Nuorisotakuu - uusi tapa toimia. Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorisotakuu - uusi tapa toimia. Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia"

Transkriptio

1 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia Helsinki 2013

2 TEKIJÄT Maarit Kallio-Savela Kari Sjöholm Johanna Selkee ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2013 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh Faksi

3 Sisältö Taulukot ja kuviot... 3 Lukijalle... 5 Yhteenveto Kyselyyn vastanneet kunnat Nuorisotakuu vaatii yhteistyötä Koordinointi kuntatasolla Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminta kunnassa Ohjaus- ja palveluverkoston rooli ja merkitys vaihtelee alueellisesti JOHTOPÄÄTÖKSET Kunnat kokeneita nuorten palvelujen kehittäjiä Kuntien palvelut ja meneillään olevat toimenpiteet Kunnissa suunnitteilla olevat palvelut ja toimenpiteet JOHTOPÄÄTÖKSET Mistä löytäisin sen nuoren? Miten saadaan tietoa nuorten tilanteesta paikallistasolla? Nuoret palvelujen piiriin? JOHTOPÄÄTÖKSET Mikä toimii arjessa? JOHTOPÄÄTÖKSET Koulutustakuu Miten nuoria autetaan koulutuspaikan saamisessa kunnissa? Mitä esteitä on koulutuspaikan tarjoamisessa? Miksi kaikki nuoret eivät jatka toisen asteen koulutukseen? Millä tavoin siirtymistä perusopetuksesta lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen turvataan parhaiten? JOHTOPÄÄTÖKSET Nuorille suunnatut työllisyyspalvelut kuntatasolla Kuka vastaa nuoren työttömän työllistymistä edistävistä palveluista? Saavatko nuoret riittävästi ammatinvalinnanohjausta? Yhteistyötä TE -toimiston kanssa nuorisotakuun toteuttamiseksi? Yhteistyömahdollisuudet TE -toimistojen kanssa vaihtelevat alueellisesti JOHTOPÄÄTÖKSET Terveiset Kuntaliitolle Liitteet Kyselyn saatekirjelmä ja kyselylomake

4 Taulukot ja kuviot Taulukko 1. Kyselyyn osallistuneiden kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan Taulukko 2. Kyselyyn osallistuneiden kuntien lukumäärä maakunnittain Kuvio 1. Nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä kunnissa koordinoivat tahot, monivalinta, % -osuudet (n=116) Kuvio 2. Kunnassa nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä koordinoivia muita tahoja, % -osuudet (n=73) Kuvio 3. Nuorisolain 7 a :n edellyttämä ohjaus- ja palveluverkosto kunnassa, % - osuudet (n=116) Kuvio 4. Kunta on aikaisemmin toiminut tai ollut mukana poikkihallinnollisissa työryhmissä, % -osuudet (n= 115) Kuvio 5. Ohjaus- ja palveluverkoston toimintaan osallistuvat tahot, monivalinta, % - osuudet (n=113) Kuvio 6. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaan osallistuvat muut tahot, % - osuudet (=46) Kuvio 7. Ohjaus- ja palveluverkoston kokoontumiskerrat vuodessa, % -osuudet (n=110) Kuvio 8. Ohjaus- ja palveluverkoston merkitys ja rooli nuorisotakuun toteuttamisessa, % -osuudet (n=108) Kuvio 9. Kunnissa jo olevat palvelut ja meneillään olevat toimenpiteet, monivalinta, % -osuudet (n=117) Kuvio 10. Kunnassa olevia muita palveluja ja toimenpiteitä, % -osuudet (n=37) Kuvio 11. Suunnitteilla olevia palveluja ja toimenpiteitä kunnissa, monivalinta, % - osuudet (n=88) Kuvio 12. Muita suunnitteilla olevia palveluja ja toimenpiteitä, % -osuudet (n=27) Kuvio 13. Miten nuorten tilanteesta saadaan tietoa? % -osuudet (n=115) Kuvio 14. Haasteet syrjäytymisvaarassa olevien ja riskiryhmiin kuuluvien nuorten saamiseksi palveluiden piiriin, % -osuudet (n= 115) Kuvio 15. Toimenpiteet joilla saadaan parhaat tulokset, % -osuudet (n= 107) Kuvio 16. Toimenpiteet joilla kunnassa autetaan nuoria koulutuspaikan saamisessa, % -osuudet (n=114) Kuvio 17. Esteet koulutuspaikan tarjoamisessa, % -osuudet (n=100) Kuvio 18. Keskeiset syyt, miksi kaikki nuoret eivät jatka lukioon tai ammatilliseen koulutukseen, % -osuudet (n=106) Kuvio 19. Millä tavoin turvataan parhaiten nuoren siirtyminen perusopetuksesta toiselle asteelle, % -osuudet (n= 106) Kuvio 20. Nuorten työttömien työllistymistä edistävistä palveluista vastaava taho, % - osuudet (n=116) 3

5 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kuvio 21. Onko nuorten saama ammatinvalinnanohjaus TE -toimistoissa riittävää? (n= 102) Kuvio 22. Yhteistyötä nuorisotakuun toteuttamiseksi TE -toimiston kanssa, % -osuudet (n= 111) Kuvio 23. Arvioita yhteistyöstä TE -toimiston kanssa ja yhteistyöhön vaikuttavista syistä, % -osuudet (n= 106) 4

6 Lukijalle Kuntaliitto selvitti kunnissa tehtyjä toimenpiteitä, joilla paikallisesti edistetään nuorten kouluttautumista perusopetuksen jälkeen, tuetaan työllistymistä ja ehkäistään syrjäytymistä. Kunnille suunnatun kyselyn tulokset esitellään tässä raportissa. Hallitusohjelman mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpajatai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alusta ja sitä toteutetaan nykyisen lainsäädännön puitteissa. Nuorisolain mukaan kunnissa tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistetään nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parannetaan nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorten parissa tehtävä työ on moniammatillista. Joustava palveluiden järjestäminen, verkostoituminen ja paikallisesta tarpeesta lähtevä kehittäminen ovat työssä leimaa-antavia piirteitä. Nämä ovat keskeisiä asioita nuorisotakuun käytännön toteuttamisessa ja nousivat esille myös kyselyn tuloksissa. Verkostojen kautta seurataan nuorten elinoloja, välitetään tietoja ja kehitetään palveluita. Tulosten perusteella koulutustakuun toteutumisen tiellä on sopivan koulutuspaikan saaminen sekä koulutuksen keskeyttäminen. Tilanteen parantamiseksi Kuntaliitto on ehdottanut, että nuorten toisen asteen koulutuksesta pitäisi poistaa nykyisenlainen kankea järjestämislupamenettely. Kunnilla tulisi olla mahdollisuus tarjota jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle koulutuspaikka joko lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kunnilla olisi kokonaisvastuu ja myös mahdollisuudet tarjota nuorisotakuun 5

7 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia edellyttämät koulutuspaikat. Kunnat päättäisivät siitä, järjestääkö koulutuksen kuntayhtymissä tai muutoin yhteistyöllä. Valtio huolehtisi, että eri aloille olisi koulutustarjontaa. Yksityiset järjestäjät voisivat edelleen hakea järjestämisluvat ministeriöltä. Nuorella tulisi olla oikeus toisen asteen koulutuspaikkaan ja kunnilla kokonaisvastuu sen järjestämisestä. Työttömien nuorten palvelut ovat ensisijaisesti työ- ja elinkeinotoimistojen vastuulla. Tulosten perusteella paikallistasolla kannetaan huolta TE - toimistojen palvelujen etääntymisestä ja tuodaan esille huoli ammatinvalinnan ohjauspalvelujen riittävyydestä. Myös Kela on tärkeä toimija nuorisotakuun toteuttamisessa, mutta sillä ei näytä olevan vakiintunutta asemaa nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvissä palveluprosesseissa. Nuoretkin voivat tarvita ammatillista kuntoutusta. Raportissa nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa koskevien kysymysten tulokset esitellään ensin sekä käydään läpi kunnissa jo tehtyjä sekä suunnitteilla olevia toimenpiteitä ja palveluja (luku 2 ja 3). Luvussa 4 esitellään tietotarpeisiin liittyviä haasteita ja luvussa 5 hyväksi havaittuja toimenpiteitä ja palveluja. Koulutustakuuta koskevassa osiossa (luku 6) käydään läpi kuntien käytössä olevia tapoja, joilla autetaan nuoria koulutuspalveluiden piiriin sekä tähän liittyvää problematiikkaa ja onnistumisen edellytyksiä. Luvussa 7 käydään läpi kuntien ja työvoimahallinnon välistä yhteistyötä. Lopuksi esitellään luvussa 8 vastaajien terveisiä Kuntaliitolle. Kiitän lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita kuntien työntekijöitä sekä raportin tekijöitä. Toivon että raportti auttaa lukijaa avaamaan, miten monenlaisia palveluita kunnat järjestävät ja tarjoavat, ja myös miten moniulotteista yhteistyötä tehdään valtion paikallishallinnon ja kolmannen sektorin kanssa. Nuorisotyön palveluja paikallisesti jatkuvasti kehitetään vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin. Anneli Kangasvieri Opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja 6

8 Yhteenveto Kunnille suunnattu kysely nuorisotakuusta koskee kunnassa tehtyjä toimenpiteitä, joilla edistetään nuorten kouluttautumista perusopetuksen jälkeen, tuetaan nuorten työllistymistä sekä ehkäistään syrjäytymistä. Kunnan toimenpiteet voivat olla kunnan itsensä toteuttamia tai sellaisia, joissa kunta on mukana yhteistyössä muiden tahojen ja/tai muiden kuntien kanssa. Kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa sähköisenä Webropol -kyselynä. Kyselyyn vastasi Manner-Suomen kunnista 117. Vastausprosentti oli 39. Kysely kohdennettiin kunnissa nuorisoasioista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn vastanneet kunnat edustavat suomalaista kuntakenttää monipuolisesti. Vastaajien joukossa oli kattavasti erilaisia ja eripuolilta maata olevia kuntia. Kunnissa on tehty ennaltaehkäisevää ja monipuolista nuorten sosiaalista vahvistamista tukevaa työtä jo pitkään ja se näkyy myös kyselyn tuloksissa. Kunnat järjestävät ja tuottavat koulutuspalveluja tukipalveluineen, sosiaali- ja terveyspalveluja ja nuoriso- ja liikuntapalveluja. Oman toimintansa ohella kunnat tukevat ja avustavat monia järjestöjä ja yhdistyksiä sekä osallistuvat useisiin hankkeisiin ja projekteihin, joissa etsitään usein uusia toimintatapoja ja kehitetään uusia palvelumalleja. Moniammatillista tukea ja palveluja tarvitsevien nuorten kohdalla tärkeintä näyttää kyselyn tulosten perusteella olevan yksittäisten palvelujen linkittäminen toisiinsa nykyistä koordinoidummin. Kunnat ovat kehittäneet palvelujärjestelmäänsä entistä enemmän moniammatillisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Paikallistason yhteistyössä on tärkeää koota 7

9 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia toimijaverkosto yhteen ja määritellä yhteistyöhön liittyvät palveluprosessit, yhteistyötahot, vastuut, työnjako ja yhteiset pelisäännöt, joiden puitteissa nuorta autetaan, tuetaan ja ohjataan hänelle sopivaan suuntaan. Kyselyn tulosten perusteella selvästi suuri tarve on erilaisille ohjaus- ja tukipalveluille nuoren elämän eri vaiheissa. Nuorten saattamisessa palveluiden piiriin on tärkeää luoda vakiintunut ja toimiva nivelvaiheen yhteistyö eri toimijoiden kesken, jonka puitteissa voidaan esimerkiksi järjestää nuorten seuranta perusopetuksen jälkeen. Yhteistyön merkitys korostuu, jotta kunnan ja valtion, sekä eri hankkeiden, projektien, järjestöjen ja yhdistysten sekä yritysten välinen kommunikointi toimii ja voimavaroja voidaan kohdistaa nuoria parhaiten hyödyttävällä tavalla. Tulosten perusteella kunnat kantavat huolta TE -palvelujen etääntymisestä liian kauan nuorista. Myös koulutustarjonnan etääntyminen ja koulutuspaikkojen määrän riittävyys ovat vaikuttamassa keskeisesti koulutuspaikan saamisessa ja koulutukseen hakeutumisessa. 8

10 1 Kyselyyn vastanneet kunnat Kuntaliitto toteutti nuorisotakuuta koskevan kyselyn välisenä aikana. Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol -kyselynä Manner-Suomen kuntiin. Kysely suunnattiin kunnissa nuorisotoimesta vastaaville viranhaltijoille. Vastaajia pyydettiin kokoamaan vastauksiin oman sektorinsa lisäksi kunnan muiden hallintokuntien toimintaa ja palveluja koskevia tietoja, jotka liittyvät hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun tavoitteisiin ja kohderyhmiin. Manner-Suomen 304 kunnasta kyselyyn otti osaa 117 kuntaa. Kyselyn vastausprosentti oli 38,5 %. Raportissa kyselyn tuloksia käydään läpi kuntavastauksina, joissa ei erikseen eritellä suomen- tai ruotsinkielisiä vastauksia. Vastaajien määrä vaihtelee kysymysten välillä. Tuloksia kuvataan pääosin prosenttimääräisesti kysymykseen vastanneiden kesken. Pääosin kysymykset ovat avoimia kysymyksiä. Avovastaukset on analyysivaiheessa käyty läpi ja koodattu sisältöalueittain yhtenäisiin ryhmiin, jotka käydään tekstissä läpi ja esitetään kootusti kuvioissa. Kyselyyn vastasi 117 kuntaa Manner-Suomesta. Näistä yksikielisiä kuntia oli 100, kaksikielisiä kuntia 15 ja 2 kaksi ruotsinkielistä kuntaa. Vastaajat saattoivat valita suomen- tai ruotsinkielisen vastauskielen. Analyysivaiheessa suomen- ja ruotsinkieliset vastaukset on yhdistetty yhteenvedossa yhdeksi kokonaisuudeksi. Kyselyrunko on lopussa liitteenä (Liitteet). 9

11 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Taulukko 1. Kyselyyn osallistuneiden kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan Kyselyyn osallistuneiden Kyselyyn vastanneiden Kuntien määrä kuntien määrä prosenttiosuus Yli as , as , as , as , , tai > ,1 YHTEENSÄ ,5 Vastaajajoukko edustaa melko tasaisesti asukasmäärältään erikokoisia kuntia. Suhteellisesti korkein edustavuus on yli asukkaan kunnilla (kunnista 64 %), seuraavaksi korkein yli asukkaan kunnilla ja yli asukkaan kunnilla (kummallakin kunnista 56 %). Yli asukkaan kunnista kyselyyn vastasi 51 %. Pienten kuntien suhteellinen edustavuus on hieman muita alemmalla tasolla sekä yli asukkaan kunnilla että alle asukkaan kunnilla (kummallakin kunnista 30 %). Taulukko 2. Kyselyyn osallistuneiden kuntien lukumäärä maakunnittain Kyselyyn Kuntien määrä osallistuneiden Kyselyyn vastanneiden Maakunnat 2013 maakunnassa kuntien määrä prosenttiosuus Uusimaa ,3 Varsinais-Suomi ,2 Satakunta ,0 Kanta-Häme ,4 Pirkanmaa ,8 Päijät-Häme ,5 Kymenlaakso ,9 Etelä-Karjala ,4 Etelä-Savo ,6 Pohjois- Savo ,0 Pohjois- Karjala ,1 Keski- Suomi ,8 Etelä-Pohjanmaa ,9 Pohjanmaa ,7 Keski-Pohjanmaa ,0 Pohjois- Pohjanmaa ,8 Kainuu 9 0 0,0 Lappi ,8 YHTEENSÄ ,5 10

12 Maakunnittain vastaajajoukko jakaantuu myös melko tasaisesti. Suhteellinen edustavuus vaihteli maakunnittain %:n välillä. Vain Kainuun maakunnasta ei kyselyyn vastannut yhtään kuntaa. Suhteellisesti eniten vastasivat Uudenmaan kunnat (kunnista 58 %) sekä Satakunnan (kunnista 55 %), Pohjanmaan (kunnista 47 %) ja Varsinais-Suomen kunnat (kunnista 46 %). Vähäisintä edustavuus oli Kainuun ohella Pohjois-Karjalassa (kunnista 23 %), Lapissa (kunnista 24 %) ja Keski-Pohjanmaalla (kunnista 25 %). 11

13 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia 2 Nuorisotakuu vaatii yhteistyötä 2.1. Koordinointi kuntatasolla Kyselyllä kartoitettiin kuntavastaajien näkemyksiä siitä, miten hallitusohjelmaan kirjattuun nuorisotakuuseen liittyviä asioita ja toimenpiteitä koordinoidaan tällä hetkellä kunnissa. Vain yksi kyselyyn vastannut ei ottanut tähän kohtaan kantaa eli 99 % kyselyyn vastanneista kunnista vastasi kysymykseen. Paikallistasolla yhteistyötä ja asioiden koordinointia voidaan tehdä monella tapaa, eikä koordinointivastuuta välttämättä ole vain yhdellä toimijalla, koska toimenpiteet voivat olla moniammatillisia ja ylisektoraalisia. Tästä syystä kysymys oli monivalinta, jotta vastaaja saattoi valita useamman vaihtoehdon ja kertoa myös muista nuorisotakuun kannalta keskeisessä asemassa olevista toimijoista. Vastausten perusteella koordinointi jakaantuu useammalle taholle kunnassa ja kunnan alueella. Kuntatasolla koordinointivastuuta on toisaalta jollain kunnan palvelusektorilla tai useammalla palvelusektorilla yhdessä, toisaalta myös monialaisilla yhteistyöryhmillä / verkostoilla. Monialaisiin yhteistyöryhmiin tai verkostoihin kuuluu kunnan viranomaisten lisäksi usein myös valtion TE - toimiston edustajia, muita viranomaisia ja/tai 3. sektorin edustajia. Alueellinen yhteistyö on myös lisääntymässä ja siitä kertoi muun muassa yhdellä alueella toimiva useamman kunnan yhteinen seutukuntaorganisaatio, joka yhdistyspohjalta tarjoaa esimerkiksi työpajatoimintaa. 12

14 Kuvio 1. Nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä kunnissa koordinoivat tahot, monivalinta, % -osuudet (n=116) Vastausten perusteella selvästi eniten yksittäisistä kunnan toimialoista oli 47 %:lla vastaajia koordinointivastuu nuorisotoimella (55 vastaaja). Kunnan toimialoista seuraavaksi eniten koordinointivastuuta on sosiaali- ja opetustoimella, 23 %:lla vastaajia kummassakin tapauksessa (27 vastaajaa sekä sosiaalitoimella että opetustoimella). Terveystoimi koordinoi toimintaa vajaalla 7 %:lla vastaajia. Vain 3 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei koordinointia tarvita. Vastanneista yli 62 % (73 vastaajaa) nimesi jonkin muun tahon koordinoivaksi tahoksi esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi. Muut tahot on avovastausten perusteella eritelty alla tarkemmin. Vastaukset on ryhmitelty 6 ryhmään ja prosenttiosuudet on suhteutettu avovastauksina vastanneiden vastaajien määrään (n=73). 13

15 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kuvio 2. Kunnassa nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä koordinoivia muita tahoja, % -osuudet (n=73) 73 vastaajan ryhmään sisältyvät myös ne 18 vastaajaa, joilla koordinointi on määrittelemättä tai sitä koskeva järjestäytyminen vasta valmisteilla. Jonkin muun tahon nimenneistä 73 vastaajasta peräti 37 % (27 vastaajaa) nimesi nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tai vastaavanlaisen monialaisen nuorten asioita käsittelevän yhteistyöryhmän tai verkoston koordinoivaksi tahoksi. Lisäksi koordinoivina tahoina mainittiin kunnan työllisyysasioista vastaava yksikkö/työryhmä 15 %:lla vastaajia. Kunnan hyvinvointipalvelualueet koordinoivat toimintaa yhteistyössä keskenään 11 %:lla vastaajia, jolla tarkoitetaan yhteistyötä kunnan nuoriso-, opetus-, sosiaali- ja terveyssektoreiden kesken. Yli 8 %:lla vastaajia kunnan yleishallinnon toimielimet eri muodoissaan esimerkiksi keskushallinto tai kunnanhallitus koordinoi toimintaa. Valtion viranomaisista valtion alueellinen työvoimaviranomainen eli TE - toimisto toimii vastaajista 5 %:n mielestä nuorisotakuuta koordinoivana tahona paikallistasolla. Muita valtion viranomaisia esimerkiksi Kelan paikallisia edustajia eivät vastaajat tuoneet koordinoivina tahoina esille. 14

16 2.2. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminta kunnassa Nuorisolain (72/2006) mukaisesti kunnissa tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistetään nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parannetaan nuorten kasvu- ja elinoloja (1 ). Nuorisolaissa säädetään myös monialaisesta yhteistyöstä lain 7 a :ssä, etsivästä nuorisotyöstä nuorisolain 7 b pykälässä ja 7 :n 2 momentissa nuorten työpajapalveluista. Nuorisolain 7 a :ssä todetaan seuraavaa: Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita. Kyselyyn vastanneista kunnista 99 % (116 vastaajaa) vastasi kysymykseen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston perustamisesta. Näistä kunnista jo yli 92 % on perustanut monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston. Vastaajista vajaalla 8 %:lla ei verkostoa ole vielä perustettu. Näistä monet vastasivat, että verkoston perustaminen on kesken tai suunnitteilla. 15

17 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kuvio 3. Nuorisolain 7 a :n edellyttämä ohjaus- ja palveluverkosto kunnassa, % -osuudet (n=116) Monialainen yhteistyö on vanha perinne kuntatasolla. Siitä kertovat kyselyn tulokset, kun selvitettiin miten kunnat ovat aiemmin olleet mukana jonkinlaisessa nuorten asioiden hoitamista koordinoineessa poikkihallinnollisessa yhteistyöryhmässä. Tähän liittyvään kysymykseen vastasi 98 % (115 vastaajaa) kuntaa, joista vain 7 %:lla (8 vastaajaa) ei ollut kokemuksia aiemmasta yhteistyöstä. Vastaajista 3 on sellaisia, joilla ei aiemmin ole ollut vastaavaa ryhmää eikä nykyisen nuorisolain mukaista ohjaus- ja palveluverkostoa ole vielä saatu perustettua. 16

18 Kuvio 4. Kunta on aikaisemmin toiminut tai ollut mukana poikkihallinnollisissa työryhmissä, % -osuudet (n= 115) Nuorisolain mukaan nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon tulee kuulua ainakin seuraavat tahot: opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Vastausten perusteella verkostojen toimintaan ei vielä ole saatu mukaan kaikkia laissa nimettyjä tahoja. Verkostojen toimintatavoissa on selvästi alueellisia ja paikallisia eroja. Kysymykseen ohjaus- ja palveluverkoston toimintaan osallistuneista tahoista vastasi kyselyyn vastanneista 97 % kuntaa (113 vastaajaa), joista 99 %:lla opetustoimi on mukana nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa (112 vastaajaa). Toiseksi parhaiten ovat paikallisissa verkostoissa edustettuina nuorisotoimi 98 %:lla ja sosiaalitoimi, 97 %:lla kysymykseen vastanneita kuntia. Poliisin edustus on mukana verkostoissa vajaalla 80 %:lla ja työhallinto 76 %:lla kysymykseen vastanneita kuntia. Seurakunnat ovat lähes 65 %:lla vastaajia mukana verkostoissa kun taas puolustusvoimat vain vajaalla 20 %:lla vastaajia. 17

19 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kuvio 5. Ohjaus- ja palveluverkoston toimintaan osallistuvat tahot, monivalinta, % -osuudet (n=113) Lähes 41 %:lla vastaajia (46 vastausta) oli myös muita kuin monivalinnassa ehdotettuja tahoja mukana nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnassa. Alla olevaan kuvioon on koottu kuntien avovastauksissa esitetyt muut toimijatahot. Avovastaukset on ryhmitelty teemoittain 6 ryhmään ja suhteutettu prosenttiosuuksina vastanneiden määrään (n=73). 18

20 Kuvio 6. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaan osallistuvat muut tahot, % -osuudet (=46) Monessa verkostossa on laissa nimettyjen tahojen lisäksi edustettuina myös muita kunnan palvelusektoreita lähes 33 %:lla vastaajia kuten varhaiskasvatus, kulttuuritoimi ja tekninen toimi. Nuorten erilaiset vaikuttajaryhmät, luottamushenkilöt ja kuntalaiset mainitaan 26 %:lla vastaajia. Nuorten vaikuttajaryhmillä on monia nimityksiä kuten nuorten parlamentti, nuorisovaltuusto tai sitten nuorten edustus. Osassa verkostoja ovat monet tahot selvästi verkoston vakituisia jäseniä, mutta varsin monessa on luotu joustava toimintatapa, jossa eri alojen asiantuntijoita ja viranomaistahoja kuten poliisi tai työvoimahallinto kutsutaan verkoston kokouksiin tarpeen mukaan. Näin menetellään lähes 22 %:lla vastaajakuntia. Lähes 20 %:lla vastaajia verkostoon kuuluvat esimerkiksi etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan, erityisnuorisotyön ja/tai lastensuojelun edustus ja 13 %:lla vastaajia myös toisen asteen koulutusorganisaatioiden edustus. Vaikka nuorisoverkostojen toiminnan luonteeseen kuuluu alueellisuus ja monialaisuus on vain 2 vastaajalla toiminta selvästi organisoitu seutukunnallisena monen kunnan välisenä yhteistyönä. 19

21 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kuvio 7. Ohjaus- ja palveluverkoston kokoontumiskerrat vuodessa, % - osuudet (n=110) Selvästi suurimmalla osalla vastaajia nuorten ohjaus- ja palveluverkosto kokoontuu 2 4 kertaa vuodessa. Näin on 68 %:lla vastaajia. Verraten moni verkosto kokoontuu myös tätä enemmän, 5 kertaa tai vielä useammin lähes 25 %:lla vastaajia. Vain 7 %:lla vastaajia verkoston kokoontuminen jää yhteen kertaan vuoden aikana Ohjaus- ja palveluverkoston rooli ja merkitys vaihtelee alueellisesti Kunnilta kysyttiin näkemystä siitä, mikä heidän mielestään on nuorten ohjaus- ja palveluverkoston rooli ja merkitys nimenomaan hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun toteutuksessa. Kysymykseen vastasi 92 % kyselyyn vastanneista kunnista (108 vastaajaa). Seuraavassa vastauksia käydään läpi nostamalla esille keskeisiä suuntalinjoja. Alla olevaan kuvioon on ryhmitelty 5 teemaryhmään kuntien vastauksissaan esittämiä asioita. Teemaryhmien 20

22 osuudet on suhteutettu prosenttiosuuksina kysymykseen vastanneiden määrään (n=108 vastaajaa). Kuvio 8. Ohjaus- ja palveluverkoston merkitys ja rooli nuorisotakuun toteuttamisessa, % -osuudet (n=108) Lähes 41 %:lla vastaajia verkoston keskeisin toimintakenttä on seurata nuorten elinoloja ja palveluja, toisaalta kehittää palveluja ja välittää tietoa monen toimijan kesken. Verkoston roolina ei silti ole koordinoida takuun toteutusta ja seurantaa, vaan sitä varten on useimmissa tapauksessa muodostettu oma työryhmä kuntaan: Selvittää mikä nuorten tilanne on kunnassa, tiedon jakaminen nuorten tilanteesta sekä eri tahojen palveluista, nuorten palvelutarpeiden kartoittaminen ja ennakoiminen ja tiedon vieminen eteenpäin päätöksentekoon. Ideoi palveluiden kehittämistarpeita ja uusia palvelukonsepteja. 21

23 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Nuorten palvelujen kokonaisuuden koordinointi ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitys, seuranta ja arviointi. Kolmannes vastaajista (33 %) näkee toisaalta, että verkoston keskeisenä toimintana on koordinoida takuuta, seurata siihen liittyviä palveluja, toimenpiteitä, toisaalta osallistua niiden kehittämiseen tai hankkeistamiseen: ( ) kaupungin lasten ja nuorten yhteistyöryhmä valmistelee, koordinoi, seuraa ja toimeenpanee nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä. Käytännön toimenpiteiden toteutumisesta vastaa jatkossa erillinen työryhmä, joka perustetaan kevään 2013 aikana. Vajaalle neljännekselle vastaajia (24 %) verkosto on keskustelufoorumi, tiedonvälittäjä ja yhteistyöareena eri toimijoiden välillä, mutta sillä ei ole selkeää eikä virallista roolia nuorisotakuun toteuttamisessa: Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston rooli on lähinnä keskusteleva, ryhmä ei järjestä nuorille nuorisotakuun edellyttämiä palveluja. Vastaajista vajaat 19 % näki verkoston selvästi parantavan kunnan sisäistä yhteistyötä, toisaalta myös kuntien välistä sekä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön korostuminen näkyi osin menevän käsi kädessä sen kanssa, millaisena verkoston roolin nähtiin olevan nuorisotakuun toteuttamisessa. Monen vastauksessa verkoston nähtiin koordinoivan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa nuorisotakuun toteuttamisessa: Parantaa kuntien sisäistä ja kuntien välistä sekä muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Meillä toimii alueellinen ( ) yhteinen monialaisen yhteistyön palveluverkosto. Alle 10 %:lla vastaajia verkoston rooli oli edelleen epäselvä tai toiminnan suunnittelu oli keskeneräistä johtuen muun muassa siitä, jos verkosto oli vasta perustettu tai sen kokoonpano selkiintymätön: Nuorisotakuusta keskusteltiin viime kokouksessa. Ei vielä päätöstä. Verkoston rooli olisi keskeinen nuorisotakuun toteuttamisessa. 22

24 2.4. JOHTOPÄÄTÖKSET Kunnissa on toiminut poikkihallinnollisia verkostoja ja yhteistyöryhmiä jo useita vuosia Koordinointi voi kunnissa jakautua monelle eri taholle Nuorisotoimi on yleisin nuorisotakuuta koordinoiva taho kunnissa Monialaiset yhteistyöryhmät kuten ohjaus- ja palveluverkostot ovat myös yleisiä eri toimijoiden yhteistyötä koordinoivia tahoja Nuorisolain mukainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto soveltuu hyvin hoitamaan paikallistasolla nuorisotakuun monialaista tehtävää 23

25 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia 3 Kunnat kokeneita nuorten palvelujen kehittäjiä 3.1. Kuntien palvelut ja meneillään olevat toimenpiteet Kyselyssä kysyttiin monivalinnan kautta kokoavasti, mitä toimenpiteitä kunnissa on jo aiemmin tehty nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpiteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia sellaisia toimia, joita kunta on itse tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa tehnyt. Kaikki kyselyyn vastanneet 117 kuntaa vastasivat toimenpiteitä koskevaan kysymykseen. Vastausten perusteella kunnissa on jo otettu käyttöön erilaisia nuorille suunnattuja palveluja ja yhteistyömalleja, joilla pyritään auttamaan nuoria kiinnittymään opiskeluun tai saamaan työkokemusta. Osa toimenpiteistä liittyy viranomaisten välisen yhteistyön parantamiseen. Esimerkiksi nivelvaiheessa perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä yhteistyöllä pyritään helpottamaan tiedonkulkua ja löytämään ne nuoret, jotka mahdollisesti tarvitsevat muita enemmän tukea ja ohjausta. Esitettyjen monivalintavaihtoehtojen lisäksi lähes 32 % (37 vastaajaa) esitti lisäksi muita kunnassa jo olemassa olevia palvelumalleja, yhteistyömuotoja ja toimenpiteitä. 24

26 Kuvio 9. Kunnissa jo olevat palvelut ja meneillään olevat toimenpiteet, monivalinta, % -osuudet (n=117) Suosituimpia toimenpiteitä kunnissa ovat etsivä nuorisotyö ja nuorille tarjottavat kesätyöpaikat, joita kumpiakin on tarjolla lähes 96 %:lla vastaajia. Kuntouttavaa työtoimintaa on lähes 84 %:lla vastaajia, työkokeiluja ja nuorten työpajoja 80 %:lla vastaajia ja palkkatuettua työtä tarjolla lähes 70 %:lla vastaajia. Lähes 60 %:lla vastaajia on nivelvaiheen ohjausta ja koulutusta, oppisopimustyöpaikkoja 56 %:lla ja nuorten palvelu- ja neuvontapisteitä 45 %:lla vastaajia. Näiden lisäksi vastaajista 44 %:lla on starttivalmennusta, 38 %:lla nuorille räätälöityjä päihde- ja mielenterveyspalveluja, 36 %:lla lisäopetusta nivelvaiheessa, 34 %:lla koulutuskokeiluja ja 28 %:lla ohjaavaa koulutusta. 25

27 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Alla olevaan kuvioon on koottu muut toimenpiteet, joita 37 kuntaa esitti avovastauksissaan. Kunnat toivat vastauksissaan esille monenlaisia toimenpiteitä, palvelumalleja ja yhteistyömuotoja, jotka on ryhmitelty teemoittain 6 ryhmään ja suhteutettu prosenttisosuuksina avovastaukseen vastanneiden määrään (n=37). Kuvio 10. Kunnassa olevia muita palveluja ja toimenpiteitä, % -osuudet (n=37) Kunnat ovat luoneet erilaisia nuorten työllistymistä edistäviä malleja, joihin voi sisältyä esimerkiksi työllistymistä edistävää messutoimintaa tai työharjoittelutoimintaa. Näitä toimia oli 37 vastaajasta kaikkiaan 35 %:lla vastaajia. Joustava perusopetus ja siihen liittyviä muita perusopetuksen loppuun suorittamista tukevia toimia oli käytössään 27 %:lla vastaajia. Erilaisia nuorten yhteistoiminta- ja ohjauspisteitä sekä monialaisia yhteistyöryhmiä oli vastanneista lähes 22 %:lla vastaajia. Tähän liittyvät myös erilaiset hankkeet ja projektit, joita oli 16 %:lla vastaajia. Hankkeista ja 26

28 projekteista suuri osa on ESR -rahoitteisia hankkeita nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, mutta myös etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa pyöritetään paljon hankerahoituksella. Varhaiseen puuttumiseen ja lasten ja nuorten erityiseen tukemiseen niin koulussa kuin sen ulkopuolella liittyviä erityisnuorisotyöpalveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä oppilashuollon palveluja toi esille 11 % vastaajista. Samoin nosti 11 % vastaajista esille erityisesti ammatillisen koulutuksen ja työelämää lähellä olevan ammatillisen pätevyyden hankkimiseen liittyviä palveluja (kisällikoulutus, ammattistartti ja avoin ammattiopisto) Kunnissa suunnitteilla olevat palvelut ja toimenpiteet Kysymykseen suunnitteilla olevista toimenpiteistä tuli vastauksia 75 %:lta kyselyyn vastanneista kunnista (88 vastaajaa). Vastaajamäärään vaikuttaa osin se, että edeltävään kysymykseen jo olemassa olevista toimenpiteistä vastasivat kaikki. Kuntakentällä on jo laaja-alaisesti käytössä monenlaisia toimenpiteitä ja palveluja, joilla pyritään muun muassa auttamaan nuoria löytämään paikkansa perusopetuksen jälkeen ja tuetaan nuorten elämänhallintaan. Seuraavassa toimenpiteillä tarkoitetaan sellaisia, joita kunta on itse tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa suunnitellut toteuttavansa. Vastaukset suunnitteilla olevista toimenpiteistä nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi noudattavat jo vakiintunutta kehityssuuntaa: etsivä nuorisotyö, kesätyöpaikat ja työpajatoiminta nähdään keskeisinä palvelukokonaisuuksina, joilla parhaiten voidaan tukea ja ohjata tukea tarvitsevia nuoria. 27

29 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kuvio 11. Suunnitteilla olevia palveluja ja toimenpiteitä kunnissa, monivalinta, % -osuudet (n=88) Monella vastaajalla on esimerkiksi etsivää nuorisotyötä ollut jo pidemmän aikaa sen lisäksi, että siihen liittyviä toimenpiteitä on edelleen suunnitteilla. Myös monen muun toimenpiteen kohdalla on nähtävissä, että kunnissa on nuorten työllistymiseen, koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä palveluja ja toimenpiteitä ollut jo pidemmän aikaa, mutta että niitä myös uudelleen organisoidaan, laajennetaan ja kehitetään. Osan kohdalla toiminta pyörii hankkeena tai projektina, johon on saatu joko valtionapua tai ESR - rahaa. Toiminta on tällöin määräaikaista ja hankkeen loppuessa toiminnan jatko joudutaan aina miettimään uudelleen samoin kuin sen rahoitus. Tähän viitaten kyselyyn vastanneiden kuntien vastauksissa näkyy huoli resurssien riittävyydestä ja toiminnan pitkäjänteisyyden turvaamisesta. 28

30 Vastaajista lähes 47 %:lla (vastaajia 41) on suunnitteilla etsivän nuorisotyön toimia. Kesätyöpaikkoja on suunnitteilla vastaajista 44 %:lla ja melkein 40 %:lla vastaajia oli suunnitteilla nuorten työpajatoimintaa ja työkokeiluja. Yli 30 %:lla vastaajia on suunnitteilla lisäksi nuorten palvelu- ja neuvontapistetoimintaa, oppisopimustyöpaikkojen luomista, kuntouttavaa työtoimintaa, nivelvaiheen koulutusta ja ohjausta ja palkkatuettua työtä. Yli 20 %:lla vastaajia oli suunnitteilla työpajatoimintaan liittyvää starttivalmennusta, räätälöityjä päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä koulutuskokeiluja. Alle 20 %:lla vastaajia oli suunnitteilla myös lisäopetusta ja ohjaavaa koulutusta. Näiden lisäksi lähes 31 %:lla vastaajia (27 vastaajaa) on edellä mainittujen toimien lisäksi tai näiden sijaan suunnitteilla muita toimenpiteitä, joita seuraavassa käydään tarkemmin läpi. Seuraavaan kuvioon on koottu 27 kunnan avovastauksissaan esittelemät muut toimenpiteet, yhteistyömuodot ja hankkeet. Avovastaukset on ryhmitelty teemoittain 6 ryhmään ja prosenttiosuudet on suhteutettu avokysymykseen vastanneiden määrään (n=27). Monessa vastauksessa tuotiin esille useampia vireillä olevia toimenpiteitä. 29

31 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kuvio 12. Muita suunnitteilla olevia palveluja ja toimenpiteitä, % -osuudet (n=27) Kuntien avovastauksissa tulee esille monipuolisesti suunnitteilla olevia toimenpiteitä, joilla pyritään vastaamaan hyvinkin erilaisten kohderyhmien tarpeisiin. Se että kuntatasolla syrjäytymistä ehkäisevää työtä ja yhteistyötä on jo tehty kauemman aikaa, näkyy muun muassa siinä, että monella tavoitteena ei ole enää luoda uusia toimenpiteitä, vaan kehittää olemassa olevaa palvelutarjontaa ja siihen liittyviä ohjauspalveluja entistä kokonaisvaltaisemmin. Tämä kehityssuuntaus oli vahvasti esillä 37 %:lla vastaajia kaikkiaan 27 vastaajasta. Toinen selvästi nousussa oleva palvelukokonaisuus ja yhteistyön kohde on avoin ammattiopistotoiminta, jota voidaan toteuttaa eri tavoin, muun muassa yhteistyössä työpajojen kanssa. Avointa ammattiopistotoimintaa suunnitteli 22 % vastaajista. Vastaajista 22 %:lla on suunnitteilla myös yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä nuorten työllistämiseksi ja 22 %:lla monenlaisia 30

32 hankkeita, joissa pureudutaan syrjäytymisen ehkäisyyn ja palvelujen ulkopuolella olevien nuorten tavoittamiseen. Runsaalla 11 %:lla vastaajia oli suunnitteilla avointen ja matalan kynnyksen kerho- tai pienryhmätoimintaan liittyvien harrastepalvelumahdollisuuksien kehittämistä syrjäytyneille nuorille. Alle 10 %:lla vastaajia on suunnitteilla oppilaanohjauksen laadun kehittämistoimia sekä kuraattori-, psykologi- ja päihdepalveluja JOHTOPÄÄTÖKSET Kunnissa on jo vuosia ollut meneillään lukuisia eri toimenpiteitä ja palveluita, joilla edistetään nuorten koulutukseen pääsyä, tuetaan nuorten työllistymistä ja ehkäistään syrjäytymistä. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat vakiinnuttaneet asemansa kunnallisen nuorisotyön keskeisinä työmuotoina. Kunnissa on meneillään lukuisia hankerahoituksella toimivia palveluita ja yhteistyömuotoja nuorisotakuun hoitamiseksi Hankerahoituksesta tulisi siirtyä kuntien perusnuorisotyön ja eri toimintojen pysyvään rahoitukseen 31

33 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia 4 Mistä löytäisin sen nuoren? 4.1. Miten saadaan tietoa nuorten tilanteesta paikallistasolla? Miten syntyy kokonaiskuva kunnan nuorten tilanteesta, hyvinvoinnista ja palvelutarpeista? Kyselyyn vastanneista kunnista 98 % (115 vastaajaa) vastasi tietoa koskevaan kysymykseen. Kuntien avovastauksissa on kuvattu monipuolisesti kunnissa tehtävää yhteistyötä, siellä toimivia tahoja, hankkeita, projekteja, palvelumalleja joiden yhtenä keskeisenä tehtävänä on koota tietoa nuorten tilanteesta ja välittää sitä edelleen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Kysymykseen vastanneet kunnat eivät tässä yhteydessä tuoneet esille tietojen salassapitoon liittyviä mahdollisia esteitä sen yhteydessä, miten nuorten tilanteesta saadaan tietoa. Täysin ongelmatonta ei tiedonsaanti tai tietojen vaihtaminen viranomaisten kesken ole edelleenkään, sillä tietosuojaongelmiin viitattiin toisaalta kyselyn muissa kysymyksissä (luku 4.2.). Kuntien vastauksista välittyy se, että kokonaiskuvaa nuorten tilanteesta on vaikea hahmottaa ja koota yhteen. Vaikka esimerkiksi tilastotietoa on olemassa, sitä tulee useammalta taholta ja tiedoista on vaikea saada kokonaiskuvaa. Monessa kunnassa on koottu moniammatillinen ja säännöllisesti kokoontuva työryhmä, jonka piirissä tietoja välitetään, tietoja kootaan ja koottavista tiedoista on sovittu mukana olevien kesken. Usein työryhmään on koottu työvoimahallinnon, yhdistysten, järjestöjen, hankkeiden samoin kuin kunnan 32

34 palvelusektoreiden kuten perusnuorisotyötä, etsivää nuorisotyötä, työpajatoimintaa, kuntouttavaa työtoimintaa sekä oppilashuoltoa tekevien ammattiryhmien edustajia yhteen: Työryhmä, johon kuuluu sosiaalityöntekijä-koulukuraattori, opintoohjaaja, TE -toimiston edustaja, vapaa-aikasihteeri ja etsivä nuorisotyöntekijä vaihtavat tietoa koulutuksen ulkopuolelle jääneistä nuorista tai nuorista työttömistä. Armeijan ja toisen asteen koulutuksen keskeyttäneistä saamme tietoa työryhmään. Vastauksien perusteella moni suurempi kuin pienempikin kunta on luonut hyvin toimivaksi koetun toimintamallin, joka pyrkii kokonaisvaltaisemmin koordinoimaan erilaisia nuorille kohdennettuja palveluja, tietopohjaa ja toimijoiden välistä työnjakoa: Kunnassamme on nyt yhdistetty monta nuorten asioita pohtivaa työryhmää yhdeksi lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmäksi. Tämä siitä syystä että kuntamme on pieni ja toimijoita vähän. Nyt kun kaikkia nuorten asioita käsitellään samassa työryhmässä, varmistetaan tiedonkulku. Työpajan ohjausryhmään kuuluvat kaikki nuorten yhteiskuntatakuuseen oleellisesti liittyvät tahot ja olemmekin päättäneet että siinä työryhmässä tarkastellaan asiaa myös yhteiskuntatakuun toteutumista ajatellen. Ohjausryhmään kuuluvat juuri ne tahot joilta saamme ajankohtaista tietoa nuorten tilanteista. Seuraavassa käydään kootusti läpi 115 kuntavastaajan avovastauksia, joissa esitellään käytössä olevia tapoja, joilla tietoa nuorten tilanteesta kootaan, käsitellään ja välitetään. Useimmat vastaajat toivat esille useita tapoja ja keinoja, joilla nuorten tilannetta kartoitetaan. Esille nousseet tavat ja keinot on analyysivaiheessa ryhmitelty 4 teemaryhmäksi, ja näiden ryhmien tuloksia on suhteutettu kysymykseen vastanneiden kokonaismäärän (n=115). 33

35 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kuvio 13. Miten nuorten tilanteesta saadaan tietoa? % -osuudet (n=115) Kuntien keskeinen tiedonlähde on olemassa oleva ja erilaisten tapaamisten ja kohtaamisten kautta muodostuva tietämys ja yleiskuva nuorten tilanteesta. Varsinkin pienemmissä kunnissa ihmiset tuntevat toisensa paremmin kuin isommassa ja kunnan nuorten tilanne tiedetään hyvin ilman erillistä selvitystä tai tilastointia, tieto saadaan puskaradion kautta. Tähän ryhmään kuuluu myös eri ammattiryhmien keskinäisen yhteydenpidon kautta muodostuva ja jatkuvasti päivittyvä tieto ja tietämys, joka ei kuitenkaan perustu järjestelmälliseen työryhmätyöskentelyyn, tiedonvälitykseen tai sitä koskevaan seurantajärjestelmään. Lähes 56 % vastaajista hyödynsi erilaisia kontakteja ja tietolähteitä hyväkseen: Oppilaitoksilta, perheiltä, sosiaalitoimelta, nuorilta itseltään, toisilta nuorilta, nuorisotoimelta, liikuntatoimelta, seurakunnalta, etsivältä nuorisotyöntekijältä jne. Pyritään hyödyntämään kaikki kanavat ts. paikat joissa nuoret ovat. 34

36 Nuorten ohjaus- ja seurantaverkostot ja muut vakiintuneet monialaiset yhteistyöryhmät edustavat usein selvästi systemaattisempaa ja pidemmälle vietyä tiedon prosessointia. Nämä ryhmät perustuvat vakiintuneeseen toimintatapaan, jossa ryhmän jäsenyys, ryhmän tehtävät ja tietopohja on pysyvästi organisoitua ja yhdessä päätettyä. Ryhmässä on usein yhdessä päätetty tiedon jakamisesta, sen välittämisestä määrätyille tahoille, seurattavista tiedoista tai indikaattoreista ja niiden käytöstä toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Kerättävää tietoa palvelutarpeista ja seurantatietoja nuorten osallistumisesta erilaisiin tukitoimiin ja palveluihin on kehitetty muun muassa kohde- ja ikäryhmäpohjalta. Vastaajista 54 %:lla (62 vastaajaa) on jo tai ollaan perustamassa monialaisia työryhmiä/verkostoja joiden keskeisenä tehtävänä on koota ja välittää tietoa nuorten tilanteesta kunnassa tai alueella: Kuntaamme ollaan perustamassa monialainen työryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja siellä on laaja edustus eri hallinnonaloilta, TE -toimistosta, työmarkkinajärjestöistä, nuorista, paikkakunnan oppilaitoksista sekä kolmannelta sektorilta. Tämän ryhmän on tarkoitus kerätä ja levittää tietoa nuorista. Monialaisessa viranomaistyöryhmässä sekä nuorisotakuun toteutumista seuraavassa ohjausryhmässä. Lisäksi tiivistä yhteistyötä käytännön työntekijöiden kesken esim. nivelvaihetiimissä ja työpajaverkostossa. On luotu selkeä nuorten ohjausmalli-järjestelmä, jota toteutetaan sivistys-, hyvinvointi- ja vapaa-aikatoimialan yhteistyöllä. Kunnat käyttävät hyväkseen eri viranomaistahojen sekä tilastoviranomaisten tekemiä tilastoja ja seurantatietoja kuten työvoimahallinnon työttömyystilastoja tai opetustoimen yhteishakutilastoja. Tähän ryhmään sisältyvät myös seurantatilastot muun muassa etsivästä nuorisotyöstä ja nuorten työpajatoiminnasta sekä sosiaali- ja terveystoimen kautta saatavat tiedot (esimerkiksi Sotkanet). Vastaajista 30 % käytti systemaattisesti viranomaisten ja palvelujen tilasto- ja seurantatietoja hyväkseen: Koulun oppilaanohjauksen puitteissa toisen asteen koulutukseen sijoittuneista nuorista, etsivän nuorisotyön kautta, yhteistyössä 35

37 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia sosiaalitoimen ja kuntouttavan työtoiminnan kanssa, työ- ja elinkeinotoimiston kautta (esim. työllisyyskatsaukset). Virallisten tilastojen lisäksi nuorten tilannetta ja toimintaa kuvataan myös erilaisten selvitysten ja nuorille tehtävien kyselyjen kautta kuten kouluterveyskysely, joista saadaan hyvin kuntakohtaista tietoa. Kunnat myös tekevät nuorille omia kyselyjään esimerkiksi kunnassa toimivan nuorten vaikuttajaryhmän kautta. Lähes 30 % vastaajista hyödynsi erilaisia valtakunnallisia ja / tai paikallisia selvityksiä saadakseen tietoa nuorison hyvinvoinnista ja palvelutarpeista. Vain parilla kunnalla ei vastaajatietojen perusteella ole olemassa minkäänlaista nuorten tilannetta kuvaavien tietojen koordinointia tai tiedonjakamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä toimintatapoja. Osin tämä liittyy pienen kunnan puskaradiotoimintaan tai siihen ettei kunnassa ole vielä ryhdytty suunnittelemaan systemaattisesti tietojen keräämistä. Vastausten perusteella osa tiedon keräämiseen ja välitykseen liittyvistä toimintamalleista toimii jo alueellisina, esimerkiksi useamman kunnan yhteisenä toimintana: Olemme mukana Alueellisissa nuorisopalveluissa jotka kokoavat tietoa oppilaitoksista ja työvoimatoimistosta. Määristä raportoidaan mukana oleville kunnille säännöllisesti Nuoret palvelujen piiriin? Nuorisotakuun keskeisenä kohderyhmänä ovat ne nuoret, jotka eivät jostain syystä ole päässeet perusasteen jälkeen kiinni työ- tai opiskeluelämään. Tähän liittyen kunnilta kysyttiin, mitä haasteita liittyy syrjäytymisvaarassa olevien ja riskiryhmiin kuuluvien nuorten saamiseksi palveluiden piiriin? Kysymykseen vastasi 98 % kyselyyn vastanneista kunnista (115 vastaajaa), jotka toivat vastauksissaan esille monia syitä ja perusteluja sille, miksi tarve, 36

38 kysyntä ja palvelut eivät aina kohtaa. Kuntien avovastausten anti on analyysivaiheessa ryhmitelty 5 teemaryhmään, jotka kuvaavat eri syitä, miksi kaikkia nuoria ei saada palveluiden piiriin. Ryhmien tuloksia on suhteutettu prosenttiosuuksina kysymykseen vastanneiden kokonaismäärään (n=115). Kuvio 14. Haasteet syrjäytymisvaarassa olevien ja riskiryhmiin kuuluvien nuorten saamiseksi palveluiden piiriin, % -osuudet (n= 115) Taustalla olevia syitä voidaan jaotella pääsyihin, jotka toisaalta kuvaavat nuorten asenteita ja elämänhallintaa, toisaalta palvelujärjestelmää ja resursointia sekä eri toimijoiden ja palvelunantajien välistä yhteistyötyötä ja tiedonvälistystä. Selvästi suurin haaste liittyy nuorten motivaatioon ylipäätään hakea, ottaa vastaan ja suorittaa loppuun asti yhdessä sovittuja asioita. Usein motivaatioongelmat liittyvät perusasioihin kuten koulutuspaikan hakemiseen, ajanhallintaan, etukäteissuunnitteluun ja asioihin perehtymiseen. Osalla 37

39 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia nuoria on taustalla vaikeita päihde- ja mielenterveysongelmia ja oppimisvaikeuksia. Tätä mieltä oli lähes 64 % vastaajista (73 vastaajaa). Vastaajien mukaan palveluja on tarjolla samoin eri tahoja, jotka yrittävät auttaa ja tukea, mutta haasteena on nuorten motivointi: Päihde- ja mielenterveysongelmat kasvussa. Nuorten passiivisuus ja "ei kiinnosta" -asenne. Perinteisen perheen ja yhteisöllisyyden katoaminen: kotona ei ole aikuista, joka osoittaisi kiinnostusta ja aikaa nuorelle. Palveluiden (rahoituksen) riittämättömyys. Osa hyviksi havaituista palveluista toimii projektirahoituksella: jatkuvuus, kun rahoitus loppuu. Viranomaisviestintä ja sähköisten järjestelmien yhteen toimimattomuus. Miten löydetty nuori saadaan pysymään palvelussa ja mistä hänelle löydetään "jatkosijoituspaikka", kun esim. töitä ei yksinkertaisesti vain ole tässä surkeassa työllisyystilanteessa. Talous- ja työllisyystilanne on tiukka monella paikkakunnalla ja toisaalta esimerkiksi valtion aluehallintoviranomaisten resurssit koetaan monella paikkakunnalla riittämättömiksi. Kuntapalveluiden lisäksi merkittäviä nuorisotakuun toteuttajia ovat valtion viranomaisista TE -toimisto työllistämisohjauspalveluineen sekä Kela, jonka kuntoutuspalveluita osa nuorista tarvitsee. Kyselyn vastauksissa korostuu vahvasti eri toimijoiden välisen yhteistyön ja selvästi määritellyn työnjaon tarve, joka on erityisen vahvasti tunnistavissa TE -toimiston kanssa ja heikommin tunnistettavissa Kelan kanssa, siitä huolimatta että osa nuorisotakuun kohderyhmistä on Kelan asiakkaita toimeentulo-, päihde- ja mielenterveysongelmineen. Eri toimijoiden resurssien puute suhteessa olemassa oleviin haasteisiin ja palvelutarpeisiin nousi esille 44 %:lla vastaajia. Palvelujen ja tuen riittämättömään resursointiin liittyy myös palvelujen etääntyminen paikkakunnalta kauemmaksi. Moni vastaaja toi vastauksissaan huolen koulutuspaikkojen vähentymisestä sekä työvoimapalveluiden lakkauttamisesta paikkakunnalla. Nuoria on vaikea motivoida menemään kauas asioimaan ja opiskelemaan. Toisaalta sähköiset palvelut eivät korvaa täysin naamatusten tapahtuvaa neuvontaa ja ohjausta. Kumpiakin tarvitaan: 38

40 Puutteet palveluissa: tavoitettavuus, tiedon kulku/ siirto, asiakkaiden moniongelmaisuus ja päällekkäisyys esim. päihde- ja mt-ongelmat, kuka hoitaa / kuka vastaa. Kokonaisvaltainen hoidollinen ja toiminnallinen tukimuoto nuorille. Kokonaiskoordinaatio. Lainsäädännöstä johtuvat tulkinnat. Virallisten tahojen = TE- keskuksen ja sosiaalitoimen resurssien puute, eli vaikka tiedetään nuorten tilanne, ei sille ehditä tehdä mitään tai ainakin kestää nuoren kannalta liian kauan ennen kuin toimenpiteisiin ryhdytään. Nuorten motivoinnin ohella vaikeutena on ensin tavoittaa nuoria ja saada heitä neuvonta- ja ohjauspalveluiden piiriin, varsinkin jos he ovat virallisten tilastojen ja organisaatioiden ulkopuolella. Vastaajista 39 % oli sitä mieltä, että palveluja ja tukitoimia tarvitsevia nuoria ei edelleen tavoiteta helposti, varsinkin kun osa nuorista ei halua tulla tavoitelluksi: Kaikki nuoret eivät halua päästä palveluiden pariin. Ja se tuntuu tällä hetkellä olevan meidän kuntamme vaikein tehtävä. ( ) muutama, joka valinnut tietoisesti ulkopuolisen elämäntavan, yksilön oikeus omiin valintoihin ja eettinen kysymys miksi / millä oikeudella yritetään puuttua tilanteeseen, joukko ei ole iso, mutta haastava. Vastaajista 24 % toi esille, että monella nuorella on pitkäjänteisen ja yksilöllisten palvelujen ja tukitoimien tarve, mikä vaatii paljon resursseja, tekijöitä ja aikaa. Resurssien puutteen lisäksi moni vastaaja näki ongelmana sen, ettei palvelujärjestelmä ja pirstaleinen toimintakenttä pysty kylliksi auttamaan moniongelmaisia ja yksilöllisiä tukitoimia tarvitsevia nuoria. Palvelujen kehittämisen näkökulmasta on haasteellista, että monella nuorella on erilaisia yksilöllisiä palvelu- ja tukitarpeita ennen kuin he voivat siirtyä ns. yleispalvelujen piiriin. Haasteellista on palvelujen oikea ja tehokas kohdentaminen: 39

41 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Utmaningen är väl att NÅ de som löper risk för utslagning. Hur man vet "vem" som löper risk, att hjälp sätts in i tid, att få informationen att fungera mellan olika instanser som finns i ett barns/en ungdoms närhet. Sen att också hitta rätt form av tjänster, varje barn/ungdom är unik och behoven är individuella. Att hitta rätt service för var och en. Nuorten tavoittamiseen liittyy osaltaan edelleen tiedonkulkuun ja yhteydenpitoon liittyvät ongelmat viranomaisten välillä. Vastaajista 17 % näki edelleen ongelmana saada tietoa nuoren tilanteesta riittävän varhaisessa vaiheessa. Samoin yhteistyö usean toimijan välillä ei välttämättä aina toimi hyvin: Vanhempien suojelu, työvoimahallinto ei luovuta nuorten tietoja niin emme voi tietää jos jokin nuori on vain kotosalla. Monen kuntavastaajan tilanteen kiteyttää alla oleva vastaus, jossa yhdistyvät toisaalta pieni kuntakoko, pitkät etäisyydet toisella paikkakunnalla oleviin palveluihin, kunnan huono taloustilanne ja elinkeinotoiminnan heikot kehitysnäkymät sekä moniongelmaisten nuorten vaatimat yksilölliset palvelut: ( ) kunnassa erityishaasteet liittyvät kunnan pieneen asukaslukuun ja sitä myötä huonoon palveluiden saatavuuteen. Monet keskeiset palvelut, kuten työvoimatoimiston ja Kela:n palvelut ovat käytettävissä ( ) naapuripaikkakunnalla, joten monella nuorella on vaikeuksia päästä palveluiden piiriin. Paikkakunnalla on vain rajalliset mahdollisuudet harrastuksiin ja yritysten sekä työpaikkojen vähäinen määrä vaikeuttaa työpaikkojen löytymistä nuorille. Monilla nuorilla korostuu moniongelmaisuus, sillä nuorilla on havaittu olevan monitahoisia ongelmia, kuten mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä, sosiaalisia ongelmia, oppimisvaikeuksia, motivaation puutetta ja arjenhallintataitojen puutetta. Ongelmavyyhdin purkaminen vaatii vankkaa ammattitaitoa nuorten parissa toimivilta henkilöiltä ja nuorten elämän huomioiminen kokonaisvaltaisesti on tärkeää ennen kuin nuori voidaan onnistuneesti saattaa erilaisten palveluiden piiriin. 40

42 4.3. JOHTOPÄÄTÖKSET Kokonaiskuvan saamiseksi nuorten tilanteesta tehdään yhteistyötä ja tietojenvaihtoa Tietoa tarvitaan, jotta löydetään palvelujen ja tuen tarpeessa olevat nuoret Nuorten ongelmille ja palvelutarpeille ei aina löydy yhtä kaikenkattavaa ja kaikille sopivaa mallia 41

43 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia 5 Mikä toimii arjessa? Kunnissa on tehty ennaltaehkäisevää ja monipuolista nuorten sosiaalista vahvistamista tukevaa työtä jo pitkään. Kyse on kunnallisista peruspalveluista, joilla kunnat järjestävät ja tuottavat koulutuspalveluja tukipalveluineen, sosiaali- ja terveyspalveluja, nuoriso- ja liikuntapalveluja. Oman toimintansa ohella monet kunnat tukevat ja avustavat monia järjestöjä ja yhdistyksiä ja osallistuvat moniin hankkeisiin ja projekteihin, joissa etsitään usein uusia toimintatapoja ja kehitetään uusia palvelumalleja. Kyselyn yhtenä tarkoituksena on kartoittaa kunnissa tehtävää työtä ja nostaa esille keskeisiä toimenpiteitä, joilla saadaan tuloksia aikaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, nuorten työllistämiseksi ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Kyselyyn vastanneista kunnista 91 % (107 vastaajaa) kuvasi vapaamuotoisesti käytössään olevia toimenpiteitä joilla saadaan parhaiten tuloksia aikaiseksi. Osa toimivista ja käytössä olevista toimintamalleista on esillä Kuntaliiton kunnat.netin sivuilla Nuoret koulutukseen ja työelämään/hyvät käytännöt. Kunnat kuvasivat vapaamuotoisesti käytössä olevia toimenpiteitä, palvelumalleja, yhteistyömuotoja ja toimijoiden kirjoa. Kuntatason esimerkit on koottu alla olevaan kuvioon 5 teemaryhmäksi. Teemaryhmät eivät ole toisiaan poissulkevia. Monella kunnalla on käytössää enemmän kuin yhteen teemaryhmään liittyviä toimintoja ja palveluja. Teemoitettuja toimenpiteitä on suhteutettu prosenttiosuuksina kysymykseen vastanneiden määrään (n=107). 42

44 Kuvio 15. Toimenpiteet joilla saadaan parhaat tulokset, % -osuudet (n= 107) Osa vastaajista esitteli yksittäisiä palveluja, palveluprosesseja, ja niihin liittyvää palveluohjausta ja muuta tuki- ja yhteistoimintaa. Osa kiinnitti vastauksessaan enemmän huomiota yhteistyön organisoimiseen kunnan eri palvelusektoreiden ja/tai muiden toimijoiden kuten työvoimahallinnon, oppilaitosten, työpajojen ja yrittäjien välillä sekä kuvasi, millaista yhteistyötä ja yhteistyön tuloksia toimijoiden kesken on saatu aikaiseksi. Vastauksissa esiteltiin toimenpiteiden kohteena olevia nuorten ryhmiä ja heille suunnattuja palvelukokonaisuuksia. Nuoria määritellään usein joko ikäryhmäperusteisesti (esimerkiksi vuotiaat nuoret) tai palveluperusteisesti (esimerkiksi perusnuorisotyö kaikille alle 29-vuotiaille). Vastaajakunnissa kohderyhminä olivat muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, työelämän tai opiskelun ulkopuolella olevat alle 25- vuotiaat tai alle 29-vuotiaat, työttömät alle 25-vuotiaat tai alle 29-vuotiaat, 43

45 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia koulupudokkaat ja opiskelunsa keskeyttäneet, maahanmuuttajataustaiset, vailla perusopetuksen päättötodistusta olevat, vuotiaat vailla koulutusta olevat nuoret tai erikseen nuoret miehet sekä vastaavasti tytöille suunnatut tukipalvelut (nk. tyttötyö). Palveluja, ohjausta ja muita tukitoimia on suunnattu kohderyhmille siltä pohjalta, millaista tukea ja ohjausta kohderyhmän nuoret juuri siinä elämäntilanteessaan tarvitsevat. Perusopetuksen jälkeisessä elämäntilanteessa olevat nuoret (nivelvaihe) ovat oma ryhmänsä, samoin kuin jo opiskelemaan menneet ja opiskelunsa keskeyttäneet tai opiskelunsa päätökseen saaneet mutta ilman työpaikkaa jääneet. Opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevat ja usein päihde- tai mielenterveyspalveluja ja muuta sosiaalista vahvistamista tarvitsevat nuoret ovat myös oma ryhmänsä, jotka tarvitsevat usein juuri heille räätälöityjä palveluja ja moniammatillista yhteistyötä. Sen ohella että palveluja suunnataan määrätyille kohderyhmille, vastauksissa korostuu, miten tärkeää on nähdä nuoret yksilöinä ja tästä syystä tarjota heille yksilöllistä ohjausta ja palveluja. Vastaajista yli 51 % nosti tavalla tai toisella esille yksilölliset palvelutarpeet ja muut tukitoimet, joiden avulla on saatu hyviä tuloksia aikaan. Palvelujärjestelmässä oleva nuori ei ole pelkästään toimenpiteiden kohde, vaan nuoren elämäntilanne, omat näkemykset ja tavoitteet huomioidaan ja palvelut on yhteen sovitettu palvelemaan nuorta mahdollisimman hyvin ja oikea-aikaisesti. Myös yhden luukun periaatetta tuotiin esille, jossa nuorta ei heitellä palvelusta toiseen, vaan palvelut ja tukitoimet kootaan yhteen: Parhaiksi toimenpiteiksi ( ) on nuorten palveluiden piiriin saattamisen tukemisessa ja nuorisotakuun toteuttamisessa todettu kokonaisvaltaisen yksilöohjauksen ja yksilön näkökulman korostaminen nuorten kohtaamisessa. Esimerkiksi etsivässä nuorisotyössä nuoren kokonaistilanne pyritään kartoittamaan laajasti ja lähtemään liikkeelle nuoren omista henkilökohtaisista lähtökohdista ja hänen vahvuuksistaan lähtien. Yksilölähtöinen työote on mahdollistanut nuorten ohjaamisen juuri niiden hänelle tarpeellisten palveluiden piiriin. Sosiaalista 44

46 vahvistamista on pyritty edistämään vetämällä tarvittaessa nuoria sosiaaliseen vuorovaikutukseen toistensa kanssa, esimerkiksi pitämällä vertaistukiryhmää hiljaisille ja ujoille tytöille. Nuorten kanssa on pyritty liikkumaan yhdessä muiden paikkakuntien palveluissa ja siten sopeuttamaan heitä arkipäiväisiin ihmisten kohtaamisiin. Yhteistyön ja pelisääntöjen lisäksi tarvitaan laadukkaita peruspalveluja muun muassa perusopetuksessa, nuorisopalveluissa sekä toisella asteella, jotta nuorille on tarjolla tarvittavia ohjaus- ja tukipalveluja opetuksen ohessa ja mahdollisuus yksilölliseen oppimiseen esimerkiksi joustavassa perusopetuksessa (jopo-toiminta). Peruspalvelujen toimivuutta ja laatua käsitteli lähes 47 % vastaajista. Laadukkaat peruspalvelut tarkoittavat muun muassa perusnuorisotyön, erityisnuorisotyön sekä etsivän nuorisotyön palveluja, toisaalta oppilashuollon ja etsivän nuorisotyön keskinäistä yhteistyötä ja varhaista puuttumista kouluissa ja oppilaitoksissa: Paras tulos saadaan panostamalla peruspalvelujen laatuun. Varhaisen puuttumisen painopisteestä tulisi siirtyä varhaiseen tukeen. Nuorten työllistämiseksi tarvitaan toimivia yhteyksiä ja toimintamalleja esimerkiksi toisen asteen oppilaitoksien, yrityksien sekä työpajojen kanssa. Tähän liittyen on luotu toimivaa yhteistyötä esimerkiksi yritysten kanssa, jotta nuorille tarjotaan erilaisia tapoja tutustua työelämään ja vastuunottamiseen (työpajat, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta). Yli 36 % vastaajista nosti esille erilaisia nuorille suunnattuja työllistämispalveluja mukaan lukien työpajatoiminnan ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön: Seinätön työpajapalvelu, perustuu vapaaehtoiseen osallistumiseen ja liikkuvuuteen (palvelu sisältää etsivän nuorisotyön, yksilövalmennuksen, työhönvalmennuksen sekä ryhmätoiminnot). ( ) Nuorten työpaja yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa edistää nuorten ammatilliseen koulutukseen hakeutumista sekä työ/harjoittelupaikan löytymisessä. 45

47 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Moniammatillista tukea ja palveluja tarvitsevien nuorten kohdalla tärkeintä näyttää olevan yksittäisten palvelujen linkittäminen osaksi muita palveluja: tarvitaan etukäteen mietittyjä palveluprosesseja, yhteistyötahoja, vastuuta, työnjakoa ja yhteisiä pelisääntöjä, joiden puitteissa nuorta autetaan, tuetaan ja ohjataan eri vaiheessa hänelle sopivaan suuntaan. Kyse ei ole yksinomaan julkisen palvelujärjestelmän toimivuudesta, vaan yhteyksien avaamisesta esimerkiksi yksityisen ja 3. sektorin toimijoihin. Eri toimijoiden välisen yhteistyön, yhteissuunnittelun ja pysyvien toimintamallien luomisen sekä tiedonvälityksen tärkeyden nosti esille lähes 36 % vastaajista. Parhaimmillaan koordinoidulla yhteistyöllä ja yhteistoimilla on saatu luotua nuorille yksilöllisen ohjauksen ja neuvonnan, yhden luukun palveluiden ja tukitoimien tehokkaita palvelukokonaisuuksia, joissa nuorta ei hyppyytetä toimijalta toiselle, vaan palvelut ohjautuvat jonkin koordinoivan tahon kautta nuorelle. Usein tähän liittyy myös nuorta koskevien tietojen tehokas ja kattava ylöskirjaaminen palveluketjun eri vaiheissa. Kokonaisvaltainen ja yksilöllinen palveluohjaus mahdollistaa myös seurannan ja toimenpiteiden arvioinnin sekä vähentää eri toimijoiden päällekkäisiä toimintoja: Hyviä tuloksia tuottaa toimiva verkostoyhteistyö TE-toimiston, Kelan, oppilaitosten, kaupungin viranomaisten kesken ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Yhteistyöllä ja eri sektoreiden vastuualueiden tunnistamisella. Kun tehdään tarkkoja rajauksia siitä mitä kenenkin toimijan tehtäväkenttään kuuluu ja jokainen hoitaa ne myös. Lisäksi tärkeää on että asiakkaat vaihdetaan palvelusta toiseen saattaen ja jatkopolkua seurataan vielä kiinnittymisen jälkeenkin. Monialainen yhteistyö on parhaimpia keinoja toteuttaa nuorten tarvitsemat palvelut. On tärkeää tietää, mitä kukin sektori tekee ja miten palvelut voidaan tuottaa niin, että turhilta päällekkäisyyksiltä vältytään. Tarpeisiin tulee pystyä vastaamaan oikea-aikaisesti. ( ) Kunnassa nuorisotyöpajan palvelut vastaavat suurimmassa 46

48 syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarpeeseen, toimenpiteet ovat sosiaalinen vahvistaminen, elämäntaitojen hallinta, koulutus- ja työelämän suunnittelu ja vaihtoehtojen kartoitus, työelämäharjoittelu jne. Nuorten neuvonta-, tuki- ja ohjauspalveluilla tuetaan nuoren elämänsuunnittelua ja palvelutarpeen selvittämistä. Kaikista erityisnuorisotyön palveluista on selkeät palveluohjausmallit olemassa. Varhainen puuttuminen ja siihen liittyvät toimintamallit ovat toiminnan perustana. Mitä aiemmin haasteisiin pystytään vastaamaan, sitä vahvemmin nuorten syrjäytymisen ehkäisyä tuetaan. Ehkäisevä erityisnuorisotyö, etsivä työ, jalkautuva työ ja ehkäisevä päihdetyö toimintamalleineen tukevat vahvasti varhaisen puuttumisen työtä. ( ). Palvelujen kehittämiseen sisällytettiin osaltaan varhaisen puuttumisen ja ennakoivan otteen tärkeys sekä varhaisen puuttumisen palvelujen riittävyys. Varhaisen puuttumisen tärkeyttä ja siihen liittyneitä toimenpiteitä nosti esille 25 % vastaajista: Henkilökohtaisella ohjauksella ( ), jossa nuoren omat vahvuudet ja motivaatio ovat keskiössä -> pitkäjänteisyys ja tukeminen. Nivelvaihetyö -> yhtään nuorta ei jätetä - > tehdään oikeasti työtä yhdessä nuoren kanssa tavoitteena koulutuspaikka -> työelämä. Pitkällä aikavälillä muuttamalla oppilaanohjauksen luonnetta perusopetuksessa enemmän nuorta kuulevaksi ja motivoivaksi. Toimiva monialainen verkosto kaikilla tasoilla tukee sekä "perusnuoren" että erityistä tukea tarvitsevan nuoren polkua kohti itsenäistä elämää JOHTOPÄÄTÖKSET Nähdä nuori yksilönä, ei vain toimenpiteiden kohteena Yhden luukun palveluohjaus: kokonaisvaltainen yksilöohjaus Yhteistyöllä ja selvillä pelisäännöillä kootaan kaikkien resurssit ja toiminnot nuoria varten yhteen Riittävän tasoiset ja laadukkaat peruspalvelut 47

49 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia 6 Koulutustakuu Koulutustakuulla tarkoitetaan hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. (Hallitusohjelma 2011, 33.) Hallitusohjelmaan kirjattuun koulutustakuuseen viitaten kunnilta kysyttiin, millaisin toimenpitein kunnissa nuoria autetaan saamaan koulutuspaikka peruskoulun jälkeen, millaisia esteitä koulutuspaikan tarjoamisessa on, mistä syystä kaikki nuoret eivät jatka toiselle asteelle ja millä tavoin nuorten siirtyminen peruskoulusta toiselle asteelle turvataan mahdollisimman hyvin Miten nuoria autetaan koulutuspaikan saamisessa kunnissa? Kysymykseen, miten perusopetuksen päättäneet nuoret saavat koulutuspaikan lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksessa, vastasi 97 % kyselyyn osallistuneista kunnista (114 vastaajaa). Kyseessä oli avokysymys, johon kunnat vastasivat esittelemällä erinäisiä tavoitteita, palveluja sekä nuorille luotuja ohjaus- ja tukimuotoja, joilla tuetaan nuorten hakeutumista koulutukseen ja oman koulutusalan valintaa. Kuntien vastauksissa esille nousseet asiat on koottu alla olevaan kuvioon 6 teemaryhmäksi. Teemaryhmät eivät ole toisiaan poissulkevia. Monella kunnalla on käytössää enemmän kuin yhteen teemaryhmään liittyvää toimintaa ja palveluja. Teemoitettuja toimenpiteitä on suhteutettu prosenttiosuuksina kysymykseen vastanneiden määrään (n= 114). 48

50 Kuntien vastauksista näkyy, että kunnat seuraavat ja pyrkivät huolehtimaan nuorista pitemmällä aikavälillä. Käsite perusopetuksen päättäneet nuoret kattaa selkeästi laajemman joukon nuoria kuin vain saman vuonna peruskoulunsa päättäneet ja tästä syystä myös keinovalikoima on laaja. Kuvio 16. Toimenpiteet joilla kunnassa autetaan nuoria koulutuspaikan saamisessa, % -osuudet (n=114) Suurin osa vastaajista painotti oppilaanohjauksen ja muun henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen merkitystä, erityisesti 9 luokalla yhteishakutilanteen yhteydessä. Tätä mieltä oli 68 % vastaajista (78 vastaajaa). Oppilaanohjauspalveluilla on iso merkitys yhteishakutilanteessa, varsinkin jos paikkaa ei heti ole saatavilla, täydennyshaun ja muiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi: 49

51 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Studiehandledarna har en viktig roll och hjälper de unga. På hösten i samband med att andra stadiets utbildning startar ordnas en stadieövergångsträff mellan grundskolan och andra stadiet samt uppsökande ungdomsverksamhet. I de fall där unga inte fått, påbörjat andra stadiets utbildning kan den uppsökande ungdomsverksamheten "hitta" de unga och hjälpa vidare ifall ungdomen själv vill. Oppilaanohjauksen tiivistäminen perusopetuksessa. Monialainen nivelvaihetyö -> yhteishaun tulosten tultua käydään läpi kaikki ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneet nuoret ja ohjataan heidät joko vapaaksi jääneisiin toisen asteen koulutuspaikkoihin, lisäopetukseen: lukiokymppi, lisäopetus tai ammattistartti - > jos kaikille ei löydy näitä paikkoja etsitään jokin muu vaihtoehto -> starttipaja, etsivän nuorisotyön tuetut palvelut, työharjoittelupaikka jne. Selvästi oma ja jo vakiintunut kokonaisuus ovat työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön palvelut ja näiden yhteistyö muiden, esimerkiksi koulujen oppilaanohjauksen kanssa. Työpajoja ja etsivää nuorisotyötä nosti esille lähes 47 % vastaajista. Useissa tapauksissa etsivä nuorisotyö ja oppilaanohjaus tekevät tiivistä yhteistyötä ja pitävät kiinni niistä nuorista, jotka jäävät koulutuksen ulkopuolelle (nk. jälkiohjaus) tai ovat keskeyttäneet koulutuksen: Opot ovat eturintamassa. Etsivät ovat mukana nivelsopimuksissa ja kesän täydennyshaussa tarvittaessa. Tätä yhteistyötä pitää kehittää vielä. Etsivän nuorisotyöntekijän ja oppilaanohjaajien työote pyritään pitämään pitkälti myös ennaltaehkäisevänä, nivelvaiheen tukeminen on tärkeää. Tiivis oppilaitosyhteistyö. Kesäohjaus lisä- ja täydennyshakuun. Ohjaus ammattistartille. Etsivä nuorisotyöntekijä osallistuu opetushenkilöstön/kuraattorin kanssa kriittisten pisteiden seulontaan, nuorten työpajalla tuetaan tarvittaessa hakuprosessissa, annetaan valmennusta haastatteluihin 50

52 jne. Tarvittaessa perhetyö auttaa nuoren perhettä. Oppisopimuspaikkoihin on varauduttu kunnan talousarviossa. Moniammatillinen verkostoitunut yhteistyö nousee esille tämän kyselyn tuloksissa monin paikoin, ja myös tässä yli 42 % vastaajista painotti sen merkitystä. Nuorten parissa tekee työtään hyvinkin monia toimijoita sekä viranomaistasolla että järjestö- ja yritystasolla. Tästä syystä selvästi toimivaksi ja tärkeäksi on noussut näiden toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen, sekä nuorille suunnattujen palvelujen ja tukitoimien luominen monen toimijan välisenä yhteistyönä, ja toisaalta työnjaosta sopien. Lähes 15 % vastaajista toi esille koulutustakuun selvästi strategisena tavoitteena tai laaja-alaisesti toimintaa ohjaavana toimintatapana. Näiden lisäksi monella kunnalla on vastaavia toimenpiteitä ja tavoitteita jotka ovat käytännössä koulutustakuun toteutusta koulutuspaikkojen ja vaihtoehtoisten palvelujen muodossa kunnan nuorille, mutta vastaajat eivät ole erikseen kuvanneet toimintaansa koulutustakuuna: ( ) nuorten koulutustakuu on kaupunkitasoinen strateginen tavoite, jonka toteutusta seurataan vuosittain. Perusopetuksessa pyritään riittävällä ohjauksella tukemaan oppilaiden hakeutumista toisen asteen koulutukseen. Nivelvaiheen koulutukseen hakeutumista pidetään vasta toissijaisena vaihtoehtona. Riittävä koulutustarjonta auttaa koulutuspaikan saamisessa. Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisytoimenpiteet; peruskoulussa, toisen asteen koulutuksessa. Huoli nuorten tavoittaminen etsivän nuorisotyön kautta. ( )-hankkeessa ohjataan vailla tutkintoa olevia nuoria kohti ammatillista koulutusta. Ennen yhteishakuja nuorille pidetään koulutusinfoja, lisäksi oppilaitoksia kutsutaan esittelemään toimintaansa. Palveluohjaajat auttavat nuoria yhteishaussa. Jos nuoren opiskelut ovat keskeytyneet, hankkeessa mietitään keinoja jatkaa niitä joko samassa oppilaitoksessa tai vaihtoehtoisesti muilla tavoin. ( )-hanke tukee myös oppisopimuspaikkojen etsimisessä ja tekee työnantajayhteistyötä. ( ) tuetun oppisopimuksen avulla voidaan tehokkaasti kouluttaa ja työllistää työttömiä nuoria, jotka eivät saa tutkintoja suoritetuksi 51

53 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia ammatillisessa koulutuksessa tai jotka eivät hakeudu toisen asteen koulutukseen. Osin myös koulutustakuun toteuttamiseen liittyy lisäpaikkojen luominen koulutuspalveluihin sekä joustavien koulutuspalvelujen tarjoaminen niille, joille perinteinen oppilaitosmuotoinen koulutus ei sovellu. Kunnista lähes 11 % kertoi opetuspalvelujen kehittämisestä: Opintojen ohjaus ennen yhteishakua, kesäaikainen ohjaus, monialainen yhteistyö, aloituspaikkojen oikea kohdentaminen lukio/ammatillinen, ammattistartit, 10-lk, ohjaava koulutus, oppisopimukset, työpajat, AVA -koulutus, etsivä nuorisotyö. JOPO- luodaan mahdollisuus saada peruskoulun päästötodistus, Monikulttuurisille nuorille valmentavaa koulutusta ja nuoriso-osasto järjestää läksypajatoimintaa, oppisopimuskoulutusta on esim. maahanmuuttajatytöille - lähihoitaja. Autetaan nuoria yhteishakulomakkeiden täyttämisessä ym. Kaikille kunnille tilanne ei vielä ole selvä. Vastanneista kunnista 7 %:lla ei joko osannut kertoa millä tavoin nuoria autetaan koulutuspaikan saamisessa. Osalla näistä kunnista asia on selvitysasteella Mitä esteitä on koulutuspaikan tarjoamisessa? Seuraavassa käydään kootusti läpi, mitä kuntatoimijat näkevät suurimpina esteinä koulutuspaikan tarjoamisessa nuorille. Kysymykseen vastasi 85 % kyselyyn vastanneista kunnista (100 vastaajaa). Kuntien vastauksissa esille nousseet asiat on koottu alla olevaan kuvioon 5 teemaryhmäksi. Teemaryhmät eivät ole toisiaan poissulkevia. Kunnat toivat esille enemmän kuin yhteen teemaryhmään liittyviä seikkoja, joiden vuoksi koulutuspaikat ja nuoret eivät kohtaa. Teemoitetut esteet on suhteutettu prosenttiosuuksina kysymykseen vastanneiden määrään (n= 100). 52

54 Koulutuspaikan saamisessa voi olla monia esteitä, jotka voivat liittyä toisaalta koulutusjärjestelmärakenteeseen ja koulutustarjontaan, toisaalta nuorten omiin valintoihin. Osa vastaajista ei nähnyt ongelmia opiskelupaikkojen tarjoamisessa ja tällöin lähinnä viitattiin siihen, että paikkakunnalla on riittävästi monialaista koulutusta tarjolla. Kuvio 17. Esteet koulutuspaikan tarjoamisessa, % -osuudet (n=100) Selvästi suurin este koulutuspaikan saamiselle on vastaajien mielestä se, ettei koulutuspaikkoja ole riittävästi saatavissa. Tätä mieltä oli 46 % vastaajista. Koulutuspaikkojen lisäksi osa vastaajista näki kriittisenä kohtana sen, ettei omalla paikkakunnalla ole oikeanlaista koulutusta tarjolla, jolloin nuorten pitäisi mennä pidemmän välimatkan päähän koulutukseen. Koulutuksen saavutettavuuteen liittyviä ongelmia nosti esille 39 % vastaajista: Ei ole riittävästi toisen asteen koulutuspaikkoja. 53

55 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Välimatkat koulutuspaikoille voi muodostua esteeksi, kunnassamme on omana mahdollisuutena vain lukio, TE -toimiston "hitaus" tarttua työttömien hakijoiden riittävän nopeaan harjoittelu- tai koulutuspaikan hakeutumiseen/ saantiin. Tullut selkeästi esille että vaikka olisi työkokeilupaikka jo valmiina, niin TE -toimiston siunaus asialle vie liikaa aikaa. Yhteishaku saa nuorilta arvion, että se pakottaa hakemaan aloille, jotka eivät kuitenkaan nuorta kiinnosta. Tämän jälkeen opiskelu keskeytetään herkästi. Vastaajista 33 % nosti esille nuorten huonot opiskeluvalmiudet, jotka sisältävät monia asioita. Opiskeluvalmiuksilla voidaan tarkoittaa huonoa opintomenestystä, jolloin liian alhaisella keskiarvolla ei mieleistä opiskelupaikkaa ole saatavilla. Toisaalta siihen voi liittyä motivaation ja mielenkiinnon puute, tietämättömyys minne jatkaa, päihde- ja mielenterveysongelmia sekä ylipäätään kypsymättömyyttä tehdä valintoja tai muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan jos kotipaikkakunnalla ei sopivia opiskelupaikkoja ole tarjolla: Nuoren valmiudet koulutuspaikan vastaanottamiseen vaihtelevat. Oppimisvaikeudet ja muut sosiaaliset vaikeudet vaikeuttavat koulutuspaikan tarjoamista. Nuorella on psyykkisiä ja/tai muita ongelmia, jotka pitää saada kuntoon ennen koulutukseen menemistä. Tarjolla olevat koulutuspaikat eivät vastaa nuoren toiveita tai nuoren osaaminen ei ole riittävällä tasolla tarjolla olevaan koulutukseen. Nuori ei halua lähteä koulutukseen toiselle paikkakunnalle. Huono keskiarvo. Ei pääse haluamaansa koulutukseen. Ellei jatkokoulutusta omalla paikkakunnalla saatavilla, saattaa liikkuminen toiseen kuntaan olla liian suuri pala purtavaksi joillekin nuorille. 54

56 Kaikille ei sovi yksi ja sama opintotie, vaan entistä enemmän tarvitaan joustavia kouluttautumismahdollisuuksia, käytännönläheistä opiskelua sekä perustaitoja tukevaa koulutusta ja ohjausta. Vastaajista 11 % oli sitä mieltä, että edelleen ei ole tarpeeksi yksilöllisiä tarpeita huomioivaa koulutusta saatavilla. Lisäopetusta ja oppisopimuskoulutusta kaivattiin erityisesti lisää sekä työhön kiinnittäviä valmennus- ja harjoittelupaikkoja: Ammatillisen koulutuksen paikkoja liian vähän. Koulutustarjonnan suunnittelua vaikeuttaa se, että opiskelijat liikkuvat yli kuntarajojen. Nuorten tuettua oppisopimustoimintaa tulisi laajentaa. Tarjolla oleva koulutus ja koulutuspaikkaa vailla olevat nuoret eivät kohtaa Vastaajista 11 % toi esille, ettei ongelmia juuri ole, vaan koulutuspaikkoja ja - mahdollisuuksia on riittävästi tarjolla kaikille nuorille: Kaikki perusopetuksen päättäneet ovat saaneet viime vuosina 2. asteen aloituspaikan (1-2 poikkeusta lukuun ottamatta ja nekin henkilöt ovat olleet etsivän nuorisotyön tiedossa). Haasteina ovat aloituspaikan vastaanottaminen ja varhaiset so. ensimmäisten kuukausien aikana tapahtuvat keskeyttämiset. Nuorten oppisopimuskoulutukseen ei tahdo löytyä työpaikkoja; tätä pyrimme korjaamaan korotetun koulutuskorvauksen avulla. ( ) kunnassa on vuosittain hyvin vähän niitä nuoria, jotka eivät pääse peruskoulun jälkeen opiskelemaan. Nämä yksittäiset nuoret on helppo tavoittaa ja siten esteetkin ovat pienemmät. Koulutuspaikan saamisen esteitä voidaan kiteyttää alla olevaan luetteloon, jossa monet kehityslinjat näyttävät vaikuttavan yhteisesti siihen, ettei kaikille löydy heille sopivaa paikkaa: Yhteiskunnan esteitä: Resurssikysymys, valtion toimenpiteet koulutuksen tarjonnan ja supistusten suhteen, aloituspaikkojen rajallisuus suhteessa hakijoihin. Yksilön esteitä: Oppilaiden 55

57 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia terveysesteet päästä haluamaansa koulutukseen, heikko opiskelumotivaatio Miksi kaikki nuoret eivät jatka toisen asteen koulutukseen? Seuraavassa käydään läpi niitä keskeisiä syitä, jotka usein ovat niiden nuorten taustalla, jotka eivät jatka heti perusasteen jälkeen toiselle asteelle tai keskeyttävät opiskelunsa pian sen aloittamisen jälkeen. Kysymykseen vastasi 91 % kyselyyn vastanneista kunnista (106 vastaajaa). Kunnat toivat vastauksissaan esille monia syitä, jotka on jaoteltu analyysivaiheessa 6 teemaryhmään ja ryhmien vastausmääriä on suhteutettu kysymykseen vastanneiden määrään (n=106). Teemaryhmät eivät ole toisiaan poissulkevia, sillä kunnat toivat esille useampaan teemaan liittyviä syitä, jotka kaikki ovat osaltaan vaikuttamassa siihen, miksi kaikki nuoret eivät kykene jatkamaan opintiellä. 56

58 Kuvio 18. Keskeiset syyt, miksi kaikki nuoret eivät jatka lukioon tai ammatilliseen koulutukseen, % -osuudet (n=106) Selvästi suurin syy, minkä vuoksi kaikki nuoret eivät jatka lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen ovat nuoren henkilökohtaiset elämänhallintaan, oppimisvaikeuksiin ja / tai päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvät syyt. Tähän liittyviä syitä toi lähes 57 % vastaajista: Syitä on monia. Sosiaalisen tuen puute. Syrjäytyminen, koulukiusaus, huono peruskoulun päästötodistus, päihdeongelmat, mielenterveysongelmat, yksilöllisen ohjauksen puute, huono motivaatio, tietämättömyys mahdollisista ammatillisista vaihtoehdoista. Kouluväsymys, kouluallergia, motivaation puute ja sopivan koulutustavan puute, kun perinteinen tutkintoon johtava koulutusväylä ei tunnu omalta, ovat myös yksi suurimmista syistä olla jatkamatta koulutiellä. Lähes 43 % 57

59 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia vastaajista toi koulu- ja opiskeluväsymykseen liittyviä tekijöitä esille, jotka usein liittyivät myös muihin sosiaalisen tuen tarpeisiin: Henkilökohtaiset mieltymykset/koulutusalat eivät kohtaa. Joillakin "kouluallergia" on voimakas; taustalla voi olla diagnosoimattomia oppimisvaikeuksia, koulukiusaamista, diagnosoimattomia mt-ongelmia (masennus/ahdistus/pelot), myöhäinen kypsyminen ammatilliseen ajatteluun, nuoren kotitilanne; kokee olevansa kotona välttämätön (äidin/isän hoito, alkoholismia perheessä, vastuu sisaruksista jne.) tai perheessä joku tai jokin estää lähtemästä toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Vastaajista 29 % katsoi, että koulutukseen pääsy on monelle ongelma. Liian alhainen keskiarvo ja koulutuspaikan ja koulutustoiveen kohtaamattomuus vaikuttavat monella taustalla, minkä vuoksi ei olla valmiita aloittamaan opintoja muussa koulutuksessa. Osalla taas on tarve yksilöllisempään ohjaukseen ja koulutusväyliin: Osalla nuoria ei ole mahdollisuutta tai valmiutta lähteä perinteisiin koulutusmalleihin, syynä esim. huono koulumenestys yläkoulussa tai muut syyt. Alueen koulutustarjonta ei vastaa nuoren halua/kiinnostusta/tarpeita. Koulutuspaikat eivät vastaa kaikkien nuorten henkilökohtaisiin tarpeisiin. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuutta tulisi laajentaa ja näin mahdollistaa tutkinnon suorittaminen nuorille, joille perinteinen koulumuotoinen opiskelu ei sovellu. Vastaajista 17 % katsoi edelleen, että myös koulutuspaikkojen rajallinen määrä vaikuttaa siihen, miksi osa nuorista ei jatka eteenpäin. Näiden nuorten kohdalla vaikuttaa usein se, ettei nuori pääse haluamaansa koulutukseen ja koulutusohjelmaan. Aloituspaikkoja on rajallinen määrä ja hakijoita voi olla koulutusalasta ja koulutusohjelmasta riippuen aloituspaikkoja enemmän. Ulkopuolelle jäävät ne, joiden koulumenestys ei riitä paikkaan. 58

60 Lähes 9 % vastaajista toi myös esille, että kaikki eivät halua opiskella, vaan päästä töihin. Osalla nuoria on epärealistinen mielikuva työelämästä, sillä he eivät ymmärrä että hyvään paikkaan ja palkkatasoon ei pääse nykyään ilman koulutusta. Toisaalta osalla nuoria suunnitelmissa on perheen yritystoiminnan jatkaminen: Koulutuksen arvostuksen puute, halutaan nopeasti palkkatyöhön ja kuvitellaan, että kunta työllistää kuitenkin. Osa nuorista pitää välivuoden ja hakee koulutukseen vasta vuoden päästä. Lähes 8 % vastaajista toi esille, että nuoret hakevat koulutukseen, mutta osa heistä keskeyttää opiskelunsa tai ei ota koulutuspaikkaa ollenkaan vastaan. Osa pitääkin välivuoden jos opiskelupaikka ei ollutkaan halutulta alalta/linjalta: ( ) kunnassa kaikki nuoret jatkavat koulutukseen. Ongelmaksi muodostuu se, ettei koulutuslinja/ohjelma välttämättä vastaakaan nuoren odotuksia ja siksi lisääntyy keskeyttämisriski Millä tavoin siirtymistä perusopetuksesta lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen turvataan parhaiten? Vastaajilta pyydettiin näkemyksiä, miten heidän mielestään parhaiten turvataan perusopetuksen päättävien siirtyminen lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Kysymykseen vastasi 91 % kyselyyn vastanneista kunnista (106 vastaajaa). Kuntien vastauksissaan esittämät eri toimenpiteet on jaoteltu 5 teemaryhmään ja teemat suhteutettu avokysymykseen vastanneiden määrään (n=106). Teema eivät ole toisiaan poissulkevia. Kunnat tuovat monipuolisesti esille erilaisia näkökulmia, ratkaisumalleja ja vaihtoehtoja ja nämä on teemoitettu ryhmiin analyysivaiheessa. 59

61 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kuvio 19. Millä tavoin turvataan parhaiten nuoren siirtyminen perusopetuksesta toiselle asteelle, % -osuudet (n= 106) Kuten jo aikaisempien kysymysten kohdalla on noussut esille, ei koulutustakuun toteuttamiselle löydy yhtä toteuttamistapaa eikä toisaalta yhtä syytä, miksi se ei aina toteudu panostuksista ja tarjolla olevista palveluista huolimatta. Vastaajat näkevät, että selvästi suurin tarve on erilaisille ohjaus- ja tukipalveluille nuoren elämän eri vaiheissa. Tuki- ja ohjauspalveluilla tarkoitetaan niin oppilaanohjausta peruskoulussa kuin perusopetuksen yksilöllistä toteutusta jopo-toimintana tai nuorisotoimen etsivän nuorisotyön toimintatapaa. Yksilöllisten ohjaus- ja tukipalvelujen tarvetta nosti esille 65 % vastaajista: Tämän nivelvaiheen turvaaminen alkaa jo varhaisessa vaiheessa esimerkiksi vanhemmuuden tukemisella. Mutta jos ajatellaan nuorta 9. 60

62 luokalla, ovat tiedonkulku ja oppilaanohjaus merkittävässä asemassa. Nuoren pitää saada tarpeeksi hyvää ja laadukasta tietoa sekä erilaisia vaihtoehtoja omista mahdollisuuksistaan ja nuorelle pitää järjestyä niin paljon aikaa hänen omiin pohdintoihinsa kuin hän tarvitsee. Kouluilla pitäisi olla syksyllä ja talvella neuvontapiste, joka on avoinna henkilön kera, pelkkä opo ei riitä. Tämän kunta voisi toteuttaa yhteistyössä koulujen, nuorisotoimen ja TE -toimiston kanssa. Vastaajista lähes 36 % katsoi, että oleellista on luoda vakiintunut ja toimiva nivelvaiheen yhteistyö eri toimijoiden kesken, siihen liittyvät toimintatavat sekä jonkinlainen nuorten seurantajärjestelmä. Yhteistyön merkitys on selvästi oleellinen jotta kunnan ja valtion, sekä eri hankkeiden, projektien, järjestöjen ja yhdistysten sekä yritysten välinen kommunikointi pelaa ja voimavaroja voidaan kohdistaa nuoria parhaiten hyödyttävällä tavalla. Koordinointi on tärkeää myös siksi, että osaa palveluista rahoitetaan määräaikaisesti avustuksilla ja osan kohdalla on kyse peruspalveluista ja niihin liittyvistä lakisääteisistä velvoitteista: Nivelvaiheeseen liittyvä tuki on erittäin tärkeää. 9 -luokalla pitää pystyä antamaan nuorille koulun puolesta riittävästi ohjausta ja tukea, jotta omat tulevaisuudenkuvat ja toiveet realisoituisivat. Koulutustakuumuotoinen palvelu edesauttaa asiaa. Erilaisen oppijuuden haasteet pitäisi pystyä huomioimaan paremmin koulutustarjonnassa. Ennalta ehkäisy ja varhainen tuki tai puuttuminen mainittiin 36 %:lla vastaajia ja usein erilaisten ohjauspalveluiden ohella. Ennalta ehkäisyllä viitattiin muun muassa perhepalveluihin sekä oppilashuollollisiin palveluihin kuten koulujen kuraattori- ja psykologipalveluihin: Ennaltaehkäisevällä työllä jo niille ketkä nähdään syrjäytymisvaarassa olevana jo yläkoulussa. Vastaajista 33 % oli sitä mieltä, että koulutuspaikkoja tulee lisätä, mutta myös koulutusjärjestelmää ja koulutustarjontaa tulee kehittää entistä monipuolisemmaksi ja joustavammaksi. Lisäksi yhteishakujärjestelmää tulisi 61

63 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia kehittää huomioimaan, ei vain tutkintoon johtavat perinteiset koulutusväylät, vaan myös muut koulutusmahdollisuudet: Turvaamalla riittävä määrä aloituspaikkoja ammatilliselle puolelle ja kehittämällä yhteishaun pistehyvityksiä valmentavia koulutuksia arvostavaksi. Ehkä myös lukion keskiarvorajaa voi arvioida. Muutaman vastaajan mielestä ratkaisuna on oppivelvollisuuden nostaminen 18 ikävuoteen: Henkilökohtaiset tukitoimet, oppivelvollisuuden ikäraja 18 v? Nivelvaiheen saumaton yhteistyö. Seuraavassa esitetään kooste kuntavastauksista, joissa kerrataan monia toimenpiteitä ja palveluja liittyen nuoren varhaiseen tukeen ja yksilölliseen ohjaukseen, opiskelumahdollisuuksiin sekä yhteistyön ja tiedonjakamisen merkitykseen: Saattamalla ja henkilökohtaisella opastuksella. Riittävät tukitoimet mahdollisimman varhain, 2.asteen joustavat ja vaihtoehtoiset opinnot, jos ei valmiuksia niin starttivalmennusta, 10 -luokkia yms. Opinto-ohjaajan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö takaa tiedon kaikista koulupaikan saaneista tai keskeyttäneistä nuorista. Monialaisella eri viranomaisten hyvällä ja tehokkaalla yhteistyöllä puututaan jo perusopetuksen aikana esiin nousseisiin nuorten elämänhallintaan liittyviin puutteisiin tehokkaasti. Koulutusmahdollisuuksista tiedotetaan oppilaille hyvin, käydään tutustumassa eri oppilaitoksiin ja ammatteihin yrityksissä. ( ) eli selkeä ohjausmalli ja riittävästi monipuolisia opiskelupaikkoja ja -muotoja. Huom! Peruskoulussa oppilasohjausta lisää ja ryhmät pienemmiksi. Riittävällä ohjauksella ja velvoitteella hakeutua koulutukseen joko kouluun tai oppisopimukseen. Pisteytykset suoraan 9. luokalta hakeville. 62

64 Aloituspaikkoja oltava riittävästi. Jälkiohjaus tehtävä helpommaksi opoille. Nivelvaihepalaverit todella tärkeitä, niitä jatkettava. Edut tehtävä vaikeammin saataviksi mm. työttömyysedut jne., jos keskeyttää opinnot jne. Onnistumme tällä hetkellä tässä nivelvaiheessa hyvin. Ongelmat ovat muualla esim. ammatillisen koulutuksen läpäisyssä ja opintojen loppuunsaattamisessa. Peruskoulun tulisi pystyä antamaan vielä paremmin sekä valmiudet siirtymävaiheeseen että antaa enemmän tietoa työelämästä ja tulevaisuuden osaajien tarpeista esim. Eväitä isoksi, jossa toiminnallisin menetelmin nuoret ja vanhemmat saavat yhdessä tietoa tulevaisuuteen liittyen ja näin lisätään nuorten ja myös vanhempien vuorovaikutusta nuoren tulevaisuuden suunnitteluun. ( ) Varmistetaan, että "armovitosia" ei anneta vaan osaaminen on riittävällä tasolla toisen asteen opintojen aloittamiseen. Erityisiä opetusjärjestelyjä lisää esim. jopotoiminnan menetelmien levittäminen peruskouluun. Tehokkaalla, hyvällä ja riittävällä yksilöön kohdennetulla opintojen ohjauksella ja tukitoimilla, vanhempien tuella JOHTOPÄÄTÖKSET Koulutuspaikkoja ei ole riittävästi saatavilla tai omalla paikkakunnalla ei ole koulutustarjontaa, myös koulutuspaikan ja koulutustoiveen kohtaamattomuus hankaloitti siirtymistä jatko-opintoihin Vakiintunutta ja toimivaa nivelvaiheen yhteistyötä eri toimijoiden kesken pidettiin tärkeänä Oppilaanohjauksen ja muu henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen merkitys korostuu ohjaus- ja tukipalveluissa 63

65 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Yhteistyötä korostettiin mm. etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan sekä oppilaanohjauksen välillä Nuoren opiskeluvalmiudet, huono opintomenestys, motivaation ja mielenkiinnon puute, päihde- ja mielenterveysongelmat, ylipäätään kypsymättömyys tehdä valintoja tai muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan nähtiin keskeisiksi esteiksi jatko-opintoihin siirtymiselle 64

66 7 Nuorille suunnatut työllisyyspalvelut kuntatasolla Laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) säädetään työ- ja elinkeinotoimistojen (TE -toimistot) alueellisista työ- ja yrityspalveluista. Työja elinkeinoviranomaisen on tarjottava työtä ja koulutusta sekä järjestettävä työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan sisältyviä palveluja työ- ja elinkeinoviranomaisen käytettäväksi osoitettujen määrärahojen rajoissa. Työ- ja elinkeinoviranomaisen on myös seurattava työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteutumista ja osaltaan huolehdittava palveluprosessin etenemisestä (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, 9 ). Kyselyssä kartoitimme kuntavastaajien näkemyksiä siitä, millaisena he näkevät yhteistyön ja yhteistyön mahdollisuudet työvoimahallinnon kanssa hallitusohjelman mukaisen nuorisotakuun toteuttamisessa ja kenellä on vastaajien mielestä suurin vastuu nuorten työttömien työllistymistä edistävistä palveluista Kuka vastaa nuoren työttömän työllistymistä edistävistä palveluista? Kysyimme kunnilta tarkempaa näkemystä siitä, mikä taho heidän mielestään vastaa nuoren työttömän työllistymistä edistävistä palveluista. Tähän kohtaan vastasi 99 % kyselyyn vastanneista kunnista (116 vastaajaa). Kuntien 65

67 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia avovastauksissaan esille nostamia näkökulmia on jaoteltu 5 teemaryhmään, jotka on suhteutettu kysymykseen vastanneiden määrään (n=116). Suurin osa vastaajista toi vastauksissaan esille, että valtion työvoimahallinto eli alueellinen TE -toimisto vastaa ensisijaisesti nuorten työttömien työllistymistä edistävistä palveluista. Tämä ohella tuotiin vastauksissa esille, miten monipuolisia yhteistyömuotoja on paikallistasolle muodostunut TE - toimiston, kuntien palvelusektoreiden, hankkeiden ja erilaisten järjestöjen välillä yhteisenä tavoitteena auttaa nuoria työttömiä tarjoamalla heille työllistymistä edistäviä ja tukevia palveluja. Kuvio 20. Nuorten työttömien työllistymistä edistävistä palveluista vastaava taho, % -osuudet (n=116) Kaikki vastaajat eivät ole nimenneet vastauksissaan selkeästi vain yhtä vastuutahoa. Kuitenkin 70 % vastaajista (81 vastaajaa) oli sitä mieltä, että 66

68 selkeästi päävastuun nuorten työllistymistä edistävistä palveluista kantaa alueellinen TE -toimisto. Lähes 45 % vastaajista oli sitä mieltä, että kunta palvelusektoreineen ja toimintoineen kantaa joko yksinomaan vastuuta nuorten työllistymisestä tai tasaveroisesti TE -toimiston kanssa. Lähes 40 vastaajaa nimesi sekä TE - toimiston että kunnan vastuullisiksi nuorten työllistämispalveluista: TE -toimisto vastaa työllistämisestä sisältäen henkilökohtaisen tuen ammatinvalinnasta ja työhön ohjaamisesta. Jos työllistymistä edistäviä palveluja ovat työkuntoisuus, työn tekemisen valmiudet jne on vastuu tältä osin kunnalla. Paikalliset yritykset ja kolmas sektori vastaavat työpaikkojen tarjonnasta ja niiden soveltuvuudesta nuorille. Monessa vastauksessa tuotiin esille, miten moninainen ja monitahoinen toimijoiden, toimenpiteiden ja palveluiden joukko osallistuu nuorille suunnattujen työllistymistä edistävien ja työttömyyttä ehkäisevien toimenpiteiden ja palveluiden järjestämiseen ja suunnitteluun. Tämä näkyi 18 %:lla vastaajia. Toisaalta vastauksissa kiinnittää huomiota että, nuorten työttömien työllistämistä edistävien palveluiden kohdalla eivät Kelan kuntoutuspalvelut kuuri nouse esille eikä Kela näy myöskään vastaavissa monialaisissa yhteistyöryhmissä. Vastuuta ottavat niin valtion TE -toimisto, kunnat, yritykset, järjestöt ja yhdistykset eri tavoin: Työllisyysasioiden hoitaja yhteistyössä etsivän nuorisotyön ja erityisnuorisotyön, yritysten, kunnan eri hallintokuntien, kolmannen sektorin, seurakunnan ja nuorten työpajan kanssa. Vastuu on laaja. Yhteistyötä tulee olla TE -palvelujen, kunnan, yhdistysten ja yritysten taholta. Kaikkien tahojen tulee sitoutua nuorisotakuun toteuttamiseen. Erittäin tärkeä rooli on myös nuorella itsellään. Lisäksi 4 vastaajaa nimesi nuorten ohjaus- ja palveluverkoston vastaamaan työllistymispalveluja edistävistä toimista ja 3 vastaajalla ei ollut selvää käsitystä kenellä vastuu nuorten työllistymistä edistävistä toimista on: 67

69 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Ingen skillnad vilken sektor (social, ungdomssektorn...) så länge tjänsterna fungerar Saavatko nuoret riittävästi ammatinvalinnanohjausta? Enemmistö eli 59 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei TE -toimistojen nuorille antama ammatinvalinnanohjaus ole riittävää tarpeeseen nähden. Kysymykseen nuorten saamasta ammatinvalinnanohjauksesta otti kantaa 87 % kyselyyn vastanneista kunnista (102 vastaajaa). Kuvio 21. Onko nuorten saama ammatinvalinnanohjaus TE -toimistoissa riittävää? (n= 102) 68

70 Vastaajien kriittisyyteen vaikuttaa keskeisesti se, miten hyvin työvoimahallinnon palvelut ovat ylipäätään nuoria kuntalaisia lähellä. Vastaajat kantavat huolta siitä, kykeneekö työvoimahallinto vastaamaan yhä lisääntyviin palveluodotuksiin tilanteessa, jossa sen resursseja ei juuri olla lisäämässä ja nuorille kohdistetut palvelut ovat muutoksessa. Toimipisteverkoston vähentäminen nähdään vastauksissa selvästi palvelujen huonontumisena ja loitontumisena kauemmaksi asiakaskunnista niillä paikkakunnilla, joissa työvoimapalvelujen toimipistettä ei enää ole Yhteistyötä TE -toimiston kanssa nuorisotakuun toteuttamiseksi? Kyselyssä pyydettiin vastaajia kertomaan lyhyesti, millaista yhteistyötä kunta tekee tai on suunnitteilla TE -toimiston kanssa hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun toteuttamisessa. Kyselyyn vastanneista kysymykseen otti kantaa 95 % kunnista (111 vastaajaa). Seuraavassa vastauksia käydään läpi nostamalla esille avovastausten pääsisältöjä. Vastauksissa nostetut asiat on jaoteltu 5 teemaryhmään ja ryhmien vastaukset on suhteutettu prosenttiosuuksina kysymykseen vastanneiden määrään (n=111). 69

71 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kuvio 22. Yhteistyötä nuorisotakuun toteuttamiseksi TE -toimiston kanssa, % -osuudet (n= 111) Normaalia yhteistyötä mm työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön puitteissa. Tietojen vaihtoa ja asiakkuuksien ohjauksia. Yli 50 % vastaajista kertoo, että yhteistyötä, tietojen vaihtoa ja konkreettisia toimenpiteitä tehdään kuten tähänkin asti. Vastaajista vajaan 20 %:n mielestä yhteistyö on nyt selvästi syventymässä tai jo syventynyt. Vastausten perusteella on kehitteillä uusia yhteistoimintamuotoja, yhteispalvelupisteitä ja toiminnan yhteistä koordinointia yms. Esimerkkinä uudenlaisesta toimintakonseptista on TE -toimiston, kuntien ja Kelan yhteiset työvoiman palvelukeskukset, joissa kaikki 3 toimijaa palvelevat nuoria samasta pisteestä: Yhteistyö paranee ja tiivistyy perustetun yhteispalvelupisteen myötä, jossa toimijat työskentelevät samoissa tiloissa. Yhteispalvelupisteen 70

72 monialaisen työryhmän osaaminen parantaa nuorten poluttamisessa heitä eteenpäin auttavien palveluiden piiriin. Vastaajista noin 13 %:lla yhteistyö näyttäytyy yhteydenpitona eri toimijoiden kesken, mutta mistään vakiintuneemmasta tai syvemmästä yhteistyöstä ei ole kyse. Vastaajista vajaan 10 %:n mielestä tilanne on vielä täysin auki eikä vastaajalla ole tietoa, miten yhteistyötä tullaan jatkossa tekemään johtuen muun muassa työvoimahallinnon rakenneuudistuksesta, joka varsinkin pienillä paikkakunnilla nähdään palvelujen häviämisenä paikkakunnalta. Sähköisten palvelujen ei uskota täysin korvaavan puuttuvaa asioimistoimipistettä. Yhteistyö TE -toimiston kanssa takkuaa pahasti. ( ) kunnasta lopetettiin TE -toimisto, ja palvelut siirtyivät ( ) toiseen kuntaan. Matka on varsinkin nuorille aivan liian pitkä, ja kulkemista vaikeuttaa myös julkisen liikenteen puute. On jotenkin paradoksaalinen tilanne, että valtio vähentää palveluja ja lopettaa TE -keskuksen toimipisteitä ja samalla astuu nuorisotakuu voimaan. Vastaajista 8 % katsoi että yhteistyötä ei ole tai se on vasta suunnitteluasteella: Ei vielä mitään Yhteistyömahdollisuudet TE -toimistojen kanssa vaihtelevat alueellisesti Kuntia pyydettiin kyselyssä arvioimaan yhteistyömahdollisuuksia tai jo tehtyä yhteistyötä TE -toimiston kanssa. Kysymys sisälsi mahdollisuuden arvioida sekä tehtyä että tulevaa yhteistyötä. Moni vastaaja ottikin vastauksessaan kantaa myös siihen, miten yhteistyö on muuttunut työvoimahallintoa koskevan uudistuksen johdosta. Kysymykseen yhteistyöstä vastasi 91 % kyselyyn vastanneista kunnista (106 vastaajaa). Moni vastaaja kävi lyhyesti läpi pidemmän aikavälin yhteistyötä ja 71

73 Nuorisotakuu - uusi tapa toimia siinä tapahtunutta kehitystä. Vastaukset on jaoteltu 5 ryhmään, joissa käsitellään vastaajien arvioita yhteistyön toimivuudesta sekä yhteistyöhön vaikuttaneita syitä. Vastauksia on suhteutettu kysymykseen vastanneiden määrään (n=106). Yhteistyön taustalla negatiivisesti vaikuttaneet syyt liittyvät pääosin siihen, onko TE -toimistolla paikkakunnalla palvelupiste ja palveluja nuorille, toisaalta riittävästi virkamiehiä joiden kanssa yhteistyötä on mahdollista tehdä. Yhteistyöhön positiivisesti liittyneet syyt liittyivät vastaavasti uusiin toimintatapoihin. Kuvio 23. Arvioita yhteistyöstä TE -toimiston kanssa ja yhteistyöhön vaikuttavista syistä, % -osuudet (n= 106) 72

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2015 - seurantakyselyn tuloksia. Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia

Nuorisotakuu 2015 - seurantakyselyn tuloksia. Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia Nuorisotakuu 2015 - seurantakyselyn tuloksia Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia Helsinki 2015 TEKIJÄT Johanna Selkee Maarit Kallio-Savela Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto Helsinki 2015 Suomen Kuntaliitto

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. lausuu kunnioittavimmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa:

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. lausuu kunnioittavimmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Lausunto sivistysvaliokunnalle 21.10.2015 Sivistysvaliokunnalle Viite: Sivistysvaliokunta torstaina 22.10. klo 12.00 / HE 30/2015 Asia: Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu Sisältö Sivu Taustaa 2 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kattavuus 2 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kokoonpano ja kokoontumiskerrat

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 103 Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Tenkulan ym. valtuustoaloitteesta etsivän nuorisotyön tehostettujen kokeilujen toteuttamisesta HEL 2012-012539 T

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015

Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015 Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015 1 5.3.2015 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Helsingin keskusta Vuonna 2013 uudistuneet

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM

Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM Välittämisen koodin prosessikaavio pp.kk.vvvv 2 Palvelutilanne

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Palvelu olen minä! -hanke osana nuorisotakuun monialaisia palveluita Vantaalla

Palvelu olen minä! -hanke osana nuorisotakuun monialaisia palveluita Vantaalla Sivistysvaliokunta 22.10.2015/HE 30/2015/Asiantuntijalausunto teema: Nuorisotakuun toteuttaminen ja etsivä nuorisotyö Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, projektipäällikkö Susanna Salmela Palvelu olen minä!

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Lapin alueellinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 Toteutus ESR -rahoitteisessa hankkeessa ajalla heinäkuu 2011

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin. - Miten nuorisolaki muuttuu?

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin. - Miten nuorisolaki muuttuu? Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin - Miten nuorisolaki muuttuu? Taustaa Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja henkinen syrjäytyminen on lasten

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu/nuorisotakuu 1.1.2013 Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten tilanne Varsinais-Suomessa

Nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten tilanne Varsinais-Suomessa Nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten tilanne Varsinais-Suomessa Parainen 22.5.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Parainen 22.5. 1 Takuun taustoja 110 000 perusasteen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:

Lisätiedot

Perusopetuksesta ilman koulutuspaikkaa jäävät tai keskeyttäneet aikaisin nuoria seuraavasti

Perusopetuksesta ilman koulutuspaikkaa jäävät tai keskeyttäneet aikaisin nuoria seuraavasti Nuoret koulutus ja työllisyys/ taustoja Turkuun 14.5. Koulutus on keskeinen tekijä syrjäytymisen/työllistymisen tekijä Yhteiskuntatakuutyhmä; Tuo esille seuraavat faktat: 110 000 perusasteen varassa olevaa

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 15.6.2015 1 Esityksen sisältö Nuorisotakuun jatkosuositukset kuntoutuksen kannalta Matalan kynnyksen

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS ESR- OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 (Felt 24.3.2015) ESR-Nuorisotakuu TEM, toimintalinja 3: Ohjaamo-toiminnan ja nettiohjauksen kehittäminen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

NUORISOTAKUU KAAKKOIS-SUOMESSA. 19.9.2013 Timo Hakala / Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä

NUORISOTAKUU KAAKKOIS-SUOMESSA. 19.9.2013 Timo Hakala / Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä NUORISOTAKUU KAAKKOIS-SUOMESSA 19.9.2013 Timo Hakala / Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 1 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 Uusi Oulu 1.1.2013 2 Kiiminki Asukkaita 13 300, keski-ikä 32,9 v. Koululaisia 2 300 Ala- ja yläkoulut (8) sekä

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 08.09.2011 Minna Pelto-Huikko Auri Saarinen Antti Pelto-Huikko Forssan seudun Rajanylittäjät Toimenpidekokonaisuudet: 1. Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot