Rovaniemi. Näkymä Unarinkönkään harjualueelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rovaniemi. Näkymä Unarinkönkään harjualueelta"

Transkriptio

1 Rovaniemi Rovaniemen kaupungin alueella tutkittiin 21 POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta ja 55 muuta pohjavesialuetta sekä neljä muodostumaa, jotka eivät ole luokiteltuja pohjavesialueita. Tarkastelun perusteella 44:llä tutkitulla alueella on vähintään jossakin määrin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisema-arvoja, minkä perusteella ne luokiteltiin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiksi muodostumiksi. Liinastenkero-Sarvikero luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Rovaniemen kaupungissa oli kahdeksan Lapin harjututkimuksen (1983) arvokasta harjualuetta sekä yksi harjujensuojelualue, Syväojankangas. Yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain esitetään seuraavassa asetelmassa: Näkymä Unarinkönkään harjualueelta

2 Taulukko 1. Luokitellut arvokkaat harjualueet Rovaniemen kaupungin alueella.

3 Kuva 1. Rovaniemen kaupungissa tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos. Poroharju Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4

4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 36 km SSE, Narkauksen kylältä 13,5 km SW Poroharju on Kivalon vaarojen länsisivulle kerrostunut harjujaksoon kuuluva muodostuma, jossa on loivarinteisiä selänteitä ja niiden rinteillä ja päällä tuuli- ja rantakerrostumia; rantavalleja ja - tasanteita, keski- ja koillisosissa myös matalia dyynejä ja dyynivalleja. Eteläosa on melko matala, loivasti rantavallien vaikutuksesta aaltoileva tasanne. Länsireunassa on useita kaarevia rantavalleja, jotka jatkuvat matalina viereiselle suolle. Koillispäässä on Ylä-Konttijoen melko luonnontilainen uoma, joka on leikkautunut muodostumaan Poroharjun ja Kivalonnärhikön väliin. Rajaukseen kuuluu myös pieni osa Kivalonnärhikön kankaan eteläpäätä. Muodostuman korkeimmat kohdat ovat m ympäristön soita korkeammalla. Korkein laki on noin 145 m mpy. Kasvillisuus on kuivaa ja osin karua kangasmetsää, mustikka-variksenmarja-kanervakangasta ja poronjäkäläkangasta, muodostuman matalissa reunoissa myös kuivahkoa kangasta. Kaakkoissivun Luusualammen ympärillä on avointa nevaa ja puustoista suota. Eläimistössä havaittiin poro ja kulorastas. Eteläosan itäreunassa on erotuspaikka aitoineen. Erotuspaikan ympäristössä on vanhaa puustoa nuoremman männikön seassa. Muodostuma liittyy länsireunastaan ja pohjoispäästään Tuiskukivalon närheikön Naturaalueeseen. Alueella on kuusi kiinteää muinaisjäännöstä, asuinpaikkoja ja pyyntikuoppia, joihin liittyy kolme muinaisjäännösaluetta. Alueella on varsin merkittäviä luonnonympäristön maisemakuvallisia arvoja, jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja arkeologisen kulttuuriperinnön arvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

5 Kuva 2. Poroharjun arvokkaan harjualueen rajaus Saunaoja-Jäkäläkangas Pohjavesialuenumero: B Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 32 km SSE, Narkauksen kylältä 8 km SW

6 Saunakangas ja Jäkäläkangas ovat matalia, Saunakivalon länsisivulle kerrostuneita harjumuodostumia ja rantakerrostumia. Jäkäläkankaan korkeus on m mpy ja Saunakankaan m mpy. Tasanteiden päällä on loivia, hiekkaisia rantavalleja. Saunakankaan länsiosassa on itä-länsi - suuntainen 2-3 m korkea harjanne, joka on karkeampaa, kivistä ainesta. Kasvillisuus on kuivaa tai paikoin kuivahkoa kangasmetsää, matalimmissa osissa soistuvaa kangasta tai kangasrämettä. Jäkäläkankaan pohjoisosassa on kiinteä muinaisjäännös, ajoittamaton pyyntikuoppa ja siihen liittyvä pieni muinaisjäännösalue. Eläimistössä havaittiin poro. Alueella on jonkin verran maisemakuvallisia arvoja sekä jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

7 Kuva 3. Saunaoja-Jäkäläkangas, arvokkaan harjualueen rajaus Hietakangas Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 30 km SSE, Narkauksen kylältä 4 km SW

8 Hietakangas on Kivalon vaarojen länsisivulle kerrostunut harjujaksoon kuuluva muodostuma, deltamainen laajentuma, jonka tasanteilla ja rinteillä on edustavia tuuli- ja rantakerrostumia; melko kookkaita dyynejä, rantavalleja ja -tasanteita, dyynivalleja. Itäreunassa on virtaavan veden kuluttamia törmiä ja lyhyitä uomia. Korkeimmat tasanteet muodostuman itäosassa ovat noin 165 m mpy, pääosa muodostumasta m mpy. Harjannemainen kohouma itäosan tasanteen keskellä on m mpy. Korkeimman harjanteen reunassa on kivi- ja soravalli m mpy. Keskiosasta lounaaseen loivasti laskevalla rinteellä on rantavalleja m mpy sekä kaksi rantatasannetta m mpy välillä. Keskiosasta lounaaseen suuntautuvan harjanteen molemmilla puolilla on rantavalleja, pohjoispuolella myös dyynivalleja. Kookkaimmat dyynit ovat Hietakankaan pohjoisosan keskellä kalliokumpareiden luoteispuolella m mpy, pohjoisosan länsireunassa kookas rantadyyni m mpy sekä pohjoisreunassa m mpy. Eteläosan länsireunassa on dyynivalli noin 155 m mpy. Kasvillisuus on kuivaa variksenmarja-kanervatyypin kangasmetsää, hiekkaisimmilla alueilla jäkäläkangasta. Lounaisnurkassa on kuivahkon ja tuoreen kankaan sekametsää. Eläimistössä havaittiin poro, korppi, metso ja kulorastas. Alueen länsireuna on osaksi Kakariaavan soidensuojelualueella. Muodostuma sisältyy valtakunnallisesti arvokkaisiin tuuli- ja rantakerrostumiin. Lounaisreunassa on erotusaita, pohjoisosassa ampumarata ja metsästysmaja, itäreunassa Hietakankaanlammen rannalla vuokrakämppä. Alueella on kolme vanhaa maa-ainesten ottoaluetta. Alueella on luonnon merkittäviä kauneusarvoja sekä varsin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

9 Kuva 4. Hietakangas, arvokkaan harjualueen rajaus Aitamaa Pohjavesialuenumero: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 30 km SE, Narkauksen kylältä 3,8 km NE

10 Aitamaa on Kivalon selänteen luoteissivulle kerrostuneeseen harjujaksoon kuuluva, noin 2,8 km pitkä, lounaasta koilliseen suuntautuva muodostuma. Sen alueella on keskiosan loivarinteinen selänne, lounaisosan tasanteita ja niistä kohoava matala harjanne sekä koillisosan matala tasanne. Rinteillä on useita rantavalleja. Muodostuman korkein harjanne ja tasanne on noin m mpy. Matalin osa koillispään tasanteella on 135 m mpy. Korkeusero luoteispuolen suon pintaan on keskiosassa m. Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin ja jäkälätyypin kangasta, luoteisrinteellä ja koillispäässä variksenmarja-puolukkatyyppiä. Eläimistössä havaittiin poro. Keskiosan harjanteella on kiinteä muinaisjäännös, ajoittamattomia pyyntikuoppia sekä laajahko muinaisjäännösalue. Alueen lounaisosassa on erotusaita ja kota sekä Aitamaan talo peltoineen, koillispäässä peltoja. Keskiosan luoteisrinteellä on kaksi vanhaa maa-ainesten ottoaluetta, joista toiseen on rakennettu vedenottamo. Alueella on luonnon merkittäviä kauneusarvoja, jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä sekä arkeologisen kulttuuriperinnön arvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1-2, POSKI-luokka 1-2.

11 Kuva 5. Aitamaa, arvokkaan harjualueen rajaus Iso-Paljakka Pohjavesialuenumero: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 30 km SE, Narkauksen kylältä 11 km NE

12 Iso-Paljakan alue koostuu kahdesta, harjujaksoon kuuluvasta peräkkäisestä muodostumasta, Särkikankaasta ja Paljakkavaarasta. Noin 3,6 km pitkän alueen lounaispäässä on Särkikaiston kapea harjanne, joka laajenee ja kohoaa koilliseen Särkikankaan selännelaajentumaksi. Särkikankaan itäpuolella kapean harjanteen jälkeen kohoaa Paljakkavaaran massiivinen, kumpumainen, varsinkin eteläsivulta jyrkkärinteinen selännelaajentuma. Särkikankaan korkein kohta on noin 153 m mpy. Sen laella on rantavalleja. Paljakkavaaran laki, noin 165 m mpy, on m ympäröiviä soita korkeammalla. Rinteillä on runsaasti edustavia rantamuodostumia, tasanteita ja valleja m mpy. Muodostuman reunoilla on lampia, Särkilampi, Iso-Paljakka ja Pikku-Paljakka sekä pääosaksi avoin, rimpinen Särkiaapa. Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin kangasta, jossa poronjäkälikkölaikkuja on paikoin. Paljakkavaaran länsiosan suppapainanteissa on puustoista suota, samoin monin paikoin muodostuman liepeillä. Alueella on kahdeksan kiinteää muinaisjäännöstä, joista Paljakkavaaran etelärinteen tyvellä sijaitseva on kivikautinen asuinpaikka, muuta ajoittamattomia pyyntikuoppia. Särkikankaan pohjoisreunalla on maa-ainesalue, jossa ottaminen on päättynyt. Paljakkavaaran pohjoisrinteen kuopasta otetaan vielä maa-aineksia. Alueella on merkittävä kaunis maisemakuva ja luonnon merkittäviä kauneusarvoja sekä varsin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja arkeologisen kulttuuriperinnön arvoja. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1-2, POSKI-luokka 1-2. Kuva 6. Iso-Paljakka, arvokkaan harjualueen rajaus

13 Välikangas Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) 25,5 km SE, Narkauksen kylältä 7,5 km NNE Välikangas (Jokilamminkangas) on moreenipeitteinen laajentuma, joka ei näytä liittyvän mihinkään muodostumajaksoon. Keskiosan tasanteella on kivikkoinen lakiharjanne noin 135 m mpy. Korkeusero viereisen Jokilammen pintaan on noin 20 m. Laen itäreunassa on rantatörmä noin m mpy ja sen alapuolella useita rantavalleja. Pohjoisrinteellä on rantavalleja m mpy. Itäosan loivasti kumpuileva tasanne m mpy ja muodostuman itäkärjessä pohjavesialueen ulkopuolella on lohkareisia, noin 5 m korkeita kumpuja. Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin ja variksenmarja-puolukkatyypin kangasmetsää, puusto pääosin männikköä, osaksi melko iäkästä, jonkin verran keloja ja maalahopuuta. Matalassa länsiosassa on kangasrämettä ja itäosan painanteissa isovarpuista rämettä. Kaakkoissivulla on kirkasvetinen Jokilampi ja sen laskujoki, itäpäässä Kampsajoki, jonka varressa on yksityinen luonnonsuojelualue. Alueella on kolme kiinteää muinaisjäännöstä, joista kaksi kivikautisia asuinpaikkoja itärinteen törmän juurella, ja itäosan rantaharjanteella ajoittamaton, kivikautta nuorempi pyyntikuoppa ja liesikiveys. Eläimistössä poro ja käpytikka. Alueella on luonnon merkittäviä kauneusarvoja sekä jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja arkeologisia kulttuuriperintöarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

14 Kuva 7. Välikangas, arvokkaan harjualueen rajaus Kolvavaara-Louejärvi Pohjavesialuenumero: A, C Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 27 km SW, Muurolan kylältä 5-8 km W Muurolan-Meltosjärven harjujaksoon kuuluvalla kaksiosaisella alueella on itäosassa jyrkkärinteinen selänteen pää, loiva selänne, tasanne ja jyrkkäreunainen purolaakso, jossa on lähteitä. Länsiosassa on kapea, lohkarepintainen keskiselänne, selännelaajentumia ja tasanteita sekä matalana harjanteena Louejärven laaksoon päättyvä luoteiskärki. Länsiosassa on runsaasti edustavia rantamuodostumia, paikoin myös tuulikerrostumia. Jäkäläkankaan selänteen laki on noin 150 m mpy, Jäkäläkankaan ja Puukellonharjun välisen laajentuman tasanteet m mpy. Puukellonharjun kohdalla muodostuma laskeutuu melko jyrkästi noin 20 m. Rinteessä on kookkaita rantavalleja, osaksi dyynivalleja m mpy sekä terassi noin m mpy. Kantolahdenlamun selännelaajentumalla on peräkkäisiä, kaarevia rantavalleja m mpy. Itäosassa, laajan maa-ainesalueen itäpuolella selänteen laki on 105 m mpy, mistä se laskeutuu melko jyrkästi itään päin noin 80 metriin mpy. Selänteen eteläsivulla Pyykönojan noin 10 m syvä, raviinimainen laakso on uurtunut muodostuman läpi. Puron uoma on rajauksen alueella lähes luonnontilainen, maantien kohdalla tosin putkessa. Laakson pohjalla on lähteikköjä.

15 Myös alueen länsiosassa on lähteitä Puukellonharjun lounaispuolella Kota-aavalla sekä Lomavaaran luoteispuolella alarinteessä. Muodostumaa reunustavat suot ovat osaksi luonnontilaisia. Kasvillisuustyypit vaihtelevat itäosan ruohoisesta, lähteisestä korvesta länsiosan poronjäkäläkankaisiin. Eläimistössä havaittiin poro, kulorastas, teeri ja käpytikka. Alueen länsiosa on osaksi Louevaaran Natura-aluetta, osaksi rajautuu siihen pohjoisreunastaan. Jäkäläkankaalla on toimiva maa-ainesten ottoalue ja länsiosassa kaksi vanhaa, osaksi metsittynyttä maa-ainesaluetta. Alueella on jossakin määrin merkittäviä maisemakuvallisia arvoja sekä jokseenkin merkittäviä geologisia ja biologisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1, Jäkäläkankaan osalta 1-2, ottaminen mahdollista luvan mukaiselta alueelta. Kuva 8. Kolvavaara-Louejärvi, länsiosan rajaus

16 Kuva 9. Kolvavaara-Louejärvi, itäosan rajaus Ulkuvaara Pohjavesialuenumero: B Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 22 km SW, Muurolan sairaalasta noin 1,2 km SSW Kemijoen ja Pasmajärven välisellä kannaksella sijaitseva, vesimaisemaan ja kulttuurimaisemaan liittyvä harjualue, joka käsittää harjujaksoon kuuluvien, toisiinsa nähden 90 kulmassa olevien selänteiden yhtymäkohdan. Harjujaksoon kuuluva, 450 m pitkä, 100 m leveä ja m korkea, länsi-luode - itä-kaakkosuuntainen selänne. Selänteen rinteet ovat jyrkät ja laki varsin kapea. Siihen liittyy 350 m pitkä, m leveä, noin 20 m korkea jyrkkärinteinen ja kapealakinen selänne, jonka suunta on etelä-lounaasta pohjois-koilliseen. Korkeimman osan laki on m mpy. Etelärinteessä on rantamuodostuma. Selänteiden aines on leikkausten perusteella melko huonosti lajittunutta, ja muodostuma on ainakin osaksi moreenipeitteinen. Kasvillisuus on pääasiassa variksenmarja-mustikkatyyppiä ja varjorinteellä paikoin suopursumustikkatyyppiä. Paikoin kanerva-jäkälätyyppiä. Puusto osassa aluetta melko luonnonmukainen mäntysekametsä. Muodostuma on geologisesti jokseenkin merkittävä, maisemallisesti merkittävä ja virkistyskäytön kannalta jokseenkin merkittävä. Alueella on maiseman kauneusarvoja sekä jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1,POSKI-luokka 1.

17 Kuva 10. Ulkuvaaran arvokkaan harjualueen rajaus Totonvaara Pohjavesialuenumero: B Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 21 km SW, Muurolan keskustasta noin 1 km W Totonvaarassa on lajittuneesta aineksesta muodostunut laajentuma alueen itäpuoliskossa sekä ainakin pinnalta moreeniainesta oleva kohouma länsiosassa. Muodostuman päällä ja rinteillä on rantakerrostumia sekä rantatörmiä. Korkein laki on noin 88 m mpy, keskiosan tasanteet m mpy. Korkeusero eteläpuolen Pasmajärven pintaan on m.

18 Itäosassa on Muurolan sairaalan rakennettu kulttuuriympäristö. Alueella on valaistu kuntorata ja lounaiskulman vanhassa sorakuopassa liikuntapaikka huoltorakennuksineen. Eteläreunalla on vedenottamo. Alueella on maisemakuvallisia arvoja sekä jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 11. Totonvaara, arvokkaan harjualueen rajaus Hietavaara-Seitsenharjut Pohjavesialuenumero: A, B Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 14,5 km SW, Rautiosaaresta noin 2 km S Hietavaara on harjujaksoon kuuluva suurehko delta. Sen pääosa on jo pitkään ollut maa-ainesten ottoalueena. Matalampi, ja suureksi osaksi lohkarepintainen länsiosa on säästynyt otolta. Arvokkaan harjualueen rajaus koskee Seitsenharjujen aluetta. Muodostuman keskellä lounaasta koilliseen suuntautuvana on lohkareinen, moreenipintainen, noin 700 m pitkä ja 5-8 m korkea harjanne. Se näyttää moreenivallilta, mutta voi olla myös moreenipeitteen saanut ja samalla deformoitunut harju. Sen kaakkoispuolella on hiekkainen tasanne,

19 jolla on joitakin matalia rantavalleja m mpy. Lohkareharjanteen luoteispuolella on loivamuotoisia, lohkarepintaisia kumpuja ja harjanteita. Kasvillisuudeltaan alueen kangasmaat ovat tavanomaista variksenmarja-jäkäläkangasta, jossa jonkin verran on jäkälälaikkuja. Länsireunan osittain ojitetulla puustoisella suolla on kaksi lähdettä, joista toista lienee hiukan kaivettu ja reunalla on puurakenteita. Lähteenreunojen ja lähdepurojen lajisto on kohtalaisen edustava. Alueen itäreunalla uudessa leikkauksessa rajauksen ulkopuolella on törmäpääsky-yhdyskunta. Alueen länsiosassa on laavu ja osia ulkoilureitistä. Alueella on jossakin määrin merkittäviä maisemakuvallisia arvoja sekä jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MALluokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 12. Hietavaara-Seitsenharjut

20 Kuva 13. Seitsenharjujen lohkarevalli

21 Kuva 14. Seitsenharjut, länsiosa, lähde 1

22 Kuva 15. Seitsenharjut, länsiosa, lähde 1, sammalia lähdepuron reunalla Tavivaara Pohjavesialuenumero: A Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 7,5 km SSW, Paavalniemestä noin 5,3 km S Tavivaara on harjujaksoon liittyvä deltamainen laajentuma Kursunkijärven laakson länsipäässä. Muodostuman lakitasanne on m mpy. Pohjoiseen kaltevan alustan vuoksi muodostuma on epäsymmetrinen; korkeusero pohjoiseen ja itään on noin 35 m, etelään vain m. Pohjoisreuna on moreenia tai ainakin moreenipeitteinen. Laella ja rinteillä on runsaasti edustavia rantamuodostumia, valleja, törmiä ja tasanteita. Lakitasanteen pohjois- ja itäsivuilla on rantatörmä. Suurimmat, 1-2 m korkeat vallit ovat pohjois- ja luoteisrinteillä m mpy. Pohjoisrinteellä on törmä m mpy. Etelärinteellä on loivia valleja m mpy. Rajauksen ulkopuolelle jäävä pohjavesialueen B-osa on loivasti lounaaseen viettävä laakea harjanne, jonka pinnalla on matalia, hiekkaisia rantavalleja m mpy. Pinta on kuitenkin aurattu metsänuudistuksen yhteydessä ja purot kaivettu ojiksi. Tässä osassa ei ole luonnonesiintymäarvoja.

23 Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin, mustikka-kanervatyypin ja paikoin jäkälätyypin kangasmetsää. Puusto on nuorta tai nuorehkoa, männikköä tai mäntyvaltaista sekapuustoa. Lakitasanteen taimikkoalueelle on jätetty muutamia vanhoja haapoja. Eläimistössä havaittiin poro, korppi, talitiainen, hömötiainen ja teeri Hautausmaa muodostuman lounaisosassa länsirinteellä tulee aikanaan laajenemaan lakitasanteelle. Rantavallit ja niiden runsasjäkäläinen pohjakasvillisuus ovat säilyneet varsin hyvin hautausmaan alueella. Alueella on luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä varsin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Muodostuma ei sovellu maa-ainesten ottamiseen. Kuva 16. Tavivaaran korkeusmalli. (C) GTK ja (C) Maanmittauslaitos

24 Kuva 17. Tavivaaran arvokkaan harjualueen rajaus

25 Kuva 18. Tavivaaran pohjoisrinteen rantamuodostumia Kuva 19. Rantamuodostumia Tavivaaran hautausmaalla

26 Palovaara Pohjavesialuenumero: B Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kroopinpalo-Palovaara Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 11,4 km SE Harjujaksoon kuuluva muodostuma on kerrostunut itäkoilliseen viettävälle alustalle ja on muodoltaan epäsymmetrinen, leveä selänne. Pohjoisrinteen korkeusero muodostuman laelta Ruokojärveen on noin 35 m. Eteläpuolelta selänne on m korkea. Rinteillä on useita rantavalleja varsinkin loivasti itään laskeutuvassa osassa ja selänteen eteläsivulla. Kasvillisuus on kuivaa ja kuivahkoa kangasmetsää, puron varressa tuoretta kangasmetsää ja korpea. Länsiosassa raviinimaisen purolaakson yhteydessä ja rinteiden juurilla on lähteitä. Eläimistössä havaittiin poro, metsäkirvinen, punakylkirastas, kulorastas ja teeri. Muodostuman alueella on vedenottamon kaivoja sekä vesisäiliö. Korkeimmassa osassa on 650x250m kokoinen käytössä oleva maa-ainesalue. Alueella on jokseenkin merkittäviä maisemakuvallisia arvoja sekä jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1-2, POSKI-luokka 1-2. Maa-ainesten ottoa ei tule sallia nyt käytössä olevan alueen ulkopuolella. Kuva 20. Palovaara, arvokkaan harjualueen rajaus.

27 Jokkavaara Pohjavesialuenumero: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 15 km ESE, Oikaraisen kylältä (koulu) noin 2 km länteen Jokkavaara on poikkeuksellisen suuri, maisemaa hallitseva harjukompleksi, joka on kerrostunut kahden jäätikköjoen yhtymäkohtaan Kemijoen laakson reunalle. Itäosa on jyrkkärinteinen ja melko kapealakinen selänteen kärki, josta avautuu näkymiä Kemijoelle. Sen rinteillä on rantavalleja ja joen muovaamia terasseja ja törmiä. Selänne on noin 50 m korkea, korkeimmat paikat noin 130 m mpy. Länsilounaaseen on m korkea, leveä selänne, joka madaltuu ja haarautuu alueen lounaisosassa kapeiksi harjanteiksi. Itäkärjestä länteen, Sierijärven Tapparaniemeen suuntautuu hyvin leveä, m korkea selänne. Sen molemmilla sivuilla on laajentumat, ainakin osaksi moreenipintaiset. Selänteen länsiosan rinteillä on useita rantavalleja, joissa näyttäisi olevan paikoin tuulikerrostumaa. Kasvillisuus on mustikka-kanerva-jäkälätyypin ja variksenmarja-kanerva-jäkälätyypin kangasmetsää. Länsiosan valleilla on jäkäläkangasta. Jokanjänkä on puustoista suota, jonka keskellä on pieni nevalaikku. Sianpuolukkakasvustoja on itäosan selänteellä. Sienistä mainittakoon tuoksuvalmuska (matsutake). Eläimistössä havaittiin poro, kulorastas ja korppi. Jokkavaara on geologisesti hyvin merkittävä muodostuma, maisemallisesti ja monikäytön kannalta merkittävä tai hyvin merkittävä sekä biologisesti jokseenkin merkittävä luvulta asti jatkuneesta maa-ainesten otosta huolimatta alueella on maakunnallisesti merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisemakuvallisia arvoja. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Maa-ainesten ottoa ei suositella nyt käytössä ja luvissa olevien alueiden ulkopuolella.

28 Kuva 21. Jokkavaaran arvokkaan harjualueen rajaus Kuva 22. Jokkavaaran korkeusmalli, jossa rantavallit ja -terassit erottuvat muodostuman rinteillä. (C) Maanmittauslaitos

29 Tahtamavaara Pohjavesialuenumero: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Arvoluokka: 4 (3-4) Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 26 km ESE, Oikaraisen kylältä noin 9,8 km SE Tahtamavaara on Kemijoen vesimaisemaan liittyvä suurehko lajittunut muodostuma, joka kuuluu Korouoman - Rovaniemen muodostumajaksoon. Korkeimmat lakiharjanteet ovat noin 130 m mpy ja alareuna Kemijoen rannassa 80 m mpy. Rinteillä on runsaasti rantavalleja varsinkin muodostuman länsiosan selännemäisessä osassa ja itäpäässä laen itäsivun rinteellä. Tuuli- ja rantamuodostumia korkeimman osan reunoilla. Eteläreunassa on jyrkkä, noin 25 m korkea jokitörmä. Kasvillisuus on kuivaa ja karua kangasmetsää, mustikka-kanerva-variksenmarja-jäkäläkankaita. Jäkäliköt ovat hyvin kuluneita. Muutamissa suppapainanteissa on puustoista varpurämettä. Eläimistössä havaittiin poro, korppi ja metso. Itäosassa on erotuspaikka aitoineen. Eteläreunassa joen varren tasanteella on kiinteä muinaisjäännös, Ollosen kivikautinen asuinpaikka ja siihen liittyvä muinaisjäännösalue. Alueella on virkistyskäyttöä, Kemijoen rannassa on asutusta ja laavu. Länsikärjessä Tahtamalammen rannalla on loma-asuntoja. Lounaiskulmassa on laajeneva maa-ainesalue, korkeimman osan keskellä käytössä oleva ja korkeimman osan koillispuolen selänteellä vasta avattu maa-ainesalue. Tahtamavaara on geologisesti, maisemallisesti ja monikäytön kannalta merkittävä, biologisesti jokseenkin merkittävä alue. Maa-ainesten otosta huolimatta alueella on maakunnallisesti merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisemakuvallisia arvoja. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1(-2), POSKIluokka 1(-2). Maa-ainesten ottoa ei suositella nyt käytössä olevien alueiden ulkopuolella.

30 Kuva 23. Tahtamavaaran korkeusmalli laserkeilausaineistosta. (C) GTK, (C) Maanmittauslaitos Kuva 24. Tahtamavaara, arvokkaan harjualueen rajaus

31 Soittajanvaara Pohjavesialuenumero: B Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 34 km itäkaakkoon, Tennilän kylältä joen yli 0,5 - noin 1,2 km S/SW Soittajanvaara on Kemijoen vesimaisemaan liittyvä suurehkon lajittuneen muodostuman osa, korkea, ympäristöstään erottuva selänne, joka kuuluu Korouoman - Rovaniemen muodostumajaksoon. Korkeimmat lakiharjanteet ovat noin 130 m mpy ja alareuna Kemijoen rannassa 80 m mpy. Selänteen laella on tasanne. Etelärinteellä on loivahko kulutustörmä ja rantavalleja, itäpään rinteellä useita rantavalleja. Jyrkkä, m korkea pohjoisrinne on vanhan joenmutkan kulutustörmä. Kasvillisuus on variksenmarja-kanerva-mustikka-jäkälätyypin kangasmetsää, pohjoisrinteellä myös juolukka-variksenmarja-mustikkatyyppiä. Jäkälämaat ovat hyvin kuluneita. Eläimistössä havaittiin poro. Pohjoisrinteessä on luonnonsuojelualue. Selänteen länsipäässä on vanha, pieni sorakuoppa. Soittajanvaaran alue on geologisesti ja maisemallisesti merkittävä, biologisesti ja monikäytön kannalta jokseenkin merkittävä harjualue. Alueella on varsin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Maisemallisten ja luonnonesiintymäarvojen vuoksi muodostuma ei sovellu maa-ainesten ottoon. Kuva 25. Soittajanvaaran ja sen ympäristön korkeusmalli

32 Kuva 26. Soittajanvaaran arvokkaan harjualueen rajaus Syväojankangas Pohjavesialuenumero: - Ei luokiteltu pohjavesialue Arvoluokka: 2, harjujensuojeluhjelman alue Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 41,5 km itäkaakkoon, Viirinkylästä joen yli noin 0,5 km S Kemijoen Vanttauskosken suvannon vesimaisemaan ja Viirinkylän kulttuurimaisemaan liittyvä, Kemijoen laaksoon kerrostuneeseen muodostumajaksoon kuuluva harjualue, joka käsittää selänteen muodostaman korkean harjuniemen sekä terassimaisia laaksonrinteen kerrostumia sekä näiden välisen syvän raviinin. Geologisesti, maisemallisesti ja biologisesti merkittävässä muodostumajakson osassa on itäkaakko- länsi-luodesuuntainen, noin 800 m pitkä, 300 m leveä ja noin m korkea tasalakinen, jokieroosion muotoilema selänne. Lakitasanne on m mpy. Alueen eteläosan muodostaa noin 1000 m pitkä, m leveä ja noin 30 m korkea epäsymmetrinen, tasalakinen terassi, jonka länsipää on kulunut selännemäiseksi. Muodostuman osien väliin on kulunut noin 900 m pitkä, m syvä mutkitteleva raviini, joka länsiosassaan haarautuu. Alueen pohjoisreunan eroo-

33 siotörmä Kemijoen rannassa on noin 40 m korkea, ja siinä tapahtuu useassa kohdin aineksen valumista. Kasvillisuus : Pääasiassa mustikka-kanerva-jäkälätyypin ja variksenmarja-mustikkatyypin männikkökangasta. Raviiniuomassa on viljavampia korpisia ja lehtoisia kasvillisuustyyppejä. Kuva 27. Syväojankankaan harjujensuojelualue Hietaperänvaara Pohjavesialuenumero: - Ei luokiteltu pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 46,5 km ESE, Vanttauskosken kylältä noin 2,5 km SW Hietaperänvaara on Kemijoen vesimaisemaan liittyvä suurehkon lajittuneen muodostuman osa Vanttauskosken patoaltaan eteläsivulla. Se on korkea, ympäristöstään selvästi erottuva laajentuma, joka kuuluu Korouoman - Rovaniemen muodostumajaksoon. Korkeimmat vallien harjat lakitasanteen reunoilla ovat noin ,5 m mpy ja alareuna Kemijoen rannassa 100 m mpy. Laen eteläsivulla on useita m syviä harjukuoppia, joissa ovat mm. Erkinlampi ja Hietaperänlampi. Muodostuman eteläreunassa vaaranrinteen tyvellä on terasseja ja 165 m mpy. Länsi- ja luoteisrinteillä on rantavalleja ja tasanteita m mpy. Laen itäsivu on muinaiseen joenmut-

34 kaan jokieroosion vaikutuksesta jyrkäksi kulunut ja rinteellä on jokivalleja ja terasseja. pohjoisreunassa on Patoniemen jokitasanne, sen eteläsivulta kiertävä vanha uoma ja pohjoisrinteenä jyrkkä, paikoin m korkea jokitörmä. Länsireunassa on raviiniksi uurtunut haarainen purouoma, itäreunassa Mustankurujen raviinit. Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin, variksenmarja-kanerva-jäkälätyypin ja variksenmarjamustikka-puolukkatyypin kangasmetsää, suppalampien reunoilla paikoin saranevareunus, raviineissa ruohoista korpea. Eteläosan puusto on järeää männikköä. Eläimistössä havaittiin poro, korppi ja käpytikka. Eteläreunan tasanteella on erotuspaikka aitoineen. Alueella on Metsäntutkimuslaitoksen koealoja. Eteläosan puusto on järeää männikköä. Länsireunassa on pienehkö maa-ainesalue ja keskiosassa pääosin metsitetty vanha ottoalue. Muodostuma on geologisesti ja maisemallisesti merkittävä, biologisesti ja monikäytön kannalta jokseenkin merkittävä. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 28. Hietaperänvaaran ja sen lähiympäristön korkeusmalli

35 Kuva 29. Hietaperänvaaran arvokkaan harjualueen rajaus Säpsänharju Pohjavesialuenumero: - Ei luokiteltu pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 60,5 km itäkaakkoon, Auttin kylältä noin 4 km länsiluoteeseen Säpsänharju on Kemijoen vesimaisemaan liittyvä suurehkon lajittuneen muodostuman osa Vanttauskosken patoaltaan eteläsivulla. Se on korkea, ympäristöstään selvästi erottuva selänne, joka kuuluu Korouoman - Rovaniemen muodostumajaksoon. Korkeimmat lakitasanteen osat ovat noin m mpy ja alareuna Kemijoen rannassa 100 m mpy. Molemmat rinteet ovat muinaisen Kemijoen jokieroosion vaikutuksesta jyrkäksi kuluneet. Itäpää on leikkautunut harvinaisen teräväksi. Muodostuman laki on jokitasanne, sen eteläsivulta kiertää vanha uoma ja pohjoisrinteenä jyrkkä, paikoin m korkea jokitörmä. Pohjoisrinteessä on pieniä raviineja. Itäpäässä laella on jokivalleja.

36 Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin, variksenmarja-kanerva-jäkälätyypin ja variksenmarjamustikka-puolukkatyypin kangasmetsää, pohjoisrinteessä myös tuoreempaa tyyppiä. Säpsän talo on autioitunut ja siitä on jäljellä perustukset. Talonpaikalle johtavan tien varressa laen eteläreunassa on pelto. Alueella on varsin merkittäviä luonnonmaiseman ja jokivarren kulttuurimaiseman kauneusarvoja sekä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, Poski-luokka 1. Kuva 30. Säpsänharjun ja sen lähiympäristön korkeusmalli Kuva 31. Säpsänharjun arvokkaan harjualueen rajaus

37 Juoksuniemi Pohjavesialuenumero: - Ei luokiteltu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 62,5 km itäkaakkoon, Auttin kylältä noin 2,2 km NW Juoksuniemi on Kemijoen vesimaisemaan liittyvä suurehkon lajittuneen muodostuman osa Auttinjyrhämän länsisivulla. Se on korkea, ympäristöstään selvästi erottuva selänne, joka kuuluu Korouoman - Rovaniemen muodostumajaksoon. Korkeimmat lakitasanteen osat ovat noin 140 m mpy ja alareuna Kemijoen rannassa 100 m mpy. Molemmat rinteet ovat muinaisen Kemijoen jokieroosion vaikutuksesta jyrkäksi kuluneet. Länsipää on leikkautunut teräväksi. Muodostuman laki on jokitasanne, sen eteläsivulta kiertää vanha uoma ja pohjoisrinteenä jyrkkä, 40 m korkea jokitörmä. Pohjoisrinteessä on pieniä raviineja. Laen eteläreunalla on matalia jokivalleja. Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin, variksenmarja-puolukkatyypin ja mustikkavariksenmarja- puolukkatyypin kangasmetsää, pohjoisrinteessä myös tuoreen kankaan sekametsää. Auttin hautausmaa on itäosan lakitasanteella näköalapaikalla. Alueella on varsin merkittäviä luonnonmaiseman ja jokivarren kulttuurimaiseman kauneusarvoja sekä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, Poski-luokka 1.

38 Kuva 32. Juoksuniemi Auttista kuvattuna Kuva 33. Juoksuniemi, arvokkaan harjualueen rajaus

39 Sonkakivalo Pohjavesialuenumero: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 22 km NW, Songan kylältä noin 2 km S Sonkakivalon muodostuma on kalliokohoumien etelä- ja kaakkoissivulle kerrostunut, epäyhtenäiseen harjujaksoon liittyvä, suureksi osaksi rantakerrostumista koostuva lajittunut muodostuma. Sitä luonnehtivat lukuisat selväpiirteiset rantavallit ja tasanteet. Ala- ja keskirinteellä ne ovat hiekkaisia, paikoin myös tuulen liikuttelemia, mutta ylempänä kivistä soraa ja lähellä lakea on komeita kivi- ja lohkarevalleja. Muodostuman korkeimmat osat ovat noin m mpy. Etelään laskevalla rinteellä on hiekkakerroksiin syöpynyt kolme purouomaa, joista varsinkin keskimmäinen on jyrkkäreunainen, raviinin tyyppinen. Kasvillisuus on mustikka-kanerva-jäkälätyypin kangasmetsää. Jäkäläkangasta on runsaasti, mutta jäkälikkö on hyvin kulunutta. Puronotkoissa ja niiden suulla on korpia, paikoin ruohoista korpea, rämekorpea ja sarakorpea, myös pieniä nevalaikkuja. Purojen reunoilla kasvaa lehvä- ja maksasammalia. Etelä- ja kaakkoissivun suon reunassa on kolme lähdettä. Alueella havaittiin poroja, orava, korppi, metso, teeri, käpytikka ja kulorastas. Länsiosassa on kolme pohjavedenottamoa (Rovaniemen kaupunki, Napapiirin vesi). Erotuspaikka aitoineen on alueen luoteispuolella. Itäosan kautta menee retkeilyreitti Mäntyvaarasta Pohtimolammelle. Alueella on varsin merkittäviä luonnonmaiseman kauneusarvoja, erikoisia luonnonesiintymiä ja monikäyttöarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Pohjavesi- ja luonnonympäristön arvojen perusteella suositeltava POSKI-luokka on maa-ainesten ottoon soveltumaton.

40 Kuva 34. Sonkakivalon etelärinteelle päättyvä selänne Kuva 35. Sonkakivalon arvokkaan harjualueen rajaus

41 Mellalampi Pohjavesialuenumero: ABC Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 27,2 km NW, Sinetän kylältä noin 6,7 km NW Vesimaisemaan ja suomaisemaan liittyvä, paikoin varsin luonnontilainen 4,5 km pitkä harjujakson osa. Jokseenkin pohjois-etelä -suuntainen selänneharju vaihtelee muodoltaan, pohjoisosa loivamuotoinen, epäsymmetrinen moreenipeitteinen selänne, etelämpänä kumpuileva, korkeudeltaan 5-15 m, myös pääosaksi moreenipeitteinen. Harjun laki on eteläpäässä noin 135 m mpy, keski- ja pohjoisosissa m mpy. Jyrkimmät rinteet ovat Pohtimolammen ja Seulalammen välissä olevalla selänteellä. Pohtimolampi on 12 m korkeammalla kuin Seulalampi. Kasvillisuus on eteläosassa variksenmarja-puolukkatyypin ja keski- sekä pohjoisosissa myös puolukka-mustikkatyypin kangasmetsää. Luonnontilaisin osa on Ala-Mellalammen länsirannalla. Eteläosassa on Pohtimolammen matkailukeskus. Ala-Mellalammen lounaispuolella on kaksi taloa ja pieniä peltoja. Alueella on jokseenkin merkittäviä luonnonmaiseman kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä sekä monikäyttöarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1, Selvityksen perusteella alue ei sovellu maa-ainesten ottoon.

42 Kuva 36. Mellalampi, arvokkaan harjualueen rajaus

43 Hietavaara Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 34 km NE, Vikajärven kylältä noin 8,8 km NE Ilmeisesti saumavyöhykkeeseen liittyvän harjujakson varsin luonnontiiainen osa, joka käsittää suoja vesimaiseman reunustaman suurehkon selänteen, selännelaajentumia ja tasanteita. Alueen keskeisin osa on Metsähallituksen päätöksellä muodostettu Järvisen aihkikon suojelumetsä. Perustelut: Geologisesti ja maisemallisesti merkittävä, porolaitumena ja virkistyskäytön kannalta merkittävä harjualue. Geomorfologia : Harjujakson osa, jossa on jokseenkin itä-länsisuuntainen, 4200 m pitkä, m leveä ja m korkea selänne. Selänteen itäosa on jyrkähkörinteinen ja melko kapealakinen, keskiosassa on noin 100 m leveä lakitasanne noin 180 m mpy ja länsiosa kapenee kapeahkolakiseksi ja melko jyrkkärinteiseksi. Keskiosan eteläsivulla Marasenlampi on osaksi suppalampi, jonka länsisivulla on selänteen lievelaajentuma. Jakson länsiosa on noin 2800 m pitkä, m leveä, alkuperäisen harjumuotonsa menettänyt ja moreenipeitteiseksi kankaaksi laajentunut Hietajärven kohdalla ja siitä lounaaseen. Poroerotuspaikan kohdalla on noin 300 m pitkä, kapea selänne, josta jatkuu matala, epäsymmetrinen harjanne länsilounaaseen muodostuman eteläreunassa. Tolloniemeä kohti selänne kohoaa korkeammaksi. Hietajärveltä loivasti lounaaseen viettävällä muodostuman tasannepinnalla on useita selväpiirteisiä rantavalleja sekä kaksi rantatörmää. Kasvillisuus : Mustikka-kanerva-jäkalätyypin kangasmetsää, liepeillä neva- ja rämekaistaleita, pohjoispuolella avointa suota. Vedet : Eteläsivulla oligotrofinen Marasenlampi (500 x 180 m), pohjoissivulla nevarantainen Ahvenlampi (500 x 300 m). Hietajärvi (800x200 m), melko kirkasvetinen, niukkaravinteinen, puoliksi harjurantainen. Alueen läpi menee metsätie. Hietavaaran länsiosassa ja Hietajärven lounaispuolella on osaksi käytössä olevat maa-ainesalueet. Kulttuurihistoria : Harjujakson länsipäässä Tolloniemessä on kolme kiinteää muinaisjäännöstä, mahdollisesti kivikautisia asuinpaikkoja sekä pyyntikuoppia. Alueella on merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä monikäyttöarvoja. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

44 Kuva 37. Hietavaaran länsiosan korkeusmalli. Kuvan oikeassa yläkulmassa Hietajärvi, yläosassa on kalliokohoumia ja vasemman reunan selänteessä osa Tolloniemen vanhoista sorakuopista Kuva 38. Hietavaaran arvokkaan harjualueen rajaus (seuraavalla sivulla)

45

46 Hautainmaa Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 38 km ENE, Vikajärven kylältä noin 13 km ENE Ilmeisesti saumavyöhykkeeseen liittyvän suurehkon harjujakson osa, joka käsittää harjukuoppien ja -hautojen erottamia rinnakkaisselänteitä ja sivuharjanteita sekä lievelaajentumia. Alue sisältyy ampuma-alueeseen, sen läpi menee kaksi metsätietä ja se on ollut varsin voimakkaan kulutuksen alaisena. Porolammen rannalla on vanha kämpän paikka ja muodostuman lounaisreunassa erotuspaikka ja aita. Geomorfologia: Länsi-luode - itä-kaakkosuuntainen noin 3000 m pitkä, m leveä ja paikoin noin 30 m korkea selännealue, joka on jakautunut kolmeksi, paikoin neljäksi rinnakkaisselänteeksi, näiden välisiksi pitkänomaisiksi harjuhaudoiksi sekä lukuisiksi harjukuopiksi ja näiden välisiksi harjanteiksi. Muodostuman lakikorkeus on korkeimmissa osissa m mpy. Molemmilla sivuilla on m leveät, loivasti laskeutuvat lievetasanteet. Alueen länsipäässä on jokseenkin lounaiskoillis-suuntainen noin 700 m pitkä, 100 m leveä ja m korkea selänne pääselänteen eteläpuolella sekä useita matalampia sivuharjanteita ja -kumpuja. Kasvillisuus : Pääasiassa jäkälä- ja kanerva-jäkälätyypin kangasta, lisäksi pienehköjä neva- ja rämekuvioita. Harjun eteläreunassa pienen hiekkakuopan reunalla havaittiin rantavehnä, joka on todennäköisesti levinnyt liikenneverkkoa pitkin. Muodostumaa reunustavat suot ovat enimmäkseen luonnontilaisia, avosuo-osiltaan rimpisiä. Vedet: Koillissivulla on pääosaksi suorantainen Porolampi ja Hautainmaanlammit. Lounaisreunalla Karhulampi, Ruutanalampi ja pieni suorantainen lampi. Itäosan tien varressa on osaksi käytössä oleva maa-ainesalue. Alueella on merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja paikoin luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä monikäyttömerkitystä erityisesti porotalouden kannalta. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1-2, POS- KI-luokka 1-2. Selvityksen perusteella alue suurimmaksi osaksi ei sovellu maa-ainesten ottoon/ osittain soveltuva itäosan maa-ainesalueen osalta.

47 Kuva 39. Hautainmaan korkeusmalli. Harjumuodostuman sivuilla vasemmassa alakulmassa ja oikeassa yläkulmassa on moreenimuodostumia. Harjun kaakkoon päin laskevassa päässä erottuu selväpiirteisiä rantamuodostumia Kuva 40. Hautainmaan arvokkaan harjualueen rajaus

48 Venevaara Pohjavesialuenumero: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 42 km itäkoilliseen, Misin kylältä noin 5 km NW Venevaara on Raajärven-Misin-Hautainmaan-Perunkajärven muodostumajaksoon kuuluva, noin 4 km pitkä ja m leveä harjualue. Lakikorkeus vaihtelee m mpy välillä. Kaakkoisin pää on tätä matalampaa tasannetta. Itäpuoliskon korkein osa on deltamainen laajentuma, jonka laki saavuttaa 200 m mpy tason. Korkeusero Venejärven rantaan on 40 m. Laajentuman rantavoimien vaikutuksesta kolmiomaiseksi muotoutunutta huippua kiertävät edustavat rantamuodostumat, kulutustörmät ja useat selväpiirteiset vallit. Tasanteessa on peräkkäin muutamia syviä harjukuoppia. Länteen päin muodostuma madaltuu noin 20 m korkeaksi. Venevaaran kalliokohouman lounaissivulla se on epäsymmetrisenä terassina m mpy ja siitä länsiluoteeseen loivamuotoisena selänteenä, joka päättyy Tervajärven rantaan vastapäätä Hautainmaan kaakkoiskärkeä. Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin ja paikoin jäkälätyypin kangasmetsää. Länsiosassa muodostuman eteläreunassa on kolme karttaan merkittyä lähdettä. Venejärven ja Pellon talojen ympärillä on peltoa ja niittyä. Itäpuoliskon pohjoisreunan tasanteella on erotuspaikka aitoineen. Korkeimman kohdan kaakkoispuolella on vanha, pienehkö maa-ainesalue. Alueella on varsin merkittäviä luonnonmaiseman kauneusarvoja, paikoin myös kulttuurimaisemaa sekä merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä sekä monikäyttömerkitystä erityisesti porotalouden kannalta. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Selvityksen perusteella alue ei sovellu maaainesten ottoon.

49 Kuva 41. Venevaaran itäpuoliskon korkeusmalli Kuva 42. Venevaaran arvokkaan harjualueen rajaus

50 Hirvasvaara Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 41,5 km NE, Heinusta noin 11,6 km NE Suomaiseman reunustama, kaakkoispäästään myös vesimaisemaan liittyvä, melko selvästi ympäristöstään erottuva harjujakson osa. Keskiosan korkein lakiharjanne on m mpy ja luoteispään suon reuna rinteen tyvellä 145 m mpy. Hirvasvaaran korkein osa on jokseenkin kaakkoluodesuuntainen, 1500 m pitkä, m leveä, epäsymmetrinen, jonkin verran deformoitunut selänne. Muodostuma on suureksi osaksi moreenipeitteinen, paikoin lohkarepintainen, mutta kapeitakin selännemuotoja on monin paikoin, varsinkin luoteispäässä rinnakkaisina, 5-8 m korkeina selänteinä. Korkeimman selänteen laella on harjukuoppa. Kaakkoon päin laskeutuvassa osassa on muutamia rantavalleja. Kaakkoisin osa on hiekkaista tasannetta. Sen koillisreunassa on lohkareharjanne. Kasvillisuus on kuivaa ja kuivahkoa kangasmetsää, mustikka-variksenmarja-kanervatyypin tai variksenmarja-puolukkatyypin kangasta, kuivimmilla paikoilla jäkälikköä. Alueella on merkitystä monikäytön, erityisesti porotalouden kannalta, mutta myös virkistyskäyttöarvoa. Alueella on jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 43. Hirvasvaaran luoteisosan korkeusmalli

51 Kuva 44. Hirvasvaaran arvokkaan harjualueen rajaus Liinastenkero-Sarvikero Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 2 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 46 km NE, Heinusta noin 9 km N-NNW Hirvasvaaran harjujaksoon kuuluva noin 8,5 km pitkä, hyvin monimuotoinen ja edustava harjualue, jolla on suuria selänteitä, jyrkkämuotoisia lohkareisia kumpuja, sandur-deltatasanteita, ylivirtausuomia, sulamisvesiuomia, rantamuodostumia. Liinastenkeron ja Sarvikeron korkeimmat osat ovat supra-akvaattisia. Muodostuman sivuilla on luonnontilaista suomaisemaa ja kirkasvetisten järvien ja lampien muodostamaa vesimaisemaa. Pikku-Hirvasselän itäpuolella glasifluviaalisen terassin ja sen itäreunaa kiertävän kapean selänteen jatkona on tasapintainen, 1600 m pitkä, m leveä selännelaajentuma. Sen korkein osa noin 206 m mpy yläpuolella on supra-akvaattinen. Laajentuman molemmilla reunoilla on suppajonot. Jäätikköjoki on kiertänyt Pikku-Hirvasselän pohjoispään ympäri, osittain sen ylittäen. Ylityskohdassa on huuhtoutunut kalliokynnys ja sen koillispuolella moniuomainen ylivirtauskuru. Kallioselän-

52 teen koillispuolelle on kerrostunut glasifluviaalinen terassi m mpy sekä uomaisia sandurtasanteita. Terassin koillisreunassa on jäätikköjoen leikkaama törmä 212,5-220 m mpy. Sarvikero on massiivinen, kokonaan supra-akvaattinen harju, jossa 1800 m pitkän, m leveän ja m korkean pääselänteen laella ja rinteillä on lohkareisia harjanteita ja kumpuja. Suurin lakikorkeus on noin 233 m mpy. Sivuilla on osaksi lohkareisia, m korkeita sivuharjanteita ja kumpuja, näiden välissä jyrkkärinteisiä harjukuoppia ja -hautoja. Sarvikeron länsiosassa muodostuma kaartuu itä-länsisuuntaiseksi. Sarvikeron ja Liinastenkeron välillä on laakeamuotoinen, m korkea selänne. Liinastenharju-Liinastenkeron korkeimmat lakiharjanteet ovat noin 210 m mpy, niukasti supra-akvaattisia. Korkein osa on leveä, osin harjudeltamainen selännelaajentuma, jossa on muutamia harjukuoppia. Siitä lounaaseen muodostumassa on harjuhautojen jakama kaksois- osin kolmoisselänne ja harjukuoppien erottamia harjanteita. Korkeusero ympäristöön on m. Liinastenkeron lounaispää on jyrkkärinteinen, kapealakinen selänne, jonka laki ja rinteet ovat paikoin hyvin lohkareiset. Liinastenkeron lounaispäästä harju madaltuu ja kaartuu loivamuotoisena 5-13 m korkeana selänteenä luoteeseen, Hirvasvaaran kaakkoisosan selännetasanteelle. Kasvillisuus on mustikka-kanerva-jäkälätyypin ja variksenmarja- jäkälätyypin kangasmetsää. Puusto on pääasiassa nuorta tai nuorehkoa männikköä, paikoin avointa tai poikki ammuttua. Sarvikerolla ja Pikku Hirvasselässä on vanhempaakin metsää, osaksi luonnontilaisen kaltaista. Alueella havaittiin melko paljon poroja, lisäksi kanalintujen jälkiä, korppi ja joutsen (2). Porotalouden kannalta tärkeä alue. Liinastenkeron lounaisreunassa on kiinteä muinaisjäännös, pyyntikuoppia, samoin aivan alueen kaakkoiskärjessä. Pikku-Hirvasjärven etelärannan harjuniemellä on muinaisjäännösryhmä, jossa pyyntikuoppa ja kivikautinen asuinpaikka. Alueella on merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä sekä luonnonmaiseman kauneusarvoja, arkeologisen kulttuuriperinnön arvoja ja monikäyttöarvoja. Ampuma- ja sotaharjoitukset rajoittavat muuta käyttöä huomattavan osan vuodesta. Arvoluokka 2, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Sarvikeron koillisosassa korkealla sijaitsevassa terassissa on toimiva maa-ainesalue rajauksen ulkopuolella, Pikku-Hirvasjärven länsipuolella tien varressa vanha maa-ainesalue ja Sarvikeron länsipäässä uusi, melko pieni maa-aineksen ottopaikka.

53 Kuva 45. Sarvikeron korkeusmalli Kuva 46. Liinastenharjun-Liinastenkeron korkeusmalli

54 Kuva 47. Liinastenkeron selänteen lohkareista lakea Kuva 48. Sarvikeron pohjoisrinnettä

55 Kuva 49. Arvokkaan harjualueen rajaus Liinastenharju-Liinastenkeron kohdalla

56 Kuva 50. Arvokkaan harjualueen rajaus Sarvikeron kohdalla

57 Kuva 51. Arvokkaan harjualueen rajaus Pikku Hirvasselän itäpuolella

58 Kuva 52. Liinastenkero-Sarvikero, arvokkaan harjualueen koko rajaus, itäpää yläreunassa

59 Pyhäselkä Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 50,5 km NE, Heinusta noin 17 km pohjoisluoteeseen Pyhäselän harjualue on kallioselänteen sivulle ja ylitysuomaan kerrostunut, vesimaisemaan liittyvä ja ympäristöstään melko selvästi erottuva harjujakson osa. Muodostuma on osaksi epäsymmetrisenä terassina vaaran alarinteessä, keski- ja luoteisosissa epäsymmetrisenä, järven puolleta m korkeana selänteenä ja siitä erottuvina, jyrkkämuotoisina selänteen katkelmina ja lohkareisina kumpuina. Korkeimmat kohdat ovat noin 235 m mpy. Pyhäselän lounaisrinteellä ja alueen kaakkoisosan ylitysuomassa on jäätikköjoen puhtaaksi huuhtomaa kalliopintaa. Kasvillisuus on variksenmarja-mustikka-kanervatyypin paikoin jäkälälaikkuista kangasmetsää. Lounaisrinteen tyvellä ja muutamissa suppamaisissa painanteissa on puustoisia soistumia, joista yhden reunassa on lähde. Alueella on useita kiinteitä muinaisjäännöksiä; mahdollisia hautakuoppia, pyyntikuoppia, ilmeisen kulkureitin varteen vanhan hongan kylkeen veistetty merkki, pilkka, jossa vuosilukuja. Kotasaaressa rajauksen ulkopuolella on lapinkenttä ja Viktor Luokilan vanha, joitakin vuosia sitten kunnostettu kämppä. Alueella on merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja arvokkaita luonnonmaiseman kauneusarvoja, arkeologisia kulttuuriperintöarvoja sekä monikäyttöarvoja porotalouden ja virkistyskäytön kannalta. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

60 Kuva 53, Pyhäselän harjualueen keskiosan korkeusmalli. Pohjavesialueen rajat sinisellä viivalla Kuva 54. Pyhäselkä, arvokkaan harjualueen rajaus

61 Myllykangas Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 44,5 km NW, Iisingin kylältä noin 8,5 km NW Vesimaisemaan liittyvä ja pienipiirteistä vesi- ja suomaisemaa sisältävä harjualue Marrasjärven kaakkoispäässä. Epäyhtenäiseen harjujaksoon kuuluvalla alueella moreenipeitteiset, m korkeat selänteet, kummut ja harjanteet sekä harjukuopat muodostavat verkoston. Korkeimmat laet ovat noin 130 m mpy. Kasvillisuus on variksenmarja-kanerva-mustikkakangasmetsää, suot osaksi puustoisia, keskiosat avointa, osaksi rimpistä nevaa. Luusuanlampi ja kaksi nimetöntä suorantaista lampea ovat alueen sisällä. Länsireuna rajautuu Marrasjokeen. Rajauksen kaakkoispuolella on käytössä oleva maa-ainesalue. Alueella on melko merkittäviä luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 55. Myllykangas, Luusuanlampi

62 Kuva 56. Myllykangas, arvokkaan harjualueen rajaus Lahnalampi-Kienajajoki Pohjavesialuenumero: Lahnalampi Muu pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 64 km NW, Marrasjärven kylältä noin 13,5 km NW Lahnalammen-Kienajajoen harjualue on osa harjujaksoa, joka Marrasjärven luoteispuolelta suuntautuu kohti Kolarin Pasmajärveä. Soiden ja toiselta puolelta Kienajajoen reunustama muodostuma erottuu ympäristöstään selvästi. Harjun ominaispiirre on jyrkkärinteisyys ja kapealakisuus. Se on monin paikoin pinnasta lohkareinen tai kivinen. Lahnalammen kaakkoispuolella on harjulaajentuma. Lahnalammelta luoteeseen on noin 2,2 km pitkä, m leveä, m korkea, aluksi

63 pyöreälakinen, sitten pitkälti hyvin kapealakinen ja jyrkkärinteinen selänne. Lounaisivulla on sivuharjanteita ja -kumpuja. Kasvillisuudeltaan harjualue on mustikka-kanerva-jäkälätyypin ja kanerva-jäkälätyypin kangasmetsää. Joen varressa on tulvavaikutteista, tuoretta, osin korpista kasvillisuustyyppiä. Lounaissivun kapea suo on luonnontilainen, avoimet osat lyhytkortis- ja saranevaa, puustoiset osat rämeitä ja korpia. Eläimistössä havaittiin poro, korppi, Alueella on luonnonmaiseman merkittäviä kauneusarvoja sekä varsin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja monikäytön arvoja. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Alue ei merkittävien luonto- ja maisema-arvojensa vuoksi sovellu maa-ainesten ottoon. Kuva 57. Kienajajoen harju on hyvin kapealakinen ja jyrkkärinteinen, korkeusmalli alueen keskiosasta

64 Kuva 58. Lahnalampi-Kienajajoen arvokkaan harjualueen rajaus

65 Kuva 59. Lahnalampi-Kienajajoki Kolarin kunnan puolella Vasikkalampi Pohjavesialuenumero: A, B Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 65 km NW, Marrasjärven kylältä noin 13,5 km NW Vasikkalammen harjualue on osa pienehköä, moreenipeitteistä harjujaksoa. Se erottuu kohtalaisesti suovaltaisesta ympäristöstään. Harjun selännemuoto on säilynyt varsin hyvin. Kaakkoisosassa on jyrkkärinteinen, paikoin hyvin lohkareinen, osaksi tasalakinen selänne. Luoteisosassa on joenuomien leikkaamia selännekatkelmia, sivulaajentuma, sivukumpuja ja -harjanteita. Muodostuman korkeimmat kohdat ovat m mpy, m ympäristön soita ja vesiä ylempänä. Keskiosan itäsivulla on suorantainen Vasikkalampi ja Taapajoki virtaa luoteisosan läpi pohjoisesta etelään. Kasvillisuus on mustikka-kanerva-jäkälätyypin ja variksenmarja-mustikkatyypin kangasmetsää.

66 Alueella on jokseenkin merkittäviä luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä erikoisia luonnonesiintymiä. Harjualue on myös merkittävä monikäytön, erityisesti porotalouden kannalta. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kaakkoispuolella molemmin puolin Vasikkapalon metsätietä on maa-ainesalue, joka ei vielä näy pohjakartoissa. Kuva 60. Vasikkalampi, arvokkaan harjualueen rajaus Pistilä Pohjavesialuenumero: A, B Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 50 km NNW, Meltauksen kylältä noin 3,3 km pohjoiskoilliseen Ounasjoen itärannan puolella

67 Ounasjoen itärannan asumusmaisemaan liittyvä, luonnontilaista suomaisemaa sisältävä, näkymiltään ja pinnanmuodoiltaan varsin monipuolinen harjualue. Itäosan selänne on epäsymmetrinen, länsirinteeltään jyrkkä. Pohjoisosan selänne on pääosaksi kapealakinen ja jyrkkärinteinen, m korkea. Sen keskiosaan liittyy itäpuolelta jyrkkämuotoinen, osaksi hyvin lohkareinen selännehaara. Korkeimmat laet ovat m mpy. Selänteiden välissä ja sivuilla on muutamia harjukuoppia tai -hautoja. Kasvillisuus on mustikka-variksenmarja-jäkäläkangasta ja variksenmarja-mustikkakangasta, suot osaksi puustoisia, osaksi avoimia, rimpisiä nevoja. Alueella on luonnonmaiseman jokseenkin merkittäviä kauneusarvoja sekä erikoisia luonnonesiintymiä. Monikäyttöarvot, virkistysarvo ja merkitys jossakin määrin porotaloudelle. Keskiosassa on ampumarata. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 61. Pistilän harjualueen korkeusmalli. Vasemmassa reunassa on Ounasjoki.

68 Kuva 62. Pistilän arvokkaan harjualueen rajaus Perttausjärvi Pohjavesialuenumero: A, B, C Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 55 km N, Perttauksen kylältä noin 9,5 km NW, Peuraselästä 12,5 km pohjoisluoteeseen Perttausjärven itärantaa reunustava kapea harjumuodostuma kuuluu lähes pohjois-eteläsuuntaiseen harjujaksoon. Eteläosassa on kapeahkon ja yleisesti lohkareisen selänteen sivuilla laajentumia ja sivuharjanteita. Keskiosan selänne on vaaran alarinteelle kerrostuneena epäsymmetri-

69 nen ja osaksi terassimainen. Pohjoisosassa harju on kapeana, paikoin katkeavana selänteenä järven rannassa. Kasvillisuus on mustikka-kanerva-jäkälätyypin kangasmetsää, pohjoisosassa myös juolukkavariksenmarja-mustikkatyypin sekametsää. Eteläosan itäreunassa on luonnontilainen suoalue, reunoilta puustoista rämettä, avoimet osat rimpistä nevaa. Järven itäpuolella harjun sivulla on myös rimpisiä nevoja, osaksi luonnontilaisia, osassa reunaoja. Alueella liikkui poroja. Porotalouden ja virkistyskäytön kannalta alue on merkittävä. Kylän virkistysranta on Perttausjärven kaakkoisrannalla. Eteläosassa on vanhoja, pieniä maa-aineskuoppia lohkareisessa selänteessä. Alueella on jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä monikäyttöarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 63. Rajauksen pohjoisosan kapea rantaharju

70 Kuva 64. Perttausjärven arvokkaan harjualueen rajaus Kaitapuljut Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 60 km N, Osman kylältä noin 2 km NE

71 Kaitajärven vesimaisemaan ja Puljujängän luonnontilaiseen suomaisemaan liittyvä, hyvin monimuotoinen ja edustava harjujakson osa. Alueella on suuria-suurehkoja selänteitä, harjulaajentuma, rinnakkaisia selänteitä, sivuharjanteita, harjanneverkkoa, harjukuoppia, kumpuja, terasseja, sulamisvesi- tai purkautumisuomia ja järvenrannan pieniä eroosiotörmiä. Kapealakisten selänteiden korkeimmat harjat ovat noin 210 m mpy. Korkeusero Puljunjängän reunaan on noin 30 m. Kaakkoispäässä Järvilaen pohjoisrinteen alaosassa on terassi m mpy. Terassin ja sen luoteispuolelta alkavan selänteen välissä on 5-10 m syvä, raviinimainen uoma. Luoteispäässä sora-alueen länsipuolella on 40x30 m laajuinen routarakka. Kasvillisuus on karukko- ja kuivaa kangasmetsää, mustikka-kanerva-variksenmarja-jäkälätyyppiä, etelä- ja lounaisrinteillä paikoin paisterinnetyypin kaltaista. Pohjoisrinteen tyvellä on ainakin kolmessa paikassa lähteitä ja hetettä, joissa kasvaa mm. pohjanhorsmaa ja poimuhierakkaa. Eläimistössä havaittiin poroja, hirvi, tilhi, metsäkirvinen, kulorastas ja korppi. Alueen luoteispää rajautuu käytössä olevaan maa-ainesalueeseen. Rannassa ja osaksi sisempänä alueen länsiosassa on 5-6 lomamökkiä, yksi Kaitajärven koilliskulmassa. Alueella on merkittäviä luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Luonto- ja maisema-arvojen perusteella rajauksen suositeltava POSKI-luokka on maa-ainesten ottoon soveltumaton. Kuva 65. Kaitapuljujen korkeusmalli

72 Kuva 66. Kaitapuljut, arvokkaan harjualueen rajaus Käyläkkälampi Pohjavesialuenumero: A Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 69 km N, Perttauksen kylältä noin 11,5 km N Käyläkkälammen harjualue on osa lähes pohjois-etelä -suuntaista harjujaksoa. Harju liittyy melko luonnontilaiseen suomaisemaan Käyläkkävuoman länsireunassa. Alueella on kapeita selänteitä, sivuharjanteita, harjukuoppia ja harjuhautoja, epäsymmetrinen selänne sekä todennäköisesti lännen suunnalta virranneiden ylitysuomien aiheuttamia harjun katkeamia. Selänteiden korkeimmat kohdat nousevat noin 15 m soiden tasosta. Kasvillisuus on mustikka-kanerva-jäkälätyypin kangasmetsää. Puusto on enimmäkseen nuorehkoa, selänteellä paikoin vanhoja mäntyjä. Kissankäpälää havaittiin niukka esiintymä. Elämistössä havaittiin poro ja metso. Alueella on yksi vanha maa-aineksen ottopaikka. Alueella on jokseenkin merkittävä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

73 Kuva 67. Korkeusmalli osasta Käyläkkälammen harjualuetta. (C) GTK ja (C) Maanmittauslaitos

74 Kuva 68. Käyläkkälampi, arvokkaan harjualueen rajaus Unarinköngäs Pohjavesialuenumero: A Unariköngäs ja Takavaara Muu pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 65 km N, Unarinluusuasta noin 5 km SE

75 Meltausjoen ja sen laajentuman Kullelammen vesimaisemaan liittyvä, maastonmuodoiltaan ja näkymiltään monipuolinen harjualue. Unarinkönkään virkistysmetsä käsittää osan rajauksesta könkään ympäristössä. Noin 8 km pitkä, lähes pohjois-etelä -suuntainen harjujakson osa on moreenipeitteinen. Korkeimmat kohdat selänteillä ovat m mpy, Könkääntihikon tasanteella noin 205 m mpy. Unarinköngäs on 5-10 m syvässä kalliorotkossa laakson pohjalla. Unarinkönkään kohdalla noin 2 km matkalla muodostuma on harjulaajentuma, leveydeltään m, Könkääntihikon deltamaisen laajentuman kohdalla noin 1000 m. Laajentumalla on selänneja harjanneverkkoa, välissä varsin syviäkin harjukuoppia. Eteläosassa on noin 1500 m pitkä selännelaajentuma ja Autiokankaan kumpuileva, leveä rinnakkaisselänne, välissä Autiolampien harjuhauta-harjukuoppajono. Korkeuserot joen puolelle ovat m, Autiolampien kohdallakin noin 20 m. Alueen pohjoispuolisko Martinniemestä pohjoiseen on enimmäkseen melko suoraviivaista, kapealakista selännettä. Pohjoisin osa Välisuvannon länsirannalla on leveää selännettä, jota harjukuopat jakavat useiksi harjanteiksi. Kasvillisuus on suureksi osaksi mustikka-kanerva-jäkälätyypin kangasmetsää, varjorinteillä myös variksenmarja-puolukka-mustikkatyyppiä, jokivarressa tuoreen kankaan paikoin korpista kasvillisuutta. Harjukuopissa ja selänteiden välisissä haudoissa on räme- ja nevasoistumia. Alueella havaittiin poroja, teeri, käpytikka Alueella on merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä monikäyttöarvoja virkistyskäytön (retkeily, kalastus) ja porotalouden kannalta. Arvoluokka 3, MALluokka 1, POSKI-luokka 1.

76 Kuva 69. Muodostuman korkeusmalli Unarinkönkään kohdalta etelään

77 Kuva 70. Unarinköngäs, arvokkaan harjualueen eteläosa

78 Kuva 71. Unarinköngäs, arvokkaan harjualueen pohjoisosa Joutovaara Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 59 km NNE, Niesin kylältä noin 5,3 km SW

79 Joutovaaran harjualue on Tiaisen ja Unarin välisen moreenipeitteisen harjujakson osa. Varsin monimuotoisella alueella on laajentuma, joka koostuu pienehköstä sandurdeltasta, tasanteista, terasseista ja erilaisista uomista. Kasvillisuus on mustikka-kanerva-variksenmarja-jäkäläkangasta, alarinteillä variksenmarjamustikkakangasta. Kunettijängän kaakkoisreunassa muodostuman tyvellä on luonnontilaisia lähteitä ja hetteitä. Alueella on varsin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä, luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä monikäyttöarvoja erityisesti porotalouden kannalta. Luoteisosassa on perinteinen erotuspaikka aitoineen Kunettijängän kaakkoispäässä. Sille johtavan tien varressa on muinaisjäännösalue, jolla on pyyntikuoppia. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1-2, POSKI-luokka 1-2. Luonto- ja maisema-arvojen perusteella maa-ainesten oton rajaaminen avatulle alueelle on suositeltavaa. Kuva 72. Joutovaaran alueen korkeusmalli, jossa ylitysuoma, sandurdelta, terassit erottuvat selvästi

80 Kuva 73. Joutovaaran arvokkaan harjualueen rajaus Iso Venejärvi Pohjavesialuenumero: A, B, Muu pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 56 km NNE, Tiaisen kylältä noin 16 km luoteeseen Iso Venejärven vesimaisemaan ja Sulaojanjängän suomaisemaan liittyvä, ympäristöstään selvästi erottuva, pinnanmuodoiltaan monimuotoinen harjujakson osa. Moreenipeitteiseen harjujaksoon kuuluvalla alueella on kaakosta luoteeseen suuntautuva kapea selänneharju, sen sivuilla leveitä selänteitä, laajentumia, tasanteita, kumpuja, terasseja, harjukuoppia ja -hautoja, sulamisvesiuomia, raviineja sekä lounaan suunnasta purkautuneiden vesimassojen aiheuttamia kulutusuomia ja

81 leikkausmuotoja. Korkeimmat kohdat ovat m mpy, suurimmat lyhyen matkan korkeuserot m. Kasvillisuus on suurimmaksi osaksi mustikka-variksenmarja-kanerva-jäkälätyypin kangasmetsää. Sulaojanjänkä muodostuman sivuilla on moniosainen, purojen ja hetteiden luonnehtima, pääosin ojittamaton, ilmeisesti ainakin keskiravinteinen suo. Alueella liikkui poroja. Lisäksi havaittiin hirven jälkiä, korppi, käpytikka ja kanalintujen jälkiä. Alueella on varsin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä, merkittäviä luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä monikäyttöarvoja porotalouden ja virkistyksen kannalta. Lähikylien asukkaat käyvät järvellä kalassa. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Luonto- ja maisema-arvojen perusteella suositeltava POSKI-luokka on maa-ainesten ottoon soveltumaton. Kuva 74. Korkeusmalli Iso Venejärven harjualueesta ja sen ympäristöstä

82 Kuva 75. Iso Venejärvi, arvokkaan harjualueen rajaus Jouttikero Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 42 km NE, Yli-Nampan kylältä noin 4,8 km pohjoisluoteeseen Jouttikeron etelä- ja kaakkoissivulle on kerrostunut melko korkea ja kohtalaisen erottuva terassimuodostuma, osaksi rantakerrostumaa, mutta todennäköisesti myös jäätikköjokikerrostumia. Alueella on terasseja, tasanteita, rantatörmiä, rantavalleja, lohkaretörmiä ja sulamisvesiuomia.

83 Muodostuman alareuna itäosassa on noin 145 m mpy ja korkeimmat tasanteet länsiosassa 195 m mpy. Kasvillisuus on variksenmarja-kanerva-jäkälätyypin kangasmetsää, paikoin louhikkoista. Alueella on merkitystä porotalouden kannalta. Itäosassa on kappeli ja hautausmaa, vedenottamon kaivoja sekä laajahko, yläreunastaan käytössä oleva maa-ainesalue. Alueella on luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1-2, POSKI-luokka 1-2. Luonto- ja maisemaselvityksen perusteella alue on maa-ainesten ottoon osittain soveltuva, voimassa olevan luvan mukaiselta alueelta. Kuva 76. Jouttikeron terassimuodostuman korkeusmalli Kuva 77. Lohkarevalli Jouttikeron terassin yläreunassa.

84 Kuva 78. Jouttikeron arvokkaan harjualueen rajaus Ala-Säynäjä - Vuopiolampi Pohjavesialuenumero: BCD Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 46,5 km NE, Tiaisen kylältä noin 3 km etelään Pohjavesialueen luoteisosan moreenipeitteinen harju on jokseenkin kokonaan vanhaa, ilmeisesti maantierakentamisen yhteydessä avattua maa-ainesaluetta. Harjuluonnon tai -maiseman suojeluarvoja ei ole jäljellä. Arvokkaan harjualueen rajaus tehtiin maantien (4) leikkaamalta kummulta eteläkaakkoon jatkuvalle selänneharjulle. Muodostuma liittyy pohjoisosassaan Raudanjokivarren kulttuurimaisemaan ja koko itäsivultaan Raudanjoen vesimaisemaan. Rojottiharjut Siikalammen pohjoispään ja Kivelän talon välillä on jyrkkämuotoinen, m korkea, lohkarepintainen selänne. Paikoin harjun keskelle muodostuneet supat jakavat sen kaksoisselänteeksi. Korkeimmat kohdat ovat noin 170 m mpy.

85 Rojottilampien koillispuolella korkeimmat lakikummut ja itärinteen puoliväli ovat louhikkoa. Selänteen länsisivulla on jyrkkärinteinen sivukumpu, jonka lakitasanne on noin 168 m mpy. Siikalammesta etelään selänne on loivemmin kumpuileva, m korkea, joen puolelta korkeampi kuin länsisivulta. Selänne päättyy Vuopiolammen kaakkoispuolella. Kasvillisuus on mustikka-kanerva/variksenmarja-jäkälätyypin ja variksenmarja-mustikkatyypin kangasmetsää. Lampien rannoilla on pääasiassa puustoisia rämeitä, Rojottilammilla myös ruoppaista, rimpistä nevaa. Pohjoisosassa on pieniä pelto- ja niittyaloja, vähän myös eteläpäässä Lampelan pihapiirissä. Alueella on melko merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Luonto- ja maisema-arvojen perusteella alue ei sovellu maa-ainesten ottoon. Kuva 79. Harjun länsirinteen yläosaa Rojottilampien kohdalla

86 Kuva 80. Ala Säynäjä-Vuopiolampi, arvokkaan harjualueen rajaus

87 Käyrämönjärvi Pohjavesialuenumero: A Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 57 km NE, Käyrämöstä noin 2,6 km länsiluoteeseen Epäyhtenäiseen harjujaksoon kuuluva varsin monimuotoinen harjualue Käyrämöjärven länsipuolella. Muodostuma liittyy Käyrämöjärven vesimaisemaan ja Tiaisenjängän suomaisemaan ja sisältää puron reunasoineen sekä pieniä suokuvioita. Alueella on loivamuotoisia 5-10 m korkeita hiekkaisia selänteitä, sivuharjanteita ja kumpuja, laajentumia, tasanteita sekä tuuli- ja rantamuodostumia (dyynejä ja rantavalleja sekä tasanteita). Korkeimmat kohdat etelä- ja keskiosan harjanteilla ja tasanteilla ovat m mpy, pohjoisosassa ,5 m mpy. Jyrkimmät selänteet ovat hyvin lohkareisia. Kettuharju on m pitkä, 5-7 m korkea dyyniharjanne. Kasvillisuus on mustikka-variksenmarja-kanerva-jäkälätyypin, jäkälätyypin ja paikoin juolukkapuolukka-variksenmarjatyypin kangasmetsää. Muodostumaa reunustavilla soilla on pohjaveden tihkumisalueita, pieniä lähteikköjä ja hetteitä. Alueella havaittiin poroja, lisäksi korppi, käpytikka, kulorastas, metso. Alueen eteläosan harjanteella on muinaisjäännösalue, jolla pyyntikuoppia ja merkkejä asuinpaikoista, länsireunassa pyyntikuoppia ja Kettuharjun muinaisjäännösalueella kaksi pyyntikuoppaa. Eteläosassa on erotuspaikka aitoineen. Alue on merkittävä monikäytön, erityisesti porotalouden kannalta. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1-2. Luonto-, maisema- ja monikäyttöarvojen perusteella on suositeltavaa, että vähäinen maa-ainesten otto rajataan vanhoille avatuille ottopaikoille.

88 Kuva 81. Käyrämönjärvi, arvokkaan harjualueen rajaus Kolpeneenharju Pohjavesialuenumero: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 5 km SE, Ounasrinteeltä noin 2 km kaakkoon

89 Kolpeneenharju kuuluu Jokkavaarasta luoteeseen suuntautuvaan harjujaksoon, joka rajauksen alueelta jatkuu Rovaniemen keskustaan. Harjualueella on pääasiassa loivamuotoisia selänteitä, selännelaajentumia ja rantamuodostumia. Länsi- ja keskiosien pohjoispuolella on puolittain luonnontilainen Matkajänkä, itäosan sivulla suorantainen Toramojärvi. Harjun korkeus on 5-8 m viereisten soiden tasosta. Toramomaan laajentuman korkein kohta on noin 98 m mpy, m Toramojärven pintaa korkeammalla. Kaakkoisin osa Peurakangas on hiekkainen laajentuma, osin laakean kumpumainen. Sen itärinteellä on muutamia rantavalleja m mpy välillä. Peurakankaasta länsiluoteeseen on matala, huonosti lajittunut tai moreenipeitteinen harjanne. Toramomaan itärinteellä on samoin valleja sekä alueen länsipään selänteen etelärinteellä. Kasvillisuus on variksenmarja-kanerva-jäkäläkangasta tai paikoin variksenmarja-mustikkapuolukkakangasta. Länsiosassa on vanhahkoa männikköä, itäpuolisko suureksi osaksi nuorta mäntymetsää. Eläimistössä havaittiin poron jälkiä, metsäjänis ja orava. Toramomaan länsireunassa on kiinteä muinaisjäännös, pyyntikuoppa. Alueen länsiosassa on Rovaniemen kaupungin ja Napapiirin veden Kolpeneen vedenottamo rakenteineen ja Toramonkankaalla ampumarata. Alueella on jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä, luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä virkistykseen liittyviä monikäyttöarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 82. Kolpeneenharjun arvokkaan harjualueen rajaus

90 Salmilampi Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 5 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 35,5 km NNW, Marraskosken kylältä noin 1,2 km NE Rajaus on osa laajempaa moreenipeitteistä lajittunutta muodostumaa. Keskellä on Salmilampi, jyrkkäreunaisessa kaksoissupassa, jonka kapea, jyrkkärinteinen, kapealakinen ja lohkareinen selänne lähes halkaisee. Itäpuolella on Lamminvaaran selännelaajentumaa, jonka lakitasanne on 100 m mpy. Lamminvaara on muotoutunut drumlinimaiseksi. Länsiosa on tasannetta m mpy. Muodostuma liittyy Ounasjoen laakson maisemaan. Kasvillisuus on jäkälälaikkuisen mustikka-kanerva-variksenmarjatyypin kangasmetsää. Salmilammen selänneniemissä ja Lamminvaaralla on varttunutta männikköä, muissa osissa taimikkoa ja avointa. Alueella on jokseenkin merkittäviä luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 5, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 83. Salmilampi, arvokkaan harjualueen rajaus violetilla ja muu tutkittu alue keltaisella.

91 Iisinki Pohjavesialuenumero: A, B Muu pohjavesialue Arvoluokka: 5 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 39 km NNW, Marraskosken kylältä noin 3,8 km N Ounasjoen itärannalla, Iisinkisaaren kohdalla vesimaisemaan ja jokivarren kulttuurimaisemaan liittyvä harjujakson osa. Muodostuma on moreenipeitteinen. Etelä- ja pohjoisosat ovat laakean kumpuilevia. Eteläosan lounaisrinne on vanha jokitörmä, tyvellä jokivalleja. Keskiosassa alkuperäiset harjun muodot erottuvat, joskin muodostuma on deformoitunut. Rinnakkaiset, loivasti kumpuilevat selänteet, joiden välissä on harjuhauta ja sivuilla ja keskellä useita harjukuoppia. Kasvillisuus on keskiosan harjuilla pääasiassa mustikka-kanerva-jäkälätyypin kangasmetsää, eteläja pohjoisosissa variksenmarja-mustikka-puolukkatyyppiä, poronjäkälälaikkuja. Alueella on jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja sillä on melko merkittäviä luonnonmaiseman ja kulttuurimaiseman kauneusarvoja. Arvoluokka 5, MAL-luokka 1, POSKIluokka 1. Kuva 84. Iisinki, arvokkaan harjualueen rajaus

92 Kankaanpää Pohjavesialuenumero: B Muu pohjavesialue Arvoluokka: 5 Sijainti: Rovaniemen keskustasta (kirkosta) noin 45,5 km NNW, Patokosken kylältä noin 2,4 km NW Ounasjoen vesimaisemaan ja jokivarren kulttuurimaisemaan liittyvä, ympäristöstään erottuva moreenipeitteinen muodostuma. Alueella on kaakosta luoteeseen suuntautuva epäsymmetrinen selänne, luoteispäässä muodoltaan drumlinimaiseksi muuttunut kumpu ja kaakkoisosassa kaksi sivuharjannetta. Muodostuman joen puoleinen, lounaissivu on jyrkähkö, paikoin lohkareinen ja jokieroosion kuluttama vanha jokitörmä. Korkeimmat kohdat ovat m mpy, korkeusero joen rantaan noin 15 m ja koillispuolen soistumille 5-8 m. Kasvillisuus on mustikka-variksenmarja-kanervatyypin jäkälälaikkuista kangasmetsää sekä peltoa, niittyä ja muuta kulttuuribiotooppia pihapiirien yhteydessä. Mäkikankaan paisterinteellä kasvaa kangaskeltaliekoa. Mäkikankaan korkeimmassa osassa on paikoin melko vanhaa, kerroksellista männikköä. Mäkikankaan-Niittyniemenvaaran selänteen lounaissivun tasanteen pellolla (Hotti) on kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka. Kankaanpään kohdalla tien päässä on vanha lossiranta, Suopajärven lossi (Museovirasto, rekisteriportaali). Niittyniemenvaaran lounaisrinteessä on pieni, vanha ja metsittynyt maa-aineskuoppa. Alueella on luonnonmaiseman ja kulttuurimaiseman kauneusarvoja sekä jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 5, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 85. Näkymä Kankaanpään rinteeltä Ounasjoelle

93 Kuva 86. Kankaanpään arvokkaan harjualueen rajaus

Ykskuusen eteläkärjen korkeusmalli

Ykskuusen eteläkärjen korkeusmalli Simo Simon kunnan alueella tutkittiin kahdeksan POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta. Muita pohjavesialueita tai muodostumia ei tutkittu. Tarkastelun perusteella kuudella tutkitulla alueilla on

Lisätiedot

Saukonmäki-Orajärvenkangas

Saukonmäki-Orajärvenkangas 1 Pello Pellon kunnan alueella tutkittiin yhdeksän POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta ja 10 muuta pohjavesialuetta sekä yksi alue, joka ei ole luokiteltu pohjavesialue. Tarkastelun perusteella

Lisätiedot

Keminmaa. Taulukko 1. Luokitellut arvokkaat harjualueet Keminmaalla.

Keminmaa. Taulukko 1. Luokitellut arvokkaat harjualueet Keminmaalla. Keminmaa Keminmaan kunnan alueella tutkittiin yhdeksän POSKI-hankkeen pohjavesialuetta ja kaksi muuta pohjavesialuetta. Tarkastelun perusteella viidellä tutkitulla alueella on vähintään jossakin määrin

Lisätiedot

maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos.

maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos. Tornio Tornion kaupunki ei varsinaisesti kuulunut hankkeeseen, mutta sen alueella tutkittiin seitsemän POSKI-hankkeessa listattua pohjavesialuetta ja viisi muuta pohjavesialuetta. Tarkastelun perusteella

Lisätiedot

Kemi. Taulukko 1. Luokitellut arvokkaat harjualueet Kemin kaupungissa

Kemi. Taulukko 1. Luokitellut arvokkaat harjualueet Kemin kaupungissa Kemi Kemin kaupungin alueella tutkittiin kolme POSKI-hankkeen pohjavesialuetta ja neljä muuta pohjavesialuetta. Tarkastelun perusteella kaikilla tutkituilla alueilla on vähintään jossakin määrin merkittäviä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005

IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 1 IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Iisalmen

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002

KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha 2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset... 5 MUURAME 1

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011 1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen

Lisätiedot

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o. TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha 3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 1 Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Joensuu 1...

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

LOHJA Kisakallion alueen muinaisjäännösinventointi 2010

LOHJA Kisakallion alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 LOHJA Kisakallion alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Kisakallion Urheiluopisto 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Maastokartta... 4 Kuninkaankarttaote...

Lisätiedot

Iisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Iisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Iisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

Esitys pohjavesialueiden luokitusmuutoksista Tornion kaupungissa

Esitys pohjavesialueiden luokitusmuutoksista Tornion kaupungissa ESITYS LAPELY/191/2018 Etelä-Savo 14.2.2018 Esitys pohjavesialueiden luokitusmuutoksista Tornion kaupungissa Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ HAUSJÄRVI Kapuli Hikiä 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2015

MÄNTSÄLÄ HAUSJÄRVI Kapuli Hikiä 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2015 1 MÄNTSÄLÄ HAUSJÄRVI Kapuli Hikiä 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HARJUKOHTEET - Harjukohteiden luonto- ja maisema-arvot. Keski-Suomen POSKI-projekti Reima Välivaara 2009 LUONNOS 16.11.

KESKI-SUOMEN HARJUKOHTEET - Harjukohteiden luonto- ja maisema-arvot. Keski-Suomen POSKI-projekti Reima Välivaara 2009 LUONNOS 16.11. KESKI-SUOMEN HARJUKOHTEET - Harjukohteiden luonto- ja maisema-arvot Keski-Suomen POSKI-projekti Reima Välivaara 2009 LUONNOS 16.11.2009 Tiivistelmä Keski-Suomen Poski-projektin yhteydessä vuosina 2007-2009

Lisätiedot

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha 3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAA KIVI-16. Arvoluokka. Kannus. Kokkola. Toholampi. Kaustinen. Lestijärvi. Halsua !!! ! Perho ! 2

KESKI-POHJANMAA KIVI-16. Arvoluokka. Kannus. Kokkola. Toholampi. Kaustinen. Lestijärvi. Halsua !!! ! Perho ! 2 019 018 Kokkola 038 041 Kannus 022 017 031 Toholampi 025 016 020 Kaustinen 015 Halsua 003 002 006 012 001 013 011 005 010 009 Lestijärvi 014 004 13-024 007 008 KESKI-POHJANMAA KIVI-16 Perho Arvoluokka

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 2.7 Savonlinna Savonlinnan kaupungin alueelta valittiin kymmenen potentiaalista kohdetta, joista Tetrikankaan ja Ryöpänharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia

Lisätiedot

SALO - RAASEPORI Näsenkartanon tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010

SALO - RAASEPORI Näsenkartanon tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 SALO - RAASEPORI Näsenkartanon tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Historiallinen

Lisätiedot

Hirvensalmi Itäisten osien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Hirvensalmi Itäisten osien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Hirvensalmi Itäisten osien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Hirvensalmen kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset

Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset LIITE/Kuulutus KAIELY/576/2017 Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru

KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru Koekaivaus kivikautisella asuinpaikalla 1985 Matti Bergström KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru 1 Kunta: KUOPIO Kylä Syrjäsaari Tila: Välisalmi Rnro 8:8,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Meltosharju-Illinkiharju. Taulukko 1. Arvokkaat alueet Ylitornion kunnassa. Yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain

Meltosharju-Illinkiharju. Taulukko 1. Arvokkaat alueet Ylitornion kunnassa. Yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain 1 Ylitornio Kuva 1. Ylitorniolla tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto-

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti: 2551000 2552000 2553000 TUU-13-141 7368000 7369000 7370000 7371000 7371000 7370000 7369000 7368000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7367000 Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET

PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET 1 PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET Timo Jussila, Mikroliitti Oy (email: Mikroliitti@dlc.fi, p: 0400-530057) Tutkimukset tehty vuosina 1994-1995 Puumalan kunnan kustannuksella, Puumalan muinaisjäännösten merkinnän

Lisätiedot

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...

Lisätiedot

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 6 Näkymä alueen

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella.

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. 0010 Kauppis-Heikin koulu 140010010 Nimi: Kauppis-Heikin koulu Kunta: Järjestysnumero : 10 Tyyppi: asuinpaikat

Lisätiedot

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Alueet...

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012 1 Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Mänttä-Vilppulan kaupunki Kansikuva: vas. T. Sepänmaa tutkii koekuoppaa linjauksen

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

MARJANIEMI. Tietokantatunnus: TUU-11-034 Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 100,6 ha Karttalehti: 2442 09

MARJANIEMI. Tietokantatunnus: TUU-11-034 Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 100,6 ha Karttalehti: 2442 09 2526000 2527000 2528000 TUU-11-034 7214000 TUU-11-033 7213000 7215000 7216000 7216000 7215000 7214000 7213000 7212000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. PYHTÄÄ Sammalkallio. Asemakaava alueen arkeologinen tarkkuusinventointi 26.4.2013 AKDG3153:1

INVENTOINTIRAPORTTI. PYHTÄÄ Sammalkallio. Asemakaava alueen arkeologinen tarkkuusinventointi 26.4.2013 AKDG3153:1 INVENTOINTIRAPORTTI PYHTÄÄ Sammalkallio Asemakaava alueen arkeologinen tarkkuusinventointi 26.4.2013 AKDG3153:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN Tiivistelmä Pyhtään Sammalkallion

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Jari Kajas ja Håkan Fagerström 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Vanhoja

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Kartta: N: 7163 172 E: 424 034 z: 58 ±1 m (N60), TM35: R4312G2 X: 7165 984 Y: 2567 892 p: 7166 172 i: 3424 176

Kartta: N: 7163 172 E: 424 034 z: 58 ±1 m (N60), TM35: R4312G2 X: 7165 984 Y: 2567 892 p: 7166 172 i: 3424 176 27 RANTSILA 59 SAAREKSENJÄRVI Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: N: 7163 172 E: 424 034 z: 58 ±1 m (N60), TM35: R4312G2 X: 7165 984 Y: 2567 892 p: 7166 172 i: 3424 176 Tutkijat:

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Viljakkala Särkänmäki II asemakaavan ja Särkänmäki asemakaavan muutosalueen. muinaisjäännösinventointi Timo Jussila ja Timo Sepänmaa

Viljakkala Särkänmäki II asemakaavan ja Särkänmäki asemakaavan muutosalueen. muinaisjäännösinventointi Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 1 Viljakkala Särkänmäki II asemakaavan ja Särkänmäki asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kaavakarttaote 1:4000...

Lisätiedot

JALASJÄRVI Kohtakangas. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

JALASJÄRVI Kohtakangas. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus JALASJÄRVI Kohtakangas Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto, koekaivausryhmä II Simo Vanhatalo 2007 1 KAIVAUSKERTOMUS Kohteen nimi: Jalasjärvi Kohtakangas Muinaisjäännöslaji:

Lisätiedot

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 14 Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 15 KOLARI 31 HANNUKAINEN 3 Kartta: 2714 10 x: 7495 17 y: 2498 95 z: 170 p: 7498 32 i: 3371 05 Kotivuori H 1988 inventointi Löydöt: Km 25311:5, palanutta luuta.

Lisätiedot

Paksuniemi asumus jäännös MH-tunnus: 152384

Paksuniemi asumus jäännös MH-tunnus: 152384 55 Paksuniemi asumus jäännös MH-tunnus: 152384 Kohdetyyppi: 1 Asuinpaikat Haltija: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Rakentamisvuosi: Kunta: 698

Lisätiedot

Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus

Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus POSELY/1779/2018 7.1.2019 Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus Luokka ja rajausmuutokset Varkauden alueella on kaksi pohjavesialuetta, joiden osalta luokitus ja rajaukset

Lisätiedot

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000

Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000 Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000 Timo Jussila Kustantaja: Kaakkois-Suomen tiepiiri 2 Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila 1 Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: TuuliWatti Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot