0 SUUNNITELMA 15 LOPPUARVIOINTI Nina K. Hietakangas Sininauhaliiton Arviointipalvelut Tammikuu 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "0 SUUNNITELMA 15 LOPPUARVIOINTI Nina K. Hietakangas Sininauhaliiton Arviointipalvelut Tammikuu 2015"

Transkriptio

1 SUUNNITELMA 15 LOPPUARVIOINTI Nina K. Hietakangas Sininauhaliiton Arviointipalvelut Tammikuu

2 1 TIIVISTELMÄ Suunnitelma 15 -projektin ( ) arviointiraportti. Nina K. Hietakangas. Sininauhaliitto, Helsinki. Tammikuu sivua. Suunnitelma 15 -hankkeen tavoitteena oli 1. vahvistaa nuorten kykyä tehdä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta rakentavia valintoja, 2. edistää tupakoimattomuutta, 3. luoda toimintamalleja ja yhteisiä toimintalinjoja hankepaikkakunnille kasvattajatahojen yhteistyönä sekä 4. tukea vanhemmuutta. Projektissa oli yksi työntekijä, jonka tehtävänä oli käynnistää paikalliset työryhmät ja koordinoida toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Hankealueita oli neljä: Mäntsälä, Kirkkonummi, Karkkila ja Espoonlahti. Yhden työtekijän tehtäväksi tavoitteet olivat melko laajat ja paikkakuntia oli resursseihin nähden monta. Projektiprosessi kangerteli alussa ja oli koordinaattorin vaihtumisen vuoksi välillä pysähdyksissä. Hankkeen tavoitteet tuntuivat abstrakteilta eivätkä paikalliset työryhmät saaneet niistä otetta. Hankkeen ratkaiseva käänne tapahtui, kun työryhmille annettiin konkreettinen tehtävä, vuosikalenterin rakentaminen. Työskentely sai silloin sisältöä ja merkitystä, mikä herätti myös paikallistoimijoiden motivaation. Paikkakunnat toteuttivat tuloksellisesti päihdekasvatuksen vuosikalenterin, kasvattajien yhteiset toimintalinjaukset sekä euron toimintatuella suunnitellut tapahtumat ja uudet käytännöt. Konkreettisten tehtävien ohella onnistumista edistivät tehtävien paikkakuntalähtöisyys, vapaus suunnitella ja rajattu aika sekä toimintatuen kohdalla myös selkeä rahasumma. Lisäksi kaksi työseminaaria selvensivät yhteisten toimintalinjausten ideaa ja merkitystä. Projekti ehti saavuttaa hitaasta liikkeellelähdöstä huolimatta kaikki tavoitteensa melko hyvin. Vaikka varsinaisena kohderyhmänä olivatkin paikalliset kasvattajatahot, myös tavoitteen 1. mukaisesti nuoria saatiin mukaan tapahtumiin sekä erilaisten aktiviteettien ideointiin ja toteutukseen. Nuorten terveiden valintojen vahvistamiseksi rippikoulujen päihdekasvatuksen tueksi laadittiin mm. Päihdeporina-työkalu. Ehkäisevään päihdetyöhön kehitettiin myös uusi toimintakonsepti, Kannabisfoorumi, joka herätti suuren kiinnostuksen. Työpajatyöskentely Karkkilassa tarjosi onnistumisen kokemuksia ja hyviä ajankäyttötapoja nuorille. Tupakoimattomuutta edistettiin tavoitteen 2. mukaisesti välillisesti erilaisten tapahtumien kautta ja lisäksi erikseen SmokeFree-kampanjoilla. Välituntitoiminta Kirkkonummella antoi vaihtoehdon tupakallakäymiseen ja lisäsi hyvää yhteisöllisyyttä. Myös tavoite 3. toteutui osittain. Paikkakunnille syntyi erilaisia ja innovatiivisiakin toimintakonsepteja. Espoonlahden julistekilpailu oli yksi tällainen. Mäntsälässä otettiin käyttöön EHYT ry:n HUBU -menetelmä. Vaikka kaikkien toimintojen jatkuvuudesta ei ole varmuutta, niitä voidaan soveltaa ja kokeilla myös muualla. Kaikilla hankealueilla luotiin toimintalinjaukset, mutta niiden vieminen kunnan rakenteisiin ja osaksi prosesseja jää paikkakunnilla jatkavien työryhmien vastuulle. Vanhempien tukeminen oli 4. tavoite. Lauantaifoorumi on uudenlainen tapa saada vanhempia mukaan päihdekasvatukseen. Heidän tuekseen järjestettiin muitakin tapahtumia ja koulutuksia sekä tuotetiin materiaalia, joista tärkein on nuoren kohtaamiseen tarkoitettu Kuuntele mua! -vihkonen. Vaikka vanhempien tavoittamiseen panostettiin, heitä ei saatu halutussa määrin yhteisten kasvatuslinjojen taakse eikä osallistettua päihdekasvatuksen suunnitteluun. Vanhempien osallistaminen olisi edellyttänyt hankkeen resursseja suurempaa panostusta. Suunnitelma 15 -hankkeen kokemuksista on paljon hyötyä jatkossa, kun uusia projekteja suunnitellaan. Samoin sen tuottamia materiaaleja, ideoita ja toimintakonsepteja voidaan hyödyntää muualla ja soveltaa erilaisilla paikkakunnilla.

3 0 Sisältö 1 SUUNNITELMA 15 -PROJEKTIN TAVOITTEET JA ARVIOINTI Tavoitteiden saavuttaminen Projektin arviointi 2 2 TULOKSIA, TUOTOKSIA JA VAIKUTUKSIA Mäntsälä Kirkkonummi Karkkila Espoonlahti Kuuntele mua! -opas vanhemmille Päihdeporina rippikoulutyöhön 13 3 KOKEMUKSIA HANKEPROSESSISTA 14 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Hankesuunnittelun haasteita ja suosituksia Jatkuvuus ja juurtuminen 19 Lähteet 22

4 1 1 SUUNNITELMA 15 -PROJEKTIN TAVOITTEET JA ARVIOINTI 1.1 Tavoitteiden saavuttaminen Suunnitelma 15 -hankkeen ( ) päämääränä oli vähentää ja ehkäistä yläkouluikäisten nuorten päihteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja valituilla paikkakunnilla. Hankkeesta on laadittu loppuraportti (Liesilinna 2014), jossa on kuvattu projektin rakenne ja vaiheet. Hankkeen päämääränä ollut nuorten päihteidenkäytön ehkäiseminen muotoiltiin neljäksi tavoitteeksi, joita kaikkia hanke pääsi edistämään. Suunnitelma 15 -projektin tavoitteet olivat seuraavat: 1. Vahvistaa erityisesti päihteiden käytön riskiryhmään kuuluvien nuorten kykyä tehdä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta rakentavia valintoja. 2. Tupakoimattomuuden edistäminen. Kannustamme nuoria savuttomuuteen tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua vuosittaiseen SmokeFree-ryhmäkilpailuun. 3. Toimintamallien luominen paikalliseen päihde- ja terveyskasvatukseen kunnan, paikallisseurakunnan ja järjestöjen yhteistyönä. Yhdessä kotien ja alueen toimijoiden kanssa suunnitellaan päihteetöntä toimintaa ja päihteettömiä linjauksia ympäristöanalyysin pohjalta. 4. Vanhemmuuden tukeminen Vaikka tavoitteiden toteutumista ei voi täsmällisesti arvioida, voidaan todeta, että niihin kaikkiin tartuttiin. 1. Nuoria aktivoitiin päihteettömään toimintaan paikallisesti mm. työpajojen ja tapahtumien avulla. Pääosin interventiot kohdistuivat yläkouluikäisiin yleensä, mutta tavoitteen mukaisesti jonkun verran myös riskiryhmään. Kasvattajille järjestetty Kannabisfoorumi oli onnistunut uusi toimintamuoto. Vaikka se ei kohdistunut nuoriin, se tuki välillisesti 1. tavoitetta. Keskeinen teema oli: miten nuorelle kannattaisi puhua kannabiksesta. Ensimmäinen tilaisuus oli täynnä ja jonoon jäi 60 henkeä. Kysyntää foorumille on eri puolilla Suomea ja sitä ollaan juurruttamassa pysyväksi toimintamuodoksi EHYT ry:hyn. Myöhemmin myös Espoo järjesti kannabisseminaarin hankkeen tuella. Rippikouluille tehtiin Päihdeporina-materiaali päihdekysymysten esiinottamista varten.

5 2 2. Tupakoimattomuutta edistettiin SmokeFree-kampanjoilla, mutta arvioitavia tuloksia ei ole olemassa. SmokeFree-kampanjaa olisi voinut käyttää ennen hankkeen alkua paikkakunnilla portinavaajana. Se olisi tuonut tunnettuutta hankkeelle ja konkreettisena toimena innostanut kasvattajatahoja mukaan. Samalla olisi voitu informoida tulevasta projektista. Mahdollisesti kampanjan avulla olisi saatu näkyvyyttä myös paikallismediassa. Myös välituntipelien järjestäminen yhdellä hankepaikkakunnalla näytti vähentävän tupakallakäyntiä. 3. Toimintamallien ja yhteisten linjausten luominen toteutui osittain. Yksittäisiä toimintamalleja syntyi, mutta ne jäivät irrallisiksi. Linjaukset saatiin luotua kaikille paikkakunnille, mutta niiden juurtumista ei vielä nähty. Niiden vieminen palvelurakenteisiin ja käytäntöihin sekä kaikille kasvattajatahoille jäi työryhmien vastuulle. Monia kysymyksiä vielä jäi: Miten linjaukset sisäistyvät työtekijöiden vaihtuessa? Saadaanko mukaan ne toimijat, jotka eivät ole osallistuneet linjausten tekemiseen? Miten linjaukset jäävät elämään, jos alue kuuluu isompaan kokonaisuuteen, jota ohjataan ylemmältä taholta? Linjausten taakse pitäisi saada myös urheiluseurat ja partiot, samoin kauppiaat olisi saatava myyntipolitiikallaan tukemaan linjauksia. 4. Vanhemmuutta tuettiin järjestämällä vanhempainiltoja ja Lauantaifoorumeita vanhemmille sekä muille kasvattajille. Foorumeissa käsiteltiin päihdekasvatuksen kysymyksiä sekä keskusteltiin niistä. Vanhempia ei kuitenkaan saatu aktiivisesti mukaan toimintalinjausten taakse. Vanhempien osallistaminen päihdekasvatukseen on yleinen ongelma. Sitä osoittaa myös hankkeen alkupuoliskolla nuorille tehty kysely (N=920, Liesilinna 2012), jossa 53 % vastanneista nuorista toivoi, että vanhemmat puuttuisivat enemmän lastensa alkoholinkäyttöön. Vanhemmille laadittiin Kuuntele mua! -vihkonen nuoren kohtaamisen tueksi sekä tarjottiin koulutuksia materiaalin käyttöön. Vanhempainyhdistyksillä oli omaa toimintaa iltaisin, mutta aktiivitoimijoilla ei ole mahdollisuutta osallistua hanketyöhön työaikana. 1.2 Projektin arviointi Arviointiraportti tuo esiin hankkeen tuotokset, tulokset ja vaikutukset ulkopuolisten näkökulmasta (paikkakunnat, arvioija), mutta arvioinnin tukena ovat myös projektikoordinaattorin kuvaukset hankkeen kulusta yleensä ja paikkakunnilla erikseen. Tarkempi hankeprosessi on esitetty projektin loppuraportissa (Liesilinna 2014). Arviointiraportin painopiste on hankkeen aikaansaannosten ohella projektiprosessin onnistumisten ja kompastuskivien tarkastelussa sekä projektista kertyneen kokemustiedon hyödyntämisessä tulevissa hankkeissa.

6 3 Suunnitelma 15 -projektin arviointi perustuu seuraavaan lähdeaineistoon: Arviointipalaverien muistiot ajalta Hankepäiväkirjat ajalta Hankepaikkakuntien puhelinhaastattelu 2014 (4 kpl) Ohjausryhmän muistiot ajalta Toimintatuen käytön raportit paikkakunnilta Webropol-kysely aluetyöryhmien edustajille 2014 (N=10) - käytetty lähinnä laadullisia vastauksia vähäisen vastaajamäärän vuoksi Muut hankedokumentit. Arviointi tehtiin kehittävän arvioinnin näkökulmasta, jolloin arvioija oli mukana koko hankeprosessin ajan. Projektikoordinaattori ja arvioija keskustelivat arviointipalavereissa (4 6/vuosi) projektin edistymisestä ja haasteista. Palavereissa hyödynnettiin kertynyttä arviointitietoa sekä arvioijan kokemustietoa hankkeista yleensä. Hankkeesta on laadittu kaksi arvioinnin tilannekatsausta (Hietakangas 2011 ja Hietakangas 2012). Arvioija osallistui myös ohjausryhmän kokouksiin tarkoituksena yhtäältä arviointiedon saaminen ja toisaalta tiedon jakaminen ohjasryhmän jäsenten käyttöön. 2 TULOKSIA, TUOTOKSIA JA VAIKUTUKSIA Haastattelujen mukaan Suunnitelma 15 vastasi paikkakuntien odotuksiin pääsääntöisesti hyvin, vaikka hanke haki muotoaan kauan. Hankkeen tuloksena tietoisuus nuorten päihdeasioista lisääntyi, paikkakunnat saivat konkreettisia välineitä, kuten toimintalinjaukset ja vuosikalenterin sekä pystyivät luomaan omaa paikallistoimintaa. Pilottialueiden kasvattajatahot tutustuivat toisiinsa paremmin ja yhteistyö heidän välillään tiivistyi. Hankkeen ansiosta ehkäisevän päihdetyön asiat olivat enemmän agendalla paitsi paikkakunnilla, myös materiaalin ja esimerkiksi Kannabisfoorumin kautta laajemminkin. Korjaavaan päihdetyöhön hanke ei ulottunut, eikä niin ollut tarkoituskaan. Ainoastaan Kirkkonummen Action Group toimi syrjäytymisvaarassa olevien, koulukiusattujen nuorten parissa. Ryhmässä oli viisi nuorta. Hankeprosessin kulkuun vaikutti merkittävästi päätös jakaa euron toimintatuki paikkakunnille. Tuen avulla saatiin aikaan hyviä tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia kaikilla paikkakunnilla. Sen avulla sitoutettiin nuoria mukaan ja voitiin tarjota selkeitä tehtäviä, mikä innosti sekä kasvattajia että nuoria ideoimaan. Toimintatuen avulla luotiin paikoin pysyviä jälkiä paikkakunnalle. Rahan avulla paikkakunnilla voitiin tehdä sitä, mitä he itse katsoivat tarpeelliseksi. Ulkopuolelta on paljon vaikeampi nähdä todelliset tarpeet.

7 4 Paikallisille sidosryhmille tehdyn Webropol-kyselyn (N=10) pohjalta ei vähäisen vastaajamäärän vuoksi voi tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Kuvassa 1 on kuitenkin tietoa siitä, miten EHYT ry:n menetelmiä on paikkakunnilla käytetty kyselyajankohtaan (lokakuu 2014) mennessä. Vanhempainmateriaali Kuuntele Mua! oli eniten käytössä. Kuva 1. EHYT ry:n toimintakonseptien käyttö paikkakunnilla. Pilottikohteiden välille ei syntynyt yhteistyötä, vaikka se oli alun perin suunnitelmissa. Hanketyö jo omalla alueella toi joillekin työntekijöille paljon lisäkuormitusta, eikä paikkakuntien välinen yhteistyö olisi tarjonnut siihen lisäarvoa. Alueiden toimintaympäristö, resurssit ja tilanne olivat hyvin erilaisia, joten vertaistukea ei olisi välttämättä saatu. Paikkakuntien arvioinneissa on käytetty aineistona Webropol-kyselyä, paikallistoimijoiden puhelinhaastatteluja, paikkakuntien toimintaraportteja, arviointipalavereja ja työryhmien kokousmuistioita. Eri alueiden kehityskulku noudatti pääsääntöisesti samanlaista linjaa ja toiminta kohtasi kaikkialla samantapaisia haasteita.

8 5 2.1 Mäntsälä Mäntsälässä odotukset hanketta kohtaan vaihtelivat, matkalla oli monenlaisia vaiheita ja välillä hanke haihtui kokonaan. Konkretiaa olisi toivottu jo alkumetreille. Alusta asti oli tiedossa, että tarkoitus on luoda yhteiset toimintalinjat. Eri sektoreilta lähti toimijoita innostuneesti mukaan. Lisänostetta toi marraskuussa 2011 järjestetty seminaari, jonka tarkoituksena oli tiivistää paikallistoimijoiden yhteistä näkemystä, jotta nämä voisivat alkaa viedä hankkeen tavoitteita eteenpäin. Seminaariin osallistui laaja joukko toimijoita koulusta, seurakunnasta ja kunnasta sekä koulujen oppilaskuntien jäseniä, mikä osoitti, että tarvetta nuorten päihdetyön kehittämiseen on. Hankkeen tavoitteet eivät kuitenkaan olleet selvät, oli vain käsitys toimintalinjojen luomisesta. Innostus hiipui, mitä lisäsi se, että hankkeeseen tuli katkos koordinaattorin vaihtuessa. Työryhmä jatkoi kokoontumista tämän jälkeen harventuneena ja yhteistyökin toimijoiden välillä väheni. Toiminnan vetovastuu oli projektikoordinaattorilla. Vasta kun hanke tarjosi konkreettisia toimintamalleja, päästiin tekemiseen kiinni. Toiminta elpyi ja paikkakunnalle syntyi hankkeen tavoitteiden mukaista toimintaa. Projektikoordinaattori sai elvytettyä Mäntsälän ja siellä oltiin tyytyväisiä hänen tapaansa johtaa kokoontumisia. Henkilövaihdokset jarruttivat osaltaan hanketyötä. Kunnan nuorisotoimessa oli jatkuva henkilöstövajaus, joten seurakunnan rooli oli työryhmässä tavallista vahvempi. Lisäksi projektin työmuodot sopivat nimenomaan seurakunnan toimintaan. Kunnan nuorisotyö keskittyy nuorisotalojen toimintaan, ei niinkään koulutuksiin tai hankkeen tuomiin toimintamuotoihin. Aktiivisia tekijöitä oli lopulta vähän, mikä hankaloitti työskentelyä. Harrastussektori, kuten urheiluseurat ja partio, olisi ollut tärkeää saada mukaan linjausten laatimiseen. Samoin vanhempien osuus olisi ollut keskeinen, mutta se oli koko ajan hyvin pieni. Yhteistyö koulujen, nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja seurakunnan työntekijöiden kesken sujui jo ennestään hyvin, mutta hankkeen aikana yhteistyö ja tiedonvaihto tiivistyivät. Hanke toi Mäntsälään SmokeFree-kampanjan, päihdetietoa vanhempien rippikoulusunnuntaihin, Lions Quest -koulutuksia nuoriso-ohjaajille sekä kontakteja ja päihdekasvatuksen osaamista. Konkreettisten menetelmien avulla hankkeesta tuli ymmärrettävämpi ja siihen voitiin paikkakunnalla tarttua. Toimintatuen avulla (Ahjosaari 2015) Mäntsälässä koulutettiin 8 paikallista nuorisotyön sekä koulujen oppilashuollon ammattilaista HUBU -ohjaajiksi ja hankittiin EHYT ry:n HUBU -laitteistot. HUBU -menetelmässä käydään läpi päihdekasvatuksen kysymyksiä ja osallistujat voivat äänestää laitteilla anonyymisti

9 6 kunkin kysymyksen kohdalla sopivasta vastauksesta. Vastausten pohjalta keskustellaan niiden herättämistä aiheista. Tällä hetkellä Mäntsälän työntekijät tekevät HUBU -toimintaa oman työn ohella, EHYT ry:n tuella. EHYT pitää alkuvaiheessa koulujen henkilöstölle koulutukset. Tarkoitus on, että koulutettujen ohjaajien avulla HUBU -menetelmästä tulee paikallinen päihdekasvatuksen työmuoto. Se tulee osaksi jatkumoa, jossa kaikki 7-luokkalaiset kohdataan kahdesti lukuvuoden aikana. HUBU -toiminta lävistää koko ikäluokan ja kontakti jatkuu 8. luokalla. (Ahjosaari 2015.) Koulut ovat toiminnassa mukana, jokaiseen HUBU tuntiin osallistuu myös koulun kuraattori. Vaikka työntekijät vaihtuvat, uudetkin koulutetaan menetelmän käyttöön. Näillä näkymin työmuoto on juurtumassa; vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan on kirjattu HUBU -malli jatkuvana toimintana. Menetelmän käyttöönotto Mäntsälässä tarjosi samalla EHYT ry:lle pilottipaikkakunnan, jossa voidaan kokeilla HUBU -toiminnan laajentamista ulkopuolisten tahojen käyttöön. HUBU -toiminnan käyttöönottoa edesauttoi se, että siihen saatiin koulutus jo hankkeen aikana. Toimintalinjaukset ja vuosikalenteri valmistuivat Mäntsälässä ajallaan. Linjauksia olisi ollut hyödyllistä alkaa rakentaa heti, mikä olikin hankkeen alkuperäinen tarkoitus. Linjaukset olisivat silloin ehtineet juurtua ja vakiintua työtapoihin. Ne olisivat myös tarjonneet alustan työvälineille ja suunnittelulle. Mäntsälässä oli jo aiemmin olemassa linjauksia, kyse oli niiden kehittämisestä. Niihin ei tullut suuria muutoksia, mutta nyt vuorovaikutus on tiiviimpää. Linjaukset yritetään nyt liittää kunnan hyvinvointisuunnitelmaan. Syntyi myös idea pyytää yläkoulujen oppilaita kuvittamaan linjauksia. Projekti vakiinnutti yhteiset kokoontumiset Mäntsälään. Työryhmä jatkaa säännöllisiä tapaamisia osana HUIMA-ryhmää. Ryhmällä on koollekutsuja, jonka tehtävä on sidottu toimenkuvaan, ei yksittäiseen henkilöön. Näin ollen tehtävä ei katkea mahdollisiin henkilövaihdoksiin. Ilman nimettyä koollekutsujaa ryhmien toiminta yleensä hiipuu.

10 7 2.2 Kirkkonummi Kirkkonummi oli tyytyväinen hankkeen kautta saavutettuihin tuloksiin, vaikka alkuun hanketyö lähti kankeasti liikkeelle ja innostus oli paikoittaista. Ryhmän muotoutuminen vei aikansa. Alue on laaja, eikä koordinaattorin ollut helppo luoda kompaktia yhteistyötä. Vetovastuu tekemisestä jäi aluksi hänelle, eikä ryhmä saanut tartuttua konkreettisiin toimiin. Vasta kun saatiin konkreettinen tavoite, vuosikalenteri, ryhmä innostui. Hanke eteni siitä eteenpäin tasaisesti. Kunnan ja seurakunnan avaintahot tulivat mukaan. Koska urheiluseurojen vastuulliset ovat töissä päiväsaikaan, he eivät voineet osallistua työskentelyyn. Työryhmän toimintaa hidastivat aika ajoin työntekijöiden vaihtuvuus sekä opettajien ja kunnan työntekijöiden lomautukset. Kantavina voimina paikallishankkeessa olivat rehtorit ja jotkut työntekijät. Kirkkonummella järjestettiin vanhempainiltoja sekä kaksi Lauantaifoorumia murrosikäisten lasten vanhemmille ja kasvatusalan ammattilaisille. Syksyn 2014 foorumissa jaettiin vanhemmille myös vanhempien ja nuorten kohtaamiseen tarkoitettua Kuuntele Mua! -vihkosta. Foorumi oli onnistunut ja siitä aiotaan tehdä toistuva tapahtuma. Huoltajille saatiin välitettyä viesti, että vanhempien on oltava toimintalinjojen kanssa samaa mieltä. Osa vanhemmista ajatteli aiemmin, että vastuuta tarjotaan vain nuorille. HUBU -koulutuksia sekä Lions Clubin koulutuksia pidettiin opettajille ja nuoriso-ohjaajille. Lions Quest -koulutus tarjoaa yhteistoiminnan ja ryhmäytymisen malleja ja niistä palaute oli pääasiassa kiittävää. Kirkkonummella kehitettiin onnistuneesti välituntitoimintaa ja muita aktiviteetteja toimintatuen avulla ja toiminta näyttää jäävän pysyväksi. Paikkakunnan vahvuus koko hankkeen ajan oli se, että rehtorit tulivat mukaan ja veivät myös toimintatuen käyttöasiaa eteenpäin. Raha annettiin koulujen oppilaskunnille, jotka saivat päättää sen käytöstä. Oppilaskunnat kehittivät mm. välituntitoimintaa ja hankkivat siihen tarkoitukseen pelejä. Yhteinen tekeminen ja yhteisöllisyys välitunneilla lisääntyivät huomattavasti ja peleihin oli jatkuva jono. Pelit aktivoivat paitsi pelaajat, myös toivat yleisöä ja lisäsivät me-henkeä. Pelihetket vähensivät houkutusta lähteä tupakalle. Välineet ovat oppilaskunnan vastuulla, mikä on lisännyt oppilaiden vastuuntuntoa. Mitään ei ole vielä mennyt rikki. Oppilaista koulutetaan välituntiohjaajia ja koulut ovat hankkineet lisää tavaroita itsekin.

11 8 Välituntitoiminnan onnistumiseen vaikutti se, että tehtävä tuntui nuorista mielekkäältä, heillä oli konkreettinen rahasumma ja tehtävälle oli rajattu aika. Haittana oli koulujen krooninen aikapula. Organisointi vie opettajankin aikaa, koska yläkoululaiset tarvitsevat vielä aikuisen tukea. Suunnitelma 15 -projektin mahdollistamat hankinnat olivat välttämätön edellytys välituntitoiminnan kehittämiselle niukkojen resurssien koulutoimessa. Välituntitoimintaa aiotaan lisätä ja kehittää edelleen. Kunta on lupautunut hankkimaan ulkoliikuntavälineitä yläkoululaisille, joten tulevaisuudessa liikkuminen lisääntyy entisestään. (Kling 2014, Kurki 2014, Ritakallio 2014.) Välituntitoiminta on istutettu koulun prosesseihin ja pelit jäävät käyttöön. Osa toimintatuesta suunnattiin erityisnuorille perustettuun Action Groupiin. Ryhmässä oli mukana viisi nuorta, joiden kanssa oli leipomista, pelaamista, elokuvia, retkiä ja keskusteluja. Vaikutukset ryhmäläisiin näyttävät hyviltä. Nuoret keräsivät toimintaan myös itse rahaa myymällä keksejä. He ystävystyivät keskenään ja osa rohkaistui kokeilemaan uusia asioita. Huoltajilta saadun palautteen mukaan nuoret lähtivät aina innolla tapaamiseen ja kokivat toiminnan hyvänä. Ryhmä tarjosi nuorille turvaa ja mielekästä, päihteetöntä tekemistä. Koska nuoret kokivat ryhmän merkittäväksi ja haluavat jatkaa sitä, toimintaa jatketaan edelleen. (Rautanen 2014.) Kirkkonummen kolmas idea oli yhteinen toimintapäivä vanhemmille ja nuorille. Päivään kutsuttiin yrityksiä ja urheiluseuroja esittelemään harrastuksia ja muita kiinnostavia aiheita. Oppilaat itsekin esittelivät omia harrastuksiaan, mikä tuotti heille iloa. Myös toimintapäivä jatkunee, vaikka siihen ei tulisikaan rahoitusta. Päivä pidetään toukokuussa, ja syksyllä on mahdollisuus herätellä silloin syntyneitä harrasteideoita henkiin. Hankealueella oltiin tyytyväisiä aikaansaatuihin päihdekasvatuksen linjauksiin. Suunnitelma 15 kokosi kasvatuksen ammattilaisia yhteen ja tiivisti heidän yhteistyötään. He eivät aiemmin olleet pohtineet päihdekasvatusta yhdessä. Erityisesti rehtoreiden mukanaolo oli merkityksellistä. Hanketyöhön osallistui myös seurakunnan erityisnuorisotyö, joka kohdistuu syrjäytyneisiin ja syrjäytymisuhan alla oleviin. Asioista voitiin työryhmässä keskustella syvällisesti ja laaja-alaisesti yhdessä ja tieto toimijoiden välillä kulki aiempaa paremmin. Hyvänä pidettiin HUBU -koulutusten ohella Turvallisesti mopolla - kursseja, toimintatukea sekä Kuuntele Mua! -vihkosta ja rippikoulujen Päihdeporina-työkalua.

12 9 Jatkotapaamiset siirtyvät olemassa oleville aluetyöryhmille sekä ns. Posetiimille. Tiimiin kuuluvat koulujen ja kunnan avaintahot. Hyvänä tuloksena voidaan pitää sitä, että kunnassa oivallettiin yhteistyön tärkeys seurakunnan kanssa. Kirkon nuorisotyö pyydettiin työryhmään mukaan. Nuorten ehkäisevän päihdetyön juurtumista katsottiin parhaiten edistävän kokonaisvaltainen koordinointi, jossa mukana ovat niin kunnan nuorisotyö, koulu kuin seurakuntakin. 2.3 Karkkila Suunnitelma 15 -projekti täytti viivästyksistä huolimatta lopulta Karkkilan odotukset hyvin. Karkkila tuli mukaan vuoden 2012 keväällä. Se oli aluksi innostunut ja toimi hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen tavoitteet vastasivat Karkkilan tarpeeseen, koska siellä oli vähän omia menetelmiä, joita tarjota nuorten ehkäisevään päihdetyöhön. Vaikka kunnalla oli pienet resurssit, ryhmä oli aktiivinen ja mukana oli paljon toimijoita. Sittemmin ryhmä pienentyi, koska Karkkilassa oli pitkään epäselvää, mitä toimintalinjoilla tarkoitetaan. Niiden luominen jäi pyörimään paikalleen ja osallistumismotivaatio heikkeni. Asioiden edistymistä hidasti toisaalta myös työntekijöiden vaihtuvuus ja toistuva uusien jäsenten perehdyttäminen. Avaintoimijat olivat kiireisiä, eikä hanketyöhön ehditty paneutua. Kokouksia katsottiin olevan liian usein. Työryhmä kuitenkin elpyi, kun projekti alkoi tarjota konkreettisia tavoitteita. Hankkeen oheen syntyi myös kunnan omaa toimintaa nuorten päihdetyöhön. Kunta kehitti mm. Helper-katupartiointiryhmää vanhemmille. Ryhmä toimii suurten juhlapyhien ja koulun päättäjäisten aikaan. Karkkilassa löydettiin yhteistyötapa myös toisen hankkeen kanssa, joka kokoaa yhteen yläkoululaisia, joilla ei ole harrastuksia. Heille kehitetään toimintaa urheiluseurojen kanssa. Karkkilassa järjestettiin myös Harrastemessut, jossa esiteltiin vapaa-ajantoimintaa nuorille ja heidän vanhemmilleen. Mahdollisesti tästä tulee jokavuotinen tapahtuma. Vanhempia tuettiin järjestämällä vanhempainilta, Lauantaifoorumi kasvattajille ja Toimiva vuorovaikutus -kurssi (Toivu). Kaikki nämä saivat kiittävää palautetta. Vanhempainillassa jaettiin Kuuntele Mua! -vihkosia ja niitä voidaan edelleen jakaa eri tahoille. Hanke toi alueelle uusia ideoita ja koulutuksia sekä kokosi toimijoita yhteen. Kaupungin tavoitteena oli kehittää omaa päihdekasvatuksen mallia 6-luokkalaisille. Tähän hanke antoi tarpeellista apua ja ohjausta. Lisäksi saatiin yhteinen päihdestrategia ja vuosikello. Projekti toi uusia ikäluokkia päihdetyön piiriin. Yläkoululaisille alettiin järjestää päihteettömyyttä edistäviä toimintamuotoja, joita olivat mm. Asennetta-kampanjan bussi sekä EHYT ry:n SmokeFree-luokat ja Turvallisesti mopolla -kurssit. Karkkilassa koululaisiin

13 10 suunnattuja interventioita helpotti se, että kaikki oppilaat käyvät samaa koulua. Toimintatuella osallistettiin nuoria onnistuneesti taidepajatoimintaan. Mukana oli digiharmonikan soittoa, graffitimaalausta ja tanssikoulun paja. Mukaan tulivat kuvataidekoulu, musiikkikoulu ja tanssikoulu, jotka vastasivat pajatöistä itsenäisesti. Tulokset nähtiin Karkkilan iltatorilla järjestetyssä Street Art -tapahtumassa, jossa nuoret esittivät taitojaan. Tapahtuma keräsi paljon väkeä. Työpajatoiminta oli erinomainen oivallus, ja sitä voisi käyttää laajemminkin sellaisten nuorten aktivoimiseen, jotka eivät jaksa keskittyä pitkään. Pajat tarjoavat myös hyvän vaihtoehdon kalliiden harrastusten sijaan Toimintamuodolle ei toistaiseksi havitella kunnan taholta jatkoa, koska siihen ei ole rahaa eikä työntekijöillä aikaa. Sekä kunnan että seurakunnan työntekijät ovat kuormitettuja eikä työpajoille ole vetäjää. Ongelmana on myös se, että ehkäisevää päihdetyötä tehdään oman toimen ohella eikä se kuulu kenenkään työnkuvaan. Kuitenkin toimintatuella syntyi idea ja sabluuna, joka voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Toivoa jatkostakin on, koska kuvataidekoulu, musiikkikoulu ja tanssikoulu haluavat kokeilla työpajoja omana toimintanaan uudestaan. He saivat uusia harrastajia tempauksen ansiosta. Nuorten innostusta auttoi se, että he saivat olla itse mukana ideoimassa toteutustapoja. Toimintalinjaukset valmistuivat hankeaikana. Paikallislehdet uutisoivat projektin tapahtumista aika ajoin ja myös toimintalinjaukset julkaistiin paikallislehdessä. Linjaukset esitellään kunnassa sekä opettajille, joiden on tarkoitus puhua niistä edelleen vanhempainilloissa. Tietoisuus nuorten ehkäisevän päihdetyön merkityksestä kasvoi ja toiminta sai jämäkkyyttä lisää. Selvä juttu - työryhmän toiminta vakiintui ja se jatkaa hankkeen aloittamaa työtä paikkakunnalla. Jatkuvuuden varmistamiseksi ryhmälle on valittu koollekutsuja. Suunnitelma 15 toi ryhmään uusia jäseniä (aiemmin 2 3, nyt 7). Selvä juttu -toiminta on seurakunnan, nuorisotoimen, koulun ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhteinen tuotos 6-luokkalaisille ja se liitetään vuosikalenteriin. Olisi tärkeää, että kuntayhtymään saataisiin ehkäisevän päihdetyön koordinoija, jonka kautta linjaukset voitaisiin helpommin saada toimintarakenteisiin. Kunnassa ehkäisevän päihdetyön rooli on epäselvä osittain

14 11 siksi, että kuuluminen perusturvakuntayhtymä Karviaiseen pidentää suunnittelun ja käytännön välimatkaa. 2.4 Espoonlahti Suunnitelma 15 vastasi Espoonlahden odotuksia ainakin kohtuullisesti, vaikka siellä oli paljon toimintaa jo ennestään. Alueella on aktiivisia ryhmiä, jotka tekevät ehkäisevää päihdetyötä. Suunnitelma 15 -hankkeen tavoitteena oli tehdä koko kunnan kattavaa päihdelinjausta, mikä tavoitteena oli Espoonlahdessa mahdoton. Se ei ole itsenäinen kunta, vaan isot linjaukset tekee Espoon kaupunki. Alueella oli jo ennestään paljon nuorten ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvaa toimintaa. Hanketyöryhmä muotoutui olemassa olevan ryhmärakenteen päälle ja siihen tuli eri tahoilta jäseniä, myös Espoon kaupungilta. Vaikka osa toimijoista jäi pois ryhmästä jo alkuvaiheessa, yhteistyöverkosto säilyi edelleen toimivana. Projekti toi päihdekasvatuksen ryhmien vuorovaikutukseen ja työskentelyyn lisäpontta. Hanketyö tuli kuitenkin paikallistoimijoiden oman työn päälle, mikä koettiin kuormittavana. Ryhmän innostus toimi aaltomaisesti, välillä se oli korkeammalla, välillä matalammalla. Loppuvaiheessa työryhmä väsähti eikä päätöstilaisuutta saatu järjestettyä. Tietoisuus nuorten päihdeasioista lisääntyi Espoonlahdessa projektin aikana. Alue sai mahdollisuuden osallistua EHYT ry:n koulutuksiin ja Kannabisfoorumiin. Hanketyöhön olisi toivottu vapaa-ajantoimijoita, kuten urheiluseuroja, mukaan, mutta niissä toimivat ovat yleensä töissä päivisin. Yhteistyötä seurakunnan nuorisotyön ja koulujen välillä oli ennenkin ja se jatkunee hankkeen jälkeenkin. Näkyvin interventio oli nuoria osallistava julistekilpailu (Malkki 2015), joka järjestettiin toimintatuen avulla. Mukaan kutsuttiin kaikki yläkoulut (7) sekä seurakuntanuoret. Kilpailuun osallistui oppilaita kolmesta koulusta. Oppilaat paneutuivat huolellisesti töiden tekemiseen. Äänestys pidettiin sähköisesti ja siihen saivat osallistua myös 6-luokkalaiset. Vaikka kilpailu oli työntekijöille aika työläs, se kannatti työntekijöiden mielestä kuitenkin tehdä. Kampanja oli onnistunut ja julisteet olivat puhuttelevia (ks. myös arviointiraportin kansikuvat). Palkinnot piti jakaa nuortentapahtumassa, mutta tapahtuma peruuntui mm. avainhenkilön sairastumisen vuoksi. Niinpä palkinnot jaettiin pienemmässä, lämminhenkisessä tilaisuudessa.

15 12 Tärkeänä työryhmä piti sitä, että nuoria kannustettiin kuvalliseen ilmaisuun sekä kiinnittämään huomiota ympäröivään kuvaviestintään. Valmiit työt käyvät sanatonta keskustelua katsojiensa kanssa. Kilpailun aikana oli luontevaa keskustella nuorten kanssa päihteiden haittavaikutuksista ja niihin liitetyistä positiivisista mielikuvista. Luokissa syntyi hyvää keskustelua päihteistä ja terveistä elintavoista. (Malkki 2015.) Parhaat työt painettiin ja jaettiin alueen kouluihin sekä kaupungin ja seurakunnan nuorisotyölle levitettäväksi. Sähköiset versiot menivät Kirkkohallitukseen ja Sininauhaliittoon. Julisteet jatkavat elämäänsä edelleen; EHYT ry on käyttänyt niitä kouluvierailuilla. Vaikka kilpailu aktivoi nuoria hyvin, se jää näillä näkymin kertaluonteiseksi. Julisteista olisi saatu irti enemmän, jos olisi ollut rahaa markkinointiin ja levitykseen. Jatkosuunnitelmista ei ole sovittu, mutta yhteistyö hankkeessa mukana olleiden kesken jatkuu. Kilpailu voidaan toteuttaa uudestaankin. Lisäksi Suunnitelma 15 oli mukana järjestämässä erilaisia koulutuksia ja vanhempainiltoja. Projekti osallistui onnistuneen kannabiskoulutuksen suunnitteluun. Espoonlahdessa tehtiin yhteistyötä Päihteetön koulu -hankkeen kanssa. HUBU -tunteja pidettiin eri kouluissa sekä erilaisia esityksiä. Monentasoiset työntekijöiden kokoontumiset jatkuvat useassa ryhmässä. Toiminta on siellä vilkasta; Puuma-ryhmä (puuttumisen malli) pitää ala- ja yläkoululaisille tunteja, seurakunta järjestää säännöllisesti päihdekasvatustunteja kouluilla, on koulukummit ja nuorten vapaa-ajan toimintaa. Seurakunta jalkautuu nuorten pariin viikonloppuisin ja tiedottaa toiminnastaan kunnalle ja kouluille. Kaiken kaikkiaan, Espoonlahti on saavuttanut kohtuullisia tuloksia nuorten ehkäisevässä päihdetyössä, jos verrataan aluetta muuhun Espooseen. Hankeaikana kehitettiin yhteisiä toimintalinjoja, mutta Espoonlahdessa on ollut toimivat käytännöt jo aiemmin. Espoon kaupunki ohjaa toimintaa ja antaa ohjeet. Työryhmä kuitenkin loi linjaukset ja vuosikellon. Niiden siirtäminen eteenpäin jäi paikallistoimijoiden tehtäväksi. Linjauksia on tarjottu käytettäväksi koko Espoon alueella. Se pohditutti, olisiko ollut järkevää mennä valmiiseen ryhmään mukaan. Toisaalta erillinen hanketyöryhmä yhdisti toimijoita uudella tavalla ja esimerkiksi rehtorit saivat ryhmästä foorumin yhteiseen reflektointiin. Kaikkialla muualla paitsi Espoonlahdessa on työryhmien kokoontumiset laitettu vuosikalenteriin. Espoonlahdessa jatkaa Toivo-ryhmä, josta tulivat kaikki hanketyöryhmän jäsenet, joten Suunnitelma 15:n tuottama kokemus ja tieto voivat jäädä elämään sen kautta.

16 Kuuntele mua! -opas vanhemmille Vuoden 2014 tärkeimpänä tavoitteena oli vanhemmuuden tukeminen ja vanhempien saaminen päihdelinjausten taakse. Pilottipaikkakuntien opettajat ja nuorisotyöntekijät pitivät tärkeänä, että jokainen nuori tulisi edes kerran päivässä kohdatuksi kunnolla, että aikuinen pysähtyy hänen kohdallaan. Yleisesti ottaen, vanhempien kohtaaminen ja keskustelu heidän kanssaan pitäisi saada liikkeelle paikallistasolta käsin, ulkoapäin tavoittaminen ei onnistu. Vanhemmille laadittiin materiaalia kohtaamisen helpottamiseksi. Alkuajan tuotoksia oli Teesit teini-ikäisen kotiväelle -kortti nuorisotutkija Tommi Hoikkalan vinkkien mukaisesti. Se meni vuoden 2011 Päihdepäivillä kuin kuumille kiville. Kuuntele mua! -vihkonen on merkittävin hankkeen tarjoama keino vanhempien ja nuoren kohtaamisen avuksi. Sen sisältönä on vuorovaikutus vanhempien ja nuorten välillä. Materiaali valmistui erilaisten hidasteiden vuoksi vasta vuonna 2014, joten sille jäi juurrutusaikaa vähän. Vihkosta oli laatimassa kaksi kouluttajaa Gordonin toimivat ihmissuhteet ry:stä ja toinen heistä piti myös aiheesta koulutuksia koordinaattorin kanssa. Materiaalia levitetään paitsi EHYT ry:n, myös Vanhempainliiton kautta. Vihkonen on hyödyksi myös jatkossa. Materiaali käännettiin myös ruotsiksi nimellä Lyssna på mig. 2.6 Päihdeporina rippikoulutyöhön Rippikouluille laadittava materiaali oli alusta asti tärkeä osa hankkeen tavoitteita. Työ eteni aluksi hitaasti ja kompastellen, kunnes se päätettiin tehdä EHYT ry:n omin voimin. Sen jälkeen asiat alkoivat edetä suunnitellussa aikataulussa ja Päihdeporina-työkalu saatiin tehtyä. Sitä pilotoitiin rippikoululeireillä ja se on herättänyt kiinnostusta laajemminkin. Päihdeporinaa on lähetetty mm. Tampereelle ja Pohjanmaalle ja sitä on esitelty Vihdissä ja Vantaalla sekä Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä Jyväskylässä. Päihdeporina käsittelee alkoholikysymyksiä kristillisestä näkökulmasta erilaisten tehtävien avulla.

17 14 3 KOKEMUKSIA HANKEPROSESSISTA Projektin alkutaival oli kivikkoinen. Alun perin paikkakunniksi ajateltiin Lahden Launeen aluetta, Mäntsälää ja Vantaan Hakunilaa. Näistä vain Mäntsälä tuli hankkeeseen, kaksi muuta jäi pois, kun koulut eivät lähteneet mukaan. Lisäksi Helsingin Kannelmäen seurakunta osallistui Smokefree-kilpailuun. Hanke sai hyvän alkusysäyksen Mäntsälän seminaarissa syksyllä Eri toimijatahot olivat innokkaasti mukana ja hyvää keskustelua syntyi. Tämä noste kuitenkin haihtui, koska hanke ei tarjonnut mitään konkreettista tavoitetta. Koordinaattorin vaihtumisen vuoksi toiminta oli pysähdyksissä vuoden 2012 maaliskuuhun asti. Mäntsälässä luultiin jo, että hanke loppui. Uusi projektikoordinaattori joutui hankekatkoksen jälkeen kokoamaan olemassaolevat toimijat uudelleen mukaan sekä nopeasti hankkimaan uudet paikkakunnat poisjääneiden tilalle. Paikkakuntien värvääminen osoittautui hankalaksi ja alussa meni myös liikaa aikaa vastahakoisten paikkakuntien kosiskeluun. Kokemukset hankeprosessista eri paikkakunnilta olivat yhdensuuntaisia. Alkuun oli innostus, joka kuivui kokoon, kun ei ollut, mihin tarttua. Paikallisryhmien työskentely oli silloin koordinaattorin varassa eikä edistystä tapahtunut. Hankkeen ajatuksenahan oli se, että paikalliset ideoivat, suunnittelevat ja tekevät kun taas projekti tarjoaa toiminnan koordinoinnin. Työryhmille ei kuitenkaan ollut selvää, mitä pitäisi tehdä, mitä linjauksilla tarkoitetaan, keitä ne sitovat ja millaisia niiden pitää olla. Paikallistoimijoita rasittivat myös koulujen yhdistymiset, remontit, homeongelmat, lomautukset sekä muut työpaineet ja kiire. Työntekijöiden vaihtuvuus hajotti yhteistyötä ja vei yhteistä kokemuspohjaa ryhmiltä. Aikaa meni toistuvasti uusien työryhmän jäsenten perehdyttämiseen, kontaktien luomiseen ja yhteistyön rakentamiseen. Työntekijöiden määrä paikkakunnilla väheni säästöjen myötä ja tärkeitä toimijoita yhteistyöstä puuttui. Pienet resurssit näkyivät viivästyksinä ja paikoin vähäisenä sitoutumisena. Hankeprosessin käänne tapahtui silloin, kun paikallistoimijat saivat konkreettisen tehtävän. Vuosikello oli ensimmäinen ymmärrettävä asia, johon kaikkien oli helppo tarttua. Samoin kaksi työseminaaria vuonna 2013 auttoi hahmottamaan, mitä linjauksilla tarkoitetaan. Vuosikellon rakentaminen, toimintalinjausten merkityksen oivaltaminen ja kuvaaminen sekä euron toimintatuen avulla tarjottu toimeksianto toivat yhteistyölle sisällön ja merkityksen. Sekä nuoret että aikuiset saatiin parhaiten mukaan, kun he saivat itse suunnitella ja toteuttaa jonkin konkreettisen tehtävän omista tarpeistaan käsin.

18 15 Jokainen paikkakunta sai luotua toimintalinjaukset ja vuosikellon. Näiden olisi tarkoitus muodostaa runkoa nuorten ehkäisevälle päihdetyölle. Se, miten ne saadaan istutettua rakenteisiin, jää paikallistoimijoiden tehtäväksi. Paikkakunnat pääsivät yllättävän hyviin tuloksiin lyhyessä ajassa. Kuitenkin projekti olisi tarvinnut vielä yhden lisävuoden, jotta Kuuntele Mua! -vihko, Päihdeporina ja päihdekasvatuksen linjaukset olisi saatu juurrutettua toimintarakenteisiin. Yksi uusi toimintakonsepti on Lauantaifoorumi, jonka avulla vanhempia saadaan keskustelemaan ja mukaan päihdekasvatukseen. Samalla vanhemmat tutustuvat toisiinsa, mikä osaltaan voi synnyttää uusia ideoita ja intoa. Kannabisfoorumi on toinen uusi, suosiota saanut työväline, joka tarjoaa kasvattajille tietoa huumekysymyksistä. Muita onnistuneita EHYT ry:n koulutuksia ja menetelmiä olivat Turvallisesti mopolla -kurssi ja HUBU -koulutus. Uusi, projektikoordinaattorin tuoma koulutus oli Toivu-kurssi (Toimiva vuorovaikutus). Sinänsä hyvä idea oli Pää edellä -koulutus, mutta koska sen asiasisältö oli enimmäkseen hanketoimijoille tuttu, työmuodon tarjoaminen lopetettiin. Pää edellä -koulutuksia käytetään edelleen EHYT ry:n muussa aluetyössä. Suunnitelma 15 -projektin tärkeimpiä päätöksiä oli jakaa euron toimintatuki paikkakunnille. Sen avulla saatiin luotua innovatiivisia työmuotoja, joita on mahdollisuus jatkaa ja hyödyntää muuallakin. HUBU -toiminta Mäntsälässä antaa EHYT ry:lle tilaisuuden laajentaa hyväksihavaittua menetelmää ja tarjoaa paikkakunnalle konkreettisen välineen jatkuvaluonteiseen päihdetyöhön. Kirkkonummen välituntitoiminta voisi tarjota laajemminkin ratkaisuja yhteisöllisyyden lisäämiseen ja koulukiusaamisen vähentämiseen. Oppilaiden vastuuttaminen toiminnasta ja välineistä tarjoaa yleisiä vinkkejä vastuunannon merkityksestä nuorten kehitykselle. Siitä, mikä koetaan omaksi, pidetään huolta ja siihen panostetaan. Karkkilan työpajat tanssi-, kuvataide- ja musiikkikoulujen omana toimintana näyttävät jatkuvan hankkeen jälkeenkin. Työpajaidea on innovatiivinen ja voisi antaa laajemminkin toimintakonseptin lyhytjännitteisyydestä kärsivien lasten ja nuorten tukemiseen. Espoonlahden julistekilpailulle ei ole näkyvissä jatkoa, mutta luotua toimintasabluunaa voidaan käyttää uudestaan ja muualla. Julisteet jäävät elämään EHYT ry:n toiminnassa. Niitä voisi käyttää erilaisissa kampanjoissa, markkinoinnissa ja tapahtumissa. Nuoria saatiin sitoutettua mukaan, kun heille tarjottiin selkeä tehtävä, aikataulu ja budjetti. Eri paikkakunnilla laaja-alaista yhteistyötä on estänyt se, että seurakuntaa ei aina ole otettu yhteisiin pöytiin. Vaikka se on usein vahva toimija paikkakunnalla, se ei ole ollut mukana suunnittelussa eikä sinne jaeta informaatiota. Seurakunta tapaa 15-vuotiaat koulun ohella kaikkein varmimmin, mutta se ei ole ollut mukana ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa. Hankkeen vaikutuksesta kaikkien paikkakuntien työryhmiin kutsuttiin seurakunnan edustajat. Ai-

19 16 nakin Kirkkonummella seurakunta on kutsuttu työryhmään jatkossakin. Seurakuntaa puolestaan pitäisi kannustaa ottamaan päihdekysymykset esiin nuoriso- ja rippikoulutoiminnassa, nyt kun rippikoulutyöhön on materiaalikin. Tiedonkulku pilottialueiden sisällä oli etenkin alkuaikoina kitkaista. Tieto koordinaattorin ja paikallistoimijoiden välillä ei kulkenut sujuvasti eikä myöskään aina paikallistoimijoiden välillä. Tiedonvälitys suurelle yleisölle onnistui parhaiten Karkkilassa, jossa paikallislehdet aika ajoin nostivat esiin hankkeen tapahtumia ja toimintaa. Hankkeen aikana tapahtui iso organisaatiomuutos, kun hankkeen alkuperäinen emojärjestö Terveys ry fuusioitui kahden muun järjestön kanssa EHYT ry:ksi. Hyvä muutos EHYT ry:n sisällä oli, kun Suunnitelma 15 -hanke siirtyi koulutyönyksikköön. Se toi koordinaattorin lähemmäksi samaa työtä tekeviä kollegoita ja mahdollisti paremman tiedonvaihdon, esimiestuen ja yhteistyön. Suunnitelma 15 -hankkeen kumppanina oli Sininauhaliitto ry, jonka piti tarjota toimintamalleja erityisesti rippikoulutyöhön. Käytännössä kaikki hankkeen toimintamuodot tulivat kuitenkin EHYT ry:n ja muiden kumppaneiden, kuten Helsingin NMKY:n (HNMKY) ja Lions Clubin, panoksena. HNMKY on Sininauhaliiton jäsenjärjestö. Sininauhaliitto ry:ssä tapahtuneet henkilövaihdokset sekä uuden projektikoordinaattorin seurakuntatyön kontaktit ja kokemus yhdessä vaikuttivat siihen, että Sininauhaliitto ry:n merkitys projektissa väheni. Myös rippikouluille suunnattu Päihdeporina-materiaali suunniteltiin EHYT ry:n koulutyönyksikössä. Sininauhaliitto ry:n panos muodostui pääasiassa hankkeen arvioinnista sekä ohjausryhmätyöskentelystä. Ohjausryhmän edustaja vaihtui muutamaan kertaan. Lisäksi Sininauhaliiton arviointipäällikkö oli ohjausryhmässä arvioijan roolissa.

20 17 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 4.1 Hankesuunnittelun haasteita ja suosituksia Suunnitelma 15 -hankkeen kokemuksia voidaan käyttää tulevien projektien suunnittelussa. Ajatuksia ja ideoita on poimittu molempien projektikoordinaattoreiden kommenteista, arviointipalaverien aineistosta ja paikallistoimijoiden haastatteluista. Hankesuunnitelmaa laadittaessa olisi ollut tärkeää keskustella asiantuntijoiden kanssa siitä, millainen toteutus olisi mahdollinen. Kirkon nuorisotyöntekijät, kuntatyöntekijät, rehtorit, nuoret ja vanhemmat olisivat voineet antaa ideoita hankesuunnitelmaan. Tarkoitus oli tavoittaa rippikoululaiset ja yläkoululaiset. Nuorten suora tavoittaminen onnistuu vain iltaisin, eivätkä rippikoululaiset ja yläkoululaiset ole yksi ja sama ryhmä. Hankkeen todellisena kohderyhmänä olivatkin paikalliset kasvattajatahot, joihin toimenpiteet siis kohdistettiin. Vasta toissijaisena kohderyhmänä olivat nuoret, joiden hyvinvointia pyrittiin parantamaan työryhmien toimenpiteiden kautta. Yksi ehkäisevän päihdetyön haaste on se, että päihdekysymyksiin saattaa olla vaikea sitouttaa työntekijöitä esimerkiksi seurakunnassa tai koulussa. Sitä ei välttämättä mielletä omiin tehtäviin kuuluvaksi asiaksi. Joskus myös koko päihdealaa vierastetaan eikä siihen haluta ottaa osaa. Ehkäisevää päihdetyötä ei myöskään aina ole organisoitu kunnassa kenenkään vastuulle, jolloin koko työala jää hämäräksi. Vanhemmilla ei aina ole selvää käsitystä siitä, että päihdekasvatuksen vastuu on heillä eikä nuorta voi jättää siinä omilleen. Vanhempien mukaan saamiseksi pitäisi olla ohjelma, joka heitä kiinnostaa. Kohtaaminen ei kuitenkaan saisi jäädä pelkästään vanhempien oman aktiivisuuden varaan. Kouluissa voisi järjestää tilaisuuksia, joissa olisi jokin konkreettinen aihe, johon sisältyisivät myös päihde-asiat. Esimerkiksi Turun ympäristössä on järjestetty tilaisuuksia, joissa vanhemmille esitetyt kysymykset on sisällytetty 7-luokkalaisten opintosuunnitelmaan. Kysymyksiä on käsitelty sitten ryhmissä vanhempien ja oppilaiden kanssa. Tavoitteet olivat hankkeen kokoon ja kestoon nähden melkoisen laajat ja abstraktit. Niihin olisi saatu parempi ote sekä hankekoordinaatiossa että paikkakunnilla, jos ne olisivat olleet konkreettisempia. Lisäksi olisi heti alussa ollut tarpeen tarkentaa ne paikkakuntien omiksi, käytännön tehtäviä koskeviksi tavoitteiksi. Kun kattavia toimintalinjoja luodaan, paikkakuntien pitäisi olla sel-

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p Kaupunki osallistaa 10.09.13 p Osallistumisen tavat murroksessa 10.09.13 Entä ne nuoret? Samaan aikaan kun nuorten luottamus auktoriteetteihin kasvaa, luottamus muihin ihmisiin vähenee. Käsitys siitä,

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010 Hankkeen tapahtumat Alussa oli suo, kuokka ja. . vuorovaikutuksen puute Paradoksimme Suuri osa henkilökuntaamme on asiakas/potilastyössään vuorovaikutuksen ammattilaisia ja silti Kalliolan sisällä henkilökunnan

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015. Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta

Lisätiedot