KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako?"

Transkriptio

1 KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako? Selvitys kasvatusyhteistyöhankkeen vaikutuksista Koivukylän alueella Liisa Rautio Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Sosionomi (AMK) Liisa Rautio KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako? Selvitys kasvatusyhteistyöhankkeen vaikutuksista Koivukylän alueella. 36 sivua, 3 liitettä. Tarkastelen työssäni Koko kylä kasvattaa-hanketta Vantaan Koivukylän alueella. Hankkeella on käynnistetty kasvatusyhteistyö alueen perheiden sekä kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kesken. Hanke perustuu ns. Laukaan mallille, ja sillä pyritään tukemaan koteja niiden kasvatustehtävässä. Tutkimusotteeni on kvantitatiivinen. Teoreettisena pohjana työssäni käytän Bronfenbrennerin ekologista mallia, jonka mukaan lapsi kasvaa ja kehittyy vuorovaikutuksessa sosiaalisen ja fyysisen ympäristönsä kanssa. Teoriaa tukevina käsitteinä käytän sosiaalisen tuen ja vertaisryhmän käsitteitä. Vanhemmuudessa on monia piirteitä, jotka ovat ristiriidassa yhteiskunnassa tällä hetkellä vallitsevien arvojen kanssa. Vuorovaikutus toisten vanhempien kanssa tarjoaa mahdollisuuden vertaisryhmältä saatavaan sosiaaliseen tukeen, jolla vanhemmuutta voidaan vahvistaa. Yhteistyö viranomaisten kanssa antaa toiminnalle ammatillista tukea. Varsinaisten viranomaistahojen - koulun, päivähoidon, lastensuojelun - lisäksi toimintaan ovat lähteneet mukaan myös muut lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat aikuiset, kuten kauppias, kirjasto, poliisi ja urheiluseurat. Selvitän työssäni hankkeen vaikutuksia vanhempien kasvatusasenteisiin ja - käytäntöihin. Miten hankkeeseen suhtaudutaan alueella, noudatetaanko hankkeen toimintaperiaatteita myös käytännössä? Kartoitan myös hankkeen vaikutuksia yhteisöllisyyden syntymiseen kaupunkimaisessa ympäristössä. Toimiiko yhteisvastuullisen, kollektiivisen vanhemmuuden periaate urbaanissa lähiössä? Hanke tunnettiin alueella varsin hyvin ja siihen suhtauduttiin periaatetasolla hyvin myönteisesti. Myös hankkeen toimintaperiaatteisiin oltiin sitouduttu tämän selvityksen tulosten perusteella hyvin. Kriittisimmin suhtauduttiin kollektiivisen kasvattamisen toimivuuteen ja omien kasvatuskäytäntöjen muuttumiseen hankkeen ansiosta. Asiasanat: vanhemmuus, kasvatus, perhe, yhteisöt, yhteisöllisyys, verkostoituminen, vertaisryhmät, sosiaalinen tuki. Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, kirjasto.

3 3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC/ JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT IT NEEDS A VILLAGE TO BRING UP A CHILD. A cooperative upbringing project in an eastern suburb of Vantaa. Liisa Rautio Järvenpää pages, 3 appendices In this final thesis my aim was to study a project which deals with the cooperation between the parents and the authorities in upbringing the children. This project has been started in an eastern suburb of Vantaa in The main idea in the project is that all the adults agree on the rules concerning the behaviour of the children and are committed to follow them. The study material was collected by a questionnaire in February The questionnaire was addressed to the parents of the sixth grade pupils of one school in the area. The parents were asked if they knew the project and approved its principles. They were also asked if the project had had any influence on the attitudes and practices of the child rearing in the family. As a theoretical basis in this study the Bronfenbrenner Ecological model has been used. According to this model a child grows up and develops in interaction with his/her social and physical environment. As additional concepts theories of social support and peer group have been used. In our society there are values that are in contradiction with the values of parenthood. Individualism, effectivity, work- orientation and privatization are common values, and they are not easy to adapt to the needs of family. This is why the families need support in their child rearing. The study indicates that the parents had a positive attitude tovards the project. They were committed to the principles mentioned in the project. The collective, communal upbringing of the children caused the most critical attitude among the parents. Key words: parenthood, upbringing, family, communities, communality, networks, peer groups, social support. Deposited: Diaconia Polytechnic/ Library of Järvenpää Unit.

4 1 JOHDANTO VANHEMPANA OLEMISEN VAIKEUS MUUTTUNEESSA YHTEISKUNNASSA Vanhemmuuden yksityistyminen Perheen muutos Perhe ja työ Laman vaikutukset perheissä Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tarve TEOREETTINEN PERUSTA KASVATUSYHTEISTYÖLLE Kasvatusyhteistyö verkostona Kasvatusyhteistyön antama sosiaalinen tuki Kasvatusyhteistyön kautta saatu palaute KOKO KYLÄ KASVATTAA-HANKE Hankkeen käynnistyminen Koivukylän ja Havukosken alueilla Hankkeen toimintaperiaatteet ja organisaatio Tavoitteet ja menetelmät niiden saavuttamiseksi TUTKIMUSAINEISTO Tutkimusongelma Tutkimuskohde Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen kulku Validiteetti ja reliabiliteetti Aineiston analyysi TULOKSET Hankkeen tuntemus ja siihen osallistuminen Hankkeen periaatteiden hyväksyminen Hankkeella aikaansaatu muutos Kollektiivinen kasvatusvastuu Kiinnostuneisuuden yhteys yhteisöllisyyden osatekijöihin Yhteydenpito muihin vanhempiin Kasvatuskäytäntöjen muuttuminen Suhtautuminen kollektiiviseen kasvattamiseen Tuloksiin kohdistuva kritiikki YHTEENVETO SELVITYKSEN TULOKSISTA Bronfenbrennerin ekologisen mallin toteutuminen POHDINTAA Teoria ja käytäntö Hankkeen vetäjän rooli Viranomaisyhteistyö Vanhempien sitouttaminen hankkeeseen Yhteisöllisyyden mahdollisuudet KKK-hankkeen tämänhetkinen tilanne Lopuksi...43 LÄHTEET...44 LIITE

5 5 1 JOHDANTO Olen työskennellyt usean vuoden ajan lapsiperheiden kanssa ja havainnut työssäni, että monet vanhemmat ovat kovin yksinäisiä ja epävarmoja vanhemmuudessaan. Vaikka tietoa vanhemmuudesta on paljon saatavilla, se on usein ristiriitaista. Pienten lasten vanhemmat ovat kuitenkin hyvin kiinnostuneita vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä. He osallistuvat jo vauvan odotusaikana vanhemmuuteen valmentaville kursseille ja vauvan synnyttyä erilaisiin vanhempilapsikerhoihin. Pieniä lapsia myös hoidetaan paljon kotona, palkansaajista lähes puolet käytti mahdollisuutta hoitovapaaseen vuonna 1995 (Auvinen 1995, 61). Kiinnostus vanhemmuuteen näyttäisi laimenevan lapsen kasvaessa. Puhutaan kadonneesta vanhemmuudesta. Vanhemmat ovat liian sallivia, he eivät uskalla asettaa rajoja lapsilleen eivätkä ottaa kasvatusvastuuta vaan toivovat, että yhteiskunta - päiväkoti, koulu, ammattilaiset - hoitaa kasvattamisen. Mitä pitäisi tehdä, jotta vanhempien mielenkiinto kasvatuskysymyksiin säilyisi vauvaiän jälkeen? Uskon, että lähes kaikki vanhemmat haluaisivat olla hyviä vanhempia, mutta usein tuntuu, että heiltä puuttuu keinoja siihen, tai ainakin he itse luulevat niin. Laukaalla käynnistettiin vuonna 1995 Yhdessä elämään-projekti, jonka tarkoitus on tukea koteja niiden kasvatustehtävässä. Sen puitteissa aloitettiin kasvatusyhteistyö alueen perheiden sekä kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kesken. Päävastuu kasvatuksesta jätetään kodeille, ja viranomaisten tehtävänä on tukea perheitä kasvatuksessa. Projekti pyrkii olemaan prosessi, jonka myötä yhteistyö muodostuu elämäntavaksi. (Eskelinen 1999.) Laukaan mallia on sovellettu monilla eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Vantaan Koivukylässä käynnistettiin syksyllä 1998 Laukaan mallia soveltava hanke, joka sai nimekseen Koko kylä kasvattaa eli KKK. Hankkeen puitteissa on sovittu konkreettisesti säännöistä, joita kaikkien mukana olevien toivotaan noudattavan.

6 6 Aikuisten tehtävänä on toimia mallina lapsille, ja toisaalta puuttua lasten tekemisiin aina, kun yhteisiä sääntöjä on rikottu. Kyseessä ovat yksinkertaiset perusasiat, peruskasvattaminen. Koivukylä on 1970-luvulla rakennettu kerrostalovaltainen lähiö, jonka ydinalueella asuu noin asukasta. Muuttoliike alueella on runsasta, ja nuorten osuus väestöstä on suuri. Alueella on ongelmalähiön maine, ja siellä on vuosien varrella toteutettu monia projekteja ongelmien ratkaisemiseksi. Koko kylä kasvattaa-hanke on herättänyt alueella suurta mielenkiintoa. Hankkeeseen ovat osallistuneet vanhempien lisäksi ainakin kaikki alueen koulut, nuorisotoimi, lastensuojelu, poliisi, paikallinen kauppias, kirjasto ja urheiluseurat. Useita yleisötilaisuuksia on järjestetty hankkeen tiimoilta, ja hanke on ollut paljon esillä paikallisissa lehdissä. Onkin puhuttu kasvatuksen kansanliikkeestä alueella. Kiinnostusta kasvatuskysymyksiin on siis olemassa, vanhemmat ja ammattilaiset ovat lapsista ja nuorista huolissaan. Haluan työssäni selvittää hankkeen vaikutuksia vanhempien kasvatusasenteisiin ja -käytäntöihin. Minkälaisia käytännön vaikutuksia hankkeella on ollut alueella ja kotien käytännön kasvatustilanteissa? Onko sosiaalista vanhemmuutta, huolenpitoa myös muiden lapsista, mahdollista toteuttaa urbaanissa lähiössä? Antaako hanke perheille lisää vastuuta vai viekö sosiaalinen vanhemmuus päinvastoin vastuuta pois lasten omilta perheiltä? Onko yhteisöllisyyttä ylipäätään mahdollista toteuttaa Koivukylän kaltaisessa lähiössä? Tämän kaltaisiin kysymyksiin lähdin työssäni hakemaan vastauksia..

7 7 2 VANHEMPANA OLEMISEN VAIKEUS MUUTTUNEESSA YHTEISKUNNASSA 2.1 Vanhemmuuden yksityistyminen Tietoinen, järjestelmällinen kasvattaminen on historiallisesti tarkasteltuna melko uusi ilmiö. Aiemmin käytöstavat ja erilaiset valmiudet sekä tarvittavat tiedot saatiin arkielämästä, aikuisten työtä seuraamalla ja siihen osallistumalla. Vielä luvulla talonpoikaisessa yhteisössä kasvatusvastuu oli kollektiivinen, kuka tahansa kyläläinen oli oikeutettu korjaamaan lasten käytöstä. Vasta paljon myöhemmin perheen yksityistyminen johti siihen, että naapurien puuttuminen lasten käytökseen alettiin kokea perheeseen kohdistuvaksi loukkaukseksi kuten nykyisin (Kortteinen 1982, 251). Suomalainen yhteiskunta kaupungistui viime vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla ennätysmäisen nopeasti. Tähän rakennemuutokseen liittyvät muutot, siirtymiset paikkakunnalta toiselle, heikensivät perheiden yhteyksiä sukulaisiinsa (Auvinen 1995, 9). Viime vuosina maan sisäinen muuttoliike on uudelleen kiihtynyt. Lisäksi perheet muuttavat paljon kaupunkien sisällä eivätkä oikein juurru mihinkään. Viime vuosikymmeninä yhteiskunnan osallistuminen kasvattamiseen on lisääntynyt tuntuvasti. Päivähoidon ja koulun osuus lähes jokaisen lapsen elämässä on kasvanut. Kasvattaminen on professionaalistunut, ammatillistunut: uskotaan, että täytyy olla ammattilainen ollakseen hyvä kasvattaja. Vanhemmat eivät luota omiin kykyihinsä kasvattajina.

8 8 Toisaalta edelleen eletään hyvin perhekeskeisesti. Perhe- ja kotikeskeinen elämäntapa, familismi, on ollut vallitseva kehityssuunta 1800-luvulta lähtien. Elämä on keskittynyt ydinperheen ympärille, laajemmat solidaarisuussiteet, kuten suku ja naapurit, ovat heikentyneet. Familismin yleistyminen ja individulismin, yksilöllisyyden lisääntyminen ovat rinnakkaisia, samanaikaisia kehityskulkuja. Perheestä on tullut yksilön kylä. (Karisto, Takala, Haapola 1998, , Jallinoja 1984, 110.) 2.2 Perheen muutos Perhekäsitykset ovat moninaistuneet. Perinteisen ydinperheen ja avioliiton rinnalle on tullut uudenlaisia perheitä, avoliittoja, yksinhuoltaja- ja uusperheitä. Avoliitot ovat yleistyneet ja avioliittojen solmiminen vähentynyt 1990-luvulla (Nikander 1997, 15). Avioliitot myös päätyvät entistä nopeammin eroon: vuonna 1990 solmituista avioliitoista 10 prosenttia oli päätynyt eroon neljässä vuodessa, kun vuonna 1980 vastaavan ero-osuuden saavuttamiseen kului lähes seitsemän vuotta (Nikander 1997, 17). Ihmisten väliset sitoumukset ovat keventyneet ja vaihtoehtoiset elämäntavat ovat lisääntyneet. Zygmunt Bauman käyttää tästä ilmiöstä nimitystä kelluva rakkaus. Tällä käsitteellä Bauman tarkoittaa toistaiseksi tapahtuvaa sitoutumista suhteeseen, joka kestää juuri niin kauan kuin molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. (Bauman 1996, 271.) Myös vanhemmuus on erilaista näissä lyhyen sitoutumisen ihmissuhteissa. Jallinojan mukaan parisuhteen merkitys perheessä on kasvanut vanhemmuuden kustannuksella, parisuhteesta on tullut perheen perusyksikkö (Jallinoja 2000, 19). Huonoon parisuhteeseen ei tyydytä, siitä on hyväksyttävää pyrkiä pois. Usein myös vanhemmuus muuttuu - ainakin fyysisesti - etäisemmäksi parisuhteen loppumisen myötä.

9 9 2.3 Perhe ja työ Sanotaan, että suomalainen on ahne työlle. Työntekoa pidetään meillä suuressa arvossa. Perheen kanssa kotona vietettyä aikaa ei koeta työnteoksi silloinkaan, kun vanhempi hoitaa omia lapsia kotona vanhempainlomalla. Ollaan vain kotona. Ajallemme on ominaista työnteon merkityksen korostaminen. Jallinoja puhuu menestyskulttuurista, jossa vain työelämässä saavutetulla menestyksellä on merkitystä (Jallinoja 2000, 220). Vielä pitemmälle menee amerikkalainen sosiologi Arlie Russell Hochschild, joka väittää, että nykyaikaisessa yhteiskunnassa työ ja perhe ovat ikään kuin vaihtaneet paikkaa: työssä viihdytään, siellä ovat ihmiselle tärkeät ihmissuhteet, kun taas kotona hoidetaan velvollisuuksia, joista ei saada suurtakaan tyydytystä (Hochschild 1997 ). Suomalaisessa perheessä molempien vanhempien kokopäiväinen työpanos tarvitaan, jotta perhe tulee toimeen taloudellisesti. Muualla Euroopassa ja myös muissa Pohjoismaissa osapäivätyötä tekevien naisten osuus on huomattavasti suurempi (Auvinen 1995, 38). Tasa-arvonäkökulmasta suomalainen käytäntö on hyvä, mutta vanhemmuuden näkökulmasta tästä seuraa, että lasten ja vanhempien yhteistä aikaa on meillä vähemmän kuin muualla. Työn ja perheen yhteensovittamista on pyritty helpottamaan pidentämällä äitiys- ja vanhempainlomia sekä tarjoamalla alle kolmevuotiaiden vanhemmille mahdollisuus hoitaa itse lapsiaan kotihoidontuen avulla. Päivähoitoa on puolestaan kehitetty siten, että nykyisin kaikilla alle kouluikäisillä on oikeus kunnalliseen hoitopaikkaan. Alle kouluikäisten vanhemmilla on oikeus tehdä lyhennettyä työpäivää, ja myös vuorotteluvapaajärjestelmää käytetään helpottamaan työn ja perheen vaatimusten yhteen sovittamista.(perhepolitiikka Suomessa 1999.) Näistä uudistuksista huolimatta monet vanhemmat kokevat, että heillä ei ole riittävästi aikaa lapsilleen. Työssä saamieni kokemusten perusteella olen sitä mieltä, että yksi lasten ja nuorten suurimmista ongelmista tällä hetkellä on

10 10 yksinäisyys ja aikuiskontaktien vähäisyys. Tuore Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimus vahvistaa tätä käsitystäni. Kyseisen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta 5-12 vuotiaasta on sitä mieltä, että vanhemmilla ei ole heille tarpeeksi aikaa. (Lapsen ääni 2001.) Yhteiskunnassa vallitsevat arvot eivät tue vanhemmuutta. Elämäntyyli ei suosi pysyvyyttä, vaan kaiken tulee olla dynaamista, joustavaa, nopeaa ja vaihtuvaa. Elämässä menestymistä mitataan aineellisilla arvoilla, ja se edellyttää työhön panostamista. Tämä tapahtuu usein perheen kustannuksella, työtä ja perhettä yhteen sovitettaessa työn näkökulma voittaa. (Keurulainen 1998, 163.) Onko perhe siis menettänyt merkityksensä nykyaikaisessa yhteiskunnassa? Mielestäni ei ole. Toimiva yhteiskunta edellyttää toimivaa, tervettä perhettä. Perheen ja yhteiskunnan hyvinvointi on monin tavoin sidoksissa toisiinsa (Auvinen 1995, 7). Muutospaineista huolimatta perhe on osoittanut ylivertaisuutensa keskinäisessä huolenpidossa ja tunnesiteiden kasvupohjana (Auvinen 1995, 40). Lapsen näkökulmasta perheellä on edelleen suuri merkitys. Lapsi tarvitsee pysyviä ihmissuhteita ja turvallista kasvuympäristöä voidakseen itse kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Perhettä siis tarvitaan, mutta se puolestaan tarvitsee tukea pystyäkseen hoitamaan tehtävänsä lasten kasvattajana muuttuneessa maailmassa. 2.4 Laman vaikutukset perheissä Viime vuosikymmenen alkupuolen lama vaikuttaa edelleen monissa perheissä. Työttömyys, julkisen sektorin leikkaukset ja verotuksen kiristyminen vaikeuttivat lapsiperheiden elämää. (Oinonen 1999, 169). Suurtyöttömyys toi mukanaan taloudellisia vaikeuksia ja velkaantumista, jotka aiheuttivat paitsi taloudellisia, myös sosiaalisia ongelmia, monesti jopa syrjäytymistä.

11 11 Laman aikana julkisten palveluiden taso heikkeni. Toteutetut tulonsiirtojen leikkaukset kohdistuivat muuta väestöä ankarammin lapsiperheisiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsiperheiden saamien perhetukien arvo on laskenut luvulla huomattavasti. Lapsilisien sekä nimellinen että reaalinen arvo on heikentynyt. Kun otetaan huomioon vuonna 1994 poistetut tuloverotuksen lapsikohtaiset vähennykset, voidaan todeta, että lapsiperheiden taloudellinen asema suhteessa muuhun väestöön on heikentynyt 1990-luvulla. (Kurjenoja 2001.) Lisäksi laman aikana toteutetut muut leikkaukset, kuten leikkaukset koulujen kerhotoimintaan ja nuorisotoimeen, vaikuttivat lapsiin ja sitä kautta myös perheisiin. Lama vaikutti myös koko yhteiskunnan henkiseen ilmapiiriin. Elämää hallitsevia tuntemuksia olivat näköalattomuus, masentuneisuus ja epävarmuus. (Oinonen 1999, 175.) Vuosikausia vallinneella ahdistavalla yhteiskunnallisella ilmapiirillä on varmasti ollut vaikutusta myös vanhemmuuteen. 2.5 Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tarve Perhe on ristiriitaisten odotusten kohteena. Yhtäältä sen jäsenille toivotaan enemmän vapautta ja omaehtoisuutta, toisaalta perheeltä odotetaan myös yhteisyyttä, turvallisuutta ja arkipäivän rutiineja. Perheeltä odotetaan siis samanaikaisesti vanhaa ja uutta, pysyvää ja muuttuvaa. (Auvinen 1995, 57.) Perheen asema yhteiskunnassa on muuttunut monella tavoin. Modernissa ja erityisesti postmodernissa yhteiskunnassa ryhmäsidokset, esimerkiksi perhe, ovat menettäneet merkitystään. Perhettä ympäröivien yhteisöjen, kuten naapurustojen, kiinteys on hajonnut. Ulrich Beckin mukaan meistä kaikista on tulossa yhä enemmän yksilöitä, ja siksi yhä useammat ihmisten väliset suhteet muuttuvat neuvottelunvaraisiksi sen sijaan, että niitä säätelisi jokin ennalta annettu ja yhteisöllisesti tuettu kulttuurinen koodi. (Beck 1998, 9.)

12 12 Lisääntyneen yksilöllisyyden tarpeen lisäksi ihmisillä on kuitenkin myös yhteisöllisyyden tarve. He haluavat osallistua omalla asuinalueella tapahtuvaan toimintaan, kuten vanhempaintoimikuntiin, urheiluseuroihin, harrastustoimintaan, asuinalueeseen liittyviin projekteihin ja kulttuuritoimintaan. (Matthies 1999, 54.) Yhteisöllisyyden tarpeeseen vastaa kansalaistoiminta eri muodoissaan. Viime vuosina hyvinvoinnin puitteet ovat muuttuneet. Valtio ja kunnat ovat edelleen kansalaisten perusoikeuksien takaajia, mutta samanaikaisesti kansalaisilta odotetaan hyvinvointivaltion vuosikymmeniin verrattuna enemmän oma-aloitteista aktiivisuutta. Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden väliltä etsitään toimivaa tasapainoa. (Koski, 1997, 152.) Kansalaisyhteiskunnan toiminta-ajatus rakentuu yhteistyön ja yhteisvastuun varaan. Yhteiskunnassa, jossa toiminta tapahtuu vain viranomaisten kautta, kansalaisten henkisiä voimavaroja jää käyttämättä. Myös tästä näkökulmasta kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä. (Koski, 1997, 155.) Kansalaistoiminta sopii hyvin myös vanhemmuutta tukevan toiminnan viitekehykseksi. Kansalaistoiminta on yhä vähemmän sosiaalista tai poliittista toimintaa toisten auttamiseksi. Sen suhde yksilöön itseensä voimistuu, siihen hakeudutaan oman elämänkulun kriisi- ja murrosvaiheissa. Yhteisöistä on tullut yksilöllisyyden toteutumisen areenoita. (Matthies 1994, 53.) Kasvatusyhteistyöhön sovellettuna tämä tarkoittaa sitä, että oma ongelma - kasvattamisen vaikeus - ajaa vanhemmat yhteistyöhön keskenään. Lehtonen (1990) kritisoi yhteisöllisyys-termin käyttöä ilman, että määritellään sen sisältö. Lehtosen mukaan yhteisö voidaan määritellä tietylle alueelle sijoittuneiden, yhteenkuuluvuuden tunteita kokevien ihmisten muodostamaksi sosiaalisen vuorovaikutuksen järjestelmäksi (Lehtonen 1990, 20). Hänen mukaansa modernissa maailmassa traditionaalisten moraaliyhteisöjen toiminnan jatkajia ovat sosiaaliset verkostot, vuorovaikutusjärjestelmät. Yhteisö on sopimussuhteeseen

13 13 nojaavaa vuorovaikutusta, jossa varsinaisen yhteisön korvaa vapaaehtoisuuteen perustuva symbolinen yhteisyys (Lehtonen 1990, ) Mielestäni kasvatusyhteistyöhanke täyttää hyvin Lehtosen asettamat yhteisöllisyyden kriteerit. 3 TEOREETTINEN PERUSTA KASVATUSYHTEISTYÖLLE 3.1 Kasvatusyhteistyö verkostona Ekologinen kasvatuspsykologia korostaa lapsen kasvuympäristön merkitystä. Bronfenbrennerin (1981) ekologisen mallin mukaan lapsi kasvaa ja kehittyy vuorovaikutuksessa sosiaalisen ja fyysisen ympäristönsä kanssa. Lapsen kehitys on siis riippuvainen näiden eri ympäristöjen välisestä vuorovaikutuksesta sekä niissä toimivien henkilöiden yhteistyöstä. Näin ymmärrettynä lapsen kasvatus on siis kaikkien lapsen kanssa tekemisissä olevien ihmisten välistä toimintaa. Lapsen optimaalisen kasvun ja kehityksen mahdollisuuksiin vaikuttaa se, missä määrin vanhemmat ja muut lapsen kanssa toimivat aikuiset ovat yhteistyössä. Bronfenbrennerin (1981) mukaan lapsen kehitykseen vaikuttavat tekijät ovat monentasoisia, lasta läheisemmin tai etäisemmin koskettavia. (Huttunen 1991, ; Seppälä 2000, 8-11.) Tekijöitä voi kuvata neljän sisäkkäisen tason avulla (kuvio 1).

14 14 Kuvio 1. Bronfenbrennerin ekologinen malli sovellettuna KKKkasvatusyhteistyömalliin. 1. Mikrotaso = koti, koulu, lastensuojelu, nuorisotoimi, muut vanhemmat 2. Mesotaso = em. välinen yhteistyö ja vuorovaikutus 3. Eksotaso = vanhempien työ, sen sovittaminen perhe-elämään 4. Makrotaso = yhteiskunnallinen taso Ensimmäisellä, mikrotasolla, tarkoitetaan tässä yhteydessä lapsen lähiympäristöä, kuten perhettä ja koulua, mutta myös lastensuojelun ja nuorisotoimen työntekijöitä, lähipoliisia sekä muita alueen vanhempia. Toisella tasolla, mesotasolla, tarkoitetaan niiden ympäristöjen verkostoa, joiden jäsen lapsi on. Olennaista on näiden ympäristöjen välinen vuorovaikutus, joka voi tapahtua sekä virallisella että epävirallisella tasolla. Virallisella tasolla tapahtuvaa vuorovaikutusta on esimerkiksi kodin, koulun ja sosiaalitoimen välinen yhteistyö. Epävirallisen tason vuorovaikutusta taas on esimerkiksi naapureilta ja sukulaisilta

15 15 saatu tuki lasten kasvatuksessa. Kolmannella tasolla, eksotasolla, tarkoitetaan lapsen elämään kauempaa vaikuttavia tekijöitä, joiden kanssa hän ei välittömästi ole vuorovaikutuksessa. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi vanhempien työhön ja sen yhteensovittamiseen perhe-elämän kanssa liittyvät tekijät. Myös vanhempien sellaiset sosiaaliset suhteet, jotka eivät liity vanhemmuuteen, kuuluvat tähän tasoon. Neljännellä tasolla, makrotasolla, tarkoitetaan yhteiskunnallista tasoa. Tähän tasoon kuuluu lapseen ja perheeseen liittyvä lainsäädäntö, mutta myös perheen yleinen arvostus ja asenteet perhettä kohtaan yhteiskunnallisella tasolla. Tässä selvityksessä keskityn lähinnä mesotason toimintaan, lapsen eri ympäristöjen välisen yhteistyön tutkimiseen. On tärkeää, että kasvattajilla on johdonmukaisesti samantapaiset kasvatusnäkemykset, jolloin lapsi välttyy erilaisten kasvatusnäkemysten aiheuttamilta ristiriidoilta. Koko kylä kasvattaayhteistyöhanke antaa vanhemmille tällaisen yhteiset kasvatusperiaatteet, joiden puitteissa lasta kasvattaa. Samalla hankkeeseen liittyvä huolehtiminen muistakin alueen lapsista antaa tukea myös sellaisille lapsille, jotka eivät saa tukea kotoaan. 3.2 Kasvatusyhteistyön antama sosiaalinen tuki Sosiaalinen verkosto antaa vanhemmille emotionaalista tukea. Se lisää vanhempien itseluottamusta kasvattajina ja antaa heille mahdollisuuden testata omia kasvatusnäkemyksiään. (Huttunen 1991, 55.) Sosiaalinen tuki on ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa he antavat ja saavat henkistä, emotionaalista, tiedollista ja aineellista tukea. Sosiaalisessa tuessa korostuu sen vuorovaikutuksellinen luonne, joka on tarkoituksellista ja johon sisältyy positiivinen vaikutus henkilöltä toiselle. (Tarkka 1996, 12.)

16 16 Marja-Terttu Tarkka on käsitellyt väitöskirjassaan sosiaalisen tuen merkitystä äitiyden varhaisvaiheessa. Tässä tutkimuksessa lähiympäristöstä saatu sosiaalinen tuki osoittautui merkittäväksi tekijäksi äitiyden varhaisvaiheessa selviytymiselle (Tarkka 1996, 117). Kolmannen sektorin merkitystä sosiaalisen tuen lähteenä on tutkittu vain vähän. Sosiaalisen tuen näkökulmasta kolmas sektori muodostaa moni-ilmeisen ja erittäin laajan toiminta-areenan (Kinnunen 1999, 104). Hyvin monenlaista kolmannella sektorilla tapahtuvaa inhimillistä toimintaa voidaan siis pitää sosiaalisena tukena. Petri Kinnunen on tutkinut sosiaalisen tuen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Tutkimuksessaan Kinnunen (1999) toteaa, että kansalaiset odottavat sosiaalista tukea sekä julkiselta että kolmannelta sektorilta. Kolmannen sektorin tuki perustuu tuttavuuteen, vertaisuuteen, yksilölliseen vastuuseen ja samaistumiseen. Se toteutuu tavalla, jossa ihminen on samanaikaisesti sekä sosiaalisen tuen saamisen kohteena että tuen tuottajana. Kyse on vuorovaikutteisesta toiminnasta, jossa toteutuu yhteiskunnallinen sosiaalistumis- ja sosiaalistamistehtävä. Tuki perustuu omaehtoisuuteen, autonomisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. (Kinnunen 1999, 110.) 3.3 Kasvatusyhteistyö vertaisryhmänä Samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat ihmiset muodostavat vertaisryhmiä auttaakseen itseään ja toisiaan. Toiminta on siis sekä auttamista että saamista, ihmisten välistä vuorovaikutusta. Ihmiset tekevät sitä, mihin itse ovat motivoituneita. (Rönnberg 1999, 98.) Marianne Nylund käyttää vertaisryhmästä nimitystä oma-apuryhmä. Nylundin mukaan keskeistä oma-apuryhmässä on ryhmäläisten tasavertaisuus keskenään sekä omakohtaisten kokemusten kautta saatu subjektiivinen tieto. Asiantuntijoita voidaan tarvittaessa kutsua kertomaan jäseniä kiinnostavista asioista. Kokemuksellisen tiedon ja asiantuntijatiedon yhdistäminen on hedelmällistä. (Nylund 1999, 127.)

17 17 Koko kylä kasvattaa- kasvatusyhteistyöliikettä voidaan pitää vertaisryhmänä, jossa vanhemmat saavat tukea toisiltaan kasvatusasioissa. Asiantuntijaluentoja käytetään tuomaan toimintaan ammatillinen näkökulma ja laajentamaan osallistujien tietopohjaa kasvatuskysymyksissä. KKK-hanke ei kuitenkaan ole puhtaasti vertaisryhmä, koska se toimii läheisessä yhteistyössä kunnallisten viranomaisten kanssa. Hanke on ns. välittäjätaustainen vertaisryhmä, jolla on yhteistyökumppaneita sekä kolmannella sektorilla että julkisella sektorilla (Nylund 1999, 129). Se toimii eräänlaisena välittäjänä perheiden ja julkisen sektorin välillä. 3.4 Kasvatusyhteistyön kautta saatu palaute Sosiaalinen verkosto kontrolloi vanhempien kasvatustapoja ja menettelyjä. Ympäristö vaikuttaa vanhempien kasvatustyyliin antamalla palautetta - myönteistä tai kielteistä - vanhempien käyttäytymisestä kulloisessakin kasvatustilanteessa. Toisaalta ympäristö voi myös estää tunteiden avointa ilmaisua ja saada aikaan kulissien rakentamista. Ympäristö, jossa kasvatukseen liittyvistä vaikeuksista ei puhuta, lisää kasvatusvaikeuksia. (Huttunen 1991, 55.) 4 KOKO KYLÄ KASVATTAA-HANKE 4.1 Hankkeen käynnistyminen Koivukylän ja Havukosken alueilla Koko kylä kasvattaa-hanke käynnistyi Vantaalla Koivukylän keskustan ja Havukosken alueilla, joissa on yhteensä noin asukasta (Vantaan väestö 2000/2001, 7). Alue on rakennettu 1970-luvulla varsin nopeaan tahtiin, ja se on kerrostalovaltainen. Asunnoista noin 90% on kerrostaloasuntoja, ja vuokratalojen

18 18 osuus asuntokannasta on noin kolmannes. Lähiön sosiaalinen elämä ei käynnistynyt ongelmitta. Ongelmia pyrittiin helpottamaan yhdyskuntatyön keinoin 1970-luvulla. (Riihelä, 1997, 10.) Sittemmin alueen palveluja ja vapaaajanviettomahdollisuuksia on kehitetty, ja alueella on toteutettu monia projekteja, joilla on kartoitettu ja pyritty ratkaisemaan esiintyviä ongelmia. Koivukylän asukkaista on alle 15-vuotiaita noin viidennes, mikä on enemmän kuin Vantaalla keskimäärin. Keskitulot Koivukylässä ovat puolestaan alle Vantaan keskiarvon (Riihelä, 1997, 13). Muuttoliikettä alueella oli vuonna 2000 enemmän kuin muissa Vantaan lähiöissä (Vantaan väestö 2000/2001, 4). Maahanmuuttajien osuus alueella on suhteellisen korkea, lähes 5% väestöstä (Riihelä, 1997, 48). Alueella tehdyn asumistyytyväisyyttä koskevan kyselyn (Riihelä 1997) mukaan asukkaiden yhteishenki oli keskinkertainen, asukas- ja yhdistystoiminnan vilkkaus melko laimeaa ja asukkailla vain vähän kontakteja muihin alueen asukkaisiin (Riihelä 1997, 44-47). Kyselyn perusteella eniten alueella häiriinnyttiin ilkivallasta ja sotkemisesta, sekä päihtyneiden aiheuttamasta häiriöstä. Myös turvallisuuden parantamista alueella toivottiin (Riihelä 1997, 57.) Nopeasti syntyneessä ja kasvaneessa lähiössä ei ole yhteisöllisyyden perinteitä, sosiaalinen kontrolli on vähäistä ja erilaisia sosiaalisia ongelmia esiintyy melko paljon. Lasten ja nuorten käytöshäiriöistä huolestuneet vanhemmat ja opettajat päättivät käynnistää alueella kasvatusyhteistyöhankkeen, jonka puitteissa lasten ja nuorten häiritsevään käyttäytymiseen puututtaisiin, ja pyrittäisiin luomaan yhteisöllistä välittämistä kaikista alueen lapsista. Koko kylä kasvattaa-hankkeen (tästä lähtien KKK-hanke) peruslähtökohta on kasvatusyhteistyö alueen vanhempien sekä lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kesken. Yleisenä tavoitteena on lasten kasvaminen vastuuntuntoisiksi, rehellisiksi ja aloitekykyisiksi aikuisiksi. Hankkeen puitteissa on sovittu konkreettisesti säännöistä, joita kaikkien mukana olevien toivotaan noudattavan. Aikuisten tehtävänä on toimia mallina lapsille, ja toisaalta puuttua lasten tekemisiin aina, kun yhteisiä sääntöjä on rikottu. (KKK-hankkeen

19 19 toimintaohjelma 1999.) Käsittelen seuraavaksi hankkeen toimintaperiaatteita, organisaatiota, tavoitteita ja menetelmiä. Lähteenä näissä luvuissa on KKK-hankkeen toimintaohjelma. 4.2 Hankkeen toimintaperiaatteet ja organisaatio Toimintaperiaatteet voidaan tiivistää sanoihin rakkaus ja rajat. Lapsi ja nuori tarvitsee tunnetta siitä, että hänestä välitetään. Rakkaus ei kuitenkaan tarkoita kaiken sallimista ja ymmärtämistä. Päinvastoin, joskus suvaitsevaisuus voi tarkoittaa välinpitämättömyyttä. Lapsi tarvitsee selvät rajat, joiden sisäpuolella voi turvallisesti kasvaa. Aikuisen tehtävänä on asettaa nämä rajat ja valvoa niiden noudattamista. Yhteisesti sovitut pelisäännöt helpottavat rajojen asettamista. Hankkeen organisaation keskeinen osa on yleiskokous, joka pidetään kerran kuussa. Siihen voivat osallistua kaikki kasvatuskysymyksistä ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista kiinnostuneet aikuiset. Yleiskokouksessa keskustellaan ja se päättää toiminnan tavoitteista ja menettelytavoista. Asiantuntijoita voidaan kutsua pitämään alustuksia kasvatuskysymyksistä. Toimeenpanevana elimenä toimii yhteistyöryhmä, joka koostuu vanhemmista. Kaikki alueen koulut ovat edustettuina tässä yhteistyöryhmässä. Sitä voidaan täydentää alaprojektiryhmillä. Lisäksi alueen nuorisotoimi, urheiluseurat, kirjasto, poliisi, kaupat ja muut tahot täydentävät KKK-yhteistyöhankkeen yleisiä tavoitteita omilla toimintasäännöillään.

20 Tavoitteet ja menetelmät niiden saavuttamiseksi Hankkeen tavoitteena on luoda lapsille ja nuorille turvallinen, tukea ja vastuuta antava kasvuympäristö. Käyttäytymissäännöt sovitaan ja niiden noudattamista valvotaan yhteisesti. Yhteisistä pelisäännöistä tiedotetaan mahdollisimman laajasti esimerkiksi paikallislehtien välityksellä. Aikuiset eivät saa syytellä toisiaan lasten ja nuorten kasvatuksesta. Jokainen kasvattaja tekee virheitä, mutta virheistä pitäisi pystyä oppimaan. Lapsille ja nuorille annetaan mahdollisuus korjata ja sovittaa rikkomuksensa välittömästi. Hankkeessa noudatetaan laillisuus- ja terveyskasvatusperiaatetta. Suomen lain mukaan alle 18-vuotiailta on päihteiden käyttö ja tupakointi kielletty. Koulut, nuorisotilat ja muut julkiset paikat sitoutuvat valvomaan, että niiden tiloissa ei käytetä päihteitä. Päihteiden käytöstä seuraa aina puhuttelu, yhteydenotto kotiin ja suunnitelma siitä, mitä lapsi tai nuori voi tehdä päihteiden käytön sijaan. Kaupat ja ravitsemusliikkeet eivät saa myydä alkoholia eikä tupakkaa alle 18-vuotiaille. Kaupan kassoilla säännöt ovat näkyvästi esillä. Nuorilla saattaa olla yllättävän hatara käsitys siitä, miten esimerkiksi päihteiden käyttö tai valvominen vaikuttaa heidän terveyteensä. Valvominen vaikuttaa koulunkäyntiin, lisää levottomuutta ja vähentää keskittymiskykyä. Hankkeessa on määritelty asialliset kotiintuloajat, joiden noudattamista vanhempien toivotaan valvovan. Nuoria ohjataan vastuulliseen sukupuolikäyttäytymiseen. Liian varhaisia seksisuhteita suositellaan vältettäväksi, koska ne vaikuttavat kielteisesti lapsen kehitykseen. Laissa määriteltyjä suojaikärajoja noudatetaan tässäkin. Lasten ja nuorten näpisteleminen on tavattoman yleistä. Lisäksi monilla on hämärtynyt käsitys näpistelyn rikollisuudesta. Hankkeessa suositellaan välitöntä

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

HYVÄ KASVATUS ON YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEN KULMAKIVI

HYVÄ KASVATUS ON YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEN KULMAKIVI HYVÄ KASVATUS ON YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEN KULMAKIVI Johdanto HYVÄ KASVATUS ON YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEN KULMAKIVI On maaliskuu vuonna 1986. Tapahtumapaikkana on Nordplanin talo Tukholman Skeppsholmenilla.

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA 19.6.2013 ARVOPANEELI VAIKUTTAJA- HAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELY- TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot