Tutustuminen Skotlannin yhteiskunnallisiin yrityksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutustuminen Skotlannin yhteiskunnallisiin yrityksiin 30.8. 3.9.2010"

Transkriptio

1 Johtaja Pirjo Marjamäki, Socca MATKAKERTOMUS Tutustuminen Skotlannin yhteiskunnallisiin yrityksiin Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämän tutustumismatkan tavoitteena oli löytää kehitysideoita, tutustua paikallisiin yhteiskunnallisiin yrityksiin ja verkostoitua. Britanniassa julkisten palvelujen uudistusaalto on saatu liikkeelle erilaisin keskushallinnon toimenpitein, mutta myös ajan henki on ollut otollinen. Näimme useita kohteita, joissa yrittäjähenkiset ihmiset ovat luoneet käytännönläheisiä ratkaisuja paikallisesti kohtaamiinsa ongelmiin. Social Enterprise on Briteissä hyvin tunnettu käsite, ja nykyisin jo ihmistä työskentelee näissä yrityksissä. Toimialoja on laidasta laitaan - hoiva-ala on suosittu, samoin erilaiset maaseudun elinoloja parantavat, työpaikkoja ja kuntoutusta järjestävät tai ympäristöä suojelevat yritykset. Yhteistä kaikille on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, demokraattinen johtaminen, voiton jakaminen mutta kuitenkin markkinoilla toimiminen. Briteissä ehkä radikaalein palveluja uudistava tekijä on ollut Oikeus Pyytää -ohjelma. Ohjelmassa perusterveydenhoidon työntekijöillä on annettu Oikeus pyytää eli lupa perustaa yhteiskunnallinen yritys, mikäli he pystyvät osoittamaan palvelujen parantuvan tätä kautta. Mikäli oikeuden pyytämisestä seuraa yrityksen perustaminen, yritykselle taataan ostopalvelusopimus ilman kilpailua viiteen vuoteen asti. Tutustumiskäyntien lisäksi osallistuimme antoisaan Realising Potential - Next Steps for Social Enterprise in Scotland -konferenssiin. Matkan tavoitteet ja isäntäorganisaatio... 2 Vierailukohteet... 3 Argyll Training Ltd. vajaatyökykyisiä kuntouttava ja työllistävä yritys... 3 Loch Fyne Oysters Ltd. - Osterifarmi... 3 Here We Are Kylätoimintaa ylläpitävä yritys... 3 Atlantis Leisure vapaa-ajankeskus... 4 Mull and Iona Community Trust - Kyläyhtiö... 4 Glencoe Visitor Centre/The National Trust for Scotland - Luonnonsuojelu- ja kulttuurisäätiö... 5 Arrochar Community Development Trust... 5 Realising Potential - Next Steps for Social Enterprise in Scotland konferenssi... 5 Yleistietoa yhteiskunnallisista yrityksistä Britanniassa... 6 Oikeus pyytää -ohjelmalla yrityksiä terveydenhuoltoon... 7

2 Matkan tavoitteet ja isäntäorganisaatio Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamalli on herättänyt Suomessa suurta kiinnostusta. Yhteiskunnallinen yritys - ratkaisu luvun haasteisiin - Ison-Britannian malli ja sen kokemukset julkaistiin toukokuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuna. Julkaisun on tehnyt Jonathan ja Anne Bland, jotka yhdessä pyörittävät Social Business International -nimistä yritystä. Jonathan Bland on Britannian yhteiskunnallisten yritysten katto-organisaation Social Enterprise Coalitionin perustaja ja toimii nyt Suomessa TEM:n asiantuntijana yhteiskunnallisia yrityksiä koskevissa kysymyksissä. He vastasivat myös tämän opintomatkan sisällöstä ja järjestelyistä ja tekivät sen erinomaisesti. Social Business Internationalin ensimmäinen yhteiskunnallisten yritysten opintomatka Britanniaan tehtiin kesäkuussa ja silloin kohteena olivat Lontoossa sijaitsevat pääosin hoiva-alan yhteiskunnalliset yritykset. Matka myytiin nopeasti loppuun ja jäin odottamaan seuraava. Seuraava järjestettiinkin elo syyskuun vaihteessa Skotlantiin, ja opintomatka keskittyi maaseudulla toimiviin yhteiskunnallisiin yrityksiin. Matkan päätteeksi osallistuimme aihetta käsittelevään konferenssiin Realising Potential - Next Steps for Social Enterprise in Scotland. Seminaaria edeltävänä iltana meillä oli kunnia osallistua pienen piirin kutsuseminaariin, jossa keskustelua yhteiskunnallisista yrityksistä käytiin elinkeinoministeri Jim Matherin johdolla. Oli mielenkiintoista seurata, miten ministeri omakätisesti ja tietokoneavusteisesti laati mind map -karttaa käydyn keskustelun pohjalta! Matkan tavoitteet olivat 1) Kehitysideoiden simulointi: Mitä voimme oppia Skotlannin esimerkeistä erityisesti työpaikkojen luomisessa, alueellisessa kehittämisessä ja julkisen sektorin uudistamisessa? 2) Skotlannin yhteiskunnallisten yritysten politiikkaan tutustuminen: Mitkä poliittiset toimenpiteet voisivat olla avuksi Suomen seuraavan hallituksen yhteiskunnallisten yritysten politiikan kehittämisessä? 3) Verkostoituminen. Matkalle osallistui 15 teeman kannalta keskeistä asiantuntijaa eri puolilta maata, joka mahdollisti monipuolisen keskustelun aiheen ympäriltä. Konferenssi tarjosi mahdollisuuden luoda suhteita skotlantilaisiin päättäjiin, kentän toimijoihin ja Kanadan, Tanskan ja Australian edustajiin. Matkalle osallistui 16 henkilöä eri puolilta maata sosiaalialan järjestöistä, Sitrasta, ministeriöstä ja kunnista. Kiinnostavaa oli keskustella esimerkiksi Sitran rahoittamasta kokeilusta Tampereella Koukkuniemen vanhainkodissa, jossa vanhainkodin yksi osastoista muuttuisi yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Matkalla oli mukana sekä Sitrassa asiasta vastuussa oleva Jonna Stenman, Tampereen laitoshoidon johtaja Ella Suojalehto ja kokeilusta vastaava projektipäällikkö Outi Teittinen. Vaasasta ja Kokolasta mukana olivat työhön kuntoutukseen erikoistuneiden säätiöiden toiminnasta vastuussa olevat henkilöt, joille yhteiskunnallinen yrityksen perustaminen on yksi tulevaisuuden mahdollisuus. Nämä vain esimerkkinä niistä mahdollisuuksista, joita matka toi myös verkostoitumiselle täällä kotimaassa. CEiS alueellinen verkosto-organisaatio yhteiskunnallisten yritysten tukena Matka alkoi kokoontumisella CEIS:n tiloihin, jossa johtaja Gerry Higgins kertoi oman alueellisen organisaationsa toiminnasta ja yhteiskunnallisista yrityksistä ilmiönä Skotlannissa. Kaikki matkalaiset saivat kertoa myös omat odotuksensa. CEIS tarjoaa koulutusta ja asiantuntijatukea yksilöille, yhteisöille ja yrityksille yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevissa asioissa, ja sillä on myös laajat kansainväliset yhteydet. Seminaari, johon matkan päätteeksi osallistuimme, oli CEIS:n järjestämä. Saimme myös jo tässä tilaisuudessa mukaamme muistitikun, johon oli tallennettu vierailukohteidemme aineistoa. Tästä oli paljon hyötyä myös tämän matkakertomuksen kasaamisessa. 2

3 Organisaatio syntynyt Tony Blairin hallituksen aikana ja siellä työskentelee 55 henkilöä. Organisaatiomuodoltaan se on a company limited by guarantee, jonka on täytettävä tietyt kriteerit ja tästä johtuen se saa verohelpotuksia. Vierailukohteet Argyll Training Ltd. vajaatyökykyisiä kuntouttava ja työllistävä yritys Argyll Training (www.argyll-training.co.uk) perustettiin vuonna 1991 tukemaan yli 16-vuotiaiden työllistymistä ja koulutusta yhteistyössä muiden maaseudun toimijoiden kanssa. Innovatiiviset ohjelmat sisältävät mm. kurssitusta, ammattikoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja erityislasten ja aikuisten kokonaisvaltaista koulutusta. Argyll Training on voittanut useita ostopalvelusopimuksia keskushallinnon ohjelmista, kuten Skillseekers (ml. Get Ready for Work ja Modern Apprenticeships), New Deal Options ja Training for Work. Yritys toimi pienessä kaupungissa, jossa työntekijät kertoivat tuntevansa kaikki ja kaikki tuntevat heidät. Asiakkaita vierailuhetkellä oli 175. Hyvän paikallistuntemuksen pohjalta työharjoittelua ja työpaikkoja pystyttiin järjestämään hyvin monenlaisiin yrityksiin - yrityksellä ei itsellään ole mitään tuotannollista toimintaa vaan kaikki työpaikat etsitään paikkakunnan eri organisaatioista. Yrityksen johtoelin koostuu vapaaehtoisista osa eläkkeellä olevia, mutta tarkasti valittuja ja tehtävään kutsuttuja. Loch Fyne Oysters Ltd. - Osterifarmi Loch Fyne Oysters Ltd. (www.lochfyne.com) on työntekijäomisteinen ja useita palkintoja voittanut yhteiskunnallinen yritys, joka on erikoistunut laadukkaan ja kestävän kehityksen mukaisen ruoan tuottamiseen ja tarjoamiseen. Se perustettiin 1970-luvun lopussa osteriviljelmäksi, josta kasvoi nopeasti Ison-Britannian suurin ostereiden tuottaja. Nykyisin se myy ostereita 22 maahan, ja siellä työskentelee yli 100 vakituista työntekijää. Jokainen työntekijä omistaa yrityksen osakkeita ja osallistuu päätöksentekoon työntekijöiden valitsemien johtajiensa kautta. Yhtiön hallitus perusti syyskuussa 2000 The Loch Fyne Trust-säätiön auttamaan köyhyyttä, edistämään koulutusta ja suojelemaan skotlantilaista luontoa. Säätiö tekee myös varainhankintaa syöpäsairaiden, koulujen, taide- ja kulttuuriorganisaatioiden hyväksi. Säätiö on kerännyt ja lahjoittanut varoja mm. merenrantojen puhdistukseen, syöpätutkimukseen, ympäristöystävällisten osterinkasvatusmenetelmien kehittämiseen, lasten päivähoidon järjestämiseen sekä tsunamin tuhoamien kalastajakylien jälleenrakentamiseen Intiassa. Farmilla oli erinomaista ruokaa tarjoava ravintola ja lähiruokaa myyvä kauppa. Samalla kun nautimme lounaan, saimme selostuksen yrityksen toiminnasta. Here We Are Kylätoimintaa ylläpitävä yritys Yritys perustettiin vuonna 1998 kehittämään paikallista kyläyhteisöä kestävällä tavalla. Sen innovatiivinen konsepti on pyrkiä häivyttämään keinotekoisesti he ja me -rajat (ei siis enää vierailija ja vierailtava, paikallinen ja muukalainen, vanha tai nuori) lisäämällä yhteisön sosiaalista pääomaa vuorovaikutuksen, historian ja koulutuksen kautta. Kylässä pysyvien asukkaiden määrä oli vähentynyt, mutta yhä enemmän on tullut tilalle loma-asukkaita. Konkreettisia hankkeita ovat mm. Argyll Collegen etäopintokeskus, kokoustilat, biomassa energia-projekti sekä kulttuuriperintö ja tiedotuskeskus. Hanketta pyörittää 10 hengen, paikallisista asukkaista koostuva komitea. Mieleen jäi esimerkiksi se, että yritys oli koonnut jokaisen talon osalta luettelon siinä vuosien saatossa asuneista henkilöstä ja tehnyt näin arvokasta kylän identiteettiä vahvistavaa työtä. Verkkosivut: Artikkeli: 3

4 Monet meistä olivat sitä mieltä, että vastaava toimintaa löytyy kyllä Suomenkin kylistä, mutta ne ovat joko hankerahoituksella tai järjestöjen ylläpitämiä. Vaikeaa oli nähdä mikä tässä oli liiketoimintaa - näytti toimivan hankepohjalta. Atlantis Leisure vapaa-ajankeskus Atlantis Leisure (www.atlantisleisure.co.uk) on menestyvä, yhteisön omistama vapaaajanpalveluja tuottava yhteiskunnallinen yritys. Yli 40 henkeä työllistävä yritys on merkittävä lisä alueen talouselämään se on vahvistanut paikkakunnan houkuttelevuutta, lisännyt asukkaiden liikuntaharrastuksia ja säästänyt julkisia varoja miljoonia puntia. Vapaa-ajankeskuksesta löytyy yhteisön kunnalta vuokraaman uimahallin lisäksi mm. viisi tenniskenttää, moderni kuntosali ja tanssistudioita, useita sisä- ja ulkopelikenttiä ja avoin päiväkoti. Liikevaihto on euroa, josta julkinen tuki on euroa. Toiminta-alueella asuu ihmistä, alue on harvaanasuttua ja julkinen sektori pystyy turvaamaan vain lakisääteiset palvelut. Liikuntatilatkin olivat uhattuina, koska paikallisilla viranomaisilla ei ollut tahtoa eikä rahaa eikä toiminta kiinnostanut kaupallisia toimijoita. Niinpä asukkaat päättivät toimia itse. Kunnan siihen asti hoitama uimahalli laitettiin remonttii,n ja sen ympärille rakennettiin monipuolinen liikunta- ja vapaa-ajan keskus Atlantis Leisure. Mielenkiintoista täällä kuten muuallakin oli se, miten yritystä johdetaan. Juridinen organisaatiomuoto oli Charity ja johtajat olivat vapaaehtoisia Board of Voluntary Directors. Tämä asiantuntijoista koostuva vapaaehtoisten hallitus linjaa toimintaa ja palkattu henkilökunta tekee työt. Talouden korostettiin olevan kunnossa, vaikka ulkopuolisen vierailijan oli hiukan vaikea ymmärtää mistä kaikesta tulot koostuvat. Sisäänpääsymaksu oli yksi punta ja kävijöitä oli asukaslukuun nähden valtaisa määrä eli kuukaudessa. Tämä ei kuitenkaan riitä ottaen huomioon että kiinteistöinvestoinnitkin olivat 3,5 milj.. Seinällä oli kyllä nähtävissä kaikkien niiden yritysten nimet, jotka olivat rahoittaneet yritystä ja ovensuussa oli laatikko, jonne jokainen ohikulkija saattoi jättää pienen lahjoituksen. Hyväntekeväisyysperinne on Britanniassa jotakin aivan muuta kuin muissa Euroopan maissa. Huomiota herätti sekin, että kunta oli luovuttanut rakennukset yrityksen käyttöön, joita yritys oli kyllä remontoinut ja laajentanut. Tällainen kunnan omaisuuden siirto yrityksellä ei Suomessa kävisi päinsä, vaikka tyhjeneviä kouluja ja päiväkoteja riittäisikin. Mull and Iona Community Trust - Kyläyhtiö MICT on vuonna 1997 perustettu itsenäinen jäsenpohjainen järjestö, jonka tavoitteena on taistella haja-asutusalueen, saariston, haasteita vastaan kestävän kehityksen mukaisesti. Mullin ja Ionan saarien asukkaille aikana järjestetyn kuulemisen perusteella oli selvää, että saarille kaivattiin yhteisöpohjaista kehittämiskeskusta, jonka vastuulla olisi sosiaalisten, fyysisten ja taloudellisten infrastruktuurien ja strategioiden kehittäminen. Organisaatiota johtaa 12 vapaaehtoisista koostuva hallitus ja siellä työskentelee 15 palkattua ihmistä. Jäsenmaksu on 5/vuosi/saaristolainen. Järjestö työskentelee saaristolaisten hyvinvoinnin puolesta ja pyrkii rakentavalla tavalla selvittämään taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristönsuojeluun liittyviä haasteita. Yrityksen palkattu toimitusjohtaja esitteli toimintaa ja harvoin on mahdollista kuulla yhtä innostuneesti omasta työstään kertovaa johtajaa. Johtaja oli rekrytoitu Lontoosta ja hänellä ei työhön liittyvä intohimo siis selittynyt kotiseuturakkaudella. Yrityksen missio oli yksinkertaisesti parannetaan elämisen laatua Mullin ja Ionan saarilla. Strategiana oli tehdä yhteistyötä saarten tarjoaminen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Hämmästyttävintä oli, miten monipuolisesti mis- 4

5 siota toteutettiin ja ehdottomasta asukkaiden ehdoilla, heidän kanssaan ja heitä kuunnellen. Kyläyhtiön tavoitteena oli lievittää köyhyyttä, parantaa saarten asukkaiden koulutustasoa (erityisesti nuoret ja työttömät), parantaa asumisolosuhteita, edistää yhteisön hyväksi tapahtuvaa yleishyödyllistä toimintaa, edistää saarten elinkeinoja, kauppaa ja teollisuutta, järjestää koulutusta, varsinkin työllistymistä edistävää koulutusta ja vaalia saarten ympäristöä. Tehtävät kuulostavatkin aivan samoilta kun suomalaisen kunnan tehtävät. (www.mict.co.uk) Opintomatkalle osallistunut Maaseudun yhteistyöryhmän asiantuntija Ritva Pihlaja on lupautunut seuraamaan Kyläyhtiön toimintaa ja raportoiman siitä omilla verkkosivuillan. Glencoe Visitor Centre/The National Trust for Scotland - Luonnonsuojelu- ja kulttuurisäätiö The National Trust on valtakunnallinen luonnonsuojelu- ja kulttuurisäätiö, jonka skottilaisessa alueorganisaatiossa on yli jäsentä (www.nts.org.uk) ja sen tarkoituksena on säilyttää luonto ja vanhat ympäristöt jälkipolville. Ekologisessa ja energiaa säästävässä Glencoen Visitor Centressä sijaitsee kahvila, kauppa ja koulutuskeskus. Metsänhoitajien ja kouluttajien lisäksi kaikilla on mahdollisuus osallistua säätiön vapaaehtoistoimintaan. (www.glencoents.org.uk/visitor-centre-g.asp ) Metsien omistaminen ja niiden virkistyskäytöstä huolehtiminen oli yksi tyypillinen yhteiskunnallisen yrityksen malli. Britanniassa on jopa lainsäädännöllä turvattu, että kyläläiset voivat itse lunastaa omistukseensa myyntiin tulevia maa-aloja, jos 75 % kyläläisistä äänestää sen puolesta. Suomalaisittain asia on vieras, koska meillä on jokamiehenoikeus metsien käyttöön. Ulkonaisesti paikka muistutti kovasti suomalaisia valtion rahoittamia luontokeskuksia. Arrochar Community Development Trust Vuonna 2003 perustetun yhteisöllisen kehitysjärjestön tavoitteena on edistää lähiyhteisöjen taloudellista hyvinvointia parantamalla paikallisia palveluja ja toimipaikkoja, lisäämällä vierailijamäärää sekä parantamalla liikenneyhteyksiä. (www.arrocharandtarbet.co.uk). Käytännössä kysymys oli kolmen kylän kehittämishankkeesta, jonka yhtenä tuloksena juuri valmistunut kylätalo. Realising Potential - Next Steps for Social Enterprise in Scotland konferenssi Konferenssi järjestettiin Glasgow Royal Concert Hall:ssa, joka rakennettiin Glasgown Euroopan kulttuuripääkaupunkivoiton kunniaksi Seminaariin osallistui 240 yhteiskunnallisten yritysten johtajaa, muuta työntekijää, tukijaa ja poliitikkoa visiomaan yhteiskunnallisten yritysten tulevaisuutta. Osalistujat ja puheenvuoronkäyttäjät olivat Kanadasta, Autraliasta, Suomesta, Tanskasta ja Britanniasta. Seminaarissa käytettiin hienoa yleisöä osallistavaa tekniikkaa, jota toivoisin sovellettavan myös täällä meillä. Yleisö istui noin 10 hengen pöydässä, jossa kussakin oli tietokone. Oman puheenvuoronsa jälkeen luennoitsija jäi paneeliin, kukin pöytäkunta porisi jonkun aikaa keskenään ja naputteli sen jälkeen panelisteille tietokoneella kysymyksiä, joista puheenjohtaja valitsi mielestään kiintoisimmat ja osoitti ne puhujan vastattavaksi. Seinälle heijastuivat kaikki kysymykset. Vaikka päivän mittaan puheenvuoroja oli paljon, hyvän tekniikan ansioista ja jälkeenpäin toimitetun aineiston pohjalta puheenvuoroista sai paljon irti. Tauoilla oli mahdollisuus tutustua aulatiloihin levittäytyneiden yhteiskunnallisten yritysten toimintaan. Ihastusta herätti esimerkiksi koulu- 5

6 laisten perustama yritys, jossa he pitivät koululla kauppaa ja käyttivät voiton kehitysmaiden lasten hyväksi. Seminaari oli Skotlannin yhteiskunnallisten yritysten CEIS:n järjestämä ja seminaarin aineisto löytyy heidän sivuiltaan (www.ceis.org.uk) Yleistietoa yhteiskunnallisista yrityksistä Britanniassa Asiantuntevien matkaoppaiden Anne ja Jonathan Blandin ansiosta saimme runsaasti myös yleistietoa yhteiskunnallisten yritysten laajuudesta, kehittymisestä, organisointimuodoista ja muusta. Keskustelut myös matkalaisten kanssa olivat avartavia, koska jokainen arvioi näkemäänsä omasta työympäristöstään käsin. Vierailukohteet olivat maaseutupainotteisia, ja siksi laajemman käsityksen asiasta saisi tutustumalla myös kesäkuisen Lontooseen suuntautuneen opintomatkan aineistoon. Britanniassa yhteiskunnallinen yritys (Social Enterprise) määritellään seuraavasti: Yhteiskunnallinen yritys on liiketoimintamalli, jonka tavoitteet ovat yhteiskunnallisia ja jonka voitto investoidaan takaisin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi joko itse yrityksessä tai sen lähiyhteisössä. Osakkeenomistajien tai omistajan voiton maksimointi ei ole sen päätarkoitus. Suomalaisittain ei ole helppo nähdä eroa meillä toimivien järjestöjen, osuuskuntien tai peräti kunnan toimintaan. Kaikki toimivat yhteisen hyvän eteen eivätkä pyri voittoon. Britanniassakin organisaatiomuodot ovat moninaiset ja melko vaikea oli ymmärtää, millä tavalla niitä itse asiassa verotuksessa kohdellaan. Yrittäjät valitsevat sen mallin, joka parhaiten sopii heidän arvomaailmaansa sekä yrityksen sosiaalisiin tavoitteisiin. Valintaan vaikuttavat myös reitit, joilla yrityksen perustamiseen on päädytty, rahoitus, mahdolliset veronkevennykset sekä tapa, jolla sidosryhmät aiotaan sitouttaa yritykseen. Yleisimmät yhteiskunnallisten yritysten käyttämät muodot ovat osakeyhtiöperäiset mallit, joissa omistajuus tai vastuu perustuu jäsenyyteen ja rajoitettuun takaukseen, ei omistukseen (company limited by guarantee), osakkeiden rajoitettuun omistukseen (company limited by shares). Mikäli Oy-muotoa käytetään, yhtiöjärjestykseen kirjataan yrityksen yhteiskunnalliset, sosiaaliset tai ympäristölliset tavoitteet selkeästi. Ainakin useimmilla niillä yrityksillä, joissa vierailimme, oli myös charity-status. Yhteisöedun yritysmuoto (CIC, community interest company) suunniteltiin erityisesti yhteiskunnallisia yrityksiä varten vuonna Näitä yrityksiä on nykyisin noin Rekisteröityäkseen CIC joutuu muiden tavallisten yrityskriteerien lisäksi läpäisemään yhteisöetutestin. CICyritysten on vuosittain laadittava raportti, josta ilmenee kuinka yritys on vuoden aikana palvellut yhteisöä. Mikäli yritys lakkautetaan, jäljellä olevat varat on ohjattava toiselle CIC:lle tai hyväntekeväisyysjärjestölle. Toinen juridinen yhteiskunnallisten yritysten muoto on taloudellinen yhdistys, jonka laki laadittiin vuonna Näitä on kahdenlaisia: aito osuuskunta ja yhteisöedun yhdistys. Nämä ovat demokraattisia, jäsenten omistukseen perustuvia malleja, joita säätelee oma rekisterinsä. Yhteisöedun yhdistys perustetaan koko yhteisön, ei yksittäisen jäsenen hyväksi. Malli saa myös joitakin verohyötyjä. Jo pelkästään tämä juridisten muotojen moninaisuus kertoo siitä, että yhteiskunnalliset yritykset eivät ole syntyneet yhden lainsäädännön pohjalta vaan taustalla on monta eri kehityspolkua, joita hallitus on ohjelmallisesti vahvistanut. Hallitus on myös tukenut mm. alueellisten verkostoorganisaatioiden syntyä, jotka kouluttavat, konsultoivat ja välittävät tietoa yritysten kesken. Hallitus on organisoinut myös yhteiskunnallisten yritysten tutkimusta ja sillä tavoin pyrkii vahvistamaan parhaiden käytäntöjen tunnistamista ja leviämistä. 6

7 Isossa-Britanniassa on jo yli yhteiskunnallista yritystä ja niissä työskentelee työntekijää. Yritysten vaikutus talouteen on noin 27 miljardia euroa. Niiden merkitys on kasvamassa erityisesti julkisen palvelutuotannon piirissä. Oikeus pyytää -ohjelmalla yrityksiä terveydenhuoltoon Terveydenhuoltoon on luotu varsin radikaali Oikeus Pyytää -ohjelma. Ohjelmassa perusterveydenhoidon työntekijöillä on annettu Oikeus pyytää eli lupa perustaa yhteiskunnallinen yritys, mikäli he pystyvät osoittamaan palvelujen parantuvan tätä kautta. Mikäli oikeuden pyytämisestä seuraa yrityksen perustaminen, yritykselle taataan ostopalvelusopimus ilman kilpailua viiteen vuoteen asti. Tässä hallituksen visiossa määriteltiin palvelujen uudistamisstrategia, joka perustuisi henkilökunnan voimaannuttamiseen ja potilaan valinnanvapauden periaatteille. Raportti esitti useita suosituksia, joiden tarkoituksena olisi avata markkinoita uusille yhteiskunnallisille yrityksille. Tärkeimmät kohdat Oikeus pyytää -ohjelmassa ovat: Apua yrityksen perustamiseen voi saada investointirahastosta Yritykselle taataan ostopalvelusopimus ilman kilpailua viiteen vuoteen asti Yhteiskunnalliseen yritykseen siirtyvät julkisen terveydenhoidon työntekijät voivat pitää eläkkeensä Maaliskuussa 2010 Oikeus pyytää -ohjelman eri vaiheissa oli 96 hyvin erikokoista ryhmää. Joukossa on jopa yksikkö, jonka tavoitteena on perustaa työntekijää palkkaava uusi yhteiskunnallinen yritys, jonka liikevaihto tulisi olemaan 137 milj. euroa. Osa taas suunnitteli palkkaavansa viisi sairaanhoitajaa ja operoivansa reilun miljoonan liikevaihdolla. Investointirahaston tarkoitus on rahoitta lähinnä yrityssuunnittelua, konsulttien ja lakimiesten palkkaamista, mutta myös alkupääoman ja tietoliikenteen investointeja. Aivan sopuisasti asia ei ole edennyt vaan työntekijäliitoilta on tullut vastustusta, joka on kiihtynyt lähestyvien parlamenttivaalien alla. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 22/2010). Matkalle osallistuivat Aschan Hanna, vanhusten palvelujen toimialajohtaja Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Hytönen Jarmo, projektipäällikkö Witas Oy Karjalainen Jari, vanhempi tutkija Aalto-yliopisto Linkosalo Eeva, projektisihteeri Manna ry Linna Helka, toimitusjohtaja Jupiter Säätiö Lukkarinen Margita, toimitusjohtaja Kokkotyö Säätiö Marjamäki Pirjo, johtaja Socca, pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Markkanen Kirsi, kehittämispäällikkö Tehy ry Monto Merja, projektipäällikkö Manna ry Pellikka Marja-Leena, toiminnanjohtaja Manna ry Pihlaja Ritva, tutkija, projektipäällikkö YTR 1 Seppelin Markus, ylitarkastaja, STM Suojalehto Ella, laitoshoidon johtaja Tampereen kaupunki Stenman Jonna, johtava asiantuntija Sitra Teittinen Outi, projektipäällikkö Tampereen kaupunki, Koukkuniemi 7

8 Ritva Pihlajan Elävä ja informatiivinen matkakertomus löytyy Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän sivuilta osoitteesta _Matkaraportti_Ritva_Pihlaja_tulostusversio.pdf Kertomusta on hyödynnetty myös tässä. Ryhmäkuva Skotlannin nummilla 8

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

YHTEISÖTALOUS JA YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS. Kokkolan Yliopistokeskus Margita Lukkarinen, Kokkotyö-säätiö

YHTEISÖTALOUS JA YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS. Kokkolan Yliopistokeskus Margita Lukkarinen, Kokkotyö-säätiö YHTEISÖTALOUS JA YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS Kokkolan Yliopistokeskus 19-20.10 2012 Margita Lukkarinen, Kokkotyö-säätiö YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS TEM teettänyt selvityksen yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA TAUSTAA 20 hengen delegaatio vieraili Skotlannin Edinburghissa ja Glasgow ssa maaliskuussa 2013. Matkan tavoitteena oli tutustua hallintojärjestelmään,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Hanna Moilanen projektitutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12.11.2014 UUSIA Network Anne Bland Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12-14.11.2014 UUSIA Network Perustettu syksyllä 2014 (ent. Social Business International Oy) UUSIA Network Oy on yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta 19.4. Muurla Puheenvuoron keskeiset asiat Isoja muutoksia, hurjia haasteita Tulevaisuuden kunta perustuu

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus sosiaalityössä Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Sosiaalityön kehittämisen foorumi Socca

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri

Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri Perusteet ja tavoitteet Tiedotustilaisuus 22.1.2013 Suomi osuustoiminnallisin Maailmassa osuuskuntien jäsenyyksiä miljardi - työllistävät 100 miljoonaa ihmistä - 300

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011 Vuosi 2010 Yritysohjelmistojen kysyntä elpyi useilla markkinoilla Edelleen merkittäviä eroja eri markkinoiden kesken Liikevaihto nousi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

Directors Institute of Finland Hallitusammattilaiset ry

Directors Institute of Finland Hallitusammattilaiset ry Directors Institute of Finland Hallitusammattilaiset ry Johtamisen huippua seminaari Kiasma Maarit Aarni-Sirviö Kirsi Komi Trendejä yritysten hallitustyössä Hallitusten merkitys on kasvanut ja rooli muuttunut

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Säästöpankki vaikuttaa vastuullisesti sosiaalisessa mediassa

Säästöpankki vaikuttaa vastuullisesti sosiaalisessa mediassa Säästöpankki vaikuttaa vastuullisesti sosiaalisessa mediassa Tästä me tyypillisesti puhumme, kun vastuullisuus on teemana. Yhteistyö ja vuorovaikutus yrityksen eri sidosryhmien kanssa liiketoiminnan ei

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen tilannekatsaus Terveyttä Lapista -päivät 2.9.2015 Ylitarkastaja Kati Hokkanen Etunimi Sukunimi Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Väliraportti Lapin korkeakoulukonsernin toteuttamisesta

Väliraportti Lapin korkeakoulukonsernin toteuttamisesta Väliraportti Lapin korkeakoulukonsernin toteuttamisesta 1. SELVITYSTYÖN TAVOITE Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 05.04.2016 eri osapuolten toivomuksesta selvityshenkilön hakemaan ratkaisua Lapin ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Illallinen Teksti 1000 pöytäpaikkaa varattiin 2,7 minuutissa PakkaaIllallinen mukaan Teksti mukaan Naapurustojen ja jakamistalouden media

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Lahen aktiivien tapaaminen 26.11.2015 Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille 2010-2014 Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot