MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN KUNTA-ALALLA. Tekstin koonnut Mari Lehtinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN KUNTA-ALALLA. Tekstin koonnut Mari Lehtinen"

Transkriptio

1

2 MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN KUNTA-ALALLA Tekstin koonnut Mari Lehtinen 1

3 Koonnut Mari Lehtinen, lakimies, Tehy ry Määräaikaisten vakinaistaminen kunta-alalla. ISBN Painopaikka: Multiprint Oy,

4 Sisällysluettelo MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN KUNTA-ALALLA... 5 Tarkoitus vähentää määräaikaisten määrää... 5 Selvityshenkilö Kirsti Palanko-Laakan selvitys osoittaa vakinaistamistarpeen... 5 Kunnan palkansaajajärjestöt yhteisrintamassa: vakinaistamistoimenpiteet saatava käyntiin... 6 MÄÄRÄAIKAISIA PALVELUSSUHTEITA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 7 Työsuhde: yleistä... 7 Virkasuhde: yleistä... 8 Määräaikaisuuden lailliset syyt... 9 Työn luonne... 9 Sijaisuus Harjoittelu, opiskelu Toiminnan vakiintumattomuus Avoinna oleva virka ja toimi Määrärahaperuste Täyttölupamenettely Työntekijän / viranhaltijan oma pyyntö Määräajaksi ottamisesta on säädetty erikseen TOIMINTAOHJEET Vakinaistamisselvittelyyn liittyvät asiat I Määräaikaiset, jotka eivät todellisuudessa sijaista ketään II Pysyvän sijaistarpeen selvitys Pysyvien sijaisten vakinaistaminen, malli A Pysyvien sijaisten vakinaistaminen, malli B III Rahoituksen epävarmuus IV Toiminta ei ole vakiintunutta V Työ on projektiluonteista VI Määräaikaiset päätoimiset tuntiopettajat Yhteenveto ROHKAISUA TARVITAAN

5

6 Määräaikaisten vakinaistaminen kunta-alalla Tarkoitus vähentää määräaikaisten määrää Tämän oppaan tarkoituksena on vaikuttaa siihen, että kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden perusteettomat määräaikaiset palvelussuhteet muutetaan toistaiseksi voimassa oleviksi. Kunnissa määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelee keskimäärin 25 % henkilöstöstä. Vaikka määräaikaisia palvelussuhteita tulisi vähentää merkittävästi, tärkeintä on kuitenkin aloittaa vakinaistamiseen tähtäävät toimenpiteet ja saada työnantajat ymmärtämään tämän asian välttämättömyys. Työnantajien tietoisuutta määräaikaisten palvelussuhteitten laillisuudesta ja siitä, mitä haittatekijöitä määräaikaiset palvelussuhteet aiheuttavat työnantajalle, tulee lisätä. Koska viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että määräaikaisten määrä olisi taas nousussa, palkansaajajärjestöt ovat katsoneet, että asiaa on syytä yhdessä lähteä selvittämään eteenpäin. Työvoimapulan aikana työnhakijat valitsevat mieluummin hyvässä maineessa olevan työpaikan. Määräaikaisten vakinaistaminen viestittää siitä, että työnantaja noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan halukkuus työpaikan vaihtamiseen on myös selkeästi vähäisempää kuin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan. Selvityshenkilö Kirsti Palanko-Laakan selvitys osoittaa vakinaistamistarpeen Työministeriö asetti maaliskuussa 2005 selvityshenkilö varatuomari Kirsti Palanko-Laakan selvittämään määräaikaisen työn yleisyyttä, käytön lainmukaisuutta ja lainsäädännön kehittämistarpeita. Selvitys julkaistiin Selvityksen mukaan kunnissa ja valtiolla määräaikaisten määrä on noin 23 %, yksityisellä se on hieman yli 10 %. Kunnan määräaikaisista 43 % on työskennellyt vähintään 5 eri sijaisuudessa joko yhtäjaksoisesti tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin. Selvityksessä tulee selkeästi esiin se, että kunnissa on runsaasti laittomasti määräaikaisia palvelussuhteita. Palanko-Laaka toteaakin selvityksessään, että mm. terveydenhuoltoalalla on runsaasti määräaikaisuuksien loukkuun jääneitä työntekijöitä (erityisesti pienemmissä kunnissa). Tämä johtuu Palanko-Laakan mukaan pääosin siitä, että kuntatyönantajat eivät ole tienneet tai välittäneet huomioida sitä, että määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan, joka paikkaa pysyvää sijaistarvetta, on oltava vakituisessa palvelussuhteessa! Myös projektityötä on käytetty väärin korvaamaan työtä, joka kuuluu tavanomaiseen toimintaan. Rahoituksen epävarmuudella on myös perusteltu määräaikaisuuksia, vaikka työ olisi jatkunut jo useamman vuoden ajan. 5

7 Kunnan palkansaajajärjestöt yhteisrintamassa: vakinaistamistoimenpiteet saatava käyntiin Tätä opasta ovat olleet tekemässä TNJ, Kunta-alan unioni, KTN ja JUKO. Kaikilla edellä mainituilla järjestöillä on paljon määräaikaisissa palvelussuhteissa olevia jäseniä, joiden palvelussuhde on jatkunut vuosia joko keskeytyksettä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin. Monella heistä määräaikainen palvelussuhde on todennäköisesti laiton. Erityisesti terveyden- ja sosiaalihuollon palveluksessa olevien määräaikaisuuksia perustellaan sijaisuuksilla. Työnantajat eivät huomioi sitä, että hyvin monet sijaiset paikkaavat pysyvää sijaistarvetta ja tällöin määräaikainen palvelussuhde ei ole laillinen. Monessa tapauksessa myös opettajat (erityisesti tuntiopettajat) ja lastentarhanopettajat hoitavat kunnissa ja kuntayhtymissä määräaikaisissa palvelussuhteissa pysyviä opetus- ja kasvatustehtäviä. Myös rahoituksen epävarmuus on yleinen peruste sille, miksi työnantajat haluavat tehdä määräaikaisia työsopimuksia / antaa viransijaisuusmääräyksiä, vaikka työ olisikin jatkunut jo useamman vuoden. Projektiluonteinen työ on myös lisääntymässä ja sen alkuperäinen tarkoitus on vesittymässä. Projekteja käytetään yhä useammin korvaamaan työtä, joka on työnantajan tavanomaiseen toimintaan liittyvää. Tällöin ei voida käyttää määräaikaista palvelussuhdetta. Tämä ohjeistus sisältää ns. yleisen osan, jossa kerrotaan määräaikaista palvelussuhdetta koskevista lainsäännöksistä oikeustapauksineen. Lisäksi olemme tehneet yksityiskohtaisen ohjeen, miten muun muassa pysyvää työn / sijaistarvetta on mahdollista selvittää. Vakinaistamisselvittely on tarkoituksenmukaista aloittaa pääsopijajärjestöjen yhteisellä neuvottelupyynnöllä. Tarkemmat ohjeet löytyvät toimintaohjeista. Tekstin on koonnut Mari Lehtinen. Helsingissä 20. päivänä helmikuuta 2006 TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TNJ RY KUNTA-ALAN UNIONI RY TEKNIIKAN JA PERUSPALVELUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ KTN RY JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY 6

8 Määräaikaisia palvelussuhteita koskeva lainsäädäntö Työsuhde: yleistä Määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä on säädetty työsopimuslain 1 luvun 3 :n 2 momentissa. Kohdassa todetaan: Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Lähtökohtana työsopimuslaissa on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Määräaikaiseksi työsopimus voidaan tehdä vain perustellusta syystä. Mikäli työsopimuksen kestoa ei ole määritelty tai jollei sen määräaikaisuudelle ole perustetta, työsopimus on voimassa toistaiseksi. Perustellun syyn vaatimuksella on haluttu torjua mahdollisuus kiertää työsuhdeturvaa koskevat työsopimuslain pakottavat säännökset työsopimuksen kestoaikaa koskevalla valinnalla. Esimerkkejä perusteista, joiden nojalla työsopimus on mahdollista tehdä määräaikaiseksi, mainitaan työsopimuslain perusteluosassa. Näitä ovat työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste (tilanteita käsitellään yksityiskohtaisemmin luvussa määräaikaisuuden lailliset syyt ). Jos työntekijä kuitenkin paikkaa työnantajan pysyvän työvoiman tarvetta, ei edellä olevia syitä voida pitää todellisina. Näin on esimerkiksi, jos työnantajalla on vuodesta toiseen tarve pitää palveluksessaan tietty määrä sijaisia, koska tietty osa henkilöstöstä on koko ajan poissa töistä. Määräaikaisten sopimusten käyttö on tällöin laitonta ja pysyvää sijaistarvetta paikkaavat henkilöt on vakinaistettava. Vaikka jo ensimmäistä ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana, kielletään laissa vielä erikseen toistuvien määräaikaisten sopimusten tekeminen ilman perusteltua syytä. Toistuvien määräaikaisuuksien käytössä edellytetään, että kullekin määräaikaisuudelle on olemassa perusteltu syy, eikä menettelyllä paikata pysyvän työvoiman tarvetta. Näin ollen, vaikka kullekin yksittäiselle määräaikaisuudelle löytyy lain vaatima perusteltu syy, mutta kokonaisarviointi osoittaa, ettei työ ole aidosti tilapäistä (työnantajan työvoiman tarve on pysyvä), työsuhdetta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Mikäli määräaikaisen työsopimuksen laillisuudesta syntyy epäselvyyttä, on työnantajan tehtävänä näyttää perusteen olemassaolo. Viime kädessä työsuhteen 7

9 laillisuus ratkaistaan riita-asiana yleisissä tuomioistuimissa. Jos työsopimus on jo tuolloin päättynyt, työnantaja voidaan tuomita maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkka sekä korvaamaan vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkan. Tuomioistuin ei sen sijaan voi velvoittaa työnantajaa jatkamaan jo päättynyttä työsuhdetta. Kanne on nostettava käräjäoikeudessa viimeistään kahden vuoden kuluttua työsopimuksen päättymisestä. Virkasuhde: yleistä Kunnallisen viranhaltijalain 2 luvun 3 :ssä on säädetty määräaikaisesta virkasuhteesta: Virkasuhteen kestoaika Viranhaltija otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi tai määräajaksi. Viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi vain viranhaltijan omasta pyynnöstä tai jos määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii. Viranhaltijalla, joka on ilman 2 momentin mukaista perustetta otettu määräajaksi tai joka on ilman perusteltua syytä toistuvasti otettu peräkkäin määräajaksi, on oikeus saada virkasuhteen päättyessä vähintään kuuden ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Korvausvaatimus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä. Myös kunnallisessa viranhaltijalaissa on lähtökohtana, että viranhaltija on otettava toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen, jos työ on pysyvää. Samoin pysyvä viransijaisuustarve samanlaisissa töissä tulee lain perustelujen mukaan täyttää perustamalla riittävästi virkoja, eikä käyttämällä toisiaan seuraavia viransijaisuuksia. Perusteet, joilla viranhaltija voidaan ottaa virkaan määräajaksi, löytyvät kunnallisesta viranhaltijalaista. Käytännössä määräaikaisen virkasuhteen käytön edellytykset ovat yhtenevät määräaikaisen työsopimuksen kanssa. Määräaikaista virkasuhdetta koskeva riitautusmenettely ja laittoman määräaikaisuuden seuraus eroavat sen sijaan vastaavista työsuhteessa. Määräaikaista virkasuhdetta koskeva riita on vietävä hallinto-oikeuden käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä. Lisäksi viranhaltijalla on mahdollisuus virkasuhteen kestäessä saada erikseen hallintoriita-asiana vahvistetuksi, onko virkasuhteen määräaikaisuudelle olemassa lainmukainen peruste. Viranhaltijalla, joka ilman lainmukaista perustetta on otettu määräajaksi tai toistuvasti peräkkäin määräajaksi, on oikeus saada korvauksena vähintään 8

10 kuuden ja enintään 24 kuukauden palkka. Määräaikainen virkasuhde ei muutu työsuhteen tavoin toistaiseksi voimassaolevaksi. Myös kunnallisessa viranhaltijalaissa kielletään toistuvien määräaikaisten virkasuhteiden käyttö. Näin ollen myös toistuvien viransijaisuuksien osalta edellytetään, että kullekin määräaikaisuudelle on olemassa perusteltu syy. Lisäksi edellytetään, että menettelyllä ei paikata pysyvää viransijaisuustarvetta. Määräaikaisuuden lailliset syyt Työn luonne Kertaluonteinen työ, tietystä tilauksesta johtuva lisätyövoiman tarve sekä kausiluonteinen työ saattavat muodostaa perustellun syyn tehdä määräaikainen työsopimus / ottaa virkaan määräajaksi. Mikäli kyseessä on kertaluonteinen työ, jota työnantaja ei voi teettää vakinaisilla työntekijöillään / viranhaltijoillaan näiltä puuttuvan työn erityisen ammattitaitovaatimuksen vuoksi, on työnantajalla usein perusteltu syy teettää kyseinen työ määräaikaisessa työsuhteessa. Tietyn tilauksen kestoajaksi työnantaja voi palkata lisätyövoimaa määräaikaisin sopimuksin, kun tilauksen toimittaminen sitä edellyttää. Työnantajalla on kuitenkin oltava perusteltu aihe olettaa, ettei kyseisen tilauksen toimittamisen jälkeen määräaikaisiksi otettaville ole tarjota uutta työtä. Kausiluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, jonka määrä vaihtelee vuodenajoista tai etukäteen tiedossa olevasta ajanjaksosta riippuen. Kausiluonteinen työ voi olla peruste määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle vain, jos tilapäistyövoimaa tarvitaan vain lyhyehköksi ajaksi. Kausiluonteisten työn osalta työnantajan tulisikin harkita, onko hänellä mahdollisuus tarjota työntekijälle väliajaksi muuta työtä töiden uudelleenjärjestelyn tai loma-aikojen porrastuksen avulla. Jos työtä sen sijaan teetetään toistuvasti vuosittain esim kuukauden ajan, ei työtä voida pitää kausiluonteisena, eikä määräaikaisen sopimuksen tekemiselle ole perusteltua syytä. Vaasan KO 05/2540 Hengityshalvauspotilaiden hoitajalle oli tehty kolme määräaikaista työsopimusta, joiden kesto oli sidottu potilaan elinikään ja hoidon tarpeeseen. Käräjäoikeus katsoi, että potilaan elinikää ei voitu pitää työn luonteesta johtuvana perusteltuna syynä määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle, sillä sopimusta solmittaessa ei ollut tiedossa, kuinka kauan työ tulisi kestämään. Koska kuntayhtymä oli vakiintuneesti tarjonnut kyseistä hoitomuotoa, oli työvoiman tarve pysyvää yksittäisestä potilaasta riippumatta. KKO 1989:100 Määräaikainen työntekijä oli työskennellyt kaupungin rakennusviraston puisto-osastolla erilaisissa puistotöissä sekä talvikaudella 9

11 sen katuosastolla. RO, johon myös HO ja KKO ovat yhtyneet, totesi työn olleen kausiluonteista. Kaupungilla työnantajana ei siitä huolimatta ollut työn luonteesta johtuvaa perusteltua syytä solmia toistuvasti peräkkäin useita määräaikaisia työsopimuksia, koska työntekijän tekemä työ oli käytännössä jatkunut koko kalenterivuoden. Kaupunki oli solminut puistotyöntekijän kanssa kuusi määräaikaista työsopimusta, jotka muodostivat lähes kahden vuoden ajan kestäneen katkeamattoman ajanjakson. Se että kunta / kuntayhtymä ei jostain syystä perusta ja täytä lain edellyttämällä tavalla riittävää määrää opettajien vakinaisia virkoja, ei kuitenkaan oikeuta ottamaan vastaavaa työtä tekeviä tuntiopettajia määräaikaisiin virkasuhteisiin, mikäli työ on luonteeltaan jatkuvaa ja pysyvää. Tästä osoituksena seuraavat KHO:n antamat ratkaisut: KHO (2005/2828) velvoitti kunnan maksamaan tuntiopettajalle 12 kuukauden palkan, koska hänet oli otettu ilman laillista perustetta kolmeen välittömästi toisiaan seuranneeseen määräaikaiseen esiopettajan virkasuhteeseen. KHO totesi esiopetuksen järjestämisen olevan perusopetuslain mukaan kunnan lakisääteinen velvollisuus. Ottaen huomioon kunnan antama selvitys esiopetuksen järjestelyistä ja esiopetukseen osallistuneiden ja tulevina vuosina odotettavissa olevien lasten määrästä, niin kunnassa on ollut pysyvä tarve perustaa ainakin yksi esiopetusta antavan opettajan virka ja näin ollen laillisia perusteita tuntiopettajan määräaikaisiin virkasuhteisiin ei ollut. KHO (2003/2871) velvoitti kunnan maksamaan opettajalle 8 kuukauden palkan, koska hänet oli otettu ilman pätevää syytä toistuvasti peräkkäin yläasteen historian ja yhteiskuntaopin päätoimisen tuntiopettajan määräaikaiseen virkasuhteeseen. KHO katsoi, että kun otetaan huomioon, että kysymyksessä on oppivelvollisille pakollinen oppiaine ja että päätoimisuuteen tarvittava opetustuntimäärä on vuosittain täyttynyt, niin tehtävät ovat olleet sillä tavoin jatkuvia, ettei tehtävän luonne ole edellyttänyt tuntiopettajan ottamista määräaikaiseen virkasuhteeseen. Myös valtion osalta on annettu vastaavasta asiasta seuraava KHO:n ratkaisu: KHO (2001/2965) velvoitti yliopiston maksamaan opettajalle 8 kuukauden palkan, koska hänet oli otettu ilman laillista perustetta määräaikaisiin virkasuhteisiin. KHO katsoi, että opettajan määräaikaisena hoitama tehtävä oli pysyväisluonteinen, joten tehtävän luonne ei edellyttänyt nimittämistä määräaikaisiin virkasuhteisiin. Määräaikaista virkasuhdetta ei KHO:n mukaan voida käyttää sillä perusteella, ettei tehtävään saada perustettua virkaa. Oppilas/opiskelijamäärien tai valinnaisten / vapaasti valittavien oppiaineiden lukuvuosittaiset vaihtelut eivät automaattisesti tuota sellaista epävar- 10

12 muutta opetustyön pysyvyydelle, että se oikeuttaisi käyttämään määräaikaista virkasuhdetta. Sama koskee myös koulukäyntiavustajien työsuhteen laatua. KHO on antanut asiasta seuraavan ratkaisun: KHO (2000/2941) velvoitti kunnan maksamaan tekstiilityön tuntiopettajalle 7 kuukauden palkan laittomista määräaikaisiin virkasuhteisiin nimittämisistä. Perusteluiden mukaan tekstiilityön opettajan tehtävät kunnassa olivat siitä huolimatta, että oppilasmäärä lukuvuosittain vaihteli jonkin verran ja päätoimisuuteen tarvittavan tuntimäärän täyttyminen oli riippuvainen kulloinkin valittavien valinnaistuntien määrästä, olleet sillä tavoin jatkuvia, ettei tehtävän luonne edellyttänyt tuntiopettajan nimittämistä määräaikaisiin virkasuhteisiin. Työnantaja ei voi perustella määräaikaisuutta virkajärjestelyillä tai organisaatiomuutoksilla, mikäli muutos ei ole vireillä jo tehdyn päätöksen perusteella. Toisaalta muutoksen aiheuttaman epävarmuuden tulee kohdentua virkamääräystä annettaessa nimenomaan määräajaksi täytettävään tehtävään. Asiasta on annettu seuraavat hallinto-oikeuksien lainvoimaiset ratkaisut: Turun hallinto-oikeus (04/0288/1) velvoitti kaupungin maksamaan musiikkiopiston viulunsoiton päätoimiselle tuntiopettajalle 14 kuukauden palkan, koska hänet oli otettu vuosina ilman laillista perustetta yhteensä 7 määräaikaiseen virkasuhteeseen. Hallinto-oikeus katsoi, että määräaikaisuuksia ei ole voinut laillisesti perustella vasta vuonna 2003 toteutetuilla virkajärjestelyillä, jossa kaksi virkaa oli yhdistetty yhdeksi viulunsoiton ja kamarimusiikin opettajan viraksi. Myös viulunsoiton opettajan tehtävät olivat siinä määrin jatkuvia, että vaikka opettajalle ei voitu tarjota viran opetusvelvollisuuden mukaista tuntimäärää ja vaikka oppilaiden määrä vaihtelin jonkin verran lukuvuosittain, niin tehtävän luonne ei edellyttänyt määräaikaisiin virkasuhteisiin ottamista. Vaasan hallinto-oikeus (03/0110/4) velvoitti kuntayhtymän maksamaan terveydenhuollollisten aineiden päätoimiselle tuntiopettajalle 12 kuukauden palkan, koska hänet oli otettu vuosina ilman pätevää syytä toistuvasti peräkkäin määräaikaisiin virkasuhteisiin. Hallinto-oikeus katsoi, että kuntayhtymä ei ollut luotettavasti selvittänyt, miten sen esille tuomat perusteet toteutetuista organisaatiomuutoksista, taloudellisesta tilanteesta, opiskelijamäärien vaihteluista tai opetushallituksen auditoinnista olisivat edellyttäneet kyseisen tuntiopettajan ottamista toistuvasti peräkkäin määräaikaisiin virkasuhteisiin. Tuntiopettajan tehtävien katsottiin siten olleen sillä tavoin jatkuvia ja pysyviä, ettei tehtävän luonne ollut edellyttänyt määräaikaista virkasuhdetta. Turun hallinto-oikeus (05/0384/1) velvoitti kuntayhtymän maksamaan elinkeinojohtajan virkaa hoitaneelle 6 kuukauden palkkaa vastaavan 11

13 summan, koska hänet oli otettu perusteettomasti peräkkäin kolmeen määräaikaiseen virkasuhteeseen. Hallinto-oikeus totesi ensinnäkin, ettei elinkeinojohtajan virka ollut sellainen johtovirka, joka luonteensa vuoksi olisi edellyttänyt määräaikaisen virkasuhteen käyttöä, koska hänen työtehtävänsä olivat pitkälti samoja kuin hänen työsuhteisena hoitamansa tehtävät eli erilaisiin kehittämishankkeisiin ja projekteihin osallistumista sekä yritysneuvontaa ja -ohjausta. Järjestyksessään toista määräaikaisuutta oli perusteltu sillä, että siitä päätettäessä oli kuntayhtymässä ollut vireillä toimintaa ja organisaatiota koskevia kehityshankkeita. Hallintooikeus totesi, että kun A oli otettu määräaikaiseen virkasuhteeseen loppuvuodesta 2000, kuntayhtymän muutoshankkeet olivat olleet yleisellä tasolla alkuvaiheessa. Koska tuolloin ei ollut olemassa konkreettisia suunnitelmia tai päätöksiä, jotka olisivat osoittaneet tarvetta tehtävien uudelleen järjestelyyn ja siitä johtuvaan määräaikaisuuden käyttöön, ei määräaikaisuudelle ollut hyväksyttävää perustetta. Myöskään oppituntien vähäinen määrä ei oikeuta käyttämään määräaikaista virkasuhdetta, mikäli opetustyötä tiedetään jokseenkin riittävän vuodesta toiseen. Asiasta on annettu seuraava hallinto-oikeuden lainvoimainen ratkaisu: Turun hallinto-oikeus (03/0133/1) velvoitti kaupungin maksamaan musiikkiopiston sellonsoiton tuntiopettajalle 6 kuukauden palkan, koska hänet oli otettu ilman laillista perustetta toistuvasti peräkkäin määräaikaiseen virkasuhteeseen. Opettaja oli toiminut kaupungin musiikkiopistossa yhteispäätoimisena tuntiopettajana eräiden toisten musiikkiopistojen kanssa. Hallinto-oikeus katsoi, että sellonsoiton opettajan tehtävät musiikkiopistossa olivat olleet jatkuvia, eikä tehtävän luonne ollut edellyttänyt määräaikaisia virkasuhteita, vaikka oppilaiden määrä oli vuosittain jonkin verran vaihdellut ja opetuksen tuntimäärä kyseisessä musiikkiopistossa vastasi vain sivutoimisen tuntiopettajan opetusmäärää. Sijaisuus Sijaisella tarkoitetaan henkilöä, joka palkataan väliaikaisesti poissa olevan työntekijän tai viranhaltijan tilalle. Vakinainen työntekijä voi sijaisuuden kestäessä olla esimerkiksi perhevapaalla, opintovapaalla, vuosilomalla tai sairaana. Olennaista sijaisuudessa on se, että poissa olevan työntekijän työsuhde / viranhaltijan virkasuhde jatkuu. Tästä huolimatta sijaisen ei tarvitse tehdä juuri poissaolevan henkilön töitä, vaan työnantaja voi hoitaa työtehtävien uudelleen jakamisen erilaisilla sisäisillä sijaisjärjestelyillä. Tarve palkata lisätyövoimaa tulee kuitenkin perimmiltään johtua jonkun työntekijän / viranhaltijan poissaolosta. Sijaisuuksien kanssa syntyy useimmiten ongelmia tilanteissa, joissa saman 12

14 työntekijän kanssa tehdään useita toisiaan seuraavia määräaikaisia sijaisuuksiin perustuvia työsopimuksia. Käytännössä ei ole olemassa selkeää sääntöä siihen, kuinka monta määräaikaista sopimusta voi olla peräkkäin, vaan asiaa arvioidaan pysyvän sijaistarpeen kannalta. Mitä pidempiaikaista on määräaikaisten sopimusten käyttö ja mitä useampia henkilöitä määräaikainen sijaistaa, sitä todennäköisempää on, että työnantajan sijaistarve on pysyvää ja määräaikaisten sopimusten käyttäminen laitonta. Virkasuhteessa tehdyt määräaikaisuudet on otettava huomioon kun arvioidaan määräaikaisten työsopimusten kestoa ja perusteita ja päinvastoin. Näin ollen, jos työnantajalla on koko ajan tarve pitää palveluksessaan tietty määrä sijaisia, koska tietty osa henkilöstöstä on jatkuvasti poissa töistä erilaisten lomien ym. syiden vuoksi, on työnantajalla pysyvä sijaistarve, jota paikkaavat määräaikaiset on vakinaistettava. Asia todetaan sekä työsopimuslain että kunnallisen viranhaltijain perusteluissa, joiden mukaan määräaikaisten sopimusten käytölle ei ole perusteltua syytä, jos työnantajalla on samoissa töissä pysyvä sijaistarve. Kuntasektorin työnantajat ovat saattaneet työsopimuslain muutoksen jälkeenkin vedota siihen, että kun jokaiselle yksittäiselle sijaisuudelle on lain tarkoittama peruste, se riittää myös sijaisuuksien ketjuttamiselle. Tulkinta on väärä ja perustuu vanhan työsopimuslain aikaiseen korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 1996:105, jonka mukaan yksilöity sijaisuus riittää perusteeksi myös määräaikaisten sopimusten ketjuttamiselle. Juuri tältä osin työsopimuslakiin omaksuttu pysyvän työvoiman tarpeen periaate muutti oikeustilaa. Lähtökohtana on kokonaisarvion tekeminen, jossa yksittäisen perusteen sallittavuus väistyy, kun peräkkäiset määräaikaisuudet toistuvat riittävän usein (Palanko-Laakan selvitys). Jos sijaisuutta käytetään määräaikaisuuden perusteena, työnantajan on yksilöitävä poissaoleva henkilö ja tämän tehtävät. Vastaavasti työntekijällä / viranhaltijalla on oikeus tietää ketä hän sijaistaa. Työnantajan on yksilöitävä myös vakinaisen työntekijän / viranhaltijan poissaolon kesto, jolloin voidaan arvioida vastaako määräaikaisuus poissaolon kestoa. Määräaikainen työsopimus tai virkamääräys on tehtävä koko siksi ajaksi, kuin työntekijä / viranhaltija tarvitaan työhön. Mikäli vakinainen työntekijä on poissa esimerkiksi vuoden ja työnantajalla on tarve palkata sijainen koko vuodeksi, perusteita ei ole menettelylle, jossa sijaiselle tehdään useita esim. 1 2 kuukauden pituisia määräaikaisia sopimuksia. Tampereen KO 05/12007 Kaupunki oli tehnyt sosiaalitoimen työntekijän kanssa yhteensä 43 sijaisuuksiin perustuvaa määräaikaista työsopimusta. Käräjäoikeus katsoi, että kaupunki ei ollut selvittänyt väittämiensä sijaisuuksien yhteyttä työntekijän työsuhteeseen, sillä sijaistettavista työntekijöistä pääosa oli työskennellyt aivan muualla kuin missä sijainen oli työskennellyt. 13

15 Kaupunki oli menettelyllään pyrkinyt kiertämään työntekijän työsuhdeturvaa. Lisäksi kaupungilla oli ollut pysyvä työvoiman tarve työntekijän työpanokselle, joten sillä ei ollut oikeutta määräaikaisten työsopimusten tekemiseen. Sovintosopimus / Joensuun kaupunki Kaupunki oli tehnyt lähihoitajan kanssa vajaan kuuden vuoden aikana yhteensä 106 perättäistä määräaikaista työsopimusta, joiden perusteeksi oli pääsääntöisesti ilmoitettu sijaisuus. Kun lähihoitaja pysyvään sijaistarpeeseen vedoten pyysi työnantajaltaan vakituista työsuhdetta tai vaihtoehtoisesti edes vuoden mittaista määräyskirjaa, häntä ei enää pyydetty töihin. Käräjäoikeuteen lähetetyn haastehakemuksen jälkeen kaupunki oli valmis sopimaan riidan. Sovintosopimuksessa kaupunki velvoitettiin suorittamaan lähihoitajalle kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus, josta puolet oli korvausta työttömyydestä johtuvista menetetyistä palkkaeduista ja puolet korvausta ns. aineettomasta vahingosta kantajan kokeman loukkauksen johdosta. TT: Työnantaja oli solminut kuurosokeiden päivätoiminnan ohjaajan työtehtäviä tehneen työntekijän kanssa kymmenen määräaikaista työsopimusta. Työnantaja perusteli määräaikaisia sopimuksia muun muassa sijaisuudella, rahoituksen epävarmuudella ja työn projektiluonteisuudella. Työtuomioistuin katsoi, että työnantajalla oli pysyvä ohjaajan työtä koskeva työvoiman tarve, eikä siten perustetta solmia työntekijän kanssa määräaikaisia sopimuksia. Työntekijän työsopimus oli muodostunut toistaiseksi voimassa olevaksi. TT: Työnantaja oli solminut neljän siivoojan kanssa peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimusten määräaikaisuuden syyksi työnantaja oli sittemmin ilmoittanut vakinaisten työntekijöiden sairauspoissaolojen määrän kasvusta johtuneen sijaisuustarpeen. Työntekijöiden työsopimusten määräaikaisuutta ei kuitenkaan ollut työsopimuksissa sidottu millään tavoin tietyn tai tiettyjen työntekijöiden sairausloma- tai muihin sijaisuuksiin, vaan sopimusten voimassaoloaika oli määräytynyt vain kalenteriajan perusteella. Työsopimukset oli myös solmittu olemaan voimassa peräkkäin ilman keskeytyksiä. Työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut riittävät perusteet kysymyksessä olevien peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten solmimiseen. Työsopimukset olivat siten muodostuneet toistaiseksi voimassa oleviksi. Kun työsopimusten päättymisen yhteydessä ei ollut noudatettu irtisanomisaikaa, työnantaja oli velvollinen suorittamaan työntekijöille irtisanomisajan palkat vuosilomakorvauksineen ja lomarahoineen. 14

16 Itä-Suomen HO Sairaala-apulainen työskenteli ns. varahenkilön vakanssilla Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntainliiton palveluksessa. Hänen kanssaan oli tehty viisi eripituista määräaikaista työsopimusta vuosina Työntekijä työskenteli eri työpisteissä sen mukaan, missä milloinkin tarvittiin sijaistyövoimaa. Työntekijä tuli raskaaksi eikä työnantaja uusinut työsopimusta. Itä-Suomen hovioikeus katsoi, että sairaala-apulaisen työssä ei ollut kyse määräaikaisesta työtehtävästä, sillä kuntayhtymä oli voinut arvioida vuosittain tarvittavan varahenkilöiden määrän tarvetta vastaavaksi eikä varahenkilön työ ollut luonteeltaan määräaikaista, koska varahenkilöstöstä oli ollut tarvetta usean vuoden ajan. Sairaala-apulaisen työsuhdetta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Harjoittelu, opiskelu Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai virka täyttää määräajaksi, mikäli kyse on tietyn ajanjakson pituisen harjoittelun suorittamisesta. Harjoittelu voi perustua esimerkiksi opiskeluun. Hyvin yleistä on, että nuori tai aikuinen suorittaa työssä oppimalla ja työnsä ohella ammatillisen toisen asteen tutkinnon (oppisopimuskoulutus). Tämä oppisopimus, joka solmitaan opiskelijan ja työnantajan välillä on luonteeltaan määräaikainen työsopimus suoraan lain perusteella. On kuitenkin huomioitava, että mikäli työntekijällä on vakituinen työsuhde samaan työnantajaan ennen oppisopimuskoulutuksen aloittamista, tämä työsuhde pysyy voimassa oppisopimuskoulutuksesta huolimatta. Toiminnan vakiintumattomuus Toiminnan aloittamisesta johtuva kysynnän vakiintumattomuus saattaa joillakin aloilla aiheuttaa perustellun syyn jonkin aikaa tehdä määräaikaisia työsopimuksia. Kysynnän vakiinnuttua ei määräaikaisen sopimuksen tekemiseen enää ole edellytyksiä, ellei jokin muu määräaikaisuuden peruste ole olemassa. Myöskään organisaatiomuutosta ei voida pitää perusteltuna syynä, mikäli toimintaa aiotaan jatkaa uudessa organisaatiossa. Koska organisaatiomuutos voi kuitenkin olla peruste määräaikaisuudelle, asiasta tulee olla tehty kunnan asianomaisen viranomaisen päätös, josta on tarkastettavissa kyseisiin tehtäviin liittyvät henkilöstövaikutukset. 15

17 Avoinna oleva virka ja toimi Kunnallisessa viranhaltijalaissa mainitaan yhtenä määräaikaisuuden perusteena avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoito. Viran täyttäminen määräajaksi ei kuitenkaan voi perustua vain siihen, että tehdään päätös viran määräaikaisesta (väliaikaisesta) täyttämisestä. Kyseessä on aina väliaikainen menettely, jonka tulee perustua perusteltuun ja hyväksyttävään syyhyn. Tällainen syy voi olla esimerkiksi viran julistaminen uudelleen haettavaksi, samoin kuin viran täyttämisestä tehty valitus. Kuten edellä on todettu, organisaatiomuutos voi olla peruste määräaikaisuudelle. Jos virka tulee avoimeksi organisaatiomuutoksen vireillä ollessa ja organisaatiomuutoksella voi olla vaikutusta viran pysyvyyteen, voidaan virka täyttää määräaikaisesti organisaatiomuutoksen valmistelun ajaksi. Määräajaksi ottaminen voi liittyä esim. tilanteeseen, jossa opettajan virka vapautuu kesken lukuvuoden. Koska kesken lukuvuoden on vaikea saada riittävästi muodollisen kelpoisuuden täyttäviä hakijoita, on katsottu, että kunta / kuntayhtymä voisi tällaisessa tapauksessa palkata opettajan määräaikaiseen virkasuhteeseen lukuvuoden loppuun saakka. Luonnollisesti seuraavan lukuvuoden alusta lukien virka tulee täyttää vakinaisesti. Viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi suorittamaan avoinna olevan viran tehtäviä, kunnes virka saadaan täytettyä ja valittu henkilö ryhtyy tekemään siihen kuuluvia tehtäviä. Jotta avoimen viran hoito olisi asianmukainen määräaikaisuuden peruste, edellytetään, että viran täyttämiseksi ollaan ryhdytty toimenpiteisiin tai että työnantajalla on ainakin asialliset syyt viran avoinna pitämiseen. Kunnat perustavat usein työsopimussuhteisia toimia. Toimella ja sellaisen perustamisella ei sinänsä ole työlainsäädännön soveltamisessa merkitystä. Työlainsäädäntö ei tunne esimerkiksi käsitettä avoin toimi, joten sitä ei voida käyttää perusteltaessa työsopimuksen määräaikaisuutta. Toisaalta, kuten edellä on selostettu, ei virkasuhteessakaan pelkästään päätös viran määräaikaisesta täyttämisestä oikeuta määräaikaisen virkasuhteen käyttämiseen. Riippumatta siitä, onko tiettyä työsuhteista tehtävää varten perustettu tointa vai ei, on määräaikaiselle työsuhteelle oltava perusteltu syy, aivan kuten virkasuhteessakin. Toimi eli työsuhde on siis joko vakituinen tai määräaikainen. Jos joku hoitaa avointa tointa, eikä työsopimuksessa ole tarkemmin määritelty ja perusteltu mahdollista määräaikaisuutta, tulee luottamusmiehen pyytää selvitystä siitä, onko kyseessä vakituinen vai määräaikainen työsuhde. Määrärahaperuste Talousarviossa palkkaukseen käytettävien varojen määrä ei ole peruste käyttää määräaikaisia työsopimuksia julkisyhteisön palvelussa työskentelevälle. Vuodesta toiseen jatkuva määräaikainen palvelussuhde, jota perustellaan rahoituksen 16

18 epävarmuudella, on lainvastainen. Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevien tilanne on siis selvitettävä ja tutkittava erityisesti se, jatkuuko toiminta. Budjettisidonnaisuudesta on valtion osalta annettu seuraava korkeimman oikeuden ratkaisu: KKO 1993:70 Vesi- ja ympäristöpiiri oli tehnyt työntekijän kanssa yhdeksän peräkkäistä määräaikaista työsopimusta sillä perusteella, että työntekijän palkkaukseen tarvittavat varat oli saatu jaksoittain budjetin määrärahoista. Korkein oikein totesi, että palkkaukseen tarvittavien varojen saanti budjetin määrärahoista ei muodostanut työsopimuslaissa edellytettyä syytä solmia toistuvasti peräkkäin määräaikaisia työsopimuksia. Työntekijän työsopimusta oli pidettävä kokonaisuudessaan toistaiseksi voimassa olevana. Työsopimuksen tekeminen määräajaksi voi olla mahdollista, jos julkisyhteisö tarvitsee määräaikaisia työntekijöitä tietyn määräkestoisen työn tekemiseen, johon on osoitettu määrärahat budjetissa (kyseeseen tulee lähinnä projektityö). Työllisyysvaroin palkatut ovat yleensä laillisesti määräaikaisissa työsuhteissa. Täyttölupamenettely Kunnassa voidaan taloudellisten syiden vuoksi tehdä päätös, että työntekijää ei palkata toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen. Tällainen täyttökielto ei voi olla perusteena määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle. Kunta voi työnantajana päättää, tekeekö se työntekijän kanssa työsopimuksen vai ei, sen sijaan sillä ei ole mahdollisuutta päättää työsopimuslain tai kunnallisen viranhaltijalain sääntelemistä määräaikaisuuden perusteista. Määräaikaisuutta ei siten voida perustella pelkästään täyttökieltoa koskevalla päätöksellä, vaan peruste edellyttää aina työsopimuslaissa tai kunnallisessa viranhaltijalaissa olevaa perustetta. Työntekijän / viranhaltijan oma pyyntö Määräaikaisuudelta ei vaadita perusteltua syytä, jos työsopimus on tehty määräaikaiseksi työntekijän omasta pyynnöstä. Myös viranhaltija voidaan nimittää virkaan määräajaksi ilman laillista perustetta, mikäli hän itse sitä pyytää. Olennaista asiassa on se, että pyyntö määräaikaisuudesta on tullut aidosti työntekijältä. Mikäli työntekijän pyyntöä ei ole kirjattu työsopimukseen, on työnantajan osoitettava, että määräaikainen työsopimus on solmittu työntekijän pyynnöstä. 17

19 Määräajaksi ottamisesta on säädetty erikseen Kunnallisen viranhaltijalain mukaan virkasuhteeseen voidaan ottaa määräajaksi myös silloin, kun määräajaksi ottamisesta on säädetty erikseen. Esimerkiksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 12 :n mukaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävään voidaan ottaa enintään vuodeksi henkilö, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen, mikäli tehtävään ei saada henkilöä, jolla on siihen säädetty kelpoisuus. Lisäksi opetushenkilöstön kelpoisuudesta annetun asetuksen (986/1998) 23 :n mukaan opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy. 18

20 Toimintaohjeet Toivottavaa on, että kaikkien palkansaajajärjestöjen pääluottamusmiehet tekisivät työnantajalle yhteisen neuvottelupyynnön määräaikaisten aseman selvittämiseksi. Yhdessä tehdyllä neuvottelupyynnöllä on huomattavasti enemmän painoarvoa yksittäisen järjestön tekemään pyyntöön verrattuna. Yhteisen neuvottelupyynnön jälkeen voi olla tarkoituksenmukaista, että neuvotteluja jatketaan esimerkiksi hallintokunnittain tai virastoittain taikka siten kuin paikallisesti katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Neuvottelujen alussa on sovittava, mitä henkilöstöryhmää asia koskee. Selvittelyn kohteena voi olla esimerkiksi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) liitteessä 3 mainittu henkilöstö tai vanhustenhuolto taikka se voi olla rajoitetumpi, kuten ruokahuollossa työskentelevät, eri terveydenhuollon alojen (esimerkiksi psykiatria) henkilöstö, opetusalan tuntiopettajat tai koulunkäyntiavustajat. Määräaikaisten vakinaistamisselvittely tulisi aloittaa ns. laajamittaisesti eli sen tulisi koskea useita henkilöitä. Koska määräaikaisten määrä on noin 25 % henkilöstöstä, vakinaistamisselvittelyn päämääränä on selkeästi vähentää tätä prosenttia. Vakinaistamisselvittelyyn liittyvät asiat I Määräaikaiset, jotka eivät todellisuudessa sijaista ketään Jos määräaikaisten osuus on huomattavan suuri, esimerkiksi vähintään 30 % henkilöstöstä, on ensin syytä selvittää, sijaistavatko määräaikaiset todella jotakin henkilöä. Jos sijaisuutta ei todellisuudessa ole, tulee nämä henkilöt vakinaistaa ennen pysyvän sijaistarpeen selvittämistä. Nämä määräaikaiset on vakinaistettava suoraan työsopimuslain 1 luvun 3 :n 2 momentin perusteella, jonka mukaan ilman perusteltua syytä tehtyä työsopimusta (koska sijaistettavaa ei ole) pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Samaa periaatetta tulee noudattaa virkasuhteessa olevien osalta. Esimerkiksi vanhainkodissa henkilöstörakenne voi olla sellainen, että määräaikaisia on lähes yhtä paljon kuin vakituisia. Jo pelkästään tämä tosiasia osoittaa sen, että suuri osa määräaikaisista tekee vakituiselle henkilöstölle kuuluvaa työtä, jolloin heidät on vakinaistettava. 19

MÄÄRÄAIKAISIA PALVELUSSUHTEITA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Työsuhde: yleistä Virkasuhde: yleistä

MÄÄRÄAIKAISIA PALVELUSSUHTEITA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Työsuhde: yleistä Virkasuhde: yleistä SISÄLLYSLUETTELO MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN KUNTA-ALALLA sivu Tarkoitus vähentää määräaikaisten määrää Selvityshenkilö Kirsti Palanko-Laakan selvitys osoittaa vakinaistamistarpeen Kunnan palkansaajajärjestöt

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 76/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 26/2008 18.4.2008 Asia Korvausvaatimus Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on määrättävä maksamaan A:lle 24 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Määräaikaiset palvelussuhteet ja hyvät käytännöt. KVTES-työryhmän määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä koskeva muistio, lokakuu 2009

Määräaikaiset palvelussuhteet ja hyvät käytännöt. KVTES-työryhmän määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä koskeva muistio, lokakuu 2009 Määräaikaiset palvelussuhteet ja hyvät käytännöt KVTES-työryhmän määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä koskeva muistio, lokakuu 2009 Määräaikaiset palvelussuhteet ja hyvät käytännöt Muistioon on koottu

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN

TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN Kunnanhallitus 97 08.05.2006 Kunnanhallitus 99 28.03.2007 Kunnanhallitus 118 16.04.2007 TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN 86//2006 Opistolautakunta

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI?

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? Lyhytaikaista tai pätkittyä työtä teetetään nykyään paljon. Valitettavasti joskus sitä teetettäessä myös rikotaan lakia. Ole tarkkana oikeuksistasi! PÄTKÄTYÖ Pätkittyä

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Opas määräaikaisten työsopimusten käytöstä

Opas määräaikaisten työsopimusten käytöstä Opas määräaikaisten työsopimusten käytöstä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n C-sarja Tekstit: Päivi Ahonen ja Keijo Karhumaa Ulkoasu: Leena Nätti ISBN 952-9668-53-8 ISSN 1796-2978 Paino: Kirjapaino

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

VIRKOIHIN JA TOIMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO, ESITTELY JA MENETTELYTAVAT

VIRKOIHIN JA TOIMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO, ESITTELY JA MENETTELYTAVAT 1 Liite Lapin yliopiston johtosääntöön VIRKOIHIN JA TOIMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO, ESITTELY JA MENETTELYTAVAT 1.1 Viran perustaminen Virka on perustettava ennen täyttötoimenpiteisiin ryhtymistä. Viran

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Työnantaja ei saa menetellä työsuhteessa tavalla, joka voi vaarantaa yliopistolain 6 :n mukaista tutkimuksen, taiteen tai opetuksen vapautta.

Työnantaja ei saa menetellä työsuhteessa tavalla, joka voi vaarantaa yliopistolain 6 :n mukaista tutkimuksen, taiteen tai opetuksen vapautta. OHJEITA PROFESSORILLE TYÖSOPIMUKSEN TEKOON Työsuhde perustuu työsopimukseen, jossa sovitaan työn tekemisestä toiselle palkkaa tai muuta vastiketta vastaan työnantajan johdolla ja valvonnan alaisena. Virkasuhde

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka 8.12.2011

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka 8.12.2011 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 Jakelussa mainituille OPINTOVAPAAN MYÖNTÄMINEN 1 Opintovapaan pituus Opintovapaan myöntäminen perustuu opintovapaalakiin ja - asetukseen. Opintovapaajärjestelmä ei koske oppisopimuslaissa

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 32 27.04.2011 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 57 22.06.2011

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 32 27.04.2011 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 57 22.06.2011 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 32 27.04.2011 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 57 22.06.2011 Oikaisuvaatimus/Emilia Hiltunen/Haminan koulun luokanopettajan (tuntiopettaja) valintapäätös/kunnallisvalitus/emilia

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 69/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 13/2007 23.2.2007 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimus Teknillinen korkeakoulu on määrättävä maksamaan X:lle 14 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 101/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 101/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 101/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 38/2005 13.5.2005 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimus Yliopisto on velvoitettava maksamaan X:lle valtion virkamieslain 9 1 momentin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 152/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 4 :n sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 6 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 72/98 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta1999 Päätös nro 24/99 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen perusteena olevat päätökset Korvausvaatimus

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Käytetyt lyhenteet: KVhL = Kunnallinen viranhaltijalaki KVESL= Kunnallinen virkaehtosopimuslaki

Käytetyt lyhenteet: KVhL = Kunnallinen viranhaltijalaki KVESL= Kunnallinen virkaehtosopimuslaki VIRKA- JA TYÖSUHTEEN EROT (erot luonnehdittu yksinkertaistettuna) Käytetyt lyhenteet: KVhL = Kunnallinen viranhaltijalaki KVESL= Kunnallinen virkaehtosopimuslaki KuntaL= Kuntalaki KVTES= Kunnallinen yleinen

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 111/2007 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 43/2009 12.6.2009 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on velvoitettava maksamaan

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön.

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön. VES 280351 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. ovat tehneet 15. helmikuuta tarkentavan virkaehtosopimuksen valtion palkkausjärjestelmän käytöstä

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Tässä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa: 1 Luottamusmiessopimus 6.11.2012 1 Sopimuksen soveltamisala Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän

Lisätiedot

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä.

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä. Joutsan kunnanhallitus 216 24.09.2007 Kunnanvaltuusto 55 22.10.2007 Henkilöstötoimikunta 7 29.10.2007 Henkilöstötoimikunta 13 12.11.2007 Yhteinen Joutsan kunnanhallitus 37 19.11.2007 Kuntaliitossopimuksen

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Ylivieskan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.9.2012 64 Voimaantulopäivä 1.11.2012 I LUKU JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA 1 2 KOKOUSPALKKIOT.1 3 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET.2 4 VUOSIPALKKIOT..2 5 MUUN PALKKION MAKSAMINEN.3

Lisätiedot

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 SAATTEEKSI Vuokratyö on uudenlainen työn tekemisen muoto, joka näyttää leviävän työmarkkinoilla, myös journalistisessa työssä. Erityisesti Ruotsissa jo monta sataa

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Henkilökohtaiset varajäsenet: Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen. (x) (x) (x) (-) Anita Urpilainen.

Henkilökohtaiset varajäsenet: Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen. (x) (x) (x) (-) Anita Urpilainen. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2014 27.8.2014 Kokousaika Keskiviikkona 27.8.2014 klo 17.00-18.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali. Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun 1 VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNAN/KUNTAYHTYMÄN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 105/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 29/2011 8.4.2011 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Virasto Korvausvaatimus Virasto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA KVTES UUDET JAKSOTYÖ- MÄÄRÄYKSET Valtuusto 22.-23.5.2014 Arto Vallivaara JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET Muutoksen kohteena KVTES luku III 9, 16 ja 17 Muodollista jaksotyötä koskevat

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus henkilöstöjohtajan tekemästä päätöksestä, palkan takaisinperintä

Oikaisuvaatimus henkilöstöjohtajan tekemästä päätöksestä, palkan takaisinperintä Kunnanhallitus 83 21.03.2016 Oikaisuvaatimus henkilöstöjohtajan tekemästä päätöksestä, palkan takaisinperintä 97/01.02.00/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 83 Vt. henkilöstöjohtaja on päätöksellään 8.2.2016

Lisätiedot

Lausunto Aulikki Imporannan valitukseen Kemijärven kaupunginvaltuuston päätöksestä 31.3.2015 32

Lausunto Aulikki Imporannan valitukseen Kemijärven kaupunginvaltuuston päätöksestä 31.3.2015 32 Lausunto Aulikki Imporannan valitukseen Kemijärven kaupunginvaltuuston päätöksestä 31.3.2015 32 Kemijärven kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 31.3.2015 32 valinnut kaupunginjohtajan virkaan Atte Rantasen.

Lisätiedot

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYS-/HAITTARAHAN MAKSAMISESTA 1.1.2013 alkaen,

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYS-/HAITTARAHAN MAKSAMISESTA 1.1.2013 alkaen, 1 PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYS-/HAITTARAHAN MAKSAMISESTA 1.1.2013 alkaen, 3 :n 5. kohta muutettu 1.6.2013 alkaen 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Soveltamisala Tämän sopimuksen tarkoitus on turvata

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi ja työyhteisön monikulttuuristumisen haasteet ja voimavarat

Kansainvälinen rekrytointi ja työyhteisön monikulttuuristumisen haasteet ja voimavarat Kansainvälinen rekrytointi ja työyhteisön monikulttuuristumisen haasteet ja voimavarat Työperäinen maahanmuutto/ kansainvälinen rekrytointi Helsinki 8.10.2013 Rekrytointoprosessi: Prosessi etenee eri rekrytointien

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). Osio F Liite 13 Kansanopisto Palkka ja työaika OSIO F LIITE 13 KANSANOPISTO I VIRAN/TOIMENHALTIJOIDEN PALKKA JA TYÖAIKA 1 Rehtorin tehtäväkohtainen palkka Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka

Lisätiedot

Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö

Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö 1 (6) Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö Voimaantulo 01.01.2015 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 1 Henkilöstösäännön soveltaminen Henkilöstösäännössä määrätään päätöksenteosta

Lisätiedot

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610 1 Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi Puh. (013) 631 610, Fax (013) 632 610 asianajotoimisto@pietarinen.inet.fi ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207 LAUSUNNON

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot