Määräaikaiset palvelussuhteet ja hyvät käytännöt. KVTES-työryhmän määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä koskeva muistio, lokakuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Määräaikaiset palvelussuhteet ja hyvät käytännöt. KVTES-työryhmän määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä koskeva muistio, lokakuu 2009"

Transkriptio

1 Määräaikaiset palvelussuhteet ja hyvät käytännöt KVTES-työryhmän määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä koskeva muistio, lokakuu 2009

2 Määräaikaiset palvelussuhteet ja hyvät käytännöt Muistioon on koottu kuntien ja kuntayhtymien ilmoittamia esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joiden avulla määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä on kunnissa/kuntayhtymissä vähennetty ja joiden avulla huolehditaan siitä, että määräaikaisia palvelussuhteita käytetään vain tilanteissa, joissa määräaikaisuudelle on laissa tarkoitettu peruste. Esimerkkien tarkoituksena on tuoda esiin eri kunnissa hyväksi koettuja käytäntöjä, joita muut kuntatyönantajat voivat soveltuvin osin ottaa omaan käyttöönsä. Kerätyt esimerkit eivät ole suosituksia, vaan niiden avulla kuntatyönantajat ovat käytännössä pyrkineet varmistamaan hyvän henkilöstöpolitiikan ja toimintansa lainmukaisuuden. Kuntiin ja kuntayhtymiin lähetettiin kesäkuussa 2008 Tiedustelu hyvistä käytännöistä/ toimintatavoista koskien määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä kuntasektorilla. Muistion esimerkit on laadittu annettujen vastausten perusteella. Huomioon on otettava, että eri kuntiin/kuntayhtymiin soveltuvat erityyppiset ratkaisut erilaisista palvelutuotannon tarpeista, toiminnan organisoinnista, kunnan/kuntayhtymän koosta ja käytettävissä olevan henkilöstön määrästä johtuen. Muistiossa on lisäksi käsitelty lyhyesti luottamusmiehen tiedonsaantioikeutta sekä työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Luottamusmiehillä on oikeus saada tietoa, joka koskee määräaikaisia työ- ja virkasuhteita. Tämän lisäksi yhteistoimintalaki velvoittaa mm. siihen, että henkilöstösuunnitelmat laaditaan vuosittain yhteistoimintamenettelyssä. Nämä oikeudet ja velvollisuudet tulee ottaa huomioon, kun kunnissa valmistellaan menettelytapoja, joilla pyritään vähentämään määräaikaisen työvoiman käyttöä sekä huolehtimaan siitä että määräaikaisia palvelussuhteita käytetään vain tilanteissa, joissa määräaikaisuudelle on laissa säädetty peruste. Helsingissä 20. lokakuuta 2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan unioni ry Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Tekniikka ja terveys KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry 2

3 Sisällys 1 Työryhmän toimeksianto Hyvät käytännöt -tiedustelun tulokset Yleistä Hyviä käytäntöjä ryhmiteltynä Esimiesten tehostettu ohjeistaminen Seuranta Määräaikaisten palvelussuhteiden huomioon ottaminen henkilöstösuunnitelmissa Erilaiset varahenkilöjärjestelyt Yhteistyö henkilöstöjärjestöjen/henkilöstön kanssa Muutokset organisaatiossa, tehtävissä jne Yhteenveto Kunnallinen henkilöstö palvelussuhteen luonteen mukaan Luottamusmiehen tiedonsaantioikeus Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta Määräaikaisuuden perusteet Työsuhde Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen perusteet Määräaikaisuuden peruste puuttuu Virkasuhde Perusteet määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamiselle Määräaikaisuuden peruste puuttuu Määräaikaisuuden perusteen hyväksyttävyyden arvioinnissa huomioitavia seikkoja

4 1 Työryhmän toimeksianto Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) allekirjoituspöytäkirjan 13 :ssä on sovittu seuraavasta työryhmästä: Työryhmä, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana kerätä kunnista ja kuntayhtymistä tietoja ja kokemuksia hyvistä toimintatavoista, joiden avulla määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä on voitu vähentää ja välittää tietoa keräämistään hyvistä käytännöistä kunnille ja kuntayhtymille. Työryhmä voi myös harkintansa mukaan ottaa käsiteltäväkseen jonkun työryhmässä edustettuna olevan sopijaosapuolen pyynnöstä joitakin määräaikaisia palvelussuhteita koskevia tapauksia, joilla se katsoo olevan yleistä merkitystä palvelussuhteen määräaikaisuuden perusteen laillisuutta arvioitaessa ja antaa asiasta yhteisen lausunnon. Lausunto ei ole paikallisia osapuolia sitova. Työryhmän jäsenet Kunnallinen työmarkkinalaitos Elina Vartiainen-Hynönen (pj, asti) Sari Ojanen (pj, alkaen) Anne Kiiski (sihteeri) Anne Hotti Marja-Leena Kiivanen Varpu Kulo Tuomas Oksanen Pääsopijajärjestöjen edustajat Kunta-alan unioni ry: Keijo Karhumaa Riikka Kolkkala ( asti) Jonna Voima ( alkaen) Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry: Erkki Mustonen Tekniikka ja terveys KTN: Hanne Salonen (ry) Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry: Mari Keturi ( asti) Anna-Reetta Friipyöli ( alkaen). 4

5 2 Hyvät käytännöt -tiedustelun tulokset 2.1 Yleistä Kaikkiin kuntiin ja kuntayhtymiin lähetettiin Tiedustelu hyvistä käytännöistä/toimintatavoista koskien määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä kuntasektorilla. Tiedusteluja lähetettiin 593 ja vastauksia tuli 57, mikä kattaa n. 30 % kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevasta henkilöstöstä eli useat henkilöstömäärältään suuret työnantajat ovat vastanneet tiedusteluun. Hyvien käytäntöjen luominen ja seuranta on usein aloitettu siitä, että ensin tehdään kokonaiskartoitus nykytilanteesta sekä suunnitelma jatkotoimenpiteistä. Kartoituksen yhteydessä on myös saatettu vakinaistaa ne työsuhteet, joiden työnantaja on tulkinnut muuttuneen toistaiseksi voimassa oleviksi. Virkasuhdetta ei voida tulkita samalla tavoin toistaiseksi voimassa olevaksi, vaikka määräaikaisuuden perustetta ei olisi. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan vakinaiseen virkasuhteeseen voidaan pääsääntöisesti ottaa vain julkisen hakumenettelyn kautta (ks. poikkeukset KVhL 4 ). Kuntien/kuntayhtymien hyviksi koetut käytännöt vaihtelivat. Yhteistä käytännöille on ollut se, että useat kunnat/kuntayhtymät ovat luoneet käytäntöjä yhteistyössä palkansaajajärjestöjen kanssa ja tämä on koettu hyväksi toimintatavaksi. Osa kunnista ohjeistaa tehostetusti esimiehiä ja henkilöstöhallintoa hyväksyttävistä määräaikaisuuden perusteista ja pyrkii myös rekrytoinnin ja työsopimusten laatimisen keskittämisen avulla huolehtimaan siitä, että kullekin määräaikaiselle palvelussuhteelle on aina laissa tarkoitettu peruste. Useassa kunnassa/kuntayhtymässä on käytäntönä seurata säännöllisesti määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita, lukumäärää sekä toistuvien työsopimusten/virkamääräysten tekemistä. Esimerkkinä on tuotu esiin myös käytäntöjä, joissa tarkistetaan tehtäviä ja organisaation tarpeita kokonaisuudessaan uudelleen. Monilla kuntatyönantajilla on käytössään erilaisia vakinaisen kiertävän sijaisen tehtäviä, joista jäljempänä on esimerkkejä. Kunkin kunnan/kuntayhtymän kannattaa esimerkkeihin tutustuttuaan ottaa omaan käyttöön ne käytännöt, jotka palvelevat nimenomaan kyseisen kuntatyönantajan palvelutuotantoa ja henkilöstörakennetta sekä henkilöstön määrää. Merkitystä on myös kunnan/ kuntayhtymän koolla. Työsopimuksiin ja viranhoitomääräyksiin työtehtävät kannattaa kirjata siten, että tehtävistä toiseen siirtymiset voidaan suorittaa mahdollisimman joustavasti. 2.2 Hyviä käytäntöjä ryhmiteltynä Esimiesten tehostettu ohjeistaminen Esimiehille ja henkilöstöasioista vastaaville henkilöille annetaan säännöllisesti koulutusta ja kirjallisia ohjeita lain mukaisista määräaikaisuuden perusteista sekä kunnan/kuntayhtymän käytännöistä. 5

6 Henkilöstöhallinnosta vastaava yksikön edustaja käy työyksiköissä/toimialoilla erikseen antamassa ohjeita määräaikaisuuden perusteista ottaen huomioon kyseisen yksikön ominaispiirteet Seuranta Määräaikaisten palvelussuhteiden lukumäärää ja toistuvuutta seurataan säännöllisesti. Mikäli todetaan, että pysyvän työvoiman tarve on lisääntynyt, harkitaan vakinaisen henkilökunnan lisäämistä. Määräaikaisen palvelussuhteiden perusteita seurataan. Seurantaa helpottavat mm. seuraavat käytännöt: Työsopimuksiin ja viranhoitomääräyksiin on aina kirjattava (kunnan/kuntayhtymän luettelossa mainittu tai koodattu) määräaikaisuuden peruste. Sähköistä työsopimuslomaketta/viranhoitomääräystä ei voi edes saada valmiiksi, jos määräaikaisuuden peruste jätetään kirjaamatta. Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteet tarkistetaan keskitetysti. Määräaikaisten rekrytointi ja työsopimusten laadinta keskitetään esimerkiksi sijaispalveluyksikköön tai -yksiköihin. Kunnassa/kuntayhtymässä toimii esimerkiksi palvelussuhdeasiantuntija, joka tarvittaessa neuvoo. Seurantaa voidaan suorittaa yhdessä työntekijäjärjestöjen edustajien kanssa. Seurannasta raportoidaan. Keskitetty henkilöstöhallinto, joka tuntee koko organisaation, seuraa määräaikaisten ehtojen täyttymistä. Määräaikaisista palvelussuhteista raportoidaan säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa, vastuulliselle taholle, joka ryhtyy tarvittaessa etukäteen sovittuihin ja tarvittaviin toimenpiteisiin. Kartoitetaan kohteet, joissa määräaikaisia palvelussuhteita on tavanomaista enemmän ja päätetään toimenpiteistä, joihin asian osalta on ryhdyttävä. Seurannan perusteella saatavat tiedot vaikuttavat mm. henkilöstö- ja koulutussuunnitteluun. Tarkastellaan millaista osaamista tarvitaan ja miten tällainen osaaminen voidaan mm. täydennyskoulutuksen avulla hankkia. Seurannan yhteydessä selviää usein koulutustarpeita. Esim. oppisopimuskoulutuksen kautta voidaan sekä vakinaisessa että määräaikaisessa palvelussuhteessa olevia pätevöittää laajempiin ja monipuolisempiin tehtäviin, mikä lisää mahdollisuuksia liikkua tehtävistä toiseen palvelutuotannon tarpeiden muuttuessa. Suoritetaan seurantaa yhteistyössä eri kuntien/kuntayhtymien välillä. 6

7 Mikäli seurannan yhteydessä huomataan, että määräaikaiselle työsuhteelle ei ole laissa säädettyä perustetta (esim. pysyvä työvoiman tarve), todetaan työsuhteen muuttuneen toistaiseksi voimassa olevaksi. (Hyvien käytäntöjen tarkoituksena on huolehtia siitä, että tämän kaltaista tilannetta ei synny.) Määräaikaisten palvelussuhteiden huomioon ottaminen henkilöstösuunnitelmissa Työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaan kunnassa on vuosittain laadittava henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käy ilmi erilaisten työsuhdemuotojen (mm. määräaikaisten palvelussuhteiden) käytön periaatteet (KYTL 4 ). Henkilöstösuunnitelmaan voidaan sisällyttää myös henkilöstön lisäykset ja vähennykset siten, että se toimii välineenä henkilöstön resurssien suunnittelussa. Henkilöstösuunnitelmassa voidaan varautua tuleviin tarpeisiin mm. mahdolliseen henkilöstöpulaan. Kunnissa on käytössä esimerkiksi henkilöstöpoliittinen ohjelma ja/tai henkilöstöstrategia, joissa ohjeistetaan ja seurataan säännöllisesti määräaikaisen työvoiman käyttöä Erilaiset varahenkilöjärjestelyt Kunnilla/kuntayhtymillä on käytössään erilaisia ns. varahenkilöjärjestelmiä, joilla on palkattu vakinaisiin palvelussuhteisiin henkilöitä, joiden tehtävänä on kiertää varahenkilöinä tehden erilaisia sijaisuuksia. Hyviksi koetut käytännöt vaihtelevat eri työnantajilla ja varahenkilöjärjestelmiä perustettaessa kannattaakin tarkoin pohtia, minkälainen järjestelmä kunkin työnantajan toimintojen kannalta on tarkoituksenmukaisin. Yllä olevien käytäntöjen avulla määräaikaisten sijaisten määrää on voitu jonkin verran vähentää. Sijaisten määrä ei aina ole merkittävästi vähentynyt, mutta käytäntöjen avulla on voitu tarjota toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde tehtävissä, joissa on pysyvä työvoiman tarve. Vakituisen henkilökunnan avulla työnantajan on usein helpompi huolehtia siitä, että riittävää osaamista on oikea-aikaisesti käytössä oikeassa paikassa. Järjestelmä helpottaa myös koulutussuunnittelua ja varautumista mahdollisiin henkilöstön saatavuusongelmiin. Rahoitus vakituiseen varahenkilöjärjestelmään on joissakin esimerkeissä osittain saatu aiemmin määräaikaisen henkilöstön palkkaukseen käytetyistä varoista. Varahenkilöstöjärjestelmä voi olla rakennettu siten, että henkilöt ovat kuntatyönantajan palveluksessa tai siten, että kunnat/kuntayhtymät ovat perustaneet esim. seutujen yhteisiä sijaispalveluyhtiöitä, jolloin työntekijöillä on mahdollisuus saada vakituinen työsuhde sijaispalveluyhtiöön. Järjestelmät kannattaa suunnitella siten, että varahenkilöstöä voidaan joustavasti työnjohdollisesti siirtää tehtävistä ja työpisteistä toiseen. Tämä tulee ottaa huomioon työsopimuksissa ja viranhoitomääräyksissä. 7

8 Esimerkkejä käytännöistä, joita kunnat/kuntayhtymät ovat ilmoittaneet: Vakituinen varahenkilöstö on keskitetty keskushallinnon alaisuuteen tai erilliseen sijaispalveluyksikköön, joka koordinoi järjestelmää. Tällöin varahenkilöstö tekee erikseen keikkaa eri yksiköihin. Palkkaukseen varatut rahat on budjetoitu joko yksiköittäin tai keskushallintoon. Vakituinen varahenkilöstö on keskitetty yksiköihin siten, että kullakin yksiköllä on omat kiertävät sijaiset, jotka työskentelevät vain omalla osastolla tai vain tietyissä yksiköissä, joihin hänellä on erityisosaamista esim. tehden vain vuosiloma- tai sairauslomasijaisuuksia. Järjestelmä voi toimia myös siten, että vakituinen varahenkilöstö tekee kaikkia sijaisuuksia. Vakituinen varahenkilöstö on keskitetty yksiköihin siten, että he kiertävät lisäksi tarvittaessa myös muissa yksiköissä. Vakituisella varahenkilöstöllä on oma kotiyksikkö, jossa he työskentelevät, kun sijaisuudelle ei ole tarvetta. Kun tarve on, henkilö työskentelee keikalla toisessa yksikössä. Vakituinen varahenkilöstö kiertää keskushallinnon alaisuudessa siten, että työntekijät/viranhaltijat työskentelevät aina välillä pidempiä jaksoja omassa kotiyksikössään. Tämän jälkeen henkilöt siirtyvät taas joksikin aikaan kiertäviksi. Vakituinen varahenkilöstö on keskitetty joko keskushallinnon alaisuuteen ja/tai yksiköihin siten, että vakituinen varahenkilöstö tekee vain lyhytaikaisia sijaisuuksia (esim. sairaus- ja/tai vuosilomat). Pitkäaikaisiin sijaisuuksiin henkilöstö palkataan määräaikaisesti tai vuokrataan/ rekrytoidaan henkilöstövuokrausyrityksen kautta. Vakituinen varahenkilöstö on keskitetty joko keskushallinnon alaisuuteen ja/tai yksiköihin siten, että vakituinen varahenkilöstö tekee vain pitkiä sijaisuuksia (esim. äitiysloma, vuorotteluvapaa). Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin henkilöstö palkataan määräaikaisesti tai vuokrataan/ rekrytoidaan henkilöstövuokrausyrityksen kautta Yhteistyö henkilöstöjärjestöjen/henkilöstön kanssa Henkilöstö- tai muu lain mukainen suunnitelma on jo lain nojalla laadittava yhteistoimintamenettelyssä. Monet kunnat ovat yhdessä henkilöstön edustajien kanssa sopineet mm. toimintatavoista, joilla seurataan määräaikaisia palvelussuhteita ja joiden avulla huolehditaan siitä, että määräaikaisuuksille on laissa säädetty peruste. Yhteistyötä on toteutettu eri tavoin ja erilaisissa kokoonpanoissa esimerkiksi henkilöstöjohtajan ja pääluottamusmiesten kesken tai yhteistoimintaryhmässä. 8

9 Järjestöjen kanssa on sovittu siitä, että vähintään kuuden kuukauden pituiset määräaikaiset vakanssit laitetaan avoimeen hakuun, määräaikaisten opettajien osalta toimitetaan viranhoitomääräyksistä kopio opetusvirastoon ja opettajien luottamusmiehelle sekä siitä, että määräaikaiseksi ottamisen perusteista tulee tarvittaessa neuvotella opetusviraston ja/ tai kaupungin työmarkkinalakimiehen kanssa ennen viranhoitomääräyksen antamista Muutokset organisaatiossa, tehtävissä jne. Työnantajat seuraavat säännöllisesti palvelutuotannon tarpeita ja niiden vaikutusta henkilöstörakenteeseen nyt ja tulevaisuudessa sekä tekevät tarvittaessa muutoksia. Mm. toimintojen yhdistämisellä on voitu vähentää määräaikaisen henkilökunnan tarvetta. Yksittäisen työnantajan ilmoittama esimerkki: kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen ja henkilökunnan siirtäminen terveydenhuollon alaisuuteen. Yhdistämisen kautta henkilökuntaa on voitu joustavammin käyttää ja myös mahdollisuudet vakinaisten sijaisten käyttämiseen ovat parantuneet. 3 Yhteenveto Kunnan/kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että määräaikaisille työ- ja virkasuhteille on laissa säädetty peruste. Vaikka yksittäiselle määräaikaisuudelle olisi hyväksyttävä peruste esim. sijaisuus, on välttämätöntä huolehtia myös kokonaisuudesta siten, että henkilökunta palkataan vakituiseksi, mikäli työvoiman tarve on pysyvä. Kunnat/kuntayhtymät ja järjestöt ovat usein kokeneet hyväksi käytännöt, jotka on laadittu yhteistyössä järjestöjen kanssa. Hyviin käytäntöihin kuuluu usein mm. määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden perusteiden ja keston säännöllinen seuranta sekä erilaisten varahenkilöjärjestelmien perustaminen. Hyviksi koetut käytännöt ovat eri kunnissa/kuntayhtymissä erilaiset, minkä vuoksi onkin tärkeää, että kukin kuntatyönantaja päättää omista käytännöistään ottaen huomioon palvelutuotannon tarpeet, toiminnan organisointi, kunnan/ kuntayhtymän koko ja käytettävissä olevan henkilöstön määrä. Hyvät käytännöt auttavat osaltaan huolehtimaan siitä, että määräaikaisia virka-/työsuhteita käytetään vain tilanteissa, joissa se lain mukaan on mahdollista. 9

10 4 Kunnallinen henkilöstö palvelussuhteen luonteen mukaan Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lokakuussa 2008 kunta-alalla työskenteli palkansaajaa. Palkattomalla virkavapaalla, työlomalla tms. oli tämän lisäksi henkilöä. Toistaiseksi voimassa olevassa eli ns. vakinaisessa palvelussuhteessa oli eli 76 % koko henkilöstöstä. Määräaikaisia oli 22 % ja työllistettyjä 2 % henkilöstöstä. Tilastokeskuksen tiedonkeruussa määräaikaiseksi tilastoituu myös henkilö, jolla on määräaikainen tehtävä siitä huolimatta, että hänellä on lisäksi voimassa oleva vakinainen virka- tai työsuhde kuntaan tai kuntayhtymään. Hallinnonala Vakinaisia Määräaikaisia Työllistettyjä Yhteensä Yleishallinto 79,7 15,5 4,8 100,0 Järjestystoimi 82,7 16,5 0,8 100,0 Terveydenhuolto 78,1 21,5 0,4 100,0 Sosiaalitoimi 72,9 24,8 2,3 100,0 Sivistystoimi 72,5 25,9 1,6 100,0 Kaavoitus- ja yleiset työt 83,0 12,0 5,0 100,0 Kiinteistöt 85,2 12,2 2,7 100,0 Liike- ja palvelutoiminta 84,7 12,9 2,4 100,0 Yhteensä 75,9 22,4 1,7 100,0 Lukumäärä Valtaosa viime vuosien henkilöstön määrän lisäyksestä on kohdistunut vakinaiseen henkilöstöön. Esimerkiksi 2000-luvulla vakinaisten määrä on kasvanut kunta-alalla henkilöllä, kun kokonaishenkilöstömäärä on kasvanut vastaavana aikana henkilöllä. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilastosta käy ilmi, että vuosittain noin kunta-alalla edellisenä vuonna määräaikaisessa palvelussuhteessa työskennellyttä palkansaajaa työskentelee seuraavana vuonna vakinaisessa palvelusuhteessa. Määräaikainen työsuhde on useassa tapauksessa väylä vakinaiseen palvelussuhteeseen varsinkin suurten työnantajien sisäisillä työmarkkinoilla. On muistettava, että vakinaisen henkilöstön määrän kasvu aiheuttaa automaattisesti myös uuden määräaikaisen henkilöstön lisätarvetta, sillä kunnallisen palvelutoiminnan ylläpito edellyttää useimmissa tapauksissa sijaistyövoiman käyttämistä. Perhevapailla olevien määräaikaisia sijaisia tarvitaan erityisesti terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja opetustoimessa. Myös vuosiloma- ja sairauslomasijaisia tarvitaan. Kuntatyönantaja huolehtii perinteisesti myös henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä ja ikääntyvän henkilöstönsä työssä jaksamisesta. Tämä merkitsee osaltaan sitä, että määräaikaisten sijaisten tarpeeseen vaikuttavat myös lisääntynyt osa-aikaeläkkeen ja vuorotteluvapaan sekä erilaisten osaamisen kehittämiseen liittyvien vapaiden käyttö. Kuntien eläkevakuutuksen tietojen mukaan osa-aikaeläkkeellä oli henkilöä (ei sisällä VEL:n piirissä olevia peruskoulun ja lukion opettajia). Työministe- 10

11 riön tilastojen mukaan vuoden 2008 aikana vuorotteluvapaalle jäi henkilöä ja näistä (42 %) oli kuntasektorilla. Myös se lisää määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä, että henkilö voidaan palkata vain määräajaksi, mikäli tehtävän vaatimat erityiset kelpoisuusvaatimukset eivät täyty. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vuonna 2003 tekemän selvityksen mukaan (KT:n yleiskirje 19/2003) yli puolet (51 %) määräaikaisista oli sijaisia. Sekä lukumääräisesti että suhteellisesti eniten sijaisia oli sosiaali- ja terveystoimessa (67 %). Seuraavaksi merkittävin määräaikaisuuden peruste oli avoimen viran/ toimen hoito (14 %). Nämä määräaikaisuuden perusteet selittävät jo kaksi kolmasosaa kaikista määräaikaisuuksista. Muita merkittäviä perusteryhmiä olivat tehtävän kausiluontoisuus, lyhytkestoisuus, tilapäinen lisähenkilöstön tarve (10 %), projektiluontoinen työ (8 %) ja epäpätevyys ko. virkaan/toimeen (3 %). (Viimeisin asiaa koskeva selvitys.) Palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot olivat kuntasektorilla vuonna ,6 % ja yksityisellä sektorilla 3.4 % säännöllisestä työajasta. Jos prosentit muutetaan päiviksi, saadaan kuntasektorille keskimäärin 12 ja yksityiselle sektorille keskimäärin 9 sairauslomapäivää. 5 Luottamusmiehen tiedonsaantioikeus Luottamusmiehillä on KVTES:n nojalla (VII luku 6 ) oikeus saada tietoja määräaikaisista työsuhteista: Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa asianomaisen omaan järjestöön kuuluvien työntekijöiden kirjalliset työsopimukset, joista ilmenee mm. työsuhteen kesto ja määräaikaisuuden peruste. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kerran kalenterivuodessa edustamistaan viranhaltijoista/työntekijöistä mm. uusien sekä irtisanottujen palvelukseen tuloaika. Työnantaja antaa erikseen jokaisesta uudesta pääluottamusmiehen edustamasta viranhaltijasta/ työntekijästä 6 4 momentin soveltamisohjeeseen kirjatut tiedot (esim. uusien ja irtisanottujen palvelukseen tuloaika), joko välittömästi palvelussuhteen alettua tai ajanjaksoittain, kuitenkin vähintään neljännesvuosittain. Työnantaja antaa pääluottamusmiehen pyynnöstä alkaen tiedon hänen edustamansa uuden viranhaltijan/työntekijän palvelussuhteen laadusta (toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen) ja määräaikaisuuden perusteesta vähintään neljännesvuosittain, mikäli palvelussuhde kestää vähintään 30 kalenteripäivää. Luottamusmiehen saatavana pidetään tietoja kunnan tai sen yksiköiden toiminnasta, toimintaedellytyksistä ja taloudellisesta tilasta sekä kunnan henkilöstösuunnitelmasta, henkilöstöpolitiikan yleisistä periaatteista ja henkilöstöhallinnon käytännön toimenpiteistä. 11

12 6 Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annettu laki (449/2007) velvoittaa työnantajan huolehtimaan siitä, että laissa mainitut asiat käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Yhteistoimintamenettelyssä on laadittava vuosittain henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käy ilmi erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Henkilöstön edustajille annetaan mm. heidän pyynnöstään neljännesvuosittain selvitys määräaikaisessa ja osa-aikaisessa palvelussuhteessa olevien määrästä. 7 Määräaikaisuuden perusteet 7.1 Työsuhde Lähtökohtana on, että työsopimus tehdään ja viranhoitomääräys annetaan toistaiseksi voimassa olevaksi, jollei ole osoitettavissa määräaikaa, jolloin työsopimuksessa tai viranhoitomääräyksessä tarkoitettu työ tulee päättymään tai seikkaa, jonka johdosta työ loppuu. Työsopimus voidaan tehdä ja viranhoitomääräys antaa määräajaksi vain, mikäli määräaikaiselle palvelussuhteelle on laissa tarkoitettu syy. Perustetta arvioitaessa on tärkeä muistaa, että määräaikaiselle palvelussuhteelle ei ole laissa tarkoitettua syytä, mikäli työvoiman tarve tehtävässä on pysyvä, vaikka henkilö toimisi esimerkiksi sijaisena. Määräaikaisuuden perusteena voi olla esimerkiksi avoimen tehtävän hoitaminen tilanteessa, jossa tehtävään sopivaa pätevää hakijaa ei ole ollut saatavilla. Tällöin voidaan määräajaksi palkata henkilö vain siksi aikaa, kun tehtävän täyttämiseen tähtäävä menettely kestää. Työnantajan on aktiivisesti haettava pätevää henkilöä. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta, samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia, on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. (Työsopimuslaki 1 luku 3 ) Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen perusteet Voimassa olevaan työsopimuslakiin ei sisälly esimerkkiluetteloa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen perusteista. Perusteltua syytä arvioitaessa otetaan kuitenkin huomioon lain perusteluissa esimerkinomaisesti määräaikaisuuden perusteina mainitut työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai 12

13 muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste. Jos määräaikainen työsopimus tehdään työntekijän pyynnöstä, ei sen tekemiseen tarvita muuta perusteltua syytä. Perusteltu syy on asetettu vaatimukseksi määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle, jotta estettäisiin mahdollisuus kiertää toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen liittyvää työsuhdeturvaa työsopimuksen kestoaikaa koskevalla valinnalla. Määräaikaisten sopimusten käyttöä ei voida pitää sallittuna, jos työnantajalla on siinä työssä pysyvä työvoiman tarve. Toisaalta hallituksen esityksen mukaan määräaikaisten sopimusten käyttöä ei rajoitettaisi silloin, kun siihen on laissa tarkoitettu syy. Hallituksen esityksessä työsopimuslaiksi on mm. todettu, että määräaikaisten sopimusten käyttö on mahdollista kausiluontoisissa töissä, joissa työtä tehdään ainoastaan tiettynä aikana vuodesta tai jos työn määrä olennaisesti lisääntyy etukäteen tiedossa olevina ajanjaksoina. Työtä voidaan pitää kausiluontoisena, jos tilapäistyövoimaa tarvitaan vain lyhyehköksi ajaksi. Jos työtä teetetään toistuvasti vuosittain esimerkiksi yhdeksästä kymmeneen kuukautta, työtä ei pidetä kausiluontoisena. Työsopimusta ei siis voida tehdä määräaikaisena, mikäli työtä teetetään toistuvasti noin 9-10 kuukautta vuosittain. Toistuvat määräaikaiset työsopimukset: Toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttämisen edellytyksenä olisi toisaalta se, että kunkin määräaikaisen sopimuksen tekemiselle on perusteltu syy. Kielletystä peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä ei olisi kysymys esimerkiksi silloin, kun työnantaja tarjoaa sijaiselle uutta sijaisuutta määräaikaisin sopimuksin. Toisaalta edellytettäisiin, että työnantaja ei pyri toisiaan seuraavilla määräaikaisilla sopimuksilla kiertämään toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin liittyvää suojaa. Jos työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa töissä ei ole perusteltua syytä Määräaikaisuuden peruste puuttuu 7.2 Virkasuhde Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on työsopimuslain mukaan pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Työsopimuksen laillinen lakkaaminen edellyttää tällöin irtisanomista tai purkamista. Jos työnantaja päättää työsuhteen työsopimukseen kirjatun määräajan päättyessä, vaikka työsopimus olisi lain mukaan toistaiseksi voimassa oleva, eikä irtisanomis- tai purkamisperusteita ole, työntekijä voi vaatia korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä irtisanomisajan palkkaa. Korvausvelvollisuuden määrä on työsopimuslain mukaan vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Viranhaltija otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi tai määräajaksi. Viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi vain viranhaltijan omasta pyynnöstä tai jos 13

14 määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii. (Laki kunnallisesta viranhaltijasta 3 ) Perusteet määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamiselle Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan viranhaltija voidaan ottaa virkaan määräajaksi viranhaltijan omasta pyynnöstä määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne sijaisuus avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii. Hyväksyttäviä määräaikaisuuden perusteita eivät ole pelkästään esimerkiksi, että viran palkkamenot on budjetoitu vain tietylle ajalle tai että virkoja ei ole perustettu tarpeeksi kaikkien sellaisten pysyvien tehtävien hoitamiseksi, joissa käytetään julkista valtaa ns. täyttölupamenettely ei myöskään sellaisenaan ole peruste määräaikaisen viranhoitomääräyksen antamiselle, ellei taustalla ole lain tarkoittamaa hyväksyttävää määräaikaisuuden perustetta. Toistuvat määräaikaiset virkasuhteet Toistuvia määräaikaisia viranhoitomääräyksiä ei tule antaa ilman perusteltua syytä. Avoimen viran hoitomääräystä ei saa toistuvasti uudistaa ilman perusteltua syytä. Perusteltu syy on esim. se, että kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita ei ole. Henkilön ottaminen toistuvasti määräaikaisiin virkasuhteisiin on mahdollista silloin, kun kaikille määräaikaisille virkasuhteille on olemassa laissa tarkoitettu peruste ja myös toistuville viranhoitomääräyksille eli ketjuttamiselle on perusteltu syy (esim. uusi viransijaisuus). Mikäli työnantajalla on samanlaisissa töissä pysyvä viransijaisuustarve, työnantajan pitäisi perustaa riittävästi virkoja, joilla katetaan myös tämä pysyvä sijaisuustarve. Tällöin organisaatiossa saattaa olla viranhaltijoita, joiden virantoimituspaikka vaihtelee sijaistarpeen mukaan ja joilla ei ole pysyväisluonteista sijoituspaikkaa Määräaikaisuuden peruste puuttuu Mikäli viranhaltija on otettu määräaikaiseen virkasuhteeseen työnantajan aloitteesta ilman laissa säädettyä perustetta, saattaa työnantaja joutua korvaamaan viranhaltijalle vähintään kuuden ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavan summan. Vastaava oikeus korvaukseen on viranhaltijalla, joka on otettu toistuvasti peräkkäin määräajaksi virkasuhteeseen ilman perusteltua syytä. Korvausvaatimus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä. Määräaikainen virkasuhde ei muutu 14

15 toistaiseksi voimassa olevaksi, vaikka määräaikaisuudelle ei olisi lain mukaista perustetta. Viranhaltija voi ainoastaan riitauttaa määräaikaisuuden perusteen hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. 7.3 Määräaikaisuuden perusteen hyväksyttävyyden arvioinnissa huomioitavia seikkoja Lainsäädännössä ei oteta kantaa siihen, kuinka monta määräaikaista työsopimusta voidaan tehdä tai kuinka monta määräaikaista viranhoitomääräystä voidaan antaa. Olennaista on, että kuhunkin ketjussa olevaan määräaikaiseen työsopimukseen/viranhoitomääräykseen tulee olla laissa tarkoitettu peruste. Sekä työsopimuslaissa että laissa kunnallisesta viranhaltijasta lähtökohtana on, että henkilö on palkattava vakituiseksi, mikäli työvoiman tarve on pysyvä. Oikeuskäytännössä (TT ) on todettu, että arvioinnissa merkitystä on mm. seuraavilla seikoilla: onko kunkin määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle laissa edellytetty peruste esim. sijaisuus ovatko työsopimukset niissä olevien mainintojen mukaan sidottu erikseen nimetyn työntekijän poissaoloon määräaikaisten työsopimusten lukumäärä määräaikaisten työsopimusten yhteenlaskettu kesto ovatko määräaikaiset sopimukset seuranneet välittömästi toisiaan tehtävien samankaltaisuus sijaisten toistuva tarve ja runsas lukumäärä onko sopimuksilla toisasiallisesti pyritty jatkuvaan työsuhteeseen vaikka onkin käytetty määräaikaisia työsopimuksia. Esimerkki koski työsuhteista tehtävää, mutta samoihin seikkoihin on syytä soveltuvin osin kiinnittää huomiota myös virkasuhteisten kohdalla. Lisätietoja Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas, 2008 Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas, 2008 (Esimiesoppaista on neuvoteltu asianomaisten työntekijä- ja viranhaltijajärjestöjen kanssa ja niiden sisällöstä on saavutettu yksimielisyys.) Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 19/2003, Määräaikaiset työ- ja virkasuhteet 15

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö

Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö 1 (6) Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö Voimaantulo 01.01.2015 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 1 Henkilöstösäännön soveltaminen Henkilöstösäännössä määrätään päätöksenteosta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

MÄÄRÄAIKAISIA PALVELUSSUHTEITA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Työsuhde: yleistä Virkasuhde: yleistä

MÄÄRÄAIKAISIA PALVELUSSUHTEITA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Työsuhde: yleistä Virkasuhde: yleistä SISÄLLYSLUETTELO MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN KUNTA-ALALLA sivu Tarkoitus vähentää määräaikaisten määrää Selvityshenkilö Kirsti Palanko-Laakan selvitys osoittaa vakinaistamistarpeen Kunnan palkansaajajärjestöt

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN KUNTA-ALALLA. Tekstin koonnut Mari Lehtinen

MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN KUNTA-ALALLA. Tekstin koonnut Mari Lehtinen MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN KUNTA-ALALLA Tekstin koonnut Mari Lehtinen 1 Koonnut Mari Lehtinen, lakimies, Tehy ry Määräaikaisten vakinaistaminen kunta-alalla. ISBN 951-9172-44-0 Painopaikka: Multiprint

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun 1 VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNAN/KUNTAYHTYMÄN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN

TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN Kunnanhallitus 97 08.05.2006 Kunnanhallitus 99 28.03.2007 Kunnanhallitus 118 16.04.2007 TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN 86//2006 Opistolautakunta

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun 1 VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNAN/KUNTAYHTYMÄN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Käytetyt lyhenteet: KVhL = Kunnallinen viranhaltijalaki KVESL= Kunnallinen virkaehtosopimuslaki

Käytetyt lyhenteet: KVhL = Kunnallinen viranhaltijalaki KVESL= Kunnallinen virkaehtosopimuslaki VIRKA- JA TYÖSUHTEEN EROT (erot luonnehdittu yksinkertaistettuna) Käytetyt lyhenteet: KVhL = Kunnallinen viranhaltijalaki KVESL= Kunnallinen virkaehtosopimuslaki KuntaL= Kuntalaki KVTES= Kunnallinen yleinen

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annettuun lakiin on tullut muutos 1.1.2014. Lakiin on lisätty 4a pykälä, jonka mukaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 152/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 4 :n sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 6 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi ja työyhteisön monikulttuuristumisen haasteet ja voimavarat

Kansainvälinen rekrytointi ja työyhteisön monikulttuuristumisen haasteet ja voimavarat Kansainvälinen rekrytointi ja työyhteisön monikulttuuristumisen haasteet ja voimavarat Työperäinen maahanmuutto/ kansainvälinen rekrytointi Helsinki 8.10.2013 Rekrytointoprosessi: Prosessi etenee eri rekrytointien

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin)

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin) Henkilöstöasiat käytännössä Erikoistumisjakso 16.4.2015 Kaikki harjoitustyön (HO-tuomion esittelyn ja arvioinnin) jättäneet ovat saaneet korvaavuuden yhdestä tentin kysymyksestä, joten heidän tulee tässä

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN LIITE 3 MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN HENKILÖSTÖKRITEERI 1, TÄYTÄNTÖÖNPANO 1. vaihe, otetaan käyttöön (johto- ja ohjausryhmän päätöksiin

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 17.6.2013 Voimaantulopäivä 1.8.2013 1 Henkilöstösäännön soveltaminen Henkilöstösäännössä määrätään päätöksenteosta ja toimivallasta henkilöstöasioissa

Lisätiedot

Työehtosopimus yliopistoissa

Työehtosopimus yliopistoissa Työehtosopimus yliopistoissa Voimassa 1.3.2010 29.2.2012 Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011, jos vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen. Tämän jälkeen jatkuu vuoden kerrallaan, ellei

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015. Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013. Kh 09.02.

Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015. Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013. Kh 09.02. Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015 Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013 Kh 09.02.2015 52 Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh. 02 761

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Ylivieskan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.9.2012 64 Voimaantulopäivä 1.11.2012 I LUKU JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Periaatteet harkinnanvaraisten palkattomien ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä

Periaatteet harkinnanvaraisten palkattomien ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä 1 ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä 1. Virkavapaan/työvapaan myöntäminen on aina asianomaisen myöntävän viranomaisen harkinnassa. Asian ratkaisee kaupungin ao. säännössä mainittu viranomainen.

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Siirtosopimus 1 (7) Tohmajärven kunta

Kiteen kaupunki Siirtosopimus 1 (7) Tohmajärven kunta Kiteen kaupunki Siirtosopimus 1 (7) Sopimus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen varhaiskasvatuksen henkilöstön siirtymisestä Tohmajärven kunnan palvelukseen liikkeenluovutuksen yhteydessä

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 104 10.11.2014. 104 Asianro 157/01.00.00/2014. Kaupunginhallitus 27.10.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 104 10.11.2014. 104 Asianro 157/01.00.00/2014. Kaupunginhallitus 27.10. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) 104 Asianro 157/01.00.00/2014 Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa muuttaminen Kaupunginhallitus 27.10.2014 376: Henkilöstöjohtaja Markku Mattila Työnantajapalvelu

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä.

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä. Joutsan kunnanhallitus 216 24.09.2007 Kunnanvaltuusto 55 22.10.2007 Henkilöstötoimikunta 7 29.10.2007 Henkilöstötoimikunta 13 12.11.2007 Yhteinen Joutsan kunnanhallitus 37 19.11.2007 Kuntaliitossopimuksen

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Tässä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän henkilöstöasioiden toimintasääntö

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän henkilöstöasioiden toimintasääntö 1 (5) Käsittely Voimaantulo 1.1.2015 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän henkilöstöasioiden toimintasääntö Toimintasäännöllä määrätään hallintosäännön mukaisen toimi- ja päätösvallan siirtämisestä

Lisätiedot

Lomautuksia ja irtisanomisia luvassa?

Lomautuksia ja irtisanomisia luvassa? Lomautuksia ja irtisanomisia luvassa? Tiedotustilaisuus KT:n henkilöstömenosäästötiedustelun tuloksista 11.12.2013 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu Tiedustelussa selvitettiin

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN TYÖLLISTÄMINEN JA UUDELLEENSIJOITUS

RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN TYÖLLISTÄMINEN JA UUDELLEENSIJOITUS RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN TYÖLLISTÄMINEN JA UUDELLEENSIJOITUS Kaupunginhallitus hyväksynyt 18.10.1993 Voimaantulopäivä 26.10.1993 Rauman kaupungin säästötavoitteiden ja henkilöstösuunnitelman toteuttamiseksi

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

1 Sopijaosapuolet. 2 Sopimuksen tausta ja tarkoitus

1 Sopijaosapuolet. 2 Sopimuksen tausta ja tarkoitus SOPIMUS HENKILÖSTÖN SIIRROSTA TOHMAJÄRVEN KUNNAN IRTISANOUTU- ESSA KESÄLAHDEN, KITEEN JA TOHMAJÄRVEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUKSESTA 1.1.2013 20.8.2012 1 (8) 1 Sopijaosapuolet 2 Sopimuksen

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

4. Joensuun kaupungille siirtyvän henkilöstön määrän määrittely

4. Joensuun kaupungille siirtyvän henkilöstön määrän määrittely Luonnos 29.10.2013 SOPIMUS HENKILÖSTÖN SIIRROSTA JOENSUUN KAUPUNGILLE OUTOKUMMUN KAUPUNGIN IRTISANOUTUESSA LIPERIN JA OUTOKUMMUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUKSESTA 1.1.2014 ALKAEN -henkilöstöhallinnolliset

Lisätiedot

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. 1 (6) KVTES 2012 2013: keskeiset materiaaliset muutokset Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. Palkkausluku (luku II) Palkkausluvun sisältöä

Lisätiedot

Työnantaja ei saa menetellä työsuhteessa tavalla, joka voi vaarantaa yliopistolain 6 :n mukaista tutkimuksen, taiteen tai opetuksen vapautta.

Työnantaja ei saa menetellä työsuhteessa tavalla, joka voi vaarantaa yliopistolain 6 :n mukaista tutkimuksen, taiteen tai opetuksen vapautta. OHJEITA PROFESSORILLE TYÖSOPIMUKSEN TEKOON Työsuhde perustuu työsopimukseen, jossa sovitaan työn tekemisestä toiselle palkkaa tai muuta vastiketta vastaan työnantajan johdolla ja valvonnan alaisena. Virkasuhde

Lisätiedot

Työsuhteen päättäminen

Työsuhteen päättäminen Työsuhteen päättäminen Määräaikainen työsopimus Tietyksi määräajaksi sovittu työsopimus päättyy sovitun määräajan tai työn päättyessä ilman erillistä irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Toistaiseksi voimassa

Lisätiedot

VIRKOIHIN JA TOIMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO, ESITTELY JA MENETTELYTAVAT

VIRKOIHIN JA TOIMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO, ESITTELY JA MENETTELYTAVAT 1 Liite Lapin yliopiston johtosääntöön VIRKOIHIN JA TOIMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO, ESITTELY JA MENETTELYTAVAT 1.1 Viran perustaminen Virka on perustettava ennen täyttötoimenpiteisiin ryhtymistä. Viran

Lisätiedot