Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishanke SOCOBA -tiedote 1. Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishanke

Transkriptio

1 Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishanke SOCOBA -tiedote 1, syyskuu 2018 Aiheet: - Pääkirjoitus, Arja Kumpu - SOCOBA -seminaarisarja, ILMOITTAUTUMISET MENOSSA! - Kehittämisteemat - Sosiaalityön maisteriksi - Maisteriopiskelija teille töihin? OTA YHTEYTTÄ! - Lukuvuoden avajaiset - Mistä hankkeessa on kyse ja mikä SOCOBA? Pääkirjoitus Tulevassa sote-uudistuksessa haetaan tehokkuutta ja toimivia malleja hallituksen kärkihankkeiden kautta. LAPE-Kymenlaakso hankkeen kehittämiskokonaisuudet ovat matalan kynnyksen palvelut, perhekeskustoimintamallin kehittäminen sekä erityisen ja vaativamman tason palveluiden kehittäminen. Kymenlaakson IkäOpastin-hankkeen kehittämiskokonaisuudet puolestaan ovat asiakasohjauksen toimintamalli ja asiakasohjausten tietojärjestelmät, asiakasohjauksen osaaminen ja asiakasohjauksen tiedolla johtaminen. Kymenlaakson näkökulmasta sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeen toteutuminen maakunnassamme on ensiarvoisen tärkeää ja yliopistoyhteistyön avautuminen. Hankkeen toteutuminen vahvistaa alueen sosiaalityön osaamista, jota tullaan tarvitsemaan tässä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja asiakkuuden hallinnassa. Sote-uudistuksen valmistelu ja eteneminen kuin myös sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän käynnistyminen haastaa meidät kaikki uudistamaan toimintamalleja, toimimaan verkostoissa sekä turvaamaan osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden. Sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeen kehittämishankkeiden kärjet, digitalisaatio ja asiakasturvallisuus, tukevat mielestäni hyvin kärkihankkeissa jo aloitettua kehittämistyötä. Lisäksi teidän opiskelijoiden opiskeluun sisältyvä kehittämistyö tukee maakunnan sote- kuntayhtymän toiminnan uudistamista ja arviointia. Sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeen ohjausryhmän ja omasta puolestani haluan onnitella teitä uudet sosiaalityön opiskelijat sekä toivon teille antoisaa ja ajatuksia herättävää opiskelujaksoa. Arja Kumpu Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen johtaja, Kouvolan kaupunki 1

2 SOCOBA -SEMINAARISARJA Mitä: - Hankkeessa järjestetään kahdeksan SOCOBA -seminaaripäivää - seminaaripäivät ovat maksuttomia ja jokainen seminaaripäivä on oma itsenäinen kokonaisuutensa - seminaaripäivien teemat ovat hankkeen kärkiteemoja: Asiakasturvallisuus ja Digitalisaatio - Itä-Suomen yliopiston, Kymenlaakson sosiaalityön sekä muiden asiantuntijoiden puheenvuoroja ja vuorovaikutteista työpajatyöskentelyä - maisteriopiskelijoiden sekä Kymenlaakson sosiaalityön ammattilaisten yhteinen kohtaamispaikka - edistää ammatillista osaamista, tarjoaa mahdollisuuden osallistua Kymenlaakson sosiaalityön kehittämiseen. Kenelle: -Kymenlaakson alueella sosiaalityön parissa työskenteleville henkilöille -hankkeen sosiaalityön maisteriopiskelijoille Ilmoittautumiset: käytännön järjestelyjen vuoksi viim. viikko ennen seminaaria seminaari klo Asiakasturvallisuus Kuusankoskitalo ILMOITTAUDU Yleistä asiakasturvallisuudesta sosiaalityössä, johdanto kärkiteemaan. NYT! Asiakasturvallisuudella tarkoitetaan palveluiden järjestämistä, tuottamista ja toteuttamista siten, että asiakkaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen sekä taloudellinen turvallisuus eivät vaarannu. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua sekä toiminnan on perustuttava tutkittuun tietoon. Sosiaalityöntekijä vastaa työnsä laadusta asiakkailleen ja hänen perheelleen, työyhteisölleen, yhteistyöverkostolleen ja yhteiskunnalle. - Professori Aini Pehkonen, Itä-Suomen yliopisto Työpajatyöskentelyä. seminaari klo Digitalisaatio Kouvola-talo ILMOITTAUDU NYT! Yleistä digitalisaatiosta sosiaalityössä sekä kokemuksia ja näkemyksiä sosiaalityön digitalisaatiosta Kymenlaaksossa. - Professori Aini Pehkonen, Itä-Suomen yliopisto - Sosiaalipalvelujen hankejohtaja Anu Salonen, Carea - Tietohallintojohtaja Matti Ahola, Carea: Digitalisaatio - SOTE Muutosagentti Tommi Reiman, Kotkan kaupunki Työpajatyöskentelyä seminaari klo Asiakasturvallisuus Kuusankoskitalo seminaari klo Digitalisaatio Kuusankoskitalo seminaari 5 syksy 2019 klo Asiakasturvallisuus Kouvola seminaari 6 syksy 2019 klo Digitalisaatio Kouvola seminaari 7 kevät 2020 klo Asiakasturvallisuus Kouvola seminaari 8 kevät 2020 klo Digitalisaatio Kouvola Seuraa seminaariohjelman päivittymistä hankkeen nettisivuilta. Lisätietoja seminaareista: jaana.lauhkonen-teravainen@kymenlaakso.fi, puh

3 Tarvelähtöiset kehittämisaiheet Kehittämistyön kärkiteemoja on haettua työpajoissa, joita on tähän mennessä järjestetty kaksi. Työpajoihin on osallistunut hankkeen ohjausryhmän jäseniä sekä muita sosiaalityön eri sektoreiden asiantuntijoita Kymenlaaksosta. Tavoitteena on löytää kehittämisaiheiksi sellaisia tarvelähtöisiä aiheita, jotka vastaavat alueemme sosiaalityön kehittämistarpeita nyt ja tulevaisuudessa sekä tukevat siten osaltaan käynnissä olevia sote-rakenteiden uudistuksia. Kärkiteemoiksi on valikoitunut Digitalisaatio ja Asiakasturvallisuus, jotka ovat laajoja kokonaisuuksia. Niiden alle sijoittuviin teemoihin keskitytään sekä SOCOBA -seminaareissa että mm. opiskelijoiden kehittämistehtävissä ja pro gradu -tutkielmissa. Kehittämisteemoja tullaan syksyn aikana työstämään vielä eteenpäin yhdessä Kymenlaakson sosiaalityön vastuuhenkilöiden kanssa tulevan Kymsoten strategioiden kanssa yhteensopiviksi. Hankkeen opiskelijat tie sosiaalityön maisteriksi Hankkeen sosiaalityön maisterikoulutukseen valittiin yhteensä 25 opiskelijaa 80 hakijan joukosta. Hakijoita oli eri puolelta Suomea, mikä osoittaa, että koulutukselle on tarvetta niin Kymenlaaksossa kuin muuallakin. Valituksi tulleista opiskelijoista osa tulee Kymenlaakson ulkopuolelta, mikä voidaan nähdä osaltaan vahvuutena. Etelä-Karjalasta tulee muutama opiskelija ja Eksote onkin mukana myös hankkeen rahoituksessa. Rekrytointimahdollisuus? Muualta tuleville opiskelijoille hanke toimii ikkunana Kymenlaaksoon ja pystymme toivottavasti antamaan heille alueestamme positiivisen kuvan mahdollisena työssäkäyntialueena tulevaisuudessa. Hankkeen kehittämistyön linkittyminen koulutukseen mahdollistaa myös näiden opiskelijoiden kautta tapahtuvan Kymenlaaksolähtöisen oppimisen myös eri alueiden toimintatavoista. SOCOBA -seminaarit sekä opiskelijoiden harjoittelujaksot tulevat tarjoamaan opiskelijoille ja organisaatioille mahdollisuuksia luoda tärkeitä kontakteja. Miten sosiaalityön maisteriksi Kymenlaaksosta? Monet valituista opiskelijoista ovat suorittaneet Kymenlaakson kesäyliopistossa avoimen yliopiston opintoja ja saavuttaneet siten hakukelpoisuuden hankkeessa Itä-Suomen yliopiston järjestämään yhteiskuntatieteiden maisterikoulutukseen. Kymenlaaksossa ei ole yliopistoa, mutta kesäyliopiston kautta on jokaisella mahdollisuus aloittaa työn ohessa oma tutkintotavoitteinen opiskelupolkunsa. Kesäyliopisto toimii tiiviissä yhteistyössä monien yliopistojen kanssa ja tekee osaltaan aktiivista työtä alueemme koulutustason nostamiseksi järjestämällä useiden oppialojen perus- ja aineopintoja sekä menetelmä- ja viestintäopintoja. Opintoihin sisältyvät mahdolliset lähiopetukset järjestetään Kouvolassa tai Kotkassa. Suuri osa opinnoista on kuitenkin itsenäistä työskentelyä ja verkossa tapahtuvaa oppimista. Kymenlaakson kesäyliopistolta saa tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta opintojen suunnitteluun. Maisteriopiskelija teidän työpaikallenne? Sosiaalityön maisterikoulutukseen sisältyy 5-10 viikon mittainen käytännön harjoittelujakso (SK3), jonka tavoitteena on asiantuntijuuden kehittyminen ja ammatillinen kasvu. Harjoittelut toteutetaan ensi keväästä alkaen. Käytännön jakso tarjoaa työn ohessa opiskelevillekin mahdollisuuden kokeilla jotakin muuta työyksikköä tai sektoria. Opiskelijoita suositellaankin hyödyntämään tämä mahdollisuus tutustua johonkin uuteen sosiaalityön alueeseen harjoittelujakson aikana. Hankkeen koulutuskoordinaattori tulee syksyn aikana alustavasti selvittämään mahdollisia paikkoja opiskelijoille. Mikäli olette kiinnostuneita tarjoamaan maisteriopiskelijalle mielekkään harjoittelupaikan, niin ota yhteyttä: puh

4 Kouvolassa juhlittiin sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeen avajaisia Sosiaalisesti kestävä Kymenlaakso sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeen lukuvuoden avajaisia vietettiin Kouvolassa 31. elokuuta. Kymenlaaksossa käynnistyneessä kehittämishankkeessa koulutetaan alueelle yhteiskuntatieteiden maistereita sosiaalityön pääaineessa sekä edistetään sosiaalityön alan tutkimuspohjaista innovaatiotoimintaa. Koulutuksessa aloitti 25 opiskelijaa. Avajaisissa puhuivat hankkeen johtaja, professori Juha Hämäläinen Itä- Suomen yliopistosta, hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja, Kotkan kaupungin palvelujohtaja Jorma Haapanen sekä Kymenlaakson kesäyliopiston rehtori Elina Ivakko hankkeen ohjausryhmästä. Avajaisiin oli kutsuttu opiskelijoiden lisäksi hankkeen ohjausryhmä sekä yhteistyökumppaneita. Professori Juha Hämäläisen piti tilaisuuden avajaispuheen, joka on luettavissa alta kokonaisuudessaan. Palvelujohtaja Jorma Haapanen toi ohjausryhmän edustajana opiskelijoille terveiset Kymenlaakson kuntajohtajan näkökulmasta. Rehtori Elina Ivakko kertoi puheenvuorossaan hankkeen käynnistämistä edeltäneestä pitkästä hakuprosessista. Tiivistelmät Haapasen ja Ivakon puheista alla. Kuvassa juhlapuhujat vasemmalta Jorma Haapanen, Elina Ivakko, Juha Hämäläinen. Professori Juha Hämäläinen, Itä-Suomen yliopisto Arvoisat kuulijat, Aluksi haluan sydämellisesti onnitella teitä uudet opiskelijat, jotka saitte opiskelupaikan Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeessa. Hakupapereiden perusteella voi sanoa, että teillä on paljon ansioita ja taustaa potentiaalia jota voidaan hyödyntää koulutuksessa ja joka vahvistaa hankkeessa tapahtuvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toivotan teille opintoihin onnea ja menestystä. Kirjoituksessaan Akateemisesta opiskelusta kansallisfilosofimme J. V. Snellman käsitteli laajasti yliopistosivistyksen luonnetta. Vuonna 1840 julkaistu kirjoitus kuuluu Snellmanin nuoruuden tuotantoon; hän oli kirjoittaessaan 34- vuotias. Snellmanin kirjoitus sisälsi purevaa kritiikkiä aikansa yliopistolaitosta kohtaan. Luettuaan ensin madonluvut oman aikansa akateemiselle opiskelukulttuurille Snellman hahmotteli tarpeellisia korjausliikkeitä. Keskeistä yliopistoopinnoissa hänen mukaansa on opiskelijoiden saattaminen itsenäiseen kriittiseen ajatteluun. Snellmanin mukaan ihminen voidaan käsittää ajattelevana ja tahtovana subjektina, itsetietoisuutena, ainoastaan yhteydessä annettuun perinteeseen ja olemassa olevaan oikeustilaan, yhteiskuntaan. Ajatus soveltuu erinomaisesti ohjenuoraksi myös sosiaalityön akateemisiin opintoihin, joita olemme tänään aloittelemassa. Sosiaalityön opintojen punaisena lankana on alan luonteen ja yhteiskunnallisen tehtävän ymmärtäminen historiallisen kehityksen ja oman ajan vaatimusten kehyksessä. Ala hahmottuu perinteen, nykypäivän ja tulevaisuuden jatkumossa muotoutuneena kokonaisuutena. Tavoitteena on kouluttaa sosiaalityön oikeudellista perustaa ymmärtäviä, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin tarttuvia, itsetietoisesti tulevaisuuteen katsovia alan kehittäjiä. Yliopisto voi ainoastaan tarjota mahdollisuuksia opiskeluun ja itsensä kehittämiseen; kukin opiskelijan vastaa itse siitä, miten hän käyttää nämä mahdollisuudet. Sivistystä ei voi kaataa ylhäältä vaan se rakentuu ruohonjuuritason 4

5 kulttuurisista ja henkilökohtaisista prosesseista. Sosiaalityö on professioala, jossa opintoihin sisältyy keskeisesti ammatillisen kasvun näkökulma, opiskelijan ponnistelu itsensä ammatilliseen kehittämiseen. Suomessa sosiaalityö määrittyy lakisääteisenä, tieteelliseen tietoon ja alan ammattieettisiin periaatteisiin perustuvana tutkimusperustaisena ammattina. Sosiaalityössä tarvittavien ammatillisten valmiuksien katsotaan edellyttävän yliopistollista maisterintutkintoa. Akateemiset metataidot ovat tärkeä osa modernissa sosiaalityössä tarvittavaa ammattitaitoa. Näitä ovat erityisesti kyky tieteelliseen päättelyyn ja ongelmanratkaisuun, tieteellisen tiedon hyödyntämisen ja tuottamisen taidot, argumentaatiotaidot sekä tieteellinen luku- ja kirjoitustaito. Snellman piti yliopisto-opinnoissa erityisen herkkänä kohtana kysymystä siitä, milloin opiskelija on valmis astumaan ulos yliopistosta. Hänen oman vastauksensa mukaan silloin kun opiskelijalle on muodostunut tutkimukseen ja opintoihin perustuva vakaumus, jonka puolesta opiskelija on valmis elämässä taistelemaan ja on kykenevä kohtaamaan eteen tulevat ammatilliset haasteet. Tällainen vastaus haastaa jokaista yliopisto-opiskelijaa rakentamaan omaa henkilökohtaista maailmasuhdetta ja itsetietoista kriittistä ajattelua. Sosiaalityöhön sovellettuna kyse on paljolti myös ammatti-identiteetistä ja valmiudesta ammatilliseen itsemääräämiseen. Suomessa kaikki kuusi sosiaalityöntekijöitä kouluttavaa yliopistoa seuraavat tutkimusperustaisen sosiaalityön ajatusta, jossa sosiaalityö käsitetään tieteelliseen tietoon ja tietoperäiseen koulutukseen perustuvaksi työalaksi. Konseptiin sisältyy olennaisesti käsitys sosiaalityöstä itseään määrittävänä, ammatilliseen vastuuseen perustuvana päätöksentekoammattina. Snellmanin korostama itsetietoisen kriittisen ajattelun periaate tarjoaa tähän luontevan ajatuksellisen puitteen. Sosiaalityön tutkimusperustaisuus ei tarkoita vain alan akateemista tutkimusta. Kyse on myös tutkimuksellisesta otteesta ja tieteellisestä työskentelystä käytännön sosiaalityössä. Snellmanin mukaan ei voi olla niin, että opiskelija lähtiessään yliopistosta olisi ratkaissut kaikki elämän ja tieteen arvoitukset; riittää, että hän on ratkaissut yhden, siinä tapauksessa, että hän on ratkaissut sen itse. Tämä näkökulma on sisäänrakennettuna tutkimusperustaisen sosiaalityön ajatusta toteuttavassa koulutuksessa: tavoitteena on saada alalle itsenäiseen tieteelliseen ongelmanratkaisuun kykeneviä työntekijöitä. Yliopisto-opinnot eivät tee kenestäkään lopullisesti valmista. Vakaumuksen itsetietoinen rakentaminen jatkuu tai ainakin sen tulisi jatkua senkin jälkeen, kun opinnot ovat päättyneet ja opiskelija on siirtynyt työelämään. Tieteelliseen sivistykseen perustuva vakaumus ilmenee valmiutena kohdata vastaan tulevat ammatilliset kysymykset ja haasteet itsetietoisesti ja kriittisesti. Samalla se on oman ammatillisen kasvun keskeneräisyyden tunnustamista sekä kehitystarpeen ja kehitysmahdollisuuden tiedostamista. Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankeen tehtävänä on sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen maakunnan sote-rakenteissa. Tämä tapahtuu kasvattamalla sosiaalityön osaamista ja alan tutkimuspohjaista kehittämistoimintaa. Hanke koostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä osakokonaisuudesta: ensinnäkin hankkeessa luodaan Kymenlaaksoon monitoimijainen sosiaalialan kehittämisalusta, innovaatioekosysteemi, ja toiseksi sosiaalialalle koulutetaan 20 uutta sosiaalityöntekijää, jotka toimivat alan kehittämisosaajina. Visiona on sosiaalisesti kestävä Kymenlaakso. Hankkeen valmistelu oli vaativa prosessi. Kiitän kaikkia eri vaiheissa valmisteluun osallistuneita, erityisesti Kymenlaakson kuntia ja Kymenlaakson kesäyliopistoa hienosta yhteistyöstä. Samoin kiitän päärahoittajaa, Hämeen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusta, hankkeen tukemisesta. Olen vakuuttunut, että hanke täyttää sen aluepoliittisen tarkoituksen, johon rahoituspäätös perustuu. Hankkeen tavoitteeksi kiteytetty sosiaalisesti kestävän maakunnan ajatus kiinnittää hankkeen maakuntauudistukseen, erityisesti maakunnallisten sote-rakenteiden kehittämiseen. Kestävän kehityksen periaate, johon sosiaalisen kestävyyden käsite liittyy, läpäisee nykypäivänä laajalti yhteiskuntapoliittisen kehittämistoiminnan. Se sisältyy niin YK:n ohjelmiin kuin kansallisiin strategioihin eri maissa. Myös Suomessa julkinen valta on ottanut kestävän kehityksen periaatteen yhteiskuntapolitiikan keskeiseksi jäsentäjäksi ja useiden organisaatioiden, esimerkiksi Sitran, ohjelmat rakentuvat paljolti kestävän kehityksen ajatukselle. Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat kestävän kehityksen kolme pilaria. Sosiaalinen kestävyys ilmenee erityisesti tarpeenmukaisten hyvinvointipalvelujen saatavuutena, kansalaisten turvallisuudentunteena ja 5

6 luottamuksena. Puhutaan sosiaalisesta pääomasta ja sosiaalisesta koheesiosta. Näitä hankkeemme tahtoo edistää ja vahvistaa täällä Kymenlaaksossa, ja te, arvoisat opiskelijat, olette tässä korvaamaton voimavara. Suomessa sosiaalityö on keskeinen instrumentti kansalaisten sosiaalisten perusoikeuksien toimeenpanossa: sosiaalityö toteuttaa osaltaan perustuslain ja muun lainsäädännön sisältämän lupauksen tarpeenmukaisesta sosiaalisesta avusta jokaiselle kansalaiselle. Myös Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishanke kiinnittyy tähän suomalaisen yhteiskunnan missioon, jossa edistetään kansalaisten sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomessa on useita maakuntia, joissa väestö vähenee ja ikääntyy ja jotka sinnittelevät monien vaikeiden haasteiden edessä. Kymenlaakso kuuluu näihin. Kymenlaakso on perinteistä teollisuusaluetta, ja teollisuuden nopea rakennemuutos on koetellut maakuntaa. Sekä Kouvolan että Kotkan-Haminan seutukunta ovat läpikäyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana äkillisen rakennemuutoksen. Alueella on edelleen merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia haasteita, jotka koskevat myös sosiaalista kestävyyttä. Toimiva hyvinvointijärjestelmä, asianmukaiset palvelut ja sosiaalinen turvallisuus ovat tärkeitä aluepoliittisia tekijöitä. Ne vahvistavat niin kansalaisten kuin elinkeinoelämän luottamusta alueen tulevaisuuteen ja siten edistävät alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Tästä näkökulmasta Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishanke näyttäytyy aluepoliittisena tehtäväkenttänä, jossa sosiaalinen kestävyys määrittyy merkittäväksi alueen kokonaiskehitykseen vaikuttavaksi elinvoimatekijäksi. Kymenlaakson kauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton viime vuonna julkaiseman suhdannebarometrin mukaan alueen yrityksissä on varovaisen myönteisiä tulevaisuuden odotuksia. Taloudellisen kestävyyden vahvistuminen tukisi osaltaan maakunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämistä ja sote-uudistuksen toteuttamista. Kehittämisosaamista voidaan pitää kriittisenä menestystekijänä. Sosiaalityö näyttäytyy kokonaisuudessa pikemmin kannattavana investointina kuin taloudellisena rasituksena. Kaavailtu sote-uudistus on kunnianhimoinen yritys edistää hyvinvointivaltion kansalaisten ja alueiden tasa-arvoa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvitsijoina ja käyttäjinä. Onnistuessaan se voi herättää samanlaista kansainvälistä kiinnostusta kuin Suomen Pisa-menestys. Sote-uudistuksen myötä sosiaalityöstä tulee entistä merkittävämpi osa maakunnallisen sosiaalipolitiikan rakenteita. Hankkeemme pyrkii osaltaan edistämään sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista Kymenlaaksossa. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa hankkeessa tapahtuvaan kehittämistoimintaan ja koulutukseen mahdollisuuksia myös kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteiskuntatieteiden laitoksella on laajaa kansainvälistä toimintaa ja monipuoliset yhteistyön verkostot. Myös sosiaalityön oppianeessa tehdään koulutus- ja tutkimusyhteistyötä useiden eurooppalaisten yliopistojen kanssa ja lisäksi meillä on hyvät suhteet useisiin yliopistoihin Yhdysvalloissa, Kiinassa, Japanissa ja Venäjällä. Lukuvuoden alussa olen yleensä sanonut uusille sosiaalityön opiskelijoille, että kansainvälisessä vertailussa suomalainen sosiaalityö on maailman huippuluokkaa ja että meille Itä-Suomen yliopistossa riittää, että olemme sosiaalityön koulutuksessa ja tutkimuksessa Suomen parhaita. On ilo kohdistaa nämä sanat nyt myös teille yliopistomme uudet opiskelijat, jotka aloitatte sosiaalityön opinnot Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeessa. Toivotan teidät sydämellisesti tervetulleiksi opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon. Lopuksi haluan vielä palata Snellmaniin, jonka mukaan harjaantuminen itsetietoisessa ajattelussa on yliopistoopiskelun korkein päämäärä. Snellmanin mukaan opiskelijan lähdön hetken yliopistosta määrää tieteen kannalta se, että opiskelija osoittaa, ettei hänen tietonsa ole pelkkää muistitietoa ja kirjatietoa eikä myöskään mielivaltaisia päähänpistoja ja satunnaisia mielipiteitä vaan järjellistä ja yhtenäistä käsittämistä, joka on saavutettavissa vain tiedonrakkauden ja vakavan itsenäisen opiskelun avulla. Tällä Snellmanin innostavalla ja inspiroivalla ajatuksella toivotan teidät arvoisat uudet opiskelijat tervetulleiksi opiskelemaan sosiaalityötä ja aloittamaan uutta lukuvuotta yhdessä Kymenlaakson sosiaalityön koulutusja kehittämishankkeen opettajien ja muiden hanketoimijoiden kanssa. (Juha Hämäläinen ) 6

7 Palvelujohtaja Jorma Haapanen, Kotkan kaupunki, hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja Sosiaalityö on jäänyt viime vuosien sote- ja maakuntauudistuskeskustelussa liian paljon taka-alalle. Terveydenhuolto ja erityisesti erikoissairaanhoidon keskittäminen sekä sen vaikutukset ovat hallinneet keskustelua. Osaltaan sosiaalityön vähäiseen osuuteen on voinut vaikuttaa myös se, että sosiaalipuolen asiat koetaan vaikeiksi ja ikäviksi, kuten pitkäaikaistyöttömyys, lastensuojelu, toimeentulovaikeudet jne. Nyt on siis aika tuoda enemmän esille myös sosiaalityön näkökulmia uudistuksessa. Suomi polarisoituu tällä hetkellä hyvin voimakkaasti. Aluetutkija Timo Aro on osuvasti todennut, että suomalaisten sosiaalinen todellisuus yhä enemmän toisistaan. Tämä on totta, ja alueiden erilaisuus väestörakenteen, väestökehityksen ja yleisen kehityksen osalta kasvaa. Tämä lisää toiminnan ja johtamisen haasteita. Koko maassa noudatetaan samoja lakeja, normeja, mitoituksia, työehtoja jne, mutta edellytykset samalla tavalla toimimiselle muuttuvat yhä vaikeammaksi. Tämä koskee myös sosiaalityötä. Sosiaalityö eroaa yhä enemmän monessa suhteessa maan eri osissa. Kymenlaakso on sosiaalityön kannalta haasteellinen maakunta, jossa näkyvät haasteellisen väestörakenteen ja alenevan väestökehityksen mukanaan tuomat ongelmat. Olen toisinaan kokenut, että sosiaalityön piirissä vallitsee "loputtoman suunnittelun kulttuuri". Tarkoitan tällä sitä, asioita suunniteltaessa pyritään ottamaan ehkä turhankin paljon kaikki erityistapaukset huomioon, jolloin asiat monimutkaistuvat liikaa ja eteneminen on hidasta. Toisaalta sosiaalityön luonteeseen kuuluukin tarkastella ilmiöitä monelta eri kannalta ja kokonaisvaltaisesti. Osaltaan haastellisuutta lisää myös se, että nykyään julkisessa keskustelussa asioita yksinkertaistetaan liikaa ja halutaan löytää helppoja ratkaisuja, joita ei välttämättä ole edes olemassa. Joka tapauksessa kannustan teitä opiskelijoina mahdollisimman paljon kyseenalaistamaan totuttuja toimintamalleja, tulkitsemaan sääntöjä mahdollisimman avarasti sekä myös ennakkoluulottomasti hyödyntämään kokeilukulttuuria. Odotan mielenkiinnolla, että erilaiset opintojenne aikana tekemänne projekti- ja opinnäytetyöt hyödyntävät Kymenlaaksoa ja sen kohta toimintaansa aloittavaa Kymsote- kuntayhtymää. Toivon myös, että mahdollisimman moni teistä haluaa tulevaisuudessa tehdä töitä Kymenlaaksossa. Onnea opintoihin! (Jorma Haapanen ) Rehtori Elina Ivakko, Kymenlaakson kesäyliopisto, hankkeen ohjausryhmän jäsen Sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeen saaminen Kymenlaaksoon on ollut pitkä prosessi, jota on suunniteltu useita vuosia, eikä sitä olisi saatu ilman hyvää yhteistyötä eri tahojen välillä. Alueella oleva pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä laittoi yhdistämään voimat ja miettimään, mitä voisimme tehdä asian eteen. Kymenlaakson kunnista oltiin yhteydessä kesäyliopistoon ja toivottiin meitä mukaan paikalliseksi toimijaksi vetämään hankesuunnitelmaa. Yhteiskuntatieteen laitoksen professori Juha Hämäläisen myötämielinen suhtautuminen sosiaalityön koulutuksen ja kehittämisen saamiseksi Kymenlaaksoon antoi meille uskoa viedä asiaa eteenpäin. ESR hanketta ei myönnetä olemassa olevaa koulutusta varten, joten tämä laajensi ajattelemaan hankesuunnitelmaa sosiaalityön kehittämiseen Kymenlaaksossa. Hämeen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Merja Rossi antoi meille hyviä neuvoja hakemuksen tekemiseen ja vaatimuksiin. Itä-Suomen yliopistolta tutkimusrahoituksen koordinaattori Markku Hännisen kanssa hioimme hakemusta moneen otteeseen ja palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen ja muut sosiaalialan asiantuntijat antoivat kymenlaaksolaisen näkökulman koulutus- ja kehittämistarpeille. Monien yhteydenottojen ja tekstin työstämisen jälkeen kaikki oli vihdoin valmista ja jännittävien sekä odottavien hetkien jälkeen saimme myönteisen päätöksen hakemukseemme. Hanke saatiin mitä mainioimmalla hetkellä, koska koko maassa valmistellaan isoa maakunta ja soteuudistusta, sekä Kymenlaaksossa on ensi vuoden alussa alkamassa uusi sote-kuntayhtymä Kymsote. Opiskelijoilla, Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön laitoksen henkilöstöllä, Kymenlaakson kunnilla sekä kesäyliopistolla on nyt hyvä sauma yhteistyössä suunnitella sosiaalisesti kestävää Kymenlaaksoa ja uusia tapoja toimia. 7

8 Hyvät opiskelijat olette nyt 25 valittua 80 hakijasta, jotka olisivat tahtoneet tulla mukaan tähän koulutus- ja kehittämishankkeeseen. Teillä on erittäin mielenkiintoinen tehtävä lähteä suorittamaan maisteriopintoja, mutta ennen kaikkea olette näköalapaikalla kehittämässä uudenlaisia tapoja tehdä sosiaalityötä yhdessä Itä-Suomen yliopiston asiantuntijoiden, alueen kuntien, kesäyliopiston ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Olette nyt innokkaina aloittelemassa opintojanne ja toivon teille kaikille voimia suorittaa opintonne loppuun, jotta hankkeen päätyttyä saisimme juhlia teitä valmiina yhteiskuntatieteiden maistereina. Samalla toivon, että olemme saaneet kehitettyä sosiaalityötä entistä paremmaksi, Kymenlaaksosta sosiaalisesti kestävän niin, että muutkin voisivat ottaa mallia täällä tehdyistä asioista ja Itä-Suomen yliopisto saisi uudenlaisia tutkimustuloksia, joita voitaisiin hyödyntää laajemmin, niin Suomessa kuin maailmalla. (Elina Ivakko ) Mistä hankkeessa on kyse ja mikä SOCOBA? Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeen tavoitteena on parantaa sosiaalityön tutkimus- ja kehittämisosaamista sekä vähentää sosiaalityöntekijöiden vajetta Kymenlaaksossa. Hankkeen aikana koulutetaan sosiaalityön maistereita ja luodaan SOCOBA -ekosysteemi, joka toimii Kymenlaakson sosiaalityön, Itä-Suomen yliopiston sekä Kymenlaakson kesäyliopiston yhteisenä innovaatio- ja kehittämisalustana. Hankkeessa kehittäminen ja koulutus linkittyvät toisiinsa vahvasti ja ekosysteemi tuottaa aiheita sekä maisteriopiskelijoille, että muuhun tutkimus- ja kehittämistyöhön, edistäen kehittämisosaamista osana alueen soterakenteiden uudistumista. Hämeen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle ESR -rahoituksen ajalle Hanketta rahoittavat myös Haminan, Kotkan ja Kouvolan kaupungit, Miehikkälä-Virolahti sekä Eksote. Hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopisto ja alueellisena osatoteuttajana on Kymenlaakson kesäyliopisto. Tehdään yhdessä Sosiaalisesti kestävä Kymenlaakso Lisätietoja hankkeesta: SOCOBA -tiedote on suunnattu Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeen sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Tiedote lähetetään keskimäärin kerran kuussa ja siinä kerrotaan hankkeen ajankohtaisista tapahtumista sekä maisterikoulutuksen ja kehittämistyön etenemisestä. YHTEYSTIEDOT Hankkeen hallinto Itä-Suomen yliopisto hankejohtaja Juha Hämäläinen, Puh , SOCOBA -tiedotteen toimitus ja hankkeen yhteyshenkilö Kymenlaaksossa Kymenlaakson kesäyliopisto koulutuskoordinaattori Jaana Lauhkonen-Teräväinen Puh , 8