Amissäätöö-hanke Opiskelijat osallisuutta säätämässä Omnian julkaisuja C 14. ISBN: (nid.) ISBN: (pdf)

Transkriptio

1

2

3 Amissäätöö-hanke Opiskelijat osallisuutta säätämässä Omnian julkaisuja C 14 ISBN: (nid.) ISBN: (pdf) Toimitus: Kirjoittajat: Julkaisija: Rahoittaja: Marja Riitta Lygdman Jenni Aaltonen, Liisa Ahlroos, Ulla-Maija Arminen, Markus Avonius, Emilia Epäilys, Paula Hardén, Tarja Hiltunen, Päivi Jokiluhta, Merja Jämsén, Silla Kakkola, Jessika Kortet, Miika Laeslehto, Marja Riitta Lygdman, Juha Makkonen, Tomi Nevanperä, Pekka Oksanen, Arto Poussu, Antti Puotiniemi, Päivi Saari, Mikko Saksanen, Sanni Soittila, Laura Takala, Tiina Teräs, Ville Uurainen, Juho Vainonen, Oihonna Vilhu, Anna Westerlund, Marja Yli-Kerttula, Laura Ylitalo, Jaanamari Österman Amissäätöö-hanke, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Opetushallitus (OPH) Kansi: Virve Lyyra Painopaikka ja taitto: Multiprint, Vantaa, 2014

4 KUVAILULEHTI Julkaisija: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, elokuu 2014 Toimittanut: Marja Riitta Lygdman Julkaisun nimi: Amissäätöö-hanke Opiskelijat osallisuutta säätämässä Amissäätöö-hanke toimi Euroopan Sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoituksella Hanketta hallinnoi Omnia ja yhteistyökumppaneina olivat Porvoon ammattiopisto Amisto, Oulun seudun ammattiopisto OSAO, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry ja Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak. Hankkeen tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia opinnoissa ja oppilaitoksessa. Aktiivitoiminnan tukemiseksi kehitettiin aktiivipolkumalli. Malli pitää sisällään mm. opiskelijahallitustoiminnan ja ryhmänedustajatoiminnan. Molemmat toiminnat ovat hankkeen aikana vakiintuneet opiskelijoiden vaikuttamiskanaviksi. Toisena tavoitteena oli saada opiskelijoita osallistumaan ja osallistaa oppilaitoksen kehittämistyöhön. Opiskelijoiden aktiivinen toiminta on hankkeen aikana lisääntynyt merkittävästi ja tullut järjestelmällisemmäksi. Opiskelijoita on ollut mukana erilaisissa työryhmissä ja kehittämässä mm. toimipisteidensä sääntöjä, koulurauhajulistuksessa sekä hyvinvointi virtaa -viikon suunnittelussa ja toteutuksessa. Hyvinvointiasiat ja kiusaamisen ehkäisy ovat nousseet hankkeen aikana pääteemaksi. Lisäksi tavoitteena oli kehittää oppilaitoksen yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia ja toimenpiteitä. Erilaisten teemapäivien ja tapahtumien avulla pyritään sitouttamaan opiskelijoita entistä kiinteämmin opintoihin ja kehittämään opiskelijayhteisöä, johon on helppo kuulua ja kokea olevansa osa sitä. Amistossa ja Osaossa toteutetut Amissäätöö-musikaalit kuvastivat yhdessä tekemisen riemua, lisäsivät eri alojen välistä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Avainsanat: Opiskelijoiden osallisuus, yhteisöllisyys, vaikuttaminen Kokonaissivumäärä: 106 Kieli: Jakelu: Raporttia voi tiedustella: suomi > innoomnia > hankepalvelut Marja Riitta Lygdman Sarjan nimi ja numero: Omnian julkaisuja C 14

5

6 SISÄLLYS YLEISTÄ HANKKEESTA... 6 Esipuhe... 6 Amissäätöö-hankkeesta Amistossa... 8 Prokkiksista säätöön... 9 Projektityöntekijän kokemuksia AKTIIVIPOLKU Aktiivipolku Aika on valita Oppilaskunnan hallituksen vaalit Leppävaarassa Aktiivipolkuräppi Opiskelijoiden aktiivipolun pelisäännöt Opiskelijatoiminnan organisointi Omniassa Yhdysopettajan rooli Omnian ammattiopistossa Amissäätöö-yhdysopen kokemuksia Ryhmänedustajan rooli Omnian ammattiopistossa Opiskelijatoiminnan koordinaattorin kokemuksia OSAO:n opiskelijoiden edustajisto Opiskelijakunnan opas Tutorkoulutus ja tutortoiminta Porvoon ammattiopistossa Liikuntatutor YHTEISÖLLISET TOIMINNAT Amisäätöö-musikaali Amistossa Amissäätöö-musikaali OSAO:ssa Oppilaitosten opiskelija-aktiivien tapaamiset Katusähly-turnaus Kummiryhmätoiminta sosiaali- ja terveysalalla Oman ammattialan esittely ja toimipisteen muiden opiskelijoiden opiskelualoihin tutustuminen Monipuolinen harrastustoiminta on tuonut alojen toimijat yhteen Amissäätöö erityisnuorisotyö ja välituntitoiminta Teematapahtumat OPISKELIJOILTA HENKILÖKUNNALLE Opiskelijoilta henkilöstölle suunnatut kiusaamisen ehkäisy -paneelit Omniassa Panelistin kokemuksia Piirin ulkopuolella Opiskelijan osallisuus ja vaikuttaminen -tilaisuudet Kuuleeko opettajat, täällä opiskelijat -esitteen laadintaprosessi KOULURAUHA JA HYVINVOINTI VIRTAA Koulurauhasta Koulurauhan julistus ja hyvinvointi virtaa -viikko (40) Omnian ammattiopistossa YHTEISÖPEDAGOGIT OMNIASSA Mukana säätämässä Humanistinen ammattikorkeakoulu Amissäätöö-hankkeessa Ihan turha kysely! osallisuuden edistämisen haasteet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa HUMAK yhteistyöstä Opiskelijoiden tilan suunnittelu ja toteutus LOPUKSI Osallisuutta ja yhdessä tekemistä - Amissäätöö päätösseminaari Dipolissa Opiskelijan näkemys Neljä lääkettä keskeyttämistä vastaan LIITTEET... 70

7 YLEISTÄ HANKKEESTA ESIPUHE Amissäätöö-hanke Opiskelijat osallisuutta säätämässä Amissäätöö-hanke aloitti toimintansa keväällä 2011 tilanteesta, jossa opiskelijatoiminta oli järjestäytymätöntä ja satunnaista. Opiskelijoita oli pyritty saamaan mukaan aktiivisesti vaikuttamaan oppilaitoksen toimintaan erilaisin keinoin, mutta toiminnalla ei ollut jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Hankkeen päättyessä voidaan todeta, että opiskelijatoiminta on aktivoitunut ja järjestäytynyt. Hankkeen suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin aktiivisia opiskelijoita ja heidän kanssaan käytiin useita keskusteluja hankkeen ideasta ja suunnitelmista. Ensimmäistä kertaa opiskelijat otettiin mukaan suunnittelutyöhön. Hankesuunnitelmassa on vielä hankkeen alettua ollut mahdollisuus vaikuttaa hankkeen sisältöihin ja toteutukseen, mikä on edistänyt opiskelijoiden motivaatiota tulla mukaan. Hankesuunnitelmaan arvioitiin varovasti hankkeessa aloittavien opiskelijoiden määräksi 130. Hankkeessa vaikutti loppujen lopuksi noin 500 opiskelijaa, tasaisesti naisia ja miehiä. Tähän on laskettu mukaan vain aktiivisesti hankkeen toteuttamisessa mukana olleet opiskelijat. Hankkeen tavoitteena oli 1) Lisätä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia opinnoissa ja oppilaitoksessa Opiskelijoiden aktiivitoiminnan tukemiseksi kehitettiin aktiivipolkumalli. Malli pitää sisällään mm. opiskelijahallitustoiminnan ja ryhmänedustajatoiminnan. Molemmat toiminnat ovat hankkeen aikana vakiintuneet opiskelijoiden vaikuttamiskanaviksi ammattiopiston ja toimipisteiden sisällä. Laki ammatillisesta koulutuksesta muuttui , jolloin opiskelijoiden äänen kuuleminen muuttui lakisääteiseksi. Tämä lakimuutos tukee hankkeen käynnistämää toimintaa. 2) Saada opiskelijoita osallistumaan ja osallistaa oppilaitoksen kehittämistyöhön Opiskelijoiden aktiivinen toiminta on hankkeen aikana lisääntynyt merkittävästi ja tullut järjestelmällisemmäksi. Opiskelijoita on ollut mukana erilaisissa työryhmissä ja kehittämässä mm. toimipisteidensä sääntöjä, koulurauhajulistuksessa ja hyvinvointi virtaa -viikon suunnittelussa ja toteutuksessa. Hyvinvointiasiat ja kiusaamisen ehkäisy ovat nousseet hankkeen aikana pääteemaksi. Opiskelijoiden kanssa järjestettiin Omnian toimipisteissä kiusaamisen ehkäisyyn ja osallisuuteen/vaikuttamiseen liittyvät opiskelijapaneelit. 3) Kehittää oppilaitoksen yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia ja toimenpiteitä. Erilaisten teemapäivien ja tapahtumien avulla pyritään sitouttamaan opiskelijoita entistä kiinteämmin opintoihin ja kehittämään opiskelijayhteisöä, johon on helppo kuulua ja kokea olevansa osa sitä. Erilaisia teemapäiviä ovat olleet mm. itsenäisyyspäivän tanssit, korttipajat, pikkujoulu-, ystävänpäivä- ja vapputempaukset. Amistossa ja Osaossa toteutetut Amissäätöö-musikaalit kuvastivat yhdessä tekemisen riemua, lisäsivät eri alojen välistä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. On ollut ilo olla vetämässä hanketta, jossa opiskelijat ja henkilökunnan edustajat ovat olleet mukana täysin sydämin. Jokainen hanke on omanlaisensa ja sisältää niin epämääräisyyttä ja haahuilua kuin punaisen langan löytymistä ja tuloksista nauttimista. Jokainen hanke on oppimisen paikka. JOSKUS HANKKEEN VETÄMINEN ON KUIN RASKASTA TAAKKAA VETÄISI 6 Yleistä hankkeesta

8 Kiitos kaikille opiskelijoille, jotka olette olleet mukana hankkeessa. Olemme kaikki hyvin ylpeitä teidän toiminnastanne! Kiitos hankkeen työntekijöille, ohjausryhmälle ja yhteistyökumppaneille Omniassa, Amistossa, Osaossa, SAKKI ry:ssä, Humakissa ja Opetushallituksessa! Tähän julkaisuun on koottu hankkeen aikana kehitettyjä hyviä käytänteitä ja hankkeen tapahtumia. Julkaisun toteuttamiseen ovat vaikuttaneet useat henkilöt, kiitos kaikille! Marja Riitta Lygdman Projektipäällikkö MUTTA LOPUSSA ON HELPPO HYMYILLÄ Yleistä hankkeesta 7

9 AMISSÄÄTÖÖ HANKKEESTA AMISTOSSA Merja Jämsén, Porvoon ammattiopisto toimipisteenjohtaja kalenterissani oli kutsu tapaamiseen otsikolla Amissäätöö-projekti! Projektin tavoitteet antoivat valtavasti mahdollisuuksia opiskelijoiden osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä lisäävien toimien kehittämiseen. Amistossa ei ollut vielä tarkempaa toimintasuunnitelmaa laadittuna projektin osalle. Amiston strategiassa oli nostettu tavoitteeksi syrjäytymisen ehkäisy. Tavoitteiksi ja toimintatavoiksi oli asetettu monipuolisten oppimispolkujen luominen, ohjaus- ja tukipalvelujen kehittäminen sekä opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen. Projektista oli strategiaan kirjattu: Omnia- hankkeen jalkauttaminen. Joulukuussa kokoonnuimme Amiston koulunuorisotyöntekijän ja opiskelijakunnan ja harrastustoiminnan ohjaajan kanssa kartoittamaan toimintasuunnitelmaa, toimijoita ja edelleen toimenkuvia. Kesken lukuvuoden ja muiden meneillään olevien ja vielä jatkuvien projektien lomaan uusien toimintojen sovittaminen ja laajempien toimijoiden löytäminen oli hankalaa. Projektin aloituspäiväksi oli kirjattu , joten toiminta käynnistyi välittömästi vaikka vielä hapuilimme toimijoiden kokonaisuuden kanssa ja hahmottelimme toimenkuvia suhteessa projektin budjettiin, toimintojenkin ollessa vasta pääpiirteissään asetettuja. Projektityöntekijät Tarja Hiltunen ja Tomi Nevanperä jaksoivat ideoida ja täsmentää toimintasuunnitelmaa edelleen Amiston projektiryhmän tapaamisissa, joka kokoontui 2 kertaa lukukaudessa. Amistossa jo käynnistyneet osallisuuteen mahdollistavat toiminnot, jotka eivät vielä olleet kattavasti opiskelijoiden ulottuvilla: tutor- ja harrastustoiminta sekä opiskelijakuntatoiminta, joka vaati koko ajan hiillokseen puhaltamista toiminnan ylläpitämiseksi, valikoituivat toimintasuunnitelmaan lähtökohdiksi. Ratkaisu ei ollut lainkaan huono pidemmän päälle. Kaikissa toiminnoissa Amiston kattavuus edellytti monipuolisesti yhteistyötä opettajien, ohjaus- ja tukipalveluiden kanssa. Harrastustoiminta tarjosi monia tilaisuuksia yhteistyöhön ammatillisten alojen kanssa, tutor-toiminta puolestaan tuki eri alojen yhteisöllisyyttä toimipisteiden välillä ja ohjaushenkilöstö oli tiiviisti mukana. Erittäin antoisa oli yhteinen projektityöryhmä, joka kokoontui lähes joka kuukausi ja toimijat saivat tuoreeltaan kuulla ja jakaa toistensa kokemuksia. Näin Amistoonkin rantautui välituntitoiminnan kehittäminen ja Omnian Aktiivipolku -mallin kehittymisestä saimme vertaistietoa Amiston opintopolkuihin. Yhteistyötahot laajenivat koulun ulkopuolelle nuorten kanssa toimijoihin. Porvoon ja Loviisan nuorisotoimet jalkautuivat oppilaitokseen, Askolassa nuorisotoimen kanssa on hyvä keskusteluyhteys. Porvoon Taidetehdas tarjoaa hyvän näkyvyyden ja monipuolisen tekemisen Amiston koulutusaloille opetuksen yhteyteen. Sakki ry:n, Osku ry:n sekä Nuorten akatemian kanssa on toteutunut opiskelijakunnan ja osin myös tutoreiden koulutusta. Nyt keväällä maaliskuussa tutustuin Ryhmäilmiöön, yhteisöllisyyttä käytännössä. Sen lähtökohtana on ajatus, että yhteisöllisyyttä ei sellaisenaan ole olemassa, vaan yhteisöllisyys on jotakin, jota tapahtuu jossain konkreettisessa ryhmässä tässä tapauksessa opiskelijaryhmässä. Yhteisöllisyys ja hyvät ryhmäsuhteet vahvistavat nuorten itsetuntoa sekä sosiaalista luottamusta tunnetta siitä, että minulla on väliä muille ja muilla minulle. Yhteiskunnasta ei ajaudu sivuun, jos siinä viihtyy ja tämäkin viihtyminen on ensi sijassa sosiaalista. (Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n mukaan). Edelleen Ryhmäilmiössä huomioni kiinnitti amikset.fi -teesilista. Siellä oli paljon toiveita juuri Amissäätöö-projektissa työn alla oleville toiminnoille päällimmäisinä opiskelijakuntatoiminta ja ryhmäytyminen ( ). Onnitteluni projektihakemuksen alun perin tehneille opiskelijoiden edun mukaisten tavoitteiden asettamisesta. 8 Yleistä hankkeesta

10 PROKKIKSISTA SÄÄTÖÖN Päivi Saari, Omnia Amissäätöö projektiasiantuntija Olen toiminut erilaisissa projekteissa jo 12 vuoden ajan. Tavoitteina on ollut syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteistyön kehittäminen niin oppilaitoksen henkilöstön kuin verkostojen kanssa. Myös peruskoululaiset ja tietenkin opiskelijamme ovat liittyneet hankkeisiin. Näiden vuosien varrella onkin ollut oiva mahdollisuus kohdata nuoria ja työskennellä heidän kanssaan. Olen kuullut mielipiteitä ja ideoita, heidän kokemuksiaan ja toiveitaan. Tarve saada opiskelijoiden ääni ja osaaminen näkyviin on ollut olemassa. En olisi voinut olla iloisempi, kun saimme rahoituksen uudenlaiselle opiskelijatoiminnan kehittämishankkeelle. Nyt lähdettiin liikkeelle ihan oikeesti. Ja tehtiin konkreettisesti niitä asioita, joista useiden vuosien ajan olin opiskelijoiden kanssa keskustellut. Jo hankkeen suunnitteluun otettiin Omnian opiskelijoita mukaan: opiskelijayhdistysaktiiveja, tutoreita ja ryhmänedustajia. Kerättiin tietoa siitä kuinka opiskelijat näkivät tilanteensa, kokivat käytännön arjen ja millaisia kehittämisideoita heillä oli. Aiempiin hankkeisiin poiketen, toimintasuunnitelmaan jätettiin selkeästi tilaa uusien opiskelijoiden erilaisille ehdotuksille. Ja todellakin, koko tämän prokkisreissun ajan opiskelijoita kuultiin ja annettiin heidän osallistua, ottaa vastuuta ja vaikuttaa. Ilman ennakkoluulotonta ja uudistunutta asennetta eivät hankkeen tavoitteet olisi muuttuneet todelliseksi toiminnaksi. On ollut hienoa nähdä miten opiskelijat ovat laittaneet itsensä täysillä likoon - minkälainen kasvu heissä onkaan tapahtunut. He ovat ideoineet erilaisia tapoja lisätä viihtyvyyttä oppilaitoksissa, kehittäneet yhteistyötä henkilöstön kanssa ja osallistuneet yhteistyöhön verkostokumppaneiden kanssa. Nostivatpa kiusaamiskatinkin pöydälle ja antoivat äänen heille, jotka ovat tilanteestaan vaienneet. Ryhmissäkin on tapahtunut muutosta, uudistumista, yhteisöllisyyden kehittymistä ja opiskelijat ovat tulleet kuuluviin ja näkyviin. Tämä on tapahtunut kaikissa mukana olleissa oppilaitoksissa. OLEN TODELLA YLPEÄ kaikista, amiksen säätämiseen osallistuneista, opiskelijoista Omniassa, Amistossa ja Osaossa! ISOKIITOS yhteisöpedagogiopiskelijoille, jotka olivat hanketoiminnassa mukana. Nuorisotyö tuotiin Omniaan ja kokemukset olivat todella hyviä sekä hyödyllisiä. Olen ollut onnekas saadessani toimia niin monipuolisten, idearikkaiden ja ahkerien työharjoittelijoiden kanssa. KIITOS myös hankkeessa työssäoppimisjaksonsa suorittaneille omnialaisille opiskelijoille. Toiminnan ja hyvien käytäntöjen juurruttamisen kannalta oli erittäin tärkeää, että henkilöstöstä sekä oppilaitosten johdosta löytyi oikeaa asennetta ja halukkuutta lähteä kehittämään opiskelijatoimintaa. Hankkeen aikana tuli todistettua yhdyshenkilöstön tärkeys. He ovat merkittävässä roolissa opiskelijoiden tukena ja voivat varmistaa toiminnan jatkuvuuden ja kehittymisen. Siis ISOKIITOS henkilöstölle ja oppilaitosten johdolle. Kuten päätösseminaarissa saimme kuulla opiskelijoiden asemaa vahvistetaan edelleen ja toiminnan jatkuvuudesta luvattiin pitää huolta. Oli mahtavaa olla Amissäätöö- hankkeessa mukana ja säätöhän jatkuu. Ja mitä kaikkea Amissäätöö-hankkeen aikana onkaan tapahtunut? Opiskelijoiden osallistuminen on lisääntynyt, virallinen opiskelijahallitustoiminta kehittynyt ja uusia vaikuttamiskanavia on avautunut. Matka on ollut mielenkiintoinen, pomppuinenkin. Opiskelijat ovat lähteneet innolla mukaan. He ovat olleet innovatiivisia, avarakatseisia ja rohkeita. Toisaalta kyse on nuorista, joiden ajatukset eivät välttämättä tähtää pitkälle tulevaisuuteen, pitkäjännitteisyys on välillä ollut hakusessa ja on ehkä toimittu liiankin riehakkaasti. Matkan aikana on itse kukin oppinut uutta. Olen huomannut, että niin henkilöstön - minunkin - kuten opiskelijoiden asenteissa, on ollut säätämisen varaa. Yleistä hankkeesta 9

11 PROJEKTITYÖNTEKIJÄN KOKEMUKSIA Tarja Hiltunen, Amisto Amissäätöö projektityöntekijä Amissäätöö-projekti on ollut mielenkiintoinen ja innostava kokemus. Ennen projektia olin tehnyt yhteistyötä Amiston opiskelijoiden kanssa monissa tehtävissä. Olin ollut mukana toteuttamassa opiskelijakunta- ja tutortoimintaa. Harrastustoimintaa Amistossa oli ollut jo vuodesta 2006 aktiivisesti. Harrastustoiminnan huipentumana oli vuosittain Sakustars kulttuurikilpailut. Olin myös ohjaamassa Pakolaisen polkutapahtumaa yhteistyössä Porvoon nuorisopalveluiden, seurakunnan ja maahanmuuttopalveluiden kanssa. Lähdin innostuneena mukaan Amissäätöö-hankkeeseen, koska aavistin siinä olevan paljon mahdollisuuksia toimia yhdessä nuorten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli saada jo olevia toimintoja paremmiksi ja kehittää niistä pysyviä käytäntöjä oppilaitoksessa. Aktivointi opiskelijakuntatoiminnassa ja tutortoiminnassa alkoi jo heti syksyllä Innokkaita nuoria oli jo mukana näissä toiminnoissa ja oli helppoa saada heitä osallistumaan vielä laajemmin. Vuonna 2012 käynnistyi yhteistyö Porvoon kulttuuripalveluiden tuottajan kanssa. Porvoon kaupungin kulttuurituottaja, Eija Saarivirta, oli yhteydessä yhteistyön merkeissä Amistoon. Sopivasti olimme aloittaneet Amissäätöö-hankeen ja saimme mukaan hyvän yhteistyökanavan. Seuraavan vuoden aikana Amiston opiskelijat olivat mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja osallistumassa kolmeen eri yhteistyötapahtumaan. Kaikki tapahtumat olivat onnistuneita, aivan upeita ja ainutlaatuisia kokemuksia opiskelijoille. Suunnittelukokoukset nuorten kanssa olivat innovatiivisia ja hauskoja. Tärkeäksi koin, että nuoret olivat alusta loppuun mukana tapahtumien suunnittelusta loppuroudaukseen asti. Taidetehtaan takahuoneessa jännitettiin yhdessä esityksiä, kannustettiin toisia ja naurettiin huonoille vitseille. Hermoiltiin äänipöydän takana, juostiin hakemassa piuhoja ja taputettiin esiintyjille. Tapahtumia tuli jatkossakin ja viimeksi sarjakuvatapahtuman päätöstilaisuudessa Amiston matkailuvirkailijaopiskelijat olivat juontamassa tapahtumaa ja Miska jo toista kertaa esiintymässä Taidetehtaan lavalla. On ollut hienoa nähdä opiskelijoiden innostus ja etuoikeus elää huippuhetket tapahtumissa heidän kanssaan. Amissäätöö-musikaali oli aivan ainutlaatuinen kokemus jokaiselle siinä olleelle nuorelle ja aikuiselle. Matka kevätjuhlien takahuoneesta Linnanmäen Peacockin lavalle oli huima. Kokonaisuutena musikaali oli koko vuoden kestävä projekti. Kunnia kuuluu Katja Kirjavaiselle, opiskelijalle, jonka idea musikaalista sai koko oppilaitoksen puhaltamaan yhteen hiileen. Musikaalin tuottajana minulla oli monta rautaa tulessa ja monta lankaa käsissäni, mutta kyllä täytyy tunnustaa, että ote piti loppuun saakka. Ei se aina helppoa ollut, koska saamaan aikaa oli muitakin toimintoja ja tapahtumia järjestettävänä. Musikaalissa tuli välillä vaikeuksia, kun muutama nuori ei pystynytkään sitoutumaan musikaaliin ja piti löytää esim. uusi näyttelijä rooliin tai toinen kitaristi. Esitysten aikana ryhmälle syntyi aivan mielettömän hyvä yhteishenki ja tsemppi. Varsinkin kaksi päivää Peacockissa uusien roolitusten ja bändin kokoonpanon myötä syntyi jotenkin aivan ainutlaatuinen ryhmäfiilis koko ryhmälle. Esitys oli 110 prosenttia lavalla. Lavan takana oli huima tsemppaus kaikilla! Tämä oli Amissäätöö! Amissäätöö-projektin aikana myös projektityöntekijä päätti kehittyä omassa työssään. Suoritin Jyväskylän avoimessa yliopistossa Draamapedagogiikan opinnot, mistä arvelin olevan 10 Yleistä hankkeesta

12 hyötyä työssäni. Sieltä löysin prosessidraaman, jota pääsin kehittämään ryhmien kanssa Amistossa. Prosessidraama sopii erinomaisesti käytettäväksi ryhmäyttämisessä, ryhmän ongelmien avaamisessa sekä osana opetusta toiminnallisena metodina. Ryhmänohjaajat olivat aktiivisia toteuttamaan prosessidraamaa paitsi ammatillisissa opinnoissa niin myös esimerkiksi osana ympäristötiedon opetusta ja yritystietoa. Opettajat ja opiskelijat pitivät prosessidraamoja hyödyllisinä. Olin keväällä kaksi viikkoa Erasmus Cimo ohjelman kurssilla: Draamaopetus luokkahuoneessa sekä draamaopintoja Englannissa Southamptonissa. Kurssilla oli kouluvierailuja toisen asteen kouluihin, missä draamaa käytetään osana opetusta. sosiaalisia taitoja elämässä pärjäämiseen. Useat harrastustoiminnassa olleet ovat jatkaneet kulttuuriharrastustaan vielä valmistumisen jälkeen. Sakustars kulttuurikilpailut ovat minulle yksi tärkeä tapahtuma vuosittain. Olen ollut mukana jo useita vuosia Sakustars kulttuurikehittämisryhmän jäsenenä mm. kuvataiteen, näytelmä, lausunta ja Talent sarjavastaavana. Amissäätöö-projektin aikana olen oppinut paljon uusia asioita. Haasteita on tullut ja niistä on yritetty selviytyä. Toisen projektityöntekijän, Amiston koulunuorisotyöntekijä Tomi Nevanperän kanssa on voinut jakaa työtä ja suunnitella yhdessä tapahtumia. Mielenkiintoista ja innostavaa oli seurata opetusta, missä draama oli yksi opetusmetodi. Kurssin työpajoista sain uusia ideoita ryhmäyttämisiin ja tutorkoulutuksiin. Tietysti sain uusia työmuotoja myös Amiston harrastustoiminnan ohjaamiseen sekä Sakustars kulttuurityöryhmälle vietäväksi. Monille opiskelijoille Amistossa alkanut näytelmäharrastus on antanut rohkeutta ja Monia tunteja olemme roudanneet Fingerporin vitsien voimalla ja jakaneet nuorten kanssa uskomattomia tapahtumia ja elämyksiä. Haikealta tuntuu kun Amissäätöö-projekti päättyy. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti uusia haasteita opiskelijoiden osallisuuden kehittämisessä Amistossa. Yleistä hankkeesta 11

13 AKTIIVIPOLKU AKTIIVIPOLKU Aktiivipolulla opiskelija perehtyy Omnian toimintaan ja pääsee mukaan toiminnan kehittämiseen. Eri toimipisteissä opiskelevien opiskelijoiden kokoaminen yhdeksi opiskelijakunnaksi sekä toiminnan organisointi on ammattitaitoa ja työtä, jota tarvitaan yleisesti eri ammateissa. Omnian ammattiopisto haluaa sitouttaa opiskelijat yhteisöllisyyden kehittämiseen tunnustamalla opiskelijatoiminnan osaksi tutkintoa. Tavoitteena on, että opiskelija voi sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa toimintansa opiskelijayhteisön aktiivisena jäsenenä tai muussa yhdistys- ja kansalaistoiminnassa. Ammattiopisto ja työelämä arvostavat opiskelijoita, jotka jo opiskeluaikanaan ovat valinneet aktiivipolun. Opiskelijahallitus Omnian opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki Omnian ammattiopiston opiskelijat. Vuosittain valittava opiskelijahallitus toimii koko opiskelijakunnan äänitorvena. Opiskelijahallitukseen kuuluu jäseniä kaikista Omnian toimipisteistä. Ryhmänedustajat Jokaisesta opiskelijaryhmästä valitaan opintojen alussa ryhmänedustaja ja varaedustaja. Ryhmänedustajat kokoontuvat toimipisteissä kehittämään ammattiopiston ja erityisesti oman opetuspisteensä toimintaa opiskelijoiden näkökulmasta. Tutor-opiskelijat Tutor-opiskelijat toimivat uusien opiskelijoiden opastajina sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa ammattiopiston esittelijöinä ja pr-henkilöinä. Tutorit koulutetaan tehtäviinsä. Koulutuksessa eri koulutusalojen ja toimipisteiden opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja luovat uusia verkostoja. Työryhmät Ammattiopiston opiskelijat voivat vaikuttaa kehittämistyöhön Omnian ohjaus- ja työryhmien sekä erilaisten projektien ja kehittämishankkeiden jäseninä. Kerhotoiminta Opiskelijat voivat toimia Omniassa vetäjinä esimerkiksi kuvaamataito- ja zumbakerhoissa tai kuntosalilla. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Opiskelija voi sisällyttää aktiivipolulla ammatillisiin muihin valinnaisiin tutkinnon osiin Työpaikkaohjaajaksi valmentautumisen. Tutkinnon osan suoritettuaan ja valmistuttuaan, opiskelija voi toimia työssäoppijan työpaikkaohjaajana. Ammattiosaajan työkykypassi Kaikki ammattiopiston opiskelijat voivat koulutuksensa aikana suorittaa Ammattiosaajan työkykypassin. Ammattiosaajan työkykypassista tulee merkintä myös tutkintotodistukseen ja sen suorittamisesta saa lisäksi erillisen todistuksen Aktiivipolku

14 AIKA ON VALITA Oppilaskunnan hallituksen vaalit Leppävaarassa Liisa Ahlroos, opiskelija Kirkkokatu Aikainen aamu koittaa Leppävaaran toimipisteellä historiallisissa merkeissä.on Omnian ensimmäiset oppilaskunnan hallituksen vaalit. Vaalipäivän aamuna ala-aulaan järjestettiin äänestyspaikka sekä hyllykköä ja kangasta käyttäen väliaikainen sermi. Ennen varsinaista äänestystä oli monenlaista valmistelua, johon osallistuivat oppilasryhmien merp10sbe ja merp09sae opiskelijat. He suorittivat markkinointiviestinnän suunnittelu ja toteutus -kurssin myötä, vaalimateriaalin tuottamiseen sekä osallistuivat äänestyspaikalla äänestyksen valvontaan. Ryhmän merp10sbe oppilas Kari Marttinen suoritti, koulun keskusradion kautta, kuulutukset joissa hän kehotti ja muistutti opiskelijoita käymään äänestämässä. Nämä vaalipäivänä käytetyt kuulutukset tullaan myöhemmin äänittämään Omnian Audiopajalla, arkistointia varten. Valitettavasti kiireellisen aikataulun takia, jäi tiedotus oppilaskunnan hallituksen tarkoituksesta opiskeluun, sekä ehdokkaiden oma kampanjointi hyvin vähiin. Vaikkakin aamulla vaikutti että äänestys innokkuus jäisi pieneksi, muuttui äänestyspaikka vilkkaammaksi myöhemmin aamupäivällä ja etenkin lounastauon aikaan. Kiireestä huolimatta, äänestys sujui hyvin ja hallituksen edustajat saatiin valittua. Onnittelut valituille! Aktiivipolku 13

15 AKTIIVIPOLKURÄPPI Laura Takala, opiskelija Lakelankatu Opiskelijoiden toiveet pistetää rullaa, Ei oo pelkkää kahvii ja pullaa. Tärkeist asioist jutellaan ja kuullaan, Hallituslaiset, täältä me tullaan. Kuka uusist opiskelijoist huolehtii, Vierailijoille paikan luonnehtii. Esiintyminen tulee luonnostaan, Se kaikki tutoreilta kuulostaa. Kertosäe: Opiskelijahallitus asiat hoitaa, Tutorit tuo meille voimaa. Ryhmäedustajat asioita järkkää, Kerhonvetäjät ne kaikkee värkkää. Opiskelijoita mukaan lisää tahdotaan, Aktiivipolulla nyt kaikki kohdataan. Meillä voi sekä soittaa ja piirrellä, Ei oppitunteja tarvii siirrellä. Opiskelijalähtöistä kaikki kerhot on, Liity siis meidän suureen joukkohon. Kertosäe: Opiskelijahallitus asiat hoitaa, Tutorit tuo meille voimaa. Ryhmäedustajat asioita järkkää, Kerhonvetäjät ne kaikkee värkkää. Opiskelijoita mukaan lisää tahdotaan, Aktiivipolulla nyt kaikki kohdataan. Me ollaan ryhmänedustajat, Toimipisteiden hallitsijat. Ryhmien asiat esiin tuodaan, Uusii ideoita luodaan. 14 Aktiivipolku

16 OPISKELIJOIDEN AKTIIVIPOLUN PELISÄÄNNÖT Nämä pelisäännöt koskevat osallistumista opiskelijahallituksen toimintaan, ryhmänedustaja- ja tutoritoimintaan sekä osallistumista erilaisiin kehittämisryhmiin sekä erilaisten tilaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opiskelija voi valita aktiivipolun, jonka mukaisesti on mahdollisuus edetä opinnoissa. Opiskelijakuntatoiminnasta annetaan erillinen todistus. KOKOUKSIIN OSALLISTUMINEN OPISKELUAIKANA kokouksiin on oikeus osallistua oppituntien aikana opiskelijahallituksen kokousaikataulut lyödään lukkoon lukuvuodeksi tärkeintä on tunnistaa ne asiat, mitkä poissaolon aikana olisi pitänyt oppia opiskelija sopii etukäteen opettajan kanssa poissaoloista oppitunneilta OPISKELIJAHALLITUKSESSA TOIMIMINEN opiskelijahallitus käyttää virallista opiskelijakunnan ääntä tavoitteena on, että jokaisesta toimipisteestä on edustaja opiskelijahallituksessa opiskelijahallituksen jäsen osallistuu aktiivisesti kaikkiin toimipisteensä kokouksiin sekä opiskelijahallituksen kokouksiin opiskelijahallituksen jäsenet osallistuvat tarvittaessa Omnian erilaisiin toimielimiin ja työryhmiin opiskelijahallituksen toimintaa ohjaa ja tukee opiskelijatoiminnan koordinaattori RYHMÄNEDUSTAJANA TOIMIMINEN ryhmänohjaaja huolehtii, että ryhmä valitsee keskuudestaan yhden ryhmänedustajan ja yhden varaedustajan ryhmä ehdottaa sopivia opiskelijoita tehtävään tai henkilö voi esittää valittavaksi myös itseään ryhmä äänestää edustajasta ryhmänohjaaja ilmoittaa toimipisteen yhdyshenkilölle ryhmän edustajan ja varaedustajan nimet ryhmänedustajan tehtävänä on osallistua toimipisteessä järjestettäviin ryhmänedustajien kokouksiin, tuoda oman ryhmän asioita käsiteltäviksi kokouksiin ja vastavuoroisesti viedä ryhmälleen tiedoksi mitä kokouksissa on suunniteltu ja toteutettu esim. viihtyvyyteen, opetukseen ja tiloihin liittyen kokouksista pidetään muistiota yhdyshenkilö tai ryhmänedustaja toimittaa muistion eteenpäin opiskelijahallitukselle ja toimipisteen johdolle ryhmänedustajan ensisijaiset tukihenkilöt ovat oma ryhmänohjaaja ja yhdysopettaja TUTORINA TOIMIMINEN tutorina voi toimia joko ns. markkinointitutorina tai tukitutorina markkinointitutorin tehtävänä on viedä ammatillisen koulutuksen tietoutta peruskouluihin ja opastaa Omniaan tulevia vieraita tukitutorin tehtävänä on antaa apua, neuvoa ja olla kaverina muille opiskelijoille Aktiivipolku 15

17 tutoriksi voi hakeutua kiinnostuneet tutorit koulutetaan tehtävään TOIMIELIMISSÄ JA KEHITTÄMISPROJEKTEISSA TOIMIMINEN mahdollista kaikille opiskelijoille Omnian ohjaus- ja työryhmissä toimiminen Uuden lain, laki ammatillisesta koulutuksesta 1269/2013 myötä; oppilaskunta muuttuu opiskelijakunnaksi opiskelijoiden oikeuksia laajennetaan, kaikilla opiskelijoilla mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista. opiskelijoille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä järjestyssäännön valmisteluun opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ennen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä, jollei se ole asian luonteen vuoksi tarpeetonta, ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien muiden päätösten tekemistä. 16 Aktiivipolku

18 OPISKELIJATOIMINNAN ORGANISOINTI OMNIASSA Omnian strategiaesityksen mukaisesti Omniassa on aktiivinen opiskelijakunta ja opiskelijafoorumi. Opiskelijoita kuullaan valmistelussa ennen päätöksentekoa. Omnia toimii aktiivisesti kaikkien oppijoiden osallistamiseksi. Opiskelijakuntatoiminta on muodoltaan lakisääteistä toimintaa. Näin edistetään opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta. Toiminta edistää yhteisöllisyyttä, millä on suoraan vaikutusta opiskelijoiden opiskeluviihtyvyyteen ja sitoutumiseen opintoihin ja edelleen läpäisyn tehostamiseen. Opiskelijan osallistuminen aktiivipolkuun antaa hänelle hyviä työelämävalmiuksia. Ammattiopistotasoisesti Omniassa toimii koordinaattori, jolla on vastuualueenaan koko opiskelijatoiminta. Omnian ammattiopiston kaikissa toimipisteissä toimivat yhdyshenkilöt, jotka organisoivat opiskelijatoimintaa. Opiskelijatoiminta ei toteudu toivotulla tavalla ilman yhdyshenkilöiden tukea. Opiskelijatoiminnan koordinaattorin tehtävänä on: opiskelijatoiminnan suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä vastaaminen opiskelijahallituksen toiminnan koordinointi opiskelijatoiminnan yhteyshenkilönä toimiminen verkostoon päin (esim. nuorisojärjestöt, -yhdistykset, toiset oppilaitokset) kansainvälinen verkostoituminen Toimipisteen yhdyshenkilön tehtävät: Ryhmänedustajien ja varaedustajien valinta ryhmäsääntöjen luonti lukuvuoden alussa ryhmänohjaajien kanssa yhteistyössä > Koulurauhajulistus ryhmäsääntöjen pohjalta opiskelijoiden kanssa Ryhmänedustajien kokoukset säännöllisin väliajoin Yhteisistä, kokouksissa sovituista tapahtumista ja kehitystarpeista vastaaminen Lukuvuoden aikana järjestettävien toiminta/tapahtumapäivien organisointi yhdessä aktiiviopiskelijoiden kanssa (esim. hyvinvointi virtaa -viikko, biojäte -kampanja, pikkujoulu-, vappu- ja ystävänpäivätempaukset, korttipajat, sählytapahtumat) Yhteyksien ylläpito ryhmänedustajiin ja muihin aktiiviopiskelijoihin Tiedottaminen ja osallistuminen yhdyshenkilöstön omiin kokouksiin Toimii tiivisti yhteistyössä toimipisteen henkilöstön kanssa ja varmistaa osaltaan opiskelijoiden ja henkilöstön välisten foorumeiden toteutumisen Aktiivipolku 17

19 YHDYSOPETTAJAN ROOLI OMNIAN AMMATTIOPISTOSSA Tavoitteet Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen / parantaminen Yhteisöllisyyden ja opiskeluviihtyvyyden kehittäminen Turvallisen opiskeluympäristön luominen kaikille Kiusaamisen ehkäisy Näillä toimilla pyritään ennaltaehkäisemään opiskelujen keskeytymisiä ja lisäämään valmistuvien opiskelijoiden määrää, mikä on Omnian tavoite. Tehtävät Ryhmänedustajien ja varaedustajien valinta sekä ryhmäsääntöjen luonti lukuvuoden alussa ryhmänohjaajien kanssa yhteistyössä > Koulurauhajulistus ryhmäsääntöjen pohjalta opiskelijoiden kanssa Ryhmänedustajien kokoukset säännöllisin väliajoin Yhteisistä, kokouksissa sovituista, tapahtumista ja kehitystarpeista vastaaminen Lukuvuoden aikana järjestettävien toiminta/tapahtumapäivien organisointi yhdessä aktiiviopiskelijoiden kanssa (esim. hyvinvointi virtaa -viikko, biojäte -kampanja, pikkujoulu-, vappu ja ystävänpäivätempaukset, korttipajat, sählytapahtumat) Yhteyksien ylläpito ryhmänedustajiin ja muihin aktiiviopiskelijoihin Tiedottaminen ja osallistuminen yhdyshenkilöstön omiin kokouksiin Tiiviissä yhteistyössä toimiminen toimipisteen henkilöstön kanssa ja varmistaa osaltaan opiskelijoiden ja henkilöstön välisten foorumeiden toteutumisen Yhteistyöverkosto Opiskelijat Omnian yhdysopettajat Aktiivipolkuvastaava Ryhmänohjaajat Koulutuspäälliköt ja ammattiopiston johto Opinto-ohjaajat Kuraattorit Terveydenhoitajat Aulavahtimestarit Tiedottaminen Yhdysopettaja välittää ryhmänedustajien kokouspöytäkirjat kaikille toimipisteen ryhmänedustajille aina kokousten jälkeen Pöytäkirjat ovat saatavilla kaikille muillekin tarvittaessa Toimipistekokoukset Kuulutukset keskusradion ja Info-TV:n kautta Omnian viikkotiedote OmniDigi 18 Aktiivipolku

20 AMISSÄÄTÖÖ-YHDYSOPEN KOKEMUKSIA Päivi Jokiluhta, Omnian ammattiopisto Olen toiminut Lehtimäki C:n yhdysopettajana Amissäätööprojektissa sen viimeisenä toimintavuotena. Talossamme opiskelevat tulevat merkonomit, kosmetologit ja parturi-kampaajat. Ensimmäisenä haasteena oli saada kaikista talossa opiskelevista ryhmistä ryhmänedustajat ja heille varahenkilöt. Pienen muistuttelukierroksen jälkeen pääsimme pitämään ensimmäistä ryhmänedustajien kokousta. Ensimmäisenä tehtävänämme oli laatia yhteiset pelisäännöt C-taloon. Ryhmänedustajat keräsivät omien ryhmiensä kanssa laatimansa yhteiset säännöt ja niistä tehtiin yhdet yhteiset pelisäännöt, jotka ryhmänedustajat laittoivat aulan seinälle kaikille tiedoksi. Ryhmänedustajakokouksia pidimme kuukausittain. Haasteena oli saada kerättyä porukkaa paikalle. Osa ryhmänedustajista oli niin työntouhussa tai asiakkaita palvelemassa koulun kauneushoitolassa ja parturi-kampaamossa etteivät päässeet mukaan kokoustamaan. Haasteena oli myös työssäoppimisjaksot, joilta ryhmänedustajien oli vaikea irrottautua ryhmän edustajatoimintaan. Opiskelijoiden kanssa järjestimme C-talossa mm. Hyvinvointiviikkoon tapahtumia, glögitarjoiluja joulun alla, ystävänpäivätapahtumaa sekä koristelimme taloa juhlakuntoon jouluun tai Halloweeniin ym. piristystä normaaliin arkirutiiniin. Ryhmänedustajien kokoontumisissa käsittelimme myös mm. miten opiskelijoiden motivaatiota voitaisiin parantaa ja mahdollisia ryhmiä häiritseviä ongelmia sekä haettiin ratkaisuja niihin. Antoisinta oli nähdä innostuneita opiskelijoita yhdessä työskentelemässä viihtyisämmän kouluympäristön puolesta. Ryhmänedustajan rooli Omnian ammattiopistossa Kukin opiskelijaryhmä valitsee lukuvuoden alussa keskuudestaan ryhmänedustajan ja varaedustajan. Mikäli on tarve, valinnasta äänestetään. Ryhmänohjaajan tuki on tärkeä varsinkin aloittaville ryhmille. Ryhmänedustaja / varaedustaja osallistuu ryhmänedustajakokouksiin; Hän tuo käsiteltäväksi omasta ryhmästä esiinnousseita asioita ja tiedottaa kokouksissa tehdyistä päätöksistä ryhmälle. Kehitysideat ja toiveet menevät ryhmänedustajakokouksista yhdysopettajan kautta eteenpäin. Ryhmänedustaja edesauttaa omalla käytöksellään hyvän opiskeluilmapiirin ja ryhmähengen sekä yhteisöllisyyden syntymistä. Ryhmänedustajien oppilaitoksessa järjestämät tapahtumat tukevat ko. tavoitteita. Toiminnan ohjenuorana ovat oppilaitoksen yhteisesti sovitut säännöt / koulurauhajulistus. Koulurauhajulistuksen sisältö on Omnian Lakelankadun toimipisteessä seuraava: KouRa 1. Toimi vastuullisesti ja turvallisesti 2. Kunnioita ja suvaitse toisia 3. Ole avoin ja positiivinen 4. Anna työrauha 5. Tue, neuvo, auta Ryhmänedustajan ensisijaiset tukihenkilöt ovat oma ryhmänohjaaja ja yhdysopettaja, toki tarvittaessa oppilaitoksen koko muukin tukiverkosto on käytettävissä, aina asiasta riippuen. Aktiivipolku 19

21 OPISKELIJATOIMINNAN KOORDINAATTORIN KOKEMUKSIA Oihonna Vilhu, Omnian ammattiopisto Kehittämispäällikkö Opiskelijatoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin Omnian ammattiopistossa. Olen toiminut opiskelijatoiminnan koordinaattorina v , mutta varsinaisena täysipainoisena koordinaattorina syksystä Saan jatkaa työtä opiskelijoiden hyväksi samalla hyväksi koetulla tavalla kuin tähänkin asti, mistä iso kiitos kuuluu Amissäätöö porukalle sekä yhdyshenkilöille. Ilman heidän apuaan ei opiskelijatoimintaa olisi saatu tällaiseen laajuuteen mitä se on nyt Omniassa. Opiskelijahallitus on toiminut ammattiopistossa tehokkaasti ja kokoontunut muutaman kerran kuukaudessa kertomaan toimipisteidensä kuulumisia, työstämään ideoita toimipisteissä ja neuvottelemaan erillisiä ajankohtaisia ammattiopiston johdon tai omien työryhmiensä kysymyksiä ja tehtäviä. Opiskelijahallitus on kutsunut aktiivisesti uusia jäseniä riveihinsä. Opiskelijahallitus on ottanut kantaa mm. järjestyssääntöihin, ruokailuun, tupakointiin mm. tupakointipaikkojen sijaintiin ja tupakointiin yleensäkin sekä toimineet Omnian toimielimissä ja johdon työryhmissä. Opiskelijahallituksen jäsenet edustavat myös omissa toimipisteissään toimien siellä ryhmänedustajina. Saadaan vastavuoroisuutta, sillä kun ryhmänedustajat keskustelevat toimipisteidensä tärkeistä kehittämis- ja muutosasioista kokouksissaan, opiskelijahallituksessa toimivat ryhmänedustajat vievät eteenpäin pääaiheet opiskelijahallituksen kokouksiin. Ryhmänedustajuus on saatu mukavasti etenemään kaikissa toimipisteissä, mutta työtä tarvitaan edelleen yhdyshenkilöiden ja opiskelijakoordinaattorijohtoisesti, jotta työskentely on määrätietoista ja johdonmukaista. Nuorten harteille ei toimintaa voi Omnian kokoisessa kouluyhteisössä jättää. Ryhmänedustajat toimivat ruohonjuuritasoisesti opiskelijoiden äänitorvena vieden toimipisteiden asioita haluamaansa parempaan suuntaan toiminnallisesti. Heidän järjestämät toimipisteiden juhlapäivien tempaukset ja tapahtumat ovat olleet piristävä lisämauste arkeen. Omniassa toimii tuutoreita, joille on jatkossa entistä enemmän kysyntää ja heidän edustus- sekä markkinointitehtäviään aletaan laajentaa myös ystävätoiminnan suuntaan. Tuutorikoulutuksessa käytetään MLL:n ja Saku ry:n tarjoamia koulutuksia ja asiantuntija-apua. Kerhotoiminta saa syksyllä 2014 tuulta purjeisiin, kun Espoon työväenopiston opettajat tuovat nuorille suunnattuja vapaa-ajan harrastuskerhoja Omnian opiskelijoille tarjolle ilmaiseksi Tuu mukaan! -hankkeen puitteissa. Aiemmin on kokeiluna viety nuorten kerhotoimintaa eteenpäin nuorten itse ohjaamina kerhoina, mistä kokemukset ovat olleet hieman ristiriitaisia. Toisaalta osa kerhoista on pyörinyt kohtalaisesti, mutta menestys on ollut vetäjästä kiinni ja hänen jaksamisestaan. Syksyn uudella yhteistyöllä haetaan ammattiohjaajia kerhoihin rahoituksen turvaamana. Kerhotoiminnalla haetaan osallisuuden ja yhteisöllisyden tunteen kasvun myötä nuorten viihtyvyyden lisäämistä koulussa ja sitä kautta opintojen keskeyttämisen vähenemistä. Omnian opiskelijoiden Omnidigi-lehti toimii opiskelijoiden kirjoitusten ja kuvien kautta Omnian verkkolehtenä. Kirjoittajat ovat paitsi opiskelijoita, mutta myös opettajia. Tarkoituksena on lisätä blogi lehden yhteyteen, missä voi kertoa jatkumona ajatuksiaan ja keskustella. 20 Aktiivipolku

22 Kaikkea tapahtuu Omniassa opiskelijoiden hyvinvoinnin ja osallisuuden saralla. Omnia on ottanut hienosti opiskelijoiden äänen ja vaikuttavuuden huomioon arjessaan. Minkälainen Omnia on opiskelupaikkana tulevaisuudessa on nyt myös opiskelijoiden vastuulla, sillä heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaan oppimisympäristöönsä on nyt valtava. Toivoisin, että Omnia on opiskelupaikka, missä monenlaiset oppijat ja persoonat saavat mahdollisuuden toteuttaa omia opiskelu- ja uratoiveitaan ja kulkea omia oppimispolkujaan rennosti mutta määrätietoisesti. Aktiivipolku 21

23 OSAO:n opiskelijoiden edustajisto Antti Puotiniemi, OSAO, opiskelijatoiminnan koordinaattori OSAOssa yksiköissä toimii itsenäiset opiskelijakunnat. Kokoamalla kasaan opiskelijoiden edustajiston pyritään edistämään ajatusta yhteisestä OSAOsta, jossa pyritään edistämään koko OSAOn opiskelijoiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia. Kuvaus: Edustajistossa ovat edustettuna kaikkien OSAOn yksiköiden opiskelijakuntien hallitusten puheenjohtajat. Edustajisto kehittää yhteistoimintaa yksiköiden välillä järjestämällä koko OSAOn yhteisiä tapahtumia. Tavoitteenaan lisätä yhteisöllisyyttä ja osallistumista. Lisäksi edustajistosta valitaan edustajat OSAOn yhteisiin toimielimiin ja toimikuntiin. Edustajisto on myös aktiivisesti vaikuttamassa OSEKK 2020 strategiasuunnittelussa. Näillä keinoin lisätään opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta opiskelijan arjessa. Edustajiston tapaamisissa ja yhteisissä ryhmissä jaetaan tietoa hyvistä käytänteistä, joita voidaan sitten jalkauttaa yksiköiden oman opiskelijakuntatoiminnan aktivointiin. Resurssit: Aktiiviset innostuneet opiskelija-aktiivit, yksiköiden johdon myönteinen suhtautuminen, opiskelijakuntatoiminnan yhdyshenkilöt yksiköihin, yksiköiden opiskelijakuntatoiminnan budjetti. Opiskelijakunnan opas Opiskelijakunnan opas toimii työvälineenä opiskelijakuntien päivittäisessä toiminnassa. Kuvaus: Opiskelijakunnan oppaan tehtävänä on toimia apuvälineenä opiskelijakuntien toiminnassa. Opas sisältää paljon hyödyllistä tietoa lakipykälistä sekä siitä kuinka jokainen voi olla osaltaan mukana opiskelijakuntatoiminnassa ja vaikuttaa. Lisäksi opas antaa tietoa opiskelijakunnan hallituksesta ja sen tehtävistä. Opas antaa myös vinkkejä varainhankintaan, tapahtumien järjestämiseen ja vuosikalenterin muodostamiseen. Tavoite: Yhtenä merkittävänä tavoitteena auttaa yksiköitä, joissa opiskelijakuntatoiminta on vasta alussa ja opiskelijakunta tarvitsee tukea toimintaansa. Opiskelijoiden valmistuessa ammattiin on oppaan tehtävänä ohjata uusia hallitukseen tulevia opiskelija-aktiiveja käynnistämään toimintaansa. Näin pyritään takaamaan jatkuvuus yksiköiden opiskelijakuntatoiminnassa. Resurssit: Aktiivinen opiskelijakuntatoiminta ja opiskelijakuntatoiminnan yhdyshenkilöt yksiköihin. 22 Aktiivipolku

24 TUTORKOULUTUS JA TUTORTOIMINTA PORVOON AMMATTIOPISTOSSA Tutortoiminta Opiskelija saa valmiuksia tutor-opiskelijana toimimiseen. Tutorit voivat toimia laajalti tai kohdennetusti esimerkiksi markkinoinnissa, harrastustoiminnassa, tapahtumissa, perehdytyksessä, kansainvälisessä toiminnassa jne. Toiminta on projektiluonteista. Tutortoiminta tunnustetaan osaksi opintoja ensisijaisesti vapaasti valittaviin opintoihin, toiminnan laajuudesta määräytyy suorituksen laajuus. Toimipistekohtaisesti tutorit ovat mukana ko. toimipisteen uusien opiskelijoiden ryhmäytysiltapäivässä tullen näin tutuksi uusille opiskelijoille. Tutor-koulutus kuuluu kaikille tutor-opiskelijoille, toiminnallisesti tutorit voivat toimia eriytetysti erilaisissa tehtävissä. Markkinointi -tutor: tapaa yläkoululaisia ja kertoo opiskelustaan valitsemassaan perustutkinnossa esim. 9-luokkalaisten vieraillessa Amistossa, opinto-ohjauksen tunneilla yläkoulussa, 8-lk kädentaitojen päivässä Amistossa. Yhteistyössä toimipisteen opinto-ohjaajan kanssa. Harrastustoiminnan -tutor: on suunnittelemassa ja järjestämässä harrastustoimintaa. Esimerkiksi koulun jälkeinen toiminta koululla (liikunta, bändi yms.), liikuntailtapäivä, ystävänpäivä yms. vuosittain toteutuvat teemat. Tapahtuma -tutor: erilaisissa Amiston tai yhteistyö tapahtumissa esimerkiksi ohjelman suunnittelu, juontotehtävät. Yhteistyö opiskelijakunnan ja harrastustoiminnan ohjaajan sekä ao. tahon kanssa. Perehdytys -tutor: toimii perustutkinnoittain ammatillisissa opinnoissa mukana uusien opiskelijoiden tutustuessa opiskeluympäristöön ja aloittaessa käytännön työskentelyään. Yhteistyö ammatillisten opettajien/ ervan kanssa. Kansainvälinen -tutor: mukana Amiston kansainväliseen toimintaan tutustuttaessa sekä kansainväliseen työssäoppimiseen valmentavassa kurssissa, myös alakohtaisesti tutorina kansainvälisessä toiminnassa. Yhteistyö kansainvälisestä toiminnasta vastaavan kanssa. Aktiivipolku 23

25 Tutorkoulutus: Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija osaa esitellä perustutkintonsa keskeisin osin, ks. primus oman perustutkintonsa esittelyyn. Oman perustutkinnon esittelyyn valmentautuminen tehdään yhteistyössä opintoohjaajan ja muiden opiskelijatutoreiden kanssa. Tutor-opiskelija saa valmiuksia tapahtumien järjestämiseen. Koulutuksen aikana tehdään yhdessä Tutortoiminnan puu, johon tutortoiminnan osa-alueet ja käytännöt hahmottuvat koulutuksen aikana. Tutorkoulutuksen aikataulu ja tarkennettu sisältö: Tutortoimintaa esitellään aloittaville opiskelijoille syksyllä ja tutoriksi haku on avoin, ilmoittautuminen opiskelijakunta- ja harrastustoiminnan ohjaajalle tai opinto-ohjaajalle. Ensimmäinen (1.) koulutuspäivä järjestetään loppukeväästä: Opinto-ohjaajan kanssa valmistellaan perustutkinnon esittely. Opiskelijakunnan ja harrastustoiminnan ohjaajan kanssa yhdessä koulunuorisotyöntekijän johdolla pohditaan ryhmäytymisen problematiikkaa ja menetelmiä sekä valmistellaan syksyn uusien opiskelijoiden ryhmäytymisiltapäivien ohjelmaa. Toinen (2.) koulutustilaisuus on elokuussa Se on 2-osainen ja sisältönä ryhmäytymisiltapäivien toimipistekohtaiset toteutukset: Tutorien suunnittelukokous elokuun ensimmäisellä kokonaisella opintoviikolla. Tapahtuminen jälkeen pidetään toimipistekohtaiset tutorkokoukset ryhmäytymisiltapäivien palautteista ja palautetaan mieliin tutor-toiminnan kokonaisuus. Kolmas (3.) koulutustilaisuus Syyslukukaudella pidetään tutorleiri, missä suunnitellaan tapahtuman järjestämistä. Neljäs (4.) koulutustilaisuus Kevätlukukauden ensimmäisellä neljänneksellä opintoohjaajien kanssa valmentautuminen oppilaitoksen markkinointiin jolloin tutorit voivat valita opastuksen tai perustutkinnon esittelyn. Tutortoiminnan kokonaisuuden palaute ja jatkotoiminnasta sopiminen tutortoiminnan osa-alueilla tulevana lukuvuonna. Tutoropinnot ovat olleet suosittuja Porvoon ammattiopistossa. Tutorkoulutuksen on käynyt n. 70 nuorta, vuosittain syksyn ryhmäytyksissä on ollut n v. opiskelijaa, T9 alue -kilpailuissa tutoreita on ollut vuosittain n. 15, markkinointitehtäviin yläkoulujen oppilaille on osallistunut n. 40 tutoria ja 9-luokkien vierailussa koululla opastuksessa n. 30 tutoria. 24 Aktiivipolku

26 LIIKUNTATUTOR Jessika Koret ja Antti Puotiniemi, OSAO opiskelijatoiminnan koordinaattorit Kuvaus: Liikuntatutor on oppilaitoksissa vaikuttava opiskelija, joka on mukana liikunta- ja hyvinvointipäivien järjestämisessä, sekä muissa tarpeellisiksi katsottavissa tapahtumissa koko oppilaitokselle. Ennen varsinaista toimintaa liikuntatutoreille järjestetään liikuntatutorkoulutus, jossa opiskelijoille pidetään tapahtumanjärjestämis- ja ohjaajakoulutus. Tapahtumanjärjestämiskoulutuksessa käydään läpi niitä asioita, mitä tapahtumanjärjestäminen vaatii yleisellä tasolla sekä omassa oppilaitoksessa. Ohjaajakoulutuksessa keskitytään siihen, millainen on hyvä ohjaaja sekä harjoitellaan ohjausta tekemällä pienryhmiä, joista jokainen pienryhmä pitää omanlaisensa ohjauksen muille pienryhmille. Lisäksi iso osa koulutuksen tarkoitusta on opiskelijoiden ryhmäytyminen sekä yhdessäolo, joka toteutetaan vapaa-ajalla sekä sillä, että koulutus kestää kaksi päivää ja koulutuspaikalla yövytään. Liikuntatutoriksi pääsemiseen ei vaadita niinkään liikunnallisuutta, vaan vaadimme sosiaalisia taitoja, sekä halukkuutta opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen. Liikuntatutorit tekevät yhteistyötä opiskelijakuntien kanssa, joka helpottaa molempia osapuolia sekä tapahtumienjärjestämisessä sekä markkinoinnissa. Moni liikuntatutor on opiskelijakuntahallituksessa mukana jollain tavalla. Liikuntatutoreiden ja ohjaajien välillä viestittäminen on helppoa, sillä liikuntatutoreille on oma Facebook-ryhmä, jossa heille ilmoitetaan tulevista tapahtumista, palavereista, aikatauluista jne. Tavoitteena liikuntatutor-toiminnassa on opiskelijoiden osallistaminen ja aktivoiminen. Tarkoituksena on se, että opiskelijat saavat itse päättää tapahtumista, jotta tapahtumat olisivat opiskelijoiden itsensä näköisiä. Kaikista helpoin tapa saada opiskelijat aktiivisesti osallistumaan tapahtumiin on se, että ne ovat itse opiskelijoiden suunnittelemia ja toteuttamia. Totta kai ohjaajat auttavat tapahtumien järjestämisessä. Lisäksi tavoitteena on ollut yhteisöllisyys, jotta voitaisiin puhua koko ammattiopistosta, eikä niinkään yksiköistä, joten liikuntatutorit eri yksiköistä ovat tiiviissä yhteistyössä toistensa kanssa. Toiminnassa pyrimme edistämään muiden opiskelijoiden hyvinvointia sekä järjestämään matalankynnyksen liikuntaa sitä tarvitseville. Liikuntatutor-toimintaan osallistuvat opiskelijat saavat toiminnasta yhden opintoviikon vuodessa vapaasti valittavista opinnoista. Resurssit: Aktiiviset, sosiaaliset ja innostuneet opiskelijat, henkilökunnan ja opiskelijakuntien panos, sekä hieman taloudellista tukea oppilaitoksen johdolta. Juurtuminen/kehittämisideat: Tarkoituksena olisi jatkaa hyväksi todettua mallia. Liikuntatutor-toimintaa kuitenkin hankaloittaa yksiköiden väliset välimatkat, sekä toiminnan jatkuvuuden takaaminen. Tarkoituksena on löytää näihin kohtiin ratkaisut. Aktiivipolku 25

27 YHTEISÖLLISET TOIMINNAT AMISÄÄTÖÖ-MUSIKAALI AMISTOSSA Projektin kuvaus: Miten oppilaitos tekee yhdessä projektin Amissäätöö-musikaali? AJATUKSEN musikaalista sanoi ääneen Matkailutuottaja opiskelija Katja Kirjavainen. Oli 2012 valmistuvien kevätjuhla ja Katja odotti esiintymisvuoroaan, laulaakseen Suvivirren juhlan päätteeksi. Takahuoneessa hän vain kysyi minulta, miksi amikset eivät tee koskaan musikaalia kun esimerkiksi lukiolaiset tekevät. Kesän aikaan olin Katjan kanssa kirjeenvaihdossa ja käsikirjoitus oli valmis syksyllä kun koulu alkoi. Katjan luokka sai mahdollisuuden tehdä musikaalia projektina ja ryhmästä tuli tanssiryhmä musikaaliin sekä näyttelijöitä. Lisää opiskelijoita saatiin mukaan musikaaliin syksyn aloitusinfoissa, missä kerrottiin opiskelijatoiminnasta Amistossa ja musikaalista. Samoin myös musikaalista oli esitteitä ilmoitustauluilla ja tiedotettiin myös Wilmassa. Amissäätöö hankkeen myötä pystyimme hankkimaan ammattilaiset ohjaustyöhön, Mia Koposen tanssikoreografioihin ja Olli Kykkäsen bändiohjaukseen. Itse toimin musikaalin tuottaja roolissa keskittyen käytännön järjestelyihin. Tein elokuussa hakemuksen kulttuuritoimeen ja saimme tilat musikaaliin kulttuuritalo Grandista Porvoossa. Harjoituksia oli kerran viikossa ja lähempänä esityksiä järjestimme pidempiä harjoituksia kuten musikaalileirin. Musikaalin esitykset olivat Grandissa Edellisenä päivänä olivat tekninen läpimeno ja kenraaliesitys. Esityksiä Grandissa oli kahdeksan, joista yksi oli kutsuvieraille. Esitykseen oli kutsuttu porvoolaisia suomen- ja ruotsinkielisiä 8 9 lk ja toisen asteen opiskelijoita. Yhteensä musikaalin näki 1300 katsojaa. Amistosta musikaalin tekemiseen osallistui monien eri alojen opiskelijoita. Mutta musikaalin matka jatkui. Maaliskuussa musikaali osallistui valtakunnalliseen Teatterikatselmukseen Teatrikseen Porvoon Taidetehtaalla. Amissäätöö musikaali huipentui Opetushallituksen tilaamaan esitykseen Helsingissä Linnanmäen Peacockissa syyskuussa. Tämä kertoo siitä kuinka ainutlaatuisen esityksen Amiston opiskelijat tekivät. Musikaali oli monelle nuorelle ainutlaatuinen kokemus ryhmänä ja yksilönä. Monet nuorista jatkoivat vielä teatteriharrastusta musikaalin jälkeen Elokuu - Tilavarukset Porvoon kulttuuritoimen hakemus - Musikaalin esitysaikataulu - Sopiminen järjestelyaikatauluista, kutsut, kutsuvieraat, lehdistötiedotteet - Markkinointikokous Amisto, missä sovittiin sisäisestä tiedottamisesta (Wilma, Facebook ja ilmoitustaulut).ulkoinen tiedotus yläkoulut ja toinen aste. Sähköinen flyeri ja kutsu esityksiin, 26 Yhteisölliset toiminnat

28 AMISSÄÄTÖÖ MUSIKAALI Grand, Porvoo, Piispankatu 28 Esitykset : klo / / klo.9.00 / / / / Esityksen kesto n. 45 min. Esitykset maksuttomia. Tiedustelut ja ryhmävaraukset ( 8-9lk. ) Tarja Hiltunen Porvoon ammattiopisto missä on yhteystiedot ilmoittautumisiin.mainokset toteutetaan ja painetaan opiskelijatyönä Amistolla. Juliste, flyeri ja käsiohjelma. - Musikaalin musiikkiehdotukset (Katja) ja kartoitukset bändiohjaajan kanssa. - Tapaaminen ja suunnittelu ohjaaja Aino Honkasen kanssa ja tanssikoreografi Mia Koposen ja bändiohjaaja Olli Kykkäsen kanssa Syyskuu - musikaaliharjoitukset alkavat 1krt /vko Ensimmäinen tapaaminen syyskuun alussa ja roolijako - bändiharjoitukset alkavat 1krt /vko - tanssiharjoitukset alkavat 1krt / vko - kuvausluvat opiskelijoilta - roolivaatteiden (ammattiasujen hankinta) - valokuvaus markkinointia varten Autohallissa - Yhteistyötahot oppilaitoksen sisällä : - Puvustus (eri alojen työvaatteet), Lavastus (rakennus- ja pintakäsittely), Rekvisiitta (eri alat), Narikkapalvelut ja opastus Grandissa (turva-ala), Turvasuunnitelma (turvaala) Kuljetukset (logistiikka), Hiukset ja maskeeraus (hiusala ja kosmetologit), Ruokailut, välipalat ja kutsuvierastarjoilu (catering), ääni- ja valotekniikka (äänikurssilaiset yhteistyössä ammattilaisten kanssa). Lokakuu - musikaaliharjoitukset, bändiharjoitukset ja tanssiharjoitukset jatkuvat 1 krt/vko - ohjaajakokous - rekvisiitan kerääminen - syysloma Marraskuu - musikaaliharjoitukset 1 2 krt (vko), pienryhmät - tanssi- ja bändiharjoitukset 1/krt/vko Yhteisölliset toiminnat 27

29 - juliste ja flyeri valmistuu ja jakelut, yläkoulut, toinen aste, kaupunki, Grand. - kutsut musikaaliin sähköisesti, yläkoulut ja toinen aste - markkinointi ja musiikkiesitys Taitaja 9 paikalliskilpailussa - ensimmäinen lehtiartikkeli paikallislehdessä Joulukuu - musikaaliharjoitukset 1 2 krt /vko, pienryhmät - bändiharjoitukset myös laulajat 1 krt/vko - ohjaajakokous - tekniikka ja headset tarjoukset - varausten vastaanotto - joululoma 2013 Tammikuu - musikaaliharjoitukset 1 3 krt /vko, pienryhmät - Tekniikkakokous Amistolla valo- ja äänitekniikka Grandin kautta, missä äänisuunnitelma ja valosuunnitelma - Kokous Grandissa, missä sovitaan aikataulu esityspäivinä - Amissäätöö kuvaus Intraan - varausten vastaanotto - bändiharjoitukset, myös laulajat 1 krt /vko - musikaalin markkinointia eri tilaisuuksissa - lehdistötiedotteet ja kutsu lehdistötilaisuuteen - Musikaalin markkinointia ja lauluesityksiä Jo-päivässä Haaga-Helian campuksella - Käsiohjelman valmistuminen ja painatus ja juliste Grandin sähköiseen tauluun - Mikko Hytönen opetushallituksesta tekee alustavan tiedustelun esiintymisestä syksyllä Opetushallituksen rakennerahastokauden loppuseminaarissa. Helmikuu - musikaaliharjoitukset 3 krt vko, pienryhmät, läpimenoja - bändiharjoitukset 1krt/vko ja laulajat - tanssiharjoitukset 2krt/vko - lehdistötilaisuus Grand - varataan karonkkaruokailut opetusravintolasta - logistiikan varmistus Grandin osalta - rekvisiitan ja puvustuksen keräys ja pakkaaminen, soittimet, lavasteet, mainokset, käsiohjelmat, Amiston planssit, Amissäätöö pinssit ja rannekkeet - tilaus - välipalat musikaalin esiintyjille Esitysviikko 6 Sunnuntaina musikaalin läpimenoharjoitukset kaikki paikalla (ruokailu) Maanantaina Logistiikka Grandiin, tavaroiden purku Bändi kasaa soittimet Soundcheck ja näyttelijät ja tanssiryhmä paikalle Tekninen läpimeno Läpimeno Yleisökenraali Tiistaina Esiintyjät paikalle, meikki, kampaukset 8.15 Lämppäriesiintyjät 9.00 Esitys Esitys Lounas Pomo-talo Esitys 28 Yhteisölliset toiminnat

30 Keskiviikkona Esiintyjät paikalle, meikki, kampaukset 8.15 Lämppäriesiintyjät 9.00 Esitys Esitys Lounas Pomotalossa Esitys Esitys Kutsuvierasesitys Esityksen jälkeen tarjoilua kutsuvieraille ja esiintyjille. Pukuhuoneiden siistiminen ja tavaroiden pakkaus Torstaina Logistiikka Amistolla, tavaroiden purku ja järjestely Karonkkaillallinen esiintyjille ja Grandissa olleille turva-alan opiskelijoille Maaliskuu Valtakunnallinen Teatterikatselmus Teatris Porvoon Taidetehtaalla Huhtikuu Esiintymispaikka Opetushallituksen rakennerahastokauden loppuseminaarista varmistuu Helsingistä Linnanmäen Peacockista. Musikaalin kertausharjoituksia edellisellä viikolla 3 kertaa koko ryhmä. Perjantaina tavaroiden kuljetus Taidetehtaalle ja tekninen läpimenoharjoitus Taidetehtaalla. Seuraavan viikon alussa olivat kuljetukset takaisin koululle ja tavaroiden varastointi. Kesäkuu Ohjaaja Aino Honkanen ja tuottaja Tarja Hiltunen tapaamassa tekniikkavastaavaa ja sopimassa käytännön järjestelyistä. Langattomat mikrofonit Peacockista Elokuu Viikolla 33 kun koulu alkoi, niin musikaalin harjoitukset alkoivat. Esitys Helsingissä Linnanmäen Peacockissa musikaaliharjoitukset ja tanssiharjoitukset 1krt/vko - uusi bändiohjaaja Pasi Tauriainen. bändiharjoitukset 1krt / vko - bussien tilaus logistiikasta sopiminen ja samoin turva-alan opiskelijoiden narikkapalvelu Syyskuu Esitysviikko 36 Maanantaina Bändiharjoitukset Läpimenoharjoitus liikuntasali Pakkaamista Tiistaina Pakkaus ja lastaus Keskiviikkona Tavarakuljetus Amisto Peacockiin 8.00 Ohjaajat ja bändi ja laulajat lähtevät Peacockiin 9.00 Kuljetuksen purku Musikaali esiintyjät (bussi Porvoo Peacock) Yhteisölliset toiminnat 29

31 12.30 Koko ryhmä tekninen läpimeno Läpimeno loppuu (bussikuljetus Porvooseen) Torstaina Esitys 7.45 Kuljetus Amisto Peacock, bändi, ohjaajat, turva-alan opiskelijat ja laulajat 9.00 Musiikkiesityksiä ennen seminaaria Peacockin aulassa Esiintyjien bussi Porvoosta Peacockiin Maskeeraus ja kampaukset Harjoituksia lavalla Esitys Esityksen purku, pakkaaminen Logistiikka pakkaaminen Buffet ruokailu kaikille Esiintyjien bussi Porvooseen Logistiikan purku Amistolla Amissäätöö musikaaliprojekti kesti kokonainen vuoden. Musikaali vaati paljon nuorilta, ohjaajilta, opettajilta ja henkilökunnalta. Kokemus oli ainutlaatuinen kaikille siihen osallistuneille sekä myös kaikille sen nähneille. Yhteistyö on voimaa. Matka oli pitkä. Prosessin aikana oli myös hankalia tilanteita. Osa nuorista ei pystynyt sitoutumaan sovittuihin harjoitusaikoihin ja se aiheutti muissa ryhmäläisissä närkästystä. Siten se vaikutti myös ohjaajan työhön, koska hän oli suunnitellut harjoitukset etukäteen. Bändin jäsenet vaihtuivat ja bändiohjaaja joutui aloittamaan aina alusta. Syksyn Peacock esitykseen osa bändin jäsenistä oli eri opiskelijoita, koska osa oli jo valmistunut edellisenä keväällä, Samoin bändiohjaaja oli uusi henkilö. Tanssiryhmän harjoituksiin tuli kahden kuukauden tauko, koska ryhmä oli työssäoppimisjaksolla. Haastavaa on ammattioppilaitoksessa juuri työssäoppimisjaksot, koska ne on otettava huomioon toimintaa jo suunnitellessa. Hyviä asioita oli kuitenkin enemmän. Tärkeätä oli oppilaitoksen johdon tuki. Lisäksi Amissäätöö-projekti antoi taloudellista tukea toteutukseen. Yhteishenki ja myönteinen ilmapiiri oppilaitoksen sisällä antoivat hyvää taustatukea musikaalin tekemiseen. Musikaalin taustavoimat eli opiskelijatoiminnan koordinaattori tuottajaroolissa ja nuorisotyöntekijä olivat vahva tuki taustalla. Nuorille kokemus oli ainutlaatuinen elämys. Moni heistä kasvoi vuoden projektin aikana. Moni joutui huolehtimaan omasta roolisuorituksestaan ja välillä kaverinkin. Harjoituksissa jouduttiin ottamaan vastuuta ryhmän sisällä ja ryhmälle kehittyi aivan ainutlaatuinen ryhmähenki, joka oli aistittavissa esityspaikoilla. Yhteinen päämäärä ja siinä saadut onnistumisen kokemukset kantavat varmasti monella elämässä eteenpäin. Musikaali myös yhdisti yhteishenkeä oppilaitoksen henkilöstön sisällä. Esitysten kautta ymmärrettiin projektin suuri vaikutus nuoriin ja ilmapiiriin Amistossa. Musikaalin vaikutukset alkoivat näkyä jo heti Peacockin esitysten jälkeen. Osa opiskelijoista lähti Amiston ja paikallisen harrastajateatterin yhteiseen näytelmään. Sakustars -kilpailuihin Vaasaan lähti nuoria enemmän ja menestystä tuli juuri näyttämötaiteen lajeissa. Syksyllä 2014 alkaa kahden näytelmän harjoitukset ja kevään Sakustars näytelmäsarjaan on jo valmistumassa kaksi uutta näytelmää. Menestyminen ja näyttävyys ovat saaneet nuoret innostumaan harrastustoiminnasta ja moni jatkaa sitä vielä ammattiin valmistumisen jälkeen. Omasta puolestani kokemus oli upea ja kiitän kaikkia ihania ja innokkaita nuoria siitä, että TE teitte musikaalista onnistuneen! Palautetta Amiston opettajilta, jotka olivat ryhmänsä kanssa katsomassa musikaalia Grandissa: Musikaali oli todella mahtava ja Amiston näköinen eli käsitteli nuorten asioista hyvin konkreettisesti. / Iso kiitos! AIVAN MAHTAVAA! / Kiitos oikein hienosta musikaalista ja lavasteita oli kyllä kiva tehdä. Tehdään jatkossakin. 30 Yhteisölliset toiminnat

32 Musikaalin käsikirjoittajan puhe loppuseminaariin Amissäätöö-musikaali sai alkunsa opettajan ja oppilaan lentävästä mielikuvituksesta. Käsikirjoitus sai alkunsa kesälomalla, eikä sen tarinaan tarvittu avaruustiedettä, vaikka amiselämä joskus on tuntunutkin avaruustieteeltä. Toivoin, että muiden olisi yhtä helppo samaistua tarinaan kuin minunkin, sillä emmeköhän jokainen ole omalla taholla kokeneet kiusaamista tai ihastumista. Jos ei henkilökohtaisesti, niin ehkä sivusta seuranneena. Tiesin kesällä, kun annoin ikivanhan läppärini näppäimien laulaa, että tämä tulee käsittelemään kiusaamista, ihastumista, riitoja ystävien kanssa, sekä ongelmien ratkaisua. Amissäätöö-projektin innoittamana annoimme musikaalille nimen, sillä projekti ajaa tavallaan samoja asioita, kuin mitä minä halusin tuoda esille musikaalissa. Ja mikä olisi nuorien elämälle parempi nimi kuin säätö? En valitettavasti itse päässyt paikalle, mutta halusin kuitenkin tuoda ajatukseni ja mietteeni esiin. Haluan kiittää upeaa Amissäätöö-projektia, joka mahdollisti musikaalin ja sen, miten upea työ me opiskelijat saatiin aikaiseksi ammattilaisten avulla. Musikaali on avannut monia ovia monille ihmisille, joten kaikki ei jäänyt vain esityksiin. Kiitos siis tästä mahdollisuudesta, jonka annoitte minulle ja kaikille projektissa olleille, kasvoimme projektin aikana henkisesti ja tämä auttoi varmasti monia oman elämän haasteissa. Kiitos ja kumarrus, Amissäätöö! SUUNITTELUKOKOUS GRAND muistiosta: Aika ja paikka: Grand 9.1 klo Läsnäolijat: Tarja Hiltunen, Aino Honkanen ja Annika Lindroos AIKATAULU: 11.2 MAANANTAI logistiikka Grandin teknikko näyttelijät ja tanssiryhmä tekninen läpimeno Kenraaliharjoitus / yleisökenraali 12.2 TIISTAI 7.00 ovet auki teknikko 8.30 valmius 9.00 esitys esitys esitys 13.2 KESKIVIIKKO 7.00 ovet auki teknikko 8.30 valmius 9.00 esitys esitys esitys TAUKO ja välipala teknikko valmius esitys 14.2 TORSTAI 9.00 logistiikka purku Narikkapalvelut ja opastus, turva-ala ja matkailu SEURAAVA ESITYS VALTA- KUNNALLISESSA TEATTERI- KATSELMUKSESSA TEATRIK- SESSA Yhteisölliset toiminnat 31

33 AMISÄÄTÖÖ-MUSIKAALI OSAO:SSA Arto Poussu, OSAO opiskelijatoiminnan koordinaattori Kuvaus: Amissäätöö-musikaali toteutettiin yhdessä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Musikaali lähti liikkeelle taide- ja kulttuuriopettajan Arto Poussun ideasta ja lisäpotkua toi Amiston toteuttama musikaali, mikä innosti OSAOlaisia tuottamaan omansa. Tapahtuma järjestettiin Amissäätöö-hankkeen puitteissa, koska hankkeella ja tapahtumalla olivat samat tavoitteet. Tavoite: Tavoitteena opiskelijoiden osallistaminen ja osallistuminen ja yhteisöllisyyden lisääminen. Käsikirjoituksessa ja muussa tuotannossa mukana olleet opiskelijat pääsivät vaikuttamaan lopputulokseen ja osallistumaan järjestelyihin. Yhteisöllisyyden lisäämistä tapahtui, kun opiskelijoita saatiin mukaan eri yksiköistä. Itse musikaaliesitykset yhdistivät yksiköiden opiske- 32 Yhteisölliset toiminnat

34 lijoita, kun eri yksiköistä saavuttiin samaan tilaan nauttimaan esityksestä. Opiskelijat saivat opintosuorituksia osallistumisestaan ja työpanoksestaan musikaalin järjestelyihin. Resurssit: Koordinaattori, markkinointi, henkilökunnan työpanos (järjestelyt), opiskelijat (näyttelijät, opiskelijakunta..), Amissäätöö-hanke Yhteisölliset toiminnat 33

35 OPPILAITOSTEN OPISKELIJA-AKTIIVIEN TAPAAMISET Amiston, Omnian ja Osaon opiskelija-aktiivit ja opiskelijatoiminnasta vastaava henkilöstö tapasivat hankkeen puitteissa kolme kertaa. Tapaamisten tarkoituksena oli tutustuttaa eri oppilaitosten opiskelijoita ja henkilökuntaa toisiinsa ja saada tietoa, minkälaista opiskelijatoimintaa kussakin oppilaitoksessa on. Toisilta oppimalla voidaan kehittää omaa toimintaa. Tapaamiset järjestettiin Porvoossa Amistossa, Espoossa Omniassa ja Anjalan nuorisokeskuksessa. Porvoon ja Espoon tapaamiset olivat yksipäiväisiä ja opiskelijoiden toiveesta Anjala-tapahtuma oli kaksipäiväinen. Opiskelijat halusivat aikaa tutustua toisiinsa paremmin ja käydä ajan kanssa läpi yhteisiä asioita. Anjalassa suunniteltiin erilaisten toimintojen lomassa hankkeen päätösseminaaria. Tapaamisissa luotiin paljon uusia ystävyyssuhteita ja myös henkilöstö oppi tuntemaan opiskelijoita ja toisiaan paremmin. Ryhmäytystehtäviä tekemällä osanottajat saivat itselleen toimintapaketin, jota voi hyödyntää esimerkiksi ryhmänedustajien ryhmäytyksissä. 34 Yhteisölliset toiminnat

36 Yhteisölliset toiminnat 35

37 36 Yhteisölliset toiminnat

38 KATUSÄHLY -TURNAUS Ossit ja Punakone mittelöivät katusählyssä Omniassa keväällä 2013 Espoossa järjestettiin keväällä 2013 ensimmäinen Omnian ammattiopiston ja Porvoon Amiston opiskelijoiden välinen katusählyturnaus, johon osallistui useiden eri alojen opiskelijoita. Porvoon Ossit tyrmäsi täpärästi Omnian Punakoneen. Turnauksen voittajat saivat kiertopalkintona hienon pokaalin. Ystävyysottelusta on tarkoitus tehdä vuosittainen perinne. Ottelun Paras asu -kisan voitti turnauksessa toiseksi tullut Punakone, jonka jäsenet palkittiin kravateilla. Sählyotteluiden lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus kilpailla toistovoimapunnerruksessa ja pallotutkassa. Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmä veti myös taukoliikuntaa ja toimi sählypelien tuomareina. Tapahtumassa nähtiin myös upeita musiikki- ja tanssiesityksiä; yksinlaulua, räppiä ja sirkustaidetta. SAKKI ry osallistui tapahtumaan Normit nurin -kampanjallaan ja järjestelyissä olivat mukana myös SAKU ry, Humak ja Omnian opiskelijahallitus. Lähtökohtaisesti ykköset voittoon keväällä 2014 Katusählyturnaus sai jatkoa keväällä 2014 Porvoon Amistossa. Turnaus avattiin myös muille oppilaitoksille mahdolliseksi SAKU ry:n kautta ja mukaan saatiin pari joukkuetta Kainuun ammattiopistosta. Yhteensä turnaukseen osallistui kahdeksan joukkuetta. Tällä kertaa joukkueen nimi enteili voittoa. Kainuun ammattiopiston joukkue Lähtökohtaisesti ykköset voitti koko turnauksen. Loppukilpailussa oli vastakkain kaksi Kainuun joukkuetta. Oheistapahtumassa sai kokeilla eri voimailulajeja; autonveto, krusifiksi, rautakoura ja Koistisen kuntotesti. Seuraavana keväänä turnaus järjestettäneen Kainuun ammattiopistossa. Yhteisölliset toiminnat 37

39 38 Yhteisölliset toiminnat Kuvat:

40 KUMMIRYHMÄTOIMINTA SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA Tiina Teräs, Omnian ammattiopisto Amissäätöö -yhdysopettaja Avainsanat Opiskelijan hyvinvointi, opiskeluun kiinnittyminen, osallistuminen ja vaikuttaminen, ryhmäyttäminen, yhteisöllisyys, vertaisryhmätoiminta, ammatti-identiteetti Toiminnan kuvaus Omnian ammattiopiston Kirkkonummen toimipisteessä on toteutettu kummiryhmätoimintaa sosiaali- ja terveysalalla. Kummiryhmätoiminta on ollut opiskelijoiden ja opettajien suunnittelemaa yhteistoimintaa 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Toiminnan tavoitteena on ollut tukea opiskelijoiden ammattiidentiteettiä, edistää yhteisöllisyyttä toimipisteessä sekä lisätä opiskelijoiden osallisuutta ottamalla heidät mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kummiryhmätapaamisia on ollut 1 2 lukukaudessa. Toiminta on sisältänyt tutustumisleikkejä, pelejä, leivontaa, askartelua ja hyvinvointia tukevaa hemmottelua (käsihierontaa, kynsien lakkausta). Toiminta on suunniteltu yhdessä ryhmänedustajaopiskelijoiden kanssa ja heidän ideoitaan on toteutettu mahdollisimman paljon. Toiminta on suunniteltu myös opiskeltavan alan kannalta perustelluksi. Opiskelijat on jaettu toimintahetkillä pienryhmiin esimerkiksi sillä perusteella, että ryhmässä on 1. vuoden opiskelija, joka on menossa samaan työssäoppimispaikkaan kuin ryhmässä oleva 2. vuoden opiskelija, jolloin opiskelijat saavat jo ensimmäisen ammatillisen puheenaiheen helposti työssäoppimisjaksoista. Muutenkin opiskelijoita on kannustettu keskustelemaan opiskelukokemuksistaan ja kysymään heitä askarruttavia asioita. Toiminnot ovat tukeneet myös muuten lähihoitajien ammatillisuutta: opiskelijat oppivat uusia leikkejä ja niiden ohjaamista ja saavat toimintaideoita asiakkaiden kanssa toteutettaviksi (pelit, askartelu, hyvinvointi, leivonta). Esimerkki toiminnasta: pikkujoulut, 2h Kokoonnutaan ryhmänedustajien kanssa suunnittelemaan pikkujoulujen sisältö ja sovitaan molemmille ryhmille sopiva ajankohta. Opiskelijat osallistuvat kaikkiin etukäteisvalmisteluihin (toiminnan suunnittelu, hankintojen tekeminen, markkinoiminen ryhmille, toimintojen vetäminen). Pikkujoulujen ohjelma: yhteinen aloitus: esittäytyminen, leikkejä ja ryhmiin jakautuminen pienryhmissä leivontaa, korttiaskartelua, koristelua, kynsien lakkausta ja käsihierontaa yhteiset glögit ja leivonnaisten nauttimiset, jonka yhteydessä jouluaiheinen visa jälkien korjaus, ylijääneet leivonnaiset tarjolle muille toimipisteen opiskelijoille Lisäksi opiskelijoita on kannustettu etukäteen pikkujoulupukeutumiseen: jotain punaista, tonttumaista tai siistimpää (oman maun mukaan) ja tonttulakki, jos löytyy. Lisäksi taustalle on varattu joulumusiikkia soimaan. Resurssointi Toiminnan toteuttaminen vaatii yhteistyötä osallistuvien ryhmien ryhmänohjaajien ja opiskelijatoiminnan yhteyshenkilön kesken. Yhden toimintakerran toteuttamiseen kuluu ryhmänohjaajilta noin tunti työajasta suunnitteluun ja ryhmänohjaus- tai opetusresurssia kaksi tuntia toimintaan osallistumiseen. Opiskelijatoiminnan yhdyshenkilöltä kuluu noin 10 tuntia opiskelijoiden kanssa suunnitteluun, tarvikkeiden hankintaan, yhteistyöhön ryhmänohjaajien kanssa, tiedottamiseen ja toimintaan osallistumiseen. Lisäksi tarvitaan jonkin verran rahaa tarvikkeiden Yhteisölliset toiminnat 39

41 hankkimiseen, mutta toiminta on toteutettavissa myös hyvin pienellä hankintabudjetilla. Jatkotoimenpiteet Sosiaali- ja terveysalalla kummiryhmätoiminta jatkuu Kirkkonummen toimipisteessä. Kummiryhmäläisiä pyritään jatkossa hyödyntämään aikaisempaa enemmän vielä opiskelukokemusten jakamiseen. Lisäksi yritetään kehittää toimintoja, jotka sopisivat myös muille opiskelualoille. i Muilla ammattialoilla opiskelijat eivät ole osoittaneet kiinnostusta kummiluokkatoiminnan toteuttamiseen. ii Myös 3. vuoden opiskelijat on kutsuttu mukaan toimintaan, mutta toistaiseksi aikataulujen vuoksi toimintaa on ollut vain 1. ja 2 vuosikurssin opiskelijoille. 40 Yhteisölliset toiminnat

42 OMAN AMMATTIALAN ESITTELY JA TOIMIPISTEEN MUIDEN OPISKELIJOIDEN OPISKELUALOIHIN TUTUSTUMINEN Tiina Teräs Avainsanat Opiskeluun kiinnittyminen, osallistuminen ja vaikuttaminen, ryhmäyttäminen, yhteisöllisyys, vertaisryhmätoiminta, ammatti-identiteetti Toiminnan kuvaus Toiminta ammattiopistossa saattaa joskus olla eriytynyttä eri ammattialojen välillä, vaikka kyseessä olisi pienikin toimipiste. Eri aloihin tutustumisen tavoitteena on ollut tutustuttaa opiskelijoita toisiinsa yli ammattialarajojen edistäen siten yhteisöllisyyttä toimipisteessä ja samalla tukea opiskelijan oman alan ammatti-identiteettiä. Toiminta on myös lisännyt opiskelijoiden osallisuutta ja ryhmäytymistä heidän osallistuessaan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Omnian ammattiopiston Kirkkonummen toimipisteessä on kokeiltu toisiin aloihin tutustumista sähkö-, datanomi- ja lähihoitajaopiskelijoiden kesken. Toiminta on ollut opiskelijoiden ja opettajien suunnittelemaa ja se on suunnattu ensisijaisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta työssäoppimisaikataulujen vuoksi datanomiopiskelijoista mukana ovat olleet toisen vuoden opiskelijat. Käytännössä kukin mukana ollut ryhmä on tutustunut toiminnallisesti yhden oppitunnin ajan toisen alan opiskeluun. Varsinainen toiminta on toteutettu siten, että tiettyyn alaan tutustuminen on järjestetty peräkkäisinä oppitunteina molemmille vieraileville aloille, jotta säästettäisiin aikaa järjestelyissä. Kultakin ryhmältä kului siis suunnittelun lisäksi kaksi oppituntia oman alan esittelyyn ja kaksi oppituntia toisiin aloihin tutustumiseen (tunti/ala). Opiskelijat jakaantuivat pienryhmiin kaikilla aloilla tutustuessaan, jolloin jokaiselle opiskelijalle mahdollistui esittelyvastuu omasta alastaan. Opiskelijoita kannustettiin toteuttamaan esittely mahdollisimman itsenäisesti, mutta opettajat olivat mukana tukemassa, kannustamassa ja vastaamassa epäselviin kysymyksiin. Käytännön esimerkkejä tutustumisten sisällöistä ovat olleet datanomiosastolla videon kuvaaminen ja käsittely sekä tietokoneen kokoaminen. Sähköosastolla on tutustuttu kodin arkisimpiin sähkötöihin (mm. sulakkeet) ja yksinkertaisten kytkentöjen tekemiseen. Lähihoitajaopiskelijat ovat opastaneet monipuolisesti eri ensiaputaitoja. Toiminta on tukenut kunkin opiskelijaryhmän omaa kiinteyttä, kun he yhdessä ovat suunnitelleet ja vastuussa alansa esittelystä toisille. Myös oman alan ammatti-identiteetti ja ylpeys on saanut vahvistusta. Kevätlukukausi ajankohtana on havaittu hyväksi, sillä silloin ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat jo opiskelleet riittävästi alaansa kertoakseen siitä toisille ja toisaalta silloin saatetaan kaivata ryhmäytymisen ja opiskelumotivaation vahvistusta. Toiminnan myötä on tullut kerrattua oman alan keskeisiä ammatillisia sisältöjä ja opiskelijat ovat huomanneet, etteivät itsekään muista aivan kaikkea toisten opiskelijoiden esittäessä heille kysymyksiä. Lisäksi oman alan esittely toisille on ollut hyvää harjoitusta siinä, miten puhutaan esimerkiksi asiakkaalle, joka ei välttämättä ymmärrä alan sanastoa ja toimintoja. Näin ollen yhteisöllisyyden tukemisen lisäksi toiminta on ollut myös opetussuunnitelmaan liittyvää, jolloin siihen käytetty aika oppitunneista ja muut resurssit ovat olleet perusteltuja. Resurssointi Toiminnan toteuttaminen vaatii yhteistyötä osallistuvien ryhmien opiskelijoiden, opettajien ja opiskelijatoiminnan Eri aloihin tutustumisten alkuideointi on toteutettu ryhmänedustajien ja opiskelijatoiminnan yhdyshenkilön kesken. Tämän jälkeen yhdyshenkilö on sopinut ammatinopettajien kanssa aikatauluista ja siitä, että he suunnittelevat yhdessä osallistuvan ryhmän opiskelijoiden kanssa toiminnan sisällön ja työnjaon. Yhteisölliset toiminnat 41

43 yhteyshenkilön kesken. Suunnitteluun kului noin tunti yhdeltä ammatinopettajalta ja toimintaan osallistumiseen kaksi. Opiskelijoiden tutustuminen toisiin aloihin jakaantui pääasiassa muiden kuin toimintaan osallistuneiden opettajien tunneille, jolloin yhden opintojakson opetuksesta ei kulunut kohtuutonta määrää alatutustumisten toteuttamiseen. Yhden alatutustumiskierroksen toteuttamiseen opiskelijatoiminnan yhdyshenkilöltä kului muutama tunti opiskelijoiden kanssa suunnitteluun, yhteistyöhön opettajien kanssa ja tiedottamiseen. Toimintaan osallistuminen voi viedä paljonkin aikaa. Esimerkin tapauksessa 2 tuntia alaa kohden eli yhteensä 6 tuntia, mutta yhdyshenkilön osallistuminen varsinaiseen toimintaan ei kuitenkaan jatkossa ole välttämätöntä, kokeiluvaiheessa kuitenkin suotavaa. Lisäksi toimintaan saattaa kulua pieniä tarvikeresurssointeja kultakin alalta. Jatkotoimenpiteet Tutustuminen eri alojen kesken on saanut sekä myönteistä että kielteistä palautetta. Aikataulujen yhteensovittaminen ja kaikkien opiskelijoiden mukaan saaminen on osoittautunut vaikeaksi. Myös mielekkään sisällön ideoiminen kullekin alalle on vaatinut työtä. Ensimmäisen kokeilukerran jälkeen toimintaa ei olisi jatkettu elleivät opiskelijat itse olisi ottaneet asiaa puheeksi ja toivoneet uusintaa ja jatkokehittelyä. Toisella kerralla toimintojen sisältöjen ja käytäntöjen suunnittelu onnistui jo paremmin ja opiskelijalähtöisemmin. Kokeilua aiotaan jatkaa tulevaisuudessakin. 42 Yhteisölliset toiminnat

44 MONIPUOLINEN HARRASTUSTOIMINTA ON TUONUT ALOJEN TOIMIJAT YHTEEN Tarja Hiltunen Kuullessamme Amissäätöö- projektin käynnistymisestä Amistossa ensimmäistä kertaa tuotiin esille opiskelijoiden osallistaminen, sitouttaminen opiskeluun syrjäytymisen ehkäisemiseksi koulun harrastustoimintaa ja vapaa-ajan toimintaa kehittämällä. Tämän suuntaista orastavaa toimintaa oli jo ollut ja siitä oli opiskeluun sitoutumisesta positiivisia kokemuksia. Tarpeita kohdentui eri tahoilta. Amiston opiskelija-asuntolassa asuvien opiskelijoiden määrä oli kasvussa ja turvallisen, mielekkään tekemisen tarve vapaa-aikaan sinne oli toivottavaa. Tarvetta oli myös selkeyttää opiskelijoiden mielikuvaa yhteisestä Amistosta. Kysyttäessä opiskelijoilta mie lek käintä oppimisen muo toa on vastaus poikkeuk setta: tekemällä oppii. Amissäätöö projektin toimintasuunnitelmaa edelleen miet tiessämme projek tin tulosalueiden kannalta painopisteeksi nou si: Yhteistyö oman alan / muiden alojen kanssa kasvaa ja kehittyy sekä oman oppilaitoksen sisällä että muiden oppilaitosten/toimijoiden kanssa. Opiskelijayhteisöön sitouttamisesta oli harrastustoiminnassa hyviä kokemuksia, alueen nuorisotyön organisoituminen oli uusiutumassa ja Amiston strategiassa kouluviihtyvyyden parantaminen oli nostettu esiin. Yhdessä tekemällä tutuiksi tuleminen on luontevaa ja sen myötä ryhdyimme miettimään harrastustoiminnan järjestämisen mahdollisuuksia tuoda eri alojen opiskelijoita ja alueella nuorten kanssa toimivia tahoja yhteen. Harrastustoimintaan, bändi-, näytelmä- ja muun esittävän taiteen alueille löytyy n opiskelijan joukosta innokkaita estradille astujia. Esityksiin tarvitaan esimerkiksi kuljetuksia, lavasteita, äänija valotekniikkaa, turvamiehiä, opastuksia/juontoja, ohjelmien aikataulutuksia, kuvaajia; näihin tehtäviin toimijat tulivat perustutkintojen opiskelijoista opettajiensa kanssa integroiden tapahtuman ammatilliseen ja osin ammatillisia opintoja täydentäviin opintoihin esimerkiksi kieliin. Porvoossa avattiin vuonna 2012 kulttuuri- ja kongressikeskus Taidetehdas erilaisten tapahtumien toteutukseen. Opiskelijakunta- ja harrastustoiminnan ohjaajamme, Tarja Hiltunen, oli aktiivisessa yhteydessä sen kulttuurituottajiin ja yhteistyö käynnistyi sinne heti alkuvaiheessa. Myös muut alueen toisen asteen ammatilliset koulutuksenjärjestäjät, Point College ja Inveon (östra Nylands Yrkesintitut), saatiin yhteistyö- Yhteisölliset toiminnat 43

45 hön. Etuna ammatillisten perustutkintojen opiskelijoille kun ns. ammatillisissa tehtävissä he saivat työskennellä ammattilaisten kanssa. Alla joitakin yhteistyössä Taidetehtaan kanssa toteuttamiamme tapahtumia. Nuorten tapahtuma valtasi Taidetehtaan sisä- ja ulkotilat lauantaina 8. syyskuuta Amistosta mukana oli matkailu-, pintakäsittely-, turva-alan ja painoviestinnän opiskelijoita. WAU! Talent-tapahtumassa nähtiin nuoria kykyjä Taidetehtaalla keskiviikkona 21. marraskuuta Amiston opiskelijoita oli tietysti mittaamassa Talent-kykyjään estradilla, matkailuopiskelijoita juontamassa, turva-ala vastaamassa järjestyksenvalvonnasta. olivat Porvoon kaupungin maahanmuuttaja- ja nuorisopalvelut sekä seurakuntien nuorisopalvelut. Projektin aikana kehitettiin pakolaisen polku produktion yhteistyötä laajemmin Amistossa ja tulevana syksynä mukana on eri perustutkinnoista opiskelijaryhmiä integroituna opetukseen. Yhteistyössä Porvoon kansalaisopiston kanssa on kolme kertaa toteutettu Ääni- ja valokurssi Amiston omana toimintana. Harrastustoimintaan Amiston opiskelijoilla liittyy vielä koulun tapahtumissa ääni- ja valotekniikan toteutus esimerkiksi lukukausijuhlat, kauneudenhoitoalan näytökset ja kuluneena vuonna kansainvälisyyteen liittyviä tapahtumia. Harrastustoimintaa on tarjottu koulupäivien jälkeen yhdestä Maaliskuussa 2013 olimme mukana Nuori Kulttuuri -aluetapahtumassa Teatris:ssa. Sankareiden aika Animea ja mangaa Taidetehtaalla toteutettiin ja työpajoissa syntyneitä luonnoksia ja valmiita hahmoja esiteltiin Kulma-galleriassa. Tällä kokonaisuudella tavoitettiin reilusti yli 1000 nuorta ja lasta. Amiston maahanmuuttajanuorille valmentavassa koulutuksessa on projektissa ollut draamallisia produktioita; pakolaisen polku 8-luokkalaisille (syksyisin) sekä kanssa toteutettu Safari näytelmässä Epeepe sosoo keväällä Yhteistyötahoina 44 Yhteisölliset toiminnat

46 kahteen kertaan viikoittain lokakuun alusta maaliskuun loppuun. Vaihtoehtoja on ollut bändi-, näytelmä-, laulu- tai muu esitystoiminta sekä liikunnasta futsal (sisäjalkapallo) ja kuntosalitoiminta. Kaiken kaikkiaan projektin aikana harrastustoiminnassa on ollut lähes 150 opiskelijaa. Eri alojen toimijoita tapahtumien järjestelyissä ja toteutuksissa samoin n. 150 opiskelijaa opettajiensa kanssa. Futsal:ssa opiskelijat olivat esimerkillisen omatoimisia; heillä oli liikuntasalivuoro torstaisin, poikaa eri toimipisteistä ja aloilta kokoontuivat säännöllisesti lokakuusta tammikuun loppuun. Marras-joulukuinen räntäsade ei estänyt muutamaa tulemasta polkupyörällä reilun 2 kilometrin päästä treeneihin. Mistä aikaisemmin keskenään tuntemattomat nuoret olivat löytäneet niin upean motivaation? Toivottavasti saamme näistä nauttia jatkossakin! Asuntolan vapaa-ajan toiminnan järjestäminen on ollut haasteellista. Perinteisesti siellä on ollut pelejä, nyttemmin on hankittu myös pari pelikonsolia. Kuluneena vuonna Amiston koulunuorisotyöntekijä otti vastuulleen osan asuntolan valvonnasta ja sen myötä kuntosali ja joukkuepelit liikuntasalissa lähtivät toimimaan torstai-iltaisin. Harrastustoiminta tunnustetaan osaksi opintoja ensisijaisesti vapaasti valittaviin opintoihin, toiminnan laajuudesta määräytyy suorituksen laajuus. Harrastustoiminnan kautta toiminnasta vastaavalle ohjaajalle mutta myös mukana olleiden opiskelijoiden opettajille on välittynyt tietoa opiskelijoille tärkeistä asioista ja herännyt uusia ajatuksia opetuksen toteuttamismalleihinkin. Yhteisölliset toiminnat 45

47 AMISSÄÄTÖÖ ERITYISNUORISOTYÖ JA VÄLITUNTITOIMINTA Hankkeen aikana kehitettiin myös välituntitoimintaa, yhtenä osana oppilaitoksen viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden lisäämistä. Välituntitoiminta aktivoitui Amistossa Perämiehentien ja Loviisan yksiköissä. Tärkeänä yhteistyökumppanina olivat Porvoon ja Loviisan nuorisotoimien edustajat, jotka mahdollistivat useammat valvotut ja ohjatut toiminnat. Perämiehentien yksikössä on oma välituntitila tietopalvelukeskuksen yhteydessä. Se on auki maanantaista torstaihin kolmena välituntina. Siellä on mahdollista pelata erilaisia pelejä tai vaan hengailla kavereiden kanssa. Myös erityisnuorisotyöntekijä päivysti siellä kerran viikossa ruokavälitunnin ajan, samoin seurakunnan nuorisotyöntekijä. Loviisan yksikössä omaa tilaa ei ole, vaan välituntitoiminta tapahtui aulassa tai pienehkössä liikuntatilassa. Loviisassa ohjattua välituntitoimintaa oli tiistaisin ja keskiviikkoisin. Tiistaisin ohjauksesta vastasi koulunuorisotyöntekijä ja keskiviikkoisin Loviisan etsivänuorisotyöntekijä. Liikuntatilassa järjestetyt erilaiset pelit saavuttivat hyvän vastaanoton ja suosion. Välituntitoiminta jatkuu tulevana syksynä. Omniassa välitunteja aktivoitiin hankkimalla erilaisia pöytä- ja lautapelejä opiskelijoiden käyttöön. Ryhmänedustajat saivat esittää toiveita pelien suhteen. Leppävaarassa välineitä lainataan Omnian kirjastosta panttia vastaan. Tarjolla on pöytäfutis-, biljardi- ja pingis-välineet. Pelejä pelataan innokkaasti väli- ja hyppytunneilla ja kirjastossa kokoontui myös lautapelikerho lukuvuonna Kävijöitä kerhossa oli vaihtelevasti, muutamasta noin kymmeneen. Leppävaaran toimipisteessä opiskelijat suunnittelivat ja maalasivat itselleen taukotilan. 46 Yhteisölliset toiminnat

48 TEEMATAPAHTUMAT Lukuvuoden aikana oppilaitoksissa järjestetään erilaisia teematapahtumia esim. ystävänpäivänä, pääsiäisenä, vappuna, itsenäisyyspäivänä ja pikkujouluaikaan. Yhteisölliset toiminnat 47

49 48 Yhteisölliset toiminnat

50 OPISKELIJOILTA HENKILÖKUNNALLE OPISKELIJOILTA HENKILÖSTÖLLE SUUNNATUT KIUSAAMISEN EHKÄISY -PANEELIT OMNIASSA Omniassa pidettiin eri toimipisteissä opiskelijoilta henkilökunnalle Kiusaamisen ehkäisy paneelit. Panelisteina ja puheenjohtajina toimivat opiskelijat ja lisäksi panelisteiksi kutsuttiin toimipisteistä henkilöstön edustajia. Paneeleita pidettiin kuusi ja niihin osallistui yhteensä 223 omnialaista. Osallistujista lähes kaikki olivat henkilöstöä eri toimipisteistämme. Palautetta saatiin kirjallisena (70) ja erittäin paljon suullisesti. Paneelien tarkoituksena oli nostaa kiusaamiskissa pöydälle ja saadun palautteen perusteella tässä onnistuttiin. Nuorten omat kokemukset ja suora puhe herättivät keskustelua, avasi mitä todellisuus on. Lisäksi pidettiin hyvänä, että paneeleissa tuli esiin erilaisia näkökulmia ja sai tietoa aiheeseen liittyen. Panelisteja pidettiin rohkeina ja kiitettiin siitä, että halusivat auttaa muita tulemalla esiin Stop kiusaamiselle kampanjoinnilla. Kiusaaminen ja sen ehkäisy on asia, jota palautteiden mukaan pitää ja on tarpeen tuoda esiin. Henkilökunnan herättely todettiin tarpeelliseksi ja toivottiin, että asia pidetään esillä jatkuvasti sekä kehitetään toimia kiusaamisen ehkäisyksi. Todella moni kirjallista palautetta antanut totesi, että paneeli pisti ajattelemaan sitä, miten vakava asia tämä on. Kirjallisessa palautteessa oli lisäksi mahdollisuus tehdä ehdotuksia oman toimipisteen viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden edistämiseksi sekä kiusaamisen ehkäisyksi. Ja melko paljon ideoita kirjattiinkin. Tässä eniten esiin tulleet asiat: YHTEISET PELISÄÄN- NÖT, ASIASTA PUHUMINEN, RYHMÄHENKI, SUVAITSEVUUS JA ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN. Vakavasta ja ikävästä aiheesta huolimatta, tunnelma paneeleissa oli hyvä. Keskustelua syntyi ja ideointia, kuinka kiusaamiseen voitaisiin puuttua ja ennaltaehkäistä sitä. Tässä vielä meille kaikille omnialaisille ajateltavaksi erään opettajan kirjaama palaute: Tärkeä aihe ja sain paljon pohdittavaa omaan opettajuuteeni. Kuinka hyvin itse ehkäisen/ puutun kiusaamiseen? Stop kiusaamiselle kampanjaa jatkettiin koko hankkeen ajan. Opiskelijoilta kysyttiin nettikyselyllä heidän mielipiteitään kiusaamisen ehkäisystä. Kyselyyn vastasi yli 400 opiskelijaa. Kyselyn tulokset hyödynnettiin Kuuleeko opettajat, täällä opiskelijat esitteen laadinnassa. Kampanjan yksi tiedottamisen väline on ollut Stop kiusaamiselle sivusto facebookissa. Opiskelijoilta henkilökunnalle 49

51 PANELISTIN KOKEMUKSIA Mikko Saksanen Kiusauksen uhri Itse päädyin panelistiksi kuin vahingonkaupalla. Kuulin puhuttavan kyseisistä paneeleista ja kerroin itse olleeni kiusattu ja ilmaisin haluni päästä mukaan keskustelemaan. Olin hankkeessa mukana Sakki Ry:n edustajana. Ennen ensimmäistä paneelia, en saanut edeltävänä yönä nukuttua, kun koitin miettiä mistä puhuisin. Olimme saaneet paneelin rungon etukäteen, mutta vastauksia miettiessä menikin sitten hetki. Kun paneelin hetki koitti, tuntui että en varmaan pysty puhumaan mistään, mutta kun aloimme keskustelemaan, ja muut panelistit kertoivat kokemuksiaan, rohkaistuin itsekin vertaistuen turvin. Vaikka käsitellyt aiheet olivat kaikille panelisteille erittäinkin kipeitä ja henkilökohtaisia kokemuksiahan siellä jaettiin, tunnelma paneelissa oli rohkaiseva ja puheenvuoro puheenvuorolta tuntui, että kaikki panelistit uskaltautuivat menemään aiheisiin syvemmälle ja syvemmälle. Paneelin yleisössä näkyi aika monta kosteaa silmäparia, useassa kohtaa keskustelua ja ainakin itsestä tuntui, että oikeasti puheemme vaikuttaa yleisöön. Lupauduin aluksi tulemaan ensimmäiseen paneeliin, mutta loppujen lopuksi olinkin mukana kaikissa paneeleissa mitä järjestettiin. Ensimmäisen paneelin jälkeen en pariin päivään kyennyt tekemään oikein mitään, kun tuli muisteltua asioita, joita on koittanut sysätä muistojen syrjäisimpään nurkkaan, mutta ensimmäisessä paneelissa jo tajusin sen miten tärkeällä asialla oltiin. Mitä useammassa paneelissa olimme olleet, aina kun näimme panelistien kanssa, tuli itselle rauhallinen ja turvallinen olo, vaikka aina paikalle mennessä hermostuttikin, miten kyseisen toimipisteen henkilöstö ottaisi asiamme vastaan. Kun olimme rinnakkain panelistipöydässä, tuli tunne, että vieressä oleva kaveri, jota ei aiemmin ollut ikinä ennen paneeleita nähnytkään, tukee täysillä ja se vertaistuen tunne oli jotain aivan uskomatonta. Kun vielä kuulimme palautteesta jota paneelien yleisöiltä pyydettiin, se rohkaisi vaan lisää, kun niistä tuli selväksi se, miten suuren vaikutuksen olimme asenteisiin tehneet ja kuinka monta silmäparia olimme avanneet kiusauksen eri muodoille. Ja niistä mahdollisesti aiheuttavista vahingoista, joista voi joskus olla mahdoton päästä yli, kuten olemme valitettavan monesta nuoren itsemurhasta ja kouluammuskelusta ympäri maailmaa oppineet. Mielestäni vastaavanlaiset paneelit pitäisi järjestää jok ikisessä oppilaitoksessa Suomessa, ja jok ikiselle henkilökunnan jäsenelle koulumaailmassa. Olisin vaikka itse valmis kiertämään kertomassa kokemuksistani, jos mahdollisuus tulisi. On hienoa, että edes yhteen kouluun Suomessa on saatu edes vähän paremmat olot opiskelijoille kiusaamiseen liittyen ja henkilöstöä herätettyä, tästä täydet pisteet Omnialle ja viisaille henkilöille jotka paneelit järjestivät. Itsekin pääsin vihdoin taistelemaan menneisyyteni demoneita vastaan, kun pakotin ne takaisin esille, ja paneelien lopputulemana olen niistä osasta päässyt voitolle, ja kuten Marja- Riitalle jo ensimmäisen paneelin jälkeen sanoin, jos edes yksi kiusaamistapaus saadaan estettyä on kaikki ollut sen arvoista, vaikka vaikeaa aikaa todella paneelit itselle ainakin olivat. Suuri kiitos myös muille rohkeille panelisteille, joista täytyy sanoa, että ovat erittäin rohkeita, kun lähtivät mukaan ja puhuivat näistä asioista. PANELISTIN KOKEMUKSIA Miika Laeslehto, Omnian Lehtimäentien ex-opiskelija Eräässä opiskelijahallituksen kokouksessa, kun puhuimme koulukiusaamisesta, kerroin itse koulukiusattuna oman mielipiteeni asiasta: Käsittämätöntä pelleilyä jolle täytyy saada loppu kaikkialla. Päivi pyysi minua kokouksen jälkeen osallistumaan tulevaan koulukiusauspaneeliin panelistiksi. Sanoin miettiväni asiaa mutta muutaman päivän päästä lupauduin mukaan. Ennen ensimmäistä paneelia kuitenkin mietin tuliko nyt luvattua liikoja. Ei tullut. Paneeleissa tuli esille paljon minulle uusia asioita sekä näkökulmia. Itselleni kuitenkin oli tärkeintä saada ajatus liikkeelle: mitä voimme yhdessä tehdä asialle? Paneelit olivat menestys ja herättivät paljon keskustelua paneelien ulkopuolella. Minulla on tunne että saimme aloitettua jotakin. Toivottavasti seuraavat opiskelijat jatkavat mitä aloitimme. 50 Opiskelijoilta henkilökunnalle

52 PIIRIN ULKOPUOLELLA Maaret Väkinen, Esse , Ammattiopistossa kiusaaminen on harvoin fyysistä. Sosiaalinen ja psyykkinen kiusaaminen ja syrjiminen ovat kiusaamisen muotoja, joita oppilaitoksen henkilökunnan on vaikea tunnistaa. Internet ja sosiaalinen media luovat kiusaamiselle uuden ulottuvuuden, joka ei ole hallittavissa. Netissä kiusaaminen ei katso aikaa eikä paikkaa. Omnian opiskelijoiden ja henkilökunnan yhdessä toteuttamassa Stop kiusaamiselle -hankkeessa ongelmaan on otettu uusi tulokulma. Kiusaamista kokeneet opiskelijat kertovat paneelikeskusteluissa ammattiopiston henkilökunnalle kokemuksistaan. Paneeleihin osallistuu Omnian henkilökuntaa opettajista keittiötyöntekijöihin. Ratkaisuja ja toimintamalleja mietitään yhdessä. Keinoja kiusaamisen kitkemiseen etsitään myös opiskelijoille lähetettävän sähköisen kyselyn avulla. Opiskelijahallituksen jäsen ja panelisti Miika Laeslehto kertoo, että puhumista myös oppilaitosten opiskelijoille on harkittu. Omat kokemukseni ovat niin rankkoja, ettei niitä ole hyvä kertoa kuusitoistavuotiaille korville, viisitoistavuotiaana kiusaamisen takia psykoottiseen masennukseen sairastunut Laeslehto sanoo. Ne opiskelijat ovat todella rohkeita, jotka nyt ovat olleet paneelissa, vaikka yleisö onkin koostunut aikuisista. Oman oppilaitoksen opiskelijoille puhuminen olisi tosi kova juttu, jos sellaista edes pystyisi tekemään. Emme voi viritellä tilanteita, joista voisi tulla hankaluuksia, Ammissäätöö-hankkeen projektipäällikkö Marja-Riitta Lygdman jatkaa. Tiukemmat rangaistukset voisivat Laeslehdon mukaan olla yksi ratkaisu kiusaamisen vähentämiseen. Tällä hetkellä rankaisukeinoina ovat suullinen ja kirjallinen varoitus sekä väliaikainen erottaminen. Erottaminen saattaa kuitenkin olla ylpeilyn aihe rangaistuksen sijaan. Tärkeimpänä keinona Stop kiusaamiselle -projektin opiskelijaaktiivit Juho Vainonen, Pauliina Juppi ja Miika Laeslehto pitävät nopeaa puuttumista. Omniassa kokeillaan esimerkiksi opiskelijoiden ryhmäterapiaksi nimeämää metodia, jossa kuraattori, opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja keskustelevat opiskelijaryhmän kanssa yhteishengestä. Samalla kartoitetaan, mikä tilanne ryhmässä on kiusaamisen suhteen. Henkilökunnalla on selkeät säännöt puuttumiselle sekä mallit, miten asioita viedään eteenpäin. Opettajat vain eivät aina näe kiusaamista ja opiskelijat eivät uskalla siitä kertoa, Amissäätöö-hankkeen projektiasiantuntija Päivi Saari sanoo. Hän jatkaa, että aina ei voi tietää, onko kyseessä kiusaaminen vai kavereiden välinen pelleily. Henkilökunnan on kuitenkin parempi puuttua tilanteeseen, kuin antaa asian olla. Laeslehto huomauttaa, että toisinaan opettajat eivät ota tosissaan kiusaamisväitettä. Oppilaitoksen järjestämissä kyselyissä on ongelmana, että niihin ei aina vastata rehellisesti. Ihminen ei välttämättä uskalla myöntää edes itselleen sitä, että on kiusattu, Juho Vainonen sanoo. Stop kiusaamiselle -hanke kestää vuoteen Tavoitteena on löytää toimivia käytäntöjä kiusaamisen tunnistamiseksi ja vähentämiseksi. Hanke on osa laajempaa Amissäätöö-hanketta. Myös Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki on mukana kampanjassa. Itse olen aika radikaalisti puhunut sen puolesta, että jopa karttakeppi pitäisi tuoda takaisin, Laeslehto lataa. Opiskelijoilta henkilökunnalle 51

53 OPISKELIJAN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN -TILAISUUDET Jaanamari Österman, Omnia Projektiasiantuntija Kevään 2014 aikana sain ilokseni koordinoida opiskelijan osallisuus ja vaikuttaminen - tilaisuudet Omnian ammattiopistossa. Tilaisuudet järjestettiin ensisijaisesti Omnian ammattiopiston henkilökunnalle. Tilaisuuksien tavoitteena oli lisätä henkilökunnan tietoa ja herättää keskustelua opiskelijan yhteisöllisyydestä ja vaikuttamisesta. Tilaisuuksia järjestettiin yhteensä kuusi (6) voimaan tullut uusi opiskelijalaki oli yksi vaikuttava tekijä tilaisuuksien järjestämiselle. Toinen oli Amissäätöö hankkeen aikana tehdyt toimenpiteet Omnian ammattiopistossa, jotka ovat lisänneet opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia. Näitä molempia asioita halusimme esittää ja tuoda näkyväksi tilaisuuksien avulla henkilökunnalle. Uskon, että pääsimme päämääräämme ja tällä hetkellä yhä useampi opettaja sekä myös opiskelija tietävät enemmän opiskelijoiden erilaisista mahdollisuuksista vaikuttaa ja osallistua Omnian ammattiopistossa. Tilaisuudet toteutettiin yhteistyössä: toimipisteen yhdysopettaja (Amissäätöö hankkeen aikana nimetty), opiskelijat ja koordinaattori. 1. Suunnittelukokous, jossa käytiin yleistä keskustelua tilaisuuden tarkoituksesta ja tavoitteista. Ideoitiin toteutustapaa ja sisältöä sekä päätimme tilaisuuden ajankohdan tapaamista, joissa jaoimme tehtäviä ja mietimme tarkempaa ohjelmaa ja käytännön järjestelyjä 3. Itse tilaisuus, joka järjestettiin hyvässä yhteistyössä. Opiskelijoilla oli isoin rooli niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. Kaikki tilaisuudet olivat nk. opiskelijavetoisia, esimerkiksi paneelissa opiskelijat toimivat puheenjohtajina. Kaksi tilaisuutta (Leppävaara ja Kirkkokatu-Lehtimäki C) toteutettiin minimessuilla, joihin kutsuttiin henkilökunnan lisäksi toimipisteiden opiskelijat. Neljä (4) tilaisuutta toteutuivat hen- 52 Opiskelijoilta henkilökunnalle

54 kilöstökokouksessa. Minimessut olivat iso tapahtuma, niiden toteutuminen vaati paljon yhteistyötä ja erinäisiä järjestelyjä. Liikuntasalissa esittelijöillä oli omat pöytänsä, joita sitten henkilökunta ja opiskelijat kiersivät. Opiskelijat olivat aktiivisesti esittelemässä erilaisia osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyviä toimintoja. Tilaisuuksissa esiteltiin seuraavia asioita: lakimuutos Opiskelijatoiminnan esittely: opiskelijahallitus, ryhmänedustaja, tutor (esittelijänä toimivat opiskelijat) Kuvakollaasi toimipisteen erilaisia tapahtumista viimeisen vuoden ajalta Aktiivipolun esittely Paneeli ja keskustelua Sakki ja Osku SakuStars ja Taitaja-toiminta Opiskelijoilta henkilökunnalle 53

55 Turvallinen ja yhteisöllinen oppilaitos Uskalla puuttua, ole esimerkki Koulukiusaamisen ehkäisy on yhteinen tavoite, jossa täytyy olla mukana koko oppilaitos. Ole esimerkkinä, puutu ja kuuntele. Joskus kuraattorin juttusillekin on vaikea mennä, koska muut saattavat tämän perusteella leimata opiskelijan. Turvallisen kouluympäristön luominen on koulun kaikkien aikuisten vastuulla. Yhteisistä pelisäännöistä pidetään kiinni Ryhmänohjaajan tunnit Hyvä ryhmähenki ei synny hetkessä ja se vaatii myös ylläpitoa. Ryhmänohjaajan tuntien pitää olla mukavaa yhdessä tekemistä, joissa voidaan avoimesti puhua kaikesta. Ryhmänohjaajan tunnit ovat jatkumoa ryhmäytymispäivälle. Ryhmänohjaajan ja opiskelijan väliset keskustelut Samat säännöt kuin työpaikoilla Oppilaitoksessa opetellaan työelämän pelisääntöjä. Työpaikkakiusaamiselle on nollatoleranssi, niin pitää olla myös koulukiusaamisen kohdalla. Ei syrjiville normeille yhdenvertainen oppilaitos Yhteisesti sovituista säännöistä on pidettävä kiinni. Pelisäännöt pitää olla osa kouluarkea ja säännöt pitää olla koko ajan kaikkien nähtävillä. Tasaisin väliajoin pidetyt ryhmänohjaajan ja opiskelijan väliset keskustelut tukevat luottamussuhteen syntymistä. Keskustelujen yhteydessä vaikeista tilanteista koulussa tai omassa ryhmässä voi helpommin kertoa. Myös ryhmänohjaaja saa paremmin käsityksen siitä miten opiskelijat voivat. Oletukset opiskelijan sukupuolen ilmaisusta, ihonväristä tai luokkataustasta vaikuttavat opiskelijan kokemuksiin oppimisympäristön turvallisuudesta. Jokainen ansaitsee tulla kohdatuksi omana itsenään. Opettajan rooli ryhmän vetäjänä Uskalla puuttua, sanoa, ohjeistaa ja opastaa. Ryhmässä opettajalla on auktoriteetti. Ryhmäytymispäivät Ryhmäytymispäivä opintojen alkaessa on yksi ensimmäisistä askelista hyvän ryhmähengen rakentamiseen. Siksi onkin tärkeää, että ryhmäytymispäivä on heti lukuvuoden alussa. Jatkavat opiskelijaryhmät tarvitsevat myös ryhmäytymispäivää lukuvuosien alussa. Ryhmätyöt Ryhmien ja parien jakaminen pitää suorittaa pääsääntöisesti opettajan toimesta käyttäen vaihtelevia menetelmiä. Tällöin kukaan ei jää ulkopuolelle. Tutorit mukaan Vaikka oppilaitoksessa on paljon turvallisia aikuisia, joiden puoleen voi kääntyä, on joskus helpompi kertoa omista huolista samanikäiselle nuorelle. Tutortoiminnan tärkeimmäksi tehtäväksi pitää nostaa koulukiusaamisen ennaltaehkäisy. Kiusaaminen jättää ikuiset arvet. Miten sinä puutut? Työpajan ohjaajana tehtäväni oli kirjoittaa puhtaaksi työpajassa nousseet ideat ja kirjoittaa ne esitejulisteen muotoon. Aktiiviset opiskelijat suunnittelivat esitteen otsikkoa myöten. Puhtaaksi kirjoitetut tekstit ja esitteen ulkoasu olivat vielä ennen painoon menoa kommenteilla kiusaamisen ehkäisy työryhmällä, johon kuuluu sekä opiskelijoita, että oppilaitoksen henkilökuntaa. Opiskelijoilta henkilökunnalle 55

56 KOULURAUHA JA HYVINVOINTI VIRTAA KOULURAUHASTA Marja Riitta Lygdman Koulurauha -ohjelman tavoitteena on rakentaa psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti turvallinen koulupäivä ja kouluvuosi. Keskeistä on oppilaiden osallisuus koulurauhan rakentamiseen. Päämääränä on edistää koulun yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä. Tavoitteina on, ettei ketään kiusattaisi, ettei kukaan jäisi yksin ja jokainen oppilas voisi kokea olevansa oman kouluyhteisönsä tärkeä ja hyväksytty jäsen. ( Koulurauha on julistettu peruskouluissa jo vuodesta 1990 lähtien. Koulurauhaohjelmaa koordinoi Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). Omnian ammattiopistossa käynnistettiin yhteistyö MLL:n kanssa ja sitä kautta saatiin idea julistaa koulurauha myös toisen asteen oppilaitoksessa. Omnia oli toisen asteen oppilaitoksista ensimmäinen, jossa koulurauha julistettiin. Koulurauhalla oli selkeä linkitys opiskelijahallituksen ja hankkeen yhteiseen Stop kiusaamiselle -kampanjaan. Syksyllä 2013 Omnian ammattiopiston ryhmänedustajat ja ryhmänohjaajat saivat tehtävän. Jokaiseen opetusryhmään tuli luoda omat ryhmän säännöt. Ryhmänedustajat toivat oman ryhmänsä säännöt mukaan toimipisteiden ryhmänedustajakokoukseen. Näiden sääntöjen pohjalta lähdettiin kokouksessa luomaan toimipisteen sääntöjä. Toimipisteen säännöt olivat koulurauhajulistuksen perusta. Jokainen toimipiste sai toteuttaa koulurauhajulistuksen heille sopimalla tavalla. Osassa toimipisteistä järjestettiin yhteinen juhla, osassa julistus luettiin keskusradiosta ja Suomenojan toimipisteessä se piirrettiin betoniseinään. Koulurauha julistettiin viikolla 40, joka on ammatillisessa koulutuksessa valtakunnallinen hyvinvointiviikko. Media-assistenttiopiskelijat tekivät julisteen, joka oli esillä koko lukuvuoden ajan. 56 Koulurauha ja hyvinvointi virtaa

57 Koulurauha ja hyvinvointi virtaa 57

58 KOULURAUHAN JULISTUS JA HYVINVOINTI VIRTAA -VIIKKO (40) OMNIAN AMMATTIOPISTOSSA Ulla-Maija Arminen (Lehtimäki 1 A) Paula Hardén (Lakela) AMISSÄÄTÖÖ yhdysopettajat Koulurauha Omnian ammattipistossa koulurauhan julistus toteutettiin syksyllä 2013 ensimmäisen kerran, peruskoulussa puolestaan koulurauha julistettiin jo 23. kerran. Koulurauhan julistuksen pohjana olivat opiskelijaryhmien luomat omat ryhmäsäännöt. Koulurauhannimikilpailun tuloksena Omniassa päädyttiin käyttämään nimitystä KouRa. Lakelasta Vili Gyllström ideoi nimen ja Milja Kemppinen julisteen visualisoinnin. Hyvinvointi virtaa -viikko Yksi Amissäätöö- hankkeen suurimmista tapahtumista oli syksyn 2013 Hyvinvointivirtaa -viikko. Viikon suunnittelu aloitettiin toimipisteissä jo syyskuun alussa. Ryhmänedustajien ja tutoreiden lisäksi suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat opiskelijahuoltoryhmät, opettajat, ulkopuoliset yhteistyökumppanit ja sponsorit. Kaksi esimerkkiä tapahtumaviikosta: Hyvinvointi virtaa -viikon tapahtumakalenteri LEHTIMÄKI A+B-talot Koko viikon ajan: Ravitsemusteema opiskelijaravintolassa Tarjoiltiin syksyn kotimaisia omenoita Koulurauhajulisteet ja yhteiset säännöt seinillä ympäri taloa Raportoitiin viikon tapahtumista ja kuvattiin niitä Maanantai KOULURAUHA julistettiin A-talon aulassa suomeksi ja in English Kylki kyljessä -räppi Opiskelijat musisoivat aulassa välitunneilla Lumenen ilmaisia näytteitä jaossa / Vaatemallisto HERSEC- RET -promo alennuskoodeja jaossa Omenoita tarjolla Tiistai Terveydenhoitajat mittasivat esimerkiksi kehon koostumusta, verenpainetta, jne Super ry jakoi hyvinvointiin liittyvää materiaalia 8-luokkalaiset vierailivat Omniassa Keskiviikko Rentoutusstudio liikuntasalissa Ilta-Sanomien lööppikisa v KOULURAUHA -julistekilpailu KOULURAUHA JULISTETAAN Torstai Valion edustaja jakoi ja maistatti opiskelijoiden kanssa VALIO PLUS -proteiinikaakaojuomia Opiskelijoiden kerhojen esittelyä: Tanssi-, sportti- ja kuviskerhot Perjantai Heinon Tukun maistiaisia Lumenen näytteitä ja Vaatemallisto HERSECRET- promo alennuskoodeja jaossa 58 Koulurauha ja hyvinvointi virtaa

59 TERVEELLISIÄ MAISTIAISIA JAOSSA OPISKELIJAT MAISTATTAMASSA VALION KAAKAOJUOMIA Hyvinvointi virtaa -viikon tapahtumakalenteri Lakela Koko viikon ajan: Ravitsemusteema ravintola Herkussa Tarjoiltiin syksyn kotimaisia omenoita ja muuta terveellistä Koulurauhajulisteet seinillä ympäri taloa Raportoitiin viikon tapahtumista ja kuvattiin niitä Maanantai Koulurauharäppi Poistumisharjoitus ja ohjattu ulkoliikuntatapahtuma Koulurauhan julistus keskusradion kautta Kirpputori Tiistai Tupakointivihkosten jako Välituntimusiikkia Keskiviikko Koulurauha Lööppikisa Opiskelijoiden lauluesityksiä Mensan toiminnan esittely ja arpajaiset HYVINVOINTIALUE PÄÄSY SALLITTU Torstai 3.10 Omnian kerhotoiminnan esittely Taukoliikuntaa Perjantai Kännilasitestit ja häkämittaukset Välituntimusiikkia KOULURAUHAJULISTE Koulurauha ja hyvinvointi virtaa 59

60 OPISKELIJAT MUSISOIVAT KERHOJEN ESITTELYÄ Omniassa toteutettu valtakunnallinen Hyvinvointivirtaa - viikko onnistui erinomaisesti. Hyvät kokemukset ja eri tahoilta tulleet positiiviset palautteet innostavat teemaviikon suunnittelua ja järjestämistä tulevinakin vuosina. Opiskelijat ja henkilökunta kokivat Hyvinvointivirtaa - viikon lisänneen kouluviihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Haasteelliseksi koettiin kuitenkin se, että vastuu viikon toteutuksesta jäi liian harvojen kannettavaksi. Jatkossa aktiivisia toimijoita tarvitaan lisää. HÄKÄMITTAUS OPISKELIJAT OHJASIVAT TAUKOLIIKUNTAA 60 Koulurauha ja hyvinvointi virtaa

61 YHTEISÖPEDAGOGIT OMNIASSA MUKANA SÄÄTÄMÄSSÄ HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU AMISSÄÄTÖÖ-HANKKEESSA Juha Makkonen, Koulutuspäällikkö Humanistinen ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu (myöh. Humak) päätti maaliskuussa 2013 solmia yhteistyösopimuksen, jolla päätettiin lähteä mukaan Amissäätöö-hankkeeseen. Sopimuksessa sovittiin, että hankkeen aikana tehdään yhteistyötä usealla eri tavalla. Hanke muun muassa tarjoaisi harjoittelupaikkoja 1. ja 2. vuoden opiskelijoille, pidempiä harjoitteluja, jotka mahdollistaisivat opiskelijoiden osallistumisen hankkeen kehittämistyöhön sekä osallistumismahdollisuuden hankkeen ohjausryhmässä. Mukaan Humakista lähti Nurmijärven kampus, jossa koulutetaan yhteisöpedagogeja. Yhteisöpedagogeja koulutetaan Humanistisen ammattikorkeakoulun kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa. Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia ja uudistumiskykyisiä pedagogisia osaajia ja yhteiskuntakriittisiä toimijoita kansalaistoiminnan ja järjestö- ja nuorisotyön moninaisille työkentille. Koulutus antaa ja tukee valmiuksia toimia alan ohjaus-, kasvatus-, koulutus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä. Humakin puolesta mielenkiintoa lähteä mukaan hankkeeseen ammatillisen oppilaitoksen kanssa lisäsi viime vuosina kasvanut kiinnostus koulun ja nuorisotyön yhteistyöhön. Humakissa on tehty tutkimusta koulujen ja nuorisotyön suhteesta, opiskelijat ovat tehneet harjoitteluja, kehittämisprojekteja ja opinnäytetöitä kouluissa tehtävästä nuorisotyöstä ja Humak lisäksi on tarjonnut Nuorisotyö koulussa - Yhteisöllisen pedagogiikan erikoistumisopintoja. Nämä opinnot on suunniteltu työelämässä toimiville nuorisotyöntekijöille ja muille lähialojen ammattilaisille, jotka tällä hetkellä toimivat tai tulevat toimimaan monialaisessa yhteistyössä koulussa. Amissäätöö-hankkeen alettua tehtiin ensimmäisiä tarkempia suunnitelmia yhteistyöstä syksyllä Omnian aloittaneiden opiskelijoiden tutustumispäivissä kahdessa päivässä oli mukana myös Humakin sosiaalisen vahvistamisen -opintojakson opiskelijaryhmä, joka teetti opiskelijoilla toiminnallisia harjoituksia. Lisäksi ryhmä osallistui Leppävaaran ja Kirkkokadun ryhmänedustajien ryhmäyttämiseen ja Hyvinvointi virtaa -viikkoon. Hyvin alkanut yhteistyö innosti miettimään työharjoitteluja ja opinnäytetöitä. Sanni Soittilan opinnäytetyö Omnian kouluvaikuttamisen aktivointi ryhmänedustajien näkemyksiä valmistui joulukuussa Opinnäytetyössä tutkittiin Omnian oppilaskuntatoiminnan aktivoimista nuorten näkökulmasta. Ryhmänedustajien kokemukset ja asenteet vaikuttamisesta olivat keskeisessä roolissa. Tavoitteena oli luoda puitteet opiskelijoiden vaikuttamisen mallille heidän omasta näkökulmastaan. Se tehtiin selvittämällä nuorten omia kehittämisideoita ja mielipiteitä. Ryhmänedustajien vastausten pohjalta voidaan päätellä, että suurimpia kehittämisen kohtia olivat opettajien asenteet oppilaskuntatoimintaan, tiedonkulku ja yhteisöllisyyden tarve. Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden järjestämä ryhmäytyspäivä koettiin erittäin hyvänä, ja kyselyssä tuli muutenkin ilmi yhteisöllisyyden Yhteisöpedagogit Omniassa 61

62 ja ryhmähengen tarve. Soittilan mukaan ryhmänedustajuutta ja oppilaskuntatoimintaa ohjaavien opettajien aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää, ja heidän aktiivisuuttaan tukisivat parhaiten vertaistapaamiset ja esimies, jolla olisi resursseja toimia oppilaskunnan etujen mukaisesti. Yksi tutustumispäivissä mukana olleista Humakin opiskelijoista Ville Uurainen aloitti harjoittelunsa Omnian Leppävaaran toimipisteessä vuoden 2012 alussa. Osana harjoitteluaan Uurainen toteutti kehittämisprojektin, jonka päämuutostavoite oli nuorten motivaation ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Konkreettiset tavoitteet olivat nuorten säännöllisen koulussa käynnin lisääminen, koulusta poisputoavien oppilaiden määrän vähentäminen, nuorten kasvava motivaatio koulun käyntiin, luokkien yhteishengen kohottaminen sekä työskentelyrauhan parantaminen. Kaikkein tärkeimmiksi ja ehkä helpoiten seurattaviksi tavoitteiksi osoittautuivat oppimismotivaatioon ja työskentelyrauhaan liittyvät tavoitteet. Lopputuotoksena Uuraiselta saatiin Opettajan käsikirja: Kuinka vaikuttaa luokkailmapiiriin ja oppilaiden motivaatioon. Ville Uurainen teki myös opinnäytetyönsä Amissäätöö-hankkeelle. Opinnäytetyön nimi oli Otetaan koppi niistä jotka on putoamassa : Etsivänä koulunuorisotyöntekijänä ammattiopistossa. Yksi Uuraisen työn johtopäätöksistä oli se, että etsivä koulunuorisotyö yrittää vastata koulupudokkuuteen liittyviin ongelmiin, mutta ei pysty menemään yhteen pudokkuuden syistä eli siihen, että opiskelijat eivät viihdy koulussa. Tehokas työmuoto voisi Uuraisen mukaan olla sellainen, jossa oppilaitoksissa olisi sekä etsiviä koulunuorisotyöntekijöitä että sellaisia nuorisotyöntekijöitä, joiden työtehtäviin kuuluisi oppilaitoksen yhteisöllisyyteen ja viihtyvyyteen panostaminen. Opiskelijoiden viihtymiseen liittyi Jenni Aaltosen keväällä Yhteisöpedagogit Omniassa

63 tekemä kehittämisprojekti, jossa suunniteltiin ja toteutettiin Omnian Leppävaaran toimipisteeseen opiskelijoiden oma opiskelijatila. Tila suunniteltiin ensisijaisesti opiskelijoiden käytössä olevaksi vapaa-ajanvietto- ja kokouspaikaksi, jonka opettajat voisivat varata tilan ollessa vapaana. Itse tilan toteuttamisen lisäksi projektin tavoitteina olivat nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja toiminnan jatkuvuus. Tila päästiin avaamaan syksyllä Opiskelija Anna Westerlund aloitti harjoittelunsa Amissäätöö-hankkeessa syksyllä Westerlundin kehittämisprojektin tavoitteena oli ryhmäyttää Omnian opiskelija-aktiivit entistä tiiviimmäksi porukaksi ja herättää keskustelua opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä. Tavoitteena oli lisäksi tutustuttaa uudet aktiivitoiminnasta kiinnostuneet jo olemassa olevaan aktiiviporukkaan ja luoda mahdollisuudet opiskelijoiden keskinäiselle verkostoitumiselle. Keskeisenä välineenä ryhmäytymiselle toimi erillinen ryhmäytyspäivä. Päivän aikana opiskelijoille tulivat tutuiksi helpot tutustuttamisharjoitteet, ja he saivat mukaansa ryhmäytyspäivän pohjalta kootun menetelmäpaketin, jota he voisivat itse hyödyntää aktiivitoiminnassa mukana ollessaan tai myöhemmin työelämässä toimiessaan. Projektista jäi Amissäätöö-hankkeelle ryhmäytyspäivän ohjaajan paketti -mallinnus, jonka pohjalta samanlainen päivä olisi helppoa toteuttaa tulevaisuudessakin. Westerlund jatkoi opinnäytetyössään opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksien pohdintaa. Opinnäytetyössä kartoitettiin aktiivitoiminnassa olevien opiskelijoiden ja vaikuttamistoimintaa ohjaavan henkilökunnan ajatuksia vaikuttamistoiminnan nykyisestä tasosta Omnian ammattiopistossa sekä pohdittiin vaikuttamistoiminnan haasteita ja mahdollisuuksia Omniassa. Tavoitteena oli etsiä myös väyliä, joiden kautta hiljaistenkin opiskelijoiden ääni saataisiin kuuluviin. Johtopäätöksissä todettiin, että opiskelijoiden ja henkilökunnan ajatukset siitä, mihin opiskelijoiden on koulussa mahdollista vaikuttaa, ovat melko hyvin linjassa keskenään. Opiskelijoiden vaikuttamistoiminnan kehityskohteita Omniassa olivat vaikuttamistoimintaa koskeva tiedonpuute, yleisemmät tiedotuksen ongelmat, opettajakunnan asenteiden muuttaminen opiskelijoiden aktiivisuutta kannustavampaan suuntaan, matalan kynnyksen vaikuttamisväylien suunnitteleminen ja toteutus sekä toimintaa ohjaavan henkilökunnan resurssien lisääminen. Opiskelijoilla oli tarve tarkentaa sitä, minkälaista työmäärää ja sitoutumista minkäkin tasoinen vaikuttaminen vaatisi opiskelijalta itseltään. Vaikuttamistoiminnan mahdollisuuksia Omniassa todettiin olevan runsaasti ja sekä vaikuttamistoimintaa ohjaava henkilökunta että opiskelijat itse olivat hyvin tuotteliaita ideoimaan toimintaa. Omnian Kirkkokadun toimipisteessä järjestettiin Amissäätöö-hankkeeseen liittyvä katusählyturnaus, jonka ympärille koottiin myös muunlaista liikunnallista ja toiminnallista aktiviteettia. Humakin liikuntakasvatukseen suuntautuneet yhteisöpedagogiopiskelijat vastasivat isolta osin sählyturnauksen tuomaroinnista ja liikunta-aktiviteettien järjestämisestä. Päivä antoi Humakin opiskelijoille hienon mahdollisuuden nähdä millaisia mahdollisuuksia liikunnalla on yleisen opiskelija-aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen. Humakin Nurmijärven aikuiskoulutusryhmästä löytyi myös yksi Amissäätöö-hankkeeseen kiinnittynyt opiskelija. Silla Kakkola teki hankkeessa harjoittelun, johon kuului muun muassa tutorkoulutuksen järjestäminen ja opinnäytetyö. Aiheena Kakkolan opinnäytetyössä oli yleisellä tasolla osallisuuden edistämisen haasteet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Erityisenä tarkastelun kohteena Kakkolan työssä oli nuorten miesten näkökulma osallisuuteen. Lähtökohtana opinnäytetyössä oli käytetty vuoden 2014 alusta uudistunutta lakia ammatillisesta koulutuksesta, joka velvoittaa toisen asteen ammatilliset oppilaitokset edistämään kaikkien opiskelijoiden osallisuutta. Kakkolan yhtenä loppupäätelmänä oli se, että hanketyö ja osallisuuden edistäminen toisella asteella perustuu uusien näkökulmien ja toimintatapojen juurruttamiseen oppilaitosten arkeen. Humakin ja Omnian yhteistyö Amissäätöö-hankkeessa oli monilla tavoin hyvin antoisaa. Tuloksena oli onnistuneita kohtaamisia opiskelijoiden kanssa, hyviä opinnäytetöitä ja tuoreita menetelmiä tuottavia kehittämisprojekteja. Toivottavasti uudet ideat pystytään ottamaan käyttöön Omnian arjessa. Vaikka Humak ja Omnia ovat organisaatioina hyvin erilaisia, pystyttiin yhdessä tuottamaan onnistuneita asioita, jotka palvelivat Amissäätööhankkeen tavoitteita. Luottamus toisiin ja motivaatio yhteistyön toteuttamiseksi olivat tärkeitä tekijöitä rakennettaessa tapoja, joilla Humakin opiskelijoiden osaamista ja kehittämisotetta saatiin hankkeeseen mukaan. Oli hienoa nähdä miten tulevat nuorisotyön ammattilaiset saivat onnistumisen kokemuksia aidossa työskentely-ympäristössä. Lähteinä käytetyt Sanni Soittilan, Ville Uuraisen, Anna Westerlundin ja Silla Kakkolan opinnäytetyöt löytyvät ammattikorkeakoulujen julkaisuarkistosta, johon on koottu myös Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt. Yhteisöpedagogit Omniassa 63

64 IHAN TURHA KYSELY! OSALLISUUDEN EDISTÄMISEN HAASTEET TOISEN ASTEEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Silla Kakkola, yhteisöpedagogi Tein yhteisöpedagogiopintojeni opinnäytetyön Amissäätööhankkeelle. Opinnäytetyö pureutuu osallisuustoiminnan haasteisiin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Tilaajana toimi hiljattain päättynyt Amissäätöö-hanke, jonka tavoitteena on ollut saada opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä lisääntymään ja vakiintumaan Omnian ammattiopistossa. Opinnäytetyö tarjoaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja demokratiaan nojaavan tietoperustan osallisuudesta, yhteisötyön sekä demokratiakasvatuksen merkityksestä osallisuuden tunteen kokemiseksi ja sen edistämiseksi. Erityisenä tarkastelun kohteena on nuorten miesten näkökulma osallisuuteen. Lähtökohtana opinnäytetyössä on käytetty vuoden 2014 alusta uudistunutta lakia ammatillisesta koulutuksesta, joka velvoittaa toisen asteen ammatilliset oppilaitokset edistämään kaikkien opiskelijoiden osallisuutta. Aineisto on kerätty Omnian ammattiopiston Leppävaaran toimipisteen tekniikan alan opiskelijoilta kyselytutkimuksella ja siihen on tuotu Amissäätöö-hankkeessa työskennelleiden projektipäällikön ja projektiasiantuntijan henkilöstönäkökulmaa parihaastattelulla. Julkisuudessa poliittisten päättäjien ja nuorisoalan ammattilaisten käymä keskustelu sekä vuoden 2013 Nuorisobarometri nivoo opinnäytetyön vahvasti tähän hetkeen ja pinnalla oleviin nuorten aktiivisuudesta heränneisiin kysymyksiin. Opinnäytetyön johtopäätökset ja osallisuustoiminnan toimintamalli on vapaasti hyödynnettävissä osallisuustoiminnan kehittämisessä ja osallisuuteen tähtäävässä hanketyössä erityisesti toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Opinnäytetyön tarkoituksena on myös herättää ajatuksia oman toimintansa kriittiseen arviointiin ja kannustaa kehityskohteiden esille tuomiseen. Amissäätöö-hanke on luonut mainion näköalapaikan yhteisöpedagogiopiskelijoille tutustua osallisuuden edistämisen haasteisiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen arjessa. Hankkeen aikana on tehty paljon hyvää työtä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi ja heidän äänen kuuluviin saamiseksi. Opinnäytetyöni on luettavissa kokonaisuudessaan theseus.fi/handle/10024/ Yhteisöpedagogit Omniassa

65 HUMAK YHTEISTYÖSTÄ Päivi Saari Avainsanat: Yhteisöpedagogiopiskelijat työharjoittelussa Omnian ammattiopistossa ja hankkeessa Kuvaus: Tarjotaan työharjoittelupaikkoja eri opiskeluvaiheessa oleville, Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Ammattiopisto tarjoaa aidon työharjoittelupaikan kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmalle. Jakson aikana opiskelijan on mahdollista tehdä opinnäyte- ja erilaisia projektitöitä ja näin osoittaa osaamistaan. Tutkimustyö on erityisesti osa hanketyötä. Käytännön ihmissuhdetaitoja voi kehittää sekä opiskelijaryhmien (tutorien, opiskelijahallituksen ja/tai ryhmänedustajat) koulutuksien suunnittelussa ja toteutuksessa että yksittäisiä ammattiopiston opiskelijoita ohjatessa sekä oppimista tukevaa apua annettaessa. Jakson aikana harjoittelijalle tarjotaan mahdollisuus olla osa työyhteisöä ja näin harjoitella työelämänvalmiuksia. Työharjoittelu voi kestää muutamasta viikosta useampaan kuukauteen. Jakson sisällöt, tavoitteet ja muu käytäntö määritellään harjoittelusopimuksessa, joka tehdään yhdessä amk:n opintojakson vastaavan, työpaikkaohjaajan (opetus-, ohjaus tai projektihenkilöstöä) ja työharjoittelijan kanssa. Työharjoittelun aikana opiskelija saa perehdytyksen ammattiopiston hallintoon, arvoihin ja toiminta-ajatukseen sekä eri toimipisteiden koulutusaloihin, ammattiopiston opiskelijoihin ja muihin merkityksellisiin erityispiirteisiin. Hänelle osoitetaan työpiste/-tila. Ammattiopisto tarjoaa lounaan arkisin. Harjoittelujaksosta ei makseta palkkaa. Työharjoittelija sitoutuu vaitiolovelvollisuuteen sekä muihin ammattiopiston ohjeisiin ja sääntöihin. Hän sitoutuu tekemään yhdessä sovitut selvitykset harjoittelujaksostaan. Jakson aikana tehty materiaali on oppilaitoksien ja projektin käytettävissä harjoittelujakson loputtua. Resurssit: Valmistelevia neuvotteluja - amk:ssa sisäiset neuvottelut, että tällaiset työharjoittelut, ovat mahdollisia - amk:ssa mainostettava harjoittelumahdollisuutta (amk:n oma /kouluttaja tai ammattiopiston / hankkeen edustaja/ työharjoittelussa jo olleet) - amk:n -ammattiopisto/ hankkeen edustajien väliset neuvottelut siitä mitä työharjoittelijalle jakson aikana voidaan tarjota (tarkistetaan, että jaksolle asetut tavoitteet, sisällöt yms. on ylipäätään mahdollista saavuttaa) - mikäli amk-opiskelijalla on itsellään joku toisen asteen koulutus pohjalla, voi se olla hyödyksi harjoittelua suunniteltaessa (kannattaa huomioida) ANNA WESTERLUND Työpaikkaohjaus - työharjoitteluun aikova tapaa työpaikkaohjaajan ennen kuin tekee päätöksen jakson aloittamisesta - työharjoittelusopimus tehdään yhdessä, paikalla työharjoitteluun tuleva opiskelija, opintojakson vastaava ja työpaikkaohjaaja + tarvittaessa tämän esimies. Sopimukseen sitoutuvat kaikki. - työpaikkaohjaaja sitoutuu perehdyttämään, ohjaamaan ja tukemaan harjoittelijaa sekä antamaan palautetta harjoit- Yhteisöpedagogit Omniassa 65

66 telujakson aikana - työpaikkaohjaajana voi toimia opiskelijahuoltoryhmän, opetuksen tai hankepalvelujen edustaja, riippuen jakson tavoitteista / sisällöstä - työpaikkaohjaajalla tulee olla riittävästi varattu aikaa ohjaustilanteita varten, erityisesti jakson alkuvaiheessa tämä on tärkeää - työpaikkaohjaajan tulee antaa jatkuvaa palautetta, jotta harjoittelija tietää kehittyvänsä oikeaan suuntaan ja ylipäätään hänen on mahdollista suoriutua sovitusti opintojaksosta Juurtuminen ja kehittämisideat: Hankkeen aikana on käynnistetty yhteistyö, joka on palautteen perusteella osoittautunut hyväksi käytännöksi. Monialainen osaajajoukko voi varmistaa tulevaisuudessa ammattiopiston opiskelijoiden tueksi kehitetyn toimivan yhteisön. Hankkeen kokemukset erilaisista harjoittelujaksoista, harjoittelijoista ja jakson aikana koetuista käytännöistä, ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että yhteisöpedagogeille on tilausta ammattiopistomaailmassa. Ammattiopiston hyvin heterogeeninen opiskelijajoukko tarvitsee ammatillisten taitojen oppimisen lisäksi apua ja tukea arkeen. Tukea, jota välttämättä opettaja- ja opiskelijahuollon henkilöstöllä ei välttämättä ole aikaa / kykyä antaa. Harjoittelujaksojen kehittämisen lisäksi on tarvetta ja järkevää miettiä yhteisöpedagogien ammattikunnan palkkaamista ammattiopistoihin mm. lakimuutosten toteuttamiseksi ja nuorisotakuun toteutumisen varmistamiseksi. 66 Yhteisöpedagogit Omniassa

67 OPISKELIJOIDEN TILAN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Otteita Jenni Aaltosen projektiraportista Omnian opiskelijatila Kehittämisprojekti toteutettiin koulutuskuntayhtymä Omnian Leppävaaran toimipisteessä Espoossa. Projektia edeltävässä Sosiaalisten käytäntöjen kehittäminen - harjoittelussani tuli ilmi, että sekä merkonomiopiskelijoiden että opettajien taholta toivotaan opiskelijoille omaa tilaa. Opiskelijat olivat tyytymättömiä siihen, että väli- ja hyppytunneilla voi viettää aikaa vain käytävillä tai ruokalassa kun taas opettajat ja osa muusta koulun henkilökunnasta olivat tyytymättömiä käytävillä ja ruokalassa aikaa viettäviin nuoriin eli ajanvieton seurauksena syntyvään meteliin ja epäsiisteyteen. Syksyllä 2011 Amissäätöö-hanke keräsi opiskelijoilta kehittämisideoita koulun viihtyvyyden parantamiseksi. Opiskelijat toivoivat omaa tilaa, jossa voisivat rauhassa viettää aikaa esimerkiksi musiikkia kuunnellen tai televisiota katsellen. Myöhemmin tuli myös ilmi että Omnian Leppävaaran ryhmänedustajilla ei ole enää heille osoitettua tilaa, jossa he voisivat pitää kokouksiaan tai säilyttää papereitaan ja muita tavaroitaan. Myös Omnian opiskelijahallitus toivoi paikkaa, jossa kokoontua kun he ovat kutsuttuna koolle Leppävaaran toimipisteeseen. Olin myös itse HUMAKin kautta mukana syksyllä 2011 ryhmäyttämässä Omnian ryhmänedustajia ja idea opiskelijatilasta tuntui sopivalta kehittämisprojektikseni. Projekti aloitettiin tekemällä kierros Omnian Leppävaaran eri osastoille, missä kyselimme projektiohjaajani kanssa nuorten ajatuksia ja ideoita tulevalle opiskelijatilalle. Seuraavalla viikolla järjestettiin Leppävaaran ryhmänedustajien ideointikokous, josta muutama aktiivinen opiskelija lähtikin innolla mukaan projektiin. Näiden opiskelijapoikien kanssa suunnittelimme huoneen sisustusta, värimaailmaa ja maalasimme seinät. Opiskelijat osallistuivat alusta loppuun kaikkeen opiskelijatilaan liittyvään suunnitteluun, toteutukseen ja käytännön asioihin, kuten maalitarvikkeiden hakuun ja huonekalujen valitsemiseen. Opiskelijatilaa maalatessa oli hyvää aikaa keskustella huoneen muista sisustamisideoista sekä tulevan toiminnan käynnistämisestä opiskelijoiden kanssa. Lisää ideoita kerättiin myös ns. motivaatiotunneilla, joita pidin merkonomiopiskelijoille. Tunneilla keskusteltiin opiskelumotivaatioon liittyvistä tekijöistä ja kerättiin uusia viihtyvyyden edistämisideoita. Projektisuunnitelman alustavan aikataulun mukaan opiskelijatilan tuli olla valmis toukokuun 2012 lopussa. Projekti olikin edennyt tasaisella vauhdilla toukokuuhun asti, mutta kalusteiden hankkiminen ei onnistunut, koska rahoitusta (Omniasta) emme ehtineet saamaan. Rahoitus oli kuitenkin varmistunut, mutta kalustehankintoja ei ehtinyt ennen kevätlukukauden loppua tekemään. Amissäätöö-hanke jatkoi projektia syksyllä 2012, jolloin tilaan hankittiin kalusteet (jotka jo alustavasti valittiin keväällä), tila avattiin opiskelijoille ja toiminta käynnistettiin. Yhteisöpedagogit Omniassa 67

68 LOPUKSI OSALLISUUTTA JA YHDESSÄ TEKEMISTÄ - AMISSÄÄTÖÖ PÄÄTÖSSEMINAARI DIPOLISSA Marja Yli-Kerttula ja Emilia Epäilys, Omnian ammattiopisto opiskelijatoiminnan yhdyshenkilöt Espoon omnialaiset, Porvoon amistolaiset ja Oulun osaolaiset pitivät runsaan kutsuvierasjoukon kanssa Amissäätöö-projektin päätösseminaarin torstaina Otaniemen Dipolissa. Seminaarissa kuultiin, nähtiin ja keskusteltiin projektin tehtäväalueista ja saavutuksista: opiskelijoiden osallisuudesta ja sen lisäämisestä, hyvinvoinnista ja kiusaamisen estämisestä ja tietenkin tulevaisuuden opiskelijatoiminnasta. OPH:n edustaja Mikko Hytönen kertoi, että Opetushallituksessa on 26 samankaltaista projektia, mutta vain Amissäätöö-projektissa opiskelijat ovat aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa hyviä käytänteitä. Se oli hänen mielestään todella hieno saavutus ja merkille pantava asia tulevia projekteja silmällä pitäen. Päivän ohjelmassa esiteltiin opiskelijahallituksen- ja ryhmänedustajatoimintaa, koulurauhakampanjaa, liikuntatutor- ja aktiivipolkutehtäviä, opiskelijavaikuttamista yleensä, projektille tehdyt Humakin 2 opinnäytetyötä sekä koosteita Amiston ja Osao:n musikaaleista. Puhepitoisten ohjelmien lomassa kuultiin opiskelijaesityksiä, joita esittivät Milja Kemppinen, Miro Kotonen, Asha Nabulime, Jonathan Nikander, Pyry Hartman ja kumppanit sekä Janette Fellman. Asha Nabulimen johdolla seminaariväki sai osallistua vauhdikkaaseen zumbaan. Loppupuheenvuoroissa Omnian vs. rehtori Maija Aaltola ja Amiston toimipistejohtaja Merja Jämsén kertoivat jatkavansa hankkeen esille nostamaa aktiivista opiskelijatoimintaa ja nyt jo lakiinkin pohjautuvaa opiskelijan osallisuutta oppilaitoksessa. 68 Lopuksi

69 OPISKELIJAN NÄKEMYS NELJÄ LÄÄKETTÄ KESKEYTTÄMISTÄ VASTAAN Katja Boxberg, Helsingin Sanomat Datanomiksi opiskelevan Markus Avoniuksen, 18, vinkit opintojen keskeyttämistä vastaan ovat yksinkertaisia. Espoon ammattiopisto Omniassa keskeyttämisiä vastaan kamppaillaan hyvällä menestyksellä, sanoo toista opiskeluvuottaan lopetteleva opiskelijahallituksen varapuheenjohtaja. Ainoastaan yksi luokkakaveri on lopettanut, ja hänkin vain vuodeksi työkiireiden vuoksi. 1. Kouluviihtyvyys. Koulussa on viihtyisät tilat, uudet laitteet ja hyvä ruoka. Omnia tarjoaa kaikille aamupuuron, joka maistuu monelle. Keväällä kouluun tilattiin biljardipöytä. 2. Monipuolisuus. Jos valinta ei tunnu omalta, linjaa voi vaihtaa. 3. Kuuntelu. Koulu kuuntelee ja huomioi myös opiskelijoiden toiveita. 4. Hyvät yhteydet työelämään. Jopa kolmannes opinnoista on työharjoittelua. Harjoittelu tuo työkokemusta ja avaa yhteydet työelämään. Avonius esimerkiksi on ollut Espanjassa toimivan suomalaisyrityksen it-tukena. MARKUS AVONIUS Lopuksi 69

70 LIITTEET Yhteistyössä: OPH, HUMAK, OSAO, Nuorten Akatemia 70 Liitteet

71 AIKA SÄÄTÖÖ!! mistä jeesii..? Yhteistyössä: OPH, HUMAK, OSAO, Nuorten Akatemia Osallisuus Yhteisöllisyys Vaikuttaminen Yhteistyö Mitä hyötyy...?? mulla olis idea.. Aktiivisuus Liitteet 71

72 LIITTEET Amissäätöö-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄSSÄ TOIMINEET Apulaisrehtori Tuija Ojanen, Omnian ammattiopisto, puheenjohtaja Apulaisrehtori Marjatta Laurinmäki, Omnian ammattiopisto, puheenjohtaja Vs. rehtori Maija Aaltola, Omnian ammattiopisto, varapuheenjohtaja Koulutuspäällikkö Oihonna Vilhu, Omnian ammattiopisto Lehtori Juha Makkonen, Humanistinen ammattikorkeakoulu (TKI-päällikkö Eeva Sinisalo-Juha) Kehittämisjohtaja Saija Niemelä-Pentti, Oulun seudun ammattiopisto OSAO Vs. Kehittämisjohtaja Vesa Pirilä, Oulun seudun ammattiopisto OSAO (Yksikön johtaja Seija Lehto) Pääsihteeri Olli-Pekka Koljonen, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry Järjestö- ja koulutussihteeri Laura Ylitalo, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry Toimipisteenjohtaja Merja Jämsén, Porvoon ammattiopisto Amisto (vt.apulaisrehtori Merja Parviainen) Projektipäällikkö Annakaisa Yletyinen, Nuorten akatemia (Koulutoiminnan päällikkö Anu Iivanainen) Opetusneuvos Juhani Pirttimäki, Opetushallitus, rahoittajan asiantuntijajäsen Erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo, Opetushallitus, rahoittajan asiantuntijajäsen Projektipäällikkö Marja Riitta Lygdman, Amissäätöö, InnoOmnia/Hankepalvelut, sihteeri Opiskelijajäseniä Porvoon ammattiopisto Amistosta ja Omnian ammattiopistosta Amissäätöö-hankkeessa toiminut henkilöstö Tomi Nevanperä, Amisto Tarja Hiltunen, Amisto Mikko Saksanen, SAKKI ry Emilia Epäilys, Opiskelijatoiminnan yhdyshenkilö Kirkkokatu Omnia Paula Hardén, Opiskelijatoiminnan yhdyshenkilö, Lakelankatu Omnia Tiina Kosonen, Opiskelijatoiminnan yhdyshenkilö Kirkkonummi ja Suomenoja Omnia Tiina Teräs, Opiskelijatoiminnan yhdyshenkilö Kirkkonummi ja Suomenoja Omnia Ulla-Maija Arminen, Opiskelijatoiminnan yhdyshenkilö Lehtimäki AB Omnia Päivi Jokiluhta, Opiskelijatoiminnan yhdyshenkilö Lehtimäki C Omnia Emilia Koljonen, Opiskelijatoiminnan yhdyshenkilö Lehtimäki C Omnia Pekka Oksanen, Opiskelijatoiminnan yhdyshenkilö Leppävaara Omnia Helena Kilvensalmi, Opiskelijatoiminnan yhdyshenkilö Lehtimäki A Omnia Sari Veijalainen, Opiskelijatoiminnan yhdyshenkilö Leppävaara Omnia Marja Yli-Kerttula, Opiskelijatoiminnan yhdyshenkilö Kirkkokatu Omnia Oihonna Vilhu, Opiskelijatoiminnan koordinaattori, Omnia Marko Leppinen, kirjastovirkailija, Omnia Annakaisa Yletyinen, Nuorten Akatemia Juha Niiranen, Humak Heli Laitila, Osao Arja Savolainen, Osao Matti Kuusela, Osao Anja Jussila, Osao Antti Puotiniemi, Osao Jessika Koret, Osao Arto Poussa, Osao Jaanamari Österman, Amissäätöö projektityöntekijä Omnia Päivi Saari, Amissäätöö projektiasiantuntija Omnia Marja-Leena Mäenpää, Amissäätöö talousvastaava Omnia Marja Riitta Lygdman, Amissäätöö projektipäällikkö Omnia Amissäätöö-hankkeessa toimineet opiskelijat Lukuisa joukko opiskelijoita Amistosta, Omniasta, Osaosta ja Humakista. Opiskelijahallitukset, ryhmänedustajat, tuutorit, erilaiset työryhmät ja tapahtumat Amissäätöö-hankkeessa työharjoittelussa / työssäoppimisessa Liisa Ahlroos, Omnia Sanni Soittila, Humak Ville Uurainen, Humak Jenni Aaltonen, Humak Anna Westerlund, Humak Silla Kakkola, Humak 72 Liitteet

73 LIITTEET välituntimusiikkia aulassa (Lehtimäki A) opiskelijatilan rakentaminen (Leppävaara) opiskelijahallituksen vaalit välituntitoimintaa, pelejä (Kirkkokatu) käsipyyhkeitä työsaliin (Suomenoja) Kiinnostuitko? Ota yhteyttä toimipisteesi Amissäätöö- yhdyshenkilöön tai Opiskelijahallitukseen ryhmäni ideat ja toiveet kuuluviin! mahdollisuus päästä vaikuttamaan Opiskelijahallitukseen saan opintoviikkoja vapaasti valittaviin opintoihin tapaan muiden ryhmien opiskelijaedustajia, saan uusia kavereita pääsen vaikuttamaan toimipaikan viihtyvyyteen, opiskeluun, toimintaan Omnia tutuksi! kokouskäytäntö ym. työelämätaidot tutuksi, hyöty työelämään saa kahvia ja pullaa Kiinnostuitko? Ota yhteyttä toimipisteesi Amissäätöö- yhdyshenkilöön tai Opiskelijahallitukseen Liitteet 73

74 LIITTEET OPISKELIJAKUNNAN OPAS ALKUSANAT Tämä opas on tehty opiskelijatoimikunnan hallituksen jäsenille ja hallitukseen haluaville tueksi ja muistilistaksi. Oppaaseen on koottu niin kaikki tehtävät hallitukselle kuin myös yksitellen nimikkeittäin lyhyesti ja selkeästi. Opiskelijatoimikunta valvoo opiskelijoiden etua ja toimii omassa yksikössä yhteistyössä opiskelijatoiminnan koordinaattoreiden, tutoreiden ja liikuntatutoreiden kanssa sekä OSAOn muiden yksiköiden edellä mainittujen toimijoiden kanssa. Opiskelijakuntatoiminnan tarkoituksena on kehittää opiskelua, luoda viihtyisää ja avointa opiskeluilmapiiriä sekä tukea harrastus-, kulttuuri- ja virkistystoimintaa eli viedä opiskelijoiden mielipiteitä ja toiveita eteenpäin koulunkäyntiin liittyen ja olla mukana järjestämässä tapahtumia ym. virkistystoimintaa OSAOn opiskelijoille. Opiskelijakuntatoiminnan on tarkoitus edistää yhteisöllisyyttä koko OSAOssa. Ajatusmallina on Yksi OSAO, jossa ei olisi erillisiä yksiköitä vaan kaikki toimisivat yhteistyössä keskenään. LAISSA SÄÄDETTY Opiskelijoiden mielipiteiden kuuleminen on lakiin kirjattu: opiskelijoilla on oikeus tulla kuuluksi ja osallistua koulutuksen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämiseen. LAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA Opiskelijoiden kuuleminen Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Oppilaskunta Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa 36 :ssä säädetyissä asioissa. Ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlexin sivuilta. NUORISOLAKI Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. 74 Liitteet

75 OPISKELIJAKUNTATOIMINTA OSAOSSA Jokainen voi olla opiskelijakunta-aktiivi Kaikki voivat osallistua opiskelijakunnan hallituksen toimintaan. Kun olet kiinnostunut opiskelijoiden asioista ja hyvinvoinnista ja haluat olla aktiivisesti mukana päätöksien teossa, olet selvästi aktiiviainesta! Vain osallistumalla voi vaikuttaa Opiskelijakunnan hallituksen jäsenenä voi osallistua kokouksiin, joissa päätetään ja tehdään aloitteita opiskelijoiden asioista. Voit esimerkiksi olla mukana erilaisten tapahtumien ja reissujen järjestämisessä ja vaikuttaa yksikön toimintaan ja sitä kautta myös opiskelijoiden hyvinvointiin. Osallistumalla aktiivisesti kokouksiin ja päätöksien tekoon voit ansaita itsellesi opintoviikkoja. Myös ahkera kirjallinen osallistuminen lasketaan (päiväkirja, pöytäkirjat, jne.). Opiskelijakunnan hallitus ja tehtävät Jokaisella yhdistyksellä tulee olla hallitus, jonka tehtävä on edustaa yhdistystä ja toteuttaa kokouksissa tehtyjä päätöksiä. Hallituksella on oltava vähintään kolme jäsentä. Jäsenillä on eri nimikkeet ja tehtävät niin hallituksessa kuin kokouksissa: Puheenjohtaja (pj.) ja varapuheenjohtaja (vpj.) Tehtävät hallituksessa: Tehtävät kokouksessa: osallistujien kanssa ja valvoo että niitä noudatetaan Varapuheenjohtaja johtaa ja vastaa puheenjohtajan tehtävistä varsinaisen puheenjohtajan ollessa estynyt. Sihteeri Tehtävät hallituksessa: Tehtävät kokouksessa: kokouskutsun liitteineen tarvittavista välineistä sekä mahdollisista tarjoiluista nopeasti kokouksen jälkeen ja toimittaa sen liitteineen allekirjoitettavaksi Taloudenhoitaja hoitaa opiskelijakunnan maksuliikenteen ja kirjanpidon Ääntenlaskijat Tehtävänä äänestyksessä ja vaaleissa jakaa, kerätä, lajitella ja laskea äänestysliput sekä ilmoittaa tulos puheenjohtajalle. Ääntenlaskijoita valitaan vähintään kaksi, jotta äänestystulos saadaan varmennettua. Pöytäkirjantarkastajat Kun puheenjohtaja ja sihteeri ovat tarkastaneet ja varmentaneet kokouksen pöytäkirjan omalla allekirjoituksellaan, se täytyy vielä tarkastaa uudelleen. Tähän valitaan kaksi kokousvirkailijaa, jotka toteavat pöytäkirjan oikeellisuuden ja varmentavat sen omalla allekirjoituksellaan. Liitteet 75

76 Yhteistyö yhdistää OSAOlle yhteisöllisyys on tärkeää. Meillä on monta yksikköä ympäri Oulua ja muualla Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjoisin yksikkö sijaitsee Taivalkoskella, mutta olemme silti kaikki yhteistyössä keskenämme. Haluamme luoda kuvan yhdestä OSAOsta erillisten yksiköiden sijaan. Jokaisella yksiköllä on oma opiskelijakunnan hallitus, joka tekee yhteistyötä muiden yksiköiden hallituksien kanssa. Myös jokaisessa yksikössä on hallitukselle nimetty oma tukihenkilönsä, opiskelijatoiminnan koordinaattori. Koordinaattori auttaa ja tukee opiskelijakuntia toiminnassa. Koordinaattoreiden tehtäviin kuuluu opiskelijatoimikunnan toiminnan jatkuvuuden takaaminen vuodesta toiseen ja hallituksen auttaminen toimintasuunnitelman luomisessa ja muissa ongelmatilanteissa. Yksiköillä on myös omat tutorit ja liikuntatutorit, joiden kanssa hallitus tekee tiiviisti yhteistyötä tapahtumien, retkien, ym. järjestämisessä ja toteuttamisessa. Varainhankinta opiskelijakuntatoiminnalle Opiskelijayhdistys ei tavoittele voittoa, vaan toimii opiskelijoiden yhteiseksi hyväksi. Opiskelijakuntatoimintaan voidaan kuitenkin kerätä rahaa avustuksilla ja myyntituotoilla. Toimintaan saadut rahat käytetään oppilaitoksen opiskelijoiden hyvinvointiin, esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin ja opiskelijayhdistyksen järjestämiin reissuihin. Varainhankinta on tärkeää, sillä esimerkiksi laskettelureissuilla opiskelijoiden omavastuuosuutta saadaan pienennettyä, mikäli opiskelijakunta pystyy kattamaan matkasta osan. Opiskelijayhdistys voi kerätä varoja monella ei tavalla. Hyviä tapoja rahankeruuseen on limsa- ja kahviautomaatit, myyjäiset, arpajaiset, talkootyöt ja vaikkapa kahvilatoiminta. Ettei ikäviä yllätyksiä tulisi varainkeruuseen liittyen, on hyvä tarkistaa verottajalta, kuuluuko varainhankinta arvolisäveron piiriin. Tällaista varainhankintaa voi olla esim. kahvilatoiminnan pyörittäminen. Esimerkkejä varainhankintaan: Limingan yksikkö Turvallisuusalan opiskelijat ovat olleet järjestyksenvalvojina tai tehneet erilaisia turvallisuuteen liittyviä töitä talkoohengellä erilaisissa tapahtumissa, joista tuotot on ohjattu suoraan opiskelijakuntatoiminnalle. Kontinkankaan yksikkö Opiskelijakunnalla on käytössään oma kahvio, josta saadut tuotot on käytetty kahvilatoiminnan pyörittämiseen sekä yhteiseen hyvään, esimerkiksi laskettelureissuun. Kahvio on opiskelijoiden oma kahvila, josta saa juomista ja pientä purtavaa edullisin hinnoin. Tapahtumien järjestäminen Erilaisten tapahtumien järjestäminen on suuri osa opiskelijakuntatoimintaa. Tapahtumat on tarkoitettu oman oppilaitoksen opiskelijoille. Opiskelijakunta voi järjestää monenlaisia erilaisia tapahtumia. Opiskelijakuntien järjestämiä tapahtumia ovat esimerkiksi opiskelijoiden laskettelureissu, kirpputori, musiikkitapahtumat (esimerkiksi keikat) ja vaikkapa oppilaitoksen oma Talent-kilpailu. Luvat tapahtumiin Jokaisessa opiskelijakunnan järjestämässä tapahtumassa tulee olla lupa oman yksikön yksikönjohtajalta. Yleensä tapahtumat järjestetään yksiköissä, joten viranomaislupia ei tarvita muissa kuin poikkeustapauksissa. Tällaisia poikkeustapauksia voi esimerkiksi olla ulkona järjestettävä konsertti, josta äänet kuuluvat yksikön ulkopuolelle ja josta voi olla haittaa esimerkiksi oppilaitoksen vieressä asuville ihmiselle. Mikäli tapahtuma järjestetään yksikön ulkopuolella, tulee aina olla viranomaislupa (järjestyksenvalvonta, liikennevalvonta jne.), sekä lupa kaupungilta/kunnalta. Mikäli tapahtumissa soitetaan musiikkia, tulee Teosto- ja Gramex -maksut olla maksettuna tilaisuudesta riippuen. Rahoitus Rahoituksen tapahtumiin voi kerätä monella ei tavalla. Tapahtuman järjestävä opiskelijakunta voi kysyä rahoitusta omasta yksiköstä. Tapahtumiin voi myös koettaa kerätä yhteistyökumppaneita, mikäli se on vain mahdollista. Yleisimpiä tapoja on kuitenkin periä pieni pääsymaksu esimerkiksi konsertteihin. Lisäksi itse tapahtumissa voi olla opiskelijakunnan omia arpajaisia, myyjäisiä jne., joista tuotto menee opiskelijakunnalle. Vuosikalenteri Opiskelijakunnalla on hyvä olla vuosikalenteri, josta näkee pakolliset tapahtumat (kuten tilintarkastus) ja mahdolliset tulevat tapahtumat, joita on määrä järjestää lukuvuoden aikana. Ympyrän sisälle on merkitty opiskelijakunnan pakolliset tapahtumat, ulkopuolella on omat opiskelijoille järjestettävät tapahtumat (ympyrän ulkopuolella olevat tapahtumat ovat vain esimerkkejä). 76 Liitteet

77 Opinnäytetyöt LIITTEET HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelman nimi TIIVISTELMÄ Työn tekijä Sanni Soittila Sivumäärä 33 ja 17 liitesivua Työn nimi Omnian kouluvaikuttamsen aktivointi. Ryhmänedustajien näkemyksiä. Ohjaava(t) opettaja(t) Juha Niiranen Työn tilaaja ja/tai työelämäohjaaja Amissäätöö-hanke Tiivistelmä Opinnäytetyön tilaaja on Amissäätöö-hanke, jota hallinnoi koulutuskuntayhtymä Omnia. Amissäätöö lisää nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja kehittää oppilaskuntatoimintaa. Rahoittajana toimii Opetushallitus. Hanke toteutetaan vuoden 2011 alusta vuoden 2013 loppuun. Sen kohderyhmää ovat kaikki Omnian opiskelijat sekä henkilökunta. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Omnian ammattioppilaitoksen oppilaskuntatoiminnan aktivoimista nuorten näkökulmasta. Aktivointi tapahtui siten, että jokaisesta opintoryhmästä valittiin ryhmänedustaja, jonka tehtävänä oli kerätä ryhmänsä mielipiteitä ja kehittämisideoita, sekä viedä niitä eteenpäin toimien aktiivisesti ryhmänsä edustajana. Ryhmänedustajien kokemukset ja asenteet vaikuttamisesta ovat keskeisessä osassa tässä työssä. Tavoitteena oli luoda puitteet nuorten vaikuttamisen mallille heidän omasta näkökulmastaan. Se tehtiin selvittämällä nuorten omia kehittämisideoita ja mielipiteitä toiminnan edistämisestä. Tarkoitus on tarjota Amissäätöö-hankkeelle työkaluja sekä aineistoa hankkeen eteenpäinviemisessä. Aineistoa kerättiin strukturoidulla lomakehaastattelulla verkossa sekä osallistuvalla havainnoinnilla ryhmänedustajien ryhmäytyspäivässä. Käytäntö helpotti teoriapohjan soveltamista ja analysoimista. Oppilaskuntatoiminnasta on ennenkin tehty opinnäytetöitä ja julkaisuja, jotka toimivat tietopohjana tässä opinnäytetyössä. Ryhmänedustajien vastausten pohjalta voidaan päätellä, että suurimpia kehittämisenkohtia olivat opettajien asenteet oppilaskuntatoimintaan, tiedonkulku ja yhteisöllisyyden tarve. Asiasanat osallisuus, voimaantuminen, sosiaalinen vahvistaminen, ryhmäytyminen, oppilaskunta, yhteisöllisyys Liitteet 77

78 78 Liitteet

79 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä Ville Uurainen Sivumäärä 43 ja 2 liitesivua Työn nimi Otetaan koppi niistä jotka on putoamassa : Etsivänä koulunuorisotyöntekijänä ammattiopistossa. Ohjaava(t) opettaja(t) Juha Makkonen Työn tilaaja ja/tai työelämäohjaaja Etelä-Suomessa toimiva suuri ammatillista koulutusta tarjoava oppilaitos Tiivistelmä Koulusta putoaminen on Suomessa eritoten ammatillisten oppilaitoksien ongelma. Lisäksi nuorten elämänhallinnalliset ongelmat lisääntyvät, eikä kouluja koeta viihtyisiksi. Myös opettajat tuntevat tarvitsevansa tukea siinä, miten nuoret voidaan kohdata formaalin opetuksen rinnalla yksilöinä. Edelliset haasteet luovat tilaa nuorisotyölle toimia kouluissa. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää etsivän koulunuorisotyön työmuotoa ammattioppilaitoksessa, sekä sitä millaisia haasteita ja onnistumisia se kohtaa. Vaikka koulunuorisotyö ei ole vakiintunut useimpiin kouluihin, yleensä sillä tarkoitetaan sellaista palvelua, jossa nuori voi mennä vapaasti juttelemaan nuorisotyöntekijälle mieltä askarruttavista asioista. Lisäksi nuorisotyöntekijän odotetaan lisäävän nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja kouluviihtyvyyttä esimerkiksi nuorisotilan ja tapahtumien järjestämisen avulla. Etsivä koulunuorisotyö tarkoittaa sen sijaan nimensä mukaisesti etsivää nuorisotyötä koulun sisällä. Asiakkaiksi otetaan putoamis- ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Sen sijaan jo pudonneet kuuluvat varsinaisten etsivien nuorisotyöntekijöiden asiakkaiksi. Etsivässä koulunuorisotyössä liikutaan siis ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn välimaastossa etsien sopivaa kohtaa, johon asettua koulun muiden ammattilaisten rinnalle. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahta etsivää koulunuorisotyöntekijää, jotka työskentelevät eteläsuomalaisessa ammattioppilaitoksessa. Ensimmäisessä vaiheessa haastelut tehtiin kummallekin erikseen saman teemahaastattelurungon avulla, ja toisessa vaiheessa toteutettiin parihaastattelu. Haastatteluista kävi ilmi, että etsivä koulunuorisotyössä tunnistetaan tärkeiksi pitkälti samoja rooleja kuin koulunuorisotyössä yleensäkin. Etsivät nuorisotyöntekijät eivät kuitenkaan kokeneet tapahtumien järjestämistä ja kouluviihtyvyyden lisäämistä tehtävikseen, vaikka yhteisöllisyyden puutteen ja kouluviihtymättömyyden tunnistettiin olevan riskitekijöitä koulusta putoamiseen. He näkivät itsensä ensisijaisesti yksilöohjausta tekevinä erikoisnuorisotyöntekijöinä, joiden paikka kuuluisi olla muiden koulun ammattilaisten rinnalla tiimeissä. Asiasanat nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, koulu, ammattioppilaitokset Liitteet 79

80 LIITTEET MENETELMÄPAKETTI Anna Westerlund, HUMAK (Haavio & Karma 1984, 140) YKSILÖ OSANA RYHMÄÄ... 3 RYHMÄYTYS... 3 SUUNNITTELU... 3 ALUKSI... 4 OHJAAJAN ROOLI... 5 LOPUKSI... 5 LISÄÄ LUETTAVAA RYHMÄYTYKSESTÄ... 5 HARJOITUKSIA... 6 Nimirivi... 6 Vessapaperirulla... 6 Jäämeri... 6 Äänimaailma... 7 Solmu... 7 Lentävä matto... 7 Lohikäärmehippa... 7 Pyykkipojat... 8 Nimilaput... 8 En ole koskaan... 8 Eläimet... 8 Numeroringit... 9 Sokkoletka... 9 Tuijotus... 9 Elefantti... 9 Luottamuskävely Sillan rakennus , 2, Pallon kuljetus Vapa Ringissä ylös Yhteistaideteos Juttujono Sanomalehtituolit Paperitoteemit RUOKAILUHARJOITUKSIA Ruokailu kädet sidottuna Ruokailu parin kanssa / pienryhmässä RYHMIIN JAKAMINEN Perheet Sarjakuvat Ta-vut Nauhat ja langat Korttipakka Palikat PURKUUN Tunnejana Kuulen sinut LIITTEET LIITE 1: RYHMÄN KEHITYSKAARI LIITE 2: TURVALLINEN RYHMÄ LIITE 3: RYHMÄN ROOLIT LIITE 4: RYHMÄTIETOUTTA (MLL) LIITE 5: RYHMÄYTYSPÄIVÄ FINNS LÄHTEET Liitteet

81 Psykologinen ryhmä on joukko ihmisiä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään, tietoisia toisistaan, tuntevat kuuluvansa ryhmään ja muodostavansa yhdessä ryhmän (Pennington 2005, 2-3). Kaikki kuuluvat johonkin ryhmään. Joihinkin ryhmiin ihminen kuuluu omasta tahdostaan riippumatta. Toisiin ryhmiin kuuluminen on vapaaehtoista. Syitä vapaaehtoisiin ryhmiin liittymiseen ovat Napierin ja Gershenfeldin (1999) mukaan turvallisuus, jäsenyyden tuoma sosiaalisten tarpeiden tyydytys, tiedon saaminen ja jakaminen, tietyn päämäärän tai tavoitteen ajaminen ja itsetunnon kohentuminen. (Pennington 2005, 14.) Hyvin toimiva ryhmä on sopivan kiinteä. Valtasuhteet ryhmässä ovat kunnossa, ja ajattelu on siinä määrin yhdenmukaista, että se edistää ryhmäpäätösten tekemistä. Ryhmän johtaja motivoi ryhmää, antaa suunnan toiminnalle ja sitoutuu ryhmän tavoitteisiin. Ryhmän normit ja roolijako edistävät näiden tavoitteiden saavuttamista. (Vilkko- Riihelä 1999, 652.) Ryhmällä on omat kirjoittamattomat sääntönsä, joita kutsutaan ryhmänormeiksi. Jäsenyyden jatkumisen ehto on yleensä ryhmänormien noudattaminen (Pennington 2005, 85). Opiskelijan näkökulmasta koulu on sosiaalinen tila. Ystävien ja kavereiden merkitys on suuri. Ryhmään kuuluminen on olennainen osa koulun arkea. Turvallinen, toimiva ryhmä tarjoaa opiskelijalle sosiaalisen kehittymisen mahdollisuuksia ja hyväksytyksi tulemisen tunteen. Turvallinen ryhmä on sellainen, jossa opiskelijan on hyvä olla niin henkisesti kuin fyysisestikin. Opiskelija tuntee ryhmässä kuuluvansa johonkin ja on arvostettu osa suurempaa joukkoa. Ryhmän merkitys yksilön hyvinvoinnille ja sitä kautta oppimiselle on keskeinen. Turvallisessa ryhmässä opiskelija uskaltaa osallistua, vaikuttaa ja ilmaista itseään vapaasti. (Markkanen 2012, 4-21) Turvallinen ryhmä on parhaiten rakennettavissa todellisten vuorovaikutustilanteiden kautta. Sellaisia voivat olla ryhmän yhteinen päätöksenteko, yhteisen päämäärän määrittely tai konfliktin ratkaiseminen. Ryhmän ohjaaja tarjoaa omalla esimerkillään mallia toisen huomioon ottamisesta, arvostamisesta ja tasapuolisesta kohtelusta. (Markkanen 2012, 7) Opiskelijat ovat tse asiantuntijoita siinä, mitkä seikat vaikuttavat heidän oppimisympäristönsä ilmapiiriin, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Heidät kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan ryhmän sääntöjä ja toimintaa, sillä se on myös keino sitouttaa opiskelijat ryhmään ja osallistaa heidät itse osaltaan vastuuseen sekä omasta että ryhmänsä hyvinvoinnista. (Markkanen 2012, 4-9) Ryhmäyttäminen on prosessi, jossa kehitetään tietoisesti ryhmän toimintaa turvalliseksi ja toimivaksi (Markkanen, 2012, 8). Se on muutamasta tunnista muutamaan päivään kestävä ryhmälle ohjattu ohjelma, jonka tarkoituksena on harjoitteiden kautta tutustuttaa ryhmän jäsenet toisiinsa. Ryhmän toiminnan kehittäminen vaatii tietoista toimintaa ja hyvää ohjaamista. Ohjaajalla on vastuu ryhmän vuorovaikutussuhteista. Lukuvuoden alussa tapahtuvan ryhmäytyksen lisäksi ryhmän toimintaa on tuettava jatkuvasti. Alkuun kannattaa satsata, sillä onnistunut aloitus luo vahvan perustan turvallisuudelle ja hyvinvoinnille myöhemminkin ryhmässä. Ryhmä koostuu jäsenistään ja näin ollen jäsenissä tapahtuva muutos aiheuttaa muutosta koko ryhmään. Jäseniä saattaa lisäksi lähteä pois ja uusia tulla tilalle. (Markkanen 2012, 4-8.) Katso liite 1: Ryhmän kehityskaari. Ryhmäytys koostuu kolmesta osasta: Alun tutustumisleikit, varsinaiset ryhmäytysharjoitukset ja loppuun sijoittuva purku. SUUNNITTELU Ohjaajan on syytä miettiä monia asioita valmiiksi ennen ryhmän kohtaamista. Ryhmään tutustuminen ennalta auttaa ohjaajaa luomaan ohjelmasta toimivan ja osallistujien mielestä antoisan. Hyvin suunniteltu on puolet toteutuksesta. 3 Ryhmän ohjaaja voi miettiä seuraavia asioita valmiiksi: - Millainen on ryhmän toimintaympäristö? - Millainen on ryhmän perusrakenne ja luonne? - Mitä hyötyä/etua/apua ohjaaja toivoo ryhmälle toiminnallaan saavansa aikaan? - Työskenteleekö ohjaaja yksin vai tarvitseeko hän apuohjaajan tai työparin? - Miten ohjaaja arvioi toimintaa ja ryhmää? - Tarvitseeko ryhmän kanssa tehdä etukäteistyötä? - Mitä tehdä, jos ryhmän toiminta tuottaa ennalta arvaamattomia ongelmia? - Miten aloittaa ja päättää ryhmätyöskentely? (Niemistö 2004, ) - Tuntevatko jotkut ryhmäläiset toisensa jo entuudestaan? Onko ryhmässä jo valmiita alaryhmiä (Markkanen 2012, 8)? - Onko ryhmällä erityispiirteitä? Onko jollain ryhmäläisellä erityistarpeita (esim. ruokavalio, liikuntarajoite) Sukupuolijakauma ja ikäjakauma sekä niiden mahdollinen merkitys toiminnan osalta? - Mikä on ryhmän turvallisuus- ja tuttuusaste? (kts liite 2: Turvallinen ryhmä) Millaisia harjoitteita ryhmälle voidaan vetää? Harjoitteiden valinta: minkä asteinen fyysinen läheisyys on sopiva missäkin vaiheessa? Ryhmän jäsenten keskinäinen tuttuus lisääntyy ryhmäytyksen aikana ja fyysisesti läheiset tai syvempää avautumista vaativat harjoitteet on hyvä sijoittaa ohjelman loppupuoliskolle. - Joustava varasuunnitelma aikataulun muuttuessa Taitava ohjaaja suunnittelee ryhmäytystuokion aikataulun väljäksi ja joustavaksi. Hän näkee vaivaa sen eteen, että ryhmässä muodostuisi mukava, rento, hyväksyvä ja avoin tunnelma. Minuuttiaikataululla tämä ei onnistu. Ohjaajalla on kellon tuijottelun sijaan hyvä olla aikaa vaikkapa hieman liikaa ja muutama harjoitus varalla, mikäli aikaa jää yli. Ryhmän nivovat parhaiten yhteen haastavat ja jokaisen ryhmäläisen panosta vaativat tehtävät. Harjoitusten ei tulisi tuottaa yhdellekään osallistujalle ulkopuolisuuden tunnetta. Ohjaaja osoittaa taitonsa suunnittelemalla ryhmäytystuokion sellaiseksi, että jokainen osallistuja saa onnistumisen kokemuksen. Tämä onnistuu käyttämällä mahdollisimman erilaisia harjoituksia ja ottamalla huomioon ryhmän mahdolliset erityispiirteet. Musiikki-, taide-, ongelmanratkaisu- ja liikuntapainotteisia harjoituksia yhdistelemällä saa luotua kokonaisuuden, jossa jokaisella on tilaisuus onnistua. Esim. liikuntaharjoitteet on kuitenkin järkevää jättää kokonaan ohjelmasta pois, mikäli ryhmässä on yksikin liikuntarajoitteinen. Harjoituksissa olennaista ei tulisi olla yksilön suoritus, vaan koko ryhmän taidot yhdessä. Pienryhmien väliset kilpailut luovat otolliset olosuhteet me-hengen syntymiselle. Ryhmäytyksen harjoitusten järjestys on olennaista suunnitella siten, että ryhmällä on alussa mahdollisuus rauhassa tutustua toisiinsa. Pikku hiljaa harjoitukset voivat käydä aste asteelta haastavammiksi ja vaatia loppua kohti enemmän fyysistä läheisyyttä sekä itsensä likoon laittamista. ALUKSI Ryhmän ohjaajan on tärkeää virittäytyä ryhmää varten ennen ohjaamisen aloittamista. Tämä tarkoittaa oman mielen tyhjentämistä ja keskittymisen siirtämistä ryhmään. Aluksi ryhmäläiset kaipaavat ohjaajalta selkeää johtajan roolia: Ryhmän jäsenet on saatava orientoitumaan aiheeseen ja toisiinsa. (Niemistö 2004, ) Ryhmäläisten mielessä pyörii monenlaisia kysymyksiä riippuen siitä tuntevatko he toisiaan ennalta: Millaisia muut ryhmäläiset ovat? Pitävätkö he minusta, ja pidänkö minä heistä? Tulenko hyväksytyksi? Olenko tarpeeksi hyvä muihin nähden? Mitkä ovat ryhmän säännöt ja normit: kuinka tässä ryhmässä kuuluu toimia? Mikä minun roolini ryhmässä on? (Markkanen 2005, 8.) Vuorovaikutus alkaa, kun ryhmän jäsenet saapuvat paikalle. Ohjaajan ja ryhmäläisten esittely kannattaa sijoittaa mahdollisimman alkuun. (Niemistö 2004, 81.) Heti aluksi on hyvä tehdä selväksi myös ryhmän toiminnalle asetetut puitteet ja rajat. Näitä ovat mm. ohjelma, aikataulu, paikka, tilat. Myös tavoista ja säännöistä on aiheellista sopia. Selkeät raamit luovat turvallisuuden tunnetta ryhmässä. (Niemistö 2004, 81.) Helpot ja kepeät tutustumistehtävät, joissa kukin saa itse valita, mitä jakaa itsestään, sopivat hyvin ensimmäisiksi harjoituksiksi. Ohjaajalta vaaditaan tasa-arvoista ohjausta, jotta jokainen saa yhtäläisen mahdollisuuden osallistua. 4 Liitteet 81

82 Ohjaajan vastuulla on varmistaa, että kukin ryhmän jäsen pääsee alusta lähtien mukaan ja löytää paikkansa ryhmässä. (Markkanen 2010, 9.) Huumori on hyvä keino vapauttaa tunnelmaa. Hauskat harjoitukset saavat ihmiset hymyilemään ja naureskelemaan. Toiminnalliset tehtävät toimivat hyvin alkuharjoituksina. Tulee kuitenkin muistaa, että fyysinen läheisyys voi vielä tässä vaiheessa tuntua osasta ryhmäläisiä epämukavalta. OHJAAJAN ROOLI Ohjaajan tehtävä on ohjata ryhmää ja kantaa vastuuta ryhmän jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta. Ohjaajan paikka on ryhmän ulkopuolella, ja hänen roolinsa eroaa ryhmässä esiintyvästä ryhmänjohtajan roolista. Ryhmän ohjaajalta vaaditaan ohjaamisen lisäksi tarkkaa silmää, ryhmän jatkuvaa havainnointia ja kykyä joustaa tilanteen mukaan. Ohjaaja keskittyy jokaiseen ryhmän jäseneen yksilönä osana ryhmää. Hän keksii luovia ratkaisuja, innostaa kaikki mukaan toimintaan ja on alati tuntosarvet höröllä siltä varalta, että joku ryhmäläinen tarvitsee tukea. Tukeminen tarkoittaa kannustamista ja positiivista palautetta. LOPUKSI Ryhmäytystuokion harjoituksia voi purkaa joko heti harjoitusten jälkeen tai varaamalla ohjelmaan aikaa loppupurulle, jossa käydään läpi koko ryhmäytyksen fiilikset. Purku kokoaa ryhmäytyksen ja tarjoaa osallistujille mahdollisuuden jakaa ajatuksiaan ja tunnelmiaan päivän osalta. Purku voi olla koko joukon yhteinen keskustelutuokio, mutta isomman ryhmän ollessa kyseessä kannattaa hyödyntää pari- ja pienryhmätyöskentelyn mahdollisuuksia. Purkuun voi halutessaan ottaa teemaksi ryhmän vuorovaikutussuhteet, ja niiden kehittymisen. Purku voi myös olla nopea yleiskatsaus ryhmäytyksen jättämiin tunnelmiin. (Markkanen 2005, ) Purun ei tarvitse olla ihmeellistä ja syväluotaavaa pohdiskelua. Sen tarkoituksena on antaa osallistujille mahdollisuus tuoda julki tunnelmansa ja antaa kokemus kuulluksi tulemisesta. Huolellisesti laadittu palautelomake auttaa ohjaajaa näkemään ryhmäytyksen osallistujien näkökulmasta. Risut ja ruusut on helppo kirjoittaa anonyyminä, ja ohjaaja saa arvokasta tietoa arviointia varten onnistumisista ja kehittämisen kohteista. Ryhmästä riippuen palautelomake kannattaa laatia melko lyhyeksi ja ytimekkääksi. LISÄÄ LUETTAVAA RYHMÄYTYKSESTÄ Haapanen, Mauno; Hakosalo, Jenni; Kähkönen, Katja; Vääränen, Mikko Aloittavien opiskelijoiden ryhmäytymisen tukeminen toisen asteen koulutuksessa. Tampereen ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Opettajankoulutuksen kehittämishanke. anen.pdf?sequence=2 Markkanen, Eeva Liisa Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. MLL%20Kuulun_www.pdf 5 Nimirivi Ryhmän tehtävänä on järjestäytyä rivi nimensä mukaan. Jokainen saa sanoa vain oman nimensä (toistaa nimeään), mutta muuten osallistujat eivät keskustele. Variaatioita: Tehtävä tulee suorittaa silmät kiinni / ryhmän tulee järjestäytyä riviin pituuden, sukunimen tai syntymäajan mukaan. Kesto: 5-15min Välineet: - Vessapaperirulla Kouluttaja laittaa paperirullan kiertämään ja pyytää osallistuja ottamaan niin monta palaa paperia kuin arvelee päivän aikana tarvitsevansa. Mitään tarkempia selityksiä ei anneta. Jokainen osallistuja ottaa paperia ja vasta tämän jälkeen kouluttaja kertoo, että jokaisen tehtävänä on kertoa itsestään niin monta asiaa kuin heillä on paperin paloja kädessään. Kesto: 5 minuuttia + esittely 2 minuuttia/ osallistuja Välineet: Talous- tai wc-paperirulla (tai karkkeja, nappeja yms.) Jäämeri Maahan piirretään / lattiaan teipataan kaksi viivaa. Ryhmän tehtävänä on kulkea viivalta toiselle koskettamatta maata. Ryhmäläisillä on käytössään sanomalehden sivuja eli jäälauttoja, jotka saavat koskettaa maata. Tehtävä vaikeutuu asteittain, jos tuuli vie jäälautoista osan kesken harjoituksen. Kesto:15-20min. Välineet: maalarinteippirulla, sanomalehti (Beskow 2009) 6 82 Liitteet

83 Äänimaailma Osallistujista muodostetaan 6-10 hengen ryhmiä. Jokainen saa valita korista jonkin esineen, jolla pystyy tuottamaan ääntä. Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa esineillä äänimaailman annetusta teemasta, esim. kaupungin hulina, syksyinen metsä, Omnian ruokala.. Äänimaailmat esitetään vuoron perään. Esitysten aikana muut ryhmät pitävät silmät kiinni ja keskittyvät aistimaan äänen. Kesto: 20min Välineet: Kori, jossa ihan tavallisia arjen esineitä esim. lyijykynä, nitoja, paperilehtiö Solmu Osallistujista muodostetaan n. 10 hengen ryhmiä. Ryhmät muodostavat tiiviin ympyrän. Jokainen ryhmän jäsen sulkee silmänsä, ojentaa kätensä piirin keskelle ja ottaa jotain toista kädestä kiinni. Tehtävänä on selvittää syntynyt solmu ilman, että irrotetaan otetta toisten käsistä. Kesto: 10 minuuttia Välineet: - Lentävä matto Maahan levitetään kangas, jonka päällä ryhmäläiset seisovat. Ryhmän tehtävänä on kääntää matto ympäri niin, ettei kukaan ryhmän jäsenistä kosketa maata. Kesto: 10min. Välineet: iso kangas (Beskow 2009) Lohikäärmehippa Osallistujat käyvät jonoon. Jokainen ottaa edellä olijan olkapäistä/vyötäröltä kiinni. Ensimmäinen jonossa on lohikäärmeen pää. Viimeinen jonossa on lohikäärmeen häntä. Lohikäärmeen pää yrittää saada kiinni lohikäärmeen hännän. Kesto: 10min Välineet: - 7 Pyykkipojat Jokaiselle osallistujalle jaetaan viisi pyykkipoikaa, jotka he kiinnittävät vaatteisiinsa. Leikin ensimmäisessä vaiheessa tarkoituksena on kerätä omiin vaatteisiin niin monta pyykkipoikaa kuin suinkin mahdollista. Käytännössä tämä tapahtuu varastamalla pyykkipoikia muilta siten, että ennen kuin leikkijä voi varastaa seuraavan pyykkipojan, pitää edellinen saalis olla kiinnitettynä omiin vaatteisiin. Varastelun jatkettua aikansa ohjaaja keskeyttää leikin ja katsotaan, kenellä on eniten pyykkipoikia. Saman tien aloitetaan leikin toinen vaihe, jossa pyykkipojista pyritään pääsemään eroon niin, että niitä kiinnitetään yksi kerrallaan muiden osallistujien vaatteisiin. Kesto: 10-20min. Välineet: pyykkipoikia Nimilaput Osallistujat valmistavat itselleen nimilapun niin, että he asettavat paperin otsalleen ja heikommalla kädellään kirjoittavat nimensä paperiin. Tämän jälkeen nimilaput kiinnitetään rintaan ja jokainen opiskelija esittelee itsensä. Kouluttaja voi purkaa tehtävän toteamalla, että tuttu asia eri tavalla tehtynä on yllättävän vaikeaa! Kesto: 5 minuuttia + esittely 1 minuutti/ osallistuja Välineet: Paperia, tusseja ja hakaneuloja En ole koskaan Tarkoituksena on löytää asioita, joita vain osallistuja itse on tehnyt eikä kukaan muu tai joita kaikki muut ovat tehneet paitsi opiskelija itse. Osallistujat nousevat vuorollaan ylös, esittelevät itsensä ja kertovat yhden erikoisen asian, jonka he ovat tehneet tai tavallisen asian, jota he eivät ole tehneet. Jos joku toinen osallistuja on tehnyt tai ei ole tehnyt samaa asiaa, tulee hänen nousta ylös. Kesto: 1 minuutti/osallistuja Eläimet Kouluttaja jakaa jokaiselle osallistujalle paperin, jossa on jonkin eläimen nimi. Eläinten nimet voivat olla vaikeitakin, kuten lukutoukka tai elohiiri. Jokaista eläintä on kaksi (tai useampi) kappaletta. Osallistujien tulee löytää oma pari/ryhmä esittämällä kyseistä eläintä äänin ja liikkein. Menetelmää voidaan varioida niin, että papereissa lukee eläimen nimen sijaan esim. laulun nimi. Kesto: 10 minuuttia Välineet: Eläinten nimiä papereissa 8 Liitteet 83

84 Numeroringit Osallistujat asettuvat keskelle koulutustilaa. Kouluttaja huutaa numeron ja ruumiinosan nimen (esim. 6 kättä tai 100 varvasta) ja osallistujat muodostavat mahdollisimman nopeasti ohjeen mukaisia ryhmiä. Ennen varsinaisen ryhmän muodostamista menetelmää voidaan kokeilla muutaman kerran. Kesto: 5 minuuttia Välineet: - Sokkoletka Osallistujat asettuvat letkaan silmät suljettuina ja pitävät edellä olevaa olkapäistä kiinni. Letkan viimeisellä on silmät auki. Hän ohjaa liikkuvaa letkaa painamalla edessä olevan olkapäätä joko vasemmalla tai oikealla kädellä. Edellä oleva toistaa käskyn. Kun käsky saapuu letkan ensimmäiselle, hän kääntyy siihen suuntaan, johon painalluskäsky määrää. Kesto: 5 minuuttia Tuijotus Osallistujat muodostavat koulutustilaan ison piirin. Tärkeää on, että kaikki piirissä olevat näkevät toisensa. Tilanne alkaa kouluttajan sanoessa katse alas, jolloin opiskelijat katsovat maahan. Kun kouluttaja sanoo katse ylös on jokaisen osallistujan nostettava katseensa ylös ja katsottava jotain toista piirissä olevaa. Jos katseet kohtaavat, on huudahdettava ja mentävä piiristä pois. Tätä jatketaan niin kauan, että piirissä on enää kaksi tai yksi osallistujaa jäljellä. Kesto: 5 minuuttia Elefantti Kouluttaja muodostaa osallistujista pienryhmiä ja antaa tehtäväksi piirtää esim. elefantti fläpille. Ryhmästä valitaan yksi piirtäjäksi ja hänen silmänsä sidotaan. Muut ryhmän jäsenet muodostavat jonon piirtäjän taakse. Kouluttaja kertoo yhden piirrettävän asian kerrallaan (esim. käsi) ja jonossa ensimmäinen aloittaa piirtäjän ohjeistamisen. Kouluttaja kertoo, kun kuva on valmis ja piirtäjä saa poistaa siteen silmiltään. Kesto: 20 minuuttia Välineet: Fläppejä ja tusseja 9 Luottamuskävely Ryhmäläiset asettuvat pareittain niin, että toisella pareista on silmät sidottuna. Näkevä pari kuljettaa sokeaa pariaan ensin käsivarresta pitäen ja puhuen. Kontaktia kuljetettavaan pariin vähennetään pikkuhiljaa niin, että lopuksi ohjaus tapahtuu vain sormella koskettaen. Kesto: 10min Sillan rakennus Ryhmä saa käyttöönsä nitojan, teippiä ja piirustuspaperia. Ryhmä jaetaan kahtia ja puoliskojen tehtävänä on rakentaa silta rotkon yli niin, että molemmat ryhmän puoliskot rakentavat puolet sillasta. Ryhmät eivät voi kommunikoida keskenään, vaan kommunikointi tapahtuu molemmista ryhmistä valittujen keskustelijoitten kautta. Keskustelijat tapaavat erillisessä tilassa. Kesto: 20min Välineet: nitoja, teippiä, piirustuspaperia 1, 2, 3 Osallistujat asettuvat parin kanssa vastakkain, noin puolen metrin etäisyydelle toisistaan ja luettelevat vuorotellen numeroita yhdestä kolmeen. Tehtävä vaikeutuu asteittain, kun kouluttaja ohjaa korvaamaan numerot yksi kerrallaan erilaisilla liikkeillä. Kesto: 10min. Pallon kuljetus Ryhmä seisoo ringissä. Ryhmän tehtävänä on kuljettaa palloa mahdollisimman nopeasti ryhmäläisten käsistä toiseen. Pallon tulee koskettaa jokaisen ryhmäläisen molempia käsiä vuorotellen. Tehtävä vaikeutuu asteella, kun palloa siirretään käsistä toisiin selän takana. Kesto: 10min Välineet: Pallo Vapa Ryhmän tehtävänä on laskea onkivapa maahan. Jokainen ryhmäläinen pitää vapaa etusormiensa päällä. Laskemisen tulee tapahtua niin, että jokainen koskettaa vapaa koko ajan. Kesto: 10min Välineet: onkivapa tai jokin muu keppi Liitteet

85 Ringissä ylös Ryhmäläiset istuvat ringissä vieri vieressä, kasvojen ja jalkojen osoittaessa keskelle. Vieruskaverin käsistä pidetään kiinni niin, että omat kädet menevät ristiin vatsan edessä. Tavoitteena on nousta seisomaan rikkomatta rinkiä. Variaatiot: Ryhmäläiset istuvat ringissä kasvot ja jalat ulospäin osoittaen / Ryhmäläiset makaavat maassa selällään, päät lähes yhdessä keskellä. Yhteistaideteos Ryhmä kokoaa esim. puupalikoista, kangastilkuista, tikuista.. yhteisen teoksen siten, että kullakin osallistujalla on tietty määrä aineksia käytössä ja ne saa asetella teokseen juuri niin kuin itse haluaa. Ulkona tai tarkoitukseen sopivassa tilassa tehtävään voidaan lisätä materiaalien etsiminen ympäristöstä. Kesto: 15-30min. Välineet: esineitä, luonnon materiaaleja Juttujono Ryhmäläiset vaihtavat kuulumisia rivissä niin, että keskustelukumppani vaihtuu säännöllisesti. Ohjaaja pyytää ryhmäläisiä asettumaan kahteen vastakkaiseen jonoon niin, että jokaiselle on pari. Ohjaaja antaa aiheen, josta keskustellaan noin 2 5 minuuttia. Ohjaajan merkistä pari vaihtuu niin, että toinen jono pysyy aina paikallaan ja toinen jono siirtyy yhden askeleen eteenpäin. Jonossa ensimmäisenä ollut siirtyy aina viimeiseksi. Kesto: 10-20min Sanomalehtituolit Rakennetaan pienryhmissä sanomalehteä ja maalarinteippiä käyttäen mahdollisimman tukeva tuoli. Ohjaaja jakaa ryhmän sattumanvaraisesti 3 5 hengen pienryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan sama määrä sanomalehtiä sekä maalarinteippiä. Ryhmän tehtävänä on rakentaa tuoli näistä aineksista. Muita välineitä ei saa käyttää. Lopuksi pienryhmien tuolit voi pisteyttää yhdessä koko ryhmän kanssa esim. tuolin ulkonäön sekä kestävyyden mukaan. Kesto: 10-20min + purku n. 10min Välineet: Sanomalehtiä, maalarinteippiä 11 Paperitoteemit Rakennetaan paperiarkeista mahdollisimman korkea rakennelma. Ohjaaja jakaa ryhmän sattumanvaraisesti 4 tai 5 hengen pienryhmiin. Pienryhmien tavoitteena on rakentaa 15 paperiarkista mahdollisimman korkea ja hieno rakennelma. Papereita ei saa repiä, rikkoa, liimata tai teipata, ainoastaan taitella. Papereita ei saa myöskään tukea millään (esimerkiksi kynällä) vaan ne rakennetaan tasaiselle pinnalle (lattia tai pöytä). Kaikkia papereita ei ole pakko käyttää. TAI Rakennetaan sanomalehtipaperista mahdollisimman korkea rakennelma. Papereita saa repiä, leikata ja teipata. Lopuksi katsotaan, minkä ryhmän rakennelma on korkein ja vertaillaan eri rakennustyylejä. Kesto: 10-15min + purku n.10min Välineet: A4-paperiarkkeja / sanomalehtiä, teippiä ja saksia Ruokailu kädet sidottuna Ohjaaja ohjeistaa ryhmän riviin ja sitoo ryhmäläiset toisiinsa kiinni käsistä naruilla. Ryhmäläisten on ruokailtava yhtenä letkana, vieruskaverit huomioon ottaen. Ruokailu parin kanssa / pienryhmässä Ohjaaja jakaa ryhmän pareiksi. Ruokailu tapahtuu parin kanssa siten, että parit palvelevat toinen toistaan ruokailutilanteessa vuoron perään. Ohjaaja arvioi ryhmän tuttuuden ja päättää sen mukaan palvelun tason: ruokien hakeminen tarjoilupöydästä parille tämän antamien ohjeiden mukaan ruoan syöttäminen ja juoman juottaminen käsistä sidotulle parille parit ovat sidottu toisesta / molemmista käsistä kiinni toisiinsa ja ruokailu tapahtuu kädet näin 12 Liitteet 85

86 Perheet Kouluttajalla on mukanaan korttipakka, josta löytyy nelihenkisiä perheitä. Korttipakka levitetään lattialle ja osallistujat ottavat kukin yhden kortin tai vaihtoehtoisesti kouluttaja jakaa kortit osallistujille oman valintansa mukaan. Tämän jälkeen etsitään oma perhe. Kesto: 5-10 minuuttia Välineet: Pelikortit (esim. Musta-Pekka) Sarjakuvat Kouluttaja jakaa osallistujille osia sarjakuvista, niin että jokainen osallistuja saa yhden sarjakuvaruudun. Sarjakuvaruudut voivat olla joko samasta tai eri sarjakuvasta. Ruudut muodostavat kokonaisuuden ja osallistujien tehtävänä on laittaa ne järjestykseen ja mennä ryhmiin niiden mukaan. Kesto: 5-10 minuuttia Välineet: Sarjakuvaruutuja Ta-vut Kouluttaja on miettinyt koulutuksen aiheeseen liittyviä sanoja, joissa on yhtä monta tavua kuin tulevissa ryhmissä tulisi olla jäseniä. Kouluttaja kirjoittaa yhden tavun per paperi ja jakaa tavut osallistujille joko satunnaisesti tai ennalta suunnitellusti. osallistujien tehtävänä on muodostaa tavuista sanoja ja näin mennä ryhmiin. Kesto: 5-10 minuuttia Välineet: Tavuja papereissa Nauhat ja langat Kouluttajalla on kädessään nippu pitkiä nauhoja tai lankoja. Jokainen osallistuja tarttuu yhden nauhan päähän ja sen jälkeen on tarkoituksena selvittää solmu irrottamatta käsiä nauhasta. Pari löytyy nauhan toisesta päästä. Kesto: 5-10 minuuttia Välineet: Nauhan tai langan pätkiä 13 Korttipakka Ohjaajalla on mukanaan korttipakka. Hän valitsee pakasta valmiiksi saman verran kortteja, kun paikalla on osallistujia. Kortteihin hän valikoi patoja, herttoja, ruutuja ja ristejä tasaluvut sen mukaan kuinka moneen ryhmään osallistujat on tarkoitus jakaa. Esim. Jos osallistujia on 20 ja heidät on tarkoitus jakaa neljään ryhmään, ohjaaja valitsee pakasta 5 korttia kutakin maata, sekoittaa ne ja jakaa osallistujille. Jos ryhmäläisiä taas on 18 ja heidät on tarkoitus jakaa kolmeen ryhmään, valitsee ohjaaja pakasta mukaan vaikkapa herttoja, patoja ja ristejä kutakin 6 korttia, sekoittaa ne ja jakaa osallistujille. Osallistujat jakautuvat ryhmiin sen mukaan, minkä maan kortin he saavat käteensä. Tai Ohjaaja valitsee kortit niiden numeroiden mukaan. Esim. Jos osallistujia on 20 ja heidät on tarkoitus jakaa neljään ryhmään, ohjaaja valitsee korteista joka maata luvut yhdestä viiteen, sekoittaa nämä kortit keskenään ja jakaa osallistujille. Ykköset muodostavat yhden ryhmän, kakkoset toisen jne. Kesto: 5-10 minuuttia Välineet: Korttipakka Palikat Jokainen osallistuja nostaa purkista yhden legopalikan. Samanväriset tai -muotoiset legopalikat saaneet oppilaat muodostavat ryhmän. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös muita pieniä esineitä. Kesto: 5min Välineet: Eri väriset tai muotoiset legopalikat tai muut vastaavat pienet esineet (Beskow 1995) Liitteet

87 Tunnejana Maahan piirretään / lattiaan teipataan viiva. Viivan toinen pää on positiivinen ja toinen pää negatiivinen. Viiva kuvaa päivän fiiliksiä juuri sillä hetkellä. Jokainen saa valita itselleen ja tuntemuksilleen sopivan kohdan viivalta ja mennä siihen seisomaan. Lisäksi mahdollista: Ryhmäläiset kertovat miksi valitsivat tietyn paikan viivalta. Kesto: 5-15min Välineet: maalarinteippirulla Kuulen sinut Osallistujat jaetaan pareittain. Parit kertovat toisilleen valitsemansa asian ryhmäytyspäivästä. Asia voi olla positiivinen tai negatiivinen, onnistumisen kokemus tai turhautumisen tunne. Tämän jälkeen fiilikset käydään läpi koko ryhmän kesken siten, että parit kertovat toinen toisensa asian muulle ryhmälle. Kesto: 10-15min (Beskow 2009) 15 LIITE 1: RYHMÄN KEHITYSKAARI Ryhmän kehityksen ajatellaan tapahtuvan viiden kehitysvaiheen kautta. Seuraavaan jaotteluun on yhdistelty Penningtonin (2005, 72-73) ja Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen (2005) ajatuksia ryhmän kehityksestä: Muotoutumisvaiheessa ryhmä orientoituu tehtävään. Perustehtävä saattaa olla vielä epäselvä. Suhdetasolla ryhmä etsii käyttäytymisen rajoja ja ryhmän sääntöjä. Ryhmä on riippuvainen johtajastaan. Kuohuntavaiheessa uskalletaan jo esittää omia, eriäviäkin mielipiteitä. Ryhmän tehtävää ja johtajaa vastustetaan, ja konflikteja esiintyy. Jäsenet testaavat omaa rooliaan ryhmässä. Normien muotoutumisvaiheessa ryhmän toiminnalle alkaa muodostua normeja. Tehtävätasolla ryhmän jäsenten yhteistyö ja avoimuus yleensä lisääntyvät. Suhdetasolla ryhmän koheesio eli tunne yhteenkuuluvuudesta kehittyy. Suorittamisvaiheessa energia suunnataan työskentelyyn. Toisia pyritään tukemaan tehtävän suorittamisessa, ja rooleista tulee joustavampia. Ryhmän jäsenten erilaisuus koetaan usein vahvuudeksi. Päätösvaihe on edessä, jos ryhmä on muodostunut jotain tiettyä tehtävää varten, kuten useat työhön tai kouluun liittyvät ryhmät tai projektit. Ryhmä saattaa joutua päättämään toimintansa myös jäsenten eroamisen takia. Hyvin toimineesta ja palkitsevasta ryhmästä on vaikea luopua ja jotkut jäsenistä saattavat jatkaa tapaamisia siitä ryhmän lopettamisesta huolimatta. Kun ryhmään tulee uusi jäsen, hän käy läpi samantapaisen prosessin, jota kutsutaan nimellä ryhmäsosialisaatio. Moreland ja Levine (1984) esittävät ryhmäsosialisaation kulkevan seuraavalla kaavalla: Prosessi alkaa tutkiskeluvaiheesta, jonka aikana ryhmään haetaan ja valitaan uusia jäseniä. Sosialisaatiovaiheen aikana ryhmä perehdyttää uudet jäsenet ryhmän toimintaan ja sääntöihin. Samalla ryhmä joutuu sopeutumaan myös tulokkaisiin ja tekemään osaltaan myönnytyksiä. Uudet jäsenet saattavat viedä ryhmän kehityksessä takaisin kuohuntavaiheeseen etenkin, jos kerralla tulee paljon uusia jäseniä. Ylläpitovaiheessa ryhmän jäsenten rooleja mietitään uudelleen. Uudelleensosialisaation vaihe seuraa, mikäli ryhmä ei onnistu edellisen vaiheen roolien uusjaossa. Mikäli sosialisaatiovaihe ei tälläkään kertaa onnistu, voi tuloksena olla uuden ryhmäläisen syrjäytyminen, ja pahimmassa tapauksessa hän eroaa ryhmästä. Muisteluvaiheessa jäljelle jääneet ryhmän jäsenet ja ryhmästä pois lähtenyt muistelevat yhteistä aikaa ja kokemuksiaan ryhmästä. Ryhmään uutena tuleva voi joutua heti aluksi olemassa olevan ryhmän testaukseen. Tällaiset initiaatio- eli jäseneksiottomenot voivat olla rajujakin, ja niihin voi kuulua uutta jäsentä nöyryyttäviä tilanteita. Niillä on kuitenkin tarkoituksensa. Kun uusi jäsen joutuu aluksi sijoittamaan energiaansa paljon ryhmän jäseneksi päästäkseen, hän todennäköisemmin myös sitoutuu ryhmään paremmin. (Pennington 2005, ) 16 Liitteet 87

88 LIITE 2: TURVALLINEN RYHMÄ Turvallinen ryhmä tarjoaa mahdollisuuden yksilön persoonan kehitykselle vuorovaikutuksessa muihin. Sen jäsenet uskaltavat ilmaista mielipiteitään avoimesti. Turvallisessa ryhmässä ei esiinny kiusaamista, väkivaltaa tai muita ongelmakäyttäytymisen muotoja. Ryhmäläiset eivät joudu kokemaan pelkoa, häpeää, syyllisyyttä tai arvottomuuden tunteita. Niinpä esiin pääsevät tieto, taito, uuden oppiminen, tunneäly, luovuus ja kyky ratkaista ongelmia. Johnsonin & Johnsonin mukaan turvallisen ryhmän jäsenet kokevat tulevansa hyväksytyiksi omana itsenään. Ryhmän jäsenet uskaltavat ilmaista itseään, sitoutuvat ryhmään, luottavat toisiinsa ja tukevat toisiaan. (Aalto 2002, 4-7) Turvallisessa ryhmässä yksilön itseluottamus vahvistuu. Hän alkaa uskoa itseensä ja uskaltaa ilmaista itseään muiden mielipiteistä piittaamatta. Turvallinen ryhmä tukee yksilön omaksi itseksi tulemista ja tämän itsenäistymisprosessin myötä yksilön tarve ryhmän tuelle vähenee. Hän kykenee antamaan ryhmälle enemmän, mutta seisoo nyt rohkeasti omilla jaloillaan. (Aalto 2002, 15) Mikko Aalto (2002) esittää kirjassaan Turvallinen ryhmä asteikon, johon ryhmä turvallisuutensa mukaan sijoittuu: 1. Pelkäävä ryhmä Pelkäävässä ryhmässä jäsenet pelkäävät toisiaan, sen johtajaa tai jotakuta ryhmän voimakasta persoonaa. Tällaisessa ryhmässä ihmiset eivät uskalla olla oman itsensä mittaisia. He peittävät lähes kaikkia minuutensa osa-alueita, etteivät joutuisi niiden takia naurunalaisiksi, torjutuiksi tai hylätyiksi. Luovuus on tyrehtynyt. Pelkonsa takia ihmiset ovat valmiita tekemään asioita, joita he eivät ryhmän ulkopuolella tekisi. Keskustelu liikkuu asiatasolla ja ryhmässä on sekä tukahdutettuja aggressiotunteita että sellaisia, joita ilmaistaan vahingoittavilla tavoilla. yhdessä tekemällä esimerkiksi yhteistoiminta- tai luottamusharjoituksia. 5. Avoin ryhmä Avoimella ryhmällä tarkoitamme ryhmää, jossa toisten mielipiteet ja tunteet hyväksytään eli kukaan ei vähättele toistensa mielipiteitä tai kokemuksia. Ihmiset uskaltavat ilmaista itseään mielipiteillään, tunteillaan ja jopa arvotasolla. Toiminnallisten harjoitteiden piirissä tämä merkitsee sitä, että lähinnä purku- ja prosessointitilanteet ovat auttaneet ihmisiä avautumaan. 2. Turvaton ryhmä Turvattomassa ryhmässä on epävarmuutta siitä, kuinka muut suhtautuvat toisten rehellisiin tunteenilmaisuihin. Mukana saattaa olla myös pelkoa. Jos joku ilmaisee itseään aidosti eikä saa myönteistä palautetta, hän sulkeutuu ja varoo vastedes rehellistä itseilmaisua. Muiden reagoimattomuus tai vähäinen hyväksyntä voi antaa jollekin rohkeutta ilmaista itseään enemmänkin, mutta hän saattaa suojata itseään jo seuraavassa tilanteessa. Keskustelu liikkuu pääosin asiatasolla, vaikka mielipiteen tai tunteiden ilmaisuyrityksiä saatetaankin tehdä. 3. Tuntematon ryhmä Tuntemattomassa perusturvallisessa ryhmässä ei varsinaisesti pelätä toisia eikä olla perin juurin epävarmojakaan. Koska ryhmä ei kuitenkaan tunne toisiaan ovin hyvin, on itseilmaisu varovaista ja tunnustelevaa. Ryhmän syy tai tapa olla koolla luo kuitenkin tietynlaiset perusturvallisuustekijät niin, ettei kukaan koe itseään ilmaistessaan suuresti uhatuksi. Tällainen ryhmä voi olla jollekin kurssille kokoontuva ryhmä, jossa ei entuudestaan tunneta toisia. Keskustelu liikkuu pääosin asiatasolla ja mielipiteiden, tunteiden ja arvojen ilmaisuissa ollaan vielä varovaisia. 4. Tuttu turvallinen ryhmä Tällaisessa ryhmässä keskinäinen tuntemus on jo kohtalainen. Siinä ollaan melko luottavaisia sen suhteen, ettei kukaan tule uhatuksi ilmaistessaan itseään mielipide- tai tunnetasolla. Turvallisuudentunteen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse perustua vielä syvälliseen tuntemiseen ja luottamukseen. Alitajuiseen turvallisuudentunteeseen on saatettu päästä 6. Heikkoutta hyväksyvä ryhmä Tällaisessa ryhmässä ihmisillä on lupa ilmaista pelon, epäonnistumisen, turvattomuuden ja avuttomuuden tunteita sekä muita heikkouden tunteita. Myös tarpeen ilmaisu on tullut jossain määrin sallituksi. Ihmiset uskaltavat nauraa itselleen ja toisilleen turvallisesti. Tällainen turvallisuus on toiminnallisissa prosesseissa saatettu saavuttaa luottamusharjoitteiden, leikkien ja hulluttelun avulla. 7. Haavoittuvuutta salliva ryhmä Tämän ryhmän vaiheessa turvallisuuden tunne alkaa olla jo niin suuri, että ihmisten tietoisuuteen voi nousta kipeitä muistoja aivan itsestään. He uskaltavat myös puhua näistä kivuista ryhmälle. He kykenevät sekä kokemaan vihaa että surua ilman suuremaa pelkoa. Myös häpeän tunne alkaa väistyä. Harjoiteprosessissa tällainen turvallisuus voi ilmetä regressio- ja huolenpitoharjoitteiden sekä sisäisen paranemisen harjoitteiden yhteydessä. 8. Armahtava ryhmä Jos edellinen turvallisuuden aste mahdollisti puhumisen siitä, miten meitä on haavoitettu, tarjoaa armahtava ryhmä syvimmän turvallisuuden asteen. Siellä se, miten itse on haavoittanut muita, otetaan vastaan anteeksiantamuksen asenteella. Tällöin liikutaan syvissä häpeän, syyllisyyden ja arvottomuuden tunteissa. Ihminen paljastaa oman pimeän puolensa, oman taipumuksensa pahaan. Armahtava ryhmä ei synny automaattisesti pelkän turvallisuudentunteen kasvun myötä, vaan ryhmän jäsenet ovat jo itse kohdanneet omaa pimeää puoltaan ja kyenneet sitä käsittelemään. Jos ei ole armoa annettu itselle, sitä on vaikea jakaa muille. 17 LIITE 3: RYHMÄN ROOLIT Roolit jakavat ihmiset ryhmässä eri tehtäviin. Roolijako edesauttaa päämäärien saavuttamista. (Pennington 2005, 90; Vilkko-Riihelä 1999, 652.) Roolit luovat myös järjestystä ja ennustettavuutta ryhmään. Yksilölle rooli tuottaa identiteetin tunteen. (Pennington 2005, 90.) Yksilö voi edustaa useita rooleja samassa ryhmässä tai olla eri roolissa eri ryhmissä. Ryhmässä on kahdenlaisia johtajia: tehtäväjohtajia, joiden vastuulla on ryhmän edistyminen suoritettavassa tehtävässä ja sosioemotionaalisia johtajia, jotka hoitavat ryhmän jäsenten välisiä suhteita ja ratkovat ristiriitatilanteita. (Pennington 2005, ) Muita rooleja ryhmässä voivat olla: RYHMÄN TEHTÄVÄN SUORITTAMISTA EDISTÄVÄT ROOLIT Aloitteentekijä esittää uusia ideoita, käsittely- ja menettelytapoja, ehdottaa tavoitteita ja ratkaisuvaihtoehtoja. Tietojenetsijä kysyy lisätietoja ja perusteluja, jäsentelee asiaa. Täsmentäjä tarkentaa ehdotuksia esimerkkien avulla, selvittelee ongelman syitä ja ratkaisuvaihtoehtojen seurauksia. Kriitikko pohtii ehdotusten hyviä ja huonoja puolia sekä pakottaa ryhmän punnitsemaan huolellisesti eri vaihtoehtoja. Järjestelijä huolehtii käytännön järjestelyistä ja merkitsee asioita muistiin. RYHMÄÄ YLLÄPITÄVÄT JA SEN TOIMINTAA HELPOTTAVAT ROOLIT Rohkaisija on ystävällinen, ymmärtää ja arvostaa muiden mielipiteitä ja ehdotuksia, antaa tunnustusta. Mukaanvetäjä yrittää saada kaikki - myös vetäytyjät - mukaan käsittelyyn. Tarkkailija seuraa sovittujen menettelytapojen noudattamista, painottaa tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta, asettaa työnormeja ja huolehtii aikataulusta. Tunteiden ilmaisija tarkkailee ryhmän ilmapiiriä, ilmaisee omia tunteitaan ja rohkaisee muita tunneilmaisuihin. Sovittelija hakee kompromisseja ja selvittää mielipide-eroja. Jännityksen laukaisija laukaisee huumorilla kireitä tilanteita, rauhoittaa tilannetta. RYHMÄN TOIMINTAA HÄIRITSEVÄT ROOLIT Hyökkääjä yrittää nostaa omaa asemaansa vähättelemällä, arvostelemalla ja paheksumalla muiden tekemisiä ja näkemyksiä. Jarruttaja torjuu heti muiden ehtoukset, väittelee, ei perustele kantaansa. Huomion tavoittelija tyydyttää henkilökohtaisia tarpeitaan ryhmän tavoitteiden kustannuksella, puhuu paljon pysytelläkseen esillä, kertoo asiaankuulumattomia vitsejä ja juttuja. Kilpailija esittää ominaan toisten parhaat ideat, korostaa omaa osuuttaan, ei suostu kehittelemään toisten ehdotuksia. Vetäytyjä on välinpitämätön tai passiivinen, ei osallistu keskusteluun eikä kuuntele. Klikkiytyjä kuiskailee vierustoverilleen, juonittelee ja hakee liittolaisia, mutta ei osallistu yleiseen keskusteluun. Saivartelija takertuu pikkuseikkoihin ja muotoseikkoihin, määrittelee termejä yksityiskohtaisesti. Itsensä väheksyjä käyttäytyy epävarmasti ja vähättelee aiheetta omia kykyjään. Ylimielinen ei ole kiinnostunut ryhmän toiminnasta eikä osallistu siihen aktiivisesti, keskittyy muihin asioihin, väheksyy toisia ryhmän jäseniä. (Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu 2006) Liitteet

89 LIITE 4: RYHMÄTIETOUTTA (MLL) RYHMÄN ALOITTAESSA MUISTA: 1. Opettajalla on vastuu ryhmän muodostumisesta. 2. Ihmiset liittyvät ryhmään toisen ihmisen kautta. Mahdollista oppilaiden väliset kohtaamiset ja vaihtele pareja ja pienryhmiä säännöllisesti niin, että jokainen pääsee työskentelemään myös niiden oppilaiden kanssa, joita eivät muuten tunne ennestään. 3. Tutustumisharjoitusten tarkoituksena on tarjota kaikille oppilaille positiivisia vuorovaikutuksen kokemuksia. Aloittavan ryhmän kanssa työskennellessä on tärkeä huolehtia siitä, että harjoitukset eivät ole liian vaikeita, kaikilla on mahdollisuus itse säädellä osallistumisen tasoa, ryhmät muodostetaan sattumanvaraisesti ja kaikille tarjoutuu yhtäläinen mahdollisuus osallistua. 4. Luotsaa ryhmäsi parityöskentelyn ja vaihtuvien pienryhmien kautta kohti turvallista suurryhmää. 5. Suunnittele huolellisesti jako pienryhmiin. Ryhmäjaoilla voit tukea alkavia ystävyyssuhteita. 6. Ryhmän yhteisten pelisääntöjen laatiminen heti aluksi on tärkeää. Sääntöjen tulee olla riittävän konkreettisia, jotta niihin on mahdollista sitoutua. Muutama selkeä sääntö riittää. 7. Tutustuminen ja ryhmäytyminen on prosessi, joka ei tapahdu hetkessä. Ryhmän muodostuminen vaatii aikaa ja sitä tulee tukea pitkin lukuvuotta (Markkanen 2005, 9) 19 PIENI RYHMÄTOIMINNAN SANASTO Koheesiolla tarkoitetaan ryhmän kiinteyttä ja ryhmän jäsenten halua pysyä ryhmässä. Kun jäsenet haluavat kuulua ryhmään, he ovat todennäköisemmin sitoutuneita ryhmän tavoitteeseen. Koheesio voi joissain tilanteissa olla liian suuri, jolloin voidaan ajautua ryhmäajatteluun. Ryhmäpaine tarkoittaa ryhmän jäsenten taipumusta mukauttaa mielipiteensä ryhmän normien mukaiseksi. Ryhmäpaine liittyy toisaalta yksilöiden tapaan uskoa, että enemmistö tietää asiat paremmin. Toisaalta kyse on siitä, että enemmistön mielipiteeseen mukautuessaan ryhmän jäsen pyrkii hankkimaan muiden hyväksynnän. Ryhmäajattelu on ilmiö, joka syntyy, kun päätöksenteossa pyritään välttämään erimielisyyksiä ja konflikteja. Tällaisessa tilanteessa syntyy illuusio siitä, että kaikki ovat samaa mieltä. Ryhmä ikään kuin suojataan kriittiseltä ajattelulta: vaihtoehtoja ei pyritä etsimään eikä asioita haluta kyseenalaistaa, jotta erimielisyyksiä ei syntyisi. Tätä ei kuitenkaan tiedosteta, vaan ryhmä luulee toimivansa järkevästi. Ryhmän jäsenet saattavat tuntea, että ryhmä on erehtymätön, joten ulkopuolista tietoa tai arviointia ei koeta tarpeelliseksi. Ryhmäajattelua esiintyy eniten ryhmissä, joissa on hyvin korkea koheesio ja jotka kokevat painetta konsensuksen eli yksimielisyyden saavuttamiseen. Ryhmäajatteluun voidaan sortua erityisesti silloin, kun ryhmä tuntee painetta nopeaan päätöksentekoon tai se pyrkii miellyttämään jotain ulkopuolista tahoa. Polarisaatio tarkoittaa sitä, että ryhmä pyrkii päätöksenteossaan joko suurempaan riskinottoon tai suurempaan varovaisuuteen kuin ryhmän jäsenet tekisivät yksin. Jäsenet vertaavat omia argumenttejaan toisten argumentteihin, jolloin riskinotto tai maltillisuus lisääntyvät. Kun jäsenten mielipiteet ja argumentit lähestyvät ääripäitä, myös ryhmän päätöksenteko liukuu kohti ääripäitä. Ryhmille on tyypillistä, että jäsenet pyrkivät saamaan sosiaalista hyväksyntää ryhmältä ja muilta jäseniltä. Riskinotto tai maltillisuus lisääntyy, koska luullaan ryhmän arvostavan sitä. Polarisaatioon voi vaikuttaa myös kuviteltu ryhmän ulkopuolinen paine tai jonkun ryhmän jäsenen suostuttelu. (Markkanen 2005, 13) LIITE 5: RYHMÄYTYSPÄIVÄ FINNS OHJELMA: Ruokailu Vessapaperirulla jakoon Tunnejana Nimirivi Vessapaperirulla Jako ryhmiin Äänimaailma Tauko Työpaja - Ideoita opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi Kahvit Lentävä matto Solmu Purku - Tunnejana Varalla: Jäämeri Pyykkipojat 20 Liitteet 89

90 Aalto, Mikko Turvallinen ryhmä. Forssa: Aseman lapset ry. Markkanen, Eeva Liisa Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. MLL%20Kuulun_www.pdf Niemistö, Raimo Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. 6. muuttamaton painos. Tampere: Palmenia-kustannus. Partanen, Anna Ai tuleeks täst joku parempi luokkahenki, vai? Elämyspedagoginen ryhmäytysprojekti lähihoitajaopiskelijoille. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Pennington, Donald C Pienryhmän sosiaalipsykologia. Helsinki: Gaudeamus. Sauvola, Ulla. Mukavia hetkiä. Koulutuksen tukipaketti. Espoon vapaaehtoisverkosto. Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Ryhmän jäsenten rooleja ja tehtäviä. Viitattu viae_12219.html Viestintätieteiden laitos Uudistettu Ryhmäviestinnän perusteet verkko-oppimateriaali. Jyväskylän yliopisto. Vilkko-Riihelä, Anneli Psyyke psykologian käsikirja. 1. painos. Porvoo: WSOY. Kuvat: Beskow, Elsa Pikku Puten seikkailu mustikkametsässä. Viides painos. Jyväskylä: Gummerus. Beskow, Elsa Nappu, Nutta ja pikku Terho. 2. painos. Belgia: Gummerus. Beskow, Elsa Tonttulan lapset. Yhdeksäs painos. Belgia: Gummerus. Haavio, Martti Iloinen lorukirja. Kuvittanut Maija Karma. Porvoo: WSOY Liitteet

91 LIITTEET Liitteet 91

92 92 Liitteet

93 Roolit - kuka sinä haluat olla? UHRI Uhri on oppilas, joka joutuu toistuvasti muiden kielteisen toiminnan kohteeksi ja joka on jollain tavoin puolustuskyvytön kiusaajiinsa nähden. (5 15 prosenttia oppilaista) KIUSAAJA - Kiusaaja on prosessin alkuunpanija, joka paitsi aloittaa kiusaamisen, saattaa myös yllyttää ja pakottaa muita mukaan kiusaamaan. (7 10 prosenttia oppilaista) APURI - Apuri on kiusaamisessa pikemminkin kiusaajan seuraajana tai avustajana kuin varsinaisena aloitteentekijänä. Vaikka hän ei aktiivisesti aloita kiusaamista, hän menee helposti mukaan. (n prosenttia oppilaista) VAHVISTAJA - Vahvistaja antaa kiusaajalle myönteistä palautetta. Hän on yleisönä, nauraa ja kannustaa kiusaajaa sanallisesti, huudoin, elein tai ilmein. (15 20 prosenttia oppilaista) PUOLUSTAJA - Puolustaja asettuu kiusatun puolelle ja pyrkii tukemaan häntä. Puolustaja yrittää saada toiset lopettamaan kiusaamisen tai lohduttaa kiusattua kahden kesken. (15 20 prosenttia oppilaista) HILJAINEN HYVÄKSYJÄ Hiljainen hyväksyjä pyrkii pysyttelemään ulkopuolisena ja kiusaamistilanteista sivummalla, mutta toimii samalla usein huomaamattaan kiusaamisen hyväksyjänä. (25 35 prosenttia oppilaista) Liitteet 93

94 94 Liitteet Apua

95 Opettajan käsikirja Kuinka vaikuttaa luokkailmapiiriin ja oppilaiden motivaatioon? LIITTEET Amishelppii!-kehittämisprojekti (opintoihin liittyvä projekti) Humanistinen ammattikorkeakoulu Teksti: Ville Uurainen Kuvat: kts. kuvien lähteet takakannesta Taitto: Ville Uurainen Liitteet 95

96 Miksi tämä käsikirja on tehty? Tämä käsikirja on Amishelppii!-kehittämisprojektin lopputuotos. Kehittämisprojektin aikana toimin koulunuorisotyöntekijänä, ja pyrin kartoittamaan opiskelijoiden motivaatioon ja luokkailmapiiriin liittyviä ongelmia yhteisöpedagogin näkökulmasta. Käsikirja kokoaa yhteen tekemiäni havaintoja ja niihin liittyviä ratkaisuehdotuksia. Havainnot pohjautuvat omaan työskentelyyni luokissa, sekä oppilaiden että opettajien kanssa käydyistä keskusteluista nousseisiin ideoihin. Käsikirja on tarkoitettu pääasiassa ammattikoulujen opettajille tukemaan heidän työskentelyään. Se tarjoaa vinkkejä luokkahengen ja oppilaiden oppimismotivaation nostattamiseen. Ville Uurainen Mitä on oppimismotivaatio? Peltosen & Ruohotien (1992) teosta mukaillen 96 Liitteet

97 Oppimismotivaatioon vaikuttavat edellisten lisäksi myös muut tekijät, kuten esimerkiksi oppilaan kotiolot ja oppimistyylit. Lisäksi se voidaan käsittää monilla eri tavoilla. Amishelppii!-projektissa ja tässä käsikirjassa oppimismotivaatio käsitetään (melko suppeasti) kuvion mukaisesti luokkailmapiirin, valmiuksien, viihtyvyyden ja opettajan motivaation avulla. Kuten kuviosta käy ilmi, kaikki osa-alueet liittyvät toisiinsa. Siksi en käsittele niitä tässä käsikirjassa toisistaan erillisinä. Ope vois olla ku opo Tänä päivänä opettajan rooli tulisi olla muutakin kuin pelkkä opetussuunnitelmassa mainittujen asioiden opettaja. Oman havaintoni mukaan oppilaille tarjotaan liian vähän elämänhallintataitojen opetusta. Mitä mä hyödyn tästä? Oppilas ei ymmärrä miten hän voi hyödyntää koulussa oppimaa tietoa ja taitoa tulevassa ammatissaan. Mitä mä voin tehdä tulevaisuudessa? Oppilaille ei kerrota tarpeeksi laajasti oman ammattialan töistä. Vinkki! Pidä opo-hetkiä, jossa käytte oppilaiden kanssa läpi esimerkiksi Mol.fi sivuston avoimia työpaikkoja tai järjestä työpaikkavierailuja. Tällä tavoin oppilaat saavat tietoa alan työpaikoista. Motivaatio lisääntyy, kun opinnot saavat konkreettisen päämäärän. Liitteet 97

98 Tuntuu, et ope ei välitä Keskitytkö liikaa asian opettamiseen, etkä ota oppilaita huomioon? Oppilaan ja opettajan välillä on suhde, jota tulee hoitaa samalla tavalla kuin muitakin ihmissuhteita. Opea ei kiinnosta, opitaanko me mitään Huomioi oppimissaavutukset ja hyvät suoritukset. Oppilaan motivaatio todennäköisesti kasvaa, kun hän saa rohkaisevaa palautetta tekemisistään. Vinkki! Kysele oppilaiden kuulumisia säännöllisesti. Näin luot luokkaan välittävän ilmapiirin, ja oppilaat kokevat, että heidät otetaan huomioon. Muista jutella myös muistakin kuin kouluun liittyvistä asioista. Tämä parantaa usein luokan ilmapiiriä. Muista rohkaista varsinkin oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita pienistäkin onnistumisista. Muista kuitenkin kehua kaikkia tasapuolisesti. Meil on just rento ope Opettajan työssä yksi haastavimmista asioista on auktoriteettiaseman ja mukavan opettajan imagon tasapainottaminen. Jokainen luo oman opettajan identiteetin itselleen sopivaksi, mutta oppilaiden silmissä mukava opettaja innostaa useammin oppilaita oppimaan. Rento-ope vai Auktoriteetti-ope? Opettajan pitäisi olla molempia tasapuolisesti, koska liian rento opettaja menettää helposti auktoriteetin. Pelkkää auktoriteettiä käyttävä opettaja voi sitä vastoin tuntua kylmältä ja vaikeasti lähestyttävältä. Ei sitä itteekää kiinnosta Opettajan oma motivaatio vaikuttaa oppilaisiin. Asiasta innostunut opettaja saa oppilaat kiinnostumaan helpommin. 98 Liitteet

99 Oppilas-opettaja-oppilas sanakirja: selitys sanalle RENTO Opettaja: Rennon opettajan tunneilla ei opiskella vaan katsotaan videoita. Oppilas: Mukava opettaja, joka ottaa oppilaat opetuksessa huomioon. Pitää luokan kurissa ja opettaa asiaa, mutta keskustelee välillä myös muista asioista. Vinkki! Mukavan opettajan imagoa voi luoda kehittämällä luokan kanssa sisäpiirin jutun. Se voi olla esimerkiksi ajankohtainen hauska Youtube-video, joka katsotaan yhdessä tunnilla. Kaiken ei tarvitse aina olla niin vakavaa! Varsinaiseen opetukseen pitää kuitenkin pystyä palaamaan. Huom! Rennon opettajan tunneillakin opiskellaan. Seuraavaa lausetta opettajan pitää välttää: Tämä on turhaa asiaa, mutta käydään se läpi silti. Oppilaat menettävät mielenkiintonsa heti. Muista kertoa oppilaille, miksi kyseistä asiaa opetetaan, ja mihin jo opittuun kyseinen asia liittyy. Aina siel joku häiriköi on tärkeää eri koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Se vaikuttaa sekä oppilaiden motivaatioon että viime kädessä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Emmä pysty keskittyy! Lähes jokaisessa luokassa on ainakin yksi häirikköoppilas. Näihin tapauksiin pitäisi puuttua heti, koska häiriköivä oppilas saattaa vaikeuttaa muiden oppilaiden oppimista. Mä en tajuu! Jos oppilaalla ei ole valmiuksia (tietoja) oppia uutta asiaa, hänen oppimismotivaationsa heikkenee. Ongelmaan on kaksi näkökulmaa: Aina ei pystytä keskittymään opetuksesta jälkeen jääneisiin yksilöihin. Toisaalta jos heihin ei voida keskittymään ollenkaan, näiden oppilaiden motivaatio kärsii. Miten tukiopetusta voitaisiin järjestää niin, että siihen on resursseja? Liitteet 99

100 Ei mul oo paljoo poissaoloja Puutu aiheettomiin poissaolohin! Tämä voi pidemmän päälle johtaa oppilaan koulusta pois putoamiseen ja syrjäytymiseen. Lähin mä vähän aikasemmin ku muut Jos oppilas lähtee joka päivä tunnin liian aikaisin kotiin, se tekee viikossa yhteensä viisi tuntia poissaoloja. Oppilas ei usein näe kokonaisuutta: hän ei ymmärrä olleensa yhtä kokonaista koulupäivää pois. Aluksi lintsaaminen voikin olla satunnaista, mutta jos siihen ei puututa, se muuttuu usein tavaksi. Lintsaamisen syitä Monet oppilaat eivät jaksa keskittyä monen tunnin teoriaputkeen. Voisiko välissä tehdä harjoituksia? Opetus on liian helppoa/vaikeaa/opetusta ei ole: Yritätkö opettaa asiaa, johon oppilailla ei ole tarvittavia tietoja, vai käytkö jo opittua viidettä kertaa? Oppilaita ei myöskään kiinnosta tulla viettämään aikaa tunneille, jos opettaja ei ole valmistellut opetusta. Ongelmat kotona: Koulu tuntuu vähäpätöiseltä verrattuna huoliin kotona. Vinkki! Sido koulussa tehtävä työ muuhunkin elämään. Esimerkiksi jos oppilaat valittavat pitkistä koulupäivistä, voit kertoa heille, että se on hyvää harjoittelua työelämää varten. Tämä auttaa oppilaita hahmottamaan asioita laajemmassa kontekstissa. Varhainen puuttuminen auttaa estämään nuorten syrjäytymistä Syrjäytyminen alkaa usein lisääntyvinä poissaoloina tai koulutehtävien laiminlyömisellä. Opettajien tehtävänä on opettamisen lisäksi huolehtia nuorten hyvinvoinnista osana moniammatillista yhteistyötä. Opettaja voi joissain tapauksissa olla ainoa ammattilainen, joka näkee, että nuorella ei ole kaikki hyvin esimerkiksi kotona. Tämän takia on tärkeää, että opettajat ilmoittaisivat ongelmista ajoissa esimerkiksi kuraattorille, ja osallistuisivat mahdollisimman aktiivisesti oppilashuoltoryhmien tai vastaavien tapaamisiin. HUOM! Opettaja ei ole yksin ongelmista kärsivän nuoren kanssa vaan apua on tarjolla moniammatillisesti. Monesti vain opettajan ilmoitus riittää, jolloin nuori saa tarvitsemaansa apua. Kts. Oppilashuolto ja koulun sosiaalityö ehkäisevänä lastensuojeluna. Sosiaaliportti.fi. Tutustu myös! Kouluikäiset ja ehkäisevä työ. Sosiaaliportti.fi. 100 Liitteet

101 Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue! Luokan tulisi olla kuin urheilujoukkue: Opettaja on valmentaja ja oppilaat pelaajia. Valmentajan työ on valmentaa, opettaa ja tukea pelaajia niin ryhmänä kuin yksilöinäkin, jotta he voisivat kehittyä mahdollisimman hyviksi, jopa parhaiksi omalla alallaan. Jos tulosta ei tunnu syntyvän, täytyy valmentajan etsiä uusia tehokkaampia tapoja valmentaa. Valmentajan pitää myös pystyä kuuntelemaan pelaajia ja pyrkiä löytämään tekniikoita, joista pelaajat tuntevat hyötyvänsä eniten. Lähteet Peltonen, Matti & Ruohotie, Pekka (1992) Oppimismotivaatio: Teoriaa, tutkimuksia ja esimerkkejä oppimishalukkuudesta. Helsinki: Otava. Kauppila, Reijo A. (2004) Opi ja opeta tehokkaasti: Psyykkinen valmennus oppimisen tukena. 2. painos. Jyväskylä: PS-kustannus. Oppilashuolto ja koulun sosiaalityö ehkäisevänä lastensuojeluna. Sosiaaliportti.fi: Lastensuojelun käsikirja. ehkaiseva_lastensuojelu/toimintamuotoja/ oppilashuolto_ja_koulun_sosiaalityo/ Kouluikäiset ja ehkäisevä työ. Sosiaaliportti.fi: Lastensuojelun käsikirja. tyoprosessi/ehkaisevatyo/kouluikaiset/ Kuvat Etusivu: Sivu 5: Sivu 7: Sivu 12: Kaikki kuvat haettu Liitteet 101

102 LIITTEET UUSIMAA HELMIKUU 102 Liitteet

103 UUSIMAA Liitteet 103

104 UUSIMAA Liitteet

105 Liitteet 105

106