TIIVISTELMÄ. Asiasanat: parisuhdetyö; parisuhde; kvalitatiivinen tutkimus; koulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ. Asiasanat: parisuhdetyö; parisuhde; kvalitatiivinen tutkimus; koulutus"

Transkriptio

1 SOLMUJA PARISUHTEESSA Ohjaajien kokemuksia Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutuksen antamista lisävalmiuksista kriisissä olevien pariskuntien auttamiseen Noora Silvennoinen - Taina Viherkari Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Etelä, Helsinki Diakoninen sosiaali-, ja terveysalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)+diakonissa Sosionomi (AMK)+diakoni

2 TIIVISTELMÄ Silvennoinen, Noora & Viherkari, Taina. Solmuja parisuhteessa - Ohjaajien kokemuksia Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutuksen antamista lisävalmiuksista kriisissä olevien pariskuntien auttamiseen. Helsinki, syksy 2008, 46 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) + diakonissan virkakelpoisuus, sosiomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Suomessa avioliittoja solmitaan vuosittain noin ja vastaavasti eroon päätyy noin puolet. Tästä syystä Kataja ry halusi käynnistää Solmuja parisuhteessa projektin, sillä parisuhdetyön tarve kasvaa kokoajan. Kataja ry toteutti Solmuja parisuhteessa -projektin vuosina Sen tarkoituksena oli järjestää parisuhdekursseja, kouluttaa uusia ohjaajia ja jakaa parisuhdetta ja parisuhdetyötä koskevaa tietoa. Opinnäytetyön tarkoituksena ja tutkimustehtävänä oli selvittää millaisia lisävalmiuksia Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutus antaa kriisissä olevien parien auttamiseksi. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Kataja ry:n kanssa. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen. Aineiston keruu menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin kautta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 11 henkilöä, jotka olivat käyneet Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksen vuosien aikana sekä olivat ohjanneet yhden tai useamman Solmuja parisuhteessa parisuhdekurssin. Tutkimuksen tulosten perusteella voitiin päätellä, että Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutus antoi lisävalmiuksia ohjaajille sekä syvensi jo aikaisemmin opittuja tietoja ja taitoja. Koulutus antoi uuden toimintamallin pariskuntien auttamiseen. Asiasanat: parisuhdetyö; parisuhde; kvalitatiivinen tutkimus; koulutus

3 ABSTRACT Silvennoinen, Noora and Viherkari, Taina Mentors experiences of their education: a project 46p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn, 2008 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Diaconal Nursing.Degree programme in Social Services, Option Diaconal Social Work. Degrees: Nurse and Bachelor of Social Services. The registered association Kataja started a project called Knots in the relationship, the purpose being to arrange relationship enrichment courses and to renew mentor education. Our thesis was commissioned by the association, the purpose being to clarify what kind of additional readiness the education gave the mentors in order to help couples in crisis. The purpose was also to receive feedback on the mentors education. The study was qualitative. Thematic interviews with 11 persons were conducted to collect material. The interviewees had undergone mentors education during years and had directed one or more relationship courses. The material was analysed using the content analysis and divided into themes. On the basis of the results of the study it appeared that the mentor education had given additional readiness to the mentors and had deepened the information and skills learned earlier. The education gave a new operations model for helping couples. Keywords: relationship work; relationship; qualitative research; education

4 SISÄLTÖ JOHDANTO KATAJA - KESTÄVÄN PARISUHTEEN KASVU RY Solmuja parisuhteessa -projekti Solmuja parisuhteessa -projektin toiminta-ajatukset RYHMÄN TOIMINTA, VUOROVAIKUTUS JA ROOLIT Ryhmän ohjaaja Ryhmäprosessi PARISUHDE JA PERHE Parisuhde Parisuhteen kriisit Perhe Evankelis-luterilaisen kirkon näkemys avo- ja avioliitosta PARISUHDETYÖ Suomalaista parisuhdetyötä Parisuhdetyö diakonian näkökulmasta TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Aineiston kerääminen Aineiston analysointi ja luotettavuus TUTKIMUKSEN TULOKSET Taustatiedot, motivaatio ja odotukset Ohjaajakoulutus Työnohjaus Ohjausharjoittelut Solmuja parisuhteessa -ohjaaminen koulutuksen aikana Toiminnallisuus Koulutuksen anti Mitä Solmuja parisuhteessa -koulutus antoi? Vertaistuen merkitys pariskuntien keskuudessa Ryhmänohjaajan taidot Parisuhdeosaaja JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...41

5 9.1 Ohjaajakoulutuksen kehittämisideoita Omaa pohdintaa...41 LÄHTEET...43 LIITTEET...47 Liite Liite

6 JOHDANTO Yleisesti on paljon keskusteltu siitä, kuinka julkisuudessa esiintyvien henkilöiden parisuhteet kariutuvat. Nyky-yhteiskunnassa näyttää alkaneen trendi, jonka mukaan parisuhde ja avioliitto eivät ole yhtä pyhiä kuin esimerkiksi 1900-luvun puolivälissä. Silloin oli tapana solmia avioliitto mahdollisimman nuorena lakia noudattaen ja avioliiton tarkoituksena oli kestää koko elämän luvulle tultaessa eletään suoritus- ja urakeskeisessä yhteiskunnassa, jonka takia asioiden tärkeysjärjestys on saattanut muuttua, esimerkiksi avioliiton solmiminen ja perheen perustaminen. Parisuhdetta voidaan tarkastella monelta eri kannalta. Sitä voidaan määritellä psykologisesti, fyysisesti, yhteiskunnallisesti tai uskonnollisesta näkökulmasta käsin. Parisuhde mielletään kahden ihmisen väliseksi kanssakäymiseksi. Kaarina Määttä on tutkinut paljon parisuhteita ja niiden dynamiikkaa. Hän kertoo kirjassaan Kestävä parisuhde (2000), että parisuhteen onnistuminen ei todennäköisesti riipu parin yhteensopivuudesta, vaan siitä miten he pystyvät ratkaisemaan keskinäisiä ristiriitoja. Kataja ry perustelee Solmuja parisuhteessa -projektin toteuttamista sillä, että Suomi sijoittuu korkealle Euroopan unionin avioerotilastoissa. Tilastokeskuksen tekemien vuosittaisten tutkimusten mukaan avioliittoja solmitaan vuosittain noin , kun taas vastaavasti noin avioliittoa päättyy eroon. Tällaisten tilastojen valossa voidaan todeta, että parisuhdetyö on tärkeää toimintaa ja sitä tulisi laajentaa ja kehittää, jotta jokaisen apua tarvitsevan olisi helppo saada apua kriiseihinsä. Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ohjata Solmuja parisuhteessa -kurssia sekä syventää parisuhteen kriiseihin liittyviä tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksessa korostetaan vertaistuen merkitystä osana terapeuttista prosessia. (Kataja 2006b.) Opinnäytetyömme aiheessa parisuhdetyö ja parisuhdekurssien ohjaajakoulutus näyttäytyvät tärkeinä toimintoina, joita on tutkittu Suomessa varsin vähän.

7 6 Tarkoituksenamme oli selvittää Kataja - Kestävän parisuhteen kasvu ry:n järjestämän Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksen antamia lisävalmiuksia kriisissä olevien parien auttamiseksi. 2. KATAJA - KESTÄVÄN PARISUHTEEN KASVU RY Kataja - Kestävän parisuhteen kasvu ry on perustettu vuonna Sen toiminnan tavoitteena on toimia perheen ja sen yhteistyökyvyn tukemiseksi lisäämällä ihmisten itsetuntemusta, viestintätaitoja ja luovaa ongelmanratkaisua. Kataja ry pyrkii erityisesti tukemaan parisuhdetta, joka on perheen ydinsuhde. Yhdistys näkee miehen ja naisen välisen suhteen yhteen sitoutuneena, tasavertaisena ja vastavuoroisena kumppanuutena. (Kataja ry 2006a, 3.) Kataja ry:n toimintatapoina on koota tietoa Suomessa tehtävästä parisuhdetyöstä ja seurata ihmissuhde- ja parisuhdetyössä tapahtuvaa kehitystä ja siten pyrkiä yhteiskunnallisen vaikuttamiseen. Se toimii uusien menetelmien ja ideoiden synnyttäjänä ja kehittäjänä, mistä tuloksena ovat useat parisuhdeprojektit. Kataja ry järjestää ja kehittää ohjaajakoulutusta ja tarjoaa työnohjausta, joka tukee ohjaajien tarvitsemaa yhteistyötoimintaa. Materiaalin tuottaminen ja jakaminen on yksi Kataja ry:n tärkeimmistä päämääristä. (Kataja ry 2006a.) Kataja ry on toteuttanut useita parisuhteeseen liittyviä projekteja olemassaolonsa aikana. Kataja ry ja Kirkon perheasiainkeskus toteuttivat Matka jatkuu -projektin vuosina Projekti oli tarkoitettu kaikenikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville pareille, jotka halusivat vaikuttaa siihen, millaista arkirakkautta heillä oli. Vuosina Kataja ry. toteutti ALKU-projektin, jonka tarkoituksena oli luoda tukiverkosto avioliittoa solmivien nuorten parien ja ensimmäistä lasta odottavien perheiden ympärille. Sen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli saada neuvolan perhevalmennus tärkeäksi osaksi tukiverkostoa. Vuosina Kataja ry toteutti KATAJA - Kaksin, tasa-arvoisina, jakamassa elämää -projektin, jonka päämääränä oli saada parisuhdekurssit ja toiminta kaikkien halukkaiden ulottuville. (Kataja ry 2006c.)

8 7 Projektia toteutettiin tiedottamalla, järjestämällä parisuhdekursseja ja ohjaajakoulutuksia, tuottamalla materiaalia ja tutkimalla, kehittämällä ja kokeilemalla uusia työmenetelmiä parisuhteen parhaaksi (Kataja ry 2006c, 3). 2.1 Solmuja parisuhteessa -projekti Solmuja parisuhteessa -projekti on vuosina Kataja ry:n toteuttama ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteutettava projekti. Sen keskeinen toiminta on parisuhdekurssien järjestäminen. Solmuja parisuhteessa -kurssin idea on syntynyt Kataja Kestävän parisuhteen kasvu ry:n ja Kirkon perheasiain yksikön yhteistyönä. Toinen Solmuja parisuhteessa -projektin keskeinen toiminta-alue on uusien Solmuja parisuhteessa -ohjaajien kouluttaminen. Projekti jakaa myös tietoa kriisissä olevasta parisuhteesta samalla, kun projektissa tiedotetaan kursseista ja ohjaajakoulutuksista. Näin pariskuntien ja työntekijöiden tietoisuus parisuhteen hoitamisen mahdollisuuksista kasvaa. (Kataja ry 2006c, 7.) Solmuja parisuhteessa -toiminnan edellytyksenä on näkemys, jonka mukaan parisuhteen taitoja voidaan opetella. Taustalla on myös usko ihmisen omiin voimavaroihin. Tällainen luottamus näkyy siinä käsityksessä, että ihmisillä on mahdollisuus tehdä paljonkin oman parisuhteensa hyväksi. Heidän kykynsä käyttöönotto saattaa edellyttää kuitenkin ulkopuolista rohkaisua ja apua. Kriisissä olevia pariskuntia autetaan löytämään omat voimavaransa. Luottamus kunkin omiin mahdollisuuksiin on esillä myös suhteessa ohjaajiin. Solmuja parisuhteessa -toiminnassa ideana on, että kriisissä olevia pariskuntia voi auttaa ilman terapiakoulutustakin. Solmuja parisuhteessa -toiminta on voimavarakeskeistä myös siinä merkityksessä, että kriisienkin kanssa työskennellessä pidetään esillä hyviä ja arvokkaita puolia, joita ihmisissä ja heidän parisuhteessaan on. (Kataja ry 2006c, 6.)

9 8 Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutuksen tarkoituksena on antaa uusi työmuoto kriisissä olevien parien ohjaamiseen. Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutuksen kesto oli noin 7-8 kuukautta. Ohjaajakoulutuksen toimintamuotona oli koulutuksen teorian ja käytännön harjoittelun läpikäyminen samanaikaisesti. Tärkeänä osana koulutusta oli oman parisuhderyhmän ohjaaminen koulutuksen aikana. Tällöin vasta opitut tiedot ja taidot olivat tuoreessa muistissa ja kurssilla esiintyneitä ongelmatilanteita pystyi selvittämään seuraavalla koulutuskerralla. Koulutusta ohjasi kaksi Kataja ry:n kouluttajaa. Ohjaajakoulutukseen kuului kahdeksan aihetta, jotka olivat samoja kuin parisuhdekursseilla. Koulutuksessa aloitettiin käymällä läpi tutustumista ja kurssin sisältöä. Koulutus jatkui parisuhteen solmun käsittelemisellä ja jatkui nykyisestä tilanteesta tulevaisuuteen. Lopuksi oli palautteen ja yhteenvedon aika, johon kurssi ja koulutuks päättyivät. Koulutuksessa ohjaajia opastetaan tunnistamaan kurssilaisten tunteita ja toimintatapoja. Siellä annetaan työkaluja millä voidaan auttaa parisuhdekriisissä olevia tunnistamaan, käsittelemään ja ratkaisemaan omia parisuhdekriisejään. (Kataja ry 2006c, 8-13.) Koulutuksessa käytetyt menetelmät, esimerkiksi työnohjaus, vertaistuen merkitys ja toiminnalliset tehtävät auttoivat ohjaajan omaa oppimistaan ja ohjaamistaan, kun hän ohjasi omaa parisuhdekurssiaan saman aikaisesti koulutuksen kanssa. Koulutuksen ja kurssin tarkempi sisältö on salassa pidettävää tietoa, jonka vuoksi tässä tutkimuksessa ei voida aihetta käsitellä tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. (Kataja ry 2006c, 8-13.) Solmuja parisuhteessa -koulutuksessa työnohjauksella on suuri merkitys. Paunonen-Ilmosen (2001, 31) mukaan työnohjauksen tavoitteena on ohjausta saavan henkilön tietojen ja taitojen parantuminen ja lisääntyminen. Tämän lisäksi työnohjauksen tarkoituksena on edistää persoonallista ja henkistä kasvua sekä selkiyttää ja vahvistaa ammatti-identiteettiä. Paunonen-Ilmonen (2001, 31) jatkaa, että työnohjauksen keskeisin asia on oman työn ja oman itsen tarkastelu.

10 9 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 avioliittoja solmittiin noin , mikä oli noin enemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen mukaan luvulla solmittujen avioliittojen määrä on vaihdellut voimakkaasti. Avioeroon päättyi noin avioliittoa, mikä oli melkein saman verran vuonna Avioerojen määrä on Tilastokeskuksen mukaan pysynyt suurin piirtein samana 2000-luvulla. Parisuhteita rekisteröitiin vuonna 2007 noin 200, joista hieman yli puolet oli naispareja. (Tilastokeskus, 2008a) Kataja ry perustelee Solmuja parisuhteessa -projektin toteuttamista sillä, että Suomi lukeutuu Euroopan unionin avioerotilastojen kärkeen. 2.2 Solmuja parisuhteessa projektin päämäärä ja tavoitteet Solmuja parisuhteessa -projektin päämääränä on, että kriisissä olevat pariskunnat ympäri Suomea saisivat nykyistä paremmin tukea parisuhteensa tilanteeseen. Päämäärään pyritään laajentamalla parisuhdepalveluja yhä laajemmalle alueelle ympäri Suomea, jotta yhä useampi pari saisi apua tilanteeseensa (Kataja ry 2006c, 7). Päämäärään pyritään Solmuja parisuhteessa -toiminnan avulla. Toimintaan kuuluvat parisuhdekurssien pitäminen, uusien ohjaajien kouluttaminen, uuden materiaalin tuottaminen ja tiedon jakaminen. Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena on levittää toimivaksi todetut Solmuja parisuhteessa -kurssit koko Suomeen niin, että kurssien pitämisestä tulisi vakiintunutta toimintaa. Siksi projektin aikana koulutetaan uusia parisuhderyhmien ohjaajia. Kuntien, järjestöjen ja seurakuntien työntekijät saavat tietoa ja taitoa, joka auttaa heitä kohtaamaan ja tukemaan paremmin kriisissä olevia pariskuntia. Projektin päämäärään pyritään myös tuottamalla materiaalia. (Kataja ry 2006c, 6.) Kynnys Solmuja parisuhteessa -kurssille osallistumiseen pyritään pitämään mahdollisimman matalana, jotta mahdollisimman moni pari voisi saada apua parisuhteensa solmuun. (Kataja ry 2006c, 6.)

11 Solmuja parisuhteessa -projektin toiminta-ajatukset Solmuja parisuhteessa -projektissa pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta parisuhdetaitojen harjoittelemisesta. Monet parisuhdetyytyväisyyttä parantavat taidot voidaan opetella, jolloin parisuhteen pahoinvointi vähenee ja ajatukset väärän kumppanin valinnasta osoittautuvat vääriksi. Esimerkiksi kuuntelemisen ja puhumisen taidot, ristiriitojen ratkaiseminen ja tunteiden tunnistaminen ovat asioita, joiden osaamista voi parantaa harjoittelemisen avulla. Pareja ohjataan käyttämään parisuhdetaitoja yhä paremmin, ja ohjaajille annetaan valmiuksia ohjata pareja. (Kataja ry 2006c.) Solmuja parisuhteessa -projektissa tuetaan näkemään omia voimavaroja ja elämän myönteisiä puolia. Yleensä parisuhdekriisissä positiiviset asiat jäävät negatiivisten asioiden varjoon, ja siksi projektin yhtenä toiminta-ajatuksena on positiivisten asioiden esille tuominen. (Kataja ry 2006c.) Solmuja parisuhteessa -projektin yhtenä toiminta-ajatuksena on luottaa pariskuntien mahdollisuuksiin. Jokaisella on paras tietämys omasta elämästään ja jokainen on vastuussa omasta elämästään. Kuitenkin joskus omien kykyjensä käyttöönottaminen vaatii ulkopuolista tukea, rohkaisua ja apua. Solmuja parisuhteessa -ryhmässä jokaisella pariskunnalla on mahdollisuus ponnistella oman parisuhteen hyväksi ohjaajan ja muiden pariskuntien avustuksella. (Kataja ry 2006c.) Pariskuntien kanssa tehtävä työ on ihmissuhdetyötä. Ohjaajilla on valmiiksi paljon tietoja ja taitoja, joita voidaan vahvistaa koulutuksilla. Solmuja parisuhteessa -kurssia voi ohjata sen jälkeen, kun ohjaaja on käynyt ohjaaja koulutuksen. Projektissa luotetaan työntekijöiden osaamiseen. (Kataja ry 2006c.) Keskeisin Solmuja parisuhteessa -projektin toiminta-ajatuksista on vertaistuen tärkeys. Samassa elämäntilanteessa olevat ymmärtävät toisiaan paremmin kuin ne, joilla ei ole kokemusta samanlaisesta tilanteesta tai jotka eivät sillä hetkellä

12 11 elä siinä. Kokemusten jakaminen vertaisten kesken vähentää yksinäisyyttä omien vaikeuksien keskellä, kun pääsee kuulemaan, että muutkin painivat samanlaisten asioiden kimpussa. (Kataja ry 2006c, 8-9.) 3. RYHMÄN TOIMINTA, VUOROVAIKUTUS JA ROOLIT Ryhmän toimintaan vaikuttaa tila-, psykologinen ja sosiaalinen konteksti. Ryhmätilanteessa ryhmän jäsenet muodostavat toisensa sosiaalisen tilan. Yksilön piirteet, pyrkimykset ja hänen suhteensa sen hetkiseen tilanteeseen vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen ryhmässä. Yksilön elämäntilanne vaikuttaa myös siihen miten hän ryhmässä toimii. Ei ole helppoa pitää erillään ryhmätilannetta ja henkilökohtaista tilannetta, vaikka kuitenkin ryhmälle viestittyy vain kuva siitä miten yksilö toimii ryhmässä. (Eskola & Jauhiainen 1994, ) Ryhmiin hakeudutaan yleensä siksi, että halutaan tavata muita samanlaisessa tilanteessa olevia ihmisiä, kokea yhteyttä muihin, antaa ja saada tukea, sekä uskonvahvistusta elämää ja itseä kohtaan. Yleensä taustalla on päätös siitä, että osallistuja haluaa elämäänsä jotakin parannusta tai kehitystä. (Heiskanen & Hiisijärvi 2008.) Ihmisten välinen vuorovaikutus on ensimmäinen merkki ryhmän muodostumisesta. Vuorovaikutus on dynaaminen, tilannesidonnainen tulkintaprosessi, joka koostuu osallistujien vuorovaikutusteoista. Vuorovaikutusta tapahtuu ryhmäläisten keskuudessa ja myös ryhmäläisten ja ohjaajien kesken. Kun ryhmän ohjaaja ottaa osallistujat mukaan tavoitteiden määrittelyyn ja saavutetun arviointiin, hän virittää samalla vuorovaikutusta. Osallistujien vuorovaikutustaidot vaikuttavat ryhmän vuorovaikutukseen. Vuorovaikutusteot voivat olla sanallisia ilmaisuja, vaitioloa, eleitä, ilmeitä tai liikkeitä. Puhumisen lisäksi hiljaisuus ja vetäytyminen ovat vaikuttavia tekijöitä. (Eskola & Jauhiainen 1994, ) Vertaisryhmällä tarkoitetaan yhdenvertaisten ihmisten vapaaehtoista ja tasavertaista ryhmää. Vertaisryhmän tavoitteena on edistää jäsentensä hyvinvointia,

13 12 jaksamista ja tarvittaessa tukea paranemista. Ryhmästä tulee vertaisryhmä, kun sen jäsenillä on jokin yhdistävä tekijä, jonka puitteissa ryhmään hakeudutaan. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kriisit tai elämäntilanteet. Samanlaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset kokevat toistensa tuen ja kanssakulkemisen merkittävänä voimavarana. (Heiskanen & Hiisijärvi 2008.) Vertaistukeen perustuvien suhteiden luominen edellyttää kokemusten jakamista ja vuorovaikutteista kohtaamista. Pelkkä kokemusten julkinen kertominen tai tunnustaminen ei vielä riitä. Tarvitaan yhteisesti jaettu sosiaalinen tila, missä vastaanottajat ovat kertomuksen aktiivisia osallistujia. Kokemusten jakaminen tarkoittaa siis kirjaimellisesti henkilökohtaisesti koetun luovuttamista myös toisten käyttöön. Jos vastaanottajaa ei ole tai hän jää epämääräiseksi, ei kokemuksen jakamista tapahdu. (Hyväri 2005, ) Nylund (1997, 6) on todennut, että vertaistuki on yksi sosiaalisen tuen muodoista, joka perustuu vastavuoroiseen tukemiseen ja ymmärrykseen sekä informaation vaihtoon. Vertaisryhmässä korostuvat vapaaehtoisuus ja hierarkiaton järjestys. Kurssien toiminta perustuu vertaistuen merkitykseen ja siksi sitä myös korostetaan koulutuksessa. Roolien muodostumiseen vaikuttaa yhteisen toiminnan tarpeen ja tavoitteiden vaatima työnjako. Roolien jakautuminen riippuu jäsenten henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten jäsenten itsetunnosta, tuen tarpeesta ja motivaatiosta. Jäsenten merkitys ryhmässä on vaikutus siihen, miten hän käyttäytyy ryhmässä. Yksilön sijoittuminen ja toiminta muissa suhdejärjestelmissä, kuten jos on ollut epäsuosittu aiemmin, saattaa aiheuttaa yksilössä itsessään ennakkoluuloja ja hakeutumista samankaltaiseen rooliin. Muut roolit eri elämäntilanteissa vaikuttavat siihen mihin rooliin sijoittuu tai hakeutuu. Kommunikaation avulla vakiinnutetaan rooleja, ja niitä voidaan muuttaa myös normeja muuttamalla. Ihminen tarvitsee myös liikkumatilaa roolissaan mahdollistaakseen sen persoonallisen toteutumisen. (Eskola & Jauhiainen 1994, )

14 3.1 Ryhmän ohjaaja 13 Ryhmän ohjaajan tehtävä on johtaa ryhmää ja tukea ryhmää toimimaan perustehtävän mukaisesti. Ryhmän toimivuuden kannalta hänen on oltava henkilö, joka vastaa sen olemassaololle tärkeistä tehtävistä. Suunnan näyttäminen, päätösten tekeminen ja visioiden luonti on tärkeää. Ryhmässä ohjaajan ja jäsenten välinen vuorovaikutus on olennaista tavoitteiden saavuttamiseksi. Ryhmässä ohjaajan persoonallisuus vaikuttaa myös ryhmän sisäiseen toimivuuteen, ryhmäläisten käyttäytymiseen sekä ryhmän sisäiseen tunnelmaan.(kauppila 2005, 101.) Sisäinen organisointi, palautteen antaminen, resurssien hankkiminen ja riittävän tiedon välittäminen ovat tyypillisiä ryhmän ohjaajan tehtäviä (Kopakkala 2005, 89). Ryhmän ohjaajan on vältettävä liiallista vetämistä. Tämä saattaa aiheuttaa vastarintaa ja työskentely pysähtyy. Ohjaajan on ratkaistava kuinka huolehtia ryhmän tavoitteista ja samalla pitää huoli ryhmän vastuusta. (Niemistö 2004,178.) Täytyy myös olla uskoa ryhmään ja menetelmien toimivuuteen. Todennäköistä on saada ryhmä lukkiutumaan ja lisätä sen turvattomuutta on itse epäillä menetelmää ja ryhmäläisten heittäytymistä mukaan toimintaan. Itse ei tarvitse tehdä ryhmästä hyvää, vaan luottaa siihen, että se toimii juuri niin kuin sen pitääkin sillä hetkellä toimia, ei enempää eikä vähempää. (Aalto 2000, ) 3.2 Ryhmäprosessi Ryhmän prosessissa on jatkuvaa tapahtumista, liikettä ja muutosta ryhmän kokonaistoiminnassa. Kun tavoita saavutetaan se luo tilanteen, joka herättää uuden tarpeen ja vaatii asettamaan uuden tavoitteen. Tilanteiden vaihtuminen muodostaa tapahtumasarjan eli prosessin, joka on jatkuvassa liikkeessä. Jos ryhmän jäsenten vuorovaikutus ja tunteet tukevat toimintaa eivätkä ole ristiriidassa, niin sen voidaan todeta etenevän. Ryhmän prosessia on hyvä tarkastella sekä muutosprosessina että kehitysprosessina. Muutosprosessi ilmaisee toiminnan muuttumista kussakin tilanteessa ja kehitysprosessi sen etenemistä

15 vaiheittain kohti yhteistä toiminnan tarkoitusta. (Eskola & Jauhiainen ) PARISUHDE JA PERHE 4.1 Parisuhde Parisuhdetta voidaan määritellä monella eri tavalla. Airikka (2003) määrittelee parisuhteen kahden ihmisen väliseksi suhteeksi, jonka lähtökohtana on ollut rakastuminen ja joka tähtää pitkäaikaiseen yhdessäoloon yhteisen päämäärän ympärillä, ja jossa suhteen jatkumisen turvaamiseksi tapahtuu kasvua ja kehitystä. Parisuhteella on merkittävä vaikutus perheeseen ja sen tulevaisuuteen. (Airikka 2003, 11.) Airikka määrittelee parisuhdetta myös Parisuhteen roolikartta- työvälineen kautta. Se on työväline, joka on kehitetty Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän henkilökunnan keskuudessa Vanhemmuuden roolikartan pohjalta. Se on työväline, jonka kautta voidaan tarkastella parisuhdeongelmien ratkaisua, muutostarpeita havainnollistaessa sekä parisuhdeterapiassa pareille, jotka haluavat keskeään tarkastella parisuhetta ja huolehtia siitä. Parisuhteen roolikarttaa voidaan käyttää parisuhdekursseilla, keskusteluryhmissä ja keskusteltaessa yleisellä tasolla parisuhteen merkityksestä ja arvostuksesta. (Airikka, ) Parisuhde on ihmissuhteena aivan erityislaatuinen ja se edellyttää toisen ihmisen huomioon ottamista ja molemminpuolista antamista, toisinaan jopa uhrautumista. (Määttä 2000, 28) Parisuhteessa olevat ihmiset hyväksyvät toistensa muuttumisen ja erilaisuuden, he löytävät arjesta aarremaan. He osaavat ilahduttaa, he pysyvät päätöksessään rakastaa, he arvostavat itseään, he puhuvat toisilleen, he selvittävät ristiriidat ja he vastaavat toistensa odotuksiin (Määttä 2000, 30.) Kahden aikuisen parisuhde voidaan ymmärtää laajemmin kiintymyssuhteeksi, joka muodostaa turvallisen ja luotettavan tukikohdan, josta käsin kurkotetaan

16 15 kohti suurempaa itsenäisyyttä ja omaksi itseksi kasvamista. Parisuhde on suurta kypsyyttä vaativa suhde, jossa lapsuudessa sisäistetty turvallinen kiintymyssuhdemalli ei takaa suhteen pysyvyyttä. Myönteinen käsitys itsestä ja toisesta vuorovaikutuksen osapuolina, luo kuitenkin edellytyksiä tyytyväisyydelle ja kriiseistä selviämiselle parisuhteessa (Kuusinen & Lintunen 2000, ) Parisuhdetta on pyritty ymmärtämään kiintymysteorian näkökulmasta, koska on huomattu, että molemmat puolisot heijastavat kokemuksiaan toiseen puolisoon omista varhaisista vuorovaikutussuhteistaan (Kuusinen & Lintunen 2000, ) Kiintymysteoria on yksi tutkituimmista psykologisista teorioista, jonka kehitti tohtori John Bowlby ja 70-luvuilla. Teorian mukaan lapsen ja vanhemman välisestä kiintymyssuhteesta voi muodostua joko turvallinen, epävakaa tai torjuva. Lapsen ensisijainen kiintymyskohde on yleensä äiti. Toissijaisina kohteina ovat esimerkiksi isä tai sisarukset. Varhain muodostuneelle kiintymyssuhteelle on vaikutusta lapsen myöhempiin ihmissuhteisiin. Tästä johtuen kiintymyssuhteen laatu vaikuttaa myös parisuhteeseen. (Bowlby, 1973, ) Jouko Kiiski on tehnyt väitöskirjan Rakkaus Lamassa, jossa hän tarkastelee laman ja parisuhdeongelmien välistä yhteyttä. Hänen mielestään kahden ihmisen välisestä parisuhteen kehityksestä on kehitetty erilaisia malleja. Usein niissä esiintyy seuraavanlainen kulku: Parisuhteen alkuvaiheelle on tyypillistä keskinäinen läheisyys, minkä vuoksi myös puolisot ovat tyytyväisiä suhteeseensa. Tämän jälkeen parisuhteessa esiintyy epätyydyttävämpi jakso, joka saattaa olla uhkana koko suhteen olemassaololle. Tämän jälkeen tulee taas molempia osapuolia tyydyttävä vaihe. Näistä parisuhteen kolmesta vaiheesta voidaan käyttää myös nimityksiä yhteensulautuminen, itsenäistyminen ja liittoutuminen. (Kiiski, 2002, 124.) Outi Rytkönen ja Katriina Hautsalo (1999) ovat tehneet Pro gradu -tutkielman parisuhteen laadusta. Katsauksen tarkoituksena oli kuvata parisuhteen laatua ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä nykytutkimuksen valossa. Tutkimustulokset olivat tekijöiden mielestä jossain määrin ristiriitaisia. Parisuhteen laatu oli useimmiten todettu paremmaksi ensimmäisessä avioliitossa kuin avoliitossa tai seuraavissa avioliitoissa. Vanhemmuuden vaikutukset nähtiin negatiivisina kuten myös taloudellinen epävakaus ja siitä koituva stressi. Rytkösen ja Hautsalon mukaan parisuhteen laadun ja pysyvyyden tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan

17 16 ymmärtää paremmin parisuhteen toimivuutta, lisääntyviä avioeroja ja niiden syitä. Parisuhteen laatu on merkittävä tutkimuskohde myös siksi, että se vaikuttaa puolisoiden hyvinvoinnin lisäksi lasten ja koko perheen hyvinvointiin. 4.2 Parisuhteen kriisit Väestöliiton mukaan sanalle kriisi voidaan löytää monta määritelmää. Se voi tarkoittaa esimerkiksi käännekohtaa tai läpikulkupaikkaa. Kriisi voidaan määrittää myös päätöksentekoa vaativaksi tilanteeksi, jolloin päätös luo edellytykset uuden mahdollisuuden toteutumiselle. Näin kriisi voidaan määritellä siirtymävaiheen haasteeksi kohti jotain uutta. (Väestöliitto, 2008.) Parisuhdeongelmia aiheuttavat yksilöiden psyykkiset ongelmat, vuorovaikutus, tunnesuhde ja seksuaalisuus ja kotielämä. Yksilöiden psyykkisiin ongelmiin sisältyy ahdistus, syyllisyys, häpeä, masennus, alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö ja suisidaalisuus. Parisuhteessa ilmenevät ongelmat voivat kasautua vuosien aikana. Usein koko ongelmavyyhdin saattaa laukaista vain sen heetkinen akuutti ongelma. Vuorovaikutukseen liittyy erilaiset riidat, puhumattomuus ja perheväkivalta. Tunnesuhteeseen ja seksuaalisuuteen liittyvät puolisoiden etääntyminen toisistaan, seksuaalielämän ongelmat ja rinnakkaissuhteet. Kotielämässä ovat ongelmina yleinen kodin ilmapiiri, kotityöt, lapset ja lapsettomuus. (Kiiski, 2002, ) Väestöliiton julkaisemassa Perhebarometri 2007 tutkittiin suomalaisten käsityksiä perheestä vuosien 1997 ja 2007 välinä aikana. Tutkimuksen mukaan yleisimpiä riidan aiheita parisuhteessa syntyvät kotitöistä. Muita yleisiä riidanaiheita olivat talouteen liittyvät asiat, lasten kasvatus sekä työn ja perheen yhteensovittaminen. Lähes kaikkien vastaajien mielestä hyvin rankat syyt kuten fyysinen ja psyykkinen väkivalta, uskottomuus ja alkoholiongelmat olivat hyväksyttäviä eron syitä. Kuitenkin neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että puolisoiden erilleen kasvaminen oli myös pätevä syy erota. (Paajanen, 2007, )

18 Perhe Yleisesti puhuttaessa perheen määritelmästä tarkoitetaan äidin, isän ja heidän lapsiensa muodostamasta ydinperheestä. Tilastokeskuksen (2008) mukaan perheellä tarkoitetaan yhdessä asuvia avio- tai avoliitossa eläviä tai parisuhteensa rekisteröineitä henkilöitä ja heidän lapsiaan, jompaakumpaa vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisoja sekä parisuhteensa rekisteröineitä henkilöitä, joilla ei ole lapsia. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2007 lopussa Suomessa oli perhettä. Perheiden määrä on kasvanut perheellä vuodesta Perheisiin kuului 76 prosenttia väestöstä. Avioparien perheitä oli 21 prosenttia kaikista perheistä ja yhden vanhemman perheitä oli hieman alle 13 prosenttia. Saman sukupuolen rekisteröityjen parien perheitä oli (Tilastokeskus, 2008b.) Perhe on yksi niistä käsitteistä, jonka merkitys vaihtelee kulttuureittain melko paljon. Perheeseen voi kuulua hyvin laaja joukko tai perhe voi olla ainoastaan kaksi henkilöä. Merkitysten erilaisuus heijastuu perheen arkielämään erilaisina perheen sisäisinä vuorovaikutussuhteina ja rooleina ja vanhempien arvoina ja uskomuksina. Erilaisista kulttuureista johtuvien erojen lisäksi jokaisessa perheessä on oma perhekulttuurinsa, joka on muodostunut perheen historian ja siihen vaikuttaneiden perheenjäsenten vaikutuksesta. (Alitolppa- Niitamo 1993, ) Tulee myös muistaa, että eri kulttuureissa perhe mielletään suuremmaksi kokonaisuudeksi, johon voidaan liittää esimerkiksi sukulaisia tai muita suvun jäseniä, jotka asuvat samassa taloudessa. Tällöin kuitenkin tulisi puhua ruokakunnasta mieluummin kuin perheestä. Nykypäivänä ei enää ole yksiselitteistä perheen määritelmää, vaan määrittelyt perheestä ovat muuttuvia. Merkittäväksi on tullut näkemys, jonka mukaan jokainen perheen jäsen määrittelee itse, ketkä henkilöt kuuluvat hänen perheeseensä ja ketkä ovat hänelle läheisempä ja tärkeimpiä ihmisiä. Tämän vuoksi yleispätevä perheen määrittely on jossain määrin turhaa. On huomioitavaa että samaankin perheen kuuluvalla voi olla erilaisia määrityksiä ja käsityksia omasta

19 perheestään. Se miten perhe kuvataan, riippuu ihmisestä itsestään ja hänen ajatusmaailmastaa. (Pohjola 2005, 43.) Evankelis-luterilaisen kirkon näkemys avo- ja avioliitosta Kirkko kutsuu avoliittoa sellaiseksi suhteeksi, jossa mies ja nainen elävät yhdessä avioliitonomaisissa olosuhteissa, vaikka heitä ei ole vihitty avioliittoon. Avoliiton tarkastelemista vaikeuttaa se, että saman termin alle sijoitetaan sitoutumisasteeltaan hyvin erilaisia avoliittoja. Jatkumon toisessa päässä ovat suhteet, joissa yhdessä asumiseen on ajauduttu kokeiluluonteisesti ilman, että yhteisestä tulevaisuudesta tai sitoutumisesta on puhuttu. Tällaista "katsotaan nyt" -tilannetta voitaisiin kutsua termillä avosuhde. Toisessa päässä ovat avoliitot, joissa pariskunta on tietoisesti päättänyt yhteisestä elämästä ja he ovat luvanneet olla toisilleen uskollisia. He ovat sitoutuneet parisuhteeseen ja lapsiin ja haluavat elää yhdessä koko elämänsä ajan. Tällainen sitoutunut avoliitto perustuu avioliiton lailla yhteiseen sopimukseen ja pariskunnan keskinäiseen rakkauteen. Avoliitto on myös julkinen suhde, vaikka sitä ei olekaan solmittu virallisesti kirkossa tai maistraatissa. Lasten ja vanhemmuuden asema on avosuhteessa asuvilla juridisesti heikko. (Evl 2007.) Kirkko suosittelee virallisen avioliiton solmimista, koska parisuhde tarvitsee kaiken mahdollisen julkisen ja yhteiskunnallisen tuen. Kirkko toivoo, että sitoutuneessa avoliitossa eläviä kohdeltaisiin lainsäädännössä samalla tavalla kuin avioliiton solmineita. (Evl 2007.) Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi ja antanut ihmiselle halun liittyä toiseen ihmiseen. Syvimmillään tämä halu tyydyttyy avioliitossa, jossa mies ja vaimo tulevat Raamatun mukaan yhdeksi lihaksi (1. Moos 2:24). Tämä tarkoittaa sitä, että he rakastavat toisiaan ja haluavat jakaa koko elämänsä iloineen ja suruineen toistensa kanssa. He tulevat yhdeksi lihaksi myös saadessaan yhteisiä lapsia. (Evl 2007.)

20 19 Puolisot voivat kiittää Jumalaa toisistaan, sillä kristillisen käsityksen mukaan Jumala on liittänyt puolisot toisiinsa. Elinikäiseksi solmittu avioliitto tarjoaa turvallisuutta ja jatkuvuutta koko perheelle. Erityisesti lasten turvallisuuden tunteelle on tärkeää, että he voivat luottaa siihen, että vanhemmat ovat sitoutuneet toisiinsa ja koko perheeseen. (Evl 2007.) Avioliitto on luomisessa perustettu instituutio. Tästä syystä kristillinen kirkko pitää niitäkin avioliittoja Jumalan tahdon mukaisina, joita ei ole solmittu kristillisin menoin. Esimerkiksi Intiassa tai Lähi-idässä hindulaisin tai islamilaisin menoin solmitut avioliitot ovat Jumalan edessä yhtä pyhiä kuin kristillisessä kirkossa tai maistraatissa solmitut liitot. Kirkko tunnustaa avioliitoiksi kaikki ne parisuhteet, jotka on solmittu vallitsevan kulttuurin yleisesti tunnustamalla tavalla. (Evl 2007.) Vanhan ja Uuden testamentin mukaan poikkeuksellisissa tilanteissa avioero on mahdollinen. Silti kirkko on halunnut pitää kiinni Jeesuksen esittämästä periaatteellisesta kannasta avioeroon: "Ja minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako" (Matt. 19:6.) Avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen elinikäinen liitto, joka purkautuu ainoastaan jommankumman kuolemassa. Tästä huolimatta Jeesus itse myönsi epäsuorasti, että avioeroja on ja tulee olemaan: "Mooses antoi teille luvan hylätä vaimonne, koska te olette niin kovasydämisiä" (Matt. 19:8). (Evl 2007.) Myös nyky-yhteiskunnassa avioliitto on tarkoitettu kestämään koko eliniän, mutta avioliiton osapuolet eivät aina onnistu ihanteen tavoittamisessa. Pariskunnan keskinäiset ristiriidat voivat olla niin suuria, että yhteinen elämä ei onnistu. Silloin katsotaan, että puolisot ovat menettäneet kyvyn olla toisilleen uskollisia henkisessä mielessä. Tällaisessa tilanteessa avioero on mahdollinen ja joskus jopa suositeltava inhimillinen ja lähimmäisenrakkauden mukainen ratkaisu. (Evl 2007.) Kirkko ei pidä nykyään avioeroa syntinä, vaan onnettomuutena. Eroon ajautuneet tarvitsevat tukea ja rohkaisua ja kykyä antaa toisilleen anteeksi. Kirkko ei halua hylätä tai syyttää ketään avioliitossaan karille joutunutta. Aviopuolisosta voi pakottavissa tilanteissa erota, mutta vanhemmuus ja huolenpito lapsista ei voi päättyä eroon. (Evl 2007.)

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kokemuksia depressiokouluista. depressiokouluista

Kokemuksia depressiokouluista. depressiokouluista Kokemuksia depressiokouluista selvitys pääp ääkaupunkiseudun seurakunnissa toteutetuista depressiokouluista Eila Jantunen, TtL,, diakonissa, Diak Taustaa Depressiokoulu millainen koulu? Depressiokoulun

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot