Tutustuminen Skotlannin yhteiskunnallisiin yrityksiin
|
|
- Ada Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johtaja Pirjo Marjamäki, Socca MATKAKERTOMUS Tutustuminen Skotlannin yhteiskunnallisiin yrityksiin Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämän tutustumismatkan tavoitteena oli löytää kehitysideoita, tutustua paikallisiin yhteiskunnallisiin yrityksiin ja verkostoitua. Britanniassa julkisten palvelujen uudistusaalto on saatu liikkeelle erilaisin keskushallinnon toimenpitein, mutta myös ajan henki on ollut otollinen. Näimme useita kohteita, joissa yrittäjähenkiset ihmiset ovat luoneet käytännönläheisiä ratkaisuja paikallisesti kohtaamiinsa ongelmiin. Social Enterprise on Briteissä hyvin tunnettu käsite, ja nykyisin jo ihmistä työskentelee näissä yrityksissä. Toimialoja on laidasta laitaan - hoiva-ala on suosittu, samoin erilaiset maaseudun elinoloja parantavat, työpaikkoja ja kuntoutusta järjestävät tai ympäristöä suojelevat yritykset. Yhteistä kaikille on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, demokraattinen johtaminen, voiton jakaminen mutta kuitenkin markkinoilla toimiminen. Briteissä ehkä radikaalein palveluja uudistava tekijä on ollut Oikeus Pyytää -ohjelma. Ohjelmassa perusterveydenhoidon työntekijöillä on annettu Oikeus pyytää eli lupa perustaa yhteiskunnallinen yritys, mikäli he pystyvät osoittamaan palvelujen parantuvan tätä kautta. Mikäli oikeuden pyytämisestä seuraa yrityksen perustaminen, yritykselle taataan ostopalvelusopimus ilman kilpailua viiteen vuoteen asti. Tutustumiskäyntien lisäksi osallistuimme antoisaan Realising Potential - Next Steps for Social Enterprise in Scotland -konferenssiin. Matkan tavoitteet ja isäntäorganisaatio... 2 Vierailukohteet... 3 Argyll Training Ltd. vajaatyökykyisiä kuntouttava ja työllistävä yritys... 3 Loch Fyne Oysters Ltd. - Osterifarmi... 3 Here We Are Kylätoimintaa ylläpitävä yritys... 3 Atlantis Leisure vapaa-ajankeskus... 4 Mull and Iona Community Trust - Kyläyhtiö... 4 Glencoe Visitor Centre/The National Trust for Scotland - Luonnonsuojelu- ja kulttuurisäätiö... 5 Arrochar Community Development Trust... 5 Realising Potential - Next Steps for Social Enterprise in Scotland konferenssi... 5 Yleistietoa yhteiskunnallisista yrityksistä Britanniassa... 6 Oikeus pyytää -ohjelmalla yrityksiä terveydenhuoltoon... 7
2 Matkan tavoitteet ja isäntäorganisaatio Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamalli on herättänyt Suomessa suurta kiinnostusta. Yhteiskunnallinen yritys - ratkaisu luvun haasteisiin - Ison-Britannian malli ja sen kokemukset julkaistiin toukokuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuna. Julkaisun on tehnyt Jonathan ja Anne Bland, jotka yhdessä pyörittävät Social Business International -nimistä yritystä. Jonathan Bland on Britannian yhteiskunnallisten yritysten katto-organisaation Social Enterprise Coalitionin perustaja ja toimii nyt Suomessa TEM:n asiantuntijana yhteiskunnallisia yrityksiä koskevissa kysymyksissä. He vastasivat myös tämän opintomatkan sisällöstä ja järjestelyistä ja tekivät sen erinomaisesti. Social Business Internationalin ensimmäinen yhteiskunnallisten yritysten opintomatka Britanniaan tehtiin kesäkuussa ja silloin kohteena olivat Lontoossa sijaitsevat pääosin hoiva-alan yhteiskunnalliset yritykset. Matka myytiin nopeasti loppuun ja jäin odottamaan seuraava. Seuraava järjestettiinkin elo syyskuun vaihteessa Skotlantiin, ja opintomatka keskittyi maaseudulla toimiviin yhteiskunnallisiin yrityksiin. Matkan päätteeksi osallistuimme aihetta käsittelevään konferenssiin Realising Potential - Next Steps for Social Enterprise in Scotland. Seminaaria edeltävänä iltana meillä oli kunnia osallistua pienen piirin kutsuseminaariin, jossa keskustelua yhteiskunnallisista yrityksistä käytiin elinkeinoministeri Jim Matherin johdolla. Oli mielenkiintoista seurata, miten ministeri omakätisesti ja tietokoneavusteisesti laati mind map -karttaa käydyn keskustelun pohjalta! Matkan tavoitteet olivat 1) Kehitysideoiden simulointi: Mitä voimme oppia Skotlannin esimerkeistä erityisesti työpaikkojen luomisessa, alueellisessa kehittämisessä ja julkisen sektorin uudistamisessa? 2) Skotlannin yhteiskunnallisten yritysten politiikkaan tutustuminen: Mitkä poliittiset toimenpiteet voisivat olla avuksi Suomen seuraavan hallituksen yhteiskunnallisten yritysten politiikan kehittämisessä? 3) Verkostoituminen. Matkalle osallistui 15 teeman kannalta keskeistä asiantuntijaa eri puolilta maata, joka mahdollisti monipuolisen keskustelun aiheen ympäriltä. Konferenssi tarjosi mahdollisuuden luoda suhteita skotlantilaisiin päättäjiin, kentän toimijoihin ja Kanadan, Tanskan ja Australian edustajiin. Matkalle osallistui 16 henkilöä eri puolilta maata sosiaalialan järjestöistä, Sitrasta, ministeriöstä ja kunnista. Kiinnostavaa oli keskustella esimerkiksi Sitran rahoittamasta kokeilusta Tampereella Koukkuniemen vanhainkodissa, jossa vanhainkodin yksi osastoista muuttuisi yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Matkalla oli mukana sekä Sitrassa asiasta vastuussa oleva Jonna Stenman, Tampereen laitoshoidon johtaja Ella Suojalehto ja kokeilusta vastaava projektipäällikkö Outi Teittinen. Vaasasta ja Kokolasta mukana olivat työhön kuntoutukseen erikoistuneiden säätiöiden toiminnasta vastuussa olevat henkilöt, joille yhteiskunnallinen yrityksen perustaminen on yksi tulevaisuuden mahdollisuus. Nämä vain esimerkkinä niistä mahdollisuuksista, joita matka toi myös verkostoitumiselle täällä kotimaassa. CEiS alueellinen verkosto-organisaatio yhteiskunnallisten yritysten tukena Matka alkoi kokoontumisella CEIS:n tiloihin, jossa johtaja Gerry Higgins kertoi oman alueellisen organisaationsa toiminnasta ja yhteiskunnallisista yrityksistä ilmiönä Skotlannissa. Kaikki matkalaiset saivat kertoa myös omat odotuksensa. CEIS tarjoaa koulutusta ja asiantuntijatukea yksilöille, yhteisöille ja yrityksille yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevissa asioissa, ja sillä on myös laajat kansainväliset yhteydet. Seminaari, johon matkan päätteeksi osallistuimme, oli CEIS:n järjestämä. Saimme myös jo tässä tilaisuudessa mukaamme muistitikun, johon oli tallennettu vierailukohteidemme aineistoa. Tästä oli paljon hyötyä myös tämän matkakertomuksen kasaamisessa. 2
3 Organisaatio syntynyt Tony Blairin hallituksen aikana ja siellä työskentelee 55 henkilöä. Organisaatiomuodoltaan se on a company limited by guarantee, jonka on täytettävä tietyt kriteerit ja tästä johtuen se saa verohelpotuksia. Vierailukohteet Argyll Training Ltd. vajaatyökykyisiä kuntouttava ja työllistävä yritys Argyll Training ( perustettiin vuonna 1991 tukemaan yli 16-vuotiaiden työllistymistä ja koulutusta yhteistyössä muiden maaseudun toimijoiden kanssa. Innovatiiviset ohjelmat sisältävät mm. kurssitusta, ammattikoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja erityislasten ja aikuisten kokonaisvaltaista koulutusta. Argyll Training on voittanut useita ostopalvelusopimuksia keskushallinnon ohjelmista, kuten Skillseekers (ml. Get Ready for Work ja Modern Apprenticeships), New Deal Options ja Training for Work. Yritys toimi pienessä kaupungissa, jossa työntekijät kertoivat tuntevansa kaikki ja kaikki tuntevat heidät. Asiakkaita vierailuhetkellä oli 175. Hyvän paikallistuntemuksen pohjalta työharjoittelua ja työpaikkoja pystyttiin järjestämään hyvin monenlaisiin yrityksiin - yrityksellä ei itsellään ole mitään tuotannollista toimintaa vaan kaikki työpaikat etsitään paikkakunnan eri organisaatioista. Yrityksen johtoelin koostuu vapaaehtoisista osa eläkkeellä olevia, mutta tarkasti valittuja ja tehtävään kutsuttuja. Loch Fyne Oysters Ltd. - Osterifarmi Loch Fyne Oysters Ltd. ( on työntekijäomisteinen ja useita palkintoja voittanut yhteiskunnallinen yritys, joka on erikoistunut laadukkaan ja kestävän kehityksen mukaisen ruoan tuottamiseen ja tarjoamiseen. Se perustettiin 1970-luvun lopussa osteriviljelmäksi, josta kasvoi nopeasti Ison-Britannian suurin ostereiden tuottaja. Nykyisin se myy ostereita 22 maahan, ja siellä työskentelee yli 100 vakituista työntekijää. Jokainen työntekijä omistaa yrityksen osakkeita ja osallistuu päätöksentekoon työntekijöiden valitsemien johtajiensa kautta. Yhtiön hallitus perusti syyskuussa 2000 The Loch Fyne Trust-säätiön auttamaan köyhyyttä, edistämään koulutusta ja suojelemaan skotlantilaista luontoa. Säätiö tekee myös varainhankintaa syöpäsairaiden, koulujen, taide- ja kulttuuriorganisaatioiden hyväksi. Säätiö on kerännyt ja lahjoittanut varoja mm. merenrantojen puhdistukseen, syöpätutkimukseen, ympäristöystävällisten osterinkasvatusmenetelmien kehittämiseen, lasten päivähoidon järjestämiseen sekä tsunamin tuhoamien kalastajakylien jälleenrakentamiseen Intiassa. Farmilla oli erinomaista ruokaa tarjoava ravintola ja lähiruokaa myyvä kauppa. Samalla kun nautimme lounaan, saimme selostuksen yrityksen toiminnasta. Here We Are Kylätoimintaa ylläpitävä yritys Yritys perustettiin vuonna 1998 kehittämään paikallista kyläyhteisöä kestävällä tavalla. Sen innovatiivinen konsepti on pyrkiä häivyttämään keinotekoisesti he ja me -rajat (ei siis enää vierailija ja vierailtava, paikallinen ja muukalainen, vanha tai nuori) lisäämällä yhteisön sosiaalista pääomaa vuorovaikutuksen, historian ja koulutuksen kautta. Kylässä pysyvien asukkaiden määrä oli vähentynyt, mutta yhä enemmän on tullut tilalle loma-asukkaita. Konkreettisia hankkeita ovat mm. Argyll Collegen etäopintokeskus, kokoustilat, biomassa energia-projekti sekä kulttuuriperintö ja tiedotuskeskus. Hanketta pyörittää 10 hengen, paikallisista asukkaista koostuva komitea. Mieleen jäi esimerkiksi se, että yritys oli koonnut jokaisen talon osalta luettelon siinä vuosien saatossa asuneista henkilöstä ja tehnyt näin arvokasta kylän identiteettiä vahvistavaa työtä. Verkkosivut: Artikkeli: 3
4 Monet meistä olivat sitä mieltä, että vastaava toimintaa löytyy kyllä Suomenkin kylistä, mutta ne ovat joko hankerahoituksella tai järjestöjen ylläpitämiä. Vaikeaa oli nähdä mikä tässä oli liiketoimintaa - näytti toimivan hankepohjalta. Atlantis Leisure vapaa-ajankeskus Atlantis Leisure ( on menestyvä, yhteisön omistama vapaaajanpalveluja tuottava yhteiskunnallinen yritys. Yli 40 henkeä työllistävä yritys on merkittävä lisä alueen talouselämään se on vahvistanut paikkakunnan houkuttelevuutta, lisännyt asukkaiden liikuntaharrastuksia ja säästänyt julkisia varoja miljoonia puntia. Vapaa-ajankeskuksesta löytyy yhteisön kunnalta vuokraaman uimahallin lisäksi mm. viisi tenniskenttää, moderni kuntosali ja tanssistudioita, useita sisä- ja ulkopelikenttiä ja avoin päiväkoti. Liikevaihto on euroa, josta julkinen tuki on euroa. Toiminta-alueella asuu ihmistä, alue on harvaanasuttua ja julkinen sektori pystyy turvaamaan vain lakisääteiset palvelut. Liikuntatilatkin olivat uhattuina, koska paikallisilla viranomaisilla ei ollut tahtoa eikä rahaa eikä toiminta kiinnostanut kaupallisia toimijoita. Niinpä asukkaat päättivät toimia itse. Kunnan siihen asti hoitama uimahalli laitettiin remonttii,n ja sen ympärille rakennettiin monipuolinen liikunta- ja vapaa-ajan keskus Atlantis Leisure. Mielenkiintoista täällä kuten muuallakin oli se, miten yritystä johdetaan. Juridinen organisaatiomuoto oli Charity ja johtajat olivat vapaaehtoisia Board of Voluntary Directors. Tämä asiantuntijoista koostuva vapaaehtoisten hallitus linjaa toimintaa ja palkattu henkilökunta tekee työt. Talouden korostettiin olevan kunnossa, vaikka ulkopuolisen vierailijan oli hiukan vaikea ymmärtää mistä kaikesta tulot koostuvat. Sisäänpääsymaksu oli yksi punta ja kävijöitä oli asukaslukuun nähden valtaisa määrä eli kuukaudessa. Tämä ei kuitenkaan riitä ottaen huomioon että kiinteistöinvestoinnitkin olivat 3,5 milj.. Seinällä oli kyllä nähtävissä kaikkien niiden yritysten nimet, jotka olivat rahoittaneet yritystä ja ovensuussa oli laatikko, jonne jokainen ohikulkija saattoi jättää pienen lahjoituksen. Hyväntekeväisyysperinne on Britanniassa jotakin aivan muuta kuin muissa Euroopan maissa. Huomiota herätti sekin, että kunta oli luovuttanut rakennukset yrityksen käyttöön, joita yritys oli kyllä remontoinut ja laajentanut. Tällainen kunnan omaisuuden siirto yrityksellä ei Suomessa kävisi päinsä, vaikka tyhjeneviä kouluja ja päiväkoteja riittäisikin. Mull and Iona Community Trust - Kyläyhtiö MICT on vuonna 1997 perustettu itsenäinen jäsenpohjainen järjestö, jonka tavoitteena on taistella haja-asutusalueen, saariston, haasteita vastaan kestävän kehityksen mukaisesti. Mullin ja Ionan saarien asukkaille aikana järjestetyn kuulemisen perusteella oli selvää, että saarille kaivattiin yhteisöpohjaista kehittämiskeskusta, jonka vastuulla olisi sosiaalisten, fyysisten ja taloudellisten infrastruktuurien ja strategioiden kehittäminen. Organisaatiota johtaa 12 vapaaehtoisista koostuva hallitus ja siellä työskentelee 15 palkattua ihmistä. Jäsenmaksu on 5/vuosi/saaristolainen. Järjestö työskentelee saaristolaisten hyvinvoinnin puolesta ja pyrkii rakentavalla tavalla selvittämään taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristönsuojeluun liittyviä haasteita. Yrityksen palkattu toimitusjohtaja esitteli toimintaa ja harvoin on mahdollista kuulla yhtä innostuneesti omasta työstään kertovaa johtajaa. Johtaja oli rekrytoitu Lontoosta ja hänellä ei työhön liittyvä intohimo siis selittynyt kotiseuturakkaudella. Yrityksen missio oli yksinkertaisesti parannetaan elämisen laatua Mullin ja Ionan saarilla. Strategiana oli tehdä yhteistyötä saarten tarjoaminen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Hämmästyttävintä oli, miten monipuolisesti mis- 4
5 siota toteutettiin ja ehdottomasta asukkaiden ehdoilla, heidän kanssaan ja heitä kuunnellen. Kyläyhtiön tavoitteena oli lievittää köyhyyttä, parantaa saarten asukkaiden koulutustasoa (erityisesti nuoret ja työttömät), parantaa asumisolosuhteita, edistää yhteisön hyväksi tapahtuvaa yleishyödyllistä toimintaa, edistää saarten elinkeinoja, kauppaa ja teollisuutta, järjestää koulutusta, varsinkin työllistymistä edistävää koulutusta ja vaalia saarten ympäristöä. Tehtävät kuulostavatkin aivan samoilta kun suomalaisen kunnan tehtävät. ( Opintomatkalle osallistunut Maaseudun yhteistyöryhmän asiantuntija Ritva Pihlaja on lupautunut seuraamaan Kyläyhtiön toimintaa ja raportoiman siitä omilla verkkosivuillan. Glencoe Visitor Centre/The National Trust for Scotland - Luonnonsuojelu- ja kulttuurisäätiö The National Trust on valtakunnallinen luonnonsuojelu- ja kulttuurisäätiö, jonka skottilaisessa alueorganisaatiossa on yli jäsentä ( ja sen tarkoituksena on säilyttää luonto ja vanhat ympäristöt jälkipolville. Ekologisessa ja energiaa säästävässä Glencoen Visitor Centressä sijaitsee kahvila, kauppa ja koulutuskeskus. Metsänhoitajien ja kouluttajien lisäksi kaikilla on mahdollisuus osallistua säätiön vapaaehtoistoimintaan. ( ) Metsien omistaminen ja niiden virkistyskäytöstä huolehtiminen oli yksi tyypillinen yhteiskunnallisen yrityksen malli. Britanniassa on jopa lainsäädännöllä turvattu, että kyläläiset voivat itse lunastaa omistukseensa myyntiin tulevia maa-aloja, jos 75 % kyläläisistä äänestää sen puolesta. Suomalaisittain asia on vieras, koska meillä on jokamiehenoikeus metsien käyttöön. Ulkonaisesti paikka muistutti kovasti suomalaisia valtion rahoittamia luontokeskuksia. Arrochar Community Development Trust Vuonna 2003 perustetun yhteisöllisen kehitysjärjestön tavoitteena on edistää lähiyhteisöjen taloudellista hyvinvointia parantamalla paikallisia palveluja ja toimipaikkoja, lisäämällä vierailijamäärää sekä parantamalla liikenneyhteyksiä. ( Käytännössä kysymys oli kolmen kylän kehittämishankkeesta, jonka yhtenä tuloksena juuri valmistunut kylätalo. Realising Potential - Next Steps for Social Enterprise in Scotland konferenssi Konferenssi järjestettiin Glasgow Royal Concert Hall:ssa, joka rakennettiin Glasgown Euroopan kulttuuripääkaupunkivoiton kunniaksi Seminaariin osallistui 240 yhteiskunnallisten yritysten johtajaa, muuta työntekijää, tukijaa ja poliitikkoa visiomaan yhteiskunnallisten yritysten tulevaisuutta. Osalistujat ja puheenvuoronkäyttäjät olivat Kanadasta, Autraliasta, Suomesta, Tanskasta ja Britanniasta. Seminaarissa käytettiin hienoa yleisöä osallistavaa tekniikkaa, jota toivoisin sovellettavan myös täällä meillä. Yleisö istui noin 10 hengen pöydässä, jossa kussakin oli tietokone. Oman puheenvuoronsa jälkeen luennoitsija jäi paneeliin, kukin pöytäkunta porisi jonkun aikaa keskenään ja naputteli sen jälkeen panelisteille tietokoneella kysymyksiä, joista puheenjohtaja valitsi mielestään kiintoisimmat ja osoitti ne puhujan vastattavaksi. Seinälle heijastuivat kaikki kysymykset. Vaikka päivän mittaan puheenvuoroja oli paljon, hyvän tekniikan ansioista ja jälkeenpäin toimitetun aineiston pohjalta puheenvuoroista sai paljon irti. Tauoilla oli mahdollisuus tutustua aulatiloihin levittäytyneiden yhteiskunnallisten yritysten toimintaan. Ihastusta herätti esimerkiksi koulu- 5
6 laisten perustama yritys, jossa he pitivät koululla kauppaa ja käyttivät voiton kehitysmaiden lasten hyväksi. Seminaari oli Skotlannin yhteiskunnallisten yritysten CEIS:n järjestämä ja seminaarin aineisto löytyy heidän sivuiltaan ( Yleistietoa yhteiskunnallisista yrityksistä Britanniassa Asiantuntevien matkaoppaiden Anne ja Jonathan Blandin ansiosta saimme runsaasti myös yleistietoa yhteiskunnallisten yritysten laajuudesta, kehittymisestä, organisointimuodoista ja muusta. Keskustelut myös matkalaisten kanssa olivat avartavia, koska jokainen arvioi näkemäänsä omasta työympäristöstään käsin. Vierailukohteet olivat maaseutupainotteisia, ja siksi laajemman käsityksen asiasta saisi tutustumalla myös kesäkuisen Lontooseen suuntautuneen opintomatkan aineistoon. Britanniassa yhteiskunnallinen yritys (Social Enterprise) määritellään seuraavasti: Yhteiskunnallinen yritys on liiketoimintamalli, jonka tavoitteet ovat yhteiskunnallisia ja jonka voitto investoidaan takaisin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi joko itse yrityksessä tai sen lähiyhteisössä. Osakkeenomistajien tai omistajan voiton maksimointi ei ole sen päätarkoitus. Suomalaisittain ei ole helppo nähdä eroa meillä toimivien järjestöjen, osuuskuntien tai peräti kunnan toimintaan. Kaikki toimivat yhteisen hyvän eteen eivätkä pyri voittoon. Britanniassakin organisaatiomuodot ovat moninaiset ja melko vaikea oli ymmärtää, millä tavalla niitä itse asiassa verotuksessa kohdellaan. Yrittäjät valitsevat sen mallin, joka parhaiten sopii heidän arvomaailmaansa sekä yrityksen sosiaalisiin tavoitteisiin. Valintaan vaikuttavat myös reitit, joilla yrityksen perustamiseen on päädytty, rahoitus, mahdolliset veronkevennykset sekä tapa, jolla sidosryhmät aiotaan sitouttaa yritykseen. Yleisimmät yhteiskunnallisten yritysten käyttämät muodot ovat osakeyhtiöperäiset mallit, joissa omistajuus tai vastuu perustuu jäsenyyteen ja rajoitettuun takaukseen, ei omistukseen (company limited by guarantee), osakkeiden rajoitettuun omistukseen (company limited by shares). Mikäli Oy-muotoa käytetään, yhtiöjärjestykseen kirjataan yrityksen yhteiskunnalliset, sosiaaliset tai ympäristölliset tavoitteet selkeästi. Ainakin useimmilla niillä yrityksillä, joissa vierailimme, oli myös charity-status. Yhteisöedun yritysmuoto (CIC, community interest company) suunniteltiin erityisesti yhteiskunnallisia yrityksiä varten vuonna Näitä yrityksiä on nykyisin noin Rekisteröityäkseen CIC joutuu muiden tavallisten yrityskriteerien lisäksi läpäisemään yhteisöetutestin. CICyritysten on vuosittain laadittava raportti, josta ilmenee kuinka yritys on vuoden aikana palvellut yhteisöä. Mikäli yritys lakkautetaan, jäljellä olevat varat on ohjattava toiselle CIC:lle tai hyväntekeväisyysjärjestölle. Toinen juridinen yhteiskunnallisten yritysten muoto on taloudellinen yhdistys, jonka laki laadittiin vuonna Näitä on kahdenlaisia: aito osuuskunta ja yhteisöedun yhdistys. Nämä ovat demokraattisia, jäsenten omistukseen perustuvia malleja, joita säätelee oma rekisterinsä. Yhteisöedun yhdistys perustetaan koko yhteisön, ei yksittäisen jäsenen hyväksi. Malli saa myös joitakin verohyötyjä. Jo pelkästään tämä juridisten muotojen moninaisuus kertoo siitä, että yhteiskunnalliset yritykset eivät ole syntyneet yhden lainsäädännön pohjalta vaan taustalla on monta eri kehityspolkua, joita hallitus on ohjelmallisesti vahvistanut. Hallitus on myös tukenut mm. alueellisten verkostoorganisaatioiden syntyä, jotka kouluttavat, konsultoivat ja välittävät tietoa yritysten kesken. Hallitus on organisoinut myös yhteiskunnallisten yritysten tutkimusta ja sillä tavoin pyrkii vahvistamaan parhaiden käytäntöjen tunnistamista ja leviämistä. 6
7 Isossa-Britanniassa on jo yli yhteiskunnallista yritystä ja niissä työskentelee työntekijää. Yritysten vaikutus talouteen on noin 27 miljardia euroa. Niiden merkitys on kasvamassa erityisesti julkisen palvelutuotannon piirissä. Oikeus pyytää -ohjelmalla yrityksiä terveydenhuoltoon Terveydenhuoltoon on luotu varsin radikaali Oikeus Pyytää -ohjelma. Ohjelmassa perusterveydenhoidon työntekijöillä on annettu Oikeus pyytää eli lupa perustaa yhteiskunnallinen yritys, mikäli he pystyvät osoittamaan palvelujen parantuvan tätä kautta. Mikäli oikeuden pyytämisestä seuraa yrityksen perustaminen, yritykselle taataan ostopalvelusopimus ilman kilpailua viiteen vuoteen asti. Tässä hallituksen visiossa määriteltiin palvelujen uudistamisstrategia, joka perustuisi henkilökunnan voimaannuttamiseen ja potilaan valinnanvapauden periaatteille. Raportti esitti useita suosituksia, joiden tarkoituksena olisi avata markkinoita uusille yhteiskunnallisille yrityksille. Tärkeimmät kohdat Oikeus pyytää -ohjelmassa ovat: Apua yrityksen perustamiseen voi saada investointirahastosta Yritykselle taataan ostopalvelusopimus ilman kilpailua viiteen vuoteen asti Yhteiskunnalliseen yritykseen siirtyvät julkisen terveydenhoidon työntekijät voivat pitää eläkkeensä Maaliskuussa 2010 Oikeus pyytää -ohjelman eri vaiheissa oli 96 hyvin erikokoista ryhmää. Joukossa on jopa yksikkö, jonka tavoitteena on perustaa työntekijää palkkaava uusi yhteiskunnallinen yritys, jonka liikevaihto tulisi olemaan 137 milj. euroa. Osa taas suunnitteli palkkaavansa viisi sairaanhoitajaa ja operoivansa reilun miljoonan liikevaihdolla. Investointirahaston tarkoitus on rahoitta lähinnä yrityssuunnittelua, konsulttien ja lakimiesten palkkaamista, mutta myös alkupääoman ja tietoliikenteen investointeja. Aivan sopuisasti asia ei ole edennyt vaan työntekijäliitoilta on tullut vastustusta, joka on kiihtynyt lähestyvien parlamenttivaalien alla. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 22/2010). Matkalle osallistuivat Aschan Hanna, vanhusten palvelujen toimialajohtaja Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Hytönen Jarmo, projektipäällikkö Witas Oy Karjalainen Jari, vanhempi tutkija Aalto-yliopisto Linkosalo Eeva, projektisihteeri Manna ry Linna Helka, toimitusjohtaja Jupiter Säätiö Lukkarinen Margita, toimitusjohtaja Kokkotyö Säätiö Marjamäki Pirjo, johtaja Socca, pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Markkanen Kirsi, kehittämispäällikkö Tehy ry Monto Merja, projektipäällikkö Manna ry Pellikka Marja-Leena, toiminnanjohtaja Manna ry Pihlaja Ritva, tutkija, projektipäällikkö YTR 1 Seppelin Markus, ylitarkastaja, STM Suojalehto Ella, laitoshoidon johtaja Tampereen kaupunki Stenman Jonna, johtava asiantuntija Sitra Teittinen Outi, projektipäällikkö Tampereen kaupunki, Koukkuniemi 7
8 Ritva Pihlajan Elävä ja informatiivinen matkakertomus löytyy Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän sivuilta osoitteesta _Matkaraportti_Ritva_Pihlaja_tulostusversio.pdf Kertomusta on hyödynnetty myös tässä. Ryhmäkuva Skotlannin nummilla 8
Yhteiskunnalliset yritykset
Yhteiskunnalliset yritykset Skotlannin maaseudulla Opintomatka 30.8.-3.9.2010 30.8. 3.9.2010 Ritva Pihlaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä Asiantunteva ja monipuolinen ryhmä
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys
Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian
LisätiedotOpintomatkan tavoitteet
Opintomatkan tavoitteet tutustua Skotlannin maaseudulla toimiviin yhteiskunnallisiin yrityksiin tutustua Skotlannin yhteiskunnallisten yritysten politiikkaan hahmottaa, mitä Skotlannin esimerkeistä ja
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa
Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä
LisätiedotYHTEISÖTALOUS JA YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS. Kokkolan Yliopistokeskus Margita Lukkarinen, Kokkotyö-säätiö
YHTEISÖTALOUS JA YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS Kokkolan Yliopistokeskus 19-20.10 2012 Margita Lukkarinen, Kokkotyö-säätiö YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS TEM teettänyt selvityksen yhteiskunnallisten yritysten
LisätiedotOPINTORETKI. Tutustuminen Skotlannin yhteiskunnallisten yritysten sektoriin
Tutustuminen Skotlannin yhteiskunnallisten yritysten sektoriin Opintoretki 29.08. 02.09.2010 Tutustuminen Skotlannin yhteiskunnallisiin yrityksiin ja politiikkaan Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamalli
LisätiedotYhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset Suomessa
Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi
Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen
LisätiedotMerkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula
Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015
Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukunnat
Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotYhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.
Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotTerveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy
Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKolmas sektori maaseutukunnissa
Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea
LisätiedotEsi4elyssä Yhteiskunnallinen yritys ja vaikutusten mittaaminen - Tulostähti
Yhteiskunnallisen yrityksen iltapäivä Pirkanmaan lii4o 26.8.2014 Social Business InternaAonal Oy Anne Bland Esi4elyssä Yhteiskunnallinen yritys ja vaikutusten mittaaminen - Tulostähti Määritelmästä edelleen
LisätiedotPOLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma
POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma SOSIAALINEN YRITYS Yritys, jonka tavoitteena on kannattavan liiketoiminnan ohella
LisätiedotYhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2.
Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?
Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!
Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotYhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski
Yhteiskunnallinen yrittäjyys Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari 7.2.2017 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti 29.5.2017 1 Kaiken takana on kehittämishanke
Lisätiedoton rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotSYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013
SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotAktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen
Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien
LisätiedotSKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA
SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA TAUSTAA 20 hengen delegaatio vieraili Skotlannin Edinburghissa ja Glasgow ssa maaliskuussa 2013. Matkan tavoitteena oli tutustua hallintojärjestelmään,
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen
Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen Koukkuniemi 2020 hankkeen tavoitteet Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen henkilöstön kiinnostuksen
LisätiedotEktakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus
LisätiedotYhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset
Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak
Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotYhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta
Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta
LisätiedotYhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa
Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat
LisätiedotKolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotTyöpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014
Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE. Ilmainen palvelu, jota hyödyntävät helposti sekä käyttäjät että järjestöt
1 LEHDISTÖTIEDOTE Mistä kaikki alkoi? https://www.helpfreely.org/fi Helpfreely.org on Help Freely Foundationin ensimmäinen projekti: solidaarinen aloite, joka on syntynyt sen perustajan, Guillaume Renaultin,
LisätiedotSosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt
Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen
LisätiedotSuomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa.
Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2018 yhdistys vietti 30-vuotis juhlavuotta. Franchising kasvaa
LisätiedotOsuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia
Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan
LisätiedotEktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot
LisätiedotSihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!
Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa!
Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Ohjelma 9.00-9.10 Tervetuloa koulutukseen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Työeläkeyhtiö Varma 9.10-9.30 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden
LisätiedotYrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen
1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotSuomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi
Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys vietti 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotEskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen. Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry
Eskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry Taustaa Eskolan kylä sijaitsee Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla 12
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotSuomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki
Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotSuomalainen työ ja sen merkitys , Tero Lausala & Marko Ilvonen
Suomalainen työ ja sen merkitys 23.11.2018, Tero Lausala & Marko Ilvonen 106 vuotta suomalaisen työn puolesta Kotimaisen Työn Liitto perustettiin 1912 Vuonna 1917 ensimmäinen alkuperämerkki Avainlippu
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla
Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,
LisätiedotMetsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot
Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotSote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi
Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto ja valmiusyksikkö 1 17.5.2017 - Uusi sote-rakenne 1.1.2019 2 17.5.2017 - - Uuden
LisätiedotBrändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen
Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen
LisätiedotMaaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies
Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat
LisätiedotPaikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi
Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotKeski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke
Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke Järjestökartoituksen tausta, tarkoitus ja toteutus Tässä yhteydessä
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta
Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Hanna Moilanen projektitutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
LisätiedotUUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen
12.11.2014 UUSIA Network Anne Bland Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12-14.11.2014 UUSIA Network Perustettu syksyllä 2014 (ent. Social Business International Oy) UUSIA Network Oy on yhteiskunnallinen
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana
Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKUUMA-johtokunta
KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön
LisätiedotYritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät
Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli
LisätiedotYrittämisestä, omistamisesta ja sijoittamisesta
Yrittämisestä, omistamisesta ja sijoittamisesta Marjo Miettinen, Enston omistaja ja hallituksen puheenjohtaja @marjomannu Sähköurakoitsijapäivät 22.11.2018 Tampere Mitä eroa on yrittäjällä, omistajalla
LisätiedotVaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.
Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä
LisätiedotNopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle
Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat
LisätiedotKASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
LisätiedotOSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy
OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy Yksin tai yhdessä osuuskunnan voi perustaa yksin, kaksin, kolmisin ylärajaa ei ole jäsen voi olla luonnollinen henkilö,
LisätiedotSuomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi
Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys viettää 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä
Lisätiedot16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous
16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotJULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ. KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.
JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.2019 1 Mikä KEINO-osaamiskeskus? o Kestävien ja innovatiivisten julkisten
LisätiedotYhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.
1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotJärjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet
Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Ilomantsi 17.11.2012 Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry Taustaa Kuntatalouden tarve Kasvava palvelukysyntä ja niukkenet resurssit Kuntarakenneuudistus Pitkät
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotSosiaalinen yritys. Case: PosiVire
Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotVALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?
VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotYhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi
Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin
Lisätiedot38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen
LisätiedotUusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1. tunnistaminen
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta
Lisätiedot