NUORTA EI JÄTETÄ YKSIN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTA EI JÄTETÄ YKSIN"

Transkriptio

1 TUKEVA 2 hanke /Lappi/ Rovaseudun osahanke NUORTA EI JÄTETÄ YKSIN perhekeskeinen, moniammatillinen työ yläkouluun Raportti Tekijä: Mari Salomaa Ohjaaja: Marja Leena Nurmela Kevät 2011

2 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO KARTOITUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Puolistrukturoitu kysely Learning cafe ROVASEUDUN ALUEPILOTIN ALKUKARTOITUKSEN TULOKSET Ranuan kartoituksen tulokset Palveluiden saatavuus Koulun sisäiset palvelut Koulun ulkoiset palvelut Perheneuvolapalveluiden käyttö ja kokemus perheneuvolapalveluista Avun hakeminen nuorten ongelmatilanteissa Nuorten ongelmien käsittelypaikka Moniammatillinen yhteistyö Avun saaminen ongelmatilanteissa Learning cafen tulokset: Ranua Rovaniemen kartoituksen tulokset Palveluiden saatavuus Koulun sisäiset palvelut Koulun ulkoiset palvelut Perheneuvolapalveluiden käyttö ja kokemus perheneuvolapalveluista Avun hakeminen nuoren ongelmatilanteessa Nuorten ongelmien käsittelypaikka Moniammatillinen yhteistyö Avun saaminen ongelmatilanteissa Learning cafen tulokset: Rovaniemi YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Liitteet: Liite 1 kyselylomake Liite 2 Jonin tarina Liite 3 Minnan tarina

3 1 JOHDANTO 3 Tukeva (=tukea kehitystä vastuuta) hanke on Kaste ohjelmaan kuuluva laaja pohjoissuomalainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus. Tukeva 2 hanke jatkaa Tukeva 1:n aikana käynnistettyjä palveluja parantavia toimenpiteitä sekä kehittää edelleen uusia toimintamalleja lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeessa ovat mukana Oulun seutu, Kainuun maakunta kuntayhtymä, Oulunkaaren seutukunta sekä 16 Lapin kuntaa. Tukeva 2 Lapin osahankkeessa on 5 aluepilottia, joista yksi on Rovaseudun (Ranua/Rovaniemi) pilotti. Rovaseudun pilotissa ovat mukana Ranuan yläaste, Korkalovaaran peruskoulu ja perheneuvola. Ranuan yläasteen oppilasmäärä lukuvuonna oli 267, näistä yläasteen oppilaita 214. Korkalovaaran peruskoulu on luokka asteet 1 9 kattava yhtenäinen peruskoulu, jonka oppilasmäärä lukuvuonna oli 630, näistä yläkoulun oppilaita 475. Rovaseudun aluepilotissa toteutettiin kartoitus, jossa selvitettiin yläasteikäisten nuorten, oppilashuoltoryhmän jäsenten sekä nuorten vanhempien näkemyksiä nuorten psykososiaalisen tuen nykytilanteesta ja kehittämisen tarpeista sekä kokemuksia perheneuvolapalveluista. Kartoitus toteutettiin puolistrukturoidulla kyselyllä sekä Learning cafe menetelmällä. Kartoituksessa Ranuan yläasteen oppilaita edustivat tukioppilaat (18 hlöä), koulun henkilökuntaa oppilashuoltoryhmä ja KiVa tiimi sekä vanhempia koulukuraattorilla asioineiden nuorten ja tukioppilaiden vanhemmat. Korkalovaaran peruskoulun oppilaiden edustajiksi kartoitukseen valittiin tukioppilaat (12 hlöä) luokalta. Koulun henkilökuntaa edustivat oppilashuoltoryhmän jäsenet ja vanhempia ala asteelta 7. luokalle siirtyvien oppilaiden vanhempainillassa olleet vanhemmat. Tässä raportissa kartoituksen tulokset esitellään Ranuan yläasteen ja Korkalovaaran peruskoulun osalta erikseen. 2 KARTOITUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Tämän kartoituksen avulla haluttiin saada selville Ranuan yläasteen ja Korkalovaaran peruskoulun nuorten, oppilashuoltoryhmän ja vanhempien näkemyksiä nuorten psykososiaalisen tuen nykytilasta ja tarpeista. Lisäksi kartoituksen avulla haluttiin selvittää ovatko kokemukset perheneuvolapalveluista vastanneet odotuksia. Kartoituksen tavoitteena oli 1) saada tietoa, ajatuksia ja ideoita siitä, millaista tukea/ apua yläkouluikäinen nuori/ hänen vanhemmat ja nuorta opettavat tarvitsevat, 2) ideoita siitä, minkälaisiin tarpeisiin perheneuvola voi vastata ja 3) mahdollistaa yhteistyökumppaneiden osallistumisen Tukeva 2 Rovaseudun osahankkeeseen ja palveluiden kehittämiseen. 2.1 Puolistrukturoitu kysely Kyselylomakkeen kysymyksillä (liite nro 1) kartoitettiin paikkakunnalla olevien palveluiden nykytilaa, perheneuvolan palveluiden käyttöä ja niiden vastaavuutta odotuksiin, millaista apua nuoret tarvitsevat koulussa esille tulleisiin ongelmiin, missä apu tulisi saada sekä miten nuorta tulisi auttaa. Kysymyksissä kartoitettiin myös mielipidettä moniammatillisen yhteistyön tarpeellisuudesta. Kahdeksan kysymystä oli monivalintakysymyksiä, joissa vastaajille annettiin valmiit vastausvaihtoehdot. Kolmen kysymyksen kohdalla oli mahdollisuus täydentää tai perustella monivalintakysy

4 myksen vastausta avoimella kysymyksellä, johon sai vapaasti muotoilla vastauksen. Taustatiedoissa ei kysytty ikää, nimeä tai sukupuolta, mikä varmisti sen, että vastaajat pysyivät anonyymeinä. Kyselylomake testattiin 9. henkilöllä. Kyselymenetelmänä käytettiin informoitua kyselyä. Kyselylomakkeet jaettiin vastaajille joko henkilökohtaisesti, jolloin kartoituksen tekijät pystyivät vastaamaan esille nousseisiin kysymyksiin, tai postitse saatekirjeen kera. Kyselyyn osallistui yhteensä 97 henkilöä: Ranualla 18/18 tukioppilasta, 5/8 oppilashuoltoryhmän/kiva tiimin jäsentä ja 11/30 vanhempaa, Rovaniemellä 12/12 tukioppilasta, 8/8 oppilashuoltoryhmän jäsentä ja 43/73 vanhempaa. Ranualla kysely toteutettiin tukioppilaille ja oppilashuoltoryhmän jäsenille ja Kiva tiimille 6.4. järjestetyissä tilaisuuksissa. Vanhempainiltaa ei kevään aikana ollut, joten vanhempien kohderyhmää edusti koulukuraattorien luona asioineiden nuorten sekä tukioppilaiden vanhemmat. Kyselylomakkeet (30 kpl) vastauskuorineen toimitettiin vanhemmille koulukuraattorin ja opinto ohjaajan välityksellä. Täytettyjä lomakkeita palautettiin 11. Rovaniemellä kysely toteutettiin tukioppilaille 8.4., oppilashuoltoryhmän jäsenille ja vanhemmille ala asteelta 7. luokalle siirtyvien oppilaiden vanhempainillan yhteydessä. 2.2 Learning cafe Kyselylomakkeen lisäksi toiseksi tiedonkeruumenetelmäksi valittiin Learning cafe menetelmä. Learning cafe eli oppimiskahvila on tapa ideoida ja oppia yhdessä. Lähtökohtana on jakaantua pienryhmiin pöytäkunnittain. Prosessin edetessä pöytäryhmien jäsenet vaihtavat pöydästä toiseen, jolloin ryhmä pohtii aiempia tuotoksia ja ideoi niitä eteenpäin. Jokaisesta pöytäkunnasta valitaan kirjuri ja esittelijä. Learning cafe tilaisuudet kestivät 1 ½ tuntia. Tilaisuuden yhteydessä tarjottiin pullakahvit ja pientä purtavaa. Learning cafessa jokaiselle ryhmälle annettiin yksi fläppipaperi, jossa oli teema/kysymys, josta tuli keskustella. Ryhmissä esiin tulleet ideat ja kysymykset kirjattiin fläppipapereille ja purettiin lopussa yhdessä. Fläppipapereilla oli kolme teemaa ja lisäksi kahden nuoren, Minnan ja Jonin tarina (liite nro 2 ja 3). Teemat fläppipapereilla olivat: 1) Mitä tukea murrosikäisen nuoren vanhemmat tarvitsevat? 2) Minkälaisia ovat murrosikäisen nuoren ongelmat, joihin tarvitaan apua? 3) Minkälaista tukea opettaja tarvitsee, kun luokassa on ongelmainen nuori? Minnan ja Jonin tarinoihin liitettiin kysymys/kysymyksiä. Jonin tarinan pohjalta pohdittiin seuraavaa kysymystä: miten auttaisit Jonia? Minnan tarinan pohjalta pohdittiin seuraavia kysymyksiä: 1) Millaista apua Minna tarvitsee? ja 2) Kuka/mikä taho voi Minnaa auttaa? Ensimmäinen teema oli tarkoitettu vanhemmille ja nuorille, toinen teema kaikille ja kolmas teema oli suunnattu oppilashuoltoryhmän jäsenille. Minnan ja Jonin tarinoita pohdittiin kaikissa kohderyhmissä. Learning cafen toteuttaminen ei onnistunut vanhempien kohdalla. Ranualla tilaisuutta ei ollut mahdollista järjestää, koska koulussa ei ollut vanhempainiltaa koko keväänä. Korkalovaaran peruskoulun siirtymävaiheen vanhempainillassa fläppipaperit oli laitettu valmiiksi kahvilapöytiin ja vanhemmille kerrottiin, että he voivat kahvitellessa keskustella teemasta ja kirjata paperille ajatukset, joita keskustelun kuluessa syntyy. Ideointia ei paperille asti syntynyt ja paperit jäivät tyhjiksi. Syynä tähän oli luultavasti ajan puute ja vanhempainillan runsas osallistujamäärä sekä se, että vieraiden ihmisten kanssa ei keskustelua syntynyt niin, että ajatukset olisi kirjattu ylös toisilleen tuntemattomassa pöytäkunnassa. 4

5 3 ROVASEUDUN ALUEPILOTIN ALKUKARTOITUKSEN TULOKSET 5 Kartoituksen tulokset on esitetty sekä sanallisesti että graafisesti. Raportointijärjestys vastaa kyselylomakkeen (liite 1) kysymysten numerointia. Vastaajien kokonaismäärä kyselyssä on 97. Tulokset raportoidaan kysymyskohtaisesti, jokainen kysymys erikseen. Aineistot raportoidaan yhtenä ja esitetään graafisesti samassa kuviossa, jos eri kohderyhmien vastausten keskiarvot eivät eroa enemmän kuin +/ 0,5 yksikköä. 3.1 Ranuan kartoituksen tulokset Ensimmäisessä kysymyksessä vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 5 1, miten paikkakunnalla on tarjolla nuorille suunnattuja palveluja (opintojen ohjaus, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulukuraattori, koulupsykologi, vertaisryhmätoimintaa nuorille, nuorten päihdeklinikka, nuorisopsykiatrinen poliklinikka, nuorisopsykiatrinen osasto) ja työnohjausta opettajille. Ranualla vastaajat jättivät vastaamatta osaan kysymyksistä, mikä johtuu ilmeisemmin siitä, ettei paikkakunnalla ole tarjolla kyseisiä palveluita. Esimerkiksi nuorten psykiatrinen poliklinikka ja osastopalvelut ovat Rovaniemellä. Perheneuvolapsykologi on aloittanut tehtävissä vuonna 2010, tätä ennen psykologija erityissosiaalityöntekijäpalvelut ostettiin Rovaniemeltä. Yksi nuorista oli arvioinut palveluiden saatavuutta jokaisessa kohdassa erittäin hyvänä (5), Hänen vastauksensa poikkeaa muista ja vaikuttaa keskiarvoon Palveluiden saatavuus Ensimmäinen kysymys kartoitti palvelujen saatavuutta, tässä raportissa tulokset esitellään jakaen palvelut koulun sisäisiin ja ulkoisiin palveluihin Koulun sisäiset palvelut Koulun sisäisiä palveluja ovat opinto ohjaus, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulukuraattori ja koulupsykologi palvelut. Nuoret kokivat opinto ohjauksen saatavuuden hyväksi (taulukko 1). Oppilashuoltoryhmän/Kivatiimin jäsenet kokivat opinto ohjauksen saatavuuden hieman heikommaksi kuin nuoret ja vanhemmat puolestaan pitivät opinto ohjauksen saatavuutta parempana kuin oppilashuoltoryhmän jäsenet. Taulukko 1. Koulun sisäisten palveluiden saatavuus Ranualla keskiarvoina (asteikko 1 huonosti 5 erittäin hyvin) opinto terveyden lääkäri kuraattori psykologi ohjaus hoitaja nuoret 4,2 4,2 3,9 3,3 3,1 oph 3,8 3,8 3,8 3,8 2,8 vanhemmat 4,0 3,9 3,2 3,0 2,7 kaikki 4,0 4,0 3,6 3,4 2,9

6 6 Samoin kuin opinto ohjauksen, kokivat Ranuan yläasteen nuoret kouluterveydenhoitajan palveluiden saatavuuden hyväksi (taulukko 1). Oppilashuoltoryhmän/Kivatiimin jäsenet kokivat kouluterveydenhoitajan palveluiden saatavuuden hieman heikommaksi kuin nuoret. Myös nuorten vanhempien mielestä kouluterveydenhoitajan palveluiden saatavuuden taso oli hyvää. Nuoret kokivat koululääkärin palveluiden satavuuden hieman heikommaksi kuin opintojen ohjauksen tai kouluterveydenhoitaja palveluiden, mutta keskimäärin kuitenkin hyväksi (taulukko 1). Myös oppilashuoltoryhmän/kivatiimin jäsenten kokemukset koululääkärin palveluiden saatavuudesta olivat hyvää tasoa. Vanhempien mielestä koululääkärin palveluiden saatavuus oli heikompaa, palveluiden saatavuuteen oltiin kohtalaisen tyytyväisiä. Koulukuraattorin palveluiden saatavuuden (taulukko 1) nuoret kokivat kohtalaiseksi, mutta vaihteluväli oli suuri 1 5 eli mielipiteet kuraattoripalveluista hajosivat paljon. Oppilashuoltoryhmän/kivatiimin jäsenten mielestä koulukuraattorin palveluiden saatavuus oli hyvää. Vanhemmat kokivat koulukuraattorin palveluiden saatavuuden kaikkein heikoimmaksi. Samoin kuin nuorten vastauksissa, oli vanhempien mielipiteissä eroa, vaihteluväli oli 1 5. Nuoret kokivat saavansa koulupsykologin (taulukko 1) palveluja hieman huonommin kuin kuraattorin palveluja, mutta mielipiteet psykologipalveluiden saatavuudesta hajosivat paljon, vaihteluväli oli 1 5. Oppilashuoltoryhmän/ kivatiimin jäsenet kokivat koulupsykologin palveluiden saatavuuden hieman heikommaksi kuin nuoret itse. Nuorten vanhemmat kokivat koulupsykologin palveluiden saatavuuden heikoimpana. Kuviossa 1 esitetään vastaajien näkemys koulun sisäisten palveluiden saatavuudesta.

7 opintojen ohjaus kouluterveydenhoitaja koululääkäri koulukuraattori koulupsykologi 2 0 erittäin hyvin hyvin kohtalaisesti tyydyttävästi huonosti Kuvio 1. Vastaajien käsitys nuorten palveluiden saatavuudesta Koulun ulkoiset palvelut Koulun ulkoisia palveluja ovat nuorten mielenterveys, psykoterapia, päihde, psykiatrinen poliklinikka ja psykiatrinen osasto sekä perheneuvolapalvelut. Samaten tässä raportissa on koulun ulkoisina palveluina esitetty vanhempien ja nuorten vertaisryhmätoiminta sekä opettajien työnohjauspalvelut. Vaikka nuorten vertaisryhmätoiminta voi olla koulun sisäistä palvelua, kuten keväällä 2011 paniikkihäiriöisille nuorille toteutettu PAKKI ryhmä. Nuorten tyytyväisyys nuorten mielenterveystoimiston palveluiden tarjontaan (taulukko 2) oli kohtalainen, mielipiteet erosivat paljon, vaihteluväli oli 1 5. Oppilashuoltoryhmän / kivatiimin jäsenet olivat nuoria kriittisempiä nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuteen. Nuorten vanhemmat kokivat nuorten mielenterveystoimiston palvelujen saatavuuden tyydyttäväksi, mutta mielipiteet hajosivat melkoisesti, vaihteluväli 1 5. Taulukko 2. Nuorten erityispalvelujen saatavuus Ranualla keskiarvoina (asteikko 1 huonosti 5 erittäin hyvin). MTT(mielenterveys psykoterapia päihde psyk.pkl psyk.osasto avopalvelut) nuoret 2,9 2,9 2,7 2,0 2,1 oph 2,7 1,0 1,0 1,5 1,5 vanhemmat 2,3 1,6 1,6 1,4 1,4 kaikki 2,6 1,8 1,8 1,6 1,7 Nuoret olivat kohtalaisen tyytyväisiä nuorille suunnattujen psykoterapiapalveluiden saatavuuteen (taulukko 2), mutta mielipiteissä oli kovasti hajontaa, vaihteluväli 1 5. Oppilashuoltoryhmän/kivatiimin jäsenistä vain kahdella oli tietoa nuorten psykoterapiapalveluiden saatavuudesta ja

8 heidän mielestään kyseisten palveluiden saatavuus oli huonoa (ka 1). Nuorten vanhemmat kokivat nuorille suunnattujen psykoterapiapalveluiden saatavuuden juuri ja juuri tyydyttäväksi, mutta mielipiteet hajosivat paljon, vaihteluväli oli 1 5. Olisiko vanhempienkin kodalla niin, ettei todellisuudessa ole tietoa psykoterapiapalvelujen saatavuudesta? Nuoret kokivat nuorten päihdeklinikan palveluiden saatavuuden kohtalaiseksi (taulukko 2). Oppilashuoltoryhmä/ kivatiimin jäsenistä vain kahdella oli tietoa nuorten päihdeklinikan palveluiden saatavuudesta ja he kokivat samoin kuin vanhemmat kyseisten palveluiden saatavuuden huonoksi. Nuorisopsykiatrisen poliklinikan palveluiden saatavuuden nuoret kokivat tyydyttäväksi (taulukko 2), vaihteluväli oli 1 5. Oppilashuoltoryhmän/ kivatiimin jäsenistä vain kahdella oli kokemusta nuorisopsykiatrisen poliklinikan palveluiden saatavuudesta ja he kokivat palveluiden saatavuuden melko huonoksi. Nuorten vanhempien kokemus nuorisopsykiatrisen poliklinikan palveluiden saatavuudesta oli huono, mutta mielipiteet hajosivat melkoisesti, vaihteluväli oli 1 5 (kuvio 2). Nuorten kokemus nuorisopsykiatrisen osaston palveluiden saatavuudesta oli tyydyttävää tasoa (taulukko 2). Oppilashuoltoryhmän/kivatiimin jänistä vain kahdella oli tietoa nuorisopsykiatrisen osaston palveluiden saatavuudesta ja he kokivat palveluiden saatavuuden melko huonoksi. Nuorten vanhemmat kokivat nuorisopsykiatrisen osaston palveluiden saatavuuden huonona, mielipiteiden hajotessa, vaihteluväli oli 1 5. Kuviossa 2 esitetään vastaajien näkemys nuorten MTT, psykoterapia, päihdeklinikka, nuorisopsykiatrinen poliklinikka ja nuorisopsykiatrinen osasto palveluiden saatavuudesta nuorten mielenterveystoimisto nuorille suunnattu psykoterapiapalvelu nuorten päihdeklinikka nuorisopsykiatrinen poliklinikka 4 2 nuorisopsykiatrinen osasto 0 erittäin hyvin hyvin kohtalaisesti tyydyttävästi huonosti Kuvio 2. Nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen saatavuus Ranualla. Nuorten kokemus perheneuvolan palveluiden saatavuudesta (taulukko 3) oli kohtalaisen hyvää, mutta mielipiteet vaihtelivat suuresti, vaihteluväli 1 5. Oppilashuoltoryhmän/kivatiimin jäsenistä vain kahdella oli tietoa perheneuvolapalveluiden saatavuudesta. Vastaajat kokivat palveluiden saatavuuden kohtalaisen hyväksi. Nuorten vanhempien kokivat perheneuvolapalveluiden saatavuuden kohtalaiseksi, vaihteluväli 1 5 (kuvio 3).

9 9 Taulukko 3. Perheneuvolapalveluiden, nuorten ja vanhempien vertaisryhmätoiminnan ja opettajien työnohjauksen saatavuus Ranualla keskiarvoina (asteikko 5 erittäin hyvin 1 huonosti). perheneuvola) nuorten vanhempien opettajien vertaisryhmä vertaisryhmä työnohjaus nuoret 3,6 2,7 2,5 2,4 oph 3,5 2,0 2,4 3,4 vanhemmat 2,3 2,0 1,9 2,2 kaikki 3,1 2,2 2,3 2,7 Nuoret kokivat nuorille suunnatun vertaisryhmätoiminnan saatavuuden (taulukko 3) kohtalaiseksi, mutta vastausten hajonta oli suuri, vaihteluväli oli 1 5. Oppilashuoltoryhmän/kivatiimin jäsenet ja vanhemmat olivat sitä mieltä, että nuorille oli tarjolla vertaisryhmätoimintaa tyydyttävästi. Samoin kuin nuorille suunnatun vertaisryhmätoiminnan saatavuuden kokivat nuoret vanhemmille suunnatun vertaisryhmätoiminnan saatavuuden (taulukko 3) tyydyttävänä/kohtalaisena vaihteluvälin ollessa 1 5. Oppilashuoltoryhmän/kivatiimin jäsenten kokemus vanhempien vertaisryhmätoiminnan saatavuudesta oli tyydyttävää tasoa. Nuorten vanhemmat olivat vanhemmille suunnatun vertaisryhmätoiminnan saatavuuden suhteen kriittisimpiä, heidän mielestä palvelua oli tarjolla vaivoin tyydyttävästi, vaihteluvälin ollessa 1 5. Kyselylomake oli kaikille kohderyhmille sama, joten opettajien työnohjauksen saatavuutta parhaiten voivat arvioida opettajat itse, tämän vuoksi nuorten ja vanhempien vastauksia voidaan pitää mielipiteinä, jotka eivät perustu omaan kokemukseen. Oppilashuoltoryhmän/kivatiimin jäsenet kokivat, että opettajille suunnattua työnohjausta oli saatavilla kohtalaisesti vaihteluvälin ollessa perheneuvola vertaisryhmätoimintaa nuorille vertaisryhmätoimintaa vanhemmille opettajien työnohjaus 0 erittäin hyvin hyvin kohtalaisesti tyydyttävästi huonosti Kuvio 3. Perheneuvolapalveluiden, nuorten ja vanhempien vertaisryhmätoiminnan sekä opettajien työnohjauksen saatavuus Ranualla.

10 Perheneuvolapalveluiden käyttö ja kokemus perheneuvolapalveluista Vastaajilta kartoitettiin oliko omakohtaista kokemusta perheneuvolapalveluista ja jos oli, niin miten hyvin perheneuvolan palvelut olivat vastanneet odotuksia. Ranualla perheneuvolapalveluista oli kokemusta 32 %:lla eli 11 vastaajalla. 8 Perheneuvolan palvelut vastanneet odotuksiin erittäin hyvin hyvin kohtalaisesti tyydyttävästi huonosti Kuvio 4. Miten hyvin perheneuvolan palvelut ovat vastanneet odotuksiin. Perheneuvolan palvelujen koettiin vastanneen odotuksiin kohtalaisen hyvin (ka 3,7). Nuoret (ka 3,7), oppilashuoltoryhmän/kiva tiimin jäsenet (4,0) vanhemmat (ka 3,5), vanhempien vastauksissa oli vaihteluväliä 1 4 (kuvio 4). Ranualla on perheneuvolatoiminta alkanut omana toimintana vasta vuonna 2010, kun kuntaan palkattiin psykologi, erityissosiaalityöntekijän työpanosta ostetaan edelleen Rovaniemeltä 2 päivää kuukaudessa Avun hakeminen nuorten ongelmatilanteissa Seuraava kysymys kartoitti avun hakemista ja saamista nuorten ongelmatilanteissa (esimerkiksi masentuneisuus, keskittymiskyvyttömyys, haluttomuus käydä koulua, koulukiusaaminen tai hylätyksi tuleminen). Vastaajia pyydettiin laittamaan neljä avun hakemisen muotoa (yksin, yhdessä perheen kanssa, yhdessä kavereiden kanssa, yhdessä opettajan / luokan kanssa) tärkeysjärjestykseen asteikolla 1 4. Ranualaiset näkivät parhaana avun hakemisen ja saamisen tapana nuori yhdessä perheen kanssa (kuvio 5). Yhteensä 21 vastaajaa (62 %, N=34) näki, että nuoren olisi ongelmatilanteissa paras hakea ja saada apua yhdessä perheen kanssa. 8 vastaajaa (5 nuorta ja 3 vanhempaa) oli sitä mieltä, että nuoren on parasta hakea ja saada apua yksin. Nuorista yksi koki, että apua olisi paras hakea ja saada yhdessä opettajan/luokan kanssa. Nuorista viisi (28 %, N=18) ajatteli, että paras avun hakemisen ja saamisen tapa olisi yhdessä kavereiden kanssa.

11 11 25 Avun hakeminen nuoren ongelmatilanteissa yhdessä perheen kanssa yksin yhdessä opettajan/luokan kanssa yhdessä kavereiden kanssa Kuvio 5. Avun hakeminen ongelmatilanteissa. Yksi nuorista oli sitä mieltä, ettei apua tulisi hakea ainakaan yksin. Muita avun hakemisen tapoja yksin avun hakemisen sijasta perusteltiin myös sillä, että yksin avun hakeminen voi olla vaikeinta. Yksi nuorista oli sitä mieltä, että ongelmat tulisi oppia ratkaisemaan yksin, jos vain kykenee. Yksi vastaaja, jonka mielestä parhaat tavat hakea apua olivat joko yksin tai yhdessä perheen kanssa, perusteli vastaustaan sillä, että asia otettaisiin vakavammin, jos myös vanhemmat tietäisivät siitä. Eräs vastaaja, jonka mukaan apua tulisi hakea yhdessä perheen kanssa, oli sitä mieltä, että nuori ei usein kuitenkaan halua perhettä mukaan. Toisen vastaajan kokemus oli, että ongelman ydin on usein perheessä, joten avun hakeminen yhdessä perheen kanssa olisi tärkeää. Avun hakemista yksin huonoimpana vaihtoehtona perusteltiin sillä, että oleellisten tahojen osallistuminen nuoren auttamiseen on tärkeää. Eräs vastaaja, joka näki avun hakemisen yhdessä perheen kanssa ainoaksi vaihtoehdoksi hakea apua, perusteli näkemystään sillä, että vanhemmilla on ensisijainen vastuu/huolehtiminen nuoresta. Vastaaja, joka mainitsi tärkeimpänä vaihtoehtona hakea apua yhdessä perheen kanssa, koki, että nuorten ongelmiin vaikuttavat monet tekijät eikä nuorta saa jättää yksin ongelmissa. Ranuan aineistosta nousi selkeästi esille toive perhekeskeisyydestä, jopa nuoret itse haluavat oman perheen mukaan avun hakemiseen ja saamiseen kun heille tulee ongelmia Nuorten ongelmien käsittelypaikka Seuraava kysymys kartoitti nuorten ongelmien käsittelypaikkaa. Vastaajia pyydettiin ympyröimään viidestä vaihtoehdosta (koti, koulu, perheneuvola, nuorten oma palvelukeskus tai joku muu paikka) paras paikka käsitellä nuoren koulussa esille tulleita ongelmia. Osa vastaajista valitsi ensisijaiseksi vaihtoehdoksi useamman kohdan, mistä johtuu, että vastausten kokonaismäärä on suurempi kuin vastaajien kokonaismäärä.

12 12 25 Nuorten ongelmien käsittelypaikka Koulu Koti Perheneuvola Nuorten oma palvelukeskus Muualla Kuvio 6. Nuorten koulussa esille tulleiden ongelmien käsittelypaikka. Ranualaiset näkivät parhaana nuorten koulussa esille tulleiden ongelmien käsittelypaikkana koulun (kuvio 6). Yhteensä 20 vastaajaa (43 %, N= 46) näki, että nuoren koulussa esille tulleet ongelmat olisi hyvä myös käsitellä koulussa (12 nuorta, 4 oppilashuoltoryhmän jäsentä ja 4 vanhempaa). Vastaajista 15 (9 nuorta, 2 oppilashuoltoryhmän jäsentä ja 4 vanhempaa) näki kodin parhaana ongelmien käsittelypaikkana. Perheneuvolan parhaana ongelmien käsittelypaikkana näki 3 nuorta ja yksi oppilashuoltoryhmän jäsen. Nuorten oma palvelukeskus oli viiden nuoren ja yhden vanhemman mielestä paras nuorten ongelmien käsittelypaikka. Yksi nuori koki, että ongelmat tulisi käsitellä psykologilla ja yksi vanhempi oli sitä mieltä, että opettajan, kuraattorin ja vanhempien tulisi pitää nuoren ongelmia koskeva palaveri heti ongelman alkuvaiheessa Moniammatillinen yhteistyö Kysymyksessä vastaajia pyydettiin arvioimaan moniammatillisen yhteistyön tarpeellisuutta asteikolla 3 1 (3 = erittäin toivottavaa, 2 = toivottavaa, 1 = ei toivottavaa). Ranualla moniammatillinen yhteistyö nähtiin toivottavana (kuvio 7). Yhteensä 12 vastaajaa, 35 % (4 nuorta, 3 oppilashuoltoryhmän jäsentä ja 5 vanhempaa) koki moniammatillisen yhteistyön erittäin toivottavana. Vastaajista 19 (56 %, 12 nuorta, 2 oppilashuoltoryhmän jäsentä ja 5 vanhempaa) näki moniammatillisen yhteistyön toivottavana. Ei toivottavaa moniammatillinen yhteistyö oli vain kahden nuoren mielestä.

13 13 Moniammatillisen yhteistyön tarpeellisuus erittäin toivottavaa toivottavaa ei-toivottavaa Kuvio 7. Moniammatillisen yhteistyön tarpeellisuus. Eräs nuori, jonka mielestä moniammatillinen yhteistyö oli erittäin toivottavaa, perusteli vastaustaan sillä, että nuorta on hyvä auttaa kaikin mahdollisin keinoin ja monipuolisesti. Moniammatillisen yhteistyön näkemistä erittäin toivottavana perusteltiin nuorten ryhmässä myös sillä, että olisi paljon tehokkaampaa, jos nuorta autettaisiin monipuolisesti ja tehtäisiin eri alojen yhteistyötä, jolloin asiaan tulisi erilaisia näkökulmia. Ranuan yläasteen oppilashuoltoryhmässä vastaajat, jotka olivat sitä mieltä, että moniammatillinen yhteistyö on toivottavaa, perustelivat vastaustaan sillä, että yhteistyöllä saavutetaan parempaa tulosta ja avuntarve nuorilla on usein elämän eri alueilla, joten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan eri ammattilaisten näkemyksiä. Moniammatillisen yhteistyön näkemistä toivottavana perusteltiin myös sillä, että nuoren on tärkeää tietää, että apua saa yhteiskunnan monelta rintamalta ja koulu ei pysty yksin ratkaisemaan asioita, jotka eivät johdu koulusta. Ranuan vanhemmista eräs vastaaja, joka näki moniammatillisen yhteistyön toivottavana, perusteli vastaustaan sillä, että yhteistyössä nuorta voidaan auttaa monelta ammattipuolelta ja siten ongelmiin voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Ranualla moniammatillinen yhteistyö nähdään varsin tarpeelliseksi. Kaikissa ryhmissä oltiin lähes yksimielisiä siitä, että moniammatillisen yhteistyön avulla saavutetaan paremmat tulokset ja on hyvä asia, että nuori saa apua usealta eri taholta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Avun saaminen ongelmatilanteissa Viimeisessä kysymyksessä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä siitä, kokevatko he, että nuori/nuoren vanhempi saa tällä hetkellä apua ongelmatilanteissa. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä, ei ja ei tietoa. Ranualla yhteensä 16 vastaajaa (6 nuorta, 4 oppilashuoltoryhmän jäsentä ja 6 vanhempaa) koki, että nuori/nuoren vanhempi saa tällä hetkellä apua ongelmatilanteissa. Vastaajista 16:lla (12 nuorella, 1 oppilashuoltoryhmän jäsenellä ja 3 vanhemmalla) ei ollut asiasta tietoa. Vain yksi nuori koki, että nuori/nuoren vanhempi ei saa apua ongelmatilanteissa.

14 Learning cafen tulokset: Ranua Learning cafen tavoitteena oli paitsi kerätä tietoa ja ideoita, myös osallistaa eri kohderyhmät Tukeva2 Rovaseudun osahakkeen kehittämistyöhön konkreettisesti. Seuraavassa on Ranuan yläasteen oppilashuoltoryhmän ja tukioppilaiden learning cafe tilaisuuksissa saatuja tuloksia: Millaista tukea opettaja tarvitsee, kun luokassa on ongelmainen nuori? Ranuan oppilashuoltoryhmässä nousi esille, että opettajaa olisi tärkeä tukea moniammatillisen yhteistyön avulla. He olivat sitä mieltä, että opettajaa tulisi auttaa yhteistyössä esimerkiksi terveydenhoitajan, lääkärin ja psykologin kanssa. Ranuan oppilashuoltoryhmän jäsenet näkivät myös nuoren perheen osallisuuden ja tuen tärkeänä. Myös työnohjaus nähtiin tärkeänä ja Ranuan oppilashuoltoryhmän jäsenet pitivät merkittävänä sitä, että opettajaa tulisi neuvoa, miten ongelmaisen nuoren kanssa toimitaan ja miten häntä tulisi opettaa. Ranuan oppilashuoltoryhmän jäsenten mielestä koko työyhteisön tuki olisi myös erittäin tärkeää ja opettajan tulisi saada työyhteisöltä ja muilta tahoilta apua nuoren taustan selvittämiseen. Minkälaisia ovat murrosikäisen nuoren ongelmat, joihin tarvitaan apua? Seuraavassa on kuvattu Ranuan oppilashuoltoryhmän ja nuorten näkemyksiä siitä, millaisiin murrosikäisen nuoren ongelmiin tarvitaan apua (taulukko 4). Ihmissuhdeongelmat oli teema, joka nostettiin molemmissa kohderyhmissä esille: kaverisuhteet, vanhempien suhtautuminen nuorten seurusteluun sekä vanhempien parisuhdeongelmat olivat asioita, joiden nähtiin aiheuttavan ongelmia murrosikäiselle nuorelle. Myös yksinäisyys oli asia, joka tuli esille oppilashuoltoryhmän jäsenten keskuudessa. Nuoret puhuivat yksinäisyyden sijasta syrjäytyneisyydestä. Ranuan nuoret mainitsivat koulukiusaamisen yhdeksi keskeisistä murrosikäisen ongelmista, mutta oppilashuoltoryhmässä ei kyseinen ongelma tullut esille. Myös ulkonäköpaineet ja syömishäiriöt tulivat esille nuorten ryhmässä, mutta oppilashuoltoryhmässä kyseistä asiaa ei mainittu. Koulumotivaation puute/ kouluhaluttomuus taas oli asia, jonka Ranuan oppilashuoltoryhmän jäsenet olivat maininneet, mutta joka ei oppilaiden puheissa tullut esille. Tupakka ja erilaiset päihteet mainittiin nuorten ongelmaksi Ranuan nuorten ryhmässä, mutta ei oppilashuoltoryhmässä. Muita esiin nousseita teemoja olivat muun muassa masennus, itsetuhoiset ajatukset, seksiongelmat ja mielenterveydelliset häiriöt.

15 15 Taulukko 4. Murrosikäisen nuoren ongelmat, joihin tarvitaan apua. Ranuan yläaste, nuoret itsetuhoiset ajatukset rahan puute masennus nettiriippuvuus tupakka/ päihteet parisuhdeongelmat koulukiusaaminen läheisen/ perheenjäsenen menetys seksiongelmat houkutukset kaikkeen syrjäytyneisyys syömishäiriöt perhesuhteet/ väkivalta kaverisuhteet Ranuan yläaste, oppilashuoltoryhmä kouluhaluttomuus perheongelmat oppimisvaikeudet masennus yksinäisyys mielenterveydelliset ongelmat Nuoret nostivat esille useita asioita, joita oppilashuoltoryhmän jäsenet eivät maininneet. Olisiko syynä tähän se, että nuorten kanssa työskentelevät aikuiset eivät ole aina tietoisia millaisten vaikeuksien kanssa yläkouluikäinen nuori kamppailee ja mitkä asiat ovat esteenä nuoren hyvinvoinnille ja koulunkäynnille? Voidaan todeta, että oppilashuollossa puhuttiin siitä, miten ilmiö näkyy koulussa ja nuoret itse nostivat esille ilmiön takana olevat syyt. Mitä tukea murrosikäisen nuoren vanhemmat tarvitsevat? Seuraavassa on kuvattu Ranuan yläasteen nuorten ajatuksia siitä, millaista tukea murrosikäisen nuoren vanhemmat tarvitsevat. Kysymys oli alun perin suunnattu myös molempien koulujen vanhemmille, mutta Learning cafen pois jääminen aiheutti sen, että vanhempien arvokas tieto jäi saamatta. Ranuan nuoret näkivät, että vertaistuki vanhemmille olisi tärkeää. Myös rahallinen tuki ja tiedon saaminen asioista nostettiin esille. Lisäksi Ranuan nuoret olivat sitä mieltä, että murrosikäisen nuoren vanhempien tulisi saada kasvatusohjeita ja henkistä tukea.

16 16 Miten auttaisit Jonia? Seuraavassa on pohdittu hiljaisen, ujon ja yksinäisen Jonin tarinan (liite 2) pohjalta, miten oireilevaa murrosikäistä voitaisiin auttaa. Ranuan yläasteen nuoret (taulukko 5) auttaisivat Jonia tutustuttamalla hänet muihin tukioppilaiden avulla. Nuoret olivat myös sitä mieltä, että Jonin kiusaamisesta tulisi ilmoittaa opettajalle ja Jonin vanhemmille. Lisäksi tukioppilaat kertoivat, että he voisivat auttaa Jonin kaltaista oppilasta mikäli vain saavat tietää, että oppilas tarvitsee apua. Oppilashuoltoryhmän jäsenet Ranualla näkivät keskustelun hyvänä tapana pojan auttamisessa. He olivat myös sitä mieltä, että Kiva koulun ohjeiden mukaan toimiminen voisi auttaa kyseisessä tapauksessa. Ranuan oppilashuoltoryhmän jäsenet näkivät koulun vaihdon yhdeksi tavaksi, joka saattaisi auttaa Jonia. Lisäksi he ehdottivat, että yksityinen apu tai esimerkiksi kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin ja psykologin apu voisivat olla hyödyksi. Taulukko 5. Miten auttaisin kiusattua ja vetäytyvää Jonia? Ranuan yläaste, nuoret opettajille asiasta kertominen Jonin tutustuttaminen muihin tukioppilaiden avulla kiusaajien vanhemmille ilmoittaminen Ranuan yläaste, oppilashuoltoryhmä keskustelu Jonin kanssa KiVa koulu toiminta luokan yhteinen tilaisuus luokan vaihto yksityinen apu terveydenhoitajan, koulukuraattorin ja psykologin apua Kiusaaminen on toistuvaa ja kohdistuu yksilöön, mutta kiusaaminen on yhteisöllinen asia ja muutosta kiusaamiseen saadaan yhteisöllisen työskentelyn kautta. Yhteisöllisen työskentelyn tarve nousi sekä nuorten että oppilashuoltoryhmän jäsenten tuotoksissa esille keinona auttaa nuorta. Seuraavassa on pohdittu Minnan tarinan pohjalta, miten hänen laillaan oireilevaa murrosikäistä nuorta voitaisiin auttaa. Aiemmin tunnollisena ja innokkaana oppilaana tunnetun Minnan käytös on muuttunut, hän on alkanut eristäytyä muista, poissaolot ovat lisääntyneet ja kouluarvosanat laskeneet (liite 3). Millaista apua Minna tarvitsee ja kuka/mikä taho voisi Minnaa auttaa? Ranuan yläasteen nuoret auttaisivat Minnaa antamalla hänelle henkistä tukea ja ymmärrystä. Lisäksi he näkivät, että Minna tarvitsisi kuuntelijaa (esimerkiksi ystävistä), johon hänellä olisi mahdollisuus rakentaa luottamukselliset välit. Nuoret näkivät myös, että oman perheen tuki olisi kyseisessä tilanteessa tärkeää. Lisäksi nuoret suosittelivat Minnalle ammattiavun hakemista. Minnaa auttavina tahoina voisivat nuorten mielestä olla kouluterveydenhoitaja, kaverit ja psykologi.

17 Ranuan oppilashuoltoryhmän/kivatiimin jäsenten näkemys oli, että kyseisessä tilanteessa tulisi aluksi selvittää taustat: Millainen Minna on luonteeltaan, mahdolliset perheongelmat ja niin edelleen. Lisäksi Minna kaipaisi heidän mielestään tutkimusta, toimenpiteitä, huolenpitoa ja seurantaa Rovaniemen kartoituksen tulokset Palveluiden saatavuus Ensimmäinen kysymys kartoitti palvelujen saatavuutta, tässä raportissa tulokset esitellään jakaen palvelut koulun sisäisiin ja ulkoisiin palveluihin Koulun sisäiset palvelut Koulun sisäisiä palveluja ovat opintojen ohjaus, kouluterveydenhoitajan, koululääkärin, koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut. Taulukko 6. Koulun sisäisten palveluiden saatavuus Korkalovaaran koulussa keskiarvoina (asteikko 5 erittäin hyvin 1 huonosti). Opintojen Terveydenhoitaja lääkäri kuraattori psykologi ohjaus nuoret 4,0 3,4 3,0 3,5 3,0 oph 4,6 3,4 2,6 3,6 1,5 vanhemmat 3,6 3,0 2,7 3,3 2,3 kaikki 4,0 3,3 3,5 3,5 2,3 Nuoret kokivat opintojen ohjauksen saatavuuden hyväksi. Oppilashuoltoryhmän jäsenet kokivat opintojen ohjauksen saatavuuden erittäin hyväksi. Vanhemmat olivat kaikkein tyytymättömimpiä opintojen ohjauksen saatavuuteen, vanhempien näkemyksissä oli eroa vaihteluväli 2 5. Vanhempien kriittisempää näkemystä voidaan osittain selittää sillä, että vastaajat olivat vasta yläkoululle siirtyvien oppilaiden vanhemmat, alakoululaisillehan ei vielä opintojen ohjausta ole. Kriittisyyttä osittain selittää myös se, että lukioiden opintojen ohjauksen riittämättömyyttä käsiteltiin tiedotusvälineissä kartoitusajankohtana. Nuoret kokivat kouluterveydenhoitajan palveluiden saatavuuden kohtalaisena. Oppilashuoltoryhmän jäsenet olivat kohtalaisen tyytyväisiä kouluterveydenhoitajan palveluiden saatavuuteen. Vanhemmat olivat hieman nuoria ja oppilashuoltoryhmän jäseniä tyytymättömämpiä kouluterveydenhoitajan palveluiden saatavuuteen, vastausten hajonnan ollessa suuri 1 5. Koululääkärin palveluiden saatavuuden nuoret kokivat kohtalaisena. Oppilashuoltoryhmän jäsenet kokivat koululääkärin palveluiden saatavuuden hieman nuoria heikommaksi, vaihteluvälin ollessa 1 4. Nuorten vanhemmat kokivat koululääkärin palveluiden saatavuuden kohtalaisena, mutta vanhempien vastauksissa oli suurta hajontaa, vaihteluväli (1 5). Nuoret kokivat koulukuraattorin palveluiden saatavuuden kohtalaisen hyväksi. Myös oppilashuoltoryhmän jäsenet olivat nuorten kanssa samoilla linjoilla. Vanhemmat olivat hieman nuoria ja op

18 pilashuoltoryhmän jäseniä kriittisempiä koulukuraattorin palveluiden saatavuuteen ja vaihteluväli vanhempien vastauksissa (1 5) oli suuri. Nuoret kokivat koulupsykologin palveluiden saatavuuden kohtalaisena, vaihteluvälin ollessa melko suuri (1 4). Oppilashuoltoryhmän jäsenet olivat koulupsykologin palveluiden suhteen huomattavasti nuoria kriittisempiä. Rovaniemen kaupungissa on kolme koulupsykologin virkaa, joista täytettynä on vain yksi. Vanhemmat kokivat koulupsykologin palveluiden saatavuuden kohtalaisena ja vaihteluväli vanhempien vastauksissa oli suuri (1 5). Kuvassa 8 on esitetty vastaajien käsitys koulun sisäisten palveluiden saatavuudesta opintojen ohjaus kouluterveydenhoitaja koulukuraattori koululääkäri koulupsykologi 5 0 erittäin hyvin hyvin kohtalaisesti tyydyttävästi huonosti Kuvio 8. Koulun sisäisten palveluiden saatavuus Korkalovaaran koulussa Koulun ulkoiset palvelut Koulun ulkoisia palveluja ovat nuorten mielenterveys, psykoterapia, päihde, psykiatrinen poliklinikka ja psykiatrinen osasto sekä perheneuvolapalvelut. Samaten tässä raportissa on koulun ulkoisina palveluina esitetty vanhempien ja nuorten vertaisryhmätoiminta sekä opettajien työnohjauspalvelut. Vaikka nuorten vertaisryhmätoiminta voi olla koulun sisäistä palvelua, kuten keväällä 2011 paniikkihäiriöisille nuorille toteutettu PAKKI ryhmä Ranualla. Taulukko 7. Koulun ulkoisten palveluiden saatavuus keskiarvoina (asteikko 5 erittäin hyvin 1 huonosti) MTT (mielenterveysavopalvelut) psykoterapia päihde psyk.pkl psyk.os nuoret 3,3 3,3 3,0 3,3 3,3 oph 2,9 2,1 3,1 2,1 2,8 vanhemmat 2,9 2,9 1,7 2,8 2,8 kaikki 3,0 2,8 2,6 2,7 3,0

19 19 Nuoret kokivat nuorten mielenterveystoimiston palveluiden saatavuuden kohtalaiseksi. Oppilashuoltoryhmän jäsenet olivat hieman nuoria kriittisempiä arvioidessaan nuorten mielenterveystoimiston palveluiden saatavuutta. Myös vanhemmat arvioivat nuorten mielenterveystoimiston palveluiden saatavuuden kohtalaiseksi, mutta vaihteluväli vanhempien vastauksissa oli suuri (1 5). Nuoret kokivat nuorten psykoterapiapalveluiden saatavuuden kohtalaiseksi. Oppilashuoltoryhmän jäsenet kokivat nuorten psykoterapiapalveluiden saatavuuden heikompana kuin nuoret itse. Vanhemmat kokivat psykoterapiapalveluiden saatavuuden kohtalaiseksi, mutta vanhempien vastauksissa hajonta oli suuri (1 5). Nuoret kokivat nuorten päihdeklinikan palveluiden saatavuuden kohtalaiseksi. Myös oppilashuoltoryhmän jäsenet kokivat nuorten päihdeklinikan palveluiden saatavuuden kohtalaiseksi, vaihteluvälin ollessa 2 5. Vanhemmat kokivat nuorten päihdeklinikan palveluiden saatavuuden heikoimpana ja vanhempien vastauksissa hajonta oli suuri (1 5). Nuoret kokivat nuorisopsykiatrisen poliklinikan palveluiden saatavuuden kohtalaiseksi. Oppilashuoltoryhmän jäsenet kokivat nuorisopsykiatrisen poliklinikan palveluiden saatavuuden tyydyttäväksi. Vanhemmat kokivat nuorisopsykiatrisen poliklinikan palveluiden saatavuuden kohtalaiseksi. Nuoret kokivat nuorisopsykiatrisen osaston palveluiden saatavuuden kohtalaiseksi. Oppilashuoltoryhmän jäsenet olivat hieman nuoria kriittisempiä arvioidessaan nuorisopsykiatrisen osaston palveluiden saatavuutta. Myös vanhemmat kokivat nuorisopsykiatrisen osaston palveluiden saatavuuden kohtalaiseksi ja vanhempien vastauksissa oli suurta hajontaa, vaihteluväli 1 5. Kuviossa 9 on esitetty vastaajien näkemys nuorten mielenterveystoimiston, psykoterapian, päihdeklinikan, psykiatrisen poliklinikan ja psykiatristen osastopalveluiden saatavuudesta Rovaniemellä nuorten mielenterveystoimisto nuorten psykoterapiapalvelut nuorten päihdeklinikka nuorisopsykiatrinen poliklinikka nuiorisopsykiatrinen osasto 5 0 erittäin hyvin hyvin kohtalaisesti tyydyttävästi huonosti Kuvio 9. Koulun ulkoisten palveluiden saatavuus Rovaniemellä. Nuoret kokivat perheneuvolan palveluiden saatavuuden hyvänä. Oppilashuoltoryhmän jäsenet olivat nuoria kriittisempiä perheneuvolapalveluiden saatavuuden arvioinnissa. Vanhemmat kokivat perheneuvolapalveluiden saatavuuden kohtalaiseksi, mutta vanhempien vastauksissa oli suurta hajontaa, vaihteluväli 1 5 (taulukko 8).

20 20 Taulukko 8. Perheneuvolapalveluiden, vertaisryhmätoiminnan ja opettajien työnohjauksen saatavuus Rovaniemellä keskiarvoina (asteikko 5 erittäin hyvin 1 huonosti). perheneuvola nuorten vertaisryhmä vanhempien vertaisryhmä nuoret 3,9 2,3 2,5 opettajien työnohjaus oph 3,1 2,1 1,8 2,1 vanhemmat 3,4 2,9 2,2 kaikki 3,5 2,4 2,2 Nuoret kokivat nuorten vertaisryhmätoiminnan saatavuuden tyydyttäväksi, vaihteluvälin ollessa 1 4. Myös oppilashuoltoryhmän jäsenet kokivat nuorten vertaisryhmätoiminnan saatavuuden tyydyttäväksi. Vanhemmat olivat kaikkein tyytyväisimpiä nuorten vertaisryhmätoimintaan, mutta vanhempien vastauksissa oli suurta hajontaa, vaihteluväli 1 5. Nuoret kokivat vanhemmille suunnatun vertaisryhmätoiminnan saatavuuden tyydyttäväksi/kohtalaiseksi ja vaihteluväli vastauksissa oli suuri (1 5). Oppilashuoltoryhmän jäsenet olivat nuoriakin kriittisempiä vanhempien vertaisryhmätoiminnan saatavuudesta. Vanhemmat kokivat vanhemmille suunnatun vertaisryhmätoiminnan saatavuuden tyydyttäväksi, mutta vaihteluväli vastauksissa oli suuri (1 5). Kyselylomake oli kaikille kohderyhmille sama, joten opettajien työnohjauksen saatavuutta parhaiten voivat arvioida opettajat itse, tämän vuoksi nuorten ja vanhempien vastauksia voidaan pitää mielipiteinä, jotka eivät perustu omaan kokemukseen. Oppilashuoltoryhmän jäsenet kokivat, että opettajien työnohjausta oli saatavilla tyydyttävästi. Vanhempien mielipide opettajien työnohjauksen saatavuudesta oli tyydyttävää/ kohtalaista, vaihteluvälin ollessa suuri (1 5). Näyttää siltä, että Rovaniemellä opettajien työnohjauksen saatavuuteen on tarpeen kiinnittää huomiota perheneuvola vertaisryhmätoimintaa nuorille vertaisryhmätoimintaa vanhemmille opettajien työnohjaus 0 erittäin hyvin hyvin kohtalaisesti tyydyttävästi huonosti

21 Kuvio 10. Perheneuvolapalveluiden, vanhempien ja nuorten vertaisryhmätoiminnan ja opettajien työnohjauksen saatavuus. Vanhempien vastauksissa täytyy ottaa huomioon, että vanhemmat ovat ala asteen kuudennelta yläasteen 7. luokalle siirtyvien oppilaiden vanhempia, ja heidän lapsensa tulevat Korkalovaraan yläasteelle kolmesta eri koulusta: Ylikylän ala asteelta, Vaaranlammen ala asteelta ja Lapin yliopiston harjoittelukoulusta. He siis arvioivat tilannetta nykytilanteesta käsin Perheneuvolapalveluiden käyttö ja kokemus perheneuvolapalveluista Vastaajilta kartoitettiin oliko omakohtaista kokemusta perheneuvolapalveluista ja jos oli, niin miten hyvin perheneuvolapalvelut olivat vastanneet perheen odotuksia (kuvio 11). 21 Perheneuvolan palveluiden vastaaminen odotuksiin Perheneuvolan palveluiden vastaaminen odotuksiin erittäin hyvin hyvin kohtalaisesti tyydyttävästi huonosti Kuvio 11. Miten hyvin perheneuvolapalvelut olivat vastanneet odotuksiin Rovaniemellä perheneuvolapalveluista oli kokemusta 30:llä eli 48 %:lla vastaajista (6 nuorta, 7 oppilashuoltoryhmän jäsentä ja 17 vanhempaa). Perheneuvolapalveluiden koettiin vastanneen odotuksiin kohtalaisen hyvin (ka 3,4) Avun hakeminen nuoren ongelmatilanteessa Seuraava kysymys kartoitti avun hakemista ja saamista nuorten ongelmatilanteissa (esimerkiksi masentuneisuus, keskittymiskyvyttömyys, haluttomuus käydä koulua, koulukiusaaminen tai hylätyksi tuleminen). Vastaajia pyydettiin laittamaan neljä avun hakemisen muotoa (yksin, yhdessä perheen kanssa, yhdessä kavereiden kanssa, yhdessä opettajan/ luokan kanssa) tärkeysjärjestykseen asteikolla 1 4. Rovaniemeläiset näkivät parhaana avun hakemisen ja saamisen tapana yhdessä perheen kanssa (kuvio 12). Yhteensä 47 (75 %, N = 63) vastaajaa (10 nuorta, 8 oppilashuoltoryhmän jäsentä ja 29 vanhempaa) oli sitä mieltä, että apua tulisi hakea ensisijaisesti yhdessä perheen kanssa. Nuorista kaksi ja vanhemmista kolme koki, että ensisijainen tapa hakea apua olisi yksin. Oppilashuoltoryhmän jäsenistä yksi koki avun hakemisen yksin yhtä hyvänä vaihtoehtona kuin yhdessä perheen kanssa. Vanhemmista kaksi koki, että apua tulisi hakea yhdessä opettajan/ luokan kanssa.

22 22 Kuvio 12. Avun hakeminen ongelmatilanteissa. Yksi nuori, jonka mukaan apua tulisi hakea mieluummin yhdessä perheen kanssa, kavereiden kanssa tai yksin kuin opettajan/luokan kanssa, perusteli vastaustaan sillä, että luokan kanssa ei olisi kovin mukavaa hakea apua. Vastaaja, joka koki, että apua tulisi hakea ensisijaisesti yksin ja toissijaisesti kavereiden kanssa, oli sitä mieltä, että kavereiden kanssa on helpompi olla avoin. Avun hakemista yhdessä perheen kanssa nuorten ryhmässä perusteltiin sillä, että perhe on kaikista tukevin ja luotettavin ja perheen kanssa apua hakiessa saa tukea läheisiltä. Yksi Korkalovaaran peruskoulun oppilashuoltoryhmän jäsen, jonka mielestä apua tulisi hakea ensisijaisesti yhdessä perheen kanssa, perusteli vastaustaan sillä, että nuori tarvitsee perheen ja yhteisön tukea selviytyäkseen ja eheytyäkseen. Toinen vastaaja taas näki, että alkuyhteydenotto voidaan tehdä missä kombinaatiossa tahansa kunhan nuori vain hakee ja saa apua. Suurin osa Korkalovaaran peruskoulun siirtymävaiheen oppilaiden vanhemmista ei ollut perustellut vastaustaan, mikä mahdollisesti johtui siitä, että vanhemmilla ei ollut riittävästi aikaa sanalliseen perusteluun. Muutamat vastaajat, jotka kokivat avun hakemisen perheen kanssa ensisijaisena vaihtoehtona, perustelivat vastaustaan sillä, että perheen tuki on ehdottomasti tärkein kyseisissä tilanteissa ja lapsi tarvitsee vanhemman tukea. Eräs vastaaja, joka koki, että avun hakeminen yhdessä perheen, opettajan/luokan ja kavereiden kanssa olivat parempia vaihtoehtoja kuin avun hakeminen yksin, perusteli vastaustaan sillä, että yhteisössä on voimaa. Rovaniemen aineistosta nousi vielä Ranuan aineistoa vahvemmin esille perhekeskeisyyden korostuminen, jopa nuoret itse haluavat oman perheen mukaan avun hakemiseen ja saamiseen, kun heille tulee ongelmia Nuorten ongelmien käsittelypaikka Seuraava kysymys kartoitti nuorten ongelmien käsittelypaikkaa (kuvio 13). Vastaajia pyydettiin ympyröimään viidestä vaihtoehdosta (koti, koulu, perheneuvola, nuorten oma palvelukeskus tai joku muu paikka) paras paikka käsitellä nuoren koulussa esille tulleita ongelmia.

OPPILASHUOLTOTYÖ ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Oppilashuollon kehittämishankkeen raportti asiakasnäkökulman kartoittamiseksi tehdystä selvityksestä

OPPILASHUOLTOTYÖ ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Oppilashuollon kehittämishankkeen raportti asiakasnäkökulman kartoittamiseksi tehdystä selvityksestä OPPILASHUOLTOTYÖ ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Oppilashuollon kehittämishankkeen raportti asiakasnäkökulman kartoittamiseksi tehdystä selvityksestä 2005 SISÄLTÖ 1 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KOHDERYHMÄT 1 2 PUNAHILKAN

Lisätiedot

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Tutortoiminta hyvinvoivan oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Kirjoittaja Susanna Ågren menetelmäkehittäjä Suomen ammatillisen

Lisätiedot

Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa. Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista. Niina Remsu (toim.

Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa. Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista. Niina Remsu (toim. Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista Niina Remsu (toim.) MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ

Lisätiedot

Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp. Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh.

Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp. Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh. Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp l a s t e n s u o j e l u n keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh. (09) 329 6011 Julkaisija: Lastensuojelun

Lisätiedot

Nuorisotakuu - uusi tapa toimia. Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia

Nuorisotakuu - uusi tapa toimia. Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia Helsinki 2013 TEKIJÄT Maarit Kallio-Savela Kari Sjöholm Johanna Selkee ISBN 978-952-293-046-0 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2013

Lisätiedot

Koettiin olevamme se perhe...

Koettiin olevamme se perhe... Koettiin olevamme se perhe... Ehjä Perhe Vankiperheiden vertaisryhmätoiminnan arviointi Tarja Sassi & Petra Huhtimo KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖ Monisteita 1/2009 Koettiin olevamme se perhe... Ehjä Perhe

Lisätiedot

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA MULLA ON ASIAA OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA 1 OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA Sisältö Aluksi...5 Miksi hyvinvointitietoa kerätään?...6 Lasten hyvinvoinnin tietolähteitä...8

Lisätiedot

KYSELY HUOLTAJILLE KOULUN JA KODIN VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ. Hankesuunnittelija Kristiina Jokinen Reilusti rinnakkain -hanke

KYSELY HUOLTAJILLE KOULUN JA KODIN VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ. Hankesuunnittelija Kristiina Jokinen Reilusti rinnakkain -hanke KYSELY HUOLTAJILLE KOULUN JA KODIN VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ Hankesuunnittelija Kristiina Jokinen Reilusti rinnakkain -hanke 2 1. YLEISTÄ Kyselyn tarkoituksena oli saada vanhemmilta

Lisätiedot

Joka kodin konstit projekti

Joka kodin konstit projekti Joka kodin konstit projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE Kehittämistyön lähtökohtana perheiden todellinen arki Joka kodin konstit -projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE

Lisätiedot

15 18- VUOTIAIDEN TYTTÖJEN ITSETUNTO JA RUUMIINKUVA

15 18- VUOTIAIDEN TYTTÖJEN ITSETUNTO JA RUUMIINKUVA 15 18- VUOTIAIDEN TYTTÖJEN ITSETUNTO JA RUUMIINKUVA Toukokuu 2012 Raportin laatija Mari Laakso SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KYSELYN TOTEUTUS JA AINEISTO... 4 3 KYSELYN VASTAAJAT... 6 4 KYSELYLOMAKKEEN RAKENNE...

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

Ei vain tätä päivää varten. OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi

Ei vain tätä päivää varten. OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi Ei vain tätä päivää varten OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 3 2. Johdanto, tausta ja asetelma 4 3. Toteutus,

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas Löydä oma tarinasi -ryhmämalli Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille Ryhmänohjaajan opas Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle Kaveritaidot kaikille Opas luokanopettajalle Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön

Lisätiedot

KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako?

KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako? KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako? Selvitys kasvatusyhteistyöhankkeen vaikutuksista Koivukylän alueella Liisa Rautio Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Oli syy tulla kouluun. Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa

Oli syy tulla kouluun. Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Oli syy tulla kouluun Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Oli syy tulla kouluun Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Ulla Kauranen & Salla Sipilä (toim.)

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Pro gradu -tutkielma Emmi Jurvelin Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus

Lisätiedot

KOULUKOKEMUSTEN KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA 2010 SEKÄ MUUTOKSET SUOMESSA JA POHJOISMAISSA 1994 2010 WHO-KOULULAISTUTKIMUS (HBSC-STUDY)

KOULUKOKEMUSTEN KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA 2010 SEKÄ MUUTOKSET SUOMESSA JA POHJOISMAISSA 1994 2010 WHO-KOULULAISTUTKIMUS (HBSC-STUDY) Katariina Kämppi, Raili Välimaa, Kristiina Ojala, Jorma Tynjälä, Ilona Haapasalo, Jari Villberg & Lasse Kannas KOULUKOKEMUSTEN KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA 2010 SEKÄ MUUTOKSET SUOMESSA JA POHJOISMAISSA 1994

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Asiasanat: parisuhdetyö; parisuhde; kvalitatiivinen tutkimus; koulutus

TIIVISTELMÄ. Asiasanat: parisuhdetyö; parisuhde; kvalitatiivinen tutkimus; koulutus SOLMUJA PARISUHTEESSA Ohjaajien kokemuksia Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutuksen antamista lisävalmiuksista kriisissä olevien pariskuntien auttamiseen Noora Silvennoinen - Taina Viherkari Opinnäytetyö,

Lisätiedot

0 SUUNNITELMA 15 LOPPUARVIOINTI Nina K. Hietakangas Sininauhaliiton Arviointipalvelut Tammikuu 2015

0 SUUNNITELMA 15 LOPPUARVIOINTI Nina K. Hietakangas Sininauhaliiton Arviointipalvelut Tammikuu 2015 SUUNNITELMA 15 LOPPUARVIOINTI Nina K. Hietakangas Sininauhaliiton Arviointipalvelut Tammikuu 2015 0 1 TIIVISTELMÄ Suunnitelma 15 -projektin (2011 2014) arviointiraportti. Nina K. Hietakangas. Sininauhaliitto,

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus LAPSET PUHEEKSI - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia Manuaali ja lokikirja Tytti Solantaus 1 SISÄLLYS LAPSET PUHEEKSI -TYÖMENETELMÄN TAUSTA JA PERIAATTEET... 3 JOHDANTO... 3 TOIMIVA LAPSI&PERHE

Lisätiedot

Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. Katriina Rehnbäck, Soili Keskinen

Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. Katriina Rehnbäck, Soili Keskinen Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla Katriina Rehnbäck, Soili Keskinen Lukijalle Työyhteisön toimivuus ja hyvä ilmapiiri ovat tärkeimpiä työhyvinvointiin, tuloksellisuuteen ja palvelun

Lisätiedot

KUN ELÄMÄ EI ETENE Tsempin työ nuorten kokemana

KUN ELÄMÄ EI ETENE Tsempin työ nuorten kokemana KUN ELÄMÄ EI ETENE Tsempin työ nuorten kokemana Johanna Sämpi Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Päiväkodin ja lastenneuvolan moniammatillinen yhteistyö Espoossa

Päiväkodin ja lastenneuvolan moniammatillinen yhteistyö Espoossa Päiväkodin ja lastenneuvolan moniammatillinen yhteistyö Espoossa Korolainen Marica 2008 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Imatra Päiväkodin ja lastenneuvolan

Lisätiedot

Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 1 17/01 SOSIAALITURVA. Marraskuu. Lisää voimavaroja koulujen sosiaaliseen työhön

Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 1 17/01 SOSIAALITURVA. Marraskuu. Lisää voimavaroja koulujen sosiaaliseen työhön Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 1 Marraskuu 17/01 SOSIAALITURVA Lisää voimavaroja koulujen sosiaaliseen työhön Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 2 SOSIAALITURVA 17/2001 89. vsk Tässä numerossa

Lisätiedot

Asiakkaan ajatuksia kotihoidosta Mitä tarvitsen kun tarvitsen kotihoitoa?

Asiakkaan ajatuksia kotihoidosta Mitä tarvitsen kun tarvitsen kotihoitoa? Asiakkaan ajatuksia kotihoidosta Mitä tarvitsen kun tarvitsen kotihoitoa? Heli Toroska Pikassos30.09.2012 PIKASSOS OY Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI

YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI SUUNNITELMA JÄRVI-POHJANMAAN LASTENSUOJELUN JÄRJES- TÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ VUOSILLE 2013-2016 -ENNALTA EHKÄISYSTÄ KORJAAVAAN TYÖHÖN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3

Lisätiedot

RETEAMING -KEHITTÄMISOHJELMA VUORELAN KOULUKODISSA

RETEAMING -KEHITTÄMISOHJELMA VUORELAN KOULUKODISSA RETEAMING -KEHITTÄMISOHJELMA VUORELAN KOULUKODISSA Mari Rodas Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi

Lisätiedot