KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako?"

Transkriptio

1 KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako? Selvitys kasvatusyhteistyöhankkeen vaikutuksista Koivukylän alueella Liisa Rautio Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Sosionomi (AMK) Liisa Rautio KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako? Selvitys kasvatusyhteistyöhankkeen vaikutuksista Koivukylän alueella. 36 sivua, 3 liitettä. Tarkastelen työssäni Koko kylä kasvattaa-hanketta Vantaan Koivukylän alueella. Hankkeella on käynnistetty kasvatusyhteistyö alueen perheiden sekä kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kesken. Hanke perustuu ns. Laukaan mallille, ja sillä pyritään tukemaan koteja niiden kasvatustehtävässä. Tutkimusotteeni on kvantitatiivinen. Teoreettisena pohjana työssäni käytän Bronfenbrennerin ekologista mallia, jonka mukaan lapsi kasvaa ja kehittyy vuorovaikutuksessa sosiaalisen ja fyysisen ympäristönsä kanssa. Teoriaa tukevina käsitteinä käytän sosiaalisen tuen ja vertaisryhmän käsitteitä. Vanhemmuudessa on monia piirteitä, jotka ovat ristiriidassa yhteiskunnassa tällä hetkellä vallitsevien arvojen kanssa. Vuorovaikutus toisten vanhempien kanssa tarjoaa mahdollisuuden vertaisryhmältä saatavaan sosiaaliseen tukeen, jolla vanhemmuutta voidaan vahvistaa. Yhteistyö viranomaisten kanssa antaa toiminnalle ammatillista tukea. Varsinaisten viranomaistahojen - koulun, päivähoidon, lastensuojelun - lisäksi toimintaan ovat lähteneet mukaan myös muut lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat aikuiset, kuten kauppias, kirjasto, poliisi ja urheiluseurat. Selvitän työssäni hankkeen vaikutuksia vanhempien kasvatusasenteisiin ja - käytäntöihin. Miten hankkeeseen suhtaudutaan alueella, noudatetaanko hankkeen toimintaperiaatteita myös käytännössä? Kartoitan myös hankkeen vaikutuksia yhteisöllisyyden syntymiseen kaupunkimaisessa ympäristössä. Toimiiko yhteisvastuullisen, kollektiivisen vanhemmuuden periaate urbaanissa lähiössä? Hanke tunnettiin alueella varsin hyvin ja siihen suhtauduttiin periaatetasolla hyvin myönteisesti. Myös hankkeen toimintaperiaatteisiin oltiin sitouduttu tämän selvityksen tulosten perusteella hyvin. Kriittisimmin suhtauduttiin kollektiivisen kasvattamisen toimivuuteen ja omien kasvatuskäytäntöjen muuttumiseen hankkeen ansiosta. Asiasanat: vanhemmuus, kasvatus, perhe, yhteisöt, yhteisöllisyys, verkostoituminen, vertaisryhmät, sosiaalinen tuki. Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, kirjasto.

3 3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC/ JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT IT NEEDS A VILLAGE TO BRING UP A CHILD. A cooperative upbringing project in an eastern suburb of Vantaa. Liisa Rautio Järvenpää pages, 3 appendices In this final thesis my aim was to study a project which deals with the cooperation between the parents and the authorities in upbringing the children. This project has been started in an eastern suburb of Vantaa in The main idea in the project is that all the adults agree on the rules concerning the behaviour of the children and are committed to follow them. The study material was collected by a questionnaire in February The questionnaire was addressed to the parents of the sixth grade pupils of one school in the area. The parents were asked if they knew the project and approved its principles. They were also asked if the project had had any influence on the attitudes and practices of the child rearing in the family. As a theoretical basis in this study the Bronfenbrenner Ecological model has been used. According to this model a child grows up and develops in interaction with his/her social and physical environment. As additional concepts theories of social support and peer group have been used. In our society there are values that are in contradiction with the values of parenthood. Individualism, effectivity, work- orientation and privatization are common values, and they are not easy to adapt to the needs of family. This is why the families need support in their child rearing. The study indicates that the parents had a positive attitude tovards the project. They were committed to the principles mentioned in the project. The collective, communal upbringing of the children caused the most critical attitude among the parents. Key words: parenthood, upbringing, family, communities, communality, networks, peer groups, social support. Deposited: Diaconia Polytechnic/ Library of Järvenpää Unit.

4 1 JOHDANTO VANHEMPANA OLEMISEN VAIKEUS MUUTTUNEESSA YHTEISKUNNASSA Vanhemmuuden yksityistyminen Perheen muutos Perhe ja työ Laman vaikutukset perheissä Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tarve TEOREETTINEN PERUSTA KASVATUSYHTEISTYÖLLE Kasvatusyhteistyö verkostona Kasvatusyhteistyön antama sosiaalinen tuki Kasvatusyhteistyön kautta saatu palaute KOKO KYLÄ KASVATTAA-HANKE Hankkeen käynnistyminen Koivukylän ja Havukosken alueilla Hankkeen toimintaperiaatteet ja organisaatio Tavoitteet ja menetelmät niiden saavuttamiseksi TUTKIMUSAINEISTO Tutkimusongelma Tutkimuskohde Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen kulku Validiteetti ja reliabiliteetti Aineiston analyysi TULOKSET Hankkeen tuntemus ja siihen osallistuminen Hankkeen periaatteiden hyväksyminen Hankkeella aikaansaatu muutos Kollektiivinen kasvatusvastuu Kiinnostuneisuuden yhteys yhteisöllisyyden osatekijöihin Yhteydenpito muihin vanhempiin Kasvatuskäytäntöjen muuttuminen Suhtautuminen kollektiiviseen kasvattamiseen Tuloksiin kohdistuva kritiikki YHTEENVETO SELVITYKSEN TULOKSISTA Bronfenbrennerin ekologisen mallin toteutuminen POHDINTAA Teoria ja käytäntö Hankkeen vetäjän rooli Viranomaisyhteistyö Vanhempien sitouttaminen hankkeeseen Yhteisöllisyyden mahdollisuudet KKK-hankkeen tämänhetkinen tilanne Lopuksi...43 LÄHTEET...44 LIITE

5 5 1 JOHDANTO Olen työskennellyt usean vuoden ajan lapsiperheiden kanssa ja havainnut työssäni, että monet vanhemmat ovat kovin yksinäisiä ja epävarmoja vanhemmuudessaan. Vaikka tietoa vanhemmuudesta on paljon saatavilla, se on usein ristiriitaista. Pienten lasten vanhemmat ovat kuitenkin hyvin kiinnostuneita vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä. He osallistuvat jo vauvan odotusaikana vanhemmuuteen valmentaville kursseille ja vauvan synnyttyä erilaisiin vanhempilapsikerhoihin. Pieniä lapsia myös hoidetaan paljon kotona, palkansaajista lähes puolet käytti mahdollisuutta hoitovapaaseen vuonna 1995 (Auvinen 1995, 61). Kiinnostus vanhemmuuteen näyttäisi laimenevan lapsen kasvaessa. Puhutaan kadonneesta vanhemmuudesta. Vanhemmat ovat liian sallivia, he eivät uskalla asettaa rajoja lapsilleen eivätkä ottaa kasvatusvastuuta vaan toivovat, että yhteiskunta - päiväkoti, koulu, ammattilaiset - hoitaa kasvattamisen. Mitä pitäisi tehdä, jotta vanhempien mielenkiinto kasvatuskysymyksiin säilyisi vauvaiän jälkeen? Uskon, että lähes kaikki vanhemmat haluaisivat olla hyviä vanhempia, mutta usein tuntuu, että heiltä puuttuu keinoja siihen, tai ainakin he itse luulevat niin. Laukaalla käynnistettiin vuonna 1995 Yhdessä elämään-projekti, jonka tarkoitus on tukea koteja niiden kasvatustehtävässä. Sen puitteissa aloitettiin kasvatusyhteistyö alueen perheiden sekä kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kesken. Päävastuu kasvatuksesta jätetään kodeille, ja viranomaisten tehtävänä on tukea perheitä kasvatuksessa. Projekti pyrkii olemaan prosessi, jonka myötä yhteistyö muodostuu elämäntavaksi. (Eskelinen 1999.) Laukaan mallia on sovellettu monilla eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Vantaan Koivukylässä käynnistettiin syksyllä 1998 Laukaan mallia soveltava hanke, joka sai nimekseen Koko kylä kasvattaa eli KKK. Hankkeen puitteissa on sovittu konkreettisesti säännöistä, joita kaikkien mukana olevien toivotaan noudattavan.

6 6 Aikuisten tehtävänä on toimia mallina lapsille, ja toisaalta puuttua lasten tekemisiin aina, kun yhteisiä sääntöjä on rikottu. Kyseessä ovat yksinkertaiset perusasiat, peruskasvattaminen. Koivukylä on 1970-luvulla rakennettu kerrostalovaltainen lähiö, jonka ydinalueella asuu noin asukasta. Muuttoliike alueella on runsasta, ja nuorten osuus väestöstä on suuri. Alueella on ongelmalähiön maine, ja siellä on vuosien varrella toteutettu monia projekteja ongelmien ratkaisemiseksi. Koko kylä kasvattaa-hanke on herättänyt alueella suurta mielenkiintoa. Hankkeeseen ovat osallistuneet vanhempien lisäksi ainakin kaikki alueen koulut, nuorisotoimi, lastensuojelu, poliisi, paikallinen kauppias, kirjasto ja urheiluseurat. Useita yleisötilaisuuksia on järjestetty hankkeen tiimoilta, ja hanke on ollut paljon esillä paikallisissa lehdissä. Onkin puhuttu kasvatuksen kansanliikkeestä alueella. Kiinnostusta kasvatuskysymyksiin on siis olemassa, vanhemmat ja ammattilaiset ovat lapsista ja nuorista huolissaan. Haluan työssäni selvittää hankkeen vaikutuksia vanhempien kasvatusasenteisiin ja -käytäntöihin. Minkälaisia käytännön vaikutuksia hankkeella on ollut alueella ja kotien käytännön kasvatustilanteissa? Onko sosiaalista vanhemmuutta, huolenpitoa myös muiden lapsista, mahdollista toteuttaa urbaanissa lähiössä? Antaako hanke perheille lisää vastuuta vai viekö sosiaalinen vanhemmuus päinvastoin vastuuta pois lasten omilta perheiltä? Onko yhteisöllisyyttä ylipäätään mahdollista toteuttaa Koivukylän kaltaisessa lähiössä? Tämän kaltaisiin kysymyksiin lähdin työssäni hakemaan vastauksia..

7 7 2 VANHEMPANA OLEMISEN VAIKEUS MUUTTUNEESSA YHTEISKUNNASSA 2.1 Vanhemmuuden yksityistyminen Tietoinen, järjestelmällinen kasvattaminen on historiallisesti tarkasteltuna melko uusi ilmiö. Aiemmin käytöstavat ja erilaiset valmiudet sekä tarvittavat tiedot saatiin arkielämästä, aikuisten työtä seuraamalla ja siihen osallistumalla. Vielä luvulla talonpoikaisessa yhteisössä kasvatusvastuu oli kollektiivinen, kuka tahansa kyläläinen oli oikeutettu korjaamaan lasten käytöstä. Vasta paljon myöhemmin perheen yksityistyminen johti siihen, että naapurien puuttuminen lasten käytökseen alettiin kokea perheeseen kohdistuvaksi loukkaukseksi kuten nykyisin (Kortteinen 1982, 251). Suomalainen yhteiskunta kaupungistui viime vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla ennätysmäisen nopeasti. Tähän rakennemuutokseen liittyvät muutot, siirtymiset paikkakunnalta toiselle, heikensivät perheiden yhteyksiä sukulaisiinsa (Auvinen 1995, 9). Viime vuosina maan sisäinen muuttoliike on uudelleen kiihtynyt. Lisäksi perheet muuttavat paljon kaupunkien sisällä eivätkä oikein juurru mihinkään. Viime vuosikymmeninä yhteiskunnan osallistuminen kasvattamiseen on lisääntynyt tuntuvasti. Päivähoidon ja koulun osuus lähes jokaisen lapsen elämässä on kasvanut. Kasvattaminen on professionaalistunut, ammatillistunut: uskotaan, että täytyy olla ammattilainen ollakseen hyvä kasvattaja. Vanhemmat eivät luota omiin kykyihinsä kasvattajina.

8 8 Toisaalta edelleen eletään hyvin perhekeskeisesti. Perhe- ja kotikeskeinen elämäntapa, familismi, on ollut vallitseva kehityssuunta 1800-luvulta lähtien. Elämä on keskittynyt ydinperheen ympärille, laajemmat solidaarisuussiteet, kuten suku ja naapurit, ovat heikentyneet. Familismin yleistyminen ja individulismin, yksilöllisyyden lisääntyminen ovat rinnakkaisia, samanaikaisia kehityskulkuja. Perheestä on tullut yksilön kylä. (Karisto, Takala, Haapola 1998, , Jallinoja 1984, 110.) 2.2 Perheen muutos Perhekäsitykset ovat moninaistuneet. Perinteisen ydinperheen ja avioliiton rinnalle on tullut uudenlaisia perheitä, avoliittoja, yksinhuoltaja- ja uusperheitä. Avoliitot ovat yleistyneet ja avioliittojen solmiminen vähentynyt 1990-luvulla (Nikander 1997, 15). Avioliitot myös päätyvät entistä nopeammin eroon: vuonna 1990 solmituista avioliitoista 10 prosenttia oli päätynyt eroon neljässä vuodessa, kun vuonna 1980 vastaavan ero-osuuden saavuttamiseen kului lähes seitsemän vuotta (Nikander 1997, 17). Ihmisten väliset sitoumukset ovat keventyneet ja vaihtoehtoiset elämäntavat ovat lisääntyneet. Zygmunt Bauman käyttää tästä ilmiöstä nimitystä kelluva rakkaus. Tällä käsitteellä Bauman tarkoittaa toistaiseksi tapahtuvaa sitoutumista suhteeseen, joka kestää juuri niin kauan kuin molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. (Bauman 1996, 271.) Myös vanhemmuus on erilaista näissä lyhyen sitoutumisen ihmissuhteissa. Jallinojan mukaan parisuhteen merkitys perheessä on kasvanut vanhemmuuden kustannuksella, parisuhteesta on tullut perheen perusyksikkö (Jallinoja 2000, 19). Huonoon parisuhteeseen ei tyydytä, siitä on hyväksyttävää pyrkiä pois. Usein myös vanhemmuus muuttuu - ainakin fyysisesti - etäisemmäksi parisuhteen loppumisen myötä.

9 9 2.3 Perhe ja työ Sanotaan, että suomalainen on ahne työlle. Työntekoa pidetään meillä suuressa arvossa. Perheen kanssa kotona vietettyä aikaa ei koeta työnteoksi silloinkaan, kun vanhempi hoitaa omia lapsia kotona vanhempainlomalla. Ollaan vain kotona. Ajallemme on ominaista työnteon merkityksen korostaminen. Jallinoja puhuu menestyskulttuurista, jossa vain työelämässä saavutetulla menestyksellä on merkitystä (Jallinoja 2000, 220). Vielä pitemmälle menee amerikkalainen sosiologi Arlie Russell Hochschild, joka väittää, että nykyaikaisessa yhteiskunnassa työ ja perhe ovat ikään kuin vaihtaneet paikkaa: työssä viihdytään, siellä ovat ihmiselle tärkeät ihmissuhteet, kun taas kotona hoidetaan velvollisuuksia, joista ei saada suurtakaan tyydytystä (Hochschild 1997 ). Suomalaisessa perheessä molempien vanhempien kokopäiväinen työpanos tarvitaan, jotta perhe tulee toimeen taloudellisesti. Muualla Euroopassa ja myös muissa Pohjoismaissa osapäivätyötä tekevien naisten osuus on huomattavasti suurempi (Auvinen 1995, 38). Tasa-arvonäkökulmasta suomalainen käytäntö on hyvä, mutta vanhemmuuden näkökulmasta tästä seuraa, että lasten ja vanhempien yhteistä aikaa on meillä vähemmän kuin muualla. Työn ja perheen yhteensovittamista on pyritty helpottamaan pidentämällä äitiys- ja vanhempainlomia sekä tarjoamalla alle kolmevuotiaiden vanhemmille mahdollisuus hoitaa itse lapsiaan kotihoidontuen avulla. Päivähoitoa on puolestaan kehitetty siten, että nykyisin kaikilla alle kouluikäisillä on oikeus kunnalliseen hoitopaikkaan. Alle kouluikäisten vanhemmilla on oikeus tehdä lyhennettyä työpäivää, ja myös vuorotteluvapaajärjestelmää käytetään helpottamaan työn ja perheen vaatimusten yhteen sovittamista.(perhepolitiikka Suomessa 1999.) Näistä uudistuksista huolimatta monet vanhemmat kokevat, että heillä ei ole riittävästi aikaa lapsilleen. Työssä saamieni kokemusten perusteella olen sitä mieltä, että yksi lasten ja nuorten suurimmista ongelmista tällä hetkellä on

10 10 yksinäisyys ja aikuiskontaktien vähäisyys. Tuore Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimus vahvistaa tätä käsitystäni. Kyseisen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta 5-12 vuotiaasta on sitä mieltä, että vanhemmilla ei ole heille tarpeeksi aikaa. (Lapsen ääni 2001.) Yhteiskunnassa vallitsevat arvot eivät tue vanhemmuutta. Elämäntyyli ei suosi pysyvyyttä, vaan kaiken tulee olla dynaamista, joustavaa, nopeaa ja vaihtuvaa. Elämässä menestymistä mitataan aineellisilla arvoilla, ja se edellyttää työhön panostamista. Tämä tapahtuu usein perheen kustannuksella, työtä ja perhettä yhteen sovitettaessa työn näkökulma voittaa. (Keurulainen 1998, 163.) Onko perhe siis menettänyt merkityksensä nykyaikaisessa yhteiskunnassa? Mielestäni ei ole. Toimiva yhteiskunta edellyttää toimivaa, tervettä perhettä. Perheen ja yhteiskunnan hyvinvointi on monin tavoin sidoksissa toisiinsa (Auvinen 1995, 7). Muutospaineista huolimatta perhe on osoittanut ylivertaisuutensa keskinäisessä huolenpidossa ja tunnesiteiden kasvupohjana (Auvinen 1995, 40). Lapsen näkökulmasta perheellä on edelleen suuri merkitys. Lapsi tarvitsee pysyviä ihmissuhteita ja turvallista kasvuympäristöä voidakseen itse kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Perhettä siis tarvitaan, mutta se puolestaan tarvitsee tukea pystyäkseen hoitamaan tehtävänsä lasten kasvattajana muuttuneessa maailmassa. 2.4 Laman vaikutukset perheissä Viime vuosikymmenen alkupuolen lama vaikuttaa edelleen monissa perheissä. Työttömyys, julkisen sektorin leikkaukset ja verotuksen kiristyminen vaikeuttivat lapsiperheiden elämää. (Oinonen 1999, 169). Suurtyöttömyys toi mukanaan taloudellisia vaikeuksia ja velkaantumista, jotka aiheuttivat paitsi taloudellisia, myös sosiaalisia ongelmia, monesti jopa syrjäytymistä.

11 11 Laman aikana julkisten palveluiden taso heikkeni. Toteutetut tulonsiirtojen leikkaukset kohdistuivat muuta väestöä ankarammin lapsiperheisiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsiperheiden saamien perhetukien arvo on laskenut luvulla huomattavasti. Lapsilisien sekä nimellinen että reaalinen arvo on heikentynyt. Kun otetaan huomioon vuonna 1994 poistetut tuloverotuksen lapsikohtaiset vähennykset, voidaan todeta, että lapsiperheiden taloudellinen asema suhteessa muuhun väestöön on heikentynyt 1990-luvulla. (Kurjenoja 2001.) Lisäksi laman aikana toteutetut muut leikkaukset, kuten leikkaukset koulujen kerhotoimintaan ja nuorisotoimeen, vaikuttivat lapsiin ja sitä kautta myös perheisiin. Lama vaikutti myös koko yhteiskunnan henkiseen ilmapiiriin. Elämää hallitsevia tuntemuksia olivat näköalattomuus, masentuneisuus ja epävarmuus. (Oinonen 1999, 175.) Vuosikausia vallinneella ahdistavalla yhteiskunnallisella ilmapiirillä on varmasti ollut vaikutusta myös vanhemmuuteen. 2.5 Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tarve Perhe on ristiriitaisten odotusten kohteena. Yhtäältä sen jäsenille toivotaan enemmän vapautta ja omaehtoisuutta, toisaalta perheeltä odotetaan myös yhteisyyttä, turvallisuutta ja arkipäivän rutiineja. Perheeltä odotetaan siis samanaikaisesti vanhaa ja uutta, pysyvää ja muuttuvaa. (Auvinen 1995, 57.) Perheen asema yhteiskunnassa on muuttunut monella tavoin. Modernissa ja erityisesti postmodernissa yhteiskunnassa ryhmäsidokset, esimerkiksi perhe, ovat menettäneet merkitystään. Perhettä ympäröivien yhteisöjen, kuten naapurustojen, kiinteys on hajonnut. Ulrich Beckin mukaan meistä kaikista on tulossa yhä enemmän yksilöitä, ja siksi yhä useammat ihmisten väliset suhteet muuttuvat neuvottelunvaraisiksi sen sijaan, että niitä säätelisi jokin ennalta annettu ja yhteisöllisesti tuettu kulttuurinen koodi. (Beck 1998, 9.)

12 12 Lisääntyneen yksilöllisyyden tarpeen lisäksi ihmisillä on kuitenkin myös yhteisöllisyyden tarve. He haluavat osallistua omalla asuinalueella tapahtuvaan toimintaan, kuten vanhempaintoimikuntiin, urheiluseuroihin, harrastustoimintaan, asuinalueeseen liittyviin projekteihin ja kulttuuritoimintaan. (Matthies 1999, 54.) Yhteisöllisyyden tarpeeseen vastaa kansalaistoiminta eri muodoissaan. Viime vuosina hyvinvoinnin puitteet ovat muuttuneet. Valtio ja kunnat ovat edelleen kansalaisten perusoikeuksien takaajia, mutta samanaikaisesti kansalaisilta odotetaan hyvinvointivaltion vuosikymmeniin verrattuna enemmän oma-aloitteista aktiivisuutta. Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden väliltä etsitään toimivaa tasapainoa. (Koski, 1997, 152.) Kansalaisyhteiskunnan toiminta-ajatus rakentuu yhteistyön ja yhteisvastuun varaan. Yhteiskunnassa, jossa toiminta tapahtuu vain viranomaisten kautta, kansalaisten henkisiä voimavaroja jää käyttämättä. Myös tästä näkökulmasta kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä. (Koski, 1997, 155.) Kansalaistoiminta sopii hyvin myös vanhemmuutta tukevan toiminnan viitekehykseksi. Kansalaistoiminta on yhä vähemmän sosiaalista tai poliittista toimintaa toisten auttamiseksi. Sen suhde yksilöön itseensä voimistuu, siihen hakeudutaan oman elämänkulun kriisi- ja murrosvaiheissa. Yhteisöistä on tullut yksilöllisyyden toteutumisen areenoita. (Matthies 1994, 53.) Kasvatusyhteistyöhön sovellettuna tämä tarkoittaa sitä, että oma ongelma - kasvattamisen vaikeus - ajaa vanhemmat yhteistyöhön keskenään. Lehtonen (1990) kritisoi yhteisöllisyys-termin käyttöä ilman, että määritellään sen sisältö. Lehtosen mukaan yhteisö voidaan määritellä tietylle alueelle sijoittuneiden, yhteenkuuluvuuden tunteita kokevien ihmisten muodostamaksi sosiaalisen vuorovaikutuksen järjestelmäksi (Lehtonen 1990, 20). Hänen mukaansa modernissa maailmassa traditionaalisten moraaliyhteisöjen toiminnan jatkajia ovat sosiaaliset verkostot, vuorovaikutusjärjestelmät. Yhteisö on sopimussuhteeseen

13 13 nojaavaa vuorovaikutusta, jossa varsinaisen yhteisön korvaa vapaaehtoisuuteen perustuva symbolinen yhteisyys (Lehtonen 1990, ) Mielestäni kasvatusyhteistyöhanke täyttää hyvin Lehtosen asettamat yhteisöllisyyden kriteerit. 3 TEOREETTINEN PERUSTA KASVATUSYHTEISTYÖLLE 3.1 Kasvatusyhteistyö verkostona Ekologinen kasvatuspsykologia korostaa lapsen kasvuympäristön merkitystä. Bronfenbrennerin (1981) ekologisen mallin mukaan lapsi kasvaa ja kehittyy vuorovaikutuksessa sosiaalisen ja fyysisen ympäristönsä kanssa. Lapsen kehitys on siis riippuvainen näiden eri ympäristöjen välisestä vuorovaikutuksesta sekä niissä toimivien henkilöiden yhteistyöstä. Näin ymmärrettynä lapsen kasvatus on siis kaikkien lapsen kanssa tekemisissä olevien ihmisten välistä toimintaa. Lapsen optimaalisen kasvun ja kehityksen mahdollisuuksiin vaikuttaa se, missä määrin vanhemmat ja muut lapsen kanssa toimivat aikuiset ovat yhteistyössä. Bronfenbrennerin (1981) mukaan lapsen kehitykseen vaikuttavat tekijät ovat monentasoisia, lasta läheisemmin tai etäisemmin koskettavia. (Huttunen 1991, ; Seppälä 2000, 8-11.) Tekijöitä voi kuvata neljän sisäkkäisen tason avulla (kuvio 1).

14 14 Kuvio 1. Bronfenbrennerin ekologinen malli sovellettuna KKKkasvatusyhteistyömalliin. 1. Mikrotaso = koti, koulu, lastensuojelu, nuorisotoimi, muut vanhemmat 2. Mesotaso = em. välinen yhteistyö ja vuorovaikutus 3. Eksotaso = vanhempien työ, sen sovittaminen perhe-elämään 4. Makrotaso = yhteiskunnallinen taso Ensimmäisellä, mikrotasolla, tarkoitetaan tässä yhteydessä lapsen lähiympäristöä, kuten perhettä ja koulua, mutta myös lastensuojelun ja nuorisotoimen työntekijöitä, lähipoliisia sekä muita alueen vanhempia. Toisella tasolla, mesotasolla, tarkoitetaan niiden ympäristöjen verkostoa, joiden jäsen lapsi on. Olennaista on näiden ympäristöjen välinen vuorovaikutus, joka voi tapahtua sekä virallisella että epävirallisella tasolla. Virallisella tasolla tapahtuvaa vuorovaikutusta on esimerkiksi kodin, koulun ja sosiaalitoimen välinen yhteistyö. Epävirallisen tason vuorovaikutusta taas on esimerkiksi naapureilta ja sukulaisilta

15 15 saatu tuki lasten kasvatuksessa. Kolmannella tasolla, eksotasolla, tarkoitetaan lapsen elämään kauempaa vaikuttavia tekijöitä, joiden kanssa hän ei välittömästi ole vuorovaikutuksessa. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi vanhempien työhön ja sen yhteensovittamiseen perhe-elämän kanssa liittyvät tekijät. Myös vanhempien sellaiset sosiaaliset suhteet, jotka eivät liity vanhemmuuteen, kuuluvat tähän tasoon. Neljännellä tasolla, makrotasolla, tarkoitetaan yhteiskunnallista tasoa. Tähän tasoon kuuluu lapseen ja perheeseen liittyvä lainsäädäntö, mutta myös perheen yleinen arvostus ja asenteet perhettä kohtaan yhteiskunnallisella tasolla. Tässä selvityksessä keskityn lähinnä mesotason toimintaan, lapsen eri ympäristöjen välisen yhteistyön tutkimiseen. On tärkeää, että kasvattajilla on johdonmukaisesti samantapaiset kasvatusnäkemykset, jolloin lapsi välttyy erilaisten kasvatusnäkemysten aiheuttamilta ristiriidoilta. Koko kylä kasvattaayhteistyöhanke antaa vanhemmille tällaisen yhteiset kasvatusperiaatteet, joiden puitteissa lasta kasvattaa. Samalla hankkeeseen liittyvä huolehtiminen muistakin alueen lapsista antaa tukea myös sellaisille lapsille, jotka eivät saa tukea kotoaan. 3.2 Kasvatusyhteistyön antama sosiaalinen tuki Sosiaalinen verkosto antaa vanhemmille emotionaalista tukea. Se lisää vanhempien itseluottamusta kasvattajina ja antaa heille mahdollisuuden testata omia kasvatusnäkemyksiään. (Huttunen 1991, 55.) Sosiaalinen tuki on ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa he antavat ja saavat henkistä, emotionaalista, tiedollista ja aineellista tukea. Sosiaalisessa tuessa korostuu sen vuorovaikutuksellinen luonne, joka on tarkoituksellista ja johon sisältyy positiivinen vaikutus henkilöltä toiselle. (Tarkka 1996, 12.)

16 16 Marja-Terttu Tarkka on käsitellyt väitöskirjassaan sosiaalisen tuen merkitystä äitiyden varhaisvaiheessa. Tässä tutkimuksessa lähiympäristöstä saatu sosiaalinen tuki osoittautui merkittäväksi tekijäksi äitiyden varhaisvaiheessa selviytymiselle (Tarkka 1996, 117). Kolmannen sektorin merkitystä sosiaalisen tuen lähteenä on tutkittu vain vähän. Sosiaalisen tuen näkökulmasta kolmas sektori muodostaa moni-ilmeisen ja erittäin laajan toiminta-areenan (Kinnunen 1999, 104). Hyvin monenlaista kolmannella sektorilla tapahtuvaa inhimillistä toimintaa voidaan siis pitää sosiaalisena tukena. Petri Kinnunen on tutkinut sosiaalisen tuen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Tutkimuksessaan Kinnunen (1999) toteaa, että kansalaiset odottavat sosiaalista tukea sekä julkiselta että kolmannelta sektorilta. Kolmannen sektorin tuki perustuu tuttavuuteen, vertaisuuteen, yksilölliseen vastuuseen ja samaistumiseen. Se toteutuu tavalla, jossa ihminen on samanaikaisesti sekä sosiaalisen tuen saamisen kohteena että tuen tuottajana. Kyse on vuorovaikutteisesta toiminnasta, jossa toteutuu yhteiskunnallinen sosiaalistumis- ja sosiaalistamistehtävä. Tuki perustuu omaehtoisuuteen, autonomisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. (Kinnunen 1999, 110.) 3.3 Kasvatusyhteistyö vertaisryhmänä Samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat ihmiset muodostavat vertaisryhmiä auttaakseen itseään ja toisiaan. Toiminta on siis sekä auttamista että saamista, ihmisten välistä vuorovaikutusta. Ihmiset tekevät sitä, mihin itse ovat motivoituneita. (Rönnberg 1999, 98.) Marianne Nylund käyttää vertaisryhmästä nimitystä oma-apuryhmä. Nylundin mukaan keskeistä oma-apuryhmässä on ryhmäläisten tasavertaisuus keskenään sekä omakohtaisten kokemusten kautta saatu subjektiivinen tieto. Asiantuntijoita voidaan tarvittaessa kutsua kertomaan jäseniä kiinnostavista asioista. Kokemuksellisen tiedon ja asiantuntijatiedon yhdistäminen on hedelmällistä. (Nylund 1999, 127.)

17 17 Koko kylä kasvattaa- kasvatusyhteistyöliikettä voidaan pitää vertaisryhmänä, jossa vanhemmat saavat tukea toisiltaan kasvatusasioissa. Asiantuntijaluentoja käytetään tuomaan toimintaan ammatillinen näkökulma ja laajentamaan osallistujien tietopohjaa kasvatuskysymyksissä. KKK-hanke ei kuitenkaan ole puhtaasti vertaisryhmä, koska se toimii läheisessä yhteistyössä kunnallisten viranomaisten kanssa. Hanke on ns. välittäjätaustainen vertaisryhmä, jolla on yhteistyökumppaneita sekä kolmannella sektorilla että julkisella sektorilla (Nylund 1999, 129). Se toimii eräänlaisena välittäjänä perheiden ja julkisen sektorin välillä. 3.4 Kasvatusyhteistyön kautta saatu palaute Sosiaalinen verkosto kontrolloi vanhempien kasvatustapoja ja menettelyjä. Ympäristö vaikuttaa vanhempien kasvatustyyliin antamalla palautetta - myönteistä tai kielteistä - vanhempien käyttäytymisestä kulloisessakin kasvatustilanteessa. Toisaalta ympäristö voi myös estää tunteiden avointa ilmaisua ja saada aikaan kulissien rakentamista. Ympäristö, jossa kasvatukseen liittyvistä vaikeuksista ei puhuta, lisää kasvatusvaikeuksia. (Huttunen 1991, 55.) 4 KOKO KYLÄ KASVATTAA-HANKE 4.1 Hankkeen käynnistyminen Koivukylän ja Havukosken alueilla Koko kylä kasvattaa-hanke käynnistyi Vantaalla Koivukylän keskustan ja Havukosken alueilla, joissa on yhteensä noin asukasta (Vantaan väestö 2000/2001, 7). Alue on rakennettu 1970-luvulla varsin nopeaan tahtiin, ja se on kerrostalovaltainen. Asunnoista noin 90% on kerrostaloasuntoja, ja vuokratalojen

18 18 osuus asuntokannasta on noin kolmannes. Lähiön sosiaalinen elämä ei käynnistynyt ongelmitta. Ongelmia pyrittiin helpottamaan yhdyskuntatyön keinoin 1970-luvulla. (Riihelä, 1997, 10.) Sittemmin alueen palveluja ja vapaaajanviettomahdollisuuksia on kehitetty, ja alueella on toteutettu monia projekteja, joilla on kartoitettu ja pyritty ratkaisemaan esiintyviä ongelmia. Koivukylän asukkaista on alle 15-vuotiaita noin viidennes, mikä on enemmän kuin Vantaalla keskimäärin. Keskitulot Koivukylässä ovat puolestaan alle Vantaan keskiarvon (Riihelä, 1997, 13). Muuttoliikettä alueella oli vuonna 2000 enemmän kuin muissa Vantaan lähiöissä (Vantaan väestö 2000/2001, 4). Maahanmuuttajien osuus alueella on suhteellisen korkea, lähes 5% väestöstä (Riihelä, 1997, 48). Alueella tehdyn asumistyytyväisyyttä koskevan kyselyn (Riihelä 1997) mukaan asukkaiden yhteishenki oli keskinkertainen, asukas- ja yhdistystoiminnan vilkkaus melko laimeaa ja asukkailla vain vähän kontakteja muihin alueen asukkaisiin (Riihelä 1997, 44-47). Kyselyn perusteella eniten alueella häiriinnyttiin ilkivallasta ja sotkemisesta, sekä päihtyneiden aiheuttamasta häiriöstä. Myös turvallisuuden parantamista alueella toivottiin (Riihelä 1997, 57.) Nopeasti syntyneessä ja kasvaneessa lähiössä ei ole yhteisöllisyyden perinteitä, sosiaalinen kontrolli on vähäistä ja erilaisia sosiaalisia ongelmia esiintyy melko paljon. Lasten ja nuorten käytöshäiriöistä huolestuneet vanhemmat ja opettajat päättivät käynnistää alueella kasvatusyhteistyöhankkeen, jonka puitteissa lasten ja nuorten häiritsevään käyttäytymiseen puututtaisiin, ja pyrittäisiin luomaan yhteisöllistä välittämistä kaikista alueen lapsista. Koko kylä kasvattaa-hankkeen (tästä lähtien KKK-hanke) peruslähtökohta on kasvatusyhteistyö alueen vanhempien sekä lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kesken. Yleisenä tavoitteena on lasten kasvaminen vastuuntuntoisiksi, rehellisiksi ja aloitekykyisiksi aikuisiksi. Hankkeen puitteissa on sovittu konkreettisesti säännöistä, joita kaikkien mukana olevien toivotaan noudattavan. Aikuisten tehtävänä on toimia mallina lapsille, ja toisaalta puuttua lasten tekemisiin aina, kun yhteisiä sääntöjä on rikottu. (KKK-hankkeen

19 19 toimintaohjelma 1999.) Käsittelen seuraavaksi hankkeen toimintaperiaatteita, organisaatiota, tavoitteita ja menetelmiä. Lähteenä näissä luvuissa on KKK-hankkeen toimintaohjelma. 4.2 Hankkeen toimintaperiaatteet ja organisaatio Toimintaperiaatteet voidaan tiivistää sanoihin rakkaus ja rajat. Lapsi ja nuori tarvitsee tunnetta siitä, että hänestä välitetään. Rakkaus ei kuitenkaan tarkoita kaiken sallimista ja ymmärtämistä. Päinvastoin, joskus suvaitsevaisuus voi tarkoittaa välinpitämättömyyttä. Lapsi tarvitsee selvät rajat, joiden sisäpuolella voi turvallisesti kasvaa. Aikuisen tehtävänä on asettaa nämä rajat ja valvoa niiden noudattamista. Yhteisesti sovitut pelisäännöt helpottavat rajojen asettamista. Hankkeen organisaation keskeinen osa on yleiskokous, joka pidetään kerran kuussa. Siihen voivat osallistua kaikki kasvatuskysymyksistä ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista kiinnostuneet aikuiset. Yleiskokouksessa keskustellaan ja se päättää toiminnan tavoitteista ja menettelytavoista. Asiantuntijoita voidaan kutsua pitämään alustuksia kasvatuskysymyksistä. Toimeenpanevana elimenä toimii yhteistyöryhmä, joka koostuu vanhemmista. Kaikki alueen koulut ovat edustettuina tässä yhteistyöryhmässä. Sitä voidaan täydentää alaprojektiryhmillä. Lisäksi alueen nuorisotoimi, urheiluseurat, kirjasto, poliisi, kaupat ja muut tahot täydentävät KKK-yhteistyöhankkeen yleisiä tavoitteita omilla toimintasäännöillään.

20 Tavoitteet ja menetelmät niiden saavuttamiseksi Hankkeen tavoitteena on luoda lapsille ja nuorille turvallinen, tukea ja vastuuta antava kasvuympäristö. Käyttäytymissäännöt sovitaan ja niiden noudattamista valvotaan yhteisesti. Yhteisistä pelisäännöistä tiedotetaan mahdollisimman laajasti esimerkiksi paikallislehtien välityksellä. Aikuiset eivät saa syytellä toisiaan lasten ja nuorten kasvatuksesta. Jokainen kasvattaja tekee virheitä, mutta virheistä pitäisi pystyä oppimaan. Lapsille ja nuorille annetaan mahdollisuus korjata ja sovittaa rikkomuksensa välittömästi. Hankkeessa noudatetaan laillisuus- ja terveyskasvatusperiaatetta. Suomen lain mukaan alle 18-vuotiailta on päihteiden käyttö ja tupakointi kielletty. Koulut, nuorisotilat ja muut julkiset paikat sitoutuvat valvomaan, että niiden tiloissa ei käytetä päihteitä. Päihteiden käytöstä seuraa aina puhuttelu, yhteydenotto kotiin ja suunnitelma siitä, mitä lapsi tai nuori voi tehdä päihteiden käytön sijaan. Kaupat ja ravitsemusliikkeet eivät saa myydä alkoholia eikä tupakkaa alle 18-vuotiaille. Kaupan kassoilla säännöt ovat näkyvästi esillä. Nuorilla saattaa olla yllättävän hatara käsitys siitä, miten esimerkiksi päihteiden käyttö tai valvominen vaikuttaa heidän terveyteensä. Valvominen vaikuttaa koulunkäyntiin, lisää levottomuutta ja vähentää keskittymiskykyä. Hankkeessa on määritelty asialliset kotiintuloajat, joiden noudattamista vanhempien toivotaan valvovan. Nuoria ohjataan vastuulliseen sukupuolikäyttäytymiseen. Liian varhaisia seksisuhteita suositellaan vältettäväksi, koska ne vaikuttavat kielteisesti lapsen kehitykseen. Laissa määriteltyjä suojaikärajoja noudatetaan tässäkin. Lasten ja nuorten näpisteleminen on tavattoman yleistä. Lisäksi monilla on hämärtynyt käsitys näpistelyn rikollisuudesta. Hankkeessa suositellaan välitöntä

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut Päivähoidon asiakasraadin arviointi Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut 1 erittäin huono: 0% 2 huono: 27% 5 erittäin hyvä: 9% Oma aktiivisuuteni asiakasraadin jäsenenä 4 hyvä: 36%

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

FSD1180 Perhebarometri 1999 : vanhemmuutta toteuttamassa

FSD1180 Perhebarometri 1999 : vanhemmuutta toteuttamassa KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1180 Perhebarometri 1999 : vanhemmuutta toteuttamassa Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Tuulivoima & lähiasukkaat

Tuulivoima & lähiasukkaat Tuulivoima & lähiasukkaat..0 Tutkimuksesta Tutkimuksella pyrittiin selvittämään asukkaiden mielipiteitä tuulivoimasta neljällä paikkakunnalla, jossa on moderneja tuulivoimaloita. Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS PIPSA SALKOSALO 20.8.2015 HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS 2000-luvun hyvinvointibuumi, mutta terveyserot kasvaneet Sote-uudistuksen nostaminen valtakunnan 1. hankkeeksi Kunnat uudessa tilanteessa: Miten

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Kaikille kaveri -hankkeen pilottikoulujen työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä 9.11.2012 Satu Tallgren

Lisätiedot