KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako?
|
|
- Teuvo Jaakkola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako? Selvitys kasvatusyhteistyöhankkeen vaikutuksista Koivukylän alueella Liisa Rautio Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö
2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Sosionomi (AMK) Liisa Rautio KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako? Selvitys kasvatusyhteistyöhankkeen vaikutuksista Koivukylän alueella. 36 sivua, 3 liitettä. Tarkastelen työssäni Koko kylä kasvattaa-hanketta Vantaan Koivukylän alueella. Hankkeella on käynnistetty kasvatusyhteistyö alueen perheiden sekä kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kesken. Hanke perustuu ns. Laukaan mallille, ja sillä pyritään tukemaan koteja niiden kasvatustehtävässä. Tutkimusotteeni on kvantitatiivinen. Teoreettisena pohjana työssäni käytän Bronfenbrennerin ekologista mallia, jonka mukaan lapsi kasvaa ja kehittyy vuorovaikutuksessa sosiaalisen ja fyysisen ympäristönsä kanssa. Teoriaa tukevina käsitteinä käytän sosiaalisen tuen ja vertaisryhmän käsitteitä. Vanhemmuudessa on monia piirteitä, jotka ovat ristiriidassa yhteiskunnassa tällä hetkellä vallitsevien arvojen kanssa. Vuorovaikutus toisten vanhempien kanssa tarjoaa mahdollisuuden vertaisryhmältä saatavaan sosiaaliseen tukeen, jolla vanhemmuutta voidaan vahvistaa. Yhteistyö viranomaisten kanssa antaa toiminnalle ammatillista tukea. Varsinaisten viranomaistahojen - koulun, päivähoidon, lastensuojelun - lisäksi toimintaan ovat lähteneet mukaan myös muut lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat aikuiset, kuten kauppias, kirjasto, poliisi ja urheiluseurat. Selvitän työssäni hankkeen vaikutuksia vanhempien kasvatusasenteisiin ja - käytäntöihin. Miten hankkeeseen suhtaudutaan alueella, noudatetaanko hankkeen toimintaperiaatteita myös käytännössä? Kartoitan myös hankkeen vaikutuksia yhteisöllisyyden syntymiseen kaupunkimaisessa ympäristössä. Toimiiko yhteisvastuullisen, kollektiivisen vanhemmuuden periaate urbaanissa lähiössä? Hanke tunnettiin alueella varsin hyvin ja siihen suhtauduttiin periaatetasolla hyvin myönteisesti. Myös hankkeen toimintaperiaatteisiin oltiin sitouduttu tämän selvityksen tulosten perusteella hyvin. Kriittisimmin suhtauduttiin kollektiivisen kasvattamisen toimivuuteen ja omien kasvatuskäytäntöjen muuttumiseen hankkeen ansiosta. Asiasanat: vanhemmuus, kasvatus, perhe, yhteisöt, yhteisöllisyys, verkostoituminen, vertaisryhmät, sosiaalinen tuki. Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, kirjasto.
3 3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC/ JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT IT NEEDS A VILLAGE TO BRING UP A CHILD. A cooperative upbringing project in an eastern suburb of Vantaa. Liisa Rautio Järvenpää pages, 3 appendices In this final thesis my aim was to study a project which deals with the cooperation between the parents and the authorities in upbringing the children. This project has been started in an eastern suburb of Vantaa in The main idea in the project is that all the adults agree on the rules concerning the behaviour of the children and are committed to follow them. The study material was collected by a questionnaire in February The questionnaire was addressed to the parents of the sixth grade pupils of one school in the area. The parents were asked if they knew the project and approved its principles. They were also asked if the project had had any influence on the attitudes and practices of the child rearing in the family. As a theoretical basis in this study the Bronfenbrenner Ecological model has been used. According to this model a child grows up and develops in interaction with his/her social and physical environment. As additional concepts theories of social support and peer group have been used. In our society there are values that are in contradiction with the values of parenthood. Individualism, effectivity, work- orientation and privatization are common values, and they are not easy to adapt to the needs of family. This is why the families need support in their child rearing. The study indicates that the parents had a positive attitude tovards the project. They were committed to the principles mentioned in the project. The collective, communal upbringing of the children caused the most critical attitude among the parents. Key words: parenthood, upbringing, family, communities, communality, networks, peer groups, social support. Deposited: Diaconia Polytechnic/ Library of Järvenpää Unit.
4 1 JOHDANTO VANHEMPANA OLEMISEN VAIKEUS MUUTTUNEESSA YHTEISKUNNASSA Vanhemmuuden yksityistyminen Perheen muutos Perhe ja työ Laman vaikutukset perheissä Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tarve TEOREETTINEN PERUSTA KASVATUSYHTEISTYÖLLE Kasvatusyhteistyö verkostona Kasvatusyhteistyön antama sosiaalinen tuki Kasvatusyhteistyön kautta saatu palaute KOKO KYLÄ KASVATTAA-HANKE Hankkeen käynnistyminen Koivukylän ja Havukosken alueilla Hankkeen toimintaperiaatteet ja organisaatio Tavoitteet ja menetelmät niiden saavuttamiseksi TUTKIMUSAINEISTO Tutkimusongelma Tutkimuskohde Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen kulku Validiteetti ja reliabiliteetti Aineiston analyysi TULOKSET Hankkeen tuntemus ja siihen osallistuminen Hankkeen periaatteiden hyväksyminen Hankkeella aikaansaatu muutos Kollektiivinen kasvatusvastuu Kiinnostuneisuuden yhteys yhteisöllisyyden osatekijöihin Yhteydenpito muihin vanhempiin Kasvatuskäytäntöjen muuttuminen Suhtautuminen kollektiiviseen kasvattamiseen Tuloksiin kohdistuva kritiikki YHTEENVETO SELVITYKSEN TULOKSISTA Bronfenbrennerin ekologisen mallin toteutuminen POHDINTAA Teoria ja käytäntö Hankkeen vetäjän rooli Viranomaisyhteistyö Vanhempien sitouttaminen hankkeeseen Yhteisöllisyyden mahdollisuudet KKK-hankkeen tämänhetkinen tilanne Lopuksi...43 LÄHTEET...44 LIITE
5 5 1 JOHDANTO Olen työskennellyt usean vuoden ajan lapsiperheiden kanssa ja havainnut työssäni, että monet vanhemmat ovat kovin yksinäisiä ja epävarmoja vanhemmuudessaan. Vaikka tietoa vanhemmuudesta on paljon saatavilla, se on usein ristiriitaista. Pienten lasten vanhemmat ovat kuitenkin hyvin kiinnostuneita vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä. He osallistuvat jo vauvan odotusaikana vanhemmuuteen valmentaville kursseille ja vauvan synnyttyä erilaisiin vanhempilapsikerhoihin. Pieniä lapsia myös hoidetaan paljon kotona, palkansaajista lähes puolet käytti mahdollisuutta hoitovapaaseen vuonna 1995 (Auvinen 1995, 61). Kiinnostus vanhemmuuteen näyttäisi laimenevan lapsen kasvaessa. Puhutaan kadonneesta vanhemmuudesta. Vanhemmat ovat liian sallivia, he eivät uskalla asettaa rajoja lapsilleen eivätkä ottaa kasvatusvastuuta vaan toivovat, että yhteiskunta - päiväkoti, koulu, ammattilaiset - hoitaa kasvattamisen. Mitä pitäisi tehdä, jotta vanhempien mielenkiinto kasvatuskysymyksiin säilyisi vauvaiän jälkeen? Uskon, että lähes kaikki vanhemmat haluaisivat olla hyviä vanhempia, mutta usein tuntuu, että heiltä puuttuu keinoja siihen, tai ainakin he itse luulevat niin. Laukaalla käynnistettiin vuonna 1995 Yhdessä elämään-projekti, jonka tarkoitus on tukea koteja niiden kasvatustehtävässä. Sen puitteissa aloitettiin kasvatusyhteistyö alueen perheiden sekä kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kesken. Päävastuu kasvatuksesta jätetään kodeille, ja viranomaisten tehtävänä on tukea perheitä kasvatuksessa. Projekti pyrkii olemaan prosessi, jonka myötä yhteistyö muodostuu elämäntavaksi. (Eskelinen 1999.) Laukaan mallia on sovellettu monilla eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Vantaan Koivukylässä käynnistettiin syksyllä 1998 Laukaan mallia soveltava hanke, joka sai nimekseen Koko kylä kasvattaa eli KKK. Hankkeen puitteissa on sovittu konkreettisesti säännöistä, joita kaikkien mukana olevien toivotaan noudattavan.
6 6 Aikuisten tehtävänä on toimia mallina lapsille, ja toisaalta puuttua lasten tekemisiin aina, kun yhteisiä sääntöjä on rikottu. Kyseessä ovat yksinkertaiset perusasiat, peruskasvattaminen. Koivukylä on 1970-luvulla rakennettu kerrostalovaltainen lähiö, jonka ydinalueella asuu noin asukasta. Muuttoliike alueella on runsasta, ja nuorten osuus väestöstä on suuri. Alueella on ongelmalähiön maine, ja siellä on vuosien varrella toteutettu monia projekteja ongelmien ratkaisemiseksi. Koko kylä kasvattaa-hanke on herättänyt alueella suurta mielenkiintoa. Hankkeeseen ovat osallistuneet vanhempien lisäksi ainakin kaikki alueen koulut, nuorisotoimi, lastensuojelu, poliisi, paikallinen kauppias, kirjasto ja urheiluseurat. Useita yleisötilaisuuksia on järjestetty hankkeen tiimoilta, ja hanke on ollut paljon esillä paikallisissa lehdissä. Onkin puhuttu kasvatuksen kansanliikkeestä alueella. Kiinnostusta kasvatuskysymyksiin on siis olemassa, vanhemmat ja ammattilaiset ovat lapsista ja nuorista huolissaan. Haluan työssäni selvittää hankkeen vaikutuksia vanhempien kasvatusasenteisiin ja -käytäntöihin. Minkälaisia käytännön vaikutuksia hankkeella on ollut alueella ja kotien käytännön kasvatustilanteissa? Onko sosiaalista vanhemmuutta, huolenpitoa myös muiden lapsista, mahdollista toteuttaa urbaanissa lähiössä? Antaako hanke perheille lisää vastuuta vai viekö sosiaalinen vanhemmuus päinvastoin vastuuta pois lasten omilta perheiltä? Onko yhteisöllisyyttä ylipäätään mahdollista toteuttaa Koivukylän kaltaisessa lähiössä? Tämän kaltaisiin kysymyksiin lähdin työssäni hakemaan vastauksia..
7 7 2 VANHEMPANA OLEMISEN VAIKEUS MUUTTUNEESSA YHTEISKUNNASSA 2.1 Vanhemmuuden yksityistyminen Tietoinen, järjestelmällinen kasvattaminen on historiallisesti tarkasteltuna melko uusi ilmiö. Aiemmin käytöstavat ja erilaiset valmiudet sekä tarvittavat tiedot saatiin arkielämästä, aikuisten työtä seuraamalla ja siihen osallistumalla. Vielä luvulla talonpoikaisessa yhteisössä kasvatusvastuu oli kollektiivinen, kuka tahansa kyläläinen oli oikeutettu korjaamaan lasten käytöstä. Vasta paljon myöhemmin perheen yksityistyminen johti siihen, että naapurien puuttuminen lasten käytökseen alettiin kokea perheeseen kohdistuvaksi loukkaukseksi kuten nykyisin (Kortteinen 1982, 251). Suomalainen yhteiskunta kaupungistui viime vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla ennätysmäisen nopeasti. Tähän rakennemuutokseen liittyvät muutot, siirtymiset paikkakunnalta toiselle, heikensivät perheiden yhteyksiä sukulaisiinsa (Auvinen 1995, 9). Viime vuosina maan sisäinen muuttoliike on uudelleen kiihtynyt. Lisäksi perheet muuttavat paljon kaupunkien sisällä eivätkä oikein juurru mihinkään. Viime vuosikymmeninä yhteiskunnan osallistuminen kasvattamiseen on lisääntynyt tuntuvasti. Päivähoidon ja koulun osuus lähes jokaisen lapsen elämässä on kasvanut. Kasvattaminen on professionaalistunut, ammatillistunut: uskotaan, että täytyy olla ammattilainen ollakseen hyvä kasvattaja. Vanhemmat eivät luota omiin kykyihinsä kasvattajina.
8 8 Toisaalta edelleen eletään hyvin perhekeskeisesti. Perhe- ja kotikeskeinen elämäntapa, familismi, on ollut vallitseva kehityssuunta 1800-luvulta lähtien. Elämä on keskittynyt ydinperheen ympärille, laajemmat solidaarisuussiteet, kuten suku ja naapurit, ovat heikentyneet. Familismin yleistyminen ja individulismin, yksilöllisyyden lisääntyminen ovat rinnakkaisia, samanaikaisia kehityskulkuja. Perheestä on tullut yksilön kylä. (Karisto, Takala, Haapola 1998, , Jallinoja 1984, 110.) 2.2 Perheen muutos Perhekäsitykset ovat moninaistuneet. Perinteisen ydinperheen ja avioliiton rinnalle on tullut uudenlaisia perheitä, avoliittoja, yksinhuoltaja- ja uusperheitä. Avoliitot ovat yleistyneet ja avioliittojen solmiminen vähentynyt 1990-luvulla (Nikander 1997, 15). Avioliitot myös päätyvät entistä nopeammin eroon: vuonna 1990 solmituista avioliitoista 10 prosenttia oli päätynyt eroon neljässä vuodessa, kun vuonna 1980 vastaavan ero-osuuden saavuttamiseen kului lähes seitsemän vuotta (Nikander 1997, 17). Ihmisten väliset sitoumukset ovat keventyneet ja vaihtoehtoiset elämäntavat ovat lisääntyneet. Zygmunt Bauman käyttää tästä ilmiöstä nimitystä kelluva rakkaus. Tällä käsitteellä Bauman tarkoittaa toistaiseksi tapahtuvaa sitoutumista suhteeseen, joka kestää juuri niin kauan kuin molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. (Bauman 1996, 271.) Myös vanhemmuus on erilaista näissä lyhyen sitoutumisen ihmissuhteissa. Jallinojan mukaan parisuhteen merkitys perheessä on kasvanut vanhemmuuden kustannuksella, parisuhteesta on tullut perheen perusyksikkö (Jallinoja 2000, 19). Huonoon parisuhteeseen ei tyydytä, siitä on hyväksyttävää pyrkiä pois. Usein myös vanhemmuus muuttuu - ainakin fyysisesti - etäisemmäksi parisuhteen loppumisen myötä.
9 9 2.3 Perhe ja työ Sanotaan, että suomalainen on ahne työlle. Työntekoa pidetään meillä suuressa arvossa. Perheen kanssa kotona vietettyä aikaa ei koeta työnteoksi silloinkaan, kun vanhempi hoitaa omia lapsia kotona vanhempainlomalla. Ollaan vain kotona. Ajallemme on ominaista työnteon merkityksen korostaminen. Jallinoja puhuu menestyskulttuurista, jossa vain työelämässä saavutetulla menestyksellä on merkitystä (Jallinoja 2000, 220). Vielä pitemmälle menee amerikkalainen sosiologi Arlie Russell Hochschild, joka väittää, että nykyaikaisessa yhteiskunnassa työ ja perhe ovat ikään kuin vaihtaneet paikkaa: työssä viihdytään, siellä ovat ihmiselle tärkeät ihmissuhteet, kun taas kotona hoidetaan velvollisuuksia, joista ei saada suurtakaan tyydytystä (Hochschild 1997 ). Suomalaisessa perheessä molempien vanhempien kokopäiväinen työpanos tarvitaan, jotta perhe tulee toimeen taloudellisesti. Muualla Euroopassa ja myös muissa Pohjoismaissa osapäivätyötä tekevien naisten osuus on huomattavasti suurempi (Auvinen 1995, 38). Tasa-arvonäkökulmasta suomalainen käytäntö on hyvä, mutta vanhemmuuden näkökulmasta tästä seuraa, että lasten ja vanhempien yhteistä aikaa on meillä vähemmän kuin muualla. Työn ja perheen yhteensovittamista on pyritty helpottamaan pidentämällä äitiys- ja vanhempainlomia sekä tarjoamalla alle kolmevuotiaiden vanhemmille mahdollisuus hoitaa itse lapsiaan kotihoidontuen avulla. Päivähoitoa on puolestaan kehitetty siten, että nykyisin kaikilla alle kouluikäisillä on oikeus kunnalliseen hoitopaikkaan. Alle kouluikäisten vanhemmilla on oikeus tehdä lyhennettyä työpäivää, ja myös vuorotteluvapaajärjestelmää käytetään helpottamaan työn ja perheen vaatimusten yhteen sovittamista.(perhepolitiikka Suomessa 1999.) Näistä uudistuksista huolimatta monet vanhemmat kokevat, että heillä ei ole riittävästi aikaa lapsilleen. Työssä saamieni kokemusten perusteella olen sitä mieltä, että yksi lasten ja nuorten suurimmista ongelmista tällä hetkellä on
10 10 yksinäisyys ja aikuiskontaktien vähäisyys. Tuore Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimus vahvistaa tätä käsitystäni. Kyseisen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta 5-12 vuotiaasta on sitä mieltä, että vanhemmilla ei ole heille tarpeeksi aikaa. (Lapsen ääni 2001.) Yhteiskunnassa vallitsevat arvot eivät tue vanhemmuutta. Elämäntyyli ei suosi pysyvyyttä, vaan kaiken tulee olla dynaamista, joustavaa, nopeaa ja vaihtuvaa. Elämässä menestymistä mitataan aineellisilla arvoilla, ja se edellyttää työhön panostamista. Tämä tapahtuu usein perheen kustannuksella, työtä ja perhettä yhteen sovitettaessa työn näkökulma voittaa. (Keurulainen 1998, 163.) Onko perhe siis menettänyt merkityksensä nykyaikaisessa yhteiskunnassa? Mielestäni ei ole. Toimiva yhteiskunta edellyttää toimivaa, tervettä perhettä. Perheen ja yhteiskunnan hyvinvointi on monin tavoin sidoksissa toisiinsa (Auvinen 1995, 7). Muutospaineista huolimatta perhe on osoittanut ylivertaisuutensa keskinäisessä huolenpidossa ja tunnesiteiden kasvupohjana (Auvinen 1995, 40). Lapsen näkökulmasta perheellä on edelleen suuri merkitys. Lapsi tarvitsee pysyviä ihmissuhteita ja turvallista kasvuympäristöä voidakseen itse kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Perhettä siis tarvitaan, mutta se puolestaan tarvitsee tukea pystyäkseen hoitamaan tehtävänsä lasten kasvattajana muuttuneessa maailmassa. 2.4 Laman vaikutukset perheissä Viime vuosikymmenen alkupuolen lama vaikuttaa edelleen monissa perheissä. Työttömyys, julkisen sektorin leikkaukset ja verotuksen kiristyminen vaikeuttivat lapsiperheiden elämää. (Oinonen 1999, 169). Suurtyöttömyys toi mukanaan taloudellisia vaikeuksia ja velkaantumista, jotka aiheuttivat paitsi taloudellisia, myös sosiaalisia ongelmia, monesti jopa syrjäytymistä.
11 11 Laman aikana julkisten palveluiden taso heikkeni. Toteutetut tulonsiirtojen leikkaukset kohdistuivat muuta väestöä ankarammin lapsiperheisiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsiperheiden saamien perhetukien arvo on laskenut luvulla huomattavasti. Lapsilisien sekä nimellinen että reaalinen arvo on heikentynyt. Kun otetaan huomioon vuonna 1994 poistetut tuloverotuksen lapsikohtaiset vähennykset, voidaan todeta, että lapsiperheiden taloudellinen asema suhteessa muuhun väestöön on heikentynyt 1990-luvulla. (Kurjenoja 2001.) Lisäksi laman aikana toteutetut muut leikkaukset, kuten leikkaukset koulujen kerhotoimintaan ja nuorisotoimeen, vaikuttivat lapsiin ja sitä kautta myös perheisiin. Lama vaikutti myös koko yhteiskunnan henkiseen ilmapiiriin. Elämää hallitsevia tuntemuksia olivat näköalattomuus, masentuneisuus ja epävarmuus. (Oinonen 1999, 175.) Vuosikausia vallinneella ahdistavalla yhteiskunnallisella ilmapiirillä on varmasti ollut vaikutusta myös vanhemmuuteen. 2.5 Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tarve Perhe on ristiriitaisten odotusten kohteena. Yhtäältä sen jäsenille toivotaan enemmän vapautta ja omaehtoisuutta, toisaalta perheeltä odotetaan myös yhteisyyttä, turvallisuutta ja arkipäivän rutiineja. Perheeltä odotetaan siis samanaikaisesti vanhaa ja uutta, pysyvää ja muuttuvaa. (Auvinen 1995, 57.) Perheen asema yhteiskunnassa on muuttunut monella tavoin. Modernissa ja erityisesti postmodernissa yhteiskunnassa ryhmäsidokset, esimerkiksi perhe, ovat menettäneet merkitystään. Perhettä ympäröivien yhteisöjen, kuten naapurustojen, kiinteys on hajonnut. Ulrich Beckin mukaan meistä kaikista on tulossa yhä enemmän yksilöitä, ja siksi yhä useammat ihmisten väliset suhteet muuttuvat neuvottelunvaraisiksi sen sijaan, että niitä säätelisi jokin ennalta annettu ja yhteisöllisesti tuettu kulttuurinen koodi. (Beck 1998, 9.)
12 12 Lisääntyneen yksilöllisyyden tarpeen lisäksi ihmisillä on kuitenkin myös yhteisöllisyyden tarve. He haluavat osallistua omalla asuinalueella tapahtuvaan toimintaan, kuten vanhempaintoimikuntiin, urheiluseuroihin, harrastustoimintaan, asuinalueeseen liittyviin projekteihin ja kulttuuritoimintaan. (Matthies 1999, 54.) Yhteisöllisyyden tarpeeseen vastaa kansalaistoiminta eri muodoissaan. Viime vuosina hyvinvoinnin puitteet ovat muuttuneet. Valtio ja kunnat ovat edelleen kansalaisten perusoikeuksien takaajia, mutta samanaikaisesti kansalaisilta odotetaan hyvinvointivaltion vuosikymmeniin verrattuna enemmän oma-aloitteista aktiivisuutta. Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden väliltä etsitään toimivaa tasapainoa. (Koski, 1997, 152.) Kansalaisyhteiskunnan toiminta-ajatus rakentuu yhteistyön ja yhteisvastuun varaan. Yhteiskunnassa, jossa toiminta tapahtuu vain viranomaisten kautta, kansalaisten henkisiä voimavaroja jää käyttämättä. Myös tästä näkökulmasta kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä. (Koski, 1997, 155.) Kansalaistoiminta sopii hyvin myös vanhemmuutta tukevan toiminnan viitekehykseksi. Kansalaistoiminta on yhä vähemmän sosiaalista tai poliittista toimintaa toisten auttamiseksi. Sen suhde yksilöön itseensä voimistuu, siihen hakeudutaan oman elämänkulun kriisi- ja murrosvaiheissa. Yhteisöistä on tullut yksilöllisyyden toteutumisen areenoita. (Matthies 1994, 53.) Kasvatusyhteistyöhön sovellettuna tämä tarkoittaa sitä, että oma ongelma - kasvattamisen vaikeus - ajaa vanhemmat yhteistyöhön keskenään. Lehtonen (1990) kritisoi yhteisöllisyys-termin käyttöä ilman, että määritellään sen sisältö. Lehtosen mukaan yhteisö voidaan määritellä tietylle alueelle sijoittuneiden, yhteenkuuluvuuden tunteita kokevien ihmisten muodostamaksi sosiaalisen vuorovaikutuksen järjestelmäksi (Lehtonen 1990, 20). Hänen mukaansa modernissa maailmassa traditionaalisten moraaliyhteisöjen toiminnan jatkajia ovat sosiaaliset verkostot, vuorovaikutusjärjestelmät. Yhteisö on sopimussuhteeseen
13 13 nojaavaa vuorovaikutusta, jossa varsinaisen yhteisön korvaa vapaaehtoisuuteen perustuva symbolinen yhteisyys (Lehtonen 1990, ) Mielestäni kasvatusyhteistyöhanke täyttää hyvin Lehtosen asettamat yhteisöllisyyden kriteerit. 3 TEOREETTINEN PERUSTA KASVATUSYHTEISTYÖLLE 3.1 Kasvatusyhteistyö verkostona Ekologinen kasvatuspsykologia korostaa lapsen kasvuympäristön merkitystä. Bronfenbrennerin (1981) ekologisen mallin mukaan lapsi kasvaa ja kehittyy vuorovaikutuksessa sosiaalisen ja fyysisen ympäristönsä kanssa. Lapsen kehitys on siis riippuvainen näiden eri ympäristöjen välisestä vuorovaikutuksesta sekä niissä toimivien henkilöiden yhteistyöstä. Näin ymmärrettynä lapsen kasvatus on siis kaikkien lapsen kanssa tekemisissä olevien ihmisten välistä toimintaa. Lapsen optimaalisen kasvun ja kehityksen mahdollisuuksiin vaikuttaa se, missä määrin vanhemmat ja muut lapsen kanssa toimivat aikuiset ovat yhteistyössä. Bronfenbrennerin (1981) mukaan lapsen kehitykseen vaikuttavat tekijät ovat monentasoisia, lasta läheisemmin tai etäisemmin koskettavia. (Huttunen 1991, ; Seppälä 2000, 8-11.) Tekijöitä voi kuvata neljän sisäkkäisen tason avulla (kuvio 1).
14 14 Kuvio 1. Bronfenbrennerin ekologinen malli sovellettuna KKKkasvatusyhteistyömalliin. 1. Mikrotaso = koti, koulu, lastensuojelu, nuorisotoimi, muut vanhemmat 2. Mesotaso = em. välinen yhteistyö ja vuorovaikutus 3. Eksotaso = vanhempien työ, sen sovittaminen perhe-elämään 4. Makrotaso = yhteiskunnallinen taso Ensimmäisellä, mikrotasolla, tarkoitetaan tässä yhteydessä lapsen lähiympäristöä, kuten perhettä ja koulua, mutta myös lastensuojelun ja nuorisotoimen työntekijöitä, lähipoliisia sekä muita alueen vanhempia. Toisella tasolla, mesotasolla, tarkoitetaan niiden ympäristöjen verkostoa, joiden jäsen lapsi on. Olennaista on näiden ympäristöjen välinen vuorovaikutus, joka voi tapahtua sekä virallisella että epävirallisella tasolla. Virallisella tasolla tapahtuvaa vuorovaikutusta on esimerkiksi kodin, koulun ja sosiaalitoimen välinen yhteistyö. Epävirallisen tason vuorovaikutusta taas on esimerkiksi naapureilta ja sukulaisilta
15 15 saatu tuki lasten kasvatuksessa. Kolmannella tasolla, eksotasolla, tarkoitetaan lapsen elämään kauempaa vaikuttavia tekijöitä, joiden kanssa hän ei välittömästi ole vuorovaikutuksessa. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi vanhempien työhön ja sen yhteensovittamiseen perhe-elämän kanssa liittyvät tekijät. Myös vanhempien sellaiset sosiaaliset suhteet, jotka eivät liity vanhemmuuteen, kuuluvat tähän tasoon. Neljännellä tasolla, makrotasolla, tarkoitetaan yhteiskunnallista tasoa. Tähän tasoon kuuluu lapseen ja perheeseen liittyvä lainsäädäntö, mutta myös perheen yleinen arvostus ja asenteet perhettä kohtaan yhteiskunnallisella tasolla. Tässä selvityksessä keskityn lähinnä mesotason toimintaan, lapsen eri ympäristöjen välisen yhteistyön tutkimiseen. On tärkeää, että kasvattajilla on johdonmukaisesti samantapaiset kasvatusnäkemykset, jolloin lapsi välttyy erilaisten kasvatusnäkemysten aiheuttamilta ristiriidoilta. Koko kylä kasvattaayhteistyöhanke antaa vanhemmille tällaisen yhteiset kasvatusperiaatteet, joiden puitteissa lasta kasvattaa. Samalla hankkeeseen liittyvä huolehtiminen muistakin alueen lapsista antaa tukea myös sellaisille lapsille, jotka eivät saa tukea kotoaan. 3.2 Kasvatusyhteistyön antama sosiaalinen tuki Sosiaalinen verkosto antaa vanhemmille emotionaalista tukea. Se lisää vanhempien itseluottamusta kasvattajina ja antaa heille mahdollisuuden testata omia kasvatusnäkemyksiään. (Huttunen 1991, 55.) Sosiaalinen tuki on ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa he antavat ja saavat henkistä, emotionaalista, tiedollista ja aineellista tukea. Sosiaalisessa tuessa korostuu sen vuorovaikutuksellinen luonne, joka on tarkoituksellista ja johon sisältyy positiivinen vaikutus henkilöltä toiselle. (Tarkka 1996, 12.)
16 16 Marja-Terttu Tarkka on käsitellyt väitöskirjassaan sosiaalisen tuen merkitystä äitiyden varhaisvaiheessa. Tässä tutkimuksessa lähiympäristöstä saatu sosiaalinen tuki osoittautui merkittäväksi tekijäksi äitiyden varhaisvaiheessa selviytymiselle (Tarkka 1996, 117). Kolmannen sektorin merkitystä sosiaalisen tuen lähteenä on tutkittu vain vähän. Sosiaalisen tuen näkökulmasta kolmas sektori muodostaa moni-ilmeisen ja erittäin laajan toiminta-areenan (Kinnunen 1999, 104). Hyvin monenlaista kolmannella sektorilla tapahtuvaa inhimillistä toimintaa voidaan siis pitää sosiaalisena tukena. Petri Kinnunen on tutkinut sosiaalisen tuen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Tutkimuksessaan Kinnunen (1999) toteaa, että kansalaiset odottavat sosiaalista tukea sekä julkiselta että kolmannelta sektorilta. Kolmannen sektorin tuki perustuu tuttavuuteen, vertaisuuteen, yksilölliseen vastuuseen ja samaistumiseen. Se toteutuu tavalla, jossa ihminen on samanaikaisesti sekä sosiaalisen tuen saamisen kohteena että tuen tuottajana. Kyse on vuorovaikutteisesta toiminnasta, jossa toteutuu yhteiskunnallinen sosiaalistumis- ja sosiaalistamistehtävä. Tuki perustuu omaehtoisuuteen, autonomisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. (Kinnunen 1999, 110.) 3.3 Kasvatusyhteistyö vertaisryhmänä Samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat ihmiset muodostavat vertaisryhmiä auttaakseen itseään ja toisiaan. Toiminta on siis sekä auttamista että saamista, ihmisten välistä vuorovaikutusta. Ihmiset tekevät sitä, mihin itse ovat motivoituneita. (Rönnberg 1999, 98.) Marianne Nylund käyttää vertaisryhmästä nimitystä oma-apuryhmä. Nylundin mukaan keskeistä oma-apuryhmässä on ryhmäläisten tasavertaisuus keskenään sekä omakohtaisten kokemusten kautta saatu subjektiivinen tieto. Asiantuntijoita voidaan tarvittaessa kutsua kertomaan jäseniä kiinnostavista asioista. Kokemuksellisen tiedon ja asiantuntijatiedon yhdistäminen on hedelmällistä. (Nylund 1999, 127.)
17 17 Koko kylä kasvattaa- kasvatusyhteistyöliikettä voidaan pitää vertaisryhmänä, jossa vanhemmat saavat tukea toisiltaan kasvatusasioissa. Asiantuntijaluentoja käytetään tuomaan toimintaan ammatillinen näkökulma ja laajentamaan osallistujien tietopohjaa kasvatuskysymyksissä. KKK-hanke ei kuitenkaan ole puhtaasti vertaisryhmä, koska se toimii läheisessä yhteistyössä kunnallisten viranomaisten kanssa. Hanke on ns. välittäjätaustainen vertaisryhmä, jolla on yhteistyökumppaneita sekä kolmannella sektorilla että julkisella sektorilla (Nylund 1999, 129). Se toimii eräänlaisena välittäjänä perheiden ja julkisen sektorin välillä. 3.4 Kasvatusyhteistyön kautta saatu palaute Sosiaalinen verkosto kontrolloi vanhempien kasvatustapoja ja menettelyjä. Ympäristö vaikuttaa vanhempien kasvatustyyliin antamalla palautetta - myönteistä tai kielteistä - vanhempien käyttäytymisestä kulloisessakin kasvatustilanteessa. Toisaalta ympäristö voi myös estää tunteiden avointa ilmaisua ja saada aikaan kulissien rakentamista. Ympäristö, jossa kasvatukseen liittyvistä vaikeuksista ei puhuta, lisää kasvatusvaikeuksia. (Huttunen 1991, 55.) 4 KOKO KYLÄ KASVATTAA-HANKE 4.1 Hankkeen käynnistyminen Koivukylän ja Havukosken alueilla Koko kylä kasvattaa-hanke käynnistyi Vantaalla Koivukylän keskustan ja Havukosken alueilla, joissa on yhteensä noin asukasta (Vantaan väestö 2000/2001, 7). Alue on rakennettu 1970-luvulla varsin nopeaan tahtiin, ja se on kerrostalovaltainen. Asunnoista noin 90% on kerrostaloasuntoja, ja vuokratalojen
18 18 osuus asuntokannasta on noin kolmannes. Lähiön sosiaalinen elämä ei käynnistynyt ongelmitta. Ongelmia pyrittiin helpottamaan yhdyskuntatyön keinoin 1970-luvulla. (Riihelä, 1997, 10.) Sittemmin alueen palveluja ja vapaaajanviettomahdollisuuksia on kehitetty, ja alueella on toteutettu monia projekteja, joilla on kartoitettu ja pyritty ratkaisemaan esiintyviä ongelmia. Koivukylän asukkaista on alle 15-vuotiaita noin viidennes, mikä on enemmän kuin Vantaalla keskimäärin. Keskitulot Koivukylässä ovat puolestaan alle Vantaan keskiarvon (Riihelä, 1997, 13). Muuttoliikettä alueella oli vuonna 2000 enemmän kuin muissa Vantaan lähiöissä (Vantaan väestö 2000/2001, 4). Maahanmuuttajien osuus alueella on suhteellisen korkea, lähes 5% väestöstä (Riihelä, 1997, 48). Alueella tehdyn asumistyytyväisyyttä koskevan kyselyn (Riihelä 1997) mukaan asukkaiden yhteishenki oli keskinkertainen, asukas- ja yhdistystoiminnan vilkkaus melko laimeaa ja asukkailla vain vähän kontakteja muihin alueen asukkaisiin (Riihelä 1997, 44-47). Kyselyn perusteella eniten alueella häiriinnyttiin ilkivallasta ja sotkemisesta, sekä päihtyneiden aiheuttamasta häiriöstä. Myös turvallisuuden parantamista alueella toivottiin (Riihelä 1997, 57.) Nopeasti syntyneessä ja kasvaneessa lähiössä ei ole yhteisöllisyyden perinteitä, sosiaalinen kontrolli on vähäistä ja erilaisia sosiaalisia ongelmia esiintyy melko paljon. Lasten ja nuorten käytöshäiriöistä huolestuneet vanhemmat ja opettajat päättivät käynnistää alueella kasvatusyhteistyöhankkeen, jonka puitteissa lasten ja nuorten häiritsevään käyttäytymiseen puututtaisiin, ja pyrittäisiin luomaan yhteisöllistä välittämistä kaikista alueen lapsista. Koko kylä kasvattaa-hankkeen (tästä lähtien KKK-hanke) peruslähtökohta on kasvatusyhteistyö alueen vanhempien sekä lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kesken. Yleisenä tavoitteena on lasten kasvaminen vastuuntuntoisiksi, rehellisiksi ja aloitekykyisiksi aikuisiksi. Hankkeen puitteissa on sovittu konkreettisesti säännöistä, joita kaikkien mukana olevien toivotaan noudattavan. Aikuisten tehtävänä on toimia mallina lapsille, ja toisaalta puuttua lasten tekemisiin aina, kun yhteisiä sääntöjä on rikottu. (KKK-hankkeen
19 19 toimintaohjelma 1999.) Käsittelen seuraavaksi hankkeen toimintaperiaatteita, organisaatiota, tavoitteita ja menetelmiä. Lähteenä näissä luvuissa on KKK-hankkeen toimintaohjelma. 4.2 Hankkeen toimintaperiaatteet ja organisaatio Toimintaperiaatteet voidaan tiivistää sanoihin rakkaus ja rajat. Lapsi ja nuori tarvitsee tunnetta siitä, että hänestä välitetään. Rakkaus ei kuitenkaan tarkoita kaiken sallimista ja ymmärtämistä. Päinvastoin, joskus suvaitsevaisuus voi tarkoittaa välinpitämättömyyttä. Lapsi tarvitsee selvät rajat, joiden sisäpuolella voi turvallisesti kasvaa. Aikuisen tehtävänä on asettaa nämä rajat ja valvoa niiden noudattamista. Yhteisesti sovitut pelisäännöt helpottavat rajojen asettamista. Hankkeen organisaation keskeinen osa on yleiskokous, joka pidetään kerran kuussa. Siihen voivat osallistua kaikki kasvatuskysymyksistä ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista kiinnostuneet aikuiset. Yleiskokouksessa keskustellaan ja se päättää toiminnan tavoitteista ja menettelytavoista. Asiantuntijoita voidaan kutsua pitämään alustuksia kasvatuskysymyksistä. Toimeenpanevana elimenä toimii yhteistyöryhmä, joka koostuu vanhemmista. Kaikki alueen koulut ovat edustettuina tässä yhteistyöryhmässä. Sitä voidaan täydentää alaprojektiryhmillä. Lisäksi alueen nuorisotoimi, urheiluseurat, kirjasto, poliisi, kaupat ja muut tahot täydentävät KKK-yhteistyöhankkeen yleisiä tavoitteita omilla toimintasäännöillään.
20 Tavoitteet ja menetelmät niiden saavuttamiseksi Hankkeen tavoitteena on luoda lapsille ja nuorille turvallinen, tukea ja vastuuta antava kasvuympäristö. Käyttäytymissäännöt sovitaan ja niiden noudattamista valvotaan yhteisesti. Yhteisistä pelisäännöistä tiedotetaan mahdollisimman laajasti esimerkiksi paikallislehtien välityksellä. Aikuiset eivät saa syytellä toisiaan lasten ja nuorten kasvatuksesta. Jokainen kasvattaja tekee virheitä, mutta virheistä pitäisi pystyä oppimaan. Lapsille ja nuorille annetaan mahdollisuus korjata ja sovittaa rikkomuksensa välittömästi. Hankkeessa noudatetaan laillisuus- ja terveyskasvatusperiaatetta. Suomen lain mukaan alle 18-vuotiailta on päihteiden käyttö ja tupakointi kielletty. Koulut, nuorisotilat ja muut julkiset paikat sitoutuvat valvomaan, että niiden tiloissa ei käytetä päihteitä. Päihteiden käytöstä seuraa aina puhuttelu, yhteydenotto kotiin ja suunnitelma siitä, mitä lapsi tai nuori voi tehdä päihteiden käytön sijaan. Kaupat ja ravitsemusliikkeet eivät saa myydä alkoholia eikä tupakkaa alle 18-vuotiaille. Kaupan kassoilla säännöt ovat näkyvästi esillä. Nuorilla saattaa olla yllättävän hatara käsitys siitä, miten esimerkiksi päihteiden käyttö tai valvominen vaikuttaa heidän terveyteensä. Valvominen vaikuttaa koulunkäyntiin, lisää levottomuutta ja vähentää keskittymiskykyä. Hankkeessa on määritelty asialliset kotiintuloajat, joiden noudattamista vanhempien toivotaan valvovan. Nuoria ohjataan vastuulliseen sukupuolikäyttäytymiseen. Liian varhaisia seksisuhteita suositellaan vältettäväksi, koska ne vaikuttavat kielteisesti lapsen kehitykseen. Laissa määriteltyjä suojaikärajoja noudatetaan tässäkin. Lasten ja nuorten näpisteleminen on tavattoman yleistä. Lisäksi monilla on hämärtynyt käsitys näpistelyn rikollisuudesta. Hankkeessa suositellaan välitöntä
007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset
007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.
Lisätiedot"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5
"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotOlarin koulu ja koti ry n
Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotTuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen
Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
Lisätiedot11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön
11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät
LisätiedotMinkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?
Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotGlobal Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotHanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development
Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotMummot, muksut ja kaikki muut
Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotPerhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry
Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotKuntapalvelukyselyn tulokset
Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotTurvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotPerhenormit huostaanottoasiakirjoissa
Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotPäihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014
Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotLÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN
LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotKartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka
Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotTyöpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut
Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1
Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin
LisätiedotPäivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015
Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015
Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA
KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotEsipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?
11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotUusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY
Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotKOONTI JÄRJESTETYSTÄ KUMPPANUUSFOORUMISTA
KOONTI 8.11.2018 JÄRJESTETYSTÄ KUMPPANUUSFOORUMISTA NEUVOLA JA PÄIVÄHOITO Keskusteltu neuvoloiden aukioloajoista ja influessarokotteiden loppumisesta Palokassa (myös pitkät jonotusajat puhututtaneet)
LisätiedotMuonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotTukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin
Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotViidennen luokan Askelma
Askelmat-ohjelma Tavoitteet Askelmat-ohjelman tavoitteena on mahdollistaa keskustelua koulun, kodin ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Keskustelun aiheet nousevat esiin aina sen hetkisen
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotNUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA
NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland
LisätiedotKANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA
19.6.2013 ARVOPANEELI VAIKUTTAJA- HAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELY- TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 27.6.2018 Kello 13.00 18.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13 15-vuotiaat Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n nuoret raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry # M u n p
Lisätiedot(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa
Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa LAPE/perhekeskusseminaari 22.2.2018 Kokkola Kati Turtiainen, yliopistonlehtori, YTT Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Perheen taustalla (esim.)
Lisätiedot