Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishanke SOCOBA -tiedote 2. Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishanke

Transkriptio

1 Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishanke SOCOBA -tiedote 2, lokakuu 2018 Aiheet: - Pääkirjoitus, Aini Pehkonen - Ensimmäinen SOCOBA -seminaari - Ohjausryhmä - SOCOBA -seminaarisarja, Ilmoittautumiset menossa! Asiakasturvallisuus sosiaalityössä Pääkirjoitus Asiakasturvallisuudella tarkoitetaan sosiaalityössä palveluiden järjestämistä, tuottamista ja toteuttamista siten, etteivät asiakkaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen turvallisuus vaarannu. Sosiaalityöntekijän ammatillinen toiminta asiakasturvallisuuden toteuttajana perustuu tutkittuun tietoon ja ammatin eettisiin periaatteisiin, jotka sosiaalityöntekijällä tulee olla yliopistokoulutuksensa pohjalta. Sosiaalityöntekijän ammattitaito jäsentyy asiakasturvallisuuden näkökulmasta neljään osaalueeseen: 1) Sosiaalityöntekijän asiantuntijuuteen ja sen käyttämiseen, 2) Eettiseen ja juridiseen osaamiseen, 3) Palveluprosessin ja sen johtamisen osaamiseen ja 4) Monialaiseen verkosto- ja yhteistyöosaamiseen. Osa-alueet eivät ole hierarkkisessa suhteessa toisiinsa, koska asiakasturvallisuuden näkökulmasta nämä kaikki ovat olennaisia. Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus ja sen käyttäminen tarkoittavat sitä, että sosiaalityöntekijä kerää tietoa asiakkaan elämäntilanteesta kokonaisvaltaisesti ja osaa analysoida, arvioida ja hyödyntää saamaansa tietoa. Olennaisia kysymyksiä tällöin ovat, mitä tietoa kerätään, miksi ja mitä kyseisillä tiedoilla tehdään asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Tiedon kerääminen edellyttää kohtaamis- ja vuorovaikutustaitoja asiakkaiden, heidän läheistensä ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä kysymysten oikea-aikaisuutta. Saatu tieto tulee dokumentoida asiakkaan asiakirjoihin. Dokumentoinnin tulee olla ajantasaista ja perustua asiakkaan kunnioittavan kohtaamisen periaatteisiin. Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus sisältää omavalvonnan periaatteen, jolloin taito reflektoida omaa toimintaa on merkittävässä osassa. Omavalvonnalla ehkäistään, tunnistetaan ja korjataan oman toiminnan aiheuttamia riskejä asiakasturvallisuuteen perustuen. Sosiaalityöntekijän eettinen ja juridinen osaaminen jäsentyy sosiaalityötä eettisesti ja juridisesti sääntelevän ohjeistuksen ja lainsäädännön kautta (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, Sosiaalihuollon erityislait, Hallintolaki 343/2003, Sosiaalialan ammatilliset eettiset ohjeet). Sosiaalityöntekijän tulee toimia asiakaslähtöisesti ja arvioida asiakkaan etua ja palvelutarvetta monipuolisesti ja konkreettisesti. Tämä ei poista mahdollista jännitettä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välillä erityisesti tilanteissa, jossa sosiaalityöntekijä toimii julkisen vallan käyttäjänä kuten lastensuojelussa. Näissä tilanteissa korostuu päätöksenteon avoimuus ja perustelut suullisesti ja dokumentoituna. Sosiaalityöntekijällä on velvollisuus toimia avoimesti ja luotettavasti perustellen toimenpiteensä ja päätöksensä asiakkaille ja tarvittaessa muille tahoille. 1

2 Sosiaalityöntekijän palveluprosessin ja johtaminen jäsentyy sosiaalihuollon asiakasprosessien johtamisena, päätöstentekoina ja asiakas ja asiantuntijatyön vaikutusten seurantana ja arviointina (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, 9 ). Sosiaalityöntekijä vahvistaa asiakkaan osallistumista suunnitelmallisen asiakasprosessin eri vaiheissa ja turvaa asiakkaan oikeuksien toteutumisen myös palveluiden toteuttamisen näkökulmista. Tällöin on huomionarvoista se, että sosiaalityötekijä ymmärtää asiakkaan itsemääräämisoikeuden huomioiden asiakkaan kehityksen, ymmärryksen ja yksilöllisen tilanteen. Esimerkiksi lapsi, nuori, ikääntynyt, kehitysvammainen, mielenterveys- ja/tai päihdeongelmainen tai maahanmuuttajataustainen sosiaalityön asiakas edellyttävät sosiaalityöntekijältä laaja-alaista palveluprosessin ymmärtämistä ja johtamista. Sekä lisäksi osaamista arvioida, että asiakkaan oikeudet palveluihin toteutuvat. Jos sosiaalityön tekemisen edellytykset eivät esimerkiksi liiallisen työmäärän tai resurssien vuoksi toteudu, on sosiaalityöntekijä velvollinen raportoimaan tästä organisaatiossa johtajille ja muille tahoille. Asiakasturvallisuus vaarantuu, jos riittäviä toimintaedellytyksiä ei ole tehtävälle työlle. Lisäksi tietosuoja, tietoturva ja salassapitosäännökset kuuluvat olennaisena osana asiakasturvallisuuden toteutumisessa. Sosiaalityöntekijän verkosto- ja yhteistyöosaaminen näkyy palvelujärjestelmän toimintalogiikan ja palvelujen kokonaisuuden tuntemisena. Sosiaalityöntekijä huolehtii siitä, että asiakkaan ohella myös asiakkaan läheisille välttämättömät palvelut on huomioitu. Jotta asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävä osaaminen ja asiantuntemus ovat käytettävissä koko palveluprosessin ajan, on sosiaalihuoltoa toteutettava yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Näin turvataan se, että palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Sosiaalityöntekijä toimii sosiaalityön asiantuntijana monialaisissa verkostoissa. Asiakasturvallisuuden lähtökohtana on edistää asiakasturvallisuutta ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua. Eri osa-alueiden toteutumisen varmistaminen auttaa sosiaalityöntekijää omassa työprosessissaan ja hyvinvoinnissaan. Aini Pehkonen Professori, Itä-Suomen yliopisto Ensimmäinen SOCOBA -seminaari Ensimmäinen SOCOBA -seminaari pidettiin Kuusankoskitalolla, aiheena asiakasturvallisuus sosiaalityössä. Seminaariin osallistui 29 hlöä. Mukana oli opiskelijoita ja ammattilaisia sosiaalityön eri sektoreilta ja organisaatioista. Kaksi seminaarin osallistunutta hankeen maisteriopiskelijaa kertoo alla ajatuksiaan tilaisuudesta. Hanke järjestää kahdeksan SOCOBA-seminaaripäivää seuraavan kahden vuoden aikana. Ensimmäinen seminaaripäivistä oli Kuusankoski-talolla. Itä-Suomen yliopiston professori Aini Pehkonen avasi seminaaripäivän luennollaan. Hän herätteli päivän aiheeseen Kymenlaakson alueelta paikalle saapuneita sosiaalityön ammattilaisia ja hankkeen opiskelijoita. Ainin luento pureutui ajankohtaisiin sosiaalityön kysymyksiin asiakasturvallisuudesta. Hän nosti esiin muun muassa 2015 voimaan astuneen lain ammattihenkilöistä, dokumentoinnin tärkeyden, Valviran ja AVI:n valvontavastuun sekä sen, kuinka sosiaalityön tulee perustua tutkittuun tietoon. Aini painotti, kuinka sosiaalityön asiakkaat ovat usein haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, eivätkä he pysty vaalimaan omia etujaan. Ainin luennosta punaisena lankana nostaisin sen, miten hän painotti sosiaalityöntekijän ammattitaitoa asiakasturvallisuuden varmistajana. 2

3 Iltapäivästä pääsimme pohtimaan ryhmissä Ainin puhuttelevan pohjustuksen myötä asiakasturvallisuutta suhteessa sosiaalityöntekijän ammattitaitoon. Aihe nosti vilkasta keskustelua kaikissa ryhmissä ja keskusteluja olisi ollut mielenkiintoista jatkaa pidempääkin. Hankkeen tavoitteena on kouluttaa ja kehittää Kymenlaakson alueella sosiaalityötä. Seminaarit tukevat hankkeen opiskelijoiden tutkimusten ja kehittämistehtävien suuntautumista relevantteihin kohteisiin alueella. Hankkeen opiskelijana toivon, että Kymenlaakson sosiaalityön ammattilaiset olisivat mukana seminaareissa nostamassa esiin alueen kehittämiskohteita ja kymenlaaksolaisena toivon, että hankkeen opiskelijat pureutuisivat opintojensa aikana alueen sosiaalityön kysymyksiin kehittämistehtävissään ja tutkimuksissaan. Seminaarit luovat ainutlaatuisen tilaisuuden tuoda opiskelijoille tietoon Kymenlaaksossa kehitettäviä tekijöitä ja osallistua Itä-Suomen yliopiston professorien luentoihin. Syksyisin terveisin hankkeen sosiaalityön opiskelija Essi Valtonen *** kokoonnuimme ensimmäistä kertaa SOCOBAseminaarin merkeissä asiakasturvallisuuden äärelle. Itse osallistuin päivään sosiaalityön maisterivaiheen opiskelijana, Kymenlaakson projektiopiskeluryhmän jäsenenä. Pysähdyttävää, oman ammattitaidon osalta pohdintaa Professori Aini Pehkonen luennoi kuulijoille siitä mitä asiakasturvallisuus sosiaalityössä tarkoittaa. Työpajaosuudessa aihetta pohdittiin pienemmissä ryhmissä teemoittain Kymenlaakson näkökulmasta. ja keskustelua herättävää oli aamupäivällä Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön professori Aini Pehkosen puheenvuoro asiakasturvallisuuden ajankohtaisuudesta sekä sosiaalityöntekijän ammattitaidon arvioinnista Valviran toimesta tilanteissa, joissa sosiaalihuollon ammattihenkilön toiminnasta on tehty kantelu. Tässä prosessissa Valviran selvittää kantelun kohteena olevan sosiaalityöntekijän, nykyisen ja aiempien työnantajien kokemuksia työskentelystä. Prosessissa tarkastellaan myös sosiaalityöntekijän tekemiä dokumentteja asiakastilanteesta, joissa mielenkiinto kohdistuu dokumentoinnin ajantasaisuuteen ja riittävyyteen, kuten esimerkiksi onko laitettu näkyviin mitä on tarjottu, mistä asiakas on kieltäytynyt tai miten asiakasta on ohjattu. Valviran pyynnöstä yliopisto osallistuu kantelun kohteena olevan sosiaalityöntekijän ammattitaidon arviointiin siihen tehtävään liittyen, jota hän sillä hetkellä hoitaa. Ammattitaidon arviointia voidaan selvittää ammattihenkilölain 19 :n mukaan kantelun kohteena olevan työntekijän kuulemisen lisäksi työnäytteellä ja työkokeilulla. Varmennetulla ammattitaidolla varmistetaan asiakasturvallisuutta. Kuulemani puheenvuoro valaisi viimeistään nyt itselleni kuinka vaativasta ammatista sosiaalityöntekijän ammatissa on kyse. Jäin pohtimaan kuinka vähän keskustelua yhteiskunnassamme on edelleen siitä, mitä kaikkea sosiaalityö nykypäivänä sisältää lastensuojelun ja toimeentulon lisäksi. Pohdin, että sosiaalityön näkyvyyttä tulisi monipuolistaa onnistuneiden esimerkkitapausten kautta. Iltapäivällä keskityimme pienissä ryhmissä työpajatyöskentelyyn asiakasturvallisuuden äärellä, sosiaalityöntekijän ammattivaatimuksien näkökulmasta katsottuna. Kymenlaakson alueella puhuttaa sosiaalityön asiantuntijuudessa ja sen käyttämisessä työyhteisöissä olevan tiedonjaon ja yhdessä oppimisen kulttuurin vähyys. Keskustelussa ilmeni myös asiakkaan kanssa yhdessä tehdyn dokumentoinnin lisäämisen tarve. Toisaalta sosiaalityön kentällä toivotaan nykyistä selkeämpää, työtä ohjaajaa, mutta myös oikeasti toimivaa, sisäisesti synkronoituvaa tietojärjestelmää. Eettisen ja juridisen osaamisen osalta keskustelua herätti lainsäädännön hengen merkityksen ymmärtäminen/ sisäistäminen, päätöksissä lain soveltamistaidon kehittäminen esim. tiimeissä ennakkotapausten kautta oppimisen avulla sekä 3

4 eettisten ohjeiden sisäistäminen ja niiden mukaan toimiminen. Toisaalta keskustelua herätti se, että sosiaalityössä tulee aiempaa enemmän tehdä rakenteellista vaikuttamista eri yhteyksissä julkisesti, rohkeasti ja asianmukaisesti argumentoiden. Prosessiosaamisen osalta keskustelua nousi henkilöstön ja johtamisen rajapinnan hiomisesta niin, että työskentelystä saadaan kaikille osapuolille läpinäkyvää ja luottamusta herättävää. Toisaalta rakentavaa ja kriittistä pohdintaa sosiaalityön osalta on lisättävä, jotta sisäisen tutkijuuden heräämisen myötä asiakastilanteissa ja yhteiskunnallisissa ilmiöissä esiintyvät asiat voivat olla avoimen keskustelun ja kehittämisen kohteena. Monialaisen verkosto- ja yhteistyöosaamisen osalta keskustelua herätti muuttuneen ja muuttuvan lainsäädännön hengen sisäistäminen. Asiakasrajapinnoilla olevien yksilöiden oikeus päästä erityisyydestä normalisaatioon vaatii keskustelua, yhteisten työkäytäntöjen hiomista ja asiakkaan (ja lähipiirin) nostamista työskentelyn keskiöön. Esimerkiksi nousi vammainen lapsi vammaispalvelujen sijaan tai lisäksi sosiaalihuoltolain/ peruspalvelujen ja/tai lastensuojelun mukaisissa palveluissa, koska vammaisella lapsella on muiden lasten tavoin oikeus olla ensisijaisesti lapsi. Keskustelussa pohdittiin, että sosiaalityön sisällöistä tulisi jakaa muiden ammattialojen koulutuksissa tietoa. Toisaalta verkostoyhteistyössä on tärkeää kunnioittaa toisten erityisalojen (psykiatria, lastensuojelu, vammaispalvelu) ammattiosaamista. Toisaalta aiempaa enemmän tulisi huomioida sitä, ketä asiakas itse haluaa verkostotyöskentelyyn osallistuvan, kolmatta sektoria unohtamatta. Mielenkiinnolla jään odottamaan, saammeko kuulla asiakkaan ääntä tulevien seminaaripäivien aikana. hankkeen sosiaalityön opiskelija Minna Kivimäki Hankkeen ohjausryhmä Kymenlaakson sosiaalityö koulutus- ja kehittämishankeen ohjausryhmä kokoontui neljännen kerran Ohjausryhmän jäsenet ovat aakkosjärjestyksessä: Haapanen Jorma, Kotkan kaupunki (ohjausryhmän varapuheenjohtaja); Hämäläinen Juha, Itä-Suomen yliopisto; Ivakko Elina, Kymenlaakson kesäyliopisto; Junnonen Sanna-Riitta, Kouvolan kaupunki; Kojo Raija, Eksote; Kumpu Arja, Kouvolan kaupunki (ohjausryhmän puheenjohtaja); Mattila Päivi, Haminan kaupunki; Munne Tea, Kaakkois-Suomen ELY-keskus; Niiranen Annikki, Carea; Saario Asta, Pyhtään kunta; Salonen Anu, Sote -uudistus/carea; Seuri Marjo, Virolahti-Miehikkälä kunnat. Asiantuntijajäsenet: Lauhkonen-Teräväinen Jaana, Kymenlaakson kesäyliopisto (ohjausryhmän sihteeri) sekä Rossi Merja, Hämeen ELY-keskus. Ohjausryhmässä on jatkossa mukana hankkeen maisteriopiskelijoiden keskuudesta valittua opiskelijajäsen Essi Valtonen ja hänen varajäsenenään Mervi Leinonen. SOCOBA -SEMINAARISARJA Mitä: - Hankkeessa järjestetään kahdeksan SOCOBA -seminaaripäivää - Seminaaripäivät ovat maksuttomia ja jokainen seminaaripäivä on oma itsenäinen kokonaisuutensa - Seminaaripäivien teemat ovat hankkeen kärkiteemoja: Asiakasturvallisuus ja Digitalisaatio - Itä-Suomen yliopiston, Kymenlaakson sosiaalityön sekä muiden asiantuntijoiden puheenvuoroja ja vuorovaikutteista työpajatyöskentelyä - Maisteriopiskelijoiden sekä Kymenlaakson sosiaalityön ammattilaisten yhteinen kohtaamispaikka - Edistää ammatillista osaamista, tarjoaa mahdollisuuden osallistua Kymenlaakson sosiaalityön kehittämiseen. Kenelle: - Kymenlaakson alueella sosiaalityön parissa työskenteleville henkilöille - Hankkeen sosiaalityön maisteriopiskelijoille - Muille aiheesta kiinnostuneille, eli seminaarit ovat kaikille avoimia tapahtumia Ilmoittautumiset: käytännön järjestelyjen vuoksi viim. viikko ennen seminaaria 4

5 seminaari klo Digitalisaatio Kuusankoskitalo ILMOITTAUDU NYT! Yleistä digitalisaatiosta sosiaalityössä sekä kokemuksia ja näkemyksiä sosiaalityön digitalisaatiosta Kymenlaaksossa. Päivän puheenjohtaja Professori Aini Pehkonen, Itä-Suomen yliopisto - Sosiaalipalvelujen hankejohtaja Anu Salonen, Carea - Tietohallintojohtaja Matti Ahola, Carea: Digitalisaatio - Muutosagentti Tommi Reiman, Kotkan kaupunki Työpajatyöskentelyä seminaari klo Asiakasturvallisuus Kouvola-talo Päivän puheenjohtaja Professori Aini Pehkonen, Itä-Suomen yliopisto. - Professori Johanna Lammintakanen, Itä-Suomen yliopisto. Asiakasturvallisuus johtamisen näkökulmasta. seminaari klo Digitalisaatio Kouvola-talo Päivän puheenjohtaja Professori Aini Pehkonen, Itä-Suomen yliopisto. - Professori Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopisto. Innovatiivinen ekosysteemi yhteiskehittämisessä. seminaari 5 syksy 2019 klo Asiakasturvallisuus Kouvola seminaari 6 syksy 2019 klo Digitalisaatio Kouvola seminaari 7 kevät 2020 klo Asiakasturvallisuus Kouvola seminaari 8 kevät 2020 klo Digitalisaatio Kouvola Seuraa seminaariohjelman päivittymistä hankkeen nettisivuilta. Lisätietoja seminaareista: jaana.lauhkonen-teravainen@kymenlaakso.fi, puh Tehdään yhdessä Sosiaalisesti kestävä Kymenlaakso Lisätietoja hankkeesta: Ajankohtaista: SOCOBA -tiedote on suunnattu Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeen sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Tiedote lähetetään keskimäärin kerran kuussa ja siinä kerrotaan hankkeen ajankohtaisista tapahtumista sekä maisterikoulutuksen ja kehittämistyön etenemisestä. YHTEYSTIEDOT Hankkeen hallinto Itä-Suomen yliopisto hankejohtaja, professori Juha Hämäläinen, Puh , juha.hamalainen@uef.fi SOCOBA -tiedotteen toimitus ja hankkeen yhteyshenkilö Kymenlaaksossa Kymenlaakson kesäyliopisto koulutuskoordinaattori Jaana Lauhkonen-Teräväinen Puh , jaana.lauhkonen-teravainen@kymenlaakso.fi 5