravitsemustyöryhmiin ja hoitotiimeihin osallistuminen Ruokapalveluyhteistyö Projektit ja hankkeet Ravitsemuksen huomioiminen kuntien ja maakunnan hyvinvointikertomustyössä Konsultaatio ja etäkonsultaatio ammattilaisille Neuvolat, varhaiskasvatus, koulut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Työterveys ja työttömien terveydenhuolto Kotihoito, asumispalvelut ja vuodeosastot Ravitsemusviestintä, tutkimukset ja julkaisut Positiivinen ravitsemusviestintä Ravitsemushoidon ja ravitsemusterveyden edistämisen kehittäminen tutkimuksen avulla Lisäresurssin myötä ravitsemusterapiapalvelujen myynti yksityisille palveluntuottajille

6 Mitä toiveita tai tarpeita Ravitsemusyksikölle? Päättäjien herättelyä ravitsemusasioihin! Valtuustot Sivistystoimi mukaan Koko hyvinvoinnin palvelualue, koulut ja varhaiskasvatus, saatava mukaan Kokonaisuus, kouluruuan arvostus, ravitsemus yhtä tärkeää kuin liikkuminen Päijät-Hämeestä hyvinvoinnin maakunta?? Ennaltaehkäisyn korostaminen Koko koulun asioista ja tapahtumista tiedottaminen esim. Wilman kautta, jotta koko koulu tietää Tällä hetkellä ruoka- tai liikuntapalvelut ei pääse Wilmaan Järjestetään kuntapäättäjille tilaisuus (kuntakiertue) ravitsemusasioista ja tulevasta ravitsemusyksiköstä syksyllä?!

7 Ravitsemusterveyden edistämisen kärjet 2019 Aihe Mitä tehdään nyt? Mitä tehdään jatkossa? 1. Lapsiperheiden hyvän ravitsemuksen tukeminen, esim. - aikuisten mallivaikutus - perheiden säännöllisen ja monipuolisen ruokavalion merkitys - aamupalan ja välipalojen merkitys - perheiden yhteinen ruokailu - kasvikset houkutteleviksi lapsille ja nuorille - koululaisille ravitsemustaitoja koko koulun yhteistyönä - Varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta tuetaan ruokakasvatusverkostojen kautta - Sapere-ruokakasvatusmenetelmä käytössä - Peruskoulujen ravitsemusterveyttä tuetaan ko. verkoston avulla - Ravitsemuspäivän 2019 suunnittelu aloitetaan kokoamalla työryhmä, aiheena Lapsiperheiden ravitsemus - Vahvistetaan ruokakasvatusta Ruokakunta-hankkeen avulla erityisesti osallistujakunnissa, mutta myös koko maakunnassa - Selvitellään Maistuva koulu -toimintamallin käyttöönoton mahdollisuutta Päijät- Hämeessä (vs. Liikkuva koulu) - Ravitsemusterveyden edistämistä kouluruokailloissa/perheiden tapahtumissa - Ravitsemusterapiapalvelujen mahdollistaminen neuvolapalveluihin 2. Ylipainoisen lapsen hoitoketjun laatiminen - Ennaltaehkäisevänä toimintana ks. yllä - Kootaan alueellinen työryhmä, jossa myös soten ulkopuolinen toiminta 3. Ikäihmisten hyvän ravitsemuksen tukeminen, esim. - kotona asuvien ikäihmisten monipuolinen ruokavalio ja ravitsemus - hyvä ravitsemus palvelutaloissa, myös yksityisissä - Toimintaa tuetaan alueellisessa ikääntyneiden vajaaravitsemustyöryhmässä - Viime vuoden työpajat kotihoidon, asumispalvelujen ja vuodeosastojen työntekijöille, tänä vuonna vahvistuskoulutusta esimiehille ja ruokapalvelun ja laitoshuollon ammattilaisille - Tutustutaan Ikäruoka-hankkeen toimenpide-ehdotuksiin ja miten niitä voisi ottaa käyttöön Päijät-Hämeessä - Yhteinen keittiö -toiminnan laajentaminen - Ravitsemushoitomallin käyttöönotto keskussairaalassa - Vajaaravitsemuksen riskin tunnistus Kotisairaala-toiminnassa? - Ikääntyneiden ravitsemusterapiapalvelujen laajentaminen avovastaanotoille 4. Ravitsemustiedotus, -viestintä ja - yhteistyö, esim. - yhteistyön ja koordinaation lisääminen sekä yhteisistä linjoista sopiminen - tiedon ja ymmärryksen lisääminen, koulutukset, seminaarit ja työpajat - hyvät käytännöt hyötykäyttöön - ravitsemussuositusten käytön vahvistaminen eri tahoilla ja eri ikäryhmillä - terveellisen ja terveyttävän ruokavalion ero - hyvän ravitsemuksen merkitys terv.huollon kustannuksiin - Ravitsemuksesta viestiminen eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa - Vuosittainen Ravitsemuspäivä ammattilaisille - Vuosittainen Ravitsemusviikko kaikille teemalla Pieniä ja hyviä ruokatekoja - Viestintä Ravitsemustaidoilla hyvinvointia -facebook-sivun kautta - Ravitsemuksen positiivisen brändin luominen Ravitsemusyksikön avulla; ravitsemusterveys vs. terveysliikunta - Yhteistyön vahvistaminen eri tahojen kanssa Ravitsemusyksikön myötä - Raisa Valve ravitsemuksen keulahahmona alueella 5. Ravitsemuksen huomioiminen hyvinvointikertomustyössä - ravitsemuksen esille nostaminen kuntien hyvinvointiverkostossa - ravitsemuksen huomioiminen kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa sekä alueellisessa hyvinvointikertomuksessa - ravitsemukseen sovitut mittarit/indikaattorit kunta- ja maakuntatasolla, tiedolla johtaminen

8 Viime tapaamisen satoa Miten kouluruokailusuositukset saadaan käyttöön? - Henkilöstön koulutus - Ruokalistojen muokkaaminen - Tiedottaminen - Yhteistyö kaikkien toimijoiden kesken Miten oppilaiden osallisuutta voidaan lisätä? - Säännölliset kyselyt - Palautelaatikot - Seurantapalautteen kirjaaminen - Yhteistyö eri opettajien kanssa - Kotitalous, terveystieto, biologia - Raadit, toimikunnat yms. - Kyselyt - Osallisuus oppilaiden oppitunneilla - Suoran palautteen lisääminen Miten kunnat saadaan sitoutettua kouluruokailun kehittämiseen? - Tiedon jakaminen - Ravitsemusasiat tehdään näkyväksi, esim. erilaiset suunnitelmat jne. Miten kouluruokailuun liittyvät asiat saadaan nostettua kuntien hyvinvointikertomuksiin? - Vaatimalla! - Yhteistyö hyvinvointikoordinaattorin kanssa - Indikaattoritietojen pohjalta nostetaan oikeat indikaattorit (esim. kouluterveyskysely, laajat terveystarkastukset jne.) PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

9 Ajankohtaista ravitsemusterveyden edistämisessä RUOKAKUNTA Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä Terveyden edistämisen määrärahahanke, jota koordinoi Itä-Suomen yliopisto Tavoitteena varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen jalkautus Mukana Päijät-Häme, Keski-Suomi ja Kuopio Hankealueilta mukaan valitaan 2-3 kuntaa, mutta hanke pidetään koko maakunnan hankkeena Aloitus huhtikuussa Hankkeessa sitoutetaan koko kunta ottamaan terveyttä ja hyvinvointia tukeva ruokailu ja ruokakasvatus keskeiseksi osaksi kunnan jatkuvaa perustoimintaa Toiminta perustuu fasilitoituihin palvelumuotoiluprosesseihin osallistujakuntien toimijoiden kanssa Päijät-Hämeessä toiminta aloitetaan viime vuoden koulutusten pohjalta koottujen ruokakasvatusverkostojen kanssa PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

10 Päijät-Hämeen ruokakasvatusverkostot 2019 Lahti Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä! Asikkala-Padasjoki Hollola Orimattila

11 Ruokakasvatusta koulujen arkeen

12 Toimintamalli alakoulujen ruokakasvatukseen Maistuva koulu -mallin mukainen ruokakasvatus toteutuu koko koulun yhteistyöllä eri oppiaineissa, kouluruokailussa ja koulun muussa toiminnassa. Maistuva koulu -toiminta tukee opetussuunnitelman ja kouluruokailusuosituksen tavoitteita

13 Yhdessä koulujen kanssa Kehitystyötä tehdään koulujen lähtökohdista ja yhdessä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa. Olemassa olevat hyvät materiaalit ja menetelmät käyttöön. Toimintamalli julkaistaan syksyllä 2020 kaikkien käyttöön:

14 Hyvinvointia ja terveyttä kuntiin Koulujen ruokakasvatus on keskeistä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Peruskoulun maksuton ateria lisää lasten terveyttä ja tasaarvoa. Kehitämme kunnille työkaluja ruokakasvatuksen seurantaan, mikä palvelee hyvinvointikertomuksen laatimista

15 Ruokakasvatuksen mentoriverkosto Maistuva koulu kokoaa yhteen laajasti eri alojen asiantuntijoita kehittämään toimintamallia ja ruokakasvatusta Suomessa. Tule mukaan!

16 Mihin Maistuvaa koulua tarvitaan? Opetussuunnitelmassa (2016) ja kouluruokasuosituksissa (2017) ruokakasvatus on nostettu toteutettavaksi asiaksi, mutta toimintamalli toteutukseen puuttuu Koululaisten ruokavalio ei ole suositusten mukainen mm. Koululaiset syövät liian vähän kasviksia ja liian paljon sokerisia välipaloja Vain harva koululaisista syö täysipainoisen lounaan Kunnilla ei ole työkaluja, joilla voisi arvioida kouluissa tehtävää ruokakasvatusta Luokanopettajien osaaminen ja koulutus ruokakasvatuksesta on vähäistä Kouluilla ei ole ruokakasvatuksen tukena kansallista tai alueellista toimijaa

17 Maistuva koulu -hanke Toimintamallia kehitetään yhdessä koulujen kanssa viidessä kunnassa: Salo, Tampere, Järvenpää, Kuopio ja Sotkamo Hanketta toteuttavat Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry ja Itä- Suomen yliopisto Rahoitus STM:n terveyden edistämisen määrärahasta

18

19 LUONTOASKEL HYVINVOINTIIN Varhaiskasvatuksen ruokailu kiertotalouden edistäjänä

20 Hyvinvoiva ihminen hyvinvoivalla maapallolla

21 Terveyden biodiversiteettihypoteesi

22 Kestävä kiertotalous

23 Terveellinen ja kestävä ruokailu Yli vuoden ikäisille terveyttä edistävää perusruokaa, joka sisältää Kasviöljyä, margariinia, pähkinöitä, manteleita ja siemeniä Runsaskuituisia viljavalmisteita Rasvatonta maitoa ruokajuomaksi, muut nestemäiset maitovalmisteet rasvattomia tai vähärasvaisina, juustossa enintään 17% rasvaa Palkokasveja vaihdellen proteiinin lähteenä pääaterioilla ja/tai lisäkkeenä viikoittain Suositaan kalaa, siipikarjan lihaa ja kananmunia Rajoitetaan punaisen lihan, makkaran ja lihaleikkeleiden päivittäistä tarjoamista (Evira; elintarvikkeiden käytön rajoitukset) Kasvisruoka vähintään kerran viikossa Ruokailo ja lapsen oikeus itsemääräämiseen ja osallisuuteen

24 Ruokahävikin jakautuminen % tuotetusta ruoasta Turhaan tuotettu ruoka Suomessa vastaa n henkilöauton vuosittaista CO2- päästöä Keittiöhävikki % Tarjoiluhävikki % Lautastähde% Pizza, kebab, hampurilainen Koulut ja ammatilliset oppil Kahvilat ja huoltoasemat Anniskeluravintolat, hotellit Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat Vanhain- ja lastenkodit sekä sairaalat Päiväkodit Foodspill 2012, Silvennoinen et. al

25 Luontoaskel hyvinvointiin - pilottihanke 10 päiväkotia Helsingistä, Oulusta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta Toimintatapoja kehitetään varhaiskasvatuksen, ruokapalvelujen ja kotien tiiviissä yhteistyössä Tavoitteena toimintamalli koko Suomeen Toimintaa ohjaavat Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus (2018) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) Hanketta toteuttavassa konsortiossa mukana THL, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, MMM, VRN ja Kansallinen allergiaohjelma

26 Luontoaskel hyvinvointiin tukee kestävää kiertotaloutta ja monipuolistaa lasten mikrobistoa uudistamalla syömistä ja ruokakasvatusta päiväkodeissa edistämällä ruokahävikin vähentämistä ja jätteiden paikallista hyödyntämistä lisäämällä luontokontakteja ja positiivisia luontoelämyksiä

27

28 Luontoaskel hyvinvointiin -päiväkotiverkosto Kestävä kehitys Kiertotalous Terveyttä edistävä ruokavalio Luontokontaktit Elinikäinen oppiminen Terveys ja hyvinvointi

29 Sydänmerkkiateria

30 Päijät-Hämeen ravitsemuspäivä Ajankohta keskiviikko , paikka? Aiheeksi valittu lapsiperheiden ravitsemus Ammattilaisten täydennyskoulutuspäivä Alustavia ajatuksia: Ravitsemusyksikkö kokoavana voimana, yksikön brändäys, luontevasti sote + kunta rinnakkain, sitominen perhekeskusten toimintaan, LAPEyhteistyö, yhteisen näkemyksen ja yhteistyön laajentaminen esim. sosiaalipuolen kanssa, mukaan myös 3. sektori ja järjestöt, työpaja lasten lihavuuden hoitoketjuun liittyen ja muitakin työpajoja (esim. Maistuva koulu, Luontoaskel, Neuvokas perhe) Kootaan monitoimijainen suunnittelutyöryhmä; kuka mukaan koulupuolelta? PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

31 Yhteistä suunnittelua Miten koululaisten/koululaisten perheiden hyvä ravitsemus otetaan huomioon Ravitsemuspäivässä ? Kootaan yhdessä hyviä keinoja ruoka-arjen pyörittämiseksi Oppilas söisi aamiaisella edes jotain Kouluun meneminen voi olla joillekin haaste eikä ruoka maistu Aamupalan harjoittelua jo eskari-ikäisillä, jotta kouluaamuina päästään uuteen aamupalarytmiin (hoidossa on aamupala ollut myöhemmin) Perheiden arkirytmi; illalla valvotaan ja aamulla vaikea herätä Vanhemmille yksinkertaisia ja konkreettisia rakennemalleja Nuorille kädentaitoja laittaa itse ruokaa tai välipaloja Ravitsemusohjausta kaikille diabeetikoiden tapaan (neuvolassa toteutuukin) Ravitsemusviikolla voisi haastaa nuoret laittamaan kotona ruokaa Hyvää materiaalia Neuvokas perhe sivulla kohdassa Perhearki PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

32 Päijät-Hämeen ravitsemusviikko Ajankohta syyskuun ensimmäinen viikko Teemana tuttuun tapaan Pieniä ja hyviä ruokatekoja Viime vuoden esitteet käyttöön? Ideoita toteuttamiseen? PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

33 Yhteiset materiaalit kaikkien käyttöön Phhykyn nettisivuilla Lasten ravitsemus Yhteiset ohjausmateriaalit Mitä muuta sivuilla voisi olla? PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

34 Sovitaan jatkosta Seuraavan kerran tavataan torstaina klo Kärkölän uudella koululla PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ