RETEAMING -KEHITTÄMISOHJELMA VUORELAN KOULUKODISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RETEAMING -KEHITTÄMISOHJELMA VUORELAN KOULUKODISSA"

Transkriptio

1 RETEAMING -KEHITTÄMISOHJELMA VUORELAN KOULUKODISSA Mari Rodas Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) TIIVISTELMÄ

2 6 Rodas, Mari. ReTeaming -kehittämisohjelma Vuorelan koulukodissa, Helsinki 2002, 50s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyöni on kehittämishanke, joka toteutettiin Vuorelan koulukodissa. Tarkoituksena oli ReTeaming -kehittämisohjelman avulla edistää jo käynnistynyttä työyhteisönkehittämisprosessia. ReTeaming -ohjelma toteutettiin Vuorelan koulukodin kehittämistyöryhmälle. Aluksi ReTeaming -ohjelmaa sovellettiin paremmin koulukodin tarpeita vastaavaksi. Toimin itse ohjelman vetäjänä ja tapasin kehittämistyöryhmän ReTeamingin merkeissä kaksi kertaa, tapaamisten välillä työryhmä työskenteli itsenäisesti. Ensimmäisellä tapaamiskerralla suoritettiin ohjelman ensimmäinen ja toinen vaihe eli määriteltiin tavoitteet joihin pyritään, kartoitettiin tavoitteiden hyödyt sekä pohdittiin muutosta vaikeuttavia ja helpottavia tekijöitä, huomioitiin jo tehdyt asiat, lisäksi sovittiin seurantapalaverin ajankohta ja välivaiheen tehtävät. Toisella tapaamiskerralla, seurantapalaverissa, koottiin saadut uudet ideat ja havainnot sekä sovittiin prosessin etenemisestä jatkossa. Reteaming -ohjelmalla päästiin osin tavoitteisiin; se vei kehittämistyöryhmän toimintaa eteenpäin, toi johdonmukaisuutta työskentelyyn ja pakotti varaamaan aikaa kehittämistyölle sekä yhtenäisti ryhmän jäsenten käsitystä muutoksen perusteista ja tavoitteista. Työryhmä olisi toivonut kuitenkin vielä konkreettisempaa tulosta, esim. uutta työmenetelmää. ReTeaming -prosessin vetäjänä olisin voinut rajata keskustelua ja johdattaa ryhmää konkreettisempiin tavoitteisiin, jolloin ne olisivat olleet helpommin saavutettavissa, lisäksi kehittämistyöryhmästä olisi pitänyt löytyä vetäjä, joka olisi ottanut vastuulleen sovittujen toimenpiteiden toteuttamisen, sillä nyt työryhmän itsenäistä työskentelyä vaatineet asiat jäivät pääosin toteutumatta. Asiasanat: koulukodit; ratkaisukeskeisyys; työyhteisöt; ammattikorkeakoulut; opinnäytteet ABSTRACT

3 7 Rodas, Mari. ReTeaming development program in a detention home for youth, Helsinki 2002, 50p. 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Church community work oriented degree prog- ramme in social welfare, health and education; Bachelor of Social Sciences. The study was a development project that I put into practise in the Vuorela detention home for youth in southern Finland. The aim of the project was to help development in the Vuorelas detention home. The development process was based on the ReTeaming program. ReTeaming is a co-operative solution-oriented development method. The program was carried out for the development team of Vuorelas. In the beginning, the ReTeaming program was adapted to better match the needs and expectations of the Vuorelas detention home. I acted as a ReTeaming coach. I met the development team twice. Between the meetings, the team worked independently. At the first meeting, the initial and second stages of the ReTeaming program were carried out. The goals were defined and the possible benefits of the goals were charted out. Also, factors that might make the changes easier or harder were discussed. In addition, the between-meetings tasks were agreed upon. At the second meeting, new ideas and observations were collected. Following this, it was agreed on how the process will continue after the completion of the ReTeaming program. The ReTeaming program helped the development team bring the developmental opera- tions further, brought consistency to the work and compelled the team to make time for development. The ReTeaming program also helped the team find coherence between the goals and basis for changes. However, the working group would have hoped for more concrete results, such as a new working method. As the ReTeaming coach, I could have limited the discussions and lead the group to more concrete goals. Then the goals would have been easier to reach. Someone from the group should have taken the responsibility of carrying out the agreed upon tasks after the ReTeaming process was completed. Keywords: detention homes, solution-orientation, work communities, polytechnics, project SISÄLLYS

4 8 TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 5 2 VUORELAN KOULUKOTI TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 2.1 Valtion koulukotien toiminnan kehittyminen Vuorelan koulukoti Vuorelan tehtävä sosiaalihuollon palvelujärjestelmässä ja toiminta-ajatus Vuorelan koulukoti tehtävänsä toteuttajana 11 3 RETEAMING Ratkaisukeskeinen lähestymistapa ReTeamingin perustana ReTeaming -kehittämisohjelma 17 4 RETEAMING -PROSESSI VUORELASSA Sovellus Prosessin t uotokset 21 5 ARVIOINTI Ensimmäinen ja toinen vaihe Kolmas vaihe Seurantapalaveri Koko prosessi 31 6 POHDINTA ReTeaming prosessi Oma ammatillinen kasvu 35 LÄHTEET 38 LIITTEET 40 Liite 1 ReTeaming-sovellus Vuorelaan 40 Liite 2 Kyselylomake 43 1 JOHDANTO

5 9 Opinnäytetyöni on kehittämishanke, jonka toteutin Vuorelan koulukodissa Vihdissä. Kehittämishankkeeni oli ReTeaming -menetelmällä toteutettu työyhteisön kehittämisprosessi. Valitsin tämän aiheen, koska halusin opinnäytetyöni olevan kiinteässä yhteydessä työelämään ja toisaalta oli hyvin kiinnostunut ratkaisukeskeisyydestä ja Re- Teaming -menetelmän mahdollisuuksista. Vuorelan koulukoti on yksi valtion omistamista kuudesta koulukodista. Paikkana Vuorela oli minulle entuudestaan tuttu, sillä olen ollut siellä töissä sekä suorittanut kaksi harjoittelua. Tiesin että Vuorelassa oli meneillään työyhteisön kehittämisprosessi, jonka tarkoituksena oli luoda koko koulukotiin yhteinen ja käytännöllinen järjestelmä positiivisen palautteen antamiseen nuorille. Palautteen antamiseksi ja nuorten hyvän käytöksen palkitsemiseksi kehitettiin eräänlaista käyttäytymisterapiaan pohjautuvaa pistemallia, jossa päivän toiminnat jaetaan eri osa-alueisiin ja aina suoriutuessaan jostakin osa-alueesta hyvin nuori saa pisteen. Pisteitä keräämällä nuoren on sitten mahdollista lunastaa itselleen jokin konkreettinen palkinto, esim. kymmenellä pisteellä suklaapatukka tai 50:llä elokuvalippu. Pistemallia työstävä kehittämistyöryhmä ei kuitenkaan ollut edennyt työskentelyssään toivomallaan tavalla eikä saanut luotua käytännössä toimivaa mallia. Työryhmän sisällä oli erilaisia näkemyksiä ja käsityksiä käytännön toteutuksesta, lisäksi muu työyhteisö ei ollut innostunut uudesta työtavasta. Itse olin tähän mennessä tutustunut ratkaisukeskeiseen työyhteisön kehittämismenetel- mään ReTeamingiin ja ajattelin että siitä voisi olla hyötyä Vuorelan kehittämistyöryhmälle. Esitettyäni asian koulukodin psykologille Pirjo Toivolalle, hän kiinnostui asiasta ja päätettiin että toteuttaisin ReTeaming -prosessin opinnäytetyönäni. Vuorelan kehittämisprosessia varten sovelsimme Pirjo Toivolan kanssa alkuperäistä ReTeaming - prosessia paremmin Vuorelan tarpeita vastaavaksi. ReTeaming -prosessin alkuperäisenä tarkoituksena oli auttaa kehittämistyöryhmää juuri pistemallin kehittämisessä, mutta muun työyhteisön vastustus kyseistä mallia kohtaan

6 10 oli niin suurta, että ReTeaming -sovellusta tehdessämme päätimme unohtaa pistemallin ja toteuttaa ReTeamingin yleisellä tasolla. Pohdittavaksi tuli nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen yleisesti ja uusien parempien menetelmien ja käytäntöjen luominen ilman mitään tiettyä mallia. Tätä kautta prosessin tavoitteeksi tuli edistää kehittämistyöryhmän työskentelyä, auttaa yhteisten ajatusten ja periaatteiden löytämisessä ja näin ollen viedä koko kehittämisprosessia eteenpäin. 2 VUORELAN KOULUKOTI TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 2.1 Valtion koulukotien toiminnan kehittyminen Nykyisenkaltainen lastensuojelu on Suomessa saanut alkunsa runsaat sata vuotta sitten. Silloin huomio kohdistui pääasiassa kahteen lapsiryhmään, turvattomiin lapsiin, jotka olivat orpoja tai kotikasvatuksen vaarantamia sekä nuoriin rikollisiin, jotka eivät kuuluneet rikosoikeudellisen sääntelyn piiriin. Pisimmät juuret ovat kuitenkin jo keskiajalla kirkon perustamissa pyhänhengen huoneissa ja hospitaaleissa, joissa pidettiin huolta orvoista ja heitteille jätetyistä lapsista. (Siltanen 1991, 45; Pösö 1995, 79.) Kasvatuslaitoksia alettiin perustamaan 1800-luvun lopulla. Laitokset olivat tarkoitettu alaikäisiä rikollisia varten. Laitokset kuuluivat vankeinhoidon alaisuuteen ja sijoitukset tapahtuivat rikoslain perusteella. Tämä leimasikin kasvatuslaitoksia pitkään ja ne saivat rangaistuslaitoksen luonteen. (Siltanen 1991, 84.) Pahatapaisten lasten ja nuorten hoitoon haettiin mallia ulkomailta, erityisesti Englannista, ja ratkaisuna pahantapaisuuden kuten muidenkin lastensuojeluongelmien hoitoon nähtiin laitoshoito. Kasvatuslaitokset olivat siis valtion vastaus pahatapaisten lasten hoitoon. Myös jotkut suurimmat kunnat perustivat laitoksia, mutta kaikkein vaikeimpien lasten ja nuorten katsottiin kuuluvan valtion vastuulle. (Siltanen 1991, 87.)

7 11 Kasvatuslaitokset perustettiin kauas asutuksesta, maaseudulle. Tarkoituksena irrottaa lapsi/ nuori huonosta ympäristöstä, eristää yhteiskunnasta ja toisaalta suojella perhettä tältä pahantapaiselta jäseneltä. (Siltanen 1991, 87.) Kasvatuslaitos instituutiona alkoi kehittyä ja vakiintua itsenäisyyden alussa. Laitosten johto ja valvonta siirrettiin vuonna 1918 vankeinhoidon alaisuudesta kouluhallitukselle ja sosiaaliministeriölle Lopullisesti koulukodit irtautuivat oikeuslaitoksen piiristä kuitenkin vasta 1942, kun laki nuorista rikoksentekijöistä tuli voimaan. (Siltanen 1991, 89.) Kasvatuslaitokset elivät omissa yhteisöissään melko eristynyttä elämää, jota vielä lisäsi se, että henkilökunta pääsääntöisesti asui laitos alueella. Näin niissä vakiintui oma kas- joka oli hyvien arvojen juurruttamista ja oppilaiden väsyksiin puhutta- vatuskäytäntö, mista. Tätä kokonaisuutta ylläpiti tiukka kurikäytäntö, josta ei puuttunut välineitä uppiniskaisimpiakaan oppilaita varten. (Siltanen 1991, 92.) Kasvatuslaitosjärjestelmä jähmettyi muotoonsa vuosikymmeniksi. Nimenmuutos koulukodiksi toteutettiin vuonna 1946, perusteena kasvatuslaitos nimen huono kaiku ja vas- Itse toiminnan perusteita ei kuitenkaan tarkastettu, vaan todettiin, ettei perusta taavuus. vaadi oleellisia muutoksia luvulla ryhdyttiin sosiaalihallituksessa uudistamaan koulukoteja. Uusia periaatteita olivat laitossijoitusten mahdollisimman lyhyt kesto, toiminnan painopisteen siirtäminen avohuollon puolelle, laitosten organisaation uudistaminen, oppilasmäärän pienentäminen ja solutyyppisen asumisen suosiminen sekä erityistyöntekijöiden lisääminen. (Siltanen 1991.) 1970-luvulla alkoi koulukodeissa suuri sisäinen kehitysprosessi, joka jatkuu edelleen. Vuonna 1973 yhdessä sosiaalihallituksen ja valtion koulutuskeskuksen kanssa aloitettu TYKE (työyhteisön kehittäminen) -projekti nosti esille muutostarpeita ja kehitti monia erillismenetelmiä. Kehitettävistä menetelmistä esiin nousivat kasvatusneuvottelut, omahoitajajärjestelmä, perhetyö, koulutus ja perehdyttäminen. Myös fyysisen ympäristön kehittäminen lähti liikkeelle ja jatkuu edelleen, mm. tiloja on peruskorjattu ja oppilaiden asuttamisessa on siirrytty 6-8 oppilaan soluihin, mikä on vähentänyt oppilaiden levottomuutta ja käytöshäiriöitä. (Siltanen 1991, 95, 107.)

8 12 Koulukotitoimintaa kehitettäessä oli tarkoitus luoda yhtenäistä kasvatusideologiaa laitosten välille, siten että laitosten tehtävä, arvot, periaatteet, teoreettinen viitekehys ja menetelmät olisivat ristiriidattomat (Siltanen 1991, 95). Tänä päivänä koulukodit pyrkivät kehittymään jatkuvasti ja vastaamaan paremmin nykyisten oppilaiden tarpeisiin. Viime vuosina on koulukotikohtaisten koulutusten ja pro- lisäksi toteutettu suuria kaikkia koulukoteja koskevia kehittämis- ja koulutuspro- jektien jekteja, kuten toteutettu POLKU-projekti sekä toteutettu Oppimisvaikeudet koulukotinuorten ongelmana -projekti. (Kuuri & Ulvinen 2002, 7.) Lisäksi on tehty tutkimuksia, joissa selvitetään mm. kehittämisehdotuksia koulukodeille. Näsäsen ja Rautavan (1998) tutkimuksessa on koulukotinuorilta kysytty kehittämisehdotuksia. Tutkimuksen nuoret toivoivat lisää työntekijöitä, jotta aikuisilla olisi enemmän aikaa olla nuorten kanssa, hoitosuunnitelmiin enemmän nuoren kanssa sovittuja konkreettisia tavoitteita sekä palkitsemis- ja palautejärjestelmän kehittämistä. Salmisen (1997) tutkimuksessa oli taas selvitetty sosiaalityöntekijöiden mielipidettä koulukodeista ja niiden kehittämisestä. Sosiaalityötekijät toivoivat mm. pienempiä yksiköitä ja lisää perhekoteja, valmiuksia hoitaa erityisen hankalasti oireilevia nuoria. Työn sisältöön he toivoivat enemmän terapeuttisia menetelmiä, perhetyön edelleen kehittämistä ja mahdollisuutta koko perheen hoitoon, avo- ja jatkohuolto työn kehittämistä sekä yksilöllisyyttä. Henkilökunnalta toivottiin mm. itsetuntoa ja ammattitaitoa. Lisäksi toivottiin enemmän yhteistyötä, tukiasuntoja, lyhytaikaista hoitoa ja halvempaa hintaa. Vuosina toteutettiin koulukodeille Stakesin, opetushallituksen ja Niilo Mäki Instituutin yhteistyönä Oppimisvaikeudet koulukotinuorten ongelmana koulutus- ja kehittämisprojekti, jonka ovat raportoineet projektin suunnittelijat Ari Kuuri ja Anne Ulvinen (2002). Projektiin osallistuivat valtion koulukodit kahta lukuunottamatta. Kehittämisprojektin tavoitteena oli koulukotien henkilöstön taitotiedon lisääminen oppimisvaikeuksien havaitsemisessa, arvioinnissa sekä oppimisvaikeuksien huomioimisessa nuoren opetuksessa, ohjauksessa ja kuntoutuksessa. Tavoitteena oli myös oppimisvaikeuksien arviointiin tarkoitettujen menetelmien kehittäminen ja

9 13 uudistaminen, sekä koulukodin kaikkien ammattiryhmien ja oppilaiden tiedon lisääminen oppimisvaikeuksista. Tätä kautta oli tavoitteena myös kehittää asenneilmapiiriä oppimisvaikeudet myönteisesti huomioivaksi. (Kuuri & Ulvinen 2002, 19.) Projektin työmuotoina olivat kaikille avoimet luentotyyppiset koulutuspäivät ja oppimisvaikeustyöryhmille suunnatut monimuotokoulutukset, jotka sisälsivät myös itsenäistä opiskelua ja työskentelyä, menetelmien kehittämiseen liittyvät nuorten yksilötutkimukset ja neuvottelut sekä konsultaatiotyyppisen opastuksen erilaisten arviointi- ja kun- käytössä (Kuuri & Ulvinen 2002, toutusmenetelmien 21). 2.2 VUORELAN KOULUKOTI Vuorelan koulukoti on yksi valtion ylläpitämistä kuudesta koulukodista. Se sijaitsee Vihdin Nummelassa noin 50 kilometrin päässä Helsingistä. Vuorelassa on kaksi tytöille tarkoitettua 6-paikkaista osastoa, sekä 7-paikkainen poikaosasto. Vuorelalla on myös viisipaikkainen perhekoti pojille. Hoitopaikkoja on yhteensä 24 sekä viisi tukiasunto- (Kuvaja-Villa 1998; Tulossopimus vuodelle 1999.) Vuorelan historia on yli paikkaa. satavuotinen, ja se on alunperinkin rakennettu lastensuojelulaitokseksi. Tyttöjen osastot Sirkkula ja Vanhala ovat vanhoja kodinomaisia rakennuksia, kun taas nykyinen poikaosasto Marikko on aikoinaan rakennettu eristysosastoksi ja on tyttöosastoja huomattavasti laitosmaisempi. Vuorelassa asuu nuoria, joista useimmat on huostaanotettuja. Huostaanoton ja Vuorelaan tulon syitä ovat mm. moninaiset ongelmat kotona, koulunkäynti on keskeytynyt ja tilalle on tullut jotain nuoren kehitykselle haitallista kuten runsasta päihteidenkäyttöä, rikoksia ja aggressiivista käytöstä. Kunnat sijoittavat Vuorelaan nuoria pääasiassa Uudeltamaalta; Vantaa ja Helsinki ovat suurimmat sijoittajat. Nuoret tulevat joko suoraan kotoa tai muista laitoksista. Vuorelassa olevat nuoret ovat iältään vuotiaita. (Kuvaja-Villa 1998.) Sijoitukset kestävät muutamista kuukausista

10 14 vuosiin, yleensä niin kauan että peruskoulu on suoritettu tai siihen asti kun nuori täyttää 18 vuotta (Valtion tilintarkastajien selvityspyyntö 1999). Vuorelassa toimivassa Vihdin Vuorelan koulussa järjestetään peruskoululaissa tarkoitettua esy- sekä emu-opetusta 12 vuotta täyttäneille oppilaille. Koulussa on ala- ja yläasteopetusta, ja se tapahtuu pienryhmissä. Jokaiselle oppilaalle tehdään henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, joita tarkastetaan tarvittavin väliajoin. Koulussa toimii neljä eri- sekä koulun johtaja. Koska koulu on tärkeä osa Vuorelan kokonaisvaltaista tyisopettajaa yhteisöllistä toimintaa, jokainen nuori käy Vuorelan omaa koulua. Koulu on Opetushallituksen alainen. (Kuvaja-Villa 1998; Toimintakertomus vuodelta 1998; Valtion tilintarkastajien selvityspyyntö 1999.) Vuorelassa on kaikkiaan 32 työntekijää, joista suurin osa on hoito ja kasvatustyössä osastoilla. Osastoilla toimivan henkilökunnan ammattitutkinnot ovat monenlaisia, mutta pääasiassa opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisia. Osastojen ohjaajat ovat esimerkiksi sosiaalikasvattajia, nuorisonohjaajia, mielisairaanhoitajia ja psykiatrisiasairaanhoitajia. (Kuvaja-Villa 1998; Tulossopimus vuodelle 1999.) Vuorelan tehtävä sosiaalihuollon palvelujärjestelmässä ja toiminta-ajatus Vuorelan tehtävänä on vastata lastensuojelun tarpeeseen ja olla yksi osa lastensuojelun prosessia, johon kuuluvat avohuolto, sijaishuolto, jälkihuolto ja näihin liittyvät toimenpiteet (Mikkola 1999). Valtion tilintarkastajien selvityspyynnössä (1999) todetaan koulukotien tehtävästä näin: Koulukodit ovat lastensuojelulain (683/83) mukaisia lastensuojelulaitoksia. Lisäksi valtion koulukotien toimintaa säätelee asetus valtion koulukodeista: (A valtion koulukodeista, 2 ) valtion koulukodeissa annetaan kasvatusta, hoitoa ja peruskouluopetusta tai ammatillista koulutusta sellaisille lastensuojelulain (683/83) perusteella sosiaalilautakunnan huostaanotetuille lapsille, joita ei voida tarkoituksenmukaisesti kasvattaa ja hoitaa perhehoidossa, lastenkodissa tai muussa lastensuojelulaitoksessa ja jotka eivät sairautensa tai vammaisuutensa vuoksi tarvitse muualla annettavaa hoitoa. Koulukodeissa voidaan järjestää myös lastensuojelulain mukaista avohuoltoa ja jälkihuoltoa sekä mielenterveyslaissa

11 15 (1116/90) tarkoitettuja mielenterveyspalveluja lukuun ottamatta tahdosta riippumatonta hoitoa. Vuorelan koulukodin toiminta-ajatus on tarkkaan mietitty ja siitä käy ilmi myös aiemmin mainitut tehtävät. Vuorelan koulukoti on perusturvaa vailla olevien psykososiaalisesti oirehtivien lasten sekä nuorten hoitoa, huolenpitoa ja opetusta tarjoava yhteisö. Vuorela järjestää lastensuojelulain mukaista avo-, sijais- ja jälkihuoltoa sekä mielenterveyslaissa tarkoitettuja mielenterveyspalveluja lukuunottamatta tahdostariippumatonta hoitoa. (Toimintakertomus vuodelta 1998.) Toiminnan tavoitteena on selkeiden ja turvallisten yhteisöolojen avulla yhdessä omaisten ja muiden asianomaisten kanssa katkaista epäsuotuisa kehitys sekä edistää lasten ja nuorten iänmukaista kehitystä niin, että he saavuttaisivat omien voimavarojensa mukaisen elämänhallinnan. (Toimintakertomus vuodelta 1998.) Vuorelan koulukoti tehtävänsä toteuttajana Vuorelassa kehitetään jatkuvasti toimintamuotoja vastaamaan sekä vahvaa huolenpitoa ja kontrollia tarvitsevien että itsenäistymiseen tukea tarvitsevien nuorten tarpeisiin. Työskentelytapa Vuorelassa on ratkaisu- sekä perhekeskeistä. Jokapäiväisessä elämässä painotetaan arkielämän taitoja, sosiaalista pätevyyttä ja itsetuntoa vahvistavaa toiminnallisuutta. Nuorten kaikkia kasvamisen tarpeita huomioivaa työskentelytapaa toteutetaan Vuorelassa mm. seuraavien asumis- ja toimintamutojen kautta: osastot, perhekoti, itsenäistymisasunnot, peruskoulu, jälkihuolto, vierihoito, investointihankkeet ja kehittämisprojektit. (Toimintakertomus vuodelta 1998.) Osastosijoitus on ympärivuorokautista, pitkäkestoista hoitoa ja huolenpitoa vaikeasti käytösongelmaisille nuorille. Osastolla jokaisella nuorella on henkilökohtainen omahoitaja, turvalliset rajat sekä ammattitaitoisen aikuisen jatkuva läsnäolo. Lisäksi siellä pyritään sosiaalista pätevyyttä edistävään ja itsetuntoa kohottavaa

12 16 toiminnallisuuteen harrastusten avulla, aktiiviseen yhteistyöhön omaisten sekä koulun kanssa. (Tulossopimus vuodelle 1999.) Vuorelalla on viisipaikkainen perhekoti pojille. Perhekotisijoitus sopii erityisen hyvin sellaiselle nuorelle, joka vaatii vähemmän fyysistä kontrollia ja jonka tunne-elämää ja ihmissuhdekykyä on vahvistettavissa perheenomaisessa ilmapiirissä. (Toimintakertomus vuodelta 1998.) Itsenäistymisasunnot on ensisijaisesti tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille nuorille, jotka aloittavat opintonsa tai työssäkäyntinsä Vuorelasta käsin. Itsenäistymisasunnot sijaitsevat osastojen läheisyydessä, mikä on helpottanut kanssakäymistä nuoren ja ympäristön välillä ja luo tarvittavaa turvallisuutta nuorelle. (Toimintakertomus vuodelta 1998.) Kuten jo aikaisemmin on todettu Vuorelan koulu on erityiskoulu, jossa jokaisen oppilaan tarpeisiin pyritään vastaamaan henkilökohtaisella opetussuunnitelmalla. Koulu on tärkeä osa Vuorelan yhteisöllistä toimintaa ja jatkuvassa yhteistyössä osastojen ja perhekodin kanssa. (Toimintakertomus vuodelta 1998; Tulossopimus vuodelta 1999.) Jälkihuoltosuunnitelmat laaditaan jokaiselle nuorelle yhteistyössä omaisten ja kotikunnan kanssa. Vuorelan jälkihuoltopalvelut ovat tukiasuminen Vuorelassa sekä tukihenkilöpalvelu Vuorelan ulkopuolella asuvalle nuorelle. (Toimintakertomus vuodelta 1998.) Kehittämisprojekteja joihin Vuorela on osallistunut ovat mm. huume-, lääke- ja alkoholiongelmista kärsivien lasten ja nuorten auttamiseen liittyvät kehittämistoimet, nk. HULÄSE-projekti. Mielenterveysongelmiin liittyvät kehittämistoimet ja oppimisvaikeuksiin liittyvä nk. POLKU-projekti, sekä Oppimisvaikeudet koulukotinuorten ongelmana -projekti. (Valtion tilintarkastajien selvityspyyntö 1999; Tulossopimus vuodelle 1999; Kuuri ja Ulvinen 2002.) Kaikenkaikkiaan tavoitteena on selkeiden ja turvallisten yhteisöolojen avulla edistää nuoren vastuun kasvamista elämän eri aloilla. Nuorten ja perheiden kanssa

13 17 työskennellään ratkaisuja painottavalla tavalla. Nuorten terapeuttinen päiväohjelma sisältää koulunkäyntiä, erilaisia työtehtäviä aikuisen kanssa, ohjattua vapaa-ajan toimintaa kuten kerhotoimintaa ja leirejä sekä keskustelua omahoitajan, psykologin ja tarvittaessa ulkopuolisen terapeutin kanssa. Osa toiminnoista on laitoksen yhteisöllisiä toimintamuotoja ja osa harkitaan yksilöllisesti. (Kyllöinen 1997.) 3 RETEAMING Furmanin ja Aholan luoma työyhteisöjen kehittämisohjelma ReTeaming perustuu ratkaisukeskeisen terapian ajatuksille, jonka luojana pidetään edesmennyttä psykiatri Milton Ericksonia (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990; Menestys on joukkuelaji 1999). 3.1 Ratkaisukeskeinen lähestymistapa ReTeamingin perustana Ammatillisessa auttamisessa on perinteisesti ollut lähtökohtana pyrkimys ymmärtää mistä ihmisen ongelmat johtuvat. Tällöin mietitään mitä ongelman taustalla on eli mitä muita ongelmia tai asioita kyseisen ihmisen elämään liittyy, jotka voisivat aiheuttaa käsillä olevan ongelman tai oireen. (O` Hanlon & Weiner-Davis 1990, 39.) Tällainen lähestymistapa puoltaa Furmanin ja Aholan (1993) mielestä monesti paikkaansa kun on kyse ihmisen fyysisistä oireista, mutta kun kyseessä on käyttäytymisen tai ihmisten kanssakäymiseen liittyvä ongelma saattaa ongelmakeskeinen lähestymistapa olla jopa haitaksi. Ongelman ratkeamisen sijasta saatetaankin saada aikaan riitaa ja syyttelyä. Ratkaisukeskeisyyden eräs keskeisistä teemoista (Furman & Ahola 1993) onkin ollut sellaisten työskentelytapojen etsiminen, joissa syyllistämistä ei tapahdu ja näin edistetään myönteisen keskusteluilmapiirin syntymistä. Se mistä ja miten asiakkaiden kanssa puhutaan vaikuttaa oleellisesti keskustelun tunnelmaan. Ratkaisuhenkinen ilmapiiri rakentuu suosimalla sellaisia puheenaiheita ja ajattelumalleja, jotka rohkaisevat, lisäävät toiveikkuutta, yhteistyötä sekä luovuutta.

14 18 Ericksonin (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990) kuten myös Furmanin ja Aholan (1993) keskeisiä ajatuksia ovat työskentelytavan kehittyminen terapian tekemisestä yhteistyöhön, menneisyyden näkeminen voimavarana, myös ongelmat voivat auttaa toisiaan, myönteisten ja luovien nimitysten ja selitysten antaminen ongelmille, myönteisten tulevaisuuden näkymien luominen sekä positiivisten asioiden, parempien aikojen, edistysaskeleiden huomioiminen. Myös kiitoksen ja tunnustuksen anto syyttelyn sijasta sekä hyvien puolien näkeminen ongelmissakin kuuluvat ratkaisukeskeisyyden tärkeimpiin ajatuksiin. O`Hanlon ja Weiner-Davis (1990) kertovat kirjassaan tarkemmin näistä ratkaisukeskeisen terapian tai ajattelun keskeisistä menetelmistä. Ensimmäiseksi he puhuvat terapeutin ennakkokäsitysten vaikutuksesta terapian kulkuun ja lopputulokseen. Ratkaisukeskeisen teorian mukaan sekä terapeutin negatiiviset, että positiiviset ennakkokäsitykset vaikuttavat terapiaan, sillä osittain tiedostamattakaan negatiiviset käsitykset tekevät ongelmasta vaikeamman ja työläämmän ja välittyvät näin myös potilaalle tai asiakkaalle, kun taas positiiviset ennakkokäsitykset toimivat toisin päin (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990). Koska ihmisen omat odotukset vaikuttavat siihen mitä hän saa, vaalivat ratkaisuhakuiset terapeutit ennakkokäsityksiä, jotka lisäävät asiakkaan ja terapeutin välistä yhteistyötä. Nämä positiiviset ajatukset ja käsitykset suovat asiakkaalle enemmän mahdollisuuksia, kuin terapeutin tai muun työntekijän negatiiviset ennakkoasenteet. Ne myös lisäävät työn tehokkuutta ja hauskuutta. Ratkaisukeskeisesti suuntautunut työntekijä pitää kiinni olettamuksista, jotka painottavat voimia ja mahdollisuuksia, nuo olettamukset auttavat myös luomaan itseään toteuttavia ennustuksia. (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990.) Jo Ericksonin työskentely (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990) osoitti, että jokaisella ihmisellä on olemassa taitoja ja voimavaroja, joita voidaan käyttää ongelmien ratkaisemiseen. Terapeutin tehtävänä on auttaa löytämään nuo kyvyt ja laittaa ne käyttöön. Monesti ihmiset vaikeuksien kuormittaessa kadottavat tuntuman omiin ongelmia ratkoviin voimiinsa, he saattavat tarvita vain muistutuksen näistä työkaluista, jotka heillä on jo hallussaan. Näiden avulla he voivat tuottaa kestäviä ja tyydyttäviä ratkaisuja.

15 19 Muutoksen pitäminen jatkuvana on yksi tärkeä ratkaisukeskeisen terapian ajatus (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990, 48). Asiakkaalle luodaan sanoin ja sanattomasti vaikutelma, jonka mukaan senhetkisen oireen pysyminen olisi yllättävää. Kun terapeutti itse pitää muutosta jatkuvana hän myös käyttäytyy kuin muutos olisi väistämätön. Ratkaisukeskeisesti suuntautunut työntekijä näkee ihmisten tilanteiden muuttuvan jatkuvasti. Kun asiakkaat sanovat ettei muutosta ole tapahtunut, se tarkoittaakin että heidän käsityksensä tilanteesta ovat pysyneet samoina. Koska terapeutti uskoo muutokseen, hän yleensä kääntää keskustelun asioiden pysähtyneisyydestä siihen, miten ne ovat muuttuneet ja saa asiakkaatkin huomaamaan sen. (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990.) Tärkeä osa terapeutin työtä on muutoksen tunnistaminen ja vahvistaminen. Esitetyillä kysymyksillä ja keskustelun aiheilla pyritään luomaan määrätynlaista todellisuutta, samoin kuin niillä aiheilla jotka terapeutti päättää sivuuttaa. Asiakkaiden antaman informaation perusteella on erityisen tärkeä keskittyä sellaisiin asioihin ja menetelmiin jotka toimivat, olivatpa ne kuinka pieniä tahansa. Niille on annettava arvoa ja työskenneltävä niiden vahvistamiseksi. (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990, 50.) O`Hanlonin ja Weiner-Davisin (1990) mukaan ratkaisukeskeiset terapeutit eivät yleensä pidä tarpeellisena koota laajoja taustatietoja kustakin ongelmasta. Joskus ongelman ratkaiseminen voidaan aloittaa hyvinkin niukkojen tietojen varassa. Yksityiskohtaisia tietoja tärkeämpänä pidetään asiakkaan jo käyttämiä toimivia menetelmiä. Asiakkaan tunnistaessa ajankohdat, jolloin ongelmat eivät ole häntä vaivanneet, voidaan näistä poikkeuksista oppia paljon. Ongelmattomat ajat voidaan kartoittaa ja opettaa asiakas tekemään uudestaan sitä mikä on silloin auttanut ja näin ajamaan ongelmansa ulos. Asiakkaat voidaan näin johdattaa näkemään voimavaroja ja ratkaisuja sekä toimimaan niiden mukaisesti myös terapia istuntojen ulkopuolella. Ratkaisukeskeisen teorian mukaan (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990, 54) pienikin muutos on riittävä ja muutos järjestelmän yhdessä osassa voi aiheuttaa muutoksen myös jossain toisessa osassa. Yhdenkin positiivisen muutoksen jälkeen vaikeuksien keskellä elävät ihmiset ovat optisempia ja rohkeampia yrittämään muitakin muutoksia. Erickson (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990, 55) kuvasi pienten muutosten merkitystä käyttämällä

16 20 vertauskuvaa vuorenrinnettä vierivästä lumipallosta. Vertaus osoittaa, että kun pallo lähtee vierimään, terapeutin tarvitsee vain pysyä pois sen tieltä. Muutoksen olemukseen kuuluu myös sen tarttuvuus, eli muutos järjestelmän esim. perheen jossain osassa saa aikaan muutosta myös toisessa osassa Tämä pätee myös yksittäisen ihmisen eri elämän alueilla. (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990, 55.) Ratkaisukeskeinen työskentelytapa lähtee asiakkaasta ja hän itse määrittelee päämäärän, eikä terapeutti. Tämä sen vuoksi, että ratkaisukeskeisten ajatusten mukaan ei ole olemassa mitään oikeaa tai perusteltua tapaa elää elämäänsä, se mitä joku pitää haittaavana tai ongelmallisena käytöksenä voi toisessa tapauksessa olla suotavaa. Terapeutit pyrkivät asiakkaan kanssa heidän itsensä asettamiin päämääriin tyrkyttämättä heille omia ajatuksiaan. (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990, 57.) O`Hanlonin ja Weiner-Davisin (1990) mukaan ratkaisukeskeisessä ajattelussa uskotaan nopeiden muutosten ja ongelmien häviämisen mahdollisuuteen. He uskovat, että jo ensi tapaamisen vuorovaikutuksen tuloksena asiakkaat saavuttavat uuden, hedelmällisemmän ja optimistisemman näkökulman omaan tilanteeseensa. Mikäli asiakkaat vielä ensimmäisen istunnon jälkeen kaipaavat parannusta tilanteeseensa, odotetaan, että he kotona ryhtyvät sovittuihin, tarpeellisiin toimiin tehdäkseen elämänsä tyydyttävämmäksi. Monesti sen jälkeen toisessa istunnossa kerrotaan merkittävistä muutoksista, ja että nuo muutokset kestävät. Ratkaisukeskeistä menetelmää käyttävien terapeuttien hoidon keskimääräinen kesto vaihtelee, mutta jää tavallisesti alle kymmenen istunnon, yleensä kesto on noin neljä tai viisi kertaa, joskus riittää yksikin (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990, 58). Ratkaisukeskeisen terapian painopiste on niissä asioissa, jotka ovat mahdollisia ja muutettavissa eikä mahdottoman ja vaikean tuntuisissa asioissa. Terapeutit kiinnittävät huomionsa henkilön kokemusten muuttuviin ja muutettavissa oleviin piirteisiin eikä niihin, joiden ei voida olettaa muuttuvan. (O`Hanlon & Weiner-Davis 1990.) 3.2 ReTeaming -kehittämisohjelma

17 21 ReTeaming on ratkaisukeskeiselle ajattelutavalle perustuva työyhteisöjen ja tiimien kehittämis- ja valmennus menetelmä, joka soveltuu muutoksenhallintaan ja ilmapiirin parantamiseen. Sen ovat luoneet Ben Furman ja Tapani Ahola. Alunperin termillä ReTeaming eli uudelleen tiimiytyminen tarkoitettiin organisaatiomuutosten jälkeistä kehittämistyötä, jolla edesautettiin uusien tiimien yhtenäisyyttä. Pian huomattiin kuitenkin, että ReTeaming on myös tehokas tapa parantaa työyhteisön ilmapiiriä, hioa työntekijöiden välistä yhteistyötä ja opettaa luovaa ongelmanratkontaa. Lisäksi se on osoittautunut erittäin hyväksi keinoksi opettaa ihmisille ratkaisukeskeisiä ryhmätyötaitoja. (Menestys on joukkuelaji 1999, 2; reteaming 2000.) ReTeaming -ohjelman (Menestys on joukkuelaji 1999, 4) mukaan työyhteisöjen ongelmia on parempi lähestyä ratkaisukeskeisesti kuin ongelmakeskeisesti. Ongelmakeskeisessä lähestymistavassa pyritään kartoittamaan ja analysoimaan työyhteisön ongelmia ennen niiden ratkaisemista. Haittapuolena tässä on se, että pohdittaessa ongelmien syitä on vaikea välttyä syyttäviltä selityksiltä. Ne taas koetaan herkästi loukkaaviksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Seurauksena saattaa olla syyttelyansa (Reteaming - Ratkaisukeskeinen lähestymistapa työyhteisön kehittämisessä), jossa ongelmien kuvauksen, syiden ja syyllisten etsinnän kautta päädytään syyttelyyn ja loukkaantumiseen, jonka seurauksena on ilmapiiri, joka haittaa yhteistyötä ja estää ratkaisujen löytämistä. Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa vältetään syyttelyansa keskittämällä huomio ja keskustelun painopiste alusta lähtien toiveisiin ja tavoitteisiin, sekä voimavaroihin ja keinoihin, joiden avulla tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Tällaisella lähestymistavalla voidaan luoda rakentava ilmapiiri, joka parantaa yhteistyötä ja suosii ratkaisujen löytymistä. (Menestys on joukkuelaji 1999, 4.) ReTeaming on kuitenkin enemmän kuin pelkkä menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat kehittää itseään, se on myönteinen ajattelu- ja toimintatapa, joka jo muutaman käyttökerran jälkeen voidaan omaksua tavaksi ratkoa erilaisia työyhteisön kohtaamia ongelmia sekä ohjata ja hallita muutos prosesseja (Menestys on joukkuelaji 1999, 39). ReTeaming menetelmän keskeinen työväline on Menestys on joukkuelaji -niminen henkilökohtainen työkirja, joka jaetaan työryhmän tai yhteisön jäsenille ennen

18 22 työskentelyn aloittamista. Työkirjan johdonmukainen rakenne, selkeät ohjeet ja mielekkäät tehtävät auttavat kehittämisohjelman toteutuksessa. (reteaming 2000; Menestys on joukkuelaji 1999, 2.) ReTeaming sujuu parhaiten, kun ohjaajana on ReTeaming -valmentajakoulutukseen osallistunut henkilö. Valmentaja huolehtii, että kaikki ymmärtävät tehtävät ja siitä ettei keskustelu poikkea liikaa aiheesta. Tosin työkirja on niin havainnollinen ja selkeä, että työryhmät voivat valita keskuudestaan jonkun valmentajakseen ja työstää ohjelman tehtävät itsenäisesti. Itsenäistä työskentelyä varten Ahola ja Furman ovat laatineet ohjeet, jotka toimitetaan pyynnöstä. (reteaming 2000; Menestys on joukkuelaji 1999, 2.) ReTeaming -kehittämisohjelma etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa valitaan tavoite, jota lähdetään työstämään. Jos lähdetään liikkeelle ongelmista ne tavoitteistetaan eli muutetaan tavoitteiksi. Sen jälkeen valitun tavoitteen saavuttamisen hyödyt kartoitetaan ja konkretisoidaan eli selkeytetään se, mitä tavoitteen saavuttaminen merkitsee käytännössä. (Menestys on joukkuelaji 1999; Reteaming - Ratkaisukeskeinen lähestymistapa työyhteisön kehittämisessä). Toisessa vaiheessa tehdään onnistuminen mahdolliseksi, tunnustumalla ensin ne asiat, jotka vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista. Sen jälkeen mietitään sitä, mitkä seikat puhuvat tavoitteen saavuttamisen mahdollisuuden puolesta, vaikeuksista huolimatta. Kartoitetaan työryhmän sisäiset ja muut käytettävissä olevat voimavarat, sekä palautetaan mieleen aikaisempia tavoitteen suuntaisia onnistumisen kokemuksia ja huomioidaan viimeaikaista edistystä, mikäli sitä on olemassa. Lopuksi päätetään vielä toimenpiteistä ja seuranta palaverin ajankohdasta. (Menestys on joukkuelaji 1999; Reteaming - Ratkaisukeskeinen lähestymistapa työyhteisön kehittämisessä.) Kolmas vaihe on kehityksen edistämistä. Työryhmän jäsenet toteuttavat suunnitelmaansa ja seuraavat, sekä pitävät kirjaa myönteisestä kehityksestä sovittuun seurantapalaveriin asti. (Menestys on joukkuelaji 1999; Reteaming -Ratkaisukeskeinen lähestymistapa työyhteisön kehittämisessä.)

19 23 Neljännessä eli viimeisessä vaiheessa vahvistetaan myönteistä kehitystä, raportoimalla onnistumisista ja myönteisestä kehityksestä, sekä jakamalla ansiota ja kiitosta näistä kaikille asianosaisille Saadut ideat kootaan ohjenuoriksi tai motoksi, jotka jäävät muistuttamaan kehittämistyön tuottamista oivalluksista. Tämän jälkeen varaudutaan vielä vastoinkäymisiin, jotteivät ne pääse yllättämään ja lannistamaan työyhteisöä. Viimeiseksi sovitaan siitä, miten kehittämistyötä jatketaan. (Menestys on joukkuelaji 1999; Reteaming - Ratkaisukeskeinen lähestymistapa työyhteisön kehittämisessä). 4 RETEAMING -PROSESSI VUORELASSA ReTeaming -prosessi Vuorelassa toteutettiin vaiheittain, kuten alkuperäinen ReTeaming -ohjelmakin. Ensimmäisellä työskentely kerralla käytiin läpi ensimmäinen ja toinen vaihe. Tämän jälkeen oli puolentoista kuukauden mittainen seurantavaihe, eli kolmas vaihe, jonka aikana työryhmä työskenteli itsenäisesti. Neljäs vaihe oli seurantapalaveri. Viimeinen vaihe, arviointi liittyy opinnäytetyöhöni, mutta ei varsinaisesti ReTeamingiin. Lupa ReTeaming-ohjelman käyttöön on varmistettu Lyhytterapia-instituutista Toimin itse tässä tapauksessa ohjelman vetäjänä. Tosin en ole käynyt ReTeaming valmentajille tarkoitettua koulutusta, mutta olen itse käynyt ReTeaming -prosessin läpi, sekä perehtynyt ReTeaming -valmentajien koulutuksessa käytettävään materiaaliin. Tapasin Vuorelan kehittämistyöryhmän ReTeamingin merkeissä kaksi kertaa. Työryhmään kuului neljä koulukodin johtoryhmään kuuluvaa henkilöä, johtaja, apulaisjohtaja, psykologi ja vastaavaohjaaja, sekä yksi ohjaaja kultakin kolmelta oppilasosastolta.

20 Sovellus Koska tässä tapauksessa oli tarkoitus edistää jo käynnistynyttä työyhteisön kehittämisprosessia sitä varten perustetussa työryhmässä eikä varsinaisesti kehittää koko työyhteisöä tai parantaa sen ilmapiiriä, sovellettiin ReTeaming menetelmää paremmin tähän tarkoitukseen sopivaksi. Sovellus tehtiin yhdessä Vuorelan koulukodin psykologin Pirjo Toivolan kanssa. Kysymysten muotoa ja joitakin termejä ja ilmauksia muokattiin mm. siksi, että Vuorelan koulukodin työntekijät käyttävät ratkaisukeskeisiä menetelmiä ja kysymyksiä nuorten kanssa työskennellessään, eikä välttämättä ole hyvä, että nyt heille esitettäisiin kysymykset samassa muodossa kuin he tekevät nuorten kanssa. Sovelluksesta tehtiin monistenippu, jossa olivat kysymykset ja tila vastaamiselle. (vrt. Liite 1 ja Menestys on joukkuelaji 1999.) Ensimmäisessä vaiheessa sovelluksessa pyydettiin työryhmää listaamaan muutamia nuorten kehitystä Vuorelassa haittaavia tekijöitä. Tämän jälkeen valittiin haittaavista tekijöistä muutama ongelma ja ne muutettiin tavoitteiksi. Seuraavaksi mietittiin mitä hyötyä tavoitteiden saavuttamisesta on nuorille, heidän perheilleen, työyhteisölle sekä työntekijälle itselleen. Tavoitteiden konkretisoimiseksi pohdittiin asioita, mistä tulevaisuudessa näkee, että tavoitteet ja muutokset ovat toteutuneet. Toisen vaiheen aluksi mietittiin, mikä tulee vaikeuttamaan muutoksen toteutumista ja mitkä asiat taas voisivat helpottaa muutoksen toteutumista. Seuraavaksi pohdittiin mitä tavoitteiden suuntaisia asioita on jo tehty. Toisen vaiheen lopuksi tehtiin suunnitelma prosessin edistämiseksi ja sovittiin seuraavasta tapaamisesta. Kolmannessa vaiheessa eli välivaiheessa pyydettiin työryhmää etenemään suunnitelman mukaan ja kirjaamaan uusia ideoita ja havaintoja. Viimeisessä eli neljännessä vaiheessa koottiin saadut ideat ja havainnot sekä käytiin läpi edistys, jonka jälkeen sovittiin prosessin etenemisestä jatkossa. 4.2 Prosessin tuotokset

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Fokusprosessia ohjeet

Fokusprosessia ohjeet Fokusprosessia Ohjeet ennen Fokusprosessia Tulokset ovat nyt valmiit ja edessä on prosessin tärkein osa, nimittäin työilmapiirinne kohentaminen. Aivan ensimmäiseksi teidän tulisi keskustella tuloksista

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Tavoitteen asettelu kehittymisen optimoinnissa Juha Taini Urheilija A TAVOITTEET 2009 SM-plaketti sprintissä SM-plaketti keskimatkalla SM-mitali yössä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op. 2010 2011 Teematehtävä 2 Henkilöstö- ja työyhteisöjohtaminen Sirpa Kova MUUTOKSEN EDISTÄMISEN JA TIEDON JAKAMISEN HYVÄT

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot