Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 1 17/01 SOSIAALITURVA. Marraskuu. Lisää voimavaroja koulujen sosiaaliseen työhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 1 17/01 SOSIAALITURVA. Marraskuu. Lisää voimavaroja koulujen sosiaaliseen työhön"

Transkriptio

1 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 1 Marraskuu 17/01 SOSIAALITURVA Lisää voimavaroja koulujen sosiaaliseen työhön

2 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 2 SOSIAALITURVA 17/ vsk Tässä numerossa Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2001 Julkaisija Huoltaja-säätiö Talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh , Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja 3 Koulujen sosiaaliseen työhön tarvitaan lisää voimavaroja Merja Moilanen 4 Koulun sosiaaliset palvelut kaikille oppilaille Merja Moilanen SANOMALEHTI KOILLIS-LAPIN ARKISTO/PÄIVI PÄÄKKÖ Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh , fax päätoimittaja Merja Moilanen puh toimitussihteeri Lea Suoninen puh toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) Taitto: Tanja Varonen, Vihreä Peto Ltd Tilaukset ja osoitteenmuutokset internet: puh , fax Tilaushinnat /1 vsk 270 mk (45,41 ) 1/2 vsk 170 mk (28,59 ) Irtonumerot Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 25 mk (4,20 )/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Ilmoitukset Koulutus- ja työpaikkailmoitukset Eija Hautamäki puh , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Tmi Caressa Leena Mäntymaa p Ilmoitushinnat 9,40 mk (1,58 )palstamm:ltä, hintoihin lisätään alv. 22 %. Tekstisivuille sijoitettavat mainosilmoitukset eri taksan mukaan. Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN Koulukuraattorit kokoontuivat Seinäjoella Merja Moilanen 8 Jakomäen yläasteella aktiivinen oppilashuoltotyöryhmä Lea Suoninen 12 Vaihtelevaa ja monipuolista työtä lasten ja nuorten parissa Lea Suoninen 13 Kuulumisia Värikästä keskustelua oppilashuollosta netissä Lea Suoninen Seppo Kinnunen korostaa, että koronkiskonta kaikkine lieveilmiöineen on mittava ongelma, johon pitää puuttua sosiaalitoimen ja poliisin yhteisvoimin s Näkökulma Asiakaslaki on vaikeaselkoinen Sami Mahkonen 16 Onnen oikopolut Arja Tuomi 17 Nuorisotyö arvioitavana: Vapaa-ajanvietosta nuorten elinolojen kehittämiseen Heikki Silvennoinen 19 Syrjäytyneet ihmiset ovat helppoja koronkiskonnan uhreja Erja Saarinen Kann Seu post Leht tusil viim <#> SOSIAALITURVA 17/2001

3 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 3 a 9. marraskuuta 2001 nta jo- yh- - t - SANOMALEHTI KOILLIS-LAPIN ARKISTO/PÄIVI PÄÄKKÖ 22 Kirjallisuutta Kuinka perheväkivalta tulee koulun tietoon? Lea Suoninen 23 Rahapelien liikapelaaminen lisääntynyt peruskoululaisilla Erja Saarinen 24 Kuulumisia 25 Sanoin kuvatut, kuvin sanotut Kun äidit eivät saa lapsistaan tarpeeksi kicksejä Eeva Mehto 26 Keskustelua Näkökulmia huoltoriitatyöskentelyyn Katri Papula & Kristiina Väyrynen 27 Ennakopäätöksiä Kannen kuva: Pekka Hänninen Seuraava Sosiaaliturva 18/2001 postitetaan lukijoille 28. marraskuuta. Lehteen tulevien työpaikka- ja koulutusilmoitusten pitää olla toimituksessa viimestään 21. marraskuuta. Koulujen sosiaaliseen työhön tarvitaan lisää voimavaroja Suomessa on peruskoulua ja niissä lähes oppilasta. Lukioita on 450 ja niissä oppilaita runsaat Lisäksi 330 ammatillisessa oppilaitoksessa on opiskelijaa. Yhteensä näissä oppilaitoksissa on lasta ja nuorta. Koulukuraattoreja tätä joukkoa varten on runsaat 200, yksi kuraattori noin oppilasta kohden. Kuraattorit ovat sijoittuneet lähinnä Etelä-Suomen suurimpien kuntien peruskouluihin, joten valtaosassa kuntia ei ole ainuttakaan kuraattoria. Lastensuojelulain perusteluissa todetaan, että oppilasta yhtä koulukuraattoria kohden olisi kohtuullinen määrä. Koulukuraattorien mielestä oppilasta yhtä kuraattoria kohden olisi sellainen määrä, että kuraattori pystyisi oppilas- ja perhekohtaisen työn ja opettajien tukemisen lisäksi paneutumaan koko kouluyhteisön kehittämiseen ja verkostotyöhön. Koulukuraattoreja pitäisi olla vähintään neljä kertaa nykyistä enemmän. Koulun psykososiaalisesta työstä säädetään lastensuojelulaissa ja asetuksessa. Laki ei vaadi, että kaikissa kouluissa olisi oltava koulukuraattori. Se velvoittaa kunnan järjestämään oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen sekä muut tarpeelliset toimet koulunkäynnin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Monissa kunnissa koulun psykososiaalisesta työstä ja oppilashuollosta vastaavat perheneuvola tai sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät. Työ hoituu hyvin niinkin, jos perheneuvolan tai sosiaalitoimiston työntekijöillä on riittävästi aikaa paneutua myös kouluyhteisön asioihin. Aina ei ole, ja koulun sosiaalityöntekijän tehtävät ovat langenneet opinto-ohjaajien ja opettajien ohella kouluterveydenhoitajille. Tosin 90-luvulla kouluterveydenhoitajienkin työpanosta vähennettiin monissa kouluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoiteja toimintaohjelmassa vuosiksi yhtenä tavoitteena on lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Tavoitetta tukevaksi toimenpiteeksi suositellaan, että kunnat varmistavat kouluterveydenhuoltoon ja oppilashuoltoon riittävät voimavarat. Pitkästä aikaa muutamaan kuntaan onkin perustettu uusia koulukuraattorin virkoja. Kimmokkeena eivät niinkään ole olleet Taton kauniit tavoitteet kuin käytännön tarpeet. Opettajien ja opinto-ohjaajien aika on huvennut oppilaiden ja kouluyhteisön pulmien selvittelyyn niin, että varsinainen opetustyö on kärsinyt. Opetusministeriön asettama työryhmä on parhaillaan selvittämässä oppilashuollon säädöspohjaa, toimivuutta, rahoitusta sekä hallinnonalojen työnjakoa. Toivottavasti työryhmän ehdotukset antavat pontta oppilashuollon ja koulukuraattorien työn kehittämiselle. Työryhmä antaa ehdotuksensa vielä tämän vuoden aikana. Koulukuraattorien ja -psykologien työllä lasten psykososiaalisiin vaikeuksiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhain. Hyvin toimiva koulun oppilashuolto on parempi syrjäytymisen ehkäisykeino kuin koulunsa keskeyttäneille jälkikäteen kohdistetut hankkeet, vaikka niitäkin tarvitaan. Selvittämällä oppilaiden pulmia ja osallistumalla turvallisen oppimisympäristön luomiseen koulukuraattorit voivat ehkäistä kouluvaikeuksia ja koulunkäynnin keskeyttämisiä ja niistä usein seuraavaa syrjäytymiskierrettä. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 17/2001 3

4 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 4 Koulun sosiaaliset palvelut kaikille oppilaille MERJA MOILANEN Kaikilla oppilailla kaikissa kouluissa pitäisi olla oikeus koulun sosiaalisiin palveluihin, vaatii Koulukuraattorit ry:n puheenjohtaja Hanna Gråsten- Salonen. Koulukuraattoreita on runsaat 200. Heistä 80 prosenttia on sijoittunut Etelä-Suomen suurimpiin kuntiin luvun alkupuolella tehdyn selvityksen mukaan koulukuraattoreja oli 93 kunnassa. Hanna Gråsten-Salonen on iloinen siitä, että kunnat ovat ryhtyneet taas perustamaan uusia virkoja. Tänä vuonna on perustettu tai suunnitteilla uusia virkoja Keravalle, Tampereelle, Nokialle, Kiiminkiin ja Muhokselle. Espooseen on perustettu peräti seitsemän uutta virkaa. Koulukuraattorien virat ovat kunnille vapaaehtoisia. Lastensuojelulain 7. pykälässä säädetään, että kunnan on järjestettävä oppilaille riittävä tuki ja ohjaus koulunkäyntiin liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi. Tätä tehtävää varten kunnassa voi olla koulupsykologin ja koulukuraattorin virkoja. Kunta voi järjestää oppilaiden psykososiaalisen tuen myös esimerkiksi niin, että sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät tai perheneuvolan sosiaalityöntekijät ja psykologit vastaavat siitä. Koulukuraattorit ry on antanut parhaillaan työskentelevälle opetusministeriön oppilashuoltotyöryhmälle lausunnon, jossa se vaatii oppilaiden psykososiaalisten palveluiden sisällyttämistä perusopetuslakiin. Se takaisi oppilaille nykyistä paremmat mahdollisuudet kuraattorin ja psykologin palveluihin. Toinen mahdollisuus on, että lastensuojelulain voi olla vahvennettaisiin muotoon pitää olla koulukuraattorin ja koulupsykologin virkoja. Hanna Gråsten-Salosen mielestä koulussa työskentelevä kuraattori pystyy auttamaan oppilaita paljon monipuolisemmin kuin muusta organisaatiosta tuleva sosiaalityöntekijä. Paikan päällä pystyy hoitamaan pienetkin pulmat. Jos ne jäävät hoitamatta, ongelmat helposti laajenevat ja pahenevat. Esimerkiksi kiusaamistapaukset on paljon helpompi hoitaa koulun sisällä Koulukuraattori Hanna Gråsten-Salosen mukaan oppilaiden pulmat ovat 90-luvulla monimutkaistuneet ja niiden selvittelemisessä tarvitaan monentyyppistä osaamista. kuin K raat na k siss enn ehkä ong pyst maa aiem ulko Ku ohe on koul miv mat lash mät pitä reht ohja taja hoit tori K kou tunt sen, peäs ten- Tavo opp Grå luku seks koh lupi liitty kolm vä ta opp kan Jo raat jää o veyd toon jaan jääv V pakk rin v sess raat muk osal kou opet nitte luku teist

5 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 5 - soas- ta- äl- as- on, sy- säl-. Se paatin. ttä ahollu- ie- ku- pi- in tuan etitajeiksi jon ällä vat o- kuin perheneuvolasta käsin. Koulussa työskentelevä kuraattori pysyy paremmin mukana koulun toiminnan muutoksissa ja pystyy ennakoimaan ja ehkäisemään ongelmia. Hän pystyy puuttumaan asioihin aiemmin kuin ulkopuolinen. Kuraattorin ohella tärkeää on myös, että koulussa on toimivat moniammatilliset oppilashuoltoryhmät. Ryhmään pitäisi kuulua rehtori, opintoohjaaja yläasteella, erityisopettaja, koulupsykologi, terveydenhoitaja, lääkäri ja koulukuraattori. Kuraattori tuo ryhmään ja kouluun sosiaalityön asiantuntemuksen ja erityisosaamisen, jota nykypäivän koulussa kipeästi tarvitaan, Hanna Gråsten-Salonen sanoo. Painopistettä pitäisi siirtää oppilaskohtaisesta työstä ehkäisevään työhön. Tavoittena turvallinen oppimisympäristö Gråsten-Salonen jäsentää koulukuraattorin työn kolmitahoiseksi: Yksi osa työtä on oppilaskohtainen työ, esimerkiksi koulupinnauksen selvittely. Tähän liittyy usein verkostotyötä. Työn kolmas ulottuvuus on ehkäisevä tai korjaava ryhmätyö luokan, oppilasryhmän tai vanhempien kanssa. Jos koulussa ei ole koulukuraattoria, oppilaskohtainen työ jää opettajalle tai ohjautuu terveydenhoitajalle, sosiaalitoimistoon tai perheneuvolaan. Sen sijaan verkostotyö ja ryhmätyö jäävät usein tekemättä. Vaikka kuntien ei olekaan pakko perustaa koulukuraattorin virkaa, lastensuojeluasetuksessa on määritelty koulukuraattorin tehtävät. Asetuksen mukaan koulukuraattorin tulee osallistua alansa asiantuntijana kouluyhteisön toiminnan sekä opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulukuraattorin tulee toimia yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, häntä hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden viranomaisten kanssa. Tällä hetkellä koulukuraattorin työ käytännössä painottuu aika lailla yksilökohtaiseen asiakastyöhön. Painopistettä pitäisi siirtää ehkäisevään työhön, mutta ajan puute on usein esteenä, Hanna Gråsten- Salonen sanoo. Painottamalla ehkäisevää työtä ja hyvän oppimisympäristön luomista koulukuraattorit pystyisivät auttamaan nykyistä useampaa oppilasta. Yksi ehkäisevän työn paikka on esimerkiksi oppilaiden siirtyminen ala-asteelta yläasteelle. Kannattaa nähdä vaivaa sen eteen, että saadaan muodostettua hyvät seitsemännen luokan ryhmät. Jos ala-asteella on esiintynyt kiusaamista, ryhmiä muodostettaessa mietitään, miten kiusaamista voitaisiin ehkäistä. Tai voidaan tukea arkaa oppilasta kokoamalla hänelle tukiporukka ympärille. Tällaiset olisivat tavattoman tärkeitä asioita hyvän oppimisympäristön luomisessa. Kun sama kuraattori seuraa oppilaita ala-asteelta yläasteelle, hän tuntee oppilaat ja voi edesauttaa hyvän oppimisympäristön luomisessa. Luokkien ja ryhmien yhteishengen luomisella voidaan jokin kiusaamistapaus välttää. Aina ryhmissä tulee pulmia, mutta niiden valmiuksia lähteä ratkomaan pulmiaan voidaan tukea, Gråsten-Salonen toteaa. Kuraattori tukee opettajia Tärkeä osa koulukuraattorin työtä on opettajien konsultointi. Kuraattori voi auttaa opettajaa näkemään, mitä tämä voisi tehdä toisin opettajan roolissa, jotta tilanne luokassa helpottuisi. Hanna Gråsten-Salonen korostaa, että luokanvalvoja tai Kuraattori ja opettaja voivat yhdessä suunnitella, millä tavalla ryhmää voidaan käyttää kiusaamis- ja häiriköintiongelmien ratkaisemiseen. opettaja vastaa luokasta, hän ei saa sysätä vastuuta koulukuraattorille. Tilanne ei välttämättä helpotu sillä, että otan häiriötä aiheuttaneen oppilaan keskusteluun kanssani. Jotkut asiat saadaan ratkaistua oppilaan kanssa kaksin työskentelemällä, mutta usein tilannetta pitää tutkia koko ryhmän kanssa. Kun yksi oppilas häiritsee muita oppilaita, on tärkeää, miten luokka reagoi. Vahvistaako se häirikön roolia vai heikentää sitä. Opettaja voi ohjailla luokan reaktiota. Kuraattori ja opettaja voivat yhdessä suunnitella, millä tavalla häirikön rooliin voidaan vaikuttaa. Työ on monimutkaistunut Hanna Gråsten-Salonen toimii peruskoulun koulukuraattorina Tampereella. Hänellä on neljä koulua, yksi yläasteen koulu ja kolme ala-asteen koulua, ja oppilasta. Neljän koulun sosiaalityöstä vastaaminen ja osallistuminen neljän työyhteisön toimintaan on vaativa ja haasteellinen tehtävä. Ihanne olisi tietysti yksi koulu ja kohtuullinen oppilasmäärä. Lastensuojelulain perusteissa kohtuullisena oppilasmääränä kuraattoria kohden pidetään oppilasta. Helsingissä suositus on 800 oppilasta kuraattoria kohden. Koulukuraattorit ry on esittänyt opetusministeriön oppilashuoltoryhmälle mitoitukseksi oppilasta kuraattoria kohden. Silloin kuraattori pystyisi paneutumaan oppilas- ja perhekohtaisen työn ja opettajien tukemisen lisäksi koko kouluyhteisön kehittämiseen ja verkostotyöhön. Gråsten-Salonen on aloittanut koulukuraattorin työn Hänen mielestään työ oli selkeämpää 80-luvulla, 90-luvulla työ on tullut monitahoisemmaksi. Oppilaiden pulmat ovat monimutkaistuneet ja niiden selvittämisessä tarvitaan monentyyppistä osaamista. Yhteistyötahoiksi ovat tulleet yhä useammin perheneuvolat ja sairaalat. Varsinkin ala-asteella koulukuraattori tarvitsisi työparikseen koulupsykologin muun muassa oppimisvaikeuksiin ja erityisopetukseen liittyvissä kysymyksissä. Uutta kouluelämässä ovat projektityöskentelyä painottavat opetussuunnitelmat ja muuttuneet oppilaiden arviointitavat. Koulujen kriisisuunnitelmat ovat osaltaan ryhdistäneet koulujen oppilashuollon työtä. Mietitään jo ennalta, miten toimitaan kriisi- tai kiusaamistilanteissa. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 17/ PEKKA HÄNNINEN

6 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 6 Koulukuraattorit kokoontuivat Seinäjoella Koulukuraattorit ovat 70-luvulta lähtien kokoontuneet parin vuoden välein pohtimaan työtään. Tänä syksynä kokoonnuttiin syyskuuta Seinäjoella. Runsaasta 200 koulukuraattorista 70 tuli Seinäjoelle tapaamaan kollegoja ja vaihtamaan ajatuksia yhteisistä ongelmista. Seinäjokilaiset koulukuraattorit Tuija Vaissalo, Pauli Hietamäki ja Lasse Keskinen sekä koulukuraattori Jari Ranta Nurmosta toimivat päivien isäntinä ja juontajina. Isännät olivat tyytyväisiä siitä, että 70 koulukuraattoria, kolmannes koko ammattikunnasta saatiin näin pohjoiseen. Aiemmat kokoontumiset ovat olleet Tampereen eteläpuolella, koska suurin osa kuraattoreistakin toimii Etelä-Suomessa. Koulukuraattorit toivottivat tervetulleiksi Seinäjoen ammattioppilaitoksen kuntayhtymän johtaja Matti Yli-Lahti ja erityisopettaja Jarmo Lintala, joka on myös kaupunginhallituksen jäsen. Vaikka Juice Leskinen väittääkin, ettei elämästä selviä hengissä missään jengissä, niin koulusta pitäisi selvitä, Yli-Lahti totesi. Koulusta selviämisessä koulukuraattorit ovat keskeisessä roolissa. Yli-Lahden mukaan oppilaitosten tuloksen mittaamisella hyvin menestyneillä oppilailla on vaaransa: oppilaitokset valitsevat oppilaat entistä tarkemmin ja riskioppilaiden ottamista kartetaan. Kuraattorit ovat ylistämällä alistettuja, totesi puolestaan Lintala. Kun sattuu jokin katastrofi, jossa nuoriso on mukana, ammattikunnan arvo huomataan, mutta kun pöly on laskeutunut, se unohdetaan. Lasten ja nuorten psykiatrian kasvava tarve johtuu Lintalan mielestä siitä, että lasten ongelmia ei tunnisteta eikä niihin puututa ajoissa. Kunnista puuttuu tunnistusjärjestelmiä. Koulut ja koulukuraattorit ovat tehokas tunnistusjärjestelmä. Ongelmien hoito on paljon kalliimpaa sitten, kun lapset ja nuoret kasvavat aikuisiksi eikä heitä ole autettu silloin, kun on ollut tarvis. Niissä kunnissa, joissa lasten ja nuorten ongelmia ei ole, ei tarkoita sitä, ettei niitä ole, niitä ei vain nähdä. Erityisopettajan kaverina on oltava aina koulukuraattori. Seinäjoella asiat on hoidettu hyvin, hän kiitteli. Lintala toivoi, että kunnat kohdistavat valtion budjetissa syrjäytymisen ehkäisyyn annetusta määrärahasta osan koulukuraattorien palkkaamiseen. Luokallinen lukio takaisin Päivien pääalustuksen piti tutkimusjohtaja Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta. Hän tarkasteli globalisaation vaikutuksia perheeseen. Hänen mukaansa talouselämän kansainvälistymisen seurauksena sosiaalinen vastuu on paennut yrityksistä. Yhtiöt eivät ota huomioon mitään muuta kuin pörssikurssit. Työntekijöiden asema on muuttunut epävarmaksi ja se heijastuu myös perheisiin. Toinen globalisaation seuraus on, että paikallisyhteisöiden mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat heikentyneet. Maailman ja perheiden väliltä ovat kadonneet välittävät kehät. Moderni tiedonvälitys syytää maailmantapahtumia suoraan perheiden olohuoneisiin, joissa lapset monesti katsovat yksin televisiota. Maailmaa pitäisi voida analysoida yhteisöissä, mutta yhteisöt ovat käyneet vähiin. Katajamäen mukaan parhaiten pärjäävät perheet, joilla on sosiaalista pääomaa, paljon yhteyksiä perheen ulkopuolelle. Sosiaalinen pääoma on sitä, kun perheet voivat luottaa siihen, että ne saavat tarvittaessa apua. Oma luokka on lapsille tärkeä yhteisö, joka luo sosiaalista pääomaa. Katajamäki sai koulukuraattoreilta aplodit, kun hän vaati, että omat luokat on palautettava lukioihin. Oppilaiden on saatava olla fyysisestikin omassa luokassa ja opettajien tultava niihin. Katajamäen mielestä oppilaat pannaan liian aikaisin valitsemaan. Heidän on koko ajan pohdittava, mitä minun tulevalle uralleni merkitsee, jos nyt valitsen tämän kurssin. MERJA MOILANEN Työt Psyk Dah torit Kura bejä Erila kert tapä ja t kun tesiv eivä dess hoih Yh neit seur kou mitä ni. T L opis kou sen tasi tieto reist heid vuot Yk mää nell mill kou 99 k 500 K oli k tiete terin 18 p jia j ja. M tust daat kan teid tutk siaa 6 SOSIAALITURVA 17/2001

7 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 7 MERJA MOILANEN Työtä monien tahojen kanssa Psykoterapeutti Ranja Sipilä- Dahlqvist laittoi koulukuraattorit kuvaamaan omaa työtään. Kuraattorit luettelivat työnsä verbejä, kohteita ja yhteystahoja. Erilaisia työtä kuvaavia verbejä kertyi 23 ja yhteystahoja 35 iltapäiväkerhon vetäjästä poliisiin ja turvakodista sosiaalilautakuntaan. Koulukuraattorit totesivatkin, etteivät opettajat voi eivätkä ehdi millään olla yhteydessä kaikkiin lueteltuihin tahoihin. Yhteistyötahoilta tulevia paineita koulukurattorit kuvasivat seuraavasti: Auta. Hae se muksu kouluun. Miksei tälle ole tehty mitään. Sua ei saa koskaan kiinni. Tehdään yhdessä. Mua pelottaa tämä juttu. Onko tämän oppilaan paikka tässä koulussa. Kuraattorien vastauksia kuviteltuihin vaatimuksiin olivat: Mä hoidan. Täytyy tutkia. Katsotaan. Se on luokanvalvojan tehtävä. Sitä ei saa jättää. Yritän ehtiä tänään. En ehdi. Jätä vastaajaan viesti. Onko kotiin oltu yhteydessä? Joskus asiat menee tälleen. Omaa jaksamistaan voi testata sillä, mitä vastaisi kuviteltuun vaatimukseen. Koulukuraattorien omia henkiinjäämisohjeita olivat: Asia kerrallaan. Vaihda työpaikkaa. Kännykkä pois päältä. Hyväksy, että et voi olla täydellinen. Palkankorotus. Merja Moilanen Nettinuori avattu Stakes on avannut koekäyttöön Nettinuori-tietokannan. Tietokantaan on koottu Kouluterveyskyselyihin osallistuneiden noin peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaan vastaukset koulukokemuksista ja terveydestä vuodesta 1996 vuoteen Tietokantaa täydennetään myöhemmin muilla kouluterveyskyselyn tiedoilla. Kustannuksiin osallistuneet ja Stakesin kanssa sopimuksen tekevät kunnat saavat salasanan, jolla ne pääsevät katsomaan oman kuntansa tietoja kouluittain. Muut pääsevät katsomaan maakunnittaisia tietoja internet-sivulta nettinuori/. Kouluterveyskysely tuottaa tietoa vuotiaiden nuorten koulukokemuksista, terveydestä ja terveystottumuksista kuntien ja koulujen käyttöön. Uusimmista tuloksista selviää muun muassa, että koulukiusaaminen oli pysynyt lähes yhtä yleisenä lukuvuosina 1996/97, 1998/99 ja 2000/01 tehdyissä kyselyissä. Peruskoulun kahden ylimmän luokan oppilaista 7 prosenttia ilmoitti, että heitä kiusataan kerran viikossa tai useammin. istä ä- vät ääeen äävat tarkeä ääkuaateton asava aat sejan alle lit- Koulukuraattoreista selvityksiä Lehtori Pirkko Sipilä tekee parhaillaan Tampereen yliopistossa väitöskirjatutkimusta koulukuraattoreista. Tutkimuksen kyselyyn keväällä 2000 vastasi 107 koulukuraattoria. Esitietojen mukaan koulukuraattoreista 90 prosenttia on naisia ja heidän ikänsä keskiarvo on 44 vuotta. Yksi kuraattori toimii keskimäärin viidellä koululla ja hänellä on oppilasta. Enimmillään yhdellä kuraattorilla oli kouluja 22. Lukuvuonna koulukuraattori tapasi oppilasta, keskiarvo oli 125. Kuraattoreista 33 prosentilla oli koulutuksena yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisterin tai kandidaatin tutkinto. 18 prosenttia oli sosiaalihuoltajia ja 13 prosenttia sosionomeja. Muita tutkintoja olivat kasvatustieteiden maisteri tai kandidaatti, filosofian maisteri tai kandidaatti, humanististen tieteiden kandidaatti, nuorisotyön tutkinto tai diakonitutkinto. Sosiaalityön pätevöitymiskoulutuksen oli suorittanut 21 prosenttia kaikista vastanneista. Vastaajista 91 prosentilla oli nimikkeenä koulukuraattori, 5 prosentilla sosiaalityöntekijä ja 3 prosentilla koulun sosiaalityöntekijä. Ensimmäiset koulukuraattorin virat perustettiin vuonna 1966 Helsinkiin ja Kotkaan. Stakesissa tutkimus oppilashuollosta Tutkimusprofessori Matti Rimpelä tekee parhaillaan Stakesissa tutkimusta oppilashuollosta ja oppimisympäristöjen turvallisuudesta. Peruskoulujen johtajille ja rehtoreille osoitetussa kyselyssä kysytään muun muassa millaista oppilashuollon henkilöstöä koulussa on, millaiset työtilat heillä on, onko koulussa oppilashuoltoryhmä, kuinka usein se kokoontuu ja mitä asioita se käsittelee. Vastausaika päättyi 15. syyskuuta ja kunnat ja läänit ovat saaneet ensimmäiset tulokset lokakuun lopussa. Ammattikunnan kuopus Maarit Kopakka aloitti elokuun alussa Kiimingin ensimmäisenä koulukuraattorina. Kiimingin koulutoimeen perustettiin koulukuraattorin virka tämän vuoden elokuun alusta. Virkaan valittiin Maarit Kopakka Oulusta. Hän on toiminut aiemmin lastensuojelun sosiaalityöntekijänä Oulussa, Helsingissä ja Järvenpäässä. MERJA MOILANEN Maarit Kopakka kertoo, että Kiiminkiin alettiin puuhata koulukuraattorin virkaa puolitoista vuotta sitten, kun kunnassa huolestuttiin yläasteen oppilaiden ongelmista. Sosiaalitoimi oli niin työllistetty, etteivät sosiaalityöntekijät ehtineet paneutua oppilaiden ongelmiin. Opojen aika koulussa alkoi mennä suurelta osin oppilaiden asioiden selvittelemiseen eikä opintojen ohjaukseen jäänyt riittävästi aikaa. Kiimingissä on asukkaita Kouluja ala-asteelta lukioon on 10 ja niissä oppilaita Oppilasmäärästä riittäisi työtä kahdellekin kuraattorille, Kopakka toteaa. Kiimingissä yläasteella ja suurimmilla ala-asteilla on oppilashuoltoryhmät. Ryhmään kuuluu koulukuraattorin lisäksi yleensä erityisopettaja, opo, rehtori, terveydenhoitaja ja koululääkäri. Oulun seudulla myös Muhokselle ollaan perustamassa koulukuraattorin virkaa. SOSIAALITURVA 17/2001 7

8 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 8 LEA SUONINEN Jakomäen yläasteella aktiivinen oppilashuoltotyöryhmä Oppilashuoltotyöryhmä on saanut paljon aikaan Jakomäen yläasteella. Koillishelsinkiläisessä koulussa tiedetään muun muassa, miten toimia päihteisiin liittyvissä ongelmatilanteissa. Terveydenhoitaja Pirjo-Liisa Nuora (vas.), kuraattori Monika Lehtonen ja apulaisrehtori Leena Tuomiharju korostavat, että oppilashuoltotyössä kokonaisuus hahmottuu hyvin, kun terveydenhoidollinen ja sosiaalinen näkökulma yhdistyvät pedagogiseen näkökulmaan. LEA SUONINEN oulumme on ottanut Koppilashuoltotyön omaksi asiakseen. Siihen vaikuttavat koulumme perinteet: oppilashuoltotyöryhmä on toiminut Jakomäen yläasteella jo 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Koulumme kulttuuriin ei kuulu vaikeuksien peittely tai häpeily. Meillä opettajat pitävät oppilashuoltotyöryhmää isona apuna työlleen, apulaisrehtori Leena Tuomiharju kertoo. Tuomiharju toimii tätä nykyä Jakomäen yläasteen oppilashuoltotyöryhmän epävirallisena puheenjohtajana. Työryhmään kuuluvat lisäksi rehtori, kuraattori, opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja, terveydenhoitaja sekä opettajien edustaja. Työryhmä kokoontuu joka torstai puoleksitoista tunniksi käsittelemään luokkien ja oppilaiden koulunkäynti- ja kasvatusasioita sekä miettimään ideoita kouluyhteisön toimivuuden parantamiseksi. Aiemmin kokoontumisille oli varattu tunti, mutta se osoittautui liian lyhyeksi ajaksi. Koulukuraattori Monika Lehtonen ja kouluterveydenhoitaja Pirjo-Liisa Nuora kehuvat työryhmän aktiivisuutta: kokoontumisiin osallistutaan, mikä osaltaan kertoo työryhmän työhön sitoutumisesta. Muutenkin koulussa tuntuu olevan hyvä henki, mistä kertonee henkilökunnan pieni vaihtuvuus. Vakinaiset opettajat jättävät koulun yleensä vasta eläkkeelle siirtyessään. Moniammatillista tiimityötä Oppilashuoltotyöryhmän työskentely on moniammatillista tiimityötä: pyrkimys on edistää oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jakomäen yläasteella ammattikuntarajat ylittävää yhteistyötä pidetään rikkautena: Leena Tuomiharju, Pirjo-Liisa Nuora ja Monika Lehtonen korostavat, että kokonaisuus hahmottuu paremmin, kun pedagoginen näkökulma yhdistyy terveydenhoidolliseen ja sosiaaliseen näkökulmaan. Työryhmässä käsitellään muun muassa koulukiusaamista, oppimisvaikeuksia, käytöshäiriöitä, koulupinnausta ja päihteiden käyttöä. Yksittäisten oppilaiden asioiden lisäksi käsitellään koko luokkaa ja kouluyhteisöä koskevia asioita. Käsittelemme myös oppilaiden yksityiselämään liittyviä asioita, koska yleensä ne ovat kytköksissä siihen, mitä koulussa tapahtuu, Tuomiharju sanoo. Monika Lehtonen lisää, että usein oppilaan ongelmien taustalla ovat juuri kotiin liittyvät asiat. Oppilaan oireilu saattaa johtua esimerkiksi siitä, että vanhemmat ovat eroamassa ja kotona on tulehtunut tilanne. Yleensä oppilas osallistuu ko- kou käsi heid suta maa O käsi ong luok tunt sä m selli me p kaa me t tui o laps la va tä, m mitä harj V sam tiin näyt juu mat näk hem maa nen O työr niin heid kus laste K keu usei tai k pila tuod ryhm herk huo puu raat kok le, Mon Leen nelly dest kou muu sin 8 lä o haa maa V paljo mat 8 SOSIAALITURVA 17/2001

9 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 9 LEA SUONINEN jätäk- tä östiiophy- at- yö- na a ja etpanäoikö- un piitä, en en ko ke- lai- viä vat usoo. ttä usvät taa ankone. ko- koukseen, jossa hänen asioitaan käsitellään. Kun käsitellään perheiden asioita, vanhemmat kutsutaan paikan päälle keskustelemaan. Oppilashuoltoryhmässä on käsitelty myös luokkakohtaisia ongelmia: Esimerkiksi yhdellä luokalla poikajoukko häiritsi tunteja. Pojat eivät olleet sinänsä mitään pahoja, lähinnä lapsellisia ja levottomia. Kutsuimme poikien vanhemmat yhtä aikaa pöydän ääreen ja kerroimme tilanteen. Vanhemmille tuntui olevan helpotus, ettei oma lapsi ole ainoa touhuaja. Samalla vanhemmat saivat tietoa siitä, mitä luokassa tapahtuu ja mitä kouluun kuuluu, Tuomiharju kertoo. Vanhempien kanssa juteltiin samalla muistakin asioista. Käytiin läpi sitä, miltä arki kotona näyttää, miten läksyjen luku sujuu ja tällaisia asioita. Vanhemmat pitivät hyvänä sitä, että he näkivät muiden poikien vanhempia ja pystyivät keskustelemaan heidän kanssaan, Lehtonen lisää. Oppilasasioita oppilashuoltotyöryhmän käsittelyyn tuovat niin opettajat kuin oppilaat ja heidän vanhempansakin ja joskus yhteistyötahot, kuten alueen lastensuojelutyöntekijät. Kotiongelmista ja omista vaikeuksistaan oppilaat puhuvat usein ensin terveydenhoitajalle tai kuraattorille, jotka sitten oppilaan suostumuksella voivat tuoda asian oppilashuoltotyöryhmälle. Opettajillammekin on herkät tuntosarvet. Heti kun he huomaavat oppilaissa jotain, he puuttuvat asiaan puhuvat kuraattorin kanssa tai tuovat asian koko oppilashuoltotyöryhmälle, Tuomiharju kertoo. Monikulttuurinen koulu Leena Tuomiharju on työskennellyt Jakomäen yläasteella vuodesta Hänen mielestään koulumaailma ei ole kovasti muuttunut vuosien varrella. Tosin 80-luvulla huumeet eivät vielä olleet iso ongelma. Uutena haasteena ovat tulleet myös maahanmuuttajaoppilaat. Vielä 80-luvulla luokat olivat paljon isommat ja levottomammat työ oli siihen aikaan siinä Päihteet Jakomäen yläasteen kriisisuunnitelmassa Miten toimitaan päihteisiin liittyvissä ongelmatilanteissa? 1. Oppilas itse/toinen oppilas/koulun aikuiset ovat huolissaan nuoren päihteiden käytöstä tai ovat havainneet nuoren päihteiden käyttöä Toimenpiteet: oppilasta rohkaistaan, että hän hakee apua oppilashuoltotyöryhmästä oppilaan päihteiden käytön todennut henkilö lähtee yhdessä oppilaan kanssa kertomaan asian oppilashuoltotyöryhmän jäsenelle oppilaan vanhemmille kerrotaan aina asiasta, kuitenkin niin, että oppilaalla on ensin mahdollisuus kertoa itse menettelytavoista ja seurannasta sovitaan tapauskohtaisesti oppilaalle kerrotaan, mitä koulun ulkopuolista apua on saatavilla 2. Koulun mahdollisuudet toimia, kun oppilas itse/toinen oppilas/koulun aikuiset havaitsevat, että oppilas on päihtynyt Toimenpiteet: oppilasta ei jätetä yksin ilmoitus päihtyneen oppilaan huoltajalle, joka mahdollisuuksien mukaan hakee oppilaan koulusta oppilashuoltotyöryhmä arvioi mahdollisen ilmoituksen lastensuojeluun tai poliisille mielessä raskaampaa, Tuomiharju toteaa. Jakomäen yläasteen 270 oppilaasta noin neljännes on maahanmuuttajaoppilaita. Eniten on somalialaisia, sitten venäläisiä ja virolaisia sekä yksittäisiä oppilaita muistakin maista. Maahanmuuttajaoppilaiden vaikeudet lähtevät yleensä kieliongelmista: kun ei osata kunnolla suomen kieltä, se heijastuu moneen asiaan. Me opettajat järjestimme jo monta vuotta sitten itsellemme eri kulttuurien kohtaamisesta koulutustilaisuuden, johan osallistui myös eri kulttuurien edustajia. Nykyään maahanmuuttajaoppilaat ovat meillä jo arkea, Tuomiharju sanoo. Monika Lehtonen huomauttaa, että yhteydenpidossa maahanmuuttajaoppilaiden vanhempiin on muistettava kulttuurierot. Esimerkiksi kasvatusmenetelmät voivat erota suomalaisista melkoisesti. Helsingissä kuraattoreille on onneksi järjestetty useaan otteeseen monikulttuurisuuskoulutusta. Kriisisuunnitelmassa yksityiskohtaiset ohjeet Jakomäen yläasteen oppilashuoltotyöryhmä toimii myös koulun kriisiryhmänä. Työryhmän laatimaan koulun kriisisuunnitelmaan on kirjattu yksityiskohtaiset ohjeet, miten toimia erilaisissa kriisitilanteissa. Koulussa kriisi voi olla esimerkiksi vakava väkivaltatilanne, päihteisiin liittyvä ongelmatilanne, oppilaan tai opettajan kuolema, itsemurha tai jokin suuri onnettomuus, joka koskettaa koko koulua. Kriisiryhmän tehtävänä on organisoida toiminta kriisitilanteissa, perehdyttää koulun muu henkilöstö kriisitoimintamalliin sekä tiedottaa toimintamallista oppilaille, vanhemmille ja paikallisille yhteistyötahoille. jos oppilas on vaaraksi itselleen tai muille, ilmoitus poliisille numeroon tai yleiseen hätänumeroon 122 tarvittaessa ensiapua antaa kouluterveydenhoitaja tai terveysasema Miten tunnistaa päihteiden väärinkäytön? nuoren kaveripiiri vaihtuu nuoren rahantarve kasvaa; näpistely, ilkivalta koulumenestys laskee poissaolot lisääntyvät, aamu- tai maanantaipoissaoloja epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua luonteessa muutoksia esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta erilaisia fyysisiä merkkejä riippuen käyetystä aineesta, esimerkiksi laajentuneet silmäterät, verestävät silmänvalkuaiset, vapina, hikoilu, laihtuminen/lihominen, uneliaisuus, tokkuraisuus haju; tietyille aineille ominainen, kuten tinnerille ja kannabikselle esineet; piippu, veitset, aineenpalaset ulkonäkö ja olemus muuttuvat Mitkään merkit eivät yksin tai yhdessä välttämättä merkitse, että nuorella on päihdeongelma. LÄHDE: Jakomäen yläasteen kriisisuunnitelma. Koulun kriisisuunnitelmasta löytyvät myös tärkeät puhelinnumerot, kuten yleinen hätänumero, lastensuojelun päivystyksen sekä Kurvin huumepoliklinikan numerot. Työn alla kiusaamisen ehkäisystrategia Monika Lehtonen on suunnitellut yhdessä Jakomäen ala-asteen psykologin kanssa kiusaamisen ehkäisystrategian ala-asteelle. Parhaillaan yläasteen oppilashuoltotyöryhmä muokkaa strategiaa yläasteelle sopivaksi. Koska ala-asteen ja ylä-asteen koulut tekevät Jakomäessä paljon yhteistyötä, ajattelimme, että on hyvä, että meillä on yhteneväinen toimintamalli kiusaamisen ehkäisyyn. Lisäksi monet ala-asteen oppilaista siirtyvät tänne yläasteelle, koska tämä on heidän lähikoulunsa, Lehtonen huomauttaa. SOSIAALITURVA 17/2001 9

10 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 10 Alueen nuorisopoliisi on koulun tiivis yhteistyökumppani. Kiusaamisen ehkäisystrategiassa korostetaan myönteisiä yhdessäolon malleja. Niitä pyritään luomaan edistämällä koko koulun yhteishenkeä muun muassa yhteisellä tekemisellä, kuten erilaisilla juhlilla ja koko koulun yhteisillä teemapäivillä. Kouluyhteisön jäseniä kannustetaan ja rohkaistaan selvittämään keskustelemalla eteen tulevia ongelmia. Periaatteena on, että kiusaamiseen puututaan aina johdonmukainen puuttuminen vähentää kiusaamista. Lisäksi kiusaamista ehkäistään muun muassa keskustelemalla siitä säännöllisesti. Vanhempien kanssa kiusaamisasioista keskustellaan luokkien vanhempainilloissa. Vanhempia kannustetaan keskustelemaan kotona lapsiensa kanssa kouluviihtyvyydestä ja heille painotetaan yhteistyön merkitystä: jos lapsi kertoo kotona kiusaamisesta, vanhempien on mahdollisimman pian ilmoitettava siitä opettajalle, jotta asiaan voidaan heti puuttua. Ala-asteelta sujuvasti yläasteelle Paljon puhutaan ala- ja yläasteen välisestä kynnyksestä: yläasteelle siirryttäessä lapset putoavat sekä vanhemmiltaan että opettajiltaan harmaalle alueelle. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun lapsen murrosikä alkaa. Jakomäessä siirtymistä ala-asteelta yläasteelle helpottaa se, että terveydenhoitaja Pirjo-Liisa Nuora ja kuraattori Monika Lehtonen työskentelevät sekä Jakomäen ala- että yläasteella. He tuntevat useimmat yläasteelle siirtyvät oppilaat ja heidän perheensä jo ala-astevuosilta tämä tuo työhön jatkuvuutta. Lehtonen kertoo lisäksi tapaavansa yläasteelle siirtymässä olevat ala-asteen kuudesluokkalaiset kahden, kolmen oppilaan ryhmissä kevätlukukauden aikana. Juttelemme siitä, miltä siir- EEVA MEHTO Usein oppilaan ongelmien taustalla ovat kotiin liittyvät asiat. Esimerkiksi vanhempien päihteiden käyttö voi heijastua lapseen ja näkyä oireiluna koulussa. Miten Jakomäen yläasteella toimitaan kiusaamistapauksessa? Opettaja selvittelee asiaa keskustelemalla kiusatun ja kiusaajien kanssa. Osapuolille tehdään selväksi, että kiusaamista ei tässä koulussa sallita ja kerrotaan myös mitä seuraa, jos kiusaaminen puhuttelusta huolimatta jatkuu. Jos kiusaaminen kuitenkin jatkuu, opettaja ottaa yhteyttä kuraattoriin ja/tai rehtoriin ja tapauksen selvittelyä jatketaan ja sovitaan työnjaosta. Tässä vaiheessa harkitaan yhteydenottamista kotiin. Kuraattori keskustelee kaikkien osapuolten kanssa joko yksitellen tai ryhmässä. Myös tunnetasolla käydään läpi, miltä kiusaaminen kiusatusta ja kiusaajista tuntui. Sovitaan, että kiusaaminen lopetetaan ja samalla varmistetaan, että kiusaaminen todella on loppunut. Mikäli kiusaaminen edelleen jatkuu, huoltajat ja oppilaat kutsutaan koululle. Tällöin selvitellään, mitä koulu on jo tehnyt kiusaamisen lopettamiseksi ja suunnitellaan mahdolliset jatkotoimet. Vaikeimmissa tapauksissa kuraattori ottaa yhteyttä muihin viranomaisiin, kuten lastensuojeluun tai nuorisopoliisiin. Vakavan kiusaamistapauksen yhteydessä suunnitellaan yhdessä opettajan kanssa luokkatason toiminta ja yhdessä oppilashuollon kanssa huolehditaan erikseen kiusatun ja mahdollisesti kiusaajien yksilötapaamisista. LÄHDE: Kiusaamisen ehkäisystrategia Jakomäen yläasteella (luonnos). tyminen yläasteelle tuntuu ja miten koulunkäynti on sujunut alaasteella. Oppilaat saavat myös esittää toivomuksia sen suhteen, kenen kanssa he haluaisivat päästä samalle luokalle. Lisäksi joka kevät yläasteen rehtori, opinto-ohjaaja ja kuraattori pitävät palavereita alaasteen kuudesluokkalaisten luokanopettajien kanssa. Vähän katsomme, millaisia ryhmiä muodostamme yläasteelle ja keskustelemme myös, onko joillakin oppilailla erityistarpeita. Yhteistyötä yli organisaatiorajojen Monika Lehtonen ja Pirjo-Liisa Nuora kehuvat, että Jakomäessä viranomaisten yhteistyö sujuu yli hallintokunta- ja organisaatiorajojen koulujen ulkopuolellakin. Esimerkiksi kerran vuodessa koulukuraattori, -terveydenhoitaja ja ala-asteen psykologi sekä alueen lastensuojelutyöntekijät kokoontuvat yhteen vaihtamaan kuulumisia. Näin työntekijät tulevat toisilleen tutuiksi ja yhteyttä on tarvittaessa helppo ottaa. Lisäksi työntekijät kouluista, nuorisotoimesta, lastensuojelusta, terveysasemalta ja poliisista kokoontuvat yhteen aina tarvittaessa miettimään alueen asioita. Tämä poikkihallinnollinen virkamiesryhmä tunnetaan Jakomäkitiiminä. Myös alueen nuorisopoliisi on koulun tiivis yhteistyökumppani. Hän käy säännöllisesti pitämässä laillisuuskasvatustunteja. Päihdeasioihin Jakomäen koulujen henkilöstö on parhaillaan saamassa Helsingin kaupungin järjestämää lisäkoulutusta. Se järjestetään eri tahojen yhteiskoulutuksena. Lisäksi Jakomäessä työskenteleville ja toimiville räätälöidään alueellinen koulutus. Siinä muun muassa päiväkotien ja koulujen sekä terveysaseman henkilöstö ja lastensuojelutyöntekijät sekä alueella toimivien järjestöjen työntekijät miettivät yhdessä, miten puuttua ajoissa päihdeongelmiin ja toisaalta miten niitä ehkäistä. Lisärahoitusta opetusvirastolta Jakomäen yläaste samoin kuin ala-aste ovat saaneet Helsingin opet vuo disk Täks te sa raho pila min Po mää läisi alue tava Mitt oon jien mee sekä kaid Akt Opp sios nut ristö seen Nuo sing vira kou han osal hoit 10 SOSIAALITURVA 17/2001

11 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 11 Kallioille rakennettu lähiö Koillis-Helsingissä ikuna Jakomäki rakennettiin Koillis-Helsingin kallioille 1960-luvun lopulla muutamassa vuodessa. Alussa alueella oli vain kaupungin vuokrataloja. Jakomäen yhteiskoulu aloitti toimintansa Puistolassa syksyllä Jakomäkeen koulu muutti talvella -72. Peruskouluksi yhteiskoulu muutettiin -77. Alueen pohjoisosa rakennettiin omistusasunnoiksi 70-luvulla. Aluetta täydennysrakennettiin ja asuntoja korjattiin 80-luvulla. Lähiöprojektin perusparannustyöt alkoivat -96. Kaupungin vuokrataloalueen ulkoinen ilme muuttui perusteellisesti: vanhat elementtikerrostalot verhottiin tiilipinnalla. Jakomäen asuntokannasta suurin osa on edelleen kaupungin vuokrataloja ja aravaomistusasuntoja. Alueella asuu tätä nykyä noin henkeä. Alueen asukkaista ulkomaalaistaustaisia oli tämän vuoden alussa 12,1 prosenttia. Alueen työttömyysaste on 15 prosentin tuntumassa. Vuonna 2000 alueen asukkaista toimeentulotukea sai henkeä. LÄHDE: Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisu Helsinki alueittain Se löytyy internet-osoitteesta jeliiina een llian on paitäeja. ouan gin. Se eis- te- än inä ja an önien vät ssa miuin gin opetusvirastolta jo useamman vuoden ajan ns. positiivisen diskriminaation määrärahoja. Täksi vuodeksi Jakomäen yläaste sai markkaa. Näitä rahoja on voitu käyttää myös oppilashuoltotyötä tukevaan toimintaan. Positiivisen diskriminaation määrärahaa jaetaan helsinkiläisille kouluille oppilaaksiottoalueen sosiaalisia oloja kartoittavan mittariston perusteella. Mittaristossa on otettu huomioon muun muassa yksinhuoltajien osuus, työttömyysaste, toimeentulotukea saaneiden osuus sekä uusien lastensuojeluasiakkaiden määrä. Aktiivisia oppilaita Oppilaiden aktiivisuuden ansiosta Jakomäen yläaste on saanut lisärahoitusta kouluympäristön viihtyvyyden parantamiseen jo kahtena vuonna Hesan Nuorten Ääni -hankkeesta. Helsingin nuorisotoimen ja opetusviraston Koillis- ja Itä-Helsingin kouluissa toteuttamassa yhteishankkeessa nuoria kannustetaan osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon. Hankkeessa nuorille on annettu todellista päätösvaltaa. Esimerkiksi viime vuonna Koillis- Helsingin kouluille oli varattu yhteensä puoli miljoonaa markkaa kouluympäristöjen parantamishankkeisiin. Rahojen käytöstä päättivät koulujen oppilaat ns. ylipormestarin kokouksessa. Koillisen alueen kymmenen koulun oppilaat esittelivät ensin Helsingin kaupunginvaltuuston kahvilassa omia hankkeitaan toisilleen. Sen jälkeen siirryttiin varsinaiseen valtuustosaliin, jossa oppilaat päättivät ylipormestarin johdolla puolen miljoonan markan jakamisesta hankkeisiin. Jokaisesta hankkeesta äänestettiin. Tätä kautta Jakomäen yläasteen oppilaat ovat muun muassa hankkineet koulupihalleen koripallotelineet sekä penkkejä koulun käytäville. Myös tyttöjen vessa pantiin uuteen kuosiin: tytöt siivosivat ja maalasivat itse vessansa omien väritoivomustensa mukaan. Lea Suoninen Nykyinen Jakomäen yläasteen koulu rakennettiin vuonna 1972 Jakomäen yhteiskouluksi. Tuolloin koululle rakennettiin myös oma uimahalli, joka peruskoulu-uudistuksen yhteydessä muutettiin kaupungin yleiseksi uimahalliksi. LEA SUONINEN SOSIAALITURVA 17/

12 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 12 Koulukuraattorin työ on usein ongelmakeskeistä. Siksi työssä on tärkeä nähdä lasten ja nuorten voimavarat ja vahvuudet, sanoo Jakomäen ala- ja yläasteen koulujen kuraattori Monika Lehtonen. Monika Lehtosen mielestä kuraattorin yksi tärkeä tehtävä on koota tukiverkosto apua tarvitsevan lapsen tai nuoren ympärille. LEA SUONINEN Vaihtelevaa ja monipuolista työtä lasten ja nuorten parissa Monika Lehtonen on työskennellyt Jakomäen alaja yläasteen koulujen yhteisenä kuraattorina keväästä Hän on puolet viikosta ala-asteella ja toisen puolen yläasteella. Ala-asteella on noin 370 ja yläasteella noin 270 oppilasta. Ala- ja yläasteen oppilaat hakeutuvat tai ohjautuvat luokseni pitkälti samanlaisten asioiden tiimoilta. Yleisiä koulussa ilmeneviä ongelmia ovat keskittymisvaikeudet ja levoton käytös oppitunneilla, kaverisuhdeongelmat, ristiriita kavereiden tai opettajan kanssa, oppimiseen ja opiskeluun liittyvät pulmat sekä motivaatio-ongelmat, Lehtonen luettelee. Lisäksi yläasteella luokseni ohjautuu psyykkisesti oireilevia oppilaita, kuten masennuksesta kärsiviä. Koska Jakomäen yläasteella ei ole koulupsykologia, ohjaan yleensä psyykkisesti rankasti oireilevat oppilaat saamaan apua koulun ulkopuolelta. Ala-asteeseen verrattuna yläasteen oppilailla on selkeästi enemmän koulunkäyntivaikeuksia, mikä ilmenee esimerkiksi runsaina poissaoloina. Myös päihteet ovat enimmäkseen yläasteikäisten ongelma. Kun oppilaan ongelmat liittyvät päihteiden käyttöön, tarvitaan usein laajempi verkosto tekemään työtä ongelman parissa. Onneksi lasten ja nuorten ongelmiin voi vaikuttaa toisinaan pienelläkin väliintulolla, ja näin saada sysättyä liikkeelle muutoksen parempaan. Vanhemmuuden ongelmia Monika Lehtonen sanoo oppilaiden ongelmien johtuvan monistakin syistä: Oppilas saattaa esimerkiksi oireilla koulussa hankalaa kotitilannettaan. Muun muassa vanhempien päihteiden käyttö, avioerotilanne tai lapsen vaikeus sopeutua uusperheeseen voivat heijastua kouluun. Joskus lapsen oireiden taustalla on perheväkivaltaa. Jos taas vanhemmilla ei ole aikaa lapselleen, voi olla, että kaverit toimivat lapselle esikuvina ja samastumisen kohteina. Silloin vanhempien arvot eivät välttämättä välity lapselle, vaan hän saa arvonsa ja uskomuksensa kaveripiiristään. On myös vanhempia, jotka eivät uskalla olla vanhempia lapsilleen vaan yrittävät olla heidän kavereitaan. Tästä syntyy yleensä ongelmia. Monien vanhempien tuntuu myös olevan vaikea asettaa rajoja lapsilleen ja huolehtia siitä, että yhteisistä sopimuksista pidetään kiinni. Esimerkiksi lapset saavat mennä ja tulla miten haluavat. Myös vanhempien omat ongelmat vaikuttavat siihen, että he eivät jaksa huolehtia lapsistaan. Jos perheessä on työttömyyttä tai päihde- tai mielenterveysongelmia, ne heijastuvat yleensä jollakin tapaa lapsen elämään. Langat käsissä Koulukuraattorin tehtävänä on edistää ja tukea oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Monika Lehtosen mielestä tämä sisältää sen, että oppilailla on koulussa hyvä ja turvallista olla. Kuraattorin pitää myös vaikuttaa siihen, että koulussa on hyvä oppimisympäristö. Koen voivani vaikuttaa näihin asioihin esimerkiksi osallistumalla opetussuunnitelman tekemiseen, oppilashuoltotyöryhmän tapaamisiin ja tarpeen mukaan opettajainkokouksiin. Lisäksi alueellamme toimivassa poikkihallinnollisessa virkamiestyöryhmässä, Jakomäkitiimissä, voi tuoda esille koko aluetta koskevia parannus- ja muutosehdotuksia. Kuraattorin työssäni teen muutenkin paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi yhteistyö lastensuojelun kanssa on luontevaa. Kuraattorin yksi tärkeä tehtävä onkin koota tukiverkosto apua tarvitsevan lapsen tai nuoren ympärille ja pitää langat käsissään. Aina on toivoa Monika Lehtonen työskentelee Jakomäen ala- ja yläasteella itsenäisenä työntekijänä opetusviraston alaisuudessa. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteiden maisteri. Lisäksi hänellä on sosiaalityöntekijän pätevyys, sillä hän on opiskellut sivuaineenaan muun muassa sosiaalipolitiikkaa suuntautumisvaihtoehtona sosiaalityö. Pidän koulukuraattorin työn itsenäisyydestä: voin hyvin pitkälti itse päättää, millä tavoin työskentelen lasten ja nuorten kanssa paljonko teen yksilö-, ryhmä- luokka- ja verkostotyötä. Toisaalta työni huono puoli on se, että olen koulussa ammattikuntani ainut edustaja. Onneksi oppilashuoltomme toimii niin hyvin, että akuutissa tilanteessa voin aina käydä keskustelemassa jonkun toisen oppilashuoltotyöntekijän kanssa. Lisäksi osallistun ryhmätyönohjaukseen kolmen muun helsinkiläisen koulukuraattorin kanssa. Käymme läpi sitä, mikä työssä kuormittaa ja toisaalta sitä, mikä auttaa jaksamaan. Muutenkin tapaamiset muiden koulujen kuraattoreiden kanssa ovat erittäin tärkeitä. Monika Lehtonen kehuu työnantajaansa myös siitä, että hän on päässyt säännöllisesti täydennyskoulutukseen. Pidän työskentelystä lasten ja nuorten parissa. Heidän kanssaan työskennellessä on aina toivoa. Kuraattorin työ on vaihtelevaa ja monipuolista tässä työssä ei pääse tylsistymään, kun mikään päivä ei ole toisensa kaltainen. Lea Suoninen V o Va al ko ke ni op E lyöty kuin ryhm pilaa sielt ei ky vanh taan Sa toty edes kin olem man tajat K huo että sa pu Mut semm tajaa hast Ei Joita vytt asio niin Nyt kiell kius - A vanh tajia kielt kriti tai muu 12 SOSIAALITURVA 17/2001

13 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 13 KUULUMISIA i usellä yys, aialiih- ön pitoin ten lö-, yöoli m- ja. toitiesopa. ä- un rin ikä sian. en ssa uu ttä esti ja nstoitessä un alen Värikästä keskustelua oppilashuollosta netissä Valtionhallinnon keskustelufoorumissa on alkuvuodesta lähtien vaihdettu mielipiteitä koulujen oppilashuoltotyöstä. Vellovassa keskustelussa ovat puheenvuoroja käyttäneet niin alan työntekijät kuin vanhemmat ja oppilaatkin. Eräässä puheenvuorossa kummastellaan, miksi vanhemmat ja perhe on laiminlyöty resurssi oppilashuoltotyössä: En tiedä kuinka monta kertaa oht (oppilashuoltotyöryhmä) tai joku sen jäsenistä on mennyt oppilaan kotiin ja ryhtynyt selvittämään asiaa sieltä käsin. Perheen kutsuminen neuvotteluun ei kyllä johda mihinkään se on vallankäyttöä vanhempia kohtaan ja sellaiseksi se myös koetaan. Sama kirjoittaja epäilee, että oppilashuoltotyö luo itse ongelmia: Opettaja ei ryhdy edes yrittämään ongelman ratkaisua tai ainakin toimii vähän laiskemmin kun kerran on olemassa tämä oppilashuoltotyö, jolle ongelman voi mukavasti siirtää eli kyse onkin opettajatyön huoltamisesta. Kirjoittajalle vastaa ilmeisesti oppilashuoltotyön ammattilainen: On aivan totta, että joitakin asioita pitkitetään liikaa eikä ajoissa puututa oppilaiden tilanteisiin ja ongelmiin. Mutta siinä voi syynä olla myös se, että aikaisemmin kun on otettu koteihin yhteyttä, opettajaa on pidetty liiallisuuksiin menevänä ja turhasta asiasta hössöttäjänä. Ei meidän koulussa Joitakin vanhempia ihmetyttää koulujen kyvyttömyys puuttua koulukiusaamiseen: Jos asioihin puututtaisiin heti hyssyttelyn sijaan, niin olisi mahdollista puuttua kiusaamiseen. Nyt homma menee niin, että ensin ongelma kielletään, sen jälkeen syyt vieritetään kodin ja kiusatun niskoille ja tehdään uhrista syyllinen. - Asiaa auttaisi ehkä niinkin pieni asia, jos vanhemmat suostuisivat kuuntelemaan opettajia ja opettajat vanhempia. Nyt kumpikin kieltää itseensä ja toimintaansa kohdistuvan kritiikin tyyliin ei meidän koulussa tapahdu tai ei meidän lapsi tee sellaista, mutta nuo muut - -. Kaikki puuttuvat kaikkeen Oppilashuoltotyöryhmän jäsen kirjoittaa oman koulunsa oppilashuoltotyön ongelmakohdista: - - Ryhmässä velloo milloin keitäkin, aiheita ei tiedä etukäteen, kaikki puuttuvat kaikkeen ja niin edelleen. Kun koulun ympärille luodaan toimintaintoinen tukiverkko, koulu saattaa unohtaa, että osa asioista sen pitää kyetä tekemään itsekin pedagoginen asiantuntemus on opettajalla, eikö vain? Terveyspuoli haluaa ja hamuaa rekistereihinsä kaikkea pientäkin tietoa miksi? Ei kaikki oppimisen ongelmiin liittyvä välttämättä kuulu ikuisesti säilöttäviin tai ylipäätänsä terveyspuolelle. Näennäistä vaikuttamista Eräs nuori arvostelee sitä, että nuorille annetaan vain näennäisiä vaikutusmahdollisuuksia. Tästä käy hänen mielestään hyväksi esimerkiksi keväällä järjestetty nuorten kyselytunti eduskunnassa: - - Tapahtuma kesti tasan YHDEN tunnin, jona aikana muutama nuori ehti esittää kysymyksensä hallitukselle, jonka kaikki jäsenet eivät olleet edes vaivautuneet paikalle. Välikysymyksiä ei sallittu, kysymyksiin vastattiin lyhyesti ja kierrellen. Eli siis myös minä vain istuin istuntosalissa ja lähes nukuin, mitä minäkin siellä tein, ja ne muut 198 nuorta. Yhdessä kirjoituksessa kyseenalaistetaan koko keskustelufoorumi: Kuka tätäkin areenaa ylläpitää ja kehittää: tehkää homma OI- KEASTI, älkääkä vain jonain muka-vaikutuskanavana, näennäisdemokratiana. Olkaa tosissanne. Oppilashuoltokeskusteluun voi osallistua internet-osoitteessa Lea Suoninen Opetusministeriöltä luvassa oppilashuoltoon valtakunnalliset kehittämistavoitteet Opetusministeriön asettamalta oppilashuoltotyöryhmältä odotetaan ehdotuksia esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen oppilashuollon valtakunnallisiksi kehittämistavoitteiksi vielä tämän vuoden aikana. Työryhmä selvittää ja arvioi myös oppilashuoltoon liittyvää säädöspohjaa, sen toimivuutta ja mahdollisia muutostarpeita sekä eri hallinnonalojen työnjakoa ja rahoitussuhteita oppilashuollon tehtävien hoitamisessa. Vuosi sitten marraskuussa asetetun työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Kirsi Lindroos opetusministeriöstä. Oppilashuollon palveluja tuottavat asiantuntijat ja organisaatiot voidaan karkeasti jakaa neljään osa-alueeseen. Fyysisestä oppilashuollosta vastaavat koululääkärit ja terveydenhoitajat. Psykososiaaliseen oppilashuoltoon kuluvat lisäksi kasvatusneuvolat, koulupsykologit, kuraattorit ja sosiaalityöntekijät. Omaksi osa-alueekseen voidaan erottaa ammatinvalinnan- ja oppilaanohjaus, joista vastaavat ammatinvalinnanopettajat ja opinto-ohjaajat. Neljännen osa-alueen muodostavat koulun rehtori ja opettajat. Useimmissa peruskouluissa toimii oppilashuoltotyöryhmä. Se tukee opettajan työtä, vanhempien kasvatustyötä sekä oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilashuoltotyöryhmien kokoonpano vaihtelee kouluittain ja kunnittain. Koulut ovat perustaneet niitä oma-aloitteisesti ja ne ovat itse määritelleet tehtävänsä. Viime vuosina oppilashuollon pulmia ovat olleet palvelujen epätasainen saatavuus alueellisesti. Tämä on lisännyt oppilaiden eriarvoisuutta ja heikentänyt mahdollisuuksia riittävien tukiverkkojen luomiseen kouluissa. SOSIAALITURVA 17/

14 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 14 Sami Mahkonen Asiakaslaki on vaikeaselkoinen Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on sisällöltään hyvä mutta lakiteknisesti vaikeaselkoinen. Tämän vuoden alussa voimaan tullutta lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on toistaiseksi kuvattu neutraalisti lyhyissä artikkeleissa. Pykäläkohtaisia kommentaareja laista ei vielä ole julkaistu, mutta suunnitteilla on. Helsingin sosiaaliviraston lakimies Tapio Räty on muokannut lähitulevaisuudessa julkaisuaan odottavan työn. Paneuduttuani jo julkaistuihin artikkeleihin ja tutustuttuani syksyllä 2000 Rädyn ansiokkaaseen käsikirjoitukseen olen pannut merkille eräänlaisen sukkasillaan olon. Sosiaalihuollon asiakaslakia ei ole arvioitu eikä siihen ole otettu kantaa ei sisällöllisesti sen enempää kuin lainsäädäntöteknisestikään. Pidän tätä puutteena. Haluan puheenvuorollani vauhdittaa asiakaslaista käytävää keskustelua. Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan Sisällöllisesti laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on hyvä mutta lainsäädäntöteknisesti huono. Kumpikin kannanotto perustuu liioitteluun. Siksi niihin on syytä ottaa ajatuksellista etäisyyttä. Asiakaslähtöisyys on päivän sana. Se pohjautuu itsemääräämiseen, ihmisarvon kunnioittamiseen ja asiakkaan oikeuteen omaan yksityisyyteensä. Erilaisiin tilanne- ja kehityskriiseihin on asennoiduttava mahdollisimman kokonaisvaltaisesti pirstomatta asiakkaan todellisuutta. Hajautunut viranomaisnäkökulma on korjattava yhteyttä hakevalla kansalaisnäkökulmalla. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä asiakkaan parhaaksi. Työotteen peruste on erityisosaamisessa ja kapea-alaisuudessa. Mitään hävettävää tai eriskummallista siinä ei ole. Yksittäinen työntekijä ei voi samanaikaisesti olla sosiaalialan, terveydenhuollon, opetustoimen, poliisitoimen ja oikeustoimen alueilla pätevästi liikkuva kokonaisvaltainen moniottelija. On yhdistettävä itse kunkin erityisosaaminen. Se tuottaa synergiaa. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna se tuottaa sitä niin hyvässä kuin pahassa. Ainakaan asiakas ei ole ilahtunut siitä, että poliisit, syyttäjät ja tuomarit osallistuvat moniammatilliseen yhteistyöhön. Tällöin ei enää ole kysymys ainoastaan oikeudesta yksityisyyteen, vaan sen ohella myös velvollisuudesta yhteisöllisyyteen. Oikeuksia ja velvollisuuksia Oikeudet ovat mukavia, velvollisuudet ikäviä. Asiakaslaki sisältää niitä kumpiakin: Sekä lain nimi että varsinkin sen 1. herättävät lupauksia siitä, että laki lähtee asiakaslähtöisyydestä ja että se myös siihen päättyy. Näin ei asia kuitenkaan ole. Velvollisuus yhteisöllisyyteen korostuu säännöksistä, joiden mukaan tietoja saadaan luovuttaa poliiseille, syyttäjille ja tuomareille, vaikka asiakas ei tähän anna suostumustaan ja vaikka asiakas nimenomaisesti tämän kieltää. Osa säännöksistä perustuu luottamuksen puuttumiseen. Asiakasta voidaan epäillä muun muassa sosiaalietuuksien väärinkäytöstä. On siis haettu tasapainoa yksilöllisten oikeuksien ja yhteisöllisten velvollisuuksien välille. Tämä on tehty onnistuneella tavalla. Vertailukohdetta voidaan hakea vaikkapa potilaslaista (1992: 785). Sen säännökset perustuvat kahdelle jakkaralle samanaikaiseen istumiseen. Tämä ilmenee potilaslain 13. :stä, jonka 3. momentin mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöt saavat luovuttaa arkaluonteisia tietoja niille, joilla on lakisääteinen oikeus tietojen saantiin. Vaikka siis viimeksi mainitut ovat oikeutettuja tietoihin, pyyntöjen ja vaatimusten kohteina olevat voivat harkinnanvaraisesti pidättäytyä moniammatillisesta yhteistyöstä. Tämän tyyppinen lainsäädäntöskitsofrenia ei luo otollista maaperää yhteistyölle. Asiakaslaissa perusasetelma on toinen. Tämä ilmenee muun muassa 17. ja 18. :stä. Ne perustuvat osin sen täsmentämiseen kenelle tai keille sosiaalihuollon asiakastyötä tekevät saavat luovuttaa tietoja sekä osin sen määrittelemiseen, milloin, mihin tarkoituksiin ja millä tilannekohtaisin perusedellytyksin tietoja voidaan luovuttaa muun muassa omille kollegoille (yhteistyö sosiaalihuollon sisäisessä piirissä), muille viranomaisille ja yksityissektorilla toimiville sekä yksityishenkilöille. Sisällöllisesti laki on hyvä. Siihen on koottu tavallisimmin esiintyvät tilanteet eli ne, jotka normipulan vallitessa aiemmin aiheuttivat epätietoisuutta sosiaalihuollon asiakastyötä tekeville. Ei tiedetty, miten sai, ei saanut ja miten piti menetellä tietyissä yhteistoimintasuhteissa. Aukkokohdat on nyt korjattu. Toisin kuin monien muiden lakien säätäjä, asiakaslain säätäjät ja ennen kaikkea lainvalmistelijat ovat sisäistäneet moniammatillisen työn tärkeyden ja tarpeellisuuden. Hyvä näin. Tietojen luovutuksen sääntelytavat Toisinaan moniammatillinen yhteistyö estyy yksilöllisistä ja yhteisöllisistä syistä. Näin voi käydä, kun ammattiylpeys tai vuorovaikutustaitojen vajeet taikka tarpeet turvata oma ammatillinen selusta nousevat etualalle. Yhteistyö estyy myös silloin, kun ammatilliset toimintakulttuurit perustuvat joko ylisalaamiseen tai yksityisyyden konseptin hahmottomuuteen. Myös lainsäädäntö voi aiheuttaa esteitä. On kuitenkin erotettava toisistaan tilanteet, joissa lain oletetaan virheellisesti estävän moniammatillisen yhteistyön ja ne, joissa kysymys on siitä, mitä laissa todella säädetään. Pe valit toa tillis täes Yk kiell hen rust oma men 1993 ja v dän To pakk suoj 17 Sala tam huo Jo mus asiak jans don lon j taa a suud vältt huo selvi koul teutt edel saa 1) se do pe sä tu hu se lo 2) t vu 3) ti tä si ka ar 14 SOSIAALITURVA 17/2001

15 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 15 NÄKÖKULMA oilsiantoille. Siiin tka in sokeaatiesa. tu. latäisoen in. en yhäyuokka illille. un rit een ah- ää- On an an m- isssa Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi Jos 16 :ssä tarkoitettua suostumusta ei voida saada taikka jos asiakas tai hänen laillinen edustajansa nimenomaisesti kieltää tiedon luovuttamisen, sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa antaa asiakirjasta salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi, hoidon, huollon tai koulutuksen järjestämiseksi tai toteuttamiseksi taikka toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Tietoja saa kuitenkin antaa vain, jos: 1) se, jota asiakirja koskee, on hoidon tai huollon ilmeisessä tarpeessa terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa vaarantumisen vuoksi eikä hoidon tai huollon tarvetta muutoin voida selvittää taikka hoidon tai huollon toimenpiteitä toteuttaa; 2) tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi; tai 3) tieto on tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi eikä asiakkaalla itsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä. Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tietoja saa antaa toiselle sosiaalihuollon viranomaiselle, sen toimeksiannosta sosiaalihuollon tehtäviä suorittavalle henkilölle tai yhteisölle sekä muulle viranomaiselle. Yksityisesti sosiaalihuoltoa järjestävälle taikka yksityiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai ammattihenkilölle sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa antaa tietoja 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kuitenkin vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä asiakkaan välittömän hoidon tai huollon toteuttamiseksi tai muusta tähän rinnastettavasta syystä. Lisäksi sosiaalihuollon viranomainen saa 1 momentin 1-3 kohdassa säädetyillä edellytyksillä antaa tietoja asiakkaan lailliselle edustajalle taikka muulle henkilölle tai yhteisölle, jolle tiedon antaminen on välttämätöntä asiakkaan tahdon tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi taikka sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi. 18 Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan suostumuksesta riippumatta eräissä muissa tilanteissa Periaatteessa lainsäätäjällä on valittavanaan kolme vaihtoehtoa normitettaessa moniammatillista yhteistyötä ja täsmennettäessä tietojen luovuttamista. Yksi vaihtoehto on, että laissa kielletään yhteistyö, vaikka siihen olisi painavalta tuntuvia perusteita. Tämä vaihtoehto on omaksuttu jossain määrin pehmennetyssä muodossa vuoden 1993 kirkkolaissa (rippisalaisuus) ja vuoden 1998 koululainsäädännössä (oppilashuolto). Toinen normitustapa lähtee pakkoyhteistyöstä, kuten lastensuojeluilmoituksissa, suunnitteilla olevien törkeiden rikosten ilmoitusvelvollisuudessa tai oikeudessa todistamisessa. Kolmas vaihtoehto on, että yhteistyö on kyllä sallittua, mutta vain laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Asiakaslain 17. ja 18. perustuvat tähän kolmanteen strategiaan. Niissä täsmennetään, millä edellytyksillä sosiaalihuollon asiakastyötä tekevät saavat antaa lähtökohtaisesti salassa pidettäviä tietoja samoin kuin siitä, kenelle tai keille. Tietojen saamisoikeudesta muilta salassapitovelvollisuuden estämättä säädetään taas ennen kaikkea asiakaslain 20. :ssä. Siinä samoin kuin 22. :ssä säädetään pakkoon perustuvasta yhteistyöstä, mikäli tietyt kriteerit ovat täyttyneet. Laki soi epävireisesti Asiakaslain 17. ja 18. ovat mielestäni lainsäädäntöteknisesti epäonnistuneita. Täsmällisyyttä tavoiteltaessa hintana on ollut sanapaljous. Esimerkiksi 18. :n 1. momentin ensimmäinen virke on 75-sanainen. Sen perusidea hämärtyy sitä mukaa kuin lakitekstin lukeminen edistyy. Tekstin hämärtyminen johtuu sanapaljouden lisäksi myös siitä, että lainkohdan soveltajan tulee lakitekstin mukaan ottaa kaiken muun ohella huomioon, mitä julkisuuslaissa (1999) ja henkilötietolaissa (1999) säädetään. On siis opeteltava julkisuuslaki ja henkilötietolaki, mikä teho-opiskelijalta vie varovaisestikin arvioiden muutaman viikon. Tämän jälkeen yhden pykälän yhden momentin yhden virkkeen lukemista voidaan jatkaa. Stakesin erikoistutkija Marjatta Bardy totesi aikoinaan, että hyvä laki on kuin runo se soi. Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai henkilötietolaissa säädetään, sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa, jos se on välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi, antaa tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta asiakkaan tai tämän laillisen edustajan suostumuksesta riippumatta tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle asiassa, jossa sosiaalihuollon viranomaiselle on laissa säädetty oikeus tai velvollisuus panna asia vireille taikka osallistua vireillä olevan asian käsittelyyn tai toimeenpanoon antamalla lausunto tai selvitys taikka muulla vastaavalla tavalla. Lisäksi tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa sosiaalietuuksia käsittelevälle viranomaiselle tai laitokselle etuutta koskevan väärinkäytöksen selvittämiseksi, jos väärinkäytöstä on perusteltua syytä epäillä. Sosiaalihuollon järjestäjän tai toteuttajan tulee pyydettäessä antaa asiakkaan tai tämän laillisen edustajan suostumuksesta riippumatta tieto salassa pidettävästä asiakirjasta poliisille, syyttäjäviranomaiselle ja tuomioistuimelle, jos se on tarpeen sellaisen rikoksen selvittämiseksi, josta säädetään ilmoitusvelvollisuus rikoslain (39/1889) 15 luvun 10 :ssä, taikka jonka enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa oma-aloitteisestikin tiedon, kun epäillään edellä 2 momentissa tarkoitettua rikosta taikka silloin, kun epäillään jonkun syyllistyneen siinä mainittua vähäisempään rikokseen, jos sosiaalihuollon järjestäjä ja toteuttaja arvioi sen olevan välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi. Sosiaalihuollon viranomainen saa 1-3 momentissa tarkoitettujen tapausten lisäksi antaa tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos se on välttämätöntä tarkistettaessa sosiaalihuollon viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi olennaisen tärkeää tietoa tilanteissa, joissa viranomaisella itsellään on oikeus saada tieto. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000:812) ja kirjoituksessa mainitut muut lait ovat painetun Suomen säädöskokoelman lisäksi saatavissa internetissä osoitteessa SOSIAALITURVA 17/

16 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 16 Onnen oikopolut Asiakaslaki kyllä soi, mutta epävireisesti. Epäselviä käsitteitä Tiettyä lyyrisyyttä on tosin haettu käyttämällä yleiskäsitteitä. Tämä on tapahtunut käyttämällä sanoja välttämätöntä lapsen etu tarpeellista erittäin painavat yksityiset tai yleiset syyt. Niitä on mätetty toinen toisensa perään ja sisältöjen löytyminen niille on ellei peräti mahdotonta, ainakin vaikeaa. Tämä saa säännösten soveltajat ammatillisesti epävarmoiksi. Epävarmuus voisi hälventyä, mikäli asiakaslain esitöissä olisi selkokielellä sanottu, mitä on lapsen etu, välttämätöntä, tarpeellista, erittäin painavat yksityiset tai yleiset syyt. Vastauksia ei löydy lainvalmisteluaineistosta, ainoastaan saman asian tautologisia kiertoilmauksia. Näkyvä on tehty näkymättömäksi. Kytkentöjä muihin lakeihin Asiakaslaki sisältää mitä moninaisempia normikytkentöjä paitsi lain sisällä myös muuhun lainsäädäntöön. Seuraavassa pari esimerkkiä kummastakin lainsäädäntötekniikasta. Kuten todettiin, 17. ja 18. :ssä säädetään sosiaalihuollon asiakastyötä tekevien oikeudesta antaa tietoja muille, 20. :ssä taas säädetään muiden tietojenantovelvollisuudesta sosiaalihuollon työntekijöille. Lain 18. :n 4. momentin mukaan saa määrätyin edellytyksin antaa tietoja...tilanteissa, joissa viranomaisella itsellään on oikeus saada tieto. Normitus perustuu kaksoissidokseen, jossa tietojen antamis- ja saamisoikeudet on yhdistetty toisiinsa. Toinen esimerkki koskee rikoksia, joko suunnitteilla olevia tai jo tehtyjä ( ). On vaikeaa oivaltaa, miksi laissa on viittausnormi törkeisiin rikoksiin (rikoslaki 15. luku 10. ), koska niitä lievemmistäkin (4 vuoden sääntö) voidaan tehdä ilmoitus ovatpa ne joko suunnitteilla tai jo toteutettuja. Joko viittausnormi rikoslain 15. luvun 10. :ään on turha. Tai sitten ei. Kummassakin tilanteessa lakiteksti on joka tapauksessa muotoilultaan epäonnistunut. Kela unohtui Tietojen luovuttamista sääntelevät asiakaslain 17. ja 18. perustuvat kolmipolviseen kriteeristöön. Määritellään mihin tarkoitukseen tietoja voidaan luovuttaa ja millä tilannekohtaisin perusedellytyksin sekä kenelle tai keille. Tahot on pyritty määrittelemään tarkoin ja kattavasti. Niihin Kela ei näytä laisinkaan kuuluvan, vaikka tietoja voidaankin luovuttaa asiakkaan toimeentulon perusedellytysten järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Vaihtoehtoja on nyt kaksi. Joko tämä on ollut syystä tai toisesta tarkoituksena tai sitten ei. Jos se on ollut tarkoituksena, laki on tältä osin sisällöllisesti epäonnistunut. Mikäli näin on tapahtunut epähuomiossa, se menee lainsäädäntötekniikan piikkiin. Niin tai näin, ehdotan, että tietoja voitaisiin luovuttaa myös Kelalle. Vaikeaselkoinen laki passivoi On epämiellyttävää tuoda keskusteluun kriittisiä mielipiteitä, mutta se on tarpeellista. Muutoin lainopillista peruskoulutusta vailla olevat sosiaalihuollon ammattihenkilöt luulevat, että on heidän syytään, kun asiakaslain säännökset eivät aukene heille. Minusta perimmäiset syyt ovat asiakaslain säännösten vaikeaselkoisuudessa. Sääntelyn monipolvisuus ja monimutkaisuus voivat estää moniammatillisen yhteistyön, vaikka objektiivisesti ottaen laki ei sitä estä. Näin asiaa jäsennettäessä keskeistä ei olekaan se, mitä laissa säädetään, vaan se mitä siinä oletetaan säänneltävän. Ajatellaan subjektiivisesti, että kun normitus perustuu selkokielen sijaan salakieleen, varminta on pysyttäytyä passiivisena. Silloin ei tee virkavirheitä. Tällöin ollaan jo kaukana asiakaslain perimmäisistä tavoitteista. Näen ainoaksi keinoksi sulauttaa toisiinsa fiktiot ja faktat: asiakaslaki on lainsäädäntöteknisesti otettava uuteen lukemiseen. Kirjoittaja on perheoikeuden dosentti Helsingin yliopistossa. uoret ovat usein vain uteliaita, kun Nhe kokeilevat huumeita, totesin isälle, joka oli tullut puhumaan poikansa raha-asioista. Isä aivan kuin puolustautui jotakin näkymätöntä syyttäjää vastaan, aivan kuin olisi ollut hänen vikansa, että poika oli käyttänyt huumeita ja mennyt niistä psykoosiin. Ainakaan minä en häntä syyttänyt. Ajattelin kolmekymmentä vuotta sitten kuollutta vanhinta veljeäni ja surua, joka ei ollut loppunut suremalla, vaan oli tullut osaksi minua. Muistin paperilapun, jonka hän oli jättänyt viimeisenä viestinään minulle: Minä en kestänyt. Koeta sinä kestää. Tottakai minä kestin, kirjoittaa nyt moista. Mutta silti hänen viestinsä oli itkettänyt minua. Ja itketti vieläkin, jos en ollut varovainen ja päästin muistot liian lähelle. Kukaan meistä perheenjäsenistä ei ollut tiennyt, että veljeni oli kokeillut tai käyttänyt amfetamiinia. Sitä oli kuitenkin löytynyt hänen jäämistöstään. Isä oli hyvin huolissaan aikuistuvasta pojastaan ja tämän huumeidenkäytöstä. Ei hasis ketään tapa. Sitä voi käyttää vaikka miten pitkään eikä tapahdu mitään, hän selitti minulle. Mutta kun ne sekoittaa siihen rotanmyrkkyä ja lapsille tulee hermostollisia vaurioita. Ei semmoiset päälle kymmenenvuotiaat osaa varoa. Sillä tavalla ne saadaan riippuvaisiksi aineista. Niin raakaa peliä se on. Isä oli järjestänyt elämänsä niin, että hän saattoi viettää paljon aikaa poikansa kanssa. Pojan selviytyminen oli tärkeintä, kaikella muulla vähemmän merkitystä. Huumeiden käyttö kaikkine lieveilmiöineen on tullut osaksi paitsi monen perheen, myös sosiaalityön arkea. Toisinaan on vaikea löytää jollekin huumeista eroon yrittävälle nuorelle edes katto pään päälle, kun kaikki näyttävät hyljeksivän häntä, vuokranantajat, asuntoloiden ja hotellien pitäjät ja jopa oma perhekin. Harva kuitenkaan selviää taivasalla näillä leveysasteilla. Ristiriitaisin tuntein olen kuunnellut nuorta, hentoa opiskelijatyttöä, joka on kertonut minulle, miten hän on päässyt eroon heroiinista kiitos lääkäri Pentti Karvoselle, johon hän on yhäkin pitänyt yhteyttä. Eikö hän ole juuri se lääkäri, joka on tuomittu lääkkeiden salakuljetuksesta? kysyin. Tyttö kohautti hiukan epävarmasti olkapäitään: Ilman häntä käyttäisin varmaan vieläkin. Hän on auttanut minua. Lähes vuosi ilman huumeita oli pitkä aika, minustakin. Hänellä oli nyt suunnitelmia elämää varten toisin kuin ennen, jolloin oli ollut tärkeää vain se, että hän sai päivittäisen annoksensa. Kokemusta oli siitäkin, miten pitkäkään hoito ei välttämättä ollut tuonut lopullista katkoa huumeiden käyttöön. Muistin nuorenparin, joka oli ollut anomassa parin kuukauden päästä uudelleen huumekuntoutukseen. Tuskin olisin heille heti uutta hoitorupeamaa puoltanut ellei perheeseen olisi alettu odottaa vauvaa. Siinä tilanteessa olin jopa iloinen, että he lähtivät, olivat määrärahat miten tiukassa hyvänsä. Miten sinusta tuli käyttäjä?, kysyin eräältä nuorelta mieheltä. Sillä klassisella tavalla. Ensin polttelin hasista ja sitten kokeilin heroiinia. Siitä tuli jumalattoman hyvä olo. Amfetamiiniakin olen käyttänyt. Nyt hän kuitenkin ennen kaikkea yritti huumeista eroon ja normaaliin elämään. Hän oli pommittanut julkista terveydenhuoltoa ja oli toiveikas, että pääsisi ajan kanssa korvaavaan hoitoon. Nyt hänen turvanaan oli vain katukauppa ja Ranskasta salakuljetetut tabletit, joita hän tarvitsi yhden joka päivä ollakseen normaali, vaihtoehtona heroiinille. Onneen ei ole oikopolkuja. Arja Tuomi Heik N 120 kesk on n N vap dett vat oma kais väst tyisn vien neu O halli talii telu verk teise vioi toim tetti rapo lauk indi nuo nuo rata M nuo tilaa kuu sa. kaik nall mat V 2 16 SOSIAALITURVA 17/2001

17 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 17 un sin rajoan oli syyt. ten a ei lut ka yt. utjos stä ytös- u- ten ne autan. jon lla aitöyän n- an llä oli ijahekin ttu päin. oloelru- Siihat ltä. helen on enon. ljeor- mi Heikki Silvennoinen Nuorisotyö arvioitavana: Vapaa-ajanvietosta nuorten elinolojen kehittämiseen 2000-luvun alussa nuorisotyön avainsanoja ovat vaikuttaminen elinoloihin, poikkihallinnollisuus ja laaja-alaisesti ymmärretty nuorisopolitiikka. Nuorisotyö on kunnan peruspalvelu. Suomessa on 1200 nuorisotilaa ja 200 leirikeskusta. Lähes joka kunnassa on nuorisotalo. Nuorisotyö on muutakin kuin vapaa-ajanviettoa. Hyvin hoidettuun nuorisotyöhön kuuluvat toimivat järjestöt, kunnan oma nuorisotoiminta asianmukaisesti varustettuine ja riittävästi auki olevine tiloineen, erityisnuorisotyö vaikeuksissa olevien parissa ja heidät tavoittava neuvonta. Opetusministeriön, lääninhallitusten nuorisotoimen, Kuntaliiton, Nuorisoasiain neuvottelukunnan, Nuorisotutkimusverkoston ja Allianssi ry:n yhteisenä hankkeena laadittu arviointi kuntien nuorisotyöstä toimintasuosituksineen julkistettiin maaliskuussa. Arviointiraportti on eräänlainen lähtölaukaus : sen seurauksena alkoi indikaattoreiden laadinta, jotta nuorten elinoloja ja kunnallista nuorisopolitiikkaa voitaisiin seurata pitkäjänteisesti. Maalis- ja huhtikuun aikana nuorten elinoloja ja nuorisotyön tilaa käsiteltiin maakunnittain kuudentoista seminaarin sarjassa. Seminaareihin kokoontui kaikkiaan toista tuhatta kunnallista päättäjää ja alan ammattilaista keskustelemaan nuorisotyön nykytilasta ja tulevaisuudesta. Seminaarikutsun oli allekirjoittanut yhdeksän ministeriä. Laki velvoittaa nuorisotyöhön Viime vuosikymmenen alussa lähes kaikki kunnat olivat luopuneet erillisistä nuorisolautakunnista. Kuntien luottamushenkilöt päättävät nuorisotoimen asioista osana vapaa-aika- tai kulttuuri- ja sivistyslautakuntia. Lähes joka toisessa kunnassa nuorisotoimen asiat käsitellään nykyään pääosin vapaa-aikalautakunnassa. Lautakuntien yhdistämisen seurauksena valtaa on kasautunut aiempaa harvempiin käsiin. Kun luottamushenkilöiden määrä on vähentynyt, heidän preferenssinsä ja kiinnostuksenkohteensa ovat entistä ratkaisevampia. Esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimenjohtajat arvioivat, että vapaa-aikasektoriin kuuluvien lautakuntien luottamushenkilöillä on vankin asiantuntemus liikuntatoimen asioista. Yhdistelmälautakunnissa luottamushenkilöiden tietämys ja aktiivisuus painottuu hyvin usein juuri liikuntatoimeen. Nuorisoja kulttuuritoimen asiantuntemusta ja aktiivisuutta on yhdistelmälautakunnissa huomattavasti vähemmän. Sama sääntö pätee viranhaltijoihin. Jos vastuuhenkilöllä on tehtäviä opetus-, kirjasto- tai liikuntatoimessa, saa nuorisotoimi näistä keskimäärin vähiten huomiota. Yhdistelmäviroissa liikuntatoimi vie keskimäärin yli puolet työajasta, mikä on väistämättä pois nuorisotoimen hoidosta. Vuoden 1995 nuorisotyölaki ei vaadi kunnilta nuorisotyön suhteen mitään täsmällistä. Kunta itse päättää nuorten elinolojen parantamiseen vaadituista toimista ja järjestää itse nuorisohallintonsa. Kunnilla on kuitenkin selkeä toimintavelvoite: nuorisotyö kuuluu kunnan toimialaan. Nuoren etu hallinnon edelle Historiallisen kehityksen seurauksena omaksi toimialakseen eriytynyt nuorisotyö saavutti 1980-luvulla eräänlaisen lakipisteen. Viime vuosikymmenen aikana kansalaisten elämisen ehdot muuttuivat niin rajusti, ettei sektoroitu hallinnointi ollut enää sopiva väline korjaamaan saati ehkäisemään monien väestönosien ongelmia. Käytännössä nuorisotyö onnistuu vain, kun sitä toteutetaan yhdessä useiden toimialojen kanssa. Yhteistyö ei toimi edes alkeellisesti, jos eri hallinnonaloilla suunniteltujen ja käyttöönotettujen toimien yhteisvaikutuksena runsaasti nuoria joutuu väliinputoajiksi. Vain omaa tonttiaan hoitavat hallintosektorit haaskaavat kunnan voimavaroja, kun yhden ihmisen ongelmallisen elämäntilanteen ympärillä työskentelevät lukuisat julkiset auttajat eivät kykene yhteistyöhön keskenään. Valtionhallinnon ja kuntien jo olemassa olevien voimavarojen hyödyntämiseen ei päästä vain säädöksiin puuttumalla. Paikallisen viranomaisyhteistyön ja verkostojen kehittäminen ja 1970-luvuilla luodun byrokraattisen ja valtiollisen ohjausjärjestelmän sijaan ei toteudu, elleivät kunnan virkamiehet pidä nuorten etua omaa tai oman hallinnonalansa etua tärkeämpänä. Tilanne on äärimmäisen nurinkurinen silloin, kun esimerkiksi sektorikohtaiset vakiintuneet intressit, arvovaltanäkökohdat tai henkilösuhteet estävät toteuttamasta sitä päämäärää, jonka vuoksi kyseiset toimijat ovat kunnassa olemassa. Nuorisopalvelujen järjestäminen pienissä yksiköissä on vaikeampaa kuin suurissa yksiköis- SOSIAALITURVA 17/

18 Kis toi Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 18 Suppea käsitys vapaa-ajanvieton mahdollisuuksiin rajautuvasta nuorisotyöstä on aikansa elänyt. Hyvin hoidettuun nuorisotyöhön kuuluvat toimivat järjestöt, kunnan oma nuorisotoiminta asianmukaisesti varustettuine ja riittävästi auki olevine tiloineen, erityisnuorisotyö vaikeuksissa olevien parissa ja heidät tavoittava neuvonta. sä vähäisten voimavarojen ja suhteellisesti suurempien yksikkökustannusten vuoksi. Pienet kunnat voivat keskinäisellä yhteistyöllä tarjota nuorille omia kuntakohtaisia resurssejaan paremmat elinmahdollisuudet. Valitettavasti niissäkin kunnissa, joissa sisäinen yhteistyö sujuu, kuntienväliset yhteydet ja verkottuminen ovat huonommalla tolalla. Kaiken kaikkiaan alle puolet nuorisotoimen viranhaltijoista on tyytyväisiä kuntien väliseen yhteistyöhön. Kuntaliiton tutkimus osoittaa, että pienet kunnat ovat hoitaneet keskinäisen yhteystyönsä huonoiten. Vähiten kritisoitavaa kuntien välisessä yhteistyössä näkevät suurimpien kuntien viranhaltijat. Kuntien välistä yhteistyötä on harjoitettu menestyksellisesti esimerkiksi Loimaan seutukunnassa Varsinais-Suomessa. Arvovalta vähissä Vain joka toisen nuorisotoimen viranhaltijan mielestä nuorisopalveluja pidetään hänen kunnassaan tärkeinä peruspalveluina. Joka kolmas viranhaltija on kokenut, että säästökohteita etsittäessä nuorisotoimi joutuu kunnan toimialoista ensimmäisenä säästölistalle. Pienten kuntien viranhaltijat ovat yleisimmin huolissaan nuorisopalvelujen asemasta kunnan peruspalveluna. Arvovallan puute on nuorisopolitiikan keskeinen ongelma kunnissa. Nuorisotoimella ei ole yhtä paljon poliittista painoarvoa kuin esimerkiksi liikuntatoimella puhumattakaan monista muista toimialoista. Vaikka nuorisotoimen vastuulla on kunnan keskeinen voimavara, tulevaisuuden kuntalaiset, nuorisotoimen asioiden ajaminen on moniin muihin toimialoihin verrattuna heikoissa käsissä. Mitä pienempi kunta, sitä vähäisemmälle jää nuorisotoimi. Suurissa kaupungeissa on edelleen erillinen nuorisolautakunta ja omat virat. Nuorisolautakunnan olemassaolo on näinä päivinä ehkä jo sinänsä merkki siitä, että kuntapäättäjät arvostavat nuorisotyötä ja haluavat sijoittaa siihen voimavaroja. Vapaa-ajasta elinoloihin Viime vuosikymmenen nuorisotyölle on leimallista, että vapaaaikapainotteisesta nuorisotyöstä siirryttiin nuorten elinolojen kehittämiseen niin lainsäädännössä kuin käytännön toimissakin. Lainsäädännössä on selkeästi ilmaistu elinoloihin vaikuttamisen periaate. Käytännön nuorisotyössä tämän periaatteen toteuttaminen alkoi olosuhteiden pakottamana ongelmien korjailusta. Suuntautumista erityisnuorisotyöhön ja syrjäytyvien nuorten auttamiseen ei ole kuitenkaan aiheellista tulkita luopumiseksi niin kutsutusta perusnuorisotyöstä. Hätätilanteessa on pelastettava se, mitä pelastettavissa on. Ensin on korjattava pahimmat vahingot. Suomen 1990-luvulla romahtanut talous kerrannaisvaikutuksineen oli sen verran kova realiteetti nuorisotoimelle, et- EEVA MEHTO tä s toim vuo seur posi noa enit ten set t pel täm Nyt vain sevä K ranh riso etin sesti maa ta m hän mus neet vaik sä. viett vast kin Ehk Nuo muk teita keet työm nuo taito pult mon le ov joilla ritää El peru han riipp järje lekk mää K keet pilli tark neit vain vää, 18 SOSIAALITURVA 17/2001

19 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 19 Kissanhännänveto perusnuorisotyön ja syrjäytyneiden nuorten auttamiseen tähtäävien toimintamuotojen välillä on monta kertaa turhaa. ivat ris- jen änsaelaiön een teiien riorenpuusssa astta- ah- ku- ova et- EEVA MEHTO tä se pakotti arvioimaan koko toimialaa uudelleen. Jos viime vuosikymmenen talouskriisin seurauksista haluaa löytää jotain positiivista, niin voisi ehkä sanoa, että rakennemuutoksen eniten koettelemia nuoria varten perustetut työpajojen kaltaiset toimintamuodot tavallaan pelastivat nuorisotyön kääntämällä huomion elinoloihin. Nyt elinoloihin vaikuttamista on vain jatkettava ongelmia ehkäisevällä nuorisopolitiikalla. Kuntien nuorisotoimen viranhaltijat ajattelevat, että nuorisotoimen vaikuttavuuden koetinkivi on se, miten laaja-alaisesti sillä onnistutaan vaikuttamaan nuorten elinoloihin. Mutta moni viranhaltija arvioi, että hänen kunnassaan edes luottamushenkilöt eivät ole sisäistäneet, kuinka tärkeää elinoloihin vaikuttaminen on nuorisotyössä. Suppea käsitys vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin rajautuvasta toimialasta lienee kuitenkin aikansa elänyt. Ehkäisevää ja korjaavaa Nuorisopoliittisten linjausten mukaisesti oikeita sijoituskohteita ovat työpajat ja muut hankkeet, joiden tavoite on auttaa työmarkkinoilla heikoilla olevia nuoria hankkimaan ammattitaitoa ja työkokemusta ja lopulta työllistymään. Niin ikään monen nuoren itsenäistymiselle ovat välttämättömiä hankkeet, joilla asunnon saannin esteet pyritään ylittämään. Elinolojen parantamista aivan perusmerkityksessään ovat myös hankkeet, joiden avulla päihderiippuvaisille nuorille yritetään järjestää uusi mahdollisuus mielekkääseen, huumeettomaan elämään. Kaikki edellä mainitut hankkeet mielletään kuitenkin tyypillisesti toimenpiteiksi, joiden tarkoitus on korjata jo aiheutuneita vahinkoja. Mutta mikä on vain korjaavaa ja mikä ehkäisevää, ei ole yksiselitteistä. Eikö esimerkiksi työpajoilla nimenomaan ehkäistä ajautumista syrjäytymiskierteeseen? Yhden nuoren kohdalla korjaava toimintamuoto on toisen kohdalla ehkäisevää. Kissanhännänveto perusnuorisotyön ja syrjäytyneiden nuorten auttamiseen tähtäävien toimintamuotojen välillä on monta kertaa turhaa. Niin kauan kuin asuntojen tarjonta alueittain ei vastaa nuorten tarpeita ja maksukykyä, tarvitaan asuntoprojekteja. Niin kauan kuin nuorille on liian vähän työpaikkoja, tarvitaan työllistämisprojekteja. Ja niin kauan kuin kouluallergiset nuoret eivät saa osoitettua oppimiskykyään ja osaamistaan oppilaitoksissa, tarvitaan järjestelmäkoulutukselle vaihtoehtoisia ammattiin valmentamisen tapoja. Oppisopimuskoulutus, näyttökokeet ja työssä oppimisen sisällyttäminen kaikkeen ammatilliseen koulutukseen ovat tässä suhteessa työpajojen ohella nuorisopolitiikan tärkeitä rakennuspalikoita. Niiden avulla nuorille tarjotaan enemmän vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia toteuttaa taipumuksiaan siten, että he saavat arvostusta ja yleistä tunnustusta. Neuvottelukunta avuksi? Vaikka nuorisolautakunnat harvenivatkin nopeasti 1990-luvulla, ne eivät hävinneet kokonaan. Niitä jäi jäljelle vähän toistakymmentä. Tutkimuksen mukaan nuorisotoimen viranhaltijoista kaksi viidesosaa kannattaa nuorisolautakuntien perustamista. Nuorisolautakunta kunnan virallisena päätöksentekoelimenä puolustaa toki paikkaansa, kun sen poikkihallinnollisuudesta pidetään huolta. Oma lautakunta ei kuitenkaan voi olla Nuorisopolitiikkaa voidaan edistää muutenkin kuin erillisten lautakuntien kautta. itsetarkoitus, eikä se ole tae paremmin hoidetusta nuorisotyöstä. Nuorisopolitiikkaa voidaan edistää muutenkin kuin erillisillä lautakunnilla. Nuorisotyölain keskeinen lähtökohta on nuorten elinolojen kehittäminen. Valtioneuvosto asettaa opetusministeriöön tätä työtä varten kullekin hallituskaudelle Nuorisoasiain neuvottelukunnan, Nuoran. Siinä on kaikkien nuorten elinolojen kehittämiselle keskeisten ministeriöiden sekä valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja kunnallisen nuorisotyön sekä nuorisotutkimuksen edustus. Nuorisopolitiikan linjaukset eivät muutu periaatteista käytännöksi, ellei paikallisella tasolla ole vahvoja toimijoita ajamassa asiaa eteenpäin yhteisvoimin. Kunnissa nuorisotyön toimiala kattaa perinteisen nuorisotyön lisäksi asumiseen, koulutukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä tehtäviä. Nuora päätyykin arvioinnin perusteella suosittamaan eräänlaista kunnallista nuorisoasiain neuvottelukuntaa koordinoivaksi asiantuntijaverkostoksi. Kunnan- tai kaupunginhallituksen nimeämät kunnalliset nuorisoasiain neuvottelukunnat voisivat toimintatavoiltaan olla kokonaan uudentyyppisiä asiantuntijaelimiä, joissa on kunnan eri hallintokuntien sekä perinteisen nuorisotyön ja nuorten omien järjestöjen edustus. Kunnallisille nuorisoasiain neuvottelukunnille olisi määriteltävä nuorisopolitiikan eli nuorten asemaa koskevan päätöksenteon koordinaatiotehtäviä. Neuvottelukuntien koordinaatiotyötä voisi vahvistaa lausuntopyyntövelvollisuudella nuorten elinoloihin liittyvissä kysymyksissä ennen eri lautakuntien ja kunnanhallituksen sekä -valtuuston päätöksentekoa. Kunta- Nuora arvioisi jatkuvasti kunnassa tehtävien päätösten vaikutuksia nuorten asemaan ja elinoloihin. Nuorisostrategian toteuttamiseen on oltava resursseja ja toimivaltaa, Nuora tähdentää suosituksissaan. Kunnalliset nuorisoasiain neuvottelukunnat toimivat parhaiten, kun niihin kutsutaan mukaan eri hallintokuntien ja yhteistyötahojen raskaan sarjan vaikuttajat, joilla on valtaa toteuttaa yhteisesti linjattuja päätöksiä. Mitä paremmat elinolot kunta pystyy kasvaville kuntalaisilleen tarjoamaan, sitä vähemmän se joutuu käyttämään rahaa ongelmien hoitoon ja korjaaviin toimiin tulevaisuudessa. LÄHTEET Kurikka, P. & Mattila, S. (toim.): Perustietoa nuorisotoimesta. Suomen kuntaliitto, Helsinki Kuure, T. (toim.): Aikuistumisen pullonkaulat. Nuorten elinolot -vuosikirja. Nuora & Nuorisotutkimusverkosto, Helsinki Silvennoinen, H.: Kunnallisen nuorisotyön arviointi. Nuora & Nuorisotutkimusverkosto, Helsinki Kirjoittaja toimii Kunnallisen nuorisotyön arviointi -hankkeen tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa ja Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa. SOSIAALITURVA 17/

20 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 20 Syrjäytyneet ihmiset ovat helppoja koronkiskonnan uhreja Kemijärvellä lukuisat työttömät ovat joutuneet kymmenen vuoden aikana järjestelmällisen koronkiskonnan kohteeksi. Sosiaalityöntekijän on vaikea puuttua asiaan, vaikka hän epäilisi, että asiakkaan toimeentulotuki menee epämääräisiin velkoihin. Kemijärven käräjäoikeus tuomitsi syyskuun puolivälissä työttömän kemijärveläismiehen seitsemän vuoden vankeuteen 25 törkeästä kiskonnasta ja kiskonnasta, viidestä petoksesta, seitsemästä ryöstöstä ja kolmesta pahoinpitelystä. Hän oli lainaillut työttömille ja vähäosaisille ihmisille rahaa jopa monen sadan prosentin koroilla. Osa kiskonnan kohteeksi joutuneista oli sosiaalihuollon asiakkaita. Yleensä mies vaati lainasumman kuukauden päästä kaksinkertaisena takaisin. Jos velallinen ei pystynyt maksamaan, velkasumma kaksinkertaistui uudelleen kuukaudessa. Velat nousivat korkoineen jopa kymmeniin tuhansiin markkoihin. Mies myös ajelutti asiakkaitaan Ouluun ja matkalla käytettiin asiakkaan pankkikorttia jopa kymmenien tuhansien markkojen edestä. Uhrilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin alistua. Jotkut velalliset mies pakotti tilaamaan postimyyntifirmasta viihde-elektroniikkaa, jonka hän otti omaan käyttöönsä. Laskut jäivät velallisten maksettaviksi. Hän tilasi velallisten piikkiin myös polttoöljyä. Tuotteiden hinnasta vain osa vähennettiin lainapääomasta. Maksamattomien ostosten vuoksi jotkut velalliset joutuivat syytteeseen petoksesta. Mies peri velkojaan kovin ottein. Hän uhkaili ja pahoinpiteli velallisiaan. Mukana oli myös Seppo Kinnunen korostaa, että koronkiskonta kaikkine lieveilmiöineen on mittava ongelma, johon pitää puuttua sosiaalitoimen ja poliisin yhteisvoimin. avustajia. Kaupungilla tunnettiin yleisesti miehen perintätavat ja velalliset maksoivatkin velkansa tavalla tai toisella. Väkivaltainen alakulttuuri Kemijärven poliisipäällikkö Seppo Kinnunen sanoo, että koronkiskontaa löytyy lähes joka paikkakunnalta. Hän on aiemmin tutkinut vastaavia rikoksia Oulussa. Kohteena ovat syrjäytyneet ihmiset tai kovasti siihen suuntaan menossa olevat. Heiltä on kadonnut käsitys rahan arvosta ja he hoitavat heikosti asioitaan. He ovat tavattoman helppoja uhreja. Näillä ihmisillä on tarve kuulua johonkin. He saattavat kokea rahanlainaajan tai pimeän viinan myyjän myös turvaksi, jolta apua saa helposti juuri silloin, kun sitä tarvitsee. Helpon rahan seurauksia ei mietitä lainkaan. Monet ovat itse pyytäneet rahaa lainaksi. SANOMALEHTI KOILLIS-LAPIN ARKISTO/PÄIVI PÄÄKKÖ He joutuvat täysin rahanlainaajan tahdon varaan. Lainaajalle toiminta on riskitöntä luottotappioita ei tule. Velallisen pitää kaivaa rahat jostain. Velkoja ei välitä siitä, mistä ne on kaivettu. Velkoja ovat Kemijärvellä joutuneet maksamaan muun muassa omaiset. Osa velallisista on hoitanut entiset velkansa uudella lainalla. Toiset ovat tehneet rikoksia, esimerkiksi anastaneet pankkikortteja, pystyäkseen kut ni, m liisil ka k K seen väki on t ta h U tä h ta h uska kosi koja että sosia tunt T si, omi vaan jon. ettei mah tuks Osa kos Kem kon vuot sest met kon pyst vett maa mäs Tu den etee ta vi tä. O vaat K nass siä p ymp yritt se va mä A kea He o saiv siten näk Asia teke Vuo siaa 20 SOSIAALITURVA 17/2001

21 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:17 PM Sivu 21, tua laiaaä sen elon SANOMALEHTI KOILLIS-LAPIN ARKISTO/PÄIVI PÄÄKKÖ llä un sisnsa ehasäk- seen maksamaan velkansa. Jotkut ovat jääneet rikoksista kiinni, mutta eivät ole kertoneet poliisille mitään kiskonnasta, jonka kohteena ovat. Kinnunen kertoo, että tällaiseen alakulttuuriin kuuluu myös väkivalta. Turpiin vetäminen on tavallista eikä siitäkään juosta heti ilmoittamaan poliisille. Uhrit kuitenkin kokevat, että heitä on kohdeltu väärin, mutta he eivät missään tapauksessa uskalla yksin lähteä tekemään rikosilmoitusta. He pelkäävät velkojan kostoa, mutta myös sitä, että heidät potkitaan ulos siitä sosiaalisesta ryhmästä, johon he tuntevat kuuluvansa. Tutkinnassa tehdään selväksi, etteivät yksittäiset asianomistajat ole yksin liikkeellä vaan hyväksikäytettyjä on paljon. Silloin velkojakin huomaa, ettei ihmisten kovistelu enää ole mahdollista, koska rikosilmoituksen tehneitä on runsaasti. Osa luopui vaatimuksistaan koston pelossa Kemijärvellä laajamittainen kiskonta kesti lähes kymmenen vuotta ja se alkoi olla varsin yleisesti tiedossa. Kaupungissa ihmeteltiin, kuinka sittemmin kiskonnasta tuomittu työtön mies pystyi ajelemaan punaisella Corvette-urheiluautolla ja nauttimaan muutenkin makeasta elämästä. Tutkintaa alettiin tämän vuoden alussa viedä määrätietoisesti eteenpäin. Asiansa uskalsi lopulta viedä oikeuteen asti 37 ihmistä. Osa asianomistajista luopui vaatimuksistaan koston pelossa. Kinnunen kertoo, että tutkinnassa vaikeinta oli saada ihmisiä puhumaan. He piilottelivat ympäri maata. Rikoksista syytetty yritti vielä vankilastakin kirjeitse vaikuttaa uhreihinsa, jotta nämä luopuisivat vaatimuksistaan. Asianomistajia oli myös vaikea saada tulemaan oikeuteen. He olivat todella peloissaan. He saivat mahdollisuuden todistaa siten, etteivät joudu oikeudessa näkemään syytettyä. Asiakkaita rohkaistiin tekemään rikosilmoitus Vuosien aikana jokunen sosiaalityön asiakas oli maininnut Kemijärvellä paljastunut suunnitelmallinen ja vuosia jatkunut koronkiskonta on varottava esimerkki siitä, kuinka laajaksi tällainen toiminta voi paisua, Olli Kerola sanoo. kiskonnasta sosiaalityöntekijälleen. Kemijärven perusturvajohtaja Olli Kerola kertoo, että sosiaalityöntekijöiden tiedossa oli yksittäistapauksia: Sosiaalityöntekijät rohkaisivat asiakkaita tekemään poliisille rikosilmoituksen. Sosiaaliviranomaisilla ei ole juurikaan muita keinoja puuttua tällaiseen asiaan. Asiakkaan rohkaisemisen lisäksi voimme viestittää poliisille asiasta yleisellä tasolla ja näin teimmekin. Asiakkaat eivät yleensä kerro tällaisista asioista sosiaalityöntekijälle. He pelkäävät, että jäisivät ilman toimeentulotukea, jos kävisi selväksi, että rahat menevät velkoihin. Vielä harvempi uskaltaa viedä asian poliisille. Miten katkaista kierre? Kinnusen kokemuksen mukaan koronkiskurit jatkavat yleensä toimintaansa vankilasta päästyään: Siitä saa helppoa rahaa ja he ovat tottuneet tiettyyn elämäntyyliin. Rahaa tarvitsevatkin ovat hätätilanteessa aina valmiita lainaamaan rahaa sieltä, mistä sitä helposti saa. Kerola arvelee, että koronkiskontaa ja velallisten uhkailua tapahtuu pienessä mittakaavassa lähes jokaisessa kunnassa. Usein sosiaalitoimiston lähettyvillä seisoskelee velkojia odottamassa saataviaan. Kiskonnan kohteeksi joutuu usein kaikkein heikoimmilla olevia ihmisiä. On vaikea keksiä keinoja, jolla vähäosaisten rahan lainaamisen, koronkiskonnan ja uhkailun kierre saataisiin katki. Miten saataisiin aikaan sellainen ilmapiiri, jossa asiasta uskallettaisiin kertoa. Kemijärven tapahtumat ovat pelottava esimerkki siitä, kuinka laajaksi tällainen toiminta voi paisua, Kerola sanoo. ERJA SAARINEN Myös Kinnunen kaipaa pohdintaa siitä, miten kierre saataisiin ajoissa katkaistua, sillä ongelma on koronkiskonnan kohteeksi joutuneiden elämässä varsin suuri ja se vaivaa koko yhteisöä. Se tuo yhteisöön sosiaalisia ongelmia, rikoksia ja turvattomuutta. Kuinka paljon enemmän sosiaalietuuksilla eläviä voitaisiin holhota, jotta heidän etuutensa jäisivät heidän itsensä käyttöön? Pitäisikö toimeentulotuki tai työttömyyskorvaus maksaa nykyistä pienemmissä erissä, Kinnunen pohtii. Tavallaan viranomaisten pitäisi asettua koronkiskureiden rooliin siinä mielessä, että heiltä saisi rahan tarvittaessa ilman korkoja raha jaettaisiin sellaisissa erissä, että se riittäisi elämiseen eikä äkillistä rahan tarvetta syntyisi. Toisaalta hädässä rahaa ei lähdetä hakemaan toimistoista ja jonottamaan aikaa, kun avunantaja on lähellä. Sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyö tärkeää Kinnusen mielestä hyvä alku asiaan puuttumiselle on tiedostaa koko lainaamisen ja koronkiskonnan kuvio ja opetella tunnistamaan ongelma. Pitää tutustua siihen, mitä näille ihmisille tapahtuu, kun he joutuvat velkakierteeseen ja mitä kaikkea siitä seuraa. Sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyö on erittäin tärkeää ongelmaan puuttumiseksi. Sosiaalitoimen salassapitosäännökset pitää tutkia tarkkaan: kuinka paljon ne todella estävät yhteistyötä. Tässä pitäisi miettiä, mikä on oikeasti yksilön etu. Näillä ihmisillä on oikeus omiin sosiaaliturvaetuuksiinsa ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja koskemattomuuteen. Kun sosiaalipuolella havaitaan, että asiakkaita käytetään hyväksi, heillä pitäisi olla selvät sävelet, miten siihen voidaan puuttua. Kun he havaitsevat rikollista toimintaa, heillä pitää olla tieto, miten he voivat viestittää asian poliisille. Erja Saarinen SOSIAALITURVA 17/

22 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:18 PM Sivu 22 Milloin sosiaaliviranomaiset voivat antaa poliisille salassa pidettäviä tietoja? Vuoden alusta tuli voimaan laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Sen 18. :n mukaan sosiaaliviranomaisen on annettava pyydettäessä poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle tieto salassa pidettävästä asiakirjasta, kun kysymyksessä on rikoslain 15. luvun 10. :n mukaisen törkeän rikoksen tutkinta tai jos tutkittavasta rikoksesta tuomittava enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta. Törkeitä rikoksia ovat muun muassa murha, tappo, raiskaus, törkeä raiskaus, törkeä ryöstö ja törkeä huumausainerikos. Sosiaaliviranomaisilla on näissä tapauksissa oikeus antaa tieto myös oma-aloitteisesti mainituille viranomaisille, samoin silloin kun sosiaaliviranomainen arvioi, että tiedon antaminen on välttämätöntä lapsen edun tai erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun kannalta. Neuvotteleva virkamies Riitta-Maija Jouttimäki sosiaalija terveysministeriöstä korostaa, että aina paras tapa on neuvoa ja opastaa asiakasta tekemään itse rikosilmoitus ja pyrkiä säilyttämään luottamuksellisuus asiakassuhteessa. Luottamuksellisuus suojaa asiakkaan yksityisyyttä ja on sosiaalihuollossa toiminnan onnistumisen edellytys. Jos esimerkiksi asiakkaan tai muiden ihmisten henki tai turvallisuus alkavat olla vaarassa, sosiaalityöntekijä voi ilmoittaa rikosepäilyistä poliisille omaaloitteisesti ilman asiakkaan suostumusta. Tämä täytyy aina harkita tapauskohtaisesti, Jouttimäki painottaa. Sosiaaliviranomaisten mahdollisuus ilmoittaa myös lievemmistä rikoksista poliisille otettiin asiakaslakiin muun muassa sellaisten tapausten varalta, joissa aikamiespoika jatkuvasti vie iäkkään äitinsä rahat ja pahoinpitelee ja uhkailee tätä. Vanha äiti ei yleensä uskalla tai halua tehdä pojastaan rikosilmoitusta. Sosiaalityöntekijöille haluttiin antaa mahdollisuuksia puuttua tällaisiin tilanteisiin ja uuden lain mukaan hän voi ilmoittaa niistä poliisille. Aiemman lainsäädännön mukaan tällaista mahdollisuutta ei ollut. Erja Saarinen ERJA SAARINEN Nuo vaih kino KIRJALLISUUTTA Virpi Dufva: Mikä lapsella hätänä? Perheväkivalta koulun henkilöstön näkökulmasta - tutkimusraportti. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 25/2001, 87 s. Kuinka perheväkivalta tulee koulun tietoon? Lapsen tai nuoren kokema perheväkivalta näkyy koulussa. Tämä ilmenee Ensi- ja turvakotien liiton viime vuonna tekemästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin opettajien ja oppilashuollon työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia lasten ja nuorten kodeissaan kokemasta väkivallasta. Yli puolet kyselyyn vastanneista oli viimeisen lukuvuoden aikana saanut tietoonsa vähintään yhden oppilaan, joka oli kokenut tai nähnyt väkivaltaa kotonaan. Eri ammattiryhmistä perheväkivalta tuli useimmiten kuraattorien, psykologien ja terveydenhoitajien tietoon. Koulun työntekijä saa tiedon väkivallasta useimmiten lapselta tai nuorelta itseltään, työkaverilta, oppilashuoltotyöryhmältä tai oppilaan äidiltä. Koulun henkilöstö arvioi ja päättelee lapsen tai nuoren kokeneen perheväkivaltaa muun muassa hänen käyttäytymisensä, vanhempien käyttäytymisen sekä lapsessa tai nuoressa olevien fyysisten merkkien, lähinnä mustelmien ja kuhmujen perusteella. Henkilöstö myös tietää, miten suuri vaikutus kodin ilmapiirillä ja tapahtumilla on lasten ja nuorten koulukäyttäytymiseen. Kyselylomake lähettiin pääkaupunkiseudun ja Oulun läänin alueilla satunnaisotannalla valituille peruskoulujen johtajille ja opettajille sekä tutkimuspaikkakuntien oppilashuollon henkilöstöstä koulukuraattoreille, -psykologeille ja -terveydenhoitajille. Vastausprosentti oli 40. Kyselyyn vastanneet katsoivat, ettei heillä kuitenkaan ole riittävästi tietoa väkivallan aiheuttamien oireiden tunnistamiseen. Lisäksi he toivoivat kouluille kirjallista toimintaohjeistusta tilanteisiin, joissa perheväkivalta tulee ilmi. Vastanneiden mukaan viranomaisten välistä yhteistyötä vaikeuttavat vaitiolovelvollisuus- ja salassapitosäännökset. Vaikeuksia aiheutti lähinnä se, ettei tiedetä, mitä saa kertoa, kenelle saa kertoa ja kenelle pitää ehdottomasti kertoa. Lisäksi aikapula ja henkilöstöresurssien vähyys vaikeuttivat koulun henkilöstön mielestä viranomaisten välistä yhteistyötä. Tutkimusraportissa vaaditaankin, että kouluihin laaditaan kirjalliset toimintaohjeet perheväkivaltatilanteita varten. Lisäksi työntekijöillä pitää olla tieto lastensuojelulain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta tai yhteistyötahosta, jota on konsultoitava epäselvässä tilanteessa. Tutkimusprojekti toteutettiin osana Ensi- ja turvakotien liiton Lapsen aika -projektia. Sen rahoitti Euroopan komission Daphne-ohjelma ja Raha-automaattiyhdistys. Ensi- ja turvakotien liiton yhteistyökumppanina projektissa oli englantilainen Refuge-järjestö Lontoosta. Lea Suoninen E puo jä. P niä ong Vi nina tiön pela 400 kuit Luvu gien hin. peru laav A den vuss raat oppi Vars vuut nak mäs Su gelm keh mer 15-1 mää dysv mist raha sään lisää daan gelm 22 SOSIAALITURVA 17/2001

23 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:18 PM Sivu 23 diaan heäketo ilyhulsa. tiin ton raion tovapalaista. täalla os- ut- ut- uu- il- m- täl- t. en uktiesaa toa ja aitön istä en ERJA SAARINEN Erilaisten selvitysten perusteella on arvioitu, että noin puolet nuorista pelaa rahapelejä. Pelipanokset ovat yleensä pieniä eikä pelaamisessa ole mitään ongelmallista. Viime keväänä valmistunut Sininauhaliiton ja A-klinikkasäätiön tutkimus alle 15-vuotiaiden pelaamisesta osoitti, että noin nuorelle pelaaminen kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Luvut perustuvat koulupsykologien ja -kuraattoreiden arvioihin. Suomessa on vajaa peruskoululaista, joten liikaa pelaavia on vähän. Ala-asteella pelaavien oppilaiden määrä ei näytä olevan kasvussa, mutta erityisesti koulukuraattorit arvioivat, että yläasteen oppilaiden pelaaminen lisääntyy. Varsin monet aikuisilla riippuvuutta aiheuttavat ilmiöt ovat ainakin alkeismuodossaan leviämässä nuorille. Suomessa ei ole varsinaisia ongelmapelaajanuoria, joille olisi kehittynyt peliriippuvuus. Esimerkiksi Ruotsissa 7 prosenttia vuotiaista nuorista on määritelty peliriippuvaisiksi. Yhdysvalloissa ja Kanadassa enemmistö 12-vuotiaista pelaa jotakin rahapeliä. Kun pelaaminen on lisääntynyt, myös ongelmat ovat lisääntyneet ja näissä maissa voidaan puhua vuotiaista ongelmapelaajista. Rahapelien liikapelaaminen lisääntynyt peruskoululaisilla Nuorten pelaamisesta ei yleensä tarvitse huolestua, sillä heidän kehitysvaiheeseensa kuuluvat kilpailu, voittaminen, jännityksen kokeminen ja riskinotto, joita voi kokea erilaisissa peleissä. Pelaaminen on poikien juttu Liikaa pelaavat ovat lähes yksinomaan poikia. Liika pelaaminen on harvoin oppilaan muusta elämäntilanteesta erillinen asia. Pelaamisesta näyttää useimmiten tulevan ongelmia sellaisille nuorille, joilla on muitakin sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia. Liikapelaaminen voi olla oire muista ongelmista, mutta myös ongelmien aiheuttaja. Nuoret pelaavat enimmäkseen raha-automaattipelejä. Pitkäveto tai muut vastaavat pelit eivät näytä tulleen koulumaailmaan. Sen sijaan internet ja tietokonepelit ovat varsinkin ala-asteikäisillä paljon merkittävämpiä kuin rahapelit. Ne ovat lieveilmiöineen osa koulun psykososiaalisen työn arkea. Pieni osuus nuorista pelaa niin paljon rahapelejä, että se haittaa arkielämää. Oppilashuoltohenkilöstöllä on liian vähän valmiuksia tunnistaa liikapelaamista. Oppilashuoltohenkilöstölle lisää valmiuksia Liikaa rahapelejä pelaavat nuoret jäävät usein ilman apua. Ongelmasta tiedetään vähän ja siksi siihen on vaikea puuttua. Valtaosa koulukuraattoreista ja - psykologeista haluaisi koulutusta liikapelaamisen tunnistamisesta, kohtaamisesta ja käsittelystä. Tiedon lisäämiseksi Sininauhaliiton ja A-klinikkasäätiön ongelmapelaajaprojekti on tuottanut kouluhenkilöstölle vihkosen, jossa käsitellään käytännönläheisesti nuorten liikapelaamista ja siihen puuttumista. Oppaan kirjoittaja, yhteisökouluttaja Aila Wallin kertoo, että kouluun tieto nuoren liikapelaamisesta tulee yleensä apua pyytäviltä vanhemmilta. Wallin on itse toiminut pitkään koulukuraattorina. Koulussa nuoren ongelmat näkyvät poissaoloina ja myöhästymisinä. Nuori on usein velkaa eri puolille. Rahan lainaaminen ja kiristykset kuuluvat kuvaan ja silti aikuiset eivät osaa edes kysyä, olisiko kaiken takana liikapelaaminen. Kun 14-vuotias käyttää pelaamiseen tuhat markkaa kuukaudessa, on aikuisten osattava auttaa. Wallinin mielestä lapset ovat tulleet entistä herkemmiksi riippuvuuksille. Houkutuksia on runsaasti ja helposti tarjolla ja erilaisista peleistä on tullut liian iso osa nuorten elämää. Riippuvuus syntyy korvaamaan lapsen tyydyttämättömiä tarpeita. Ovatko lapsen tarpeet jääneet perheeltä sivuun? Erja Saarinen LÄHTEET Kurkela, Reijo: Peruskoululaisten rahapelien pelaaminen. Tutkimus oppilashuoltohenkilöstön kokemuksista nuorten pelaamisesta. Siniset vihkot. Sininauhaliiton julkaisusarja 1/2001. Wallin, Aila: Pennit miljooniksi. Tietoa lasten ja nuorten pelaamisesta ja sen haitoista. A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto Liikapelaamisen tunnusmerkkejä erityinen ja jatkuva mielenkiinto pelaamiseen nautinnon ja innostuksen, huuman kokeminen pelitilanteessa, lopettamisen vaikeus levottomuus ja ärtyneisyys, jos pelaaminen ei ole mahdollista pelaamisesta johtuvat erimielisyydet kotona ja toistuvat yritykset ja lupaukset luopua liiallisesta pelaamisesta pelaaminen oppituntien aikana tai jatkuva myöhästely tai että pelaaminen häiritsee muuten säännöllistä koulunkäyntiä vapaa-ajan käyttäminen merkittävässä määrin pelaamiseen ja sosiaalisten suhteiden uhraaminen pelaamiselle velkaantuminen pelaamisen vuoksi tai peliveloista johtuvat riidat käytettävissä olevien rahojen pelaaminen sekä rahan hankkiminen pelaamista varten luvallisesti tai luvatta LÄHDE: Aila Wallin: Pennit miljooniksi SOSIAALITURVA 17/

24 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:18 PM Sivu 24 KUULUMISIA KRISTIINA NIKKOLA Epätavallisia enkeleitä Kotkalainen runo- ja teatteriryhmä Sarastus esitti 2. syyskuuta Karhulan Villa Kaunismäessä koosteen Jokaisella enkelinsä. Esitys piti sisällään 27 enemmän tai vähemmän enkeleihin liittyvää runoa ja vähän musiikkiakin luutunsoittoa, kuten enkeliteemaan sopii harpun puuttuessa. Katsojalle oli jo ennen esityksen alkua selvää, että enkelit ovat epätavallisia. Esiintyjät nimittäin luonnehtivat käsiohjelmassa itseään lahjakkaaksi höykyttäjäksi, aarteenetsijäksi, seikkailijaksi sekä rasavilliksi ja uteliaaksi kokeilijaksi. Runoryhmä toimi hyvin yhteen. Yhteisymmärrys kantoi hyvin lentävät vaarit ja mummot ja muut tunnelmat. Erityisesti sosiaalityöntekijälle terveellistä kuultavaa oli Legenda väsyneistä naisista. Siinä kolme köyryä niskaa kulki töistä kotiin. Tuli Jumala ja enkeli kärryillä vastaan. Ja pian kolme naista ihanaa nauraen jo vilkuttaa. Virpi Järvenkylän ehdoton vahvuus lausujana oli kyky ottaa kontakti yleisöönsä ja pitää se yllä koko runon ajan. Kalevi Laine sitoi esityksen yhteen leppeällä luutunsoitollaan. Antero Marjakangas oli parhaimmillaan pelastettuna saarnaaja Rantasena manatessaan tuhon tuloa porstuvassa. Kristiina Nikkola piti hyvin ja koskettavasti koossa pitkän tarinan syntisestä naisesta, joka onneksi ehti elää myös syntisen nuoruuden ennen pelastumistaan ja äidiksi tuloaan. Maija Nikkola liikkui herkästi ja joustavasti tunnelmissa portista toiseen. Kuvaus eväitään syövästä enkelistä, joka leijaili Helsingin yllä katselemassa makkaran näköisiä ratikoita, oli hellyttävä. Myös runo Viimeinen enkeli oli riemastuttavaa kuultavaa. Viimeisen siipiparin ostanut enkeli leijaili koulun ohitse. Tuhat lasta vilkutti ikkunasta ja opettaja väitti, että se on vain eräs harvinainen lintulaji. Niin likinäköisiä me aikuiset olemme! Esityksessä oli rauhallinen ja kokonainen tunnelma. Se eteni kevyesti ja mutkattomasti eikä sortunut ylilyönteihin. Katsojalle jäi mieleen ainakin se, että enkeleillä on unohtava mieli ja rakastava sydän. Enkelit ovat persoonia kuten ihmisetkin, jokaisella on omanlaisensa. Runomatinean tunnelma oli käsinkosketeltavan kevyt ja lohdullinen. Runoissa annettiin sekä ihmisille että enkeleille lupa olla epätavallisia omalla persoonallisella tavallaan. Kodikkaan esitystilan lämpö oli loppuhetkinä selvästi aistittavissa. Ehkä ne epätavalliset enkelitkin istuivat takapenkillä läpyttämässä siipiään, kuka tietää. Maritta Nurmiranta Inhimilliset enkelit Kalevi Laine (vas.) ja Antero Marjakangas torjuvat luuhun viiltävää kylmää ja luovat lämmintä tunnelmaa. Antti Ojalan Enkeli (1981) ei toimi suojelusenkelinä vaan suurten tapahtumien tiedottajana. Enkeli kuuluu Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön taidekokoelmiin. Historiaa ja taidetta Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö on koonnut taidekokoelmastaan ja suomalaisten vammaisten lasten ja nuorten historiasta kirjan Mahdollisuuden lapset. Säätiöllä on lahjoitusten turvin hankittu merkittävä suomalaisen nykytaiteen kokoelma. Osa kokoelmasta on sijoitettu Ruskeasuon koululle ja osa säätiön toimitiloihin Helsingin keskustaan. Kirjan julkistamisen yhteydessä säätiö järjesti päättäjille seminaarin kulttuurin merkityksestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Professori Inkeri Sava Taideteollisesta korkeakoulusta sanoi taiteen voivan auttaa löytämään elämään mieltä ja merkitystä. Taide voi olla keino kirkastaa omaa elämäntarinaa ja jopa toimia tienä itseltä hukattuun elämään. Sava on vastuullisena tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään taiteellisen ilmaisun merkitystä etnisesti tai sosiaalisesti syrjäytymisvaarassa olevien lasten itseymmärrykselle. Sava pitää tärkeänä vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön ideaa tarjota nykytaide-elämyksiä vammaisille lapsille ja nuorille. Paitsi että kerää taidekokoelmaa vuonna 1889 perustettu Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö järjestää tukipalveluja liikuntavammaisille ja pitkäaikaissairaille lapsille ja nuorille ja ylläpitää erittäin vaikeavammaisten opiskelijoiden asuntolaa Helsingin Katajanokalla. Säätiön suurin hanke on maanlaajuinen riskivauvojen varhaiskuntoutustoiminta. Tähän mennessä säätiön kouluttamia, varhaiseen vuorovaikutukseen perehtyneitä työntekijöitä toimii 14 paikkakunnalla, suurin osa keskussairaaloiden yhteydessä. Viime keväänä alkanut uusi koulutusjakso lisää seitsemän uutta kuntaa vuorovaikutteisen perhetyön piiriin. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön tarkoituksena on saada perhetyöhön perehtynyt työntekijä jokaiseen keskussairaalaan. Kasvava huumeongelma lisää perhetyön tarvetta. Harjavalta ja Hausjärvi palkittiin Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö on antanut Vuoden kunnan arvonimen ja siihen liittyvän kuvanveistäjä Raimo Heinon suunnitteleman mitalin Harjavallalle ja Hausjärvelle tunnustukseksi vammaisten nuorten hyväksi tehdystä työstä. Valinnan perusteena on kuntien aktiivisuus nuorten vammaisten asioiden hoidossa ja heidän kannustamisensa itsenäiseen elämään. Säätiö valitsi Vuoden kunnan toistaa kertaa. Viime vuonna palkinnon sai Kirkkonummi. Cia kau Ann Hei Ota C isän vältt tuvi K tapa torj kirj Kiis kau M kuva tun öisi haa hen rille mää M koti nain tiska viera hist nuo tiin Ä ja ki taa. Ko kirjo täre ja sa naki raut den ta, v lisek Ä uutt ta h rikk liha joitt H poik 24 SOSIAALITURVA 17/2001

25 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:18 PM Sivu 25 ISIA SANOIN KUVATUT KUVIN SANOTUT e ja m- laa on jen Täutkukilla, en kaeitaiiin. ten on nyt aieltta. ten en liiteilin elle ten ösunmeiäiuoiiirk- Cia Kiiskinen: Äitiyspakkaus. WSOY 2001, 160 s. Anna-Leena Härkönen: Heikosti positiivinen. Otava 2001, 232 s. Cia Kiiskisen poikavauva ärtyy herkästi kuin isänsä, eikä nuori äiti voi välttää uhrautumisesta johtuvia katkeruuden tunteita. Kirjoittaminen on hänen tapansa yrittää selviytyä ja torjua masennusta. Päiväkirjamerkinnöistä syntyy Kiiskisen kirja Äitiyspakkaus. Mielisairaanhoitajaksi ja kuvataiteilijaksi kouluttautunut Kiiskinen kirjoittaa öisin ja lasta kantaessaan haaveilee työstä. Hänen miehensä, lapsen isä kaipaa ympärilleen hiljaisuutta ja vaatii pitämään lasta loitolla. Mies makaa sohvalla, pitää kotia vankilana ja työleirinä ja nainen keittää lapselle puuroa, tiskaa ja inhoaa. Mies haaveilee vieraista naisista ja nainen miehistä, ja jo kohta miehellä on nuori ihastus, joka soittelee kotiin ja viettelee. Äidin uupuminen on rumaa ja kiusallista, Kiiskinen kirjoittaa. Kolmekymmentä vuotta sitten kirjoittajan oma äiti synnytti tyttärensä, kadotti elämänhalunsa ja sairastui, hulluuteen, tai ainakin siksi hänen miehensä sairautta kutsui. Äiti oli jo raskauden aikana lakannut puhumasta, vetäytyi ja muuttui melankoliseksi. Äitini pelkää ja jännittää yhä uutta tulokasta, sitä samanlaista huutavaa suuta, joka kerran rikkoi hänen elämänsä, nuoren lihan ja mielen, Kiiskinen kirjoittaa. Hän itse sanoo toivoneensa poikaa lähes yhtä hartaasti kuin Kun äidit eivät saa lapsistaan tarpeeksi kicksejä lapsen terveyttä, sillä hänen suvussaan oli jo ennestään riittävästi äidistä eriytymättömiä tyttäriä. Lapsi itkee ja lapsi riemuitsee. Kummasta, hyvästä vai pahasta lapselle jää hallitsevampia mielikuvia elämästä, Kiiskinen pohtii. Anna-Leena Härkönen on näyttelijä, käsikirjoittaja ja monin kerroin palkittu kirjailija, jolta on ilmestynyt kahdeksan kirjaa. Mutta 35-vuotias Härkönen inhoaa elämäänsä, joka on riittämätöntä, pelkkää suorittamista. Voisikohan elämänhalua tuoda lapsi, hän pohtii ja ryhtyy tuumasta toimeen. Härkösellä on jo mies, johon hän on hulluna ja jonka kanssa hän vielä lapsen haluaisi. Kaikki ei tietenkään suju tilauksesta, ensimmäinen raskaus päätyy keskenmenoon. Lopussa kuitenkin kiitos seisoo ja Härkönen saa mitä tilaa, tai siis lähestulkoon. Härkönen toivoo poikaa yhtä voimallisesti kuin lapsen terveyttä. Härkönen sanoo aina halunneensa tulla huomatuksi, mutta kun maha alkaa sitten pullistua, vatsa on piilotettava vastaantulevan toimittajan katseilta. Minä halusin päästä esille. Halusin että minun tekemiseni huomattaisiin. Halusin näytellä, kirjoittaa, vaikuttaa. Julkisuus on vakuuttava todiste siitä, että minut on hyväksytty. Minä halusin että minua katsotaan. Mutta en minä tätä tarkoittanut, hän kirjoittaa. Kun tilattu poikavauva sitten toimitetaan, Härkönen kotiutetaan sairaalasta liian nopeasti synnytyksen jälkeen, vaikka epävarma äiti olisi halunnut vielä jäädä. Vauva loikoilee pinnasängyssä silmät harittaen. Kumarrun lähemmäksi ja katson sitä. Se pitäisi tappaa, minä ajattelen. Tuoreen äidin pään täyttävät niin karseat ajatukset, että hän luulee sekoavansa. Julkisuuden henkilölle sekoaminen olisi tietysti julkista, hulluksi tulo ja kasvojen menetys kaksin verroin suurempi taakka. Kun lapsen syntymisestä on kulunut puoli vuotta, Härkösen pää on räjähtämäisillään kirjoitushalusta. Härkönen ei halua enää toista lasta. Haluan antaa kaiken energiani tälle yhdelle pojalle, hän kirjoittaa ja lähtee Pariisiin alkaakseen kirjoittaa yhdeksättä kirjaansa, tätä Heikosti positiivista. Lapsi on vasta puolivuotias. Moon TV-kaapelikanavan tuottaja-juontaja Vera Olsson palkkasi kokopäiväisen lastenhoitajan ja palasi töihin, kun hänen lapsensa oli viiden kuukauden ikäinen. Tarvitsin jotain omaa, josta saisin kicksejä, koska olin antanut niin paljon, hän sanoo Annalehden haastattelussa 9. lokakuuta. Jompikumpi vanhemmista kylläkin palaa lapsen luokse viiden aikaan, joka Olssonin mielestä on hieno asia. Helsingin Sanomien mielipidesivulla 12.lokakuuta lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anna Tuliharju on huolissaan aikuisten oikeuksien korostamisesta lasten kehitystarpeiden kustannuksella. Tuliharjun mukaan lapsi tarvitsee toisella ja kolmannella ikävuodella äitinsä apua ja pysyvyyttä psyykkiseen kehitykseensä yhtä paljon kuin vauvavaiheessa tai peräti enemmänkin. Kun erojen pituus ylittää lapsen valmiudet, on kiintymyssuhteen myötä myös vanhemmuuden säilyminen riskissä, hän kirjoittaa. Ehkä ne lastenhoidosta puuttuvat kicksit näkyvät yhä useammin lasten ja nuorten pahoinvointina, masennuksena, päihde- ja huumeongelmina. EEVA MEHTO Eeva Mehto SOSIAALITURVA 17/

26 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:18 PM Sivu 26 Katri Papula & Kristiina Väyrynen Sosiaaliturvassa 7/2001 projektipäällikkö Mikko Oranen Ensi- ja turvakotien liiton Lapsen aika -projektista otti kantaa siihen, kuinka huoltoriitaselvitys on tehtävä perheväkivaltaa kokeneiden äitien kohdalla. Äidit ovat kyvyttömiä omien pelkojensa ja traumojensa vuoksi olemaan tasavertaisesti läsnä huoltoriitaselvitysten tekemiseen liittyvissä keskusteluissa. Samoin Oranen otti kantaa siihen, että lasten etu perheväkivaltatilanteiden jälkeen on, että lapsi tapaa isäänsä turvallisissa, valvotuissa oloissa. Lapsen aika -projektin työ perheväkivaltaa kokeneiden lasten kanssa on arvokasta. Lasten terapiaryhmien kautta on tullut ja tulee edelleen tietoa ja kokemusta siitä, kuinka lapset kokevat vanhempiensa perheväkivallan. Myös lasten auttamiskeinot ovat kehittyneet ja lapset voivat saada apua perheväkivallan heissä synnyttämään ahdistukseen. Tämä työ auttaa myös katkaisemaan sukupolvelta toiselle periytyvän perheväkivallan. Näkökulmia huoltoriitatyöskentelyyn Lapsen huoltoriita on aina vanhempien välinen riita siitä, kumpi heistä on parempi vanhempana. Huoltoriitaselvityksen tekeminen on nähtävä tästä viitekehyksestä. Etusijalla lapsen etu Huoltoriita-asetelma on aina aikuisten, siis vanhempien välinen riita siitä, kumpi heistä on parempi vanhempana. Huoltoriitaselvityksen tekeminen on nähtävä tästä viitekehyksestä. Ei ole lasten edun mukaista, että selvityksen päällimmäisenä ja ainoana johtoajatuksena on äidin pelko ja lapsen ahdistus. Kaikissa asiakaskeskusteluissa ja interventioissa työntekijöiden ensimmäinen ja tärkein asenne on asiakkaiden kunnioitus ja heidän mahdollisimman tasapuolinen huomioimisensa. Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Jotta ulkopuolinen ja neutraali työntekijätiimi voi käräjäoikeuden tehtäväksiannon mukaisesti ottaa kantaa siihen, kumpi vanhemmista takaa lapselle paremman elämän vastaisuudessa ja kuinka lapsen oikeus olla etävanhemman elämässä mukana toteutuu ovat asioita, jotka vaativat kummankin vanhemman kanssa käytäviä keskusteluja. Jos keskustelut käydään vanhempien kanssa erikseen, kuilu heidän välillään syvenee entisestään. Kyseessä on aikuisten välinen vahvasti kärjistynyt tilanne, jossa asianosaisten keskeinen asia on etsiä vikoja vastapuolesta ja vakuuttaa omaa erinomaisuuttaan. Näissä asetelmissa asianosaiset vetävät Lapsen mielipiteen kuuleminen ei ole sama asia kuin asian ratkaiseminen. esiin hyvin rajujakin asioita, jopa epäilyjä insestistä tai väitteitä väkivallasta. Lapsen oikeutta on se, että häntä ei vedetä mukaan tähän prosessiin. Laki antaa sosiaalilautakunnalle tehtäväksi selvittää lapsen mielipiteen. Lapsen mielipiteen kuuleminen ei ole sama asia kuin asian ratkaiseminen. Samoin laki puhuu siitä, että sosiaalilautakunta voi käyttää tässä tehtävässä lapsipsykologista asiantuntemusta. Kirsti Kurki-Suonio esittää teoksessaan Äidin hoivasta yhteishuoltoon lapsen edun muuttuvat oikeudelliset tulkinnat, että sosiaaliviranomaisille jää paljon harkintavaltaa arvioidessaan lapsen etua ja että sosiaalilautakunnan tehtävä on ajaa ensisijaisesti lapsen etua eikä lapsen mielipidettä. Eva Gottberg on kirjoittanut samoista asioista. Lapsella on oikeus olla turvallisesti lojaliteettisuhteessa sekä äitiinsä että isäänsä. Tämä läheinen tunnesuhde kumpaankin vanhempaan tuo lapselle aineksia kasvaa ja kehittyä. Käytännössä se tarkoittaa kuitenkin hyvin erilaisia asioita lapsen eri kehitysvaiheissa. Lapsen ja vanhempien välisen lojaliteettisuhteen muodostuminen on herkkä prosessi. Siinä lapsi käyttää kumpaakin vanhempaansa oman kehityksensä edistämiseksi siten kuin hän itse suhdettaan vanhempaansa tarvitsee. Tämän vuoksi on tärkeää, että aikuiset antavat lapselle suhteen muodostumiselle tarvittavan rauhan ja ovat käytettävissä hänen elämässään. Yhteiskeskustelut hyvä työskentelytapa Huoltoriitaselvityksen tekeminen on hyvin vaativa ja vastuullinen tehtävä. Vaikka työryhmä tekee ehdotuksensa lapsen elämän järjestämisestä vanhempien eron jälkeen, käräjäoikeus on riippumaton elin, jonka tehtävänä on tehdä asiassa päätös eikä se ole millään muotoa sidottu työryhmän ehdotukseen. Paikalliset resurssit vaikuttavat siihen, kuinka selvitys tehdään. Aina on kuitenkin selvitettävä, mikä on vanhempien ja lapsen tilanne juuri sillä hetkellä. Mitään yleisluonteisia kaikkiin tilanteisiin sopivia ratkaisuehdotuksia ei ole olemassa, vaan kukin tilanne on syytä selvittää riittävän perusteellisesti ja työstää juuri tälle lapselle häntä vähiten vaurioittava ratkaisuehdotus. Ehdotusta ei voi tehdä ilman, että hem vitta puo saa y lant K yhte kan pa. on v tää v hem taa le as sätä ta o Pa telu kesk kosk miu huo huo hem uud sa k Yh kesk laps ken void kesk ratk herk pien La valli hän mat ja hä tänt riita tä l rem hem käyv Yh hem kesk juur van telem 26 SOSIAALITURVA 17/2001

27 Sosiaaliturva1701 3/30/06 1:18 PM Sivu 27 eri sen tuinä annsä itnsa ärapelle äyän. i- ulmä läien on täeioten. taehlvija elikaisa, seli ja änai- an, KESKUSTELUA että työryhmä haastattelee vanhempia ja saa tällä tavoin tarvittavaa tietoa. Muuten ulkopuoliset selvityksen tekijät eivät saa ymmärrystä vanhempien tilanteesta. Käytäntö on osoittanut, että yhteiskeskustelut vanhempien kanssa ovat hyvä työskentelytapa. Yhteiskeskustelujen kautta on voitu vielä tässä vaiheessa siirtää vanhemmuutta takaisin vanhemmille itselleen eikä vahvistaa sen siirtämistä ulkopuolisille asiantuntijoille ja samalla lisätä vanhempien vieraantumista omasta vanhemmuudestaan. Parhaimmillaan yhteiskeskustelut voivat auttaa vanhempia keskinäiseen yhteistyöhön lasta koskevissa asioissa täysin jumiutuneessa tilanteessa, joka huoltoriita-asetelma on. Eron ja huoltoriitaprosessin jälkeen vanhemmat joutuvat opettelemaan uudenlaisen yhteistyön toistensa kanssa. Yhteiskeskustelut isän ja äidin kesken ovat myös tärkeä malli lapselle. Vaikka vanhempien kesken on suuria ongelmia, niistä voidaan keskustella yhdessä ja keskustelujen kautta löytää jopa ratkaisuja. Lapsi aistii ja tietää herkästi, mitä hänen vanhempiensa välillä tapahtuu. Lasta helpottaa ja hänen turvallisuudentunnettaan lisää, jos hänelle kerrotaan, että vanhemmat käyvät yhdessä keskusteluja häntä koskevista asioista. Käytäntö on hyvin monissa huoltoriitaselvittelyissä osoittanut, että lapsi on alkanut voida paremmin sen jälkeen, kun vanhemmat ovat kertoneet hänelle käyvänsä näitä keskusteluja. Yhteiskeskustelut ovat vanhemmille aina raskaita. Vaikka keskeisinä keskustelun aiheina juuri sillä hetkellä ovat lapsen ja vanhempien tilanteiden selvitteleminen ja tulevaisuuden näköalojen hakeminen, niissä joudutaan palaamaan perheen aiempiin elämänvaiheisiin ja sillä tavoin repimään auki vuosienkin takaisia arpeutuneita haavoja. Se, miksi vanhemmat ovat joutuneet viemään oman lapsensa asian riita-asiana oikeuteen, heijastelee kokemuksemme mukaan vaikeata eroprosessia, jossa vanhemmat eivät ole voineet selvitellä eroon johtaneita syitä ja keskinäisiä välejään. Vanhemmat ovat kenties yrittäneet käyttää perheasioiden sovittelukeskusteluja, mutta ne eivät ole yrityksistä huolimatta johtaneet toivottuun tulokseen. Keskustelujen kautta puolisoille ei ole tullut samansuuntaista näkemystä siitä, miksi yhteinen elämä on vaikeaa ja mitä ratkaisukeinoja yhdessä olisi löydettävissä. Joskus toinen osapuoli ei ole lainkaan suostunut keskusteluihin. Joskus taas ero on ollut toiselle osapuolelle niin yllättävä, että hänen turvallisuudentunteensa on järkkynyt. Hän on saattanut traumatisoitua ja jäädä voimakkaiden ristiriitaisten ja syyllisyydentunteiden valtaan. Hän saattaa elää jopa vuosikausia tällaisen tunnemyllerryksen vallassa saamatta todellista kosketusta siihen, miksi toinen osapuoli yllättäen jätti. Omien ahdistustensa vallassa eläessään hän yrittää löytää omia selityksiä tapahtuneelle. Tässä prosessissa hän luonnollisesti käyttää omia ystäviään ja ymmärtäjiään. Tällä tavoin löydetyt selitykset eivät voi osua oikeaan, koska toisen osapuolen tosiasialliset perustelut ratkaisulleen eivät tule julki. Tilanne voi rauhoittua vasta sitten, kun kumpikin osapuoli asettuu saman pöydän äärelle kuvaamaan omia näkökulmiaan tapahtuneeseen ja keskustelemaan asiasta. Kun vanhemmat pääsevät huoltoriitaselvitysten yhteydessä keskustelemaan asioista suoraan toistensa kanssa, se voi katkaista terävimmän kärjen heidän välisessä riidassaan yhteisen lapsen edusta ja asioiden järjestymisestä tulevaisuudessa. Tämä on mielestämme lapsen hyvä vanhempien eron jälkeisessä elämässä ja myös huoltoriitaprosessissa. Tarvitaan eri tahojen yhteistyötä Nykyisin traumaattiset kokemukset ja perheväkivalta tulevat yhä enemmän esille. Se on asettanut huoltoriitaselvitysten tekijät uuteen tilanteeseen. Mielestämme asia on sen verran vakava, että eri tahojen yhteistyönä tapahtuva työmenetelmien kehittäminen on tärkeää. Eri osapuolten työtä kunnioittamalla voidaan virittää yhteistä keskustelua, jonka pohjalta asioissa voidaan edetä. Mielestämme tässä tarvitaan kaikkien eri tahojen, kuten käräjäoikeuden tuomareiden, asianajajien, sosiaaliviranomaisten, perheväkivaltatyöskentelyyn erikoistuneiden työntekijöiden, lapsipsykologien ja vanhempien yhteistyötä. Koska traumaattiset väkivaltakokemukset elävät eron jälkeen vanhempien ja lapsen mielissä, yhdessä kehitettyjen työmenetelmien avulla vältyttäisiin siltä, että lapsen ja toisen vanhemman välinen suhde katkeaa kokonaan. Olemme tehneet toistakymmentä vuotta huoltoriitaselvityksiä ja huomanneet, että huoltoriita pitää sisällään hyvin monia näkökulmia. Ne on mahdollisuuksien mukaan tärkeä ottaa huomioon. Ei ole vain yhtä oikeaa näkökulmaa, joka menisi kaikkien muiden ohi. Vaikka lapsen etu on perimmäinen ja tärkein näkökulma, prosessiin sisältyy limittäin ja lomittain useita aikuisten näkökulmia, joita he painottavat eri tavoin ja liittävät lapsen etuun. Huoltoriitatyöskentely on erittäin vaativaa, aikaa ja voimia vievää työtä, jossa jokainen tekee parhaansa käytettävissä olevilla resursseilla. Katri Papula on johtava sosiaalityöntekijä ja Kristiina Väyrynen johtava psykologi Oulun perheneuvolassa. ENNAKO- PÄÄTÖKSIÄ Kuntien välinen hallintoriita asumispalvelua saavan vanhuksen kotikunnan muuttumisesta Lääninoikeus velvoitti P:n kunnan suorittamaan H:n kaupungille vanhuksen A:n asumispalveluista ajalta H:n kaupungin sosiaalilautakunnan vaatimat kustannukset markkaa. Päätöksen perustelujen mukaan A:n kotikuntalain 2 :n mukainen kotipaikka oli aiemmin ollut H:n kaupunki. A oli siirtynyt P:n kuntaan yksityiseen vanhainkotiin. Kun otettiin huomioon A:n terveydentilasta ja hänen olosuhteistaan saatu selvitys, A:ta ei katsottu otetun sanottuun vanhainkotiin väestökirjalain 10 :ssä tarkoitetuissa olosuhteissa. Hänen katsottiin muuttaneen vanhainkotiin asumistarkoituksessa. A:n kotikunnan hakemuksessa tarkoitettuna aikana katsottiin olleen P:n kunta. Koska H:n kaupunki oli kustantanut A:n asumispalvelut P:n kunnan puolesta ajalla , P:n kunta oli saanut perusteetonta etua, jonka se oli velvollinen korvaamaan H:n kaupungille. Korkein hallinto-oikeus katsoi muun ohella H:n kaupungin sosiaalityöntekijän kotikäynnistä tekemän selvityksen ja H:n kaupungin lakimiehen vanhainkodin johtajalle antaman kirjallisen vastauksen perusteella, että A:n siirtyminen H:n kaupungista puheena olevaan vanhainkotiin oli johtunut väestökirjalain 10 :ssä tarkoitetuissa olosuhteissa tapahtuneesta hoidettavaksi ottamisesta. A:n kotipaikan ei ollut katsottava tuolloin muuttuneen. A:n olosuhteissa ei ollut tapahtunut myöhemminkään sellaisia muutoksia, että muuton perusteena oleva hoidon ja huollon tarve olisi poistunut. A:n kotikunnan ei ollut katsottava muuttuneen myöskään kotikuntalain 2 ja 3 :n säännökset huomioon ottaen. Harkittaessa kunnan velvollisuutta korvata toisen kunnan kustannukset oli myös otettava huomioon asian laatu. Tässä tapauksessa kysymys oli asumispalveluista eikä sosiaalihuoltolain 42 :n mukaisesta laitoshuollosta tai muutoin luonteeltaan kuntaa velvoittavista palveluista, joihin niiden saajalla oli subjektiivinen oikeus. Palveluita ei ollut myöskään annettu sellaisissa olosuhteissa, että erehdyksen tai muun sellaisen syyn johdosta korvausvelvollisuuteen olisi aihetta. Näillä perusteilla P:n kunnan ei ollut katsottava saaneen H:n kaupungin kustannuksella sellaista perusteetonta etua, jonka P:n kunta olisi velvollinen H:n kaupungille korvaamaan. Korkein hallinto-oikeus kumosi lääninoikeuden päätöksen ja hylkäsi H:n kaupungin hakemuksen. KHO, taltio 2169, SOSIAALITURVA 17/

28 TILAA Kalenteri ja laaja osoitetietopaketti samassa paketissa SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KALENTERI 2002 taskukalenteri, á 10 euroa (59 mk) SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN PÄIVYRI Pöytämalli, koko A5, tyylikäs viininpunainen kalenteri á 32 euroa (190 mk), omistajan nimi kanteen á 35 euroa (208 mk) HUOLLETTAVASTA ASIAKKAAKSI - SOSIAALIHUOLLON OIKEUDET Erkki Kemppainen. ISBN sivua, hinta 17 euroa (100 mk). Tilaukset puh. (09) , faksi (09) , sp. Myönnämme paljousalennuksia! KOULUTUSTA Tiedot vuoden 2002 tapahtumista Sosiaaliturva-lehti julkaisee taas ensi vuonna perinteiseen tapaan listan teemapäivistä ja tapahtumista. Tiedot niistä voi ilmoittaa 7. joulukuuta mennessä lehden toimitukseen Arja Jokinen-Virralle, os. Sosiaaliturva, Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki, fax , sähköposti: Listassa ei julkaista tietoja yksittäisistä koulutustilaisuuksista tai seminaareista. VAPAITA PAIKKOJA Perhekoti Harjula on Kajaanin Pelastakaa Lapset ry:n ylläpitämä ammatillinen perhekoti. Kodissa on 4 hoitopaikkaa 7 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Yksi tyttöpaikka on vapaana Tiedusteluihin vastaa johtaja Anneli Grundmark, puh Kajaanin Pelastakaa Lapset ry:n hallitus Pisan Ilmaria-koti Lastensuojelulaitos Juankoskella Tarjoamme turvallisen kasvuympäristön (21) -vuotiaille nuorille. Vapaana on yksi paikka. Lasten kasvaessa maailmalle on talven aikana vapautumassa 3 4 paikkaa. Talossa toimii peruskoulun erityisluokka, erityisjärjestelyt myös ammatillisissa opinnoissa mahdollisia. Hoitopäivämaksuun sisältyvät mm. talon oman psykiatrin palvelut, psykologin tutkimukset, viikoittainen musiikkiterapia, hoidolliset yksilökeskustelut, erilaiset toiminnalliset ryhmät ja ratsastus joka on yhtenä kuntoutusmuotona. Hoitovaihtoehdot on porrastettu perushoidosta aina tehostettuun lähihoitoon saakka. Kokonaispaikkalukumme on 12. Nuorten kasvatuksesta vastaa 16 aikuista, henkilöstömme on moni ammatillinen. Yhteydenotot:Kirsi Hämäläinen, p , fax Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää Tampereella KOULUN SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJAKOULUTUS IV:n. Koulutus alkaa tammikuussa 2002 ( ) ja päättyy keväällä Koulutukseen sisältyy yhteensä 18 lähiopetuspäivää. Koulutuksen tavoitteena on selkiyttää, vahvistaa ja laajentaa koulun sosiaalityöntekijän ammatillista identiteettiä ja auktoriteettiä sekä arvioida ja kehittää osallistujien omaa toimintaa. Koulutuksen johtajana ja pääkouluttajana toimii yhteisökouluttaja Aila Wallin. Haku koulutukseen päättyy Lisätietoja: suunnittelija Hellevi Lehtimäki, p. (03) , Esitepyynnöt ja hakulomakkeet: kurssisihteeri Pia Salkolahti, p. (03) , 28 SOSIAALITURVA 7/2001 st1701_s /30/06, 1:19 PM

29 MLL LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ LASTEN KUNTOUTUSKOTI Alustava suunnitelma SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSEIKSI vuonna 2002 * kurssi kurssiaika ASA-URIA Erbin pareesi Monivammaisuus/kromosomipoikkeavuudet Sotos/Weaver oireyhtymät Frax, jatkokurssi Monivammaisuus NUD Lisämunuaisen synnynnäinen liikakasvu Histiosytoosit Neurofibromatoosi I, jatkokurssi Tulehdukselliset suolistosairaudet CATCH-22, jatkokurssi Erbin pareesi, jatkokurssi Marfan oireyhtymä Monivammaiset/vaikeavammaiset, jatkokurssi kuntoutuksesta Näköhermon kasvaimet Tuberoosi skleroosi Monivammaisuus/kromosomipoikkeavuudet, jatkokurssi Kloaakit ja muut vaikeat anorektaalimalformaatiot Aivolisäkkeen vajaatoiminta PEHO ja PEHOn kaltaiset oireyhtymät Kromosomi 18 rakennepoikkeavuudet Kloridiripuli Ca/P aineenvaihdunnan häiriöt Cri du Chat oireyhtymä (5p-) / Wolf-Hirschhorn oireyhtymä (4p-) Sallan tauti Prader-Willi oireyhtymä Hirschsprung/monivammaisuus Hydrokefalia Sukukromosomipoikkeavuudet, tytöt Williamsin oireyhtymä Neurofibromatoosi I CATCH * Kelalle tehty hakemus. Hakuaika päättyy kaksi kuukautta ennen kurssin alkua. Vapaita paikkoja voi tiedustella myös hakuajan päättymisen jälkeen. Tiedustelut: Lasten kuntoutuskoti, Ruusulankatu 10, Helsinki, puhelin (09) , fax (09) , Henkilöstöhallinto ja johtaminen 1. jakso , Tampere 2. jakso , Tampere Kurssin keskeisenä sisältönä on henkilöstöresurssien johtaminen, ajankohtainen lainsäädäntö ja henkilöstötoimen muuttuvat sisällöt, työyhteisön toimivuus ja johtaminen muutospaineissa. Kurssin laajuus on n. 35 tuntia. Osallistumismaksu on 600 euroa sisältäen opetuksen ja jaettavan materiaalin. Koulutukseen ilmoittaudutaan mennessä täydennyskoulutuskeskuksen hakulomakkeella. Organisaation johtaminen 1. jakso , Tampere 2. jakso , Tampere 3. jakso , Tampere Kurssi antaa yleiskuvan tämän päivän johtamistyöstä ja organisoinnista. Tavoitteena on oman työn ja työyhteisön kehittäminen. Kurssin keskeisenä sisältönä on strateginen johtaminen ja muutoksen johtaminen, organisaatio- ja työkulttuurit, ryhmät ja tiimit, neuvottelutaito. Kurssin laajuus on n. 60 tuntia. Osallistumismaksu on 825 euroa sisältäen opetuksen ja jaettavan materiaalin. Koulutukseen ilmoitaudutaan mennessä täydennyskoulutuskeskuksen hakulomakkeella. Kurssit ovat itsenäinen osa terveyden- ja sosiaalihuollon hallinto- ja johtamiskoulutusta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset suunnittelija Hellevi Lehtimäki, puh. (03) , tai kurssisihteeri Anita Anttonen, puh. (03) , Sosiaaliturvan irtonumeroita voi tilata lehden toimituksesta puh tai sähköpostitse Saatavana on myös aiemmin ilmestyneitä numeroita. SOSIAALITURVA 7/ st1701_s /30/06, 1:19 PM

30 AVOIMIA TYÖPAIKKOJA Ylä-Savossa sijaitseva, asukkaan Kiuruveden kaupunki ilmoittaa uudelleen haettavaksi klo mennessä Perhe-, päihde- ja mielenterveystyönkeskuksen 1. VASTAAVAN PSYKOLOGIN VIRAN ja 2. PERHENEUVOJAN VIRAN v alusta. Molemmissa viroissa tehtäväalueena on kasvatus- ja perheneuvonta. Vastaavan psykologin virkaan kuuluu yksikön esimiehen tehtävät, joista voidaan jatkossa neuvotella. Viranhaltijoita haetaan työryhmään, johon kuuluu vastaava psykologi, psykologi, perheneuvoja, kaksi psykiatrian sairaanhoitajaa ja toimistosihteeri sekä terveyskeskuslääkäri osa-aikaisesti. Lisäksi ostetaan psykiatrin palveluja 2 pv kuukaudessa ja lastenpsykiatrin palveluja 1 pv kuukaudessa. Kelpoisuusehtona vastaavan psykologin virkaan on laillistetun psykologin pätevyys ja perheneuvojan virkaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstönkelpoituusehdoista annetun asetuksen (804/92) 2 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Molempiin lisäksi asetuksen 3 :n mukainen kasvatus- ja perheneuvonnan virkoihin vaadittava soveltuva erikoistumiskoulutus tai perehtyneisyys. Työn ohessa on mahdollisuus hankkia perehtyneisyys koulutuksen ja työnohjauksen avulla. Tehtävät edellyttävät tiimityökykyjä ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Pätevien hakijoiden puuttuessa voidaan ottaa huomioon myös opintojen loppuvaiheessa olevan hakijat. Molempien virkojen palvelussuhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät voimassa olevan KVTES:n mukaan. Valittujen on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ennen viran vastaanottamista. Hakemukset opinto- ja työtodistusjäljennöksineen pyydetään lähettämään osoitteella: Perusturvalautakunta, PL 28, Kiuruvesi. Tiedusteluihin vastaa vs. sosiaalijohtaja Seija Kärkkäinen puh , psykologi Vesa Niiles puh , tai ylilääkäri Taina Taskinen puh tai Myös sähköposti on käytettävissä: Kiuruvesi Perusturvalautakunta Jämsän kaupungin Sosiaalipalvelukeskus/sosiaalityön ja toimeentuloturvan tulosalue etsii joukkoonsa klo 15 mennessä yhteistoimintakykyistä, työtään arvostavaa ja innostunutta SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄ (virka) joka on kiinnostunut koko sosiaalityön kehittämisestä. Sekä perus- että erityispalveluissa painottuu perhe- ja verkostokeskeinen työote. Peruspalveluissa työskentelee sosiaalisihteerin alaisuudessa 6 sosiaalityöntekijää, jotka tekevät alueellista sosiaalityötä (lastensuojelu ja toimeentulotuki). Vammaispalvelu ja lastenvalvojan tehtävät on keskitetty. Käynnistymässä on kehittämishankkeita verkostotyön, lastensuojelun sekä erityispalveluiden alueilla. Kelpoisuusvaatimus on asetuksen (804/92) mukainen. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilasta toimitettava ennen viran vastaanottamista. Oman auton käyttömahdollisuus välttömätön. Lisätiedot: sosiaalisihteeri Sirkka Muuriaisniemi (014) ja sosiaalijohtaja Kari Paunonen (014) Lähetä hakemuksesi opinto- ja työtodistuksineen os. Jämsän Kaupungin sosiaalilautakunta, Seppolantie 10, Jämsä. Jämsä Jämsän sosiaalilautakunta Siuntion kunta Sjundeå kommun Siuntio on nopeasti kasvava, vajaan asukkaan kunta n. 50 km länteen Helsingistä. Kunnalla on erinomainen sijainti pääkaupunkiseudun rajalla. Kunta on kaksikielinen, enemmistön kieli on suomi. Kansanterveystyön kuntainliitto puretaan , ja tällöin kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto yhdistetään ja järjestetään uudelleen. Sosiaalihuollon johtava viranhaltija lähtee eläkkeelle muutaman kuukauden kuluttua. Kunta palkkaa siksi PERUSTURVAJOHTAJAN jonka tehtävänä on johtaa yhdistetyn sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin suunnittelua ja tulevaa toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuolto-osaston johtajana viranhaltija on kunnan johtoryhmän jäsen. Sektorin työntekijöiden määrä on n.130. Edellytämme sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen :n 2 mukaista kelpoisuutta hyvää suomen ja ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa Arvostamme kokemusta terveys- ja sosiaalihuollon hallinnollisista tehtävistä yhteistyö- ja aloitekykyä kykyä johtaa ja kehittää organisaatiota Kunta julistaa samalla haettavaksi vasta perustetun SOSIAALITYÖNTEKIJÄ-LASTENVALVOJAN viran. Viranhaltijan tehtäviin kuuluu sosiaalityön lisäksi myös isyys-, elatus-, huolto- ja elatustukiasiat. Edellytämme sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen :n 2 mukaista kelpoisuutta hyvää suomen ja ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa Molemmat virat voidaan ottaa vastaan Palkka on KVTES:n mukainen. Valittujen tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Molempien virkojen hakuaika päättyy klo Hakemukset perusturvajohtajan virkaan tulee osoittaa kunnanhallitukselle, Puistopolku 1, Siuntio. Kunnanjohtaja Henrik Sandström antaa lisätietoja virasta, puh. (09) , Hakemukset sosiaalityöntekijä-lastenvalvojan virkaan tulee osoittaa sosiaalilautakunnalle, Puistopolku 1, Siuntio. Sosiaalisihteeri Ulla Dönsberg, puh. (09) , ja sosiaalityöntekijä Ulrica Sandqvist, puh (09) antavat lisätietoja virasta. Siuntio KUNNANHALLITUS HATTULAN KUNTA Hattulan kunnassa julistetaan haettavaksi klo mennessä SOSIAALITYÖNTEKIJÄN viransijaisuus ajalle Sosiaalityöntekijämme on jäämässä äitiyslomalle. Työyhteisömme etsii joukkoonsa sosiaalityön osaajaa. Työtehtäviin kuuluu lastensuojelu yhdessä työparin kanssa, perheiden toimeentuloturva, elatusapu-, huolto- ja tapaamisasiat. Työpari toimii aluejakoperiaatteen mukaisesti sekä tekee tiivistä yhteistyötä päivähoidon, koulun ja terveydenhuollon kanssa. Kelpoisuusehtona on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/92) mukainen pätevyys. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen on toimitettava sosiaalijohtajalle osoitettuna, os. Parolantie 42, Parola. Lisätietoja antavat sosiaalijohtaja Leena Virman, puh. (03) ja sosiaalityöntekijä Pirjetta Pakanen, puh. (03) Hattulassa Perusturvalautakunta 30 SOSIAALITURVA 7/2001 st1701_s /30/06, 1:19 PM

31 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän kehittyvässä palvelu- ja kuntoutustoiminnassa julistetaan haettavaksi KUNTOUTUSPÄÄLLIKÖN VIRKA Tehtäviin kuuluvat sosiaalityö sekä kuntoutustoiminnan koordinointi ja kehittäminen. Pätevyysvaatimuksena on tehtäviin soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja sosiaalityöntekijän pätevyys sekä riittävä tehtäviin soveltuva työkokemus. Palkkaus määritellään pätevyyteen perustuen KVTES:n pohjalta. Tehtävä täytetään uudistetulla nimikkeellä pitkäaikaisen sosiaalijohtajamme jäädessä eläkkeelle. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä vastaa alueellaan yhteistyössä kuntien kanssa kehitysvammalain mukaisista palveluista, autismikuntoutuksesta, eräistä vammaispalveluista, vaikeasti vammaisten peruskouluopetuksesta sekä mm. juuri käynnistetyn sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnosta. Hakemukset tarpeellisine asiakirjoineen ja mahdollisine palkkatoivomuksineen on toimitettava mennessä kuntayhtymän hallitukselle os. Kolpeneen palvelukeskus, Myllärintie 35, Rovaniemi. Kuoreen merkintä Kuntoutuspäällikkö. Tiedustelut kuntayhtymän johtaja Juha-Matti Kivistö puh tai ja sosiaalijohtaja Kaisu Jokela puh tai Rovaniemellä 1. päivänä marraskuunta 2001 Kuntayhtymän hallitus SOSIAALIVIRASTO KAAKKOINEN SOSIAALIKESKUS Perheneuvola PERHETERAPEUTIN TOIMI Oletko kiinnostunut haasteellisesta työstä alueemme liikkuvassa tiimissä? Tiimissä on avoinna vakinainen perheterapeutin toimi vuoden 2002 alusta. Edell. sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai laillistetun psykologin pätevyys ja perheneuvolan erikoistumiskoulutus (asetus 804/92 3) tai psykoterapiakoulutus ja perehtyneisuus tehtävään sekä kielitaitoluokka V. Lisäksi edellytetään erityistason perheterapiakolutusta ja kokemusta verkostotyöotteesta sekä kokemusta lasten ja perheiden kanssa työskentelystä. Perheneuvolan perheterapeutin työ on lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa kanssa tehtävää avohoidon mielenterveystyötä. Tehtävä edellyttää laaja-alaista ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvää asiantuntijuutta. Työ vaatii sekä kykyä itsenäiseen työhön että kykyä toimia moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Työaika 37 h/vko. Peruspalkka mk/kk. Yhteyshenkilöt: johtaja Eeva-Liisa Palomäki puh Hakemukset osoitetaan: Johtaja Eeva-Liisa Palomäki, Kaakkoinen perheneuvola, PL 80751, Helsingin kaupunki (käyntiosoite: Kettutie 8 D, Helsinki). Hakuaika päättyy (avoin kaikille). Sosiaaliturva Mukana maamme sosiaaliturvan kehittämisessä jo vuodesta 1912 Haminan kaupungin sosiaalikeskuksessa on haettavana virka-ajan loppuun mennessä KOTIPALVELUN OHJAAJAN VIRKA Pätevyysvaatimuksena vähintään alan opistoasteinen tutkinto sekä kokemusta työyksikön työn suunnittelusta ja henkilöstön johtamisesta. Palkkaus KVTES:n mukainen. Sosiaalilautakunnalle osoitetut hakemukset liitteineen toimitetaan sosiaalitoimistoon, os. Rautatienkatu 8, Hamina. Lisätietoja saa vanhustyön johtajalta, puh tai Haminassa Sosiaalilautakunta Tammelan kunta on panostanut voimakkaasti viime vuosina vanhustenhuollon kehittämiseen ja on mm. uudistanut kotihoito- ja vanhustyön organisaationsa. Tällä hetkellä viimeistellään vanhustenhuollon strategiasuunnitelmaa. Julistamme haettavaksi mennessä VANHUSTYÖN JOHTAJAN VIRAN joka vastaa kunnan vanhustyön johtamisesta ja kehittämisestä. Pätevyysvaatimuksena on ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun asetuksen (804/92) 4 mukainen kelpoisuus sekä perehtyneisyys sosiaali- ja terveystoimeen. Arvostamme kokemusta johtamis- ja esimiestehtävistä, laaja-alaista näkemystä vanhustenhuollosta sekä yhteistyökykyä. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Virkaan valitun on esitettävä ennen viran vastaanottamista hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Hakemukset opinto- ja työtodistusjäljennöksineen osoitetaan sosiaalijohtajalle ja toimitetaan osoitteella Tammelan perusturvaosasto, Hakkapeliitantie 2, TAMMELA. Lisätietoja antaa sosiaalijohtaja Hakala p , s-posti Tammela Sosiaalijohtaja Forssan kaupungin perusturvan sosiaalityön yksikössä SOSIAALITYÖNTEKIJÄ- LASTENVALVOJAN viransijaisuus ajalle Haemme sijaisuuteen sosiaalityöntekijän kelpoisuuden (A 804/92) omaavaa henkilöä. Arvostamme ammatillista, asiakaslähtöistä työotetta, kykyä hyvään yhteistyöhön sekä kehittämishalua. Sosiaalityön yksikössä työskentelee johtavan sosiaalityöntekijän johdolla kuusi sosiaalityöntekijää, sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja ja etuuskäsittelijä yhdennetyn alueellisen sosiaalityön periaatteella. Palkkaus KVTES:n hinnoittelun mukainen, peruspalkka mk/kk. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen pyydetään lähettämään mennessä osoitteella Forssan kaupunki, Sosiaalivirasto, PL 62, Forssa. Tiedustelut: johtava sosiaalityöntekijä Kari Teerimäki, p , sähköposti tai osastopäällikkö Riitta Takkunen, p , sähköposti Forssa Osastopäällikkö SOSIAALITURVA 7/ st1701_s /30/06, 1:19 PM

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Koulukuraattori lapsen, nuoren ja perheen tukena käytännön työstä opiskeluhuoltolain valmisteluun

Koulukuraattori lapsen, nuoren ja perheen tukena käytännön työstä opiskeluhuoltolain valmisteluun Koulukuraattori lapsen, nuoren ja perheen tukena käytännön työstä opiskeluhuoltolain valmisteluun Lastensuojelun Keskusliiton Ehkäisevän työn neuvottelukunta 6.11.2012 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 Järvenpään Kehäkarhut ry:n malli Toiminnanjohtaja Juha Saurama Järvenpään Kehäkarhut ry Yli 400 harrastajaa Perustettu 1996 Nyrkkeily, potkunyrkkeily, krav

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

LIITE 22, Sivistyslautakunta 17.3.2010 58. Koulukuraattori Tarja-Tuulikki Laine. Yleistä:

LIITE 22, Sivistyslautakunta 17.3.2010 58. Koulukuraattori Tarja-Tuulikki Laine. Yleistä: LIITE 22, Sivistyslautakunta 17.3.2010 58 Koulukuraattori Tarja-Tuulikki Laine Yleistä: Tavoite Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma

Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Kuortaneen kunnan esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Kuortaneen kunnan esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Kuortaneen kunnan esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 SISÄLLYS 1. Yleistä 2. Oppilashuollon järjestäminen Kuortaneella 2.1 Kuortaneen kunnan oppilashuoltotyön tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologipalvelut

Kuraattori- ja psykologipalvelut Kuraattori- ja psykologipalvelut Lähtökohdat Kuraattori- ja psykologipalveluista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Lain 7 mukaan psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan

Lisätiedot