Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma Huolehdimme peruspalveluista. Investoinneilla rakennamme tulevaisuutta. Kunnanvaltuusto

2 TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut...1 Käyttötalousosa...21 Yleishallinto...23 Perusturva...35 Sivistystoimi...63 Yhdyskuntatekniikka Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Liitteet...169

3

4 1 YLEISPERUSTELUT KIRKKONUMMEN KUNNAN VISIO 2016 Kirkkonummi on turvallinen, luonnoltaan monipuolinen, hyvien palvelujen kunta lähellä pääkaupunkia. Rakennamme tulevaisuutta osaavien kuntalaisten, kehittyvän yritystoiminnan ja yhteistyön varaan. Kuntastrategian laadinnan yhteydessä syntynyt visio on kuva halutusta tulevaisuudesta, johon strategian avulla on tarkoitus päästä. Vision tehtävänä on luoda jännite nykypäivän ja tulevaisuuden välille ja sillä saadaan aikaan kestävä pohja kunnassa tehtäville strategisille päätöksille. Strateginen visio on kartta organisaation tulevaisuuteen ja se on voimassa kunnes sitä muutetaan

5 YLEISPERUSTELUT 2 KUNTASTRATEGIAN NÄKÖKULMAT JA PÄÄMÄÄRÄT KEHITTYVÄ KIRKKONUMMI HELSINGIN SEUDULLA Päämäärät: 1. Tasapainoinen väestönkasvu ja rakenne 2. Seudullisesti kilpailukykyiset kaupalliset palvelut ja työpaikkaomavaraisuuden kehitystä tukeva elinkeinorakenne 3. Kehittyvät seudulliset yhteistyömallit ja -verkostot 4. Väestön hyvä elämä TASAPAINOINEN TALOUS Päämäärät: 5. Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit 6. Investointihuippujen hallinta UUDISTUVA PALVELUVERKKO Päämäärät: 7. Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut 8. Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit SITOUTUNUT JA OSAAVA HENKILÖSTÖ Päämäärät: 9. Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö 10. Palvelujen tuotantotarpeisiin ja -tapoihin vastaaminen 11. Kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus

6 3 YLEISPERUSTELUT SITOVAT TAVOITTEET VUODELLE 2010 Kunta- ja palvelustrategian toteuttamiseksi toimielimet ovat laatineet toimintasuunnitelman, jossa ne arvioivat oman toimintansa kehittämistä strategioiden linjausten pohjalta. Vuodelle 2010 asetetaan seitsemän kuntatason sitovaa tavoitetta. KEHITTYVÄ KIRKKONUMMI HELSINGIN SEUDULLA (näkökulma) Päämäärä 2: Seudulliset kilpailukykyiset kaupalliset palvelut ja työpaikkaomavaraisuuden kehitystä tukeva elinkeinorakenne Kriittinen menestystekijä Monipuolisen elinkeinorakenteen ja riittävän työpaikkaomavaraisuuden turvaaminen Arviointikriteeri Jorvaksen ja Inkilän työpaikka-alueen kehittämishankkeen läpivieminen Tavoite 1 Tavoitetaso v Jorvaksen ja Inkilän työpaikka-alueen kehittämishankeen päätavoitteena on lisätä Kirkkonummen työpaikkaomavaraisuutta ja toteuttaa Kirkkonummen tärkein työpaikkakeskittymä, joka tarjoaa myös seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden alueen ja vetovoimaisen asiointiympäristön. Osayleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen ja tarvittavien lisäselvitysten pohjalta valmistellaan alueen osayleiskaavaehdotus, joka hyväksytään vuonna Muita keskeisiä sisältötavoitteita ovat esim. asumisen lisääminen, ympäristön monimuotoisuuden vaaliminen, viihtyisyyden ja paikallisen maaseutumiljöön arvojen hyödyntäminen kulttuurisella tasolla. Vastuu: Kunnanhallitus Päämäärä 3: Kehittyvät seudulliset yhteistyömallit ja -verkostot Kriittinen menestystekijä Seudullisen yhteistyökulttuurin ja verkostojen kehittäminen kaikilla kuntaorganisaation tasoilla Kaavoitus-, liikenne-, palvelu- ja elinkeinoyhteistyön kehittäminen osana Helsingin seudun työssäkäyntialuetta

7 YLEISPERUSTELUT 4 Arviointikriteeri Kuntayhteistyön kehittäminen seudulla Tavoite 2 Tavoitetaso v Tavoitteena on arvioida kuntayhteistyön laajuutta ja sisältöä kunnan palvelutuotannon järjestämisen ja edunvalvonnan näkökulmasta Kirkkonummen kunnan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Helsingin seudun kehyskuntien yhteistyön kehittäminen Kirkkonummen/Siuntion/Inkoon kuntien mahdollisesta yhdistämisestä laaditun esiselvityksen toimenpide-ehdotusten jatkovalmistelu Tämä sisältää osallistumisen Helsingin seudun kuntien yhteistyöhankkeisiin (mm. Vantaan seutuhallintoselvitys ja Espoon kilpailukykystrategia-selvitys), kuntayhteistyösopimusten päivittäminen Espoon, Vihdin ja Siuntion kuntien kanssa sekä vuonna 2009 valmistuneen Kirkkonummen/Siuntion/Inkoon yhdistämisselvityksen jatkotoimenpiteistä päättäminen. Vastuu: Kunnanhallitus Päämäärä 4: Väestön hyvä elämä Kriittinen menestystekijä Ehkäisevän työn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen kunnan eri toimissa Arviointikriteeri Terveellisen elämän toimintamalli lapsille ja nuorille Tavoite 3 Tavoitetaso v Terveys-, opetus-, liikunta- ja nuorisotoimen yhteishankkeena luodaan lapsille ja nuorille paremmat mahdollisuudet hyvinvointiin ja terveelliseen elämään. Hankkeen kulmakivet ovat liikuntaan ja ruokailutottumuksiin liittyvä ennaltaehkäisevä toiminta, toimiva oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto. Sivistys-, terveys-, liikunta- ja nuorisotoimen yhteistyönä on luotu päivähoitoon ja peruskouluihin toimintatapamalli, jolla annetaan lapsille ja nuorille paremmat mahdollisuudet hyvinvointiin ja terveelliseen elämään. Toimintatapamallin keskeisimmät kulmakivet ovat lasten ja nuorten liikunnan ja terveellisten ruokailutottumusten edistäminen. Vastuu Terveys-, liikunta-, nuoriso- ja opetustoimen yhteishanke, vetovastuu: sivistyslautakunta.

8 5 YLEISPERUSTELUT UUDISTUVA PALVELUVERKKO (näkökulma) Päämäärä 7: Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Kriittinen menestystekijä Asiakkaan tarpeista lähtevät palvelut Arviointikriteeri Vetovoimainen lukiokoulutus Tavoite 4 Tavoitetaso v Selvitetään sekä paikallisesta että seudullisesta näkökulmasta ja kunnan oman lukiorakenteen ja toiminnan kilpailukyvyn näkökulmasta opetuksen sisällön ja resurssien kehittämistarpeita. Hankkeen tuloksena esitetään vaihtoehtoja kunnan lukiokoulutuksen kehittämiseksi, erityisesti opetuksen ja resurssien kehittämistarpeiden kannalta. Ehdotettavien kehittämistoimien lähtökohtina ovat valtakunnalliset sekä kunta- ja palvelustrategian lukiokoulutusta koskevat linjaukset, hankkeessa toteutetun selvitystyön tulokset sekä kunnan lukiokoulutuksen tila, jota osaltaan määrittävät hankkeen aikaiset toimenpiteet lukioiden perustehtävien vahvistamiseksi. Vastuu Molempien kieliryhmien varhaiskasvatus- ja opetuslautakuntien yhteishanke, vetovastuu: suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta. Päämäärä 7: Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Kriittinen menestystekijä Asiakkaan tarpeista lähtevät tarkoituksenmukaiset palvelut Arviointikriteeri Lapsille yhtenäinen oppimispolku Osio A: Varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun Tavoite 5 Tavoitetaso v Luodaan yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta peruskoulun loppuun saakka. Esi- ja alkuopetuksen tiivistyvän yhteistyön lähtökohtana on lapsen oppimista ja kasvua tukevat ratkaisut. Pitkän tähtäimen tavoitteena on joustavat Perusopetuksen opetussuunnitelmat on yhdenmukaistettu alueellisissa työryhmissä lukujen 4 ja 5 osalta. Nivelvaiheeseen perusopetuksesta toiselle asteelle on valmistunut kunnan toimintamalli. Yläkoulujen ja niihin oppilaita syöttävien

9 YLEISPERUSTELUT 6 opetukselliset ratkaisut, joita voidaan toteuttaa vaihtoehtoisin, paikallisiin ja alueellisiin oloihin soveltuvin ratkaisuin. koulujen opettajakunnat tuntevat toistensa toimintatavat. Vastuu Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta SITOUTUNUT JA OSAAVA HENKILÖSTÖ (näkökulma) Päämäärä 10 Palvelujen tuotantotarpeisiin ja tapoihin vastaaminen Kriittinen menestystekijä: Tuloksellinen rekrytointimenettely Osaava henkilökunta Arviointikriteeri Kuntatasolla on käytössä tehokas rekrytointiprosessi ja osaava henkilökunta Tavoite 6 Tavoitetaso v Kunnan rekrytointiprosessi uudistetaan tavoitteena nykyistä tehokkaampi rekrytointi toimialoilla. Valtakunnallisen Kuntarekryhankkeen tuloksena syntynyt kunta-alan rekrytointiportaali on käytössä vuoden loppuun mennessä sekä sijaisten että vakituisen henkilökunnan hankinnassa. Luodaan uudistetusta henkilöstöstrategiasta johdetut sisäisen rekrytoinnin periaatteet ja käytännöt. Rekrytointiprosessiin liittyviä mittareita kehitetään. Vastuu Kunnanhallitus, henkilöstöhallinto

10 7 YLEISPERUSTELUT KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy on Kirkkonummen kunnan omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö. Yhtiön toimintaperiaatteena on ylläpitää ja rakennuttaa laadukkaita ja edullisia vuokra-asuntoja, joissa asuvilla on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö tarpeellisine palveluineen. Asunnot on rakennettu pääasiassa aravalainoilla ja kunnan tuella. Ne on tarkoitettu kiireellisimmässä asunnontarpeessa oleville asunnon hakijoille. Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori on Kirkkonummen kunnan ja Senaattikiinteistöjen omistama vuokrataloyhtiö, jonka vuokratalo sijaitsee Upinniemessä. Yhtiön osakkeista kunta omistaa 149 kpl ja Senaattikiinteistöt 1 kpl. As Oy Kirkkonummen Masalanhovi Kirkkonummen kunta omistaa 56,2 % As Oy Kirkkonummen Masalanhovin osakekannasta. Yhtiön vuonna 1994 valmistunut 31 asuinhuoneistoa käsittävä asuintalo sijaitsee Masalassa. Tavoite Tavoitetaso v Toiminta on järjestetty taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti siten, että yhtiöiden perustehtävän hoidon edellytykset turvataan. Yhtiöiden rakennuskannan ylläpito on järjestetty niin, että sen arvo säilyy. Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy - asuntojen käyttöaste on vähintään 98 % - vuokrasaatavien määrä on enintään euroa - luottotappioiden määrä tulokertymästä on enintään 0,5 % Vuokrasaatavia ja käyttöastetta seurataan kuukausittain, luottotappiot kirjataan vuoden lopussa. Finnsbackannotkon peruskorjaushanke valmistuu v aikana ja kahden kiinteistöyhtiön julkisivuperuskorjausten ja kolmen kiinteistöyhtiön peruskorjausten suunnittelut käynnistyvät. Kantvikin uudisrakennuskohteen suunnitelmat valmistuvat v loppuun mennessä. TALOUDEN KEHITYS VUOSINA Valtiovarainministeriön syyskuussa julkaisemassa taloudellisessa katsauksessa todetaan talouden kehityksestä vuosina mm. seuraavaa:

11 YLEISPERUSTELUT 8 Maailmantalouden tilan kehityssuunta edelleen epävarma Maailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja ajautui syvään taantumaan kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Reaalitalouden taantuman laukaisi rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen. Rahoitusmarkkinoiden tila on yhä epätasapainoinen pankkien taseiden hienoisesta parantumisesta huolimatta. Varsinkin pidempiaikaisen rahoituksen saatavuus tulee olemaan ongelmallista sekä pankeille että yrityksille lähitulevaisuudessa. Kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Elpymisen vaikutukset tuntuvat meillä kohtalaisen hitaasti. Vaikka tuotannon jyrkin supistumiskierre on takanapäin, kansantalous supistuu meillä tänä vuonna 6 % ja kasvaa ensi vuonna vain vähän. Kotitalouksien kulutus supistuu Kotitalouksien kulutusmenot kääntyivät laskuun vuosi sitten ja laskuvauhti kiihtyi alkuvuonna. Kulutuksen supistuminen on ollut laaja-alaista, sillä kotitaloudet ovat tinkineet sekä tavaroiden että palveluiden hankinnoistaan. Kulutus supistuu tänä vuonna lähes kolme prosenttia. Ostovoima kääntynee niukkaan kasvuun ensi vuonna, mutta työttömyyden edelleen lisääntyessä kotitalouksien varovaisuus jatkunee ja kulutus supistuu edelleen hieman. Teollisuustuotanto vähenne Teollisuustuotanto vähenee kuluvana vuonna enemmän kuin esimerkiksi lamavuonna Alhaisen vientikysynnän johdosta teollisuustuotanto laskee 15 % edellisestä vuodesta. Tuotannon pudotus on laaja-alaista ja koskettaa teollisuuden toimialoja laidasta laitaan pudotuksen ollessa voimakkainta metsäteollisuudessa. Myös palvelujen tuotanto tulee supistumaan. Työttömyys jatkaa kasvuaan Kuluvana vuonna työpaikat vähenevät erityisesti viennin supistumisen mutta myös kotimaisen kysynnän laskun johdosta. Työttömyysaste nousee tänä vuonna keskimäärin 9 prosenttiin. Vuonna 2010 työvoiman kysyntä jatkaa laskuaan ja työttömyysaste nousee keskimäärin 10½ prosenttiin ja työttöminä on noin henkilöä. Julkinen talous heikkenee voimakkaasti Suomen julkinen talous on ajautumassa vaikeaan tilanteeseen talouskriisin seurauksena. Taloudellista aktiviteettia on pyritty vauhdittamaan julkisen vallan toimenpitein mutta samalla joudutaan kantamaan aiempaa enemmän huolta julkisen talouden pidemmän aikavälin rahoitusaseman kestävyydestä. Velanoton voimakas kasvu rajoittaa finanssipolitiikan liikkumavaraa. Valtionvelka oli vuoden 2008 lopussa 54 mrd. euroa. Talouskriisin seurauksena velan määrä lisääntyy pelkästään tänä ja ensi vuonna yhteensä 23 mrd. eurolla. Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi alkuvuonna 2009 yhteisöverotulojen romahdettua nopeasti. Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea, kun kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä. Heikon verotulokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittavat tänä ja ensi vuonna nykyisten sopimuskorotusten aiheuttama ansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. Vuoden 2010 tasapainokehitys riippuu pitkälti kuntien tulevista kunnallis- ja kiinteistöverotukseen sekä menojen kasvun hillintään liittyvistä päätöksistä. Myös seuraavan palkkasopimuksen ratkaisut vaikuttavat kuntatalouden tilaan keskeisesti.

12 9 YLEISPERUSTELUT KUNTATALOUS VUOSINA (Kuntatalous 4/2009 Suomen Kuntaliitto) Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla parisen prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jako-osuuden kohoamisen johdosta. Toimintamenojen kehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta tämän vuoden loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Ensi vuoden palkkasummaa arvioitaessa on tällä hetkellä lähdettävä laskentateknisestä oletuksesta, että ansiotasoindeksi kohoaisi ensi vuonna 2,5 3 %. Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 5,3 %. Kustannustason kohoaminen hidastunee tänä vuonna merkittävästi. Peruspalvelubudjetissa kustannustason arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3 % ja ensi vuonna 2 %. Verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa 2,2 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kuluvan vuoden kesäkuussa. Ansio- ja pääomatuloista maksetut tuloverot ovat tuon ajanjakson aikana kuitenkin kokonaisuutena ottaen alentuneet viime vuoden tasosta nelisen prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä näiden tilitysten arvioidaan supistuvan loppuvuonna 6 7 % edellisestä vuodesta. Toteutuessaan

13 YLEISPERUSTELUT 10 tämänkaltainen kehitys merkitsee sitä, että kunnallisveron tilitykset jäänevät tänä vuonna suunnilleen viime vuoden tasolle. Ensi vuonna kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan yhden prosentin. Kuntien tulopohja kunnallisverotuksessa kasvanee parisen prosenttia. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat 10 %, mikä merkitsee sitä, että verotettava tulo vähenee noin 2 %. Kuntien tuloveroista tehtävät vähennykset kasvoivat jo tänä vuonna merkittävästi. Ensi vuodelle ehdotettavat tuloverotusta koskevat perustemuutokset vähentäisivät kuntien tuloveroa merkittävästi. Veroperustemuutosten arvioidaan vähentävän tuottoa 375 miljoonaa euroa, joka kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on tänä vuonna 18,59. Vaikean kuntatalouden tilanteen vuoksi monissa kunnissa on yhtenä keinona jouduttu harkitsemaan tuloveroprosentin nostamista. Oletettavaa on, että kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohoaa ensi vuonna huomattavasti enemmän kuin aiemmin kuluvalla vuosikymmenellä. Vuodesta 2000 alkaen vuoteen 2009 keskimääräinen vuotuinen nousu on ollut 0,1 prosenttiyksikköä. Yhteisöveron tuotto supistuu tänä vuonna merkittävästi, arviolta kolmanneksen ja on noin 3,8 miljardia euroa. Koska kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille , niin yhteisöveron tuoton aleneminen ei toteudu kuntasektorilla aivan näin rajuna. Kuitenkin tilitysmenettelystä johtuu, että kuntien saamat tilitykset supistunevat lähes neljänneksen tänä vuonna. Yhteisöveron tilitykset kunnille ovat tämän hetkisen arvion mukaan noin 1,1 1,2 miljardia euroa. Ensi vuonna tilitykset kasvanevat jonkin verran, mutta epävarmuus yhteisöjen tuloskehityksestä on suuri. Kiinteistöverojen tilitykset ovat tänä vuonna noin 950 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen alaja ylärajoja ehdotetaan korotettavaksi ensi vuodeksi. Kiinteistöveron tuotto on arvioitu olevan ensi vuonna runsaan miljardi euroa. KIRKKONUMMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TALOUSSUUNNITELMAN VÄESTÖSUUNNITE TA:n tark. suunnite muutos %-osuus 2009 muutos %-osuus 2010 muutos %-osuus 2011 muutos %-osuus 2012 muutos %-osuus 0-6 v , , , , , v , , , , , v , , , , , v , , , , , v , , , , , v , , , , ,1 85 v , , , , , , , , , ,0 muutos muutos, % 2,4 2,0 1,9 2,1 2,3 Kunnan väestönkasvu on vuonna 2009 jonkin verran hidastunut. Ennakkotietojen mukaan kunnan väestömäärä oli henkeä. Kunnan väestömäärän arvioidaan kasvavan n. 2 % vuonna 2009 ja olevan vuoden lopussa henkeä.

14 11 YLEISPERUSTELUT Suunnittelukaudella väestönkasvun arvioidaan olevan keskimäärin 2 % vuodessa. Heikko taloudellinen tilanne saattaa hidastaa suunnittelukauden alkupuolen väestökasvua edellä oletetusta. Syntyvyyden arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla koko suunnittelukauden, keskimäärin n. 550 lasta/vuosi. Alle kouluikäisten määrä kasvaa vuosina n. 108 hengellä ja ikäluokan suhteellinen osuus kunnan koko väestöstä alenee jonkin verran. Kouluiässä (7-15) olevien määrää kasvaa suunnittelukaudella n. 223 hengellä ja ikäluokan suhteellinen osuus koko väestöstä pysyy nykytasolla. Suurin suhteellinen kasvu on ikäluokassa v. Ikäluokan määrä kasvaa 703 hengellä (+33 %) ja sen suhteellinen osuus koko väestöstä nousee 6,5 prosentista 7,9 prosenttiin. Määrällinen kasvu ikäluokassa 85 v- on 68. Suunnittelukaudella väestönkasvun painopistealueita on edelleen itäinen ja keskinen Kirkkonummi. TYÖLLISYYS Valtiovarainministeriön syyskuussa julkaisemassa taloudellisessa katsauksessa arvioidaan koko maan työttömyysasteen nousevan 9 prosenttiin vuonna 2009 ja 10,5 prosenttiin vuonna Työllisyystilanteen Kirkkonummella on hitaasti heikentynyt vuoden 2008 syyskuusta lähtien. Syyskuun lopussa Kirkkonummella oli työttömiä työnhakijoita eli 387 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 6,7 %. Kunnan työttömyysasteen arvioidaan nousevan edelleen loppuvuonna ja ensivuoden alkupuolellakin. TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet esitetään talousarvion yleisperusteluissa otsikon Sitovat tavoitteet vuodelle 2010 sekä käyttötalousosan tehtävien perusteluissa otsikon Toiminnalliset tavoitteet alla. Lautakunnan/johtokunnan käyttösuunnitelmassa sitovat tavoitteet voidaan tarvittaessa jakaa edelleen toimintaa ohjaaviksi osatavoitteiksi.

15 YLEISPERUSTELUT 12 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2009 tilinpäätösennuste Vuoden 2009 ensimmäiset verotuloennusteet osoittivat, että kunnan verotuloissa ja valtionosuustuloissa oli syntymässä huomattavan suuri vajaus. Ilman käyttötalousosan toimintamenoihin ja -tuloihin kohdistuvia korjaavia toimenpiteitä kunnan vuosikate uhkasi heiketä negatiiviseksi. Kunnanhallitus päätti , että valmistellaan viipymättä ehdotus toimenpiteistä, joilla voidaan säilyttää kunnan talouden tasapaino hyväksytyn talousarvion tasolla. Kunnanvaltuusto hyväksyi toimielinten toimenpide-ehdotukset kunnan talouden tasapainon säilyttämiseksi Toimenpide-ehdotusten toimintamenoja vähentävä vaikutus oli 2,7 milj. euroa. Syyskuun toteutumatietojen pohjalta laaditun tilinpäätösennusteen mukaan kunnan taloudellinen tulos vuonna 2009 tulee olemaan raskaasti alijäämäinen. Ennusteen mukaan verotulojen ja valtionosuuksien tuloarvioissa on syntymässä 6,8 milj. euron vajaus. Käyttöomaisuuden (=maanmyynnin) myyntivoittojen kertymäksi arvioidaan 2,0 milj. euroa. Arvio alittaa talousarvion tuloarvion 1 milj. euroa. Muutettuun talousarvioon verrattuna tuloslaskelman rahoitusvaje on ennusteen mukaan 8,7 milj. euroa. Rahoituksen epätasapainoa voivat vielä lisätä toimintakulujen ennustettua suuremmat ylitykset sekä loppuvuoden verotuloihin liittyvä epävarmuus. Vuoden 2009 tilinpäätösennusteen vuosikate on vain 0,4 milj. euroa, ja se jää 8,7 milj. euroa alle muutetun talousarvion vuosikatteen ja 7,5 milj. euroa alle vuoden 2008 tilinpäätöksen vuosikatteen. Kunnan toimintamenojen kasvu on edelliseen vuoteen verrattuna kuitenkin hidastunut merkittävästi. Tilinpäätösennusteen mukaan menojen vuosikasvuksi arvioidaan 4,6 %. Henkilöstömenojen kasvu noussee 11,3 prosenttiin. Ostopalvelujen kasvu jäänee negatiiviseksi 1,2 %. Toimintakatteen kasvu, 5,9 %, ylittää verorahoituksen kasvun kuudella prosenttiyksiköllä ja vuosikate heikkenee jyrkästi. Tilinpäätösennusteen mukaan vuosikate kattaa poistoista enää vain murto-osan eli 3 %. KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvion vuoden 2009 toimintatulot ja -menot sisältävät valtuuston mennessä hyväksymät talousarvion muutokset. Vuoden 2010 toimintatulojen kasvu edellisen vuoden muutetusta talousarviosta on 5,9 %. Kasvuprosenttiin vaikuttavat palvelutuotannon laajentaminen, lähinnä lasten päivähoidon kunnan palvelutarjonnan lisääminen, uusi perusopetuksen kotikuntakorvaustulo, kunnan ruokahuollon sisäisten myyntitulojen kasvu sekä eräiden palvelujen maksujen tasokorotukset. Vuoden 2010 toimintamenojen kasvu on 1,8 %. Toimintamenoista henkilöstömenojen kasvu on 1,4 %. Henkilöstömenojen maltilliseen kasvuun vaikuttavat kelamaksun poisto vuoden 2010 alusta ja talousarviovuoden uusien vakanssien vähäinen määrä (2 kpl). Henkilöstömenoihin ei ole laskettu varausta uuden virka- ja työehtosopimuksen mahdollisia palkankorotuksia

16 13 YLEISPERUSTELUT varten vuonna Palvelujen ostomääräraha kasvaa 2,1 % ja menolajin kasvu on suunnattu perusturvan ostopalveluihin ja perusopetuksen kotikuntakorvauksiin. Talousarvion tarvikemenojen määräraha on euroa kuluvan vuoden määrärahaa pienempi. Toimeentulotuen kysynnän arvioitu lisäämisen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän korottamisen arvioidaan kasvattavan avustusten määrää 5,8 %. Käyttötalous tileittäin (1 000 euroa) Muutos-% Muutos-% Muutos-% TP 2007 TA 2008 TA Myyntitulot ,9 3,7 6,4 Maksutulot ,3 7,0 9,4 Tuet ja avustukset ,6-19,1 5,7 Vuokrat ,5-0,2 1,4 Muut toimintatulot ,7-50,7 32,1 Toimintatulot yhteensä ,5-0,5 5,9 Henkilöstömenot ,8 12,6 1,4 Palvelujen ostot ,2-3,7 2,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 2,3-1,0 Avustukset ,9-1,8 5,8 Vuokrat ,1 3,4 1,7 Muut toimintamenot ,7 91,2-28,8 Toimintamenot yhteensä ,1 3,9 1,8 Toimintakate ,4 5,1 0,8 INVESTOINTIOSA Investointien kokonaisvolyymi pysyy koko suunnittelukauden ajan varsin mittavana, keskimäärin 35 milj. euroa vuodessa. Talousarviovuonna talonrakentamisen osuus investoinneista on 41 % ja kunnallistekniikan osuus 51 %. Merkittävimmät kunnallistekniikan rakentamistyöt tehdään edelleen keskustan alueella sekä Veikkolan ja Sepänkannaksen asemakaava-alueilla. Sarvvikin maankäyttösopimusalueen kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyy vuonna Talousarviovuonna valmistuvat seuraavat toimitilat: Kolsarin päiväkoti Bobäcks skola, laajennus ja peruskorjaus TOIMINNAN RAHOITUS Verotulot Vuoden 2009 tilinpäätösennusteessa arvioidaan kunnan verotulojen kokonaiskertymän jäävän samansuuruiseksi kuin edellisenä vuonna ja alittavan talousarvion tuloarvion n. 5,8 milj. euroa. Vuosien verotuloarviot on laskettu korotetulla tuloveroprosentilla (19,00). Kunnan tuloveron perusteisiin kohdistuvat muutokset vuonna 2010 vähentävät kunnan tuloveron tuottoa arviolta 2,1 milj. euroa talousarviovuonna.

17 YLEISPERUSTELUT 14 Veroprosentin korotuksesta huolimaatta kunnan tuloveron tuoton arvioidaan kasvavan ensi vuonna vain 1,5 %. Kaikkien verojen tuoton kasvu on 2,3 %. Verotuloarviot perustuvat Suomen Kuntaliiton syyskuussa päivitettyyn verotulojen ennustekehikkoon, johon on tehty oletetun väestökasvun ja ansiotulojen kasvuennusteiden edellyttämät tarkistukset. Valtionosuudet Vuoden 2010 valtionosuuksien laskentaperusteisiin tehdään täysimääräinen 2,6 %:n suuruinen indeksitarkistus. Veroperusteiden muutosten aiheuttama verotulojen menetys kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Verotulotasauksen vähennyksen jälkeen vuoden 2010 valtionosuuksien kokonaismäärän arvioidaan olevan kuluvan vuoden valtionosuuksia 1,2 milj. euroa eli 6 % suurempi. Vuosikate I ja vuosikate II Vuonna 2010 toimintakatteen kasvu ylittää verotulojen ja valtionosuuksien kasvun. Talousarvion verorahoituksen (so. verotulojen ja valtionosuuksien) kasvu edellisen vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna on negatiivinen, -1,5 %. Vaikka vuosien 2011 ja 2012 toimintakatteen kasvu ei enää ylitä verorahoituksen kasvua vuosikate ei kuitenkaan vahvistu, koska rahoitusmenojen kasvu on niin huomattava, että se heikentää vuosikatetta. Vuosikate I osoittaa miten paljon verorahoituksesta jää investointien rahoittamiseen, kun toimintakate ja rahoituserät on ensin katettu. Vuosikate I on talousarviovuonna ja suunnittelukaudella negatiivinen, keskimäärin 3,0 milj. euroa. Rahoituslaskelmaan siirtyvä vuosikate II eli varsinainen omarahoituserä on vuosikate I lisättynä käyttöomaisuuden myyntivoitoilla ja maankäyttösopimuskorvauksilla. Vuosikate II pysyy koko suunnittelukauden ajan positiivisena, mutta varsin vaatimattomalla tasolla. Vuosikate II ei riitä kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja, vaan suunnittelukaudella tulos jää joka vuosi alijäämäiseksi. Suunnittelukauden yhteenlaskettu alijäämä ylittää vuoden 2009 tasearvion. Kunnan tase muuttuu alijäämäiseksi vuonna 2011, ellei ennen sitä ryhdytä toimenpiteisiin vuosikatteen vahvistamiseksi ja investointivolyymin supistamiseksi. Toiminnan lainarahoitus Talousarviovuonna nettoinvestointien ja pitkäaikaisten lainojen lyhennysten rahoitustarve on 25,4 milj. euroa. Rahoitustarve katetaan lainanotolla (24,0 milj. euroa) ja kassavaroilla (0,4 milj. euroa). Suunnittelukaudella kunnan lainakanta kasvaa 85,3 milj. euroa eli 111 %. Vuonna 2012 lainakanta on 160 milj. euroa eli euroa/asukas (2009: euroa/asukas).

18 15 YLEISPERUSTELUT TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAOSAT (1 000 euroa) Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma * Tuloslaskelma Varsinainen toiminta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate I Käyttöomaisuuden myyntivoitot Mannkäyttösopimuskorvaukset Vuosikate II Suunnitelmapoistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä Rahoituslaskelma Varsinainen toiminta ja investoinnit Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Yhteensä Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet Käyttöomaisuuden myyntitulot Investoinnit netto Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen nettomuutos Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys TA-lainojen nettomuutos Vesilaitoksen liittymismaksut Vaikutus maksuvalmiuteen * Sis mennessä talousarvioon tehdyt muutokset

19 YLEISPERUSTELUT 16 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE Kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman rakenteesta ja sisällöstä säädetään kuntalaissa. Lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiseen liittyviä ohjeita ja suosituksia. Edellä mainitut ohjeet on otettu huomioon talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kunnan kokonaistalouden kehitystä tuloksen muodostuksen ja rahoituksen näkökulmista. Vuoden 2010 talousarvion rakenteeseen ei tehdä muutoksia. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa. Valtuusto päättää, mitkä toiminnalliset kokonaisuudet muodostavat käyttötalousosan tehtävät. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaisesti toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tehtävät esitetään käyttötalousosassa toimialoittain (yleishallinto, terveystoimi, sosiaalitoimi, sivistystoimi ja yhdyskuntatekniikka) ja toimielimittäin. Valtuusto voi osoittaa käyttötalousosan tehtävän tai sen osan käyttöön määrärahan ja tuloarvion brutto- tai nettomääräisenä. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menojen, rahoitusmenojen ja käyttöomaisuuden kulumista kuvaavien suunnitelmanmukaisten poistojen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa riittävänä tulorahoituksena kaikkina suunnitelmavuosina. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai tehtävätasolla. Investointiosan tulot ja menot esitetään aina bruttomääräisinä. Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan. Rahoitusosassa kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen rahavirrat yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, rahoitusosassa on osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa. TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja kunnan muita toimielimiä. Talousarvion yleisperustelut Talousarvion yleisperustelut, sitovia tavoitteita lukuun ottamatta, ovat luonteeltaan informatiivisia eikä niitä ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi.

20 17 YLEISPERUSTELUT Käyttötalousosa Käyttötalousosassa perustelut, toiminnalliset tavoitteet, tunnusluvut, määrärahat ja tuloarviot esitetään toimielimittäin tehtävätasolla. Tehtävän perustelut ovat ohjeellisesti sitovia, ellei valtuusto päätä, että jokin perustelujen tietty osa on valtuustoon, kunnanhallitukseen tai lautakuntaan nähden sitova. Sitovaksi tarkoitettu, perusteluihin kuuluva kohta merkitään sitovuustasoa kuvaavalla merkinnällä "kv", "kh" tai "ltk". Tehtävän toimielimen tulee noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa. Käyttötalousosan tehtävien perusteluissa numeroituina otsikon Toiminnalliset tavoitteet alla esitetyt tavoitteet ovat valtuuston nähden sitovia. Käyttötalousosan perustelujen tunnusluvut ovat ohjeellisia ja niiden oleellisista poikkeamisista on raportoitava osavuosikatsauksissa ja vuosikertomuksessa. Kunkin toimielimen tehtävien yhteenlaskettu toimintatulojen ja -menojen erotus eli toimintakate on valtuuston nähden sitova. Tuloslaskelmaosa Talousarvion tuloslaskelmaosan tehtävätasoiset määrärahat ja tuloarviot ovat kunnanhallitusta sitovia. Investointiosa Investointiosan määrärahoista tehtävätasolla sitovia ovat: Tietokoneohjelmistot ja käyttöönottoprojektit Muut pitkävaikutteiset menot Irtain omaisuus Nämä määrärahat on myös esitetty talousarvion käyttötalousosan tehtävien yhteydessä. Hankeryhmätasolla sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: Maa- ja vesialueet Liikenneväylät ja puistot Liikunta- ja virkistysalueet Muut kiinteät rakenteet ja laitteet (Yt) Muut kiinteät rakenteet ja laitteet (Kh) Vesihuoltolaitoksen kiinteät rakenteet ja laitteet Osakkeet ja osuudet Hankeryhmän määrärahaa saa käyttää vain hankeryhmän ohjeellisessa käyttösuunnitelmassa mainittuihin hankkeisiin. Talonrakentamisen määrärahat ja tuloarviot ovat hanketasolla sitovia siten kuin ne on esitetty investointiosan hanketaulukossa sivulla 153.

21 YLEISPERUSTELUT 18 Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosan seuraavat tuloarviot ja määrärahat ovat kunnanhallitusta sitovia: Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys ja lisäys (=lainakannan muutokset) ovat kunnanhallitusta sitovia siten, että valtuusto oikeuttaa kunnanhallituksen hoitamaan vuoden 2010 lainojen nostot ja lyhennykset siten, että kunnan pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä on enintään 19,3 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Talousarvion liitteet Talousarvion avustusliitteessä tulosalueittain osoitettujen avustusten osamäärärahat ovat ohjeellisia. YLI TALOUSARVIOVUODEN ULOTTUVIEN HANKINTASOPIMUSTEN TEKEMINEN Toimielin voi toimialallaan päättää yli talousarviovuoden ulottuvista hankintasopimuksista käyttötalousosan hankinnoissa, mikäli hankinta liittyy toimialan tehtäviin ja siihen on varauduttu toimielimen käyttösuunnitelmassa ja investointiosan hankinnoissa: yksittäisen talonrakennushankkeen osalta talousarviossa hyväksytyn hankekohtaisen kustannusarvion puitteissa hankeryhmän ohjeellisessa käyttösuunnitelmassa mainitun yksittäisen hankkeen osalta vuosina osoitettujen kokonaismäärärahojen puitteissa. KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTTÄMÄN LEASINGLIMIITIN KÄYTTÖ VUONNA 2009 Kunnanhallitus päätti , että kunnalle hankittavat atk-laitteet, kuljetusvälineet ja hallinnon kopiokoneet hankitaan alkaen leasingrahoituksella, leasinglimiitiksi vahvistetaan euroa, laitteiden rahoitusta koskeva puitesopimus kilpailutetaan väliseksi ajaksi, konsernihallinnon talousyksikkö valvoo ja päättää limiitin käytöstä ja leasingrahoituksella hankittavat uudet kohteet esitetään ja päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kunnanhallitus päätti , että muiden kuin hallinnon kopiokoneiden ja hankintahinnaltaan merkittävien sairaalalaitteiden ja teknisten laitteiden hankinta otetaan leasingrahoituksen piiriin. Samalla kunnanhallitus päätti korottaa leasinglimiitin euroon.

22 19 YLEISPERUSTELUT Leasinglimiitin käyttö vuonna 2010 Leasinglimiittiä saa vuonna 2010 käyttää hankintoihin, jotka aikaisemmin on rahoitettu leasinglimiitin puitteissa ja joiden leasingaika päättyy vuonna 2010 hankintoihin, jotka aikaisemmin on rahoitettu kunnanhallituksen päättämän leasingrahoituksen ulkopuolella ja joiden leasingaika päättyy vuonna 2010 aikaisemmin ostettujen kopiokoneiden korvaushankintoihin atk-laitteiden hankintaan (arvonlisäveroton hankinta-arvo enintään euroa) hammashoidon hoitolaitteiden hankintaan (arvonlisäveroton hankinta-arvo enintään euroa) Hankinnat on suoritettava hankintalain säännösten mukaisesti. Leasingaika on vähintään 3 vuotta. Leasingaika ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin hankittavan esineen vastaava poistoaika. KUNNANHALLITUKSELLE ANNETUT VALTUUDET Kunnanhallituksella on oikeus antaa toimialoille määrärahojen käyttöä ja talousarvion täytäntöönpanoa koskevia sitovia ohjeita. Kunnanhallitus oikeutetaan myös taloudellisen tilanteen niin vaatiessa antamaan määrärahojen käyttöä, virkojen ja toimien täyttämistä sekä työsuhteisen henkilöstön palkkaamista rajoittavia määräyksiä. TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, joka toteutetaan kuntatasolla, toimielintasolla ja tehtävätasolla. Raportoinnissa seurataan taloudellisen tuloksen, toiminnallisten tavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumista. Kuntatason raportoinnista vastaa kunnanhallitus, joka lautakuntien ja johtokuntien raporttien perusteella laatii kaksi osavuosikatsausta kunnanvaltuustolle, tilanteessa 30.4 ja 31.8, sekä tilinpäätökseen kuuluvan vuosikertomuksen. Kunnanhallitus päättää, miten kunnan toimielimet raportoivat sille. Kunnanhallitus voi myös tarvittaessa päättää yksityiskohtaisemmasta talouden ja toiminnan raportoinnista. Kukin toimielin päättää käyttösuunnitelmassaan, miten vastuuhenkilöiden tulee tilivuoden aikana raportoida toimielimelle talousarvion toteutumisesta.

23 YLEISPERUSTELUT 20

24 Yleishallinto 21 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSA sivu Yleishallinto...23 Tarkastuslautakunta...25 Kunnanhallitus...25 Perusturva...35 Perusturvalautakunta...37 Sivistystoimi...63 Sivistyslautakunta...65 Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta...77 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta...87 Liikuntalautakunta...94 Nuorisolautakunta Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntatekniikan lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Palvelutuotannon johtokunta Vesihuoltolaitoksen johtokunta Eerikinkartanon johtokunta...132

25 KÄYTTÖTALOUSOSA 22 Yleishallinto KÄYTTÖTALOUSOSAN YHTEENVETO Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma * Yleishallinto Toimintatulot muutos % 49,1 0,7 2,1 4,4 1,9 Toimintamenot /asukas muutos % 27,9 9,0-2,2 1,6 4,0 Toimintakate Perusturva Toimintatulot muutos % 9,1 5,0 2,9 1,0 1,3 Toimintamenot /asukas muutos % 11,8 3,3 1,0 3,3 3,7 Toimintakate Sivistystoimi Toimintatulot muutos % 23,1-12,5 22,2-1,3 6,1 Toimintamenot /asukas muutos % 11,0 4,5 2,9 3,6 4,9 Toimintakate Yhdyskuntatekniikka Toimintatulot muutos % 6,1 0,9 3,5 4,1 5,9 Toimintamenot /asukas muutos % 12,8 2,9 2,0 6,7 5,1 Toimintakate Yhteensä Toimintatulot muutos % 10,4-0,5 5,9 2,7 5,0 Toimintamenot /asukas muutos % 12,2 3,9 1,8 3,8 4,4 Toimintakate muutos % 12,7 5,1 0,8 4,1 4,3 * Sis mennessä talousarvioon tehdyt muutokset

26 Yleishallinto 23 KÄYTTÖTALOUSOSA YLEISHALLINTO Tarkastustoimi Luottamushenkilöhallinto Varaukset ja projektit (kh) Konsernihallinto Sisäiset palvelut YLEISHALLINTO 8,8 milj 4,3 % Talousarvio 2010 Toimintamenot 204,4 milj 21 % 1 % 6 % 12 % Tarkastustoimi Varaukset ja projektit (kh) Sisäiset palvelut 60 % Luottamushenkilöhallinto Konsernihallinto

27 KÄYTTÖTALOUSOSA 24 Yleishallinto Tuloslaskelma YLEISHALLINTO Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Toimintatulot: Myyntitulot Maksutulot 803 Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä muutos % 0,7 2,1 4,4 1,9 Toimintamenot: Palkat ja palkkiot Muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä muutos % 9,0-2,2 1,6 4,0 /asukas Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos INVESTOINNIT Atk-ohjelmat ja käyttöönottoprojektit Menot Tulot Irtain omaisuus Menot Tulot Vakanssien määrä kokoaikaiset osa-aikaiset 1 vakanssittomat Muutokset

28 Yleishallinto 25 KÄYTTÖTALOUSOSA TARKASTUSLAUTAKUNTA TARKASTUSTOIMI Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Toimintatulot Toimintamenot Sitova toimintakate Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet (kuntalaki 71 2 mom.). Valtuuston valitseman tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa hyvän tilintarkastustavan mukaisesti tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. KUNNANHALLITUS Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Toimintatulot Toimintamenot Sitova toimintakate Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos INVESTOINNIT Atk-ohjelmat ja käyttöönottoprojektit Menot Tulot Irtain omaisuus Menot Tulot Vakanssien määrä kokoaikaiset osa-aikaiset 1 vakanssittomat Muutokset

29 KÄYTTÖTALOUSOSA 26 Yleishallinto LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä kokoaikaiset 1 1 osa-aikaiset vakanssittomat Muutokset Tehtävän määräraha kattaa keskusvaalilautakunnan, kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, kunnanhallituksen henkilöstöjaoston ja kunnanhallituksen asettamien työryhmien kokousmenot. Suunnittelukaudella järjestetään eduskuntavaalit vuonna 2011 ja presidentinvaali vuonna Toimielinten kokousmäärä on arvioitu aiempien vuosien perusteella. VARAUKSET JA PROJEKTIT Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Käyttövarausmäärärahat Kunnanvaltuuston käyttövarat Kunnanhallituksen käyttövarat Kunnanjohtajan käyttövarat Kunnanhallituksen ja valtuuston koulutus Henkilöstön keskitetysti järjestetty koulutus Varaus Tehyn vuosien virka- ja työehtosopimuksen palkantarkistuksia varten Työllisyyden edistäminen Järjestöjen tukeminen

30 Yleishallinto 27 KÄYTTÖTALOUSOSA Kirkkonummen palvelukeskussäätiön tuki - sopimuksen mukainen yleisavustus toimitila-avustus Vesihuoltoavustukset Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, toimintatuki Ystävyyskuntatoiminta Ansiomerkit Valmiusharjoitukset Hallisopimusten toteuttaminen Projektit Henkilöstön TYKY-valmennus Leader + Västnyland en bygd i samverkan Paras-hankkeen arviointitutkimus Elinkeinotoimen projektit Muut kehittämisprojektit (k h) KONSERNIHALLINTO Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos INVESTOINNIT Atk-ohjelmat ja käyttöönottoprojektit Menot Tulot Irtain omaisuus Menot Tulot Vakanssien määrä kokoaikaiset osa-aikaiset 1 vakanssittomat Muutokset Konsernihallinto tukee ja luo edellytyksiä kunnan muiden toimialojen tulokselliselle toiminnalle ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Konsernihallinnossa toimivat seuraavat koko kuntaorganisaatiota palvelevat yksiköt:

31 KÄYTTÖTALOUSOSA 28 Yleishallinto Hallinto- ja kehittämisyksikkö Talousyksikkö Henkilöstöyksikkö ja Elinkeinopalvelut. Hallinto- ja kehittämisyksikkö toteuttaa kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen sekä muiden konsernihallinnon toimielinten toimintaan liittyviä hallintotehtäviä. Yksikkö vastaa lisäksi osaltaan kunnan hallinnon kehittämis- ja koordinointitehtävistä ja muista erillisistä kehittämisja koordinointihankkeista. Henkilöstöyksikkö sisältää kunnan keskitetyt henkilöstö- ja palkkahallintotehtävät. Se vastaa lisäksi osaltaan kunnan henkilöstöstrategian mukaisista koko organisaatiota koskevista henkilöstöhallinnon kehittämis-, seuranta- ja koordinointitehtävistä. Talousyksikkö hoitaa keskitetysti kunnan rahatointa ja huolehtii kuntatason laskenta- ja seurantajärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä toimialojen ja hallintokuntien kanssa. Elinkeinopalvelut on koottu konsernihallintoon. Yksikkö tuottaa kunnan yritysten tarvitsemia neuvonta- yms. palveluja, on yritysten ensilinkki kunnan hallinto-organisaatioon sekä toteuttaa kunnan markkinointiin, keskustan kehittämiseen ja maaseutuelinkeinoihin liittyviä tehtäviä ja kehittämishankkeita. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Kunnan väestönkasvu ja sen vaikutukset esim. palvelujen kysynnän lisääntyminen ja palvelutuotannon kasvu- ja muutostarpeet edellyttävät entistä tarkempaa ja eri tekijät huomioivaa suunnittelua. Vallitseva laskusuhdanne hillitsee kokonaan uusien toimintojen ja palvelumuotojen käyttöönottoa lähivuosina. Kilpailu ammattitaitoisesta henkilökunnasta kiristyy kunnan työntekijöiden vaihtuvuusprosentti ollessa kasvussa. Sisäiset muutokset Hallintokuntien välinen yhteistyö lisääntyy ja johtoryhmätyöskentelyä tiivistetään ja jäntevöitetään. Konsernihallinto tehostaa muiden toimialojen tukea hallinnon, henkilöstöhallinnon ja talouden aloilla ja jatkaa toimia hallintotehtävien yhdenmukaistamiseksi. Kuntaorganisaation toimintatapoja kehitetään kunnan kasvun asettamien haasteiden mukaan ottaen huomioon uuden kunnantalon tuomat mahdollisuudet ja arvioimalla uudelleen hallinnollisia palvelutoimintoja. Toiminnan painopistealueet Konsernihallinnon toiminnan painopistealueita ovat eri kehittämishankkeet, joita edistetään talousarviovuoden aikana. Näitä ovat mm.: Rakentamisohjelman päivittäminen Elinkeinorakenteen monipuolistamista tukevien yritystoiminta-alueiden kehittäminen Kysyntää vastaavien työpaikka-alueiden luominen