TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009"

Transkriptio

1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Position 5.30, käsikirjoitus ja ohjaus Anna Viitala, ensi-ilta Kuva: Hannu Keski-Hakuni, ulkoasu: Jaana Forsström

2 Teatterikorkeakoulu Toiminta- ja taloussuunnitelma Sisällys Johdanto 1 1. Yliopiston tehtävä ja tavoitteet 1.1 Tanssi ja teatteri Yliopiston tehtävä ja tavoitteet 1 2. Toimintaympäristö 2.1 Asema Suomen yliopistolaitoksessa Toimintaympäristö Kansainvälinen kehitys 3 3. Toiminnan tavoitteet 3.1 Perus- ja jatkokoulutus Pedagogiikka Opiskelijavalinta Kesälukukausi Aikuiskoulutus 4 4. Rakenteellinen kehittäminen ja henkilöstö 4.1 Organisaatio ja sen palvelut Tulosohjaus Laatutyö taideyliopistoissa Johtamisen kehittäminen 7 5. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen paluumuutto 8 6. Muut hankerahoituksella toteutettavat hankkeet Tanssiryhmän pilottihanke Verkkopalveluiden kehittäminen Teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke osana opetuksen kehittämistä Oppimiskeskuksen perustaminen Virtuaaliyliopistohankkeet Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Taloudelliset voimavarat Esitys voimavaroiksi Tilakustannukset Maksullinen toiminta 12

3 Taulukot Taulukko 1: Tulot ja menot sekä toiminnan rahoituslähteet Taulukko 2: Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Taulukko 3: Julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Erillinen liiteosa Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: HOK-Elannon omistaman ns. Keskusvaraston vuokraaminen Tilahankkeen varustelumenot Tanssiryhmän pilottihanke Verkkopalveluiden kehittäminen Teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke Oppimiskeskuksen perustaminen Virtuaaliyliopistohankkeet

4 Johdanto Teatterikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille on tarkiste ajanjaksolle laaditusta toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Tämä asiakirja perustuu yliopiston omaan kokonaisstrategiaan, jonka ensimmäinen osa käsittelee koulutusta ja tutkimusta. Sen toinen osa käsittelee oppimisympäristöä sekä organisaation periaatteita ja rakenteita. Strategia on laadittu vuosille Asiakirja sisältää myös yliopiston johdon ja laitosten vuosittaisessa tulosneuvottelussa esiin nousseet kysymykset. Tämän julkaisun sisältämät suunnitelmat ja ehdotukset ovat yliopiston omia eikä niihin vielä sisälly opetusministeriön kannanottoja. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa on käsitelty yliopiston yhteistoimintaneuvoston kokouksessa ja se on hyväksytty yliopiston hallituksessa Yliopiston tehtävä ja tavoitteet 1.1 Tanssi ja teatteri Tanssi ja teatteri, niiden harjoittaminen ja niistä nauttiminen, kuuluvat kulttuurien ja yhteisöjen elämään. Ne ja niiden sovellukset ovat omalakisia, kehittyviä taiteita. Niillä on oma, välineellisyydestä vapaa arvonsa. Ne heijastavat, vahvistavat ja kritisoivat yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Ne tarjoavat esteettisiä, emotionaalisia ja älyllisiä elämyksiä. Niiden jokainen elävä esitys jatkaa ja uudistaa vuosituhantisia perinteitä. Jokainen elävä esitys, tavoitteistaan riippumatta, on repliikki keskusteluun joka kehittää yhteiskuntaa avoimeksi, sivistyneeksi ja inhimilliseksi. 1.2 Yliopiston tehtävä ja tavoitteet Teatterikorkeakoulu on autonominen taideyliopisto. Sen toiminnan perusta on käsitys tanssin ja teatterin arvosta yksilölle ja yhteisölle. Se palvelee taidetta, opiskelijoita ja yhteiskuntaa. Se täyttää tehtävänsä olemalla taidealojensa johtava kouluttaja, näyttämötaiteen uudistaja, kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön arvostama tutkimusyksikkö. 1

5 Yliopisto on yksi Suomen neljästä taideyliopistosta. Yliopistossa on mahdollisuus suorittaa tanssitaiteen maisterin tutkinto tanssijan, koreografin ja tanssinopettajan koulutusohjelmissa sekä teatteritaiteen maisterin tutkinto näyttelijäntyön, ruotsinkielisen näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, esitystaiteen ja -teorian, teatteri-ilmaisun opettajan ja valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmissa. Yliopisto kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisterinkoulutusohjelma, jossa muissa pohjoismaissa kandidaatin tutkinnon suorittaneet näyttelijät voivat hankkia maisterin tutkinnon. Yliopiston ydinosaaminen on elävä tanssi- ja teatteriesitys ja sen muunnelmat. Ratkaisut koulutusalojen muutoksista tehdään ydinosaamisen lähtökohdasta. Yliopiston koulutustoiminta keskittyy Haapaniemenkadun ja Sörnäisten rantatien kortteliin. Yliopisto - sen tilat, toimintakulttuuri, taiteelliset ja pedagogiset perinteet - on orgaaninen kokonaisuus jolla on oma vahva identiteetti. Se edistää yliopiston tehtävien täyttämistä, ja on siten myös taide- ja yliopistomaailman etu. 2. Toimintaympäristö 2.1 Asema Suomen yliopistolaitoksessa Teatterikorkeakoulun lähin yhteistyöpiiri on muut taideyliopistot. Yliopisto harjoittaa yhteistyötä tiedeyliopistojen kanssa. Yliopistomaailmassa vaikuttamiseen taideyliopistojen yhteistyö tarjoaa tehokkaan väylän. Yliopisto pitää säännöllistä yhteyttä tanssi- ja teatterialan koulutusta harjoittaviin ammattikorkeakouluihin ja arvioi niiden kanssa koulutuksen sisältöjä ja rakenteita, työllisyyttä ja työnjaon toimivuutta. 2.2 Toimintaympäristö Pääkaupunkiseutu on kansainvälinen monikulttuurinen metropoli jossa on tyypillinen eurooppalaisen suurkaupungin taide-elämä sekä vakiintuneet instituutiot, että kasvava innovatiivinen vapaa kenttä jonka organisaatiot ja rahoitus ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Maakunnat ja niiden keskukset vahvistavat asemaansa, samoin taide niiden identiteetti- ja vetovoimatekijänä. Molemmat kehityskulut ovat yliopiston kannalta positiivisia ja avaavat mahdollisuuksia. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä työelämän ulkopuolelle. Työllisyystilanne on parantunut. Taiteen sisältö ja yleisösuhde on muuttunut. Sukupolvien vaihtumisella on myös vaikutuksensa instituutioiden rakenteisiin, johtamiseen ja tapaan hahmottaa niiden tehtäviä. Tavat elää tanssi- ja teatteritaiteilijana monipuolistuvat. Työmahdollisuudet nykymuotoisen taiteellisen tuotannon ulkopuolella lisääntyvät. Sähköiset mediat ovat yhä tärkeämpi työnantaja. Digitalisoituminen ja vuorovaikutteisuus synnyttävät uusia esitystapoja. Uudet, taiteiden välillä liikkuvat esittämisen muodot (kuten esitystaide) ja taiteen uudet sosiaaliset funktiot (kuten yhteisöteatteri) lisääntyvät. Samoin lisääntyy teatterin ja tanssin käyttö muiden alojen koulutuksessa, yhteiskunnallisessa toiminnassa ja yrityselämässä. Monikulttuurisuus alkaa vaikuttaa taiteen tuotantoon, sisältöön ja kysyntään, luo uusia yleisöjä ja koulutustarpeita. 2

6 2.3 Kansainvälinen kehitys Euroopan Unioni muistuttaa liittovaltiota, sen sisäpolitiikan perusjännite on markkinaeurooppa kontra sosiaalieurooppa. Tämä jännite jakaa jäsenvaltioita, ja määrittää yhteiskunnallista keskustelua niiden sisällä. Kulttuuri- ja koulutuspolitiikka ovat kansallisia kysymyksiä, mutta nekin muovautuvat tästä dialogista. Eurooppalainen koulutusalue on nostanut vaihdon ja liikkuvuuden uudelle tasolle. Varsinkin taidekoulutuksessa on siirrytty jäykistä vaihtojärjestelmistä yksilöllisen liikkuvuuden ja teemakohtaisen yhteistyön tukemiseen. Baltia on taloudessa ja koulutuksessa saavuttanut pohjoismaat. Viron EU-jäsenyys ja suomalaisesta poikkeava yliopistolainsäädäntö on avannut uusia yhteistyömahdollisuuksia. Pohjoismaat muodostavat eurooppalaisessa kontekstissa arvoyhteisön, joka korostaa avoimuutta ja tasa-arvoa. Varsinkin Baltian ja Pietarin taidekoulutuksella on kansainvälistä vetovoimaa, yliopistolle ne ovat sekä yhteistyökumppaneita että kilpailijoita. Yliopisto avaa opiskelijoilleen Euroopan taide-elämän, yliopistot ja työmarkkinat. Samoin se antaa opiskelijoille ainekset globaalin vision rakentamiseen mikä on taiteen tulevaisuus maailmassa jonka talouden ja kulttuurin voimakeskukset tulevat 2000-luvun kuluessa siirtymään Aasiaan, ja jossa Euroopan (Venäjä mukaan luettuna) tärkein kysymys on rauha ja yhteistyö islamilaisen maailman kanssa, ja sopeutuminen kasvaviin muuttovirtoihin, ja uskontojen, kulttuurien ja elämäntapojen kirjo Euroopan sisällä. 3. Toiminnan tavoitteet 3.1 Perus- ja jatkokoulutus Suunnittelukaudella otetaan käyttöön kaksiportainen, tutkintorakenne. Kaikki yliopistoon hyväksytyt opiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnon. Kolme neljäsosaa suorittaa maisterintutkinnon, joko suoraan kandidaatin tutkinnon jälkeen tai myöhemmin. Tohtoriopiskelijoiden määrä on noin 10 prosenttia kandidaattija maisteriopiskelijoiden määrästä. Maisteriopinnot voivat toteutua myös erillisessä maisteriohjelmassa, työelämästä käsin ja yliopiston perustaman taiteellisen projektin puitteissa (tanssiryhmä, teatteriryhmä). Yliopistolla on ruotsinkielinen kandidaattiohjelma, ja pohjoismainen ruotsinkielinen maisteriohjelma. Yliopistolla on soveltuvilla aloilla englanninkielisiä maisteriohjelmia, joko omia tai yhteisiä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Taiteellispainotteiset tohtorintutkinnot ovat yliopiston painopiste. Tieteellinen tutkimus ja jatkokoulutus suunnataan alueille joita yliopisto, sen ydinosaaminen, ja opiskelu- ja tutkimusympäristö voi hyödyttää. Eurooppaan on muodostunut taiteellinen tutkimus- ja jatkokoulutusalue. Yliopisto on siinä aktiivinen toimija. Yliopiston koulutus kaikilla tasoilla on uutta luovaa, autonomista ja kriittistä. Opetus perustuu luottamukseen, henkilökohtaisuuteen ja eettisesti kestäviin työtapoihin. Sen vahvuutena ovat valikoituneet ja motivoituneet opiskelijat, taiteellisesti pätevä opettajakunta, kannustava ilmapiiri, ja tiloiltaan ja teknisesti korkeatasoinen ympäristö. Opettajien ja opiskelijoiden läheinen kontakti, arvioinnin ja palautteen helppous ja niiden nopea vaikutus opintojen suunnitteluun ovat myös olennainen voimavara. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma jonka toteutumista seurataan. 3

7 Taiteen harjoittaminen ja esittäminen on yliopiston koulutuksen metodi. Esitysten päätarkoitus on koulutus. Muita tarkoituksia kuten kulttuurinen pääoma, taiteellinen profiili, julkisuus, tekijöiden urakehitys, yleisö ei tavoitella päätarkoituksen kustannuksella. Yliopisto tekee jatkuvaa produktioyhteistyötä maan teatterien kanssa. Siinä yliopiston lähtökohta on aina koulutus tai tutkimus. Yliopistolla on toimivia esitysten vaihtoohjelmia valikoitujen ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. 3.2 Pedagogiikka Yliopisto harjoittaa taidepedagogista tutkimusta. Se kouluttaa tanssi- ja teatteripedagogeja joissa opettajan kompetenssi yhtyy taiteiden syvälliseen, kokemuksen kautta hankittuun tuntemukseen. Yliopisto käyttää taidepedagogista tietämystään omien opettajiensa kouluttamiseen. Se edistää taideaineiden asemaa koululaitoksessa ja yhteiskunnassa. Yliopisto osallistuu taideyliopistojen opettajien yhteiseen pedagogiseen koulutukseen ( Taikopeda ). Tämän lisäksi yliopisto järjestää opettajakunnalleen omista tarpeistaan lähtevää pedagogista koulutusta ( Täsmäpeda ). Koulutus järjestetään osittain perehdytyksen yhteydessä ja osittain räätälöitynä koulutuksena. 3.3 Opiskelijavalinta Kaksiportainen tutkintorakenne on lisännyt koulutusohjelma-valintojen määrää. Kandidaattiohjelmien valinnat ovat opiskelijavalintojen strategisin piste. Kandidaattiohjelmien valinnoissa taiteellinen lahjakkuus on tärkein, muut kriteerit ylittävä valintaperuste. Maisteri- ja tohtorikoulutuksen valinnoissa tulevat kysymykseen myös siihenastiset näytöt, opinto- ja työsuunnitelmat, ja arvio kyvystä yliopistollisiin opintoihin. Valinnat ovat tehokkaita, eettisesti korkeatasoisia ja niihin osallistuvien tietosuojasta ja ihmisarvosta huolehtivia. Niitä arvioidaan vuosittain. Niihin kuuluu palautejärjestelmä. Kiintiöitä ei käytetä. 3.4 Kesälukukausi Yliopiston opetusta on kehitetty niin, että suunnittelukaudella valmistellaan lukukausien uudelleenjaksotusta. Kesälukukausi tarjoaa tutkinto-opiskelijoille korvaavia ja valinnaisia opintoja ja niihin liittyvää esitystoimintaa avointa yliopisto-opetusta täydennyskoulutusta 3.5 Aikuiskoulutus Taiteilijan ura on jatkuvaa kouluttautumista. Tutkinnon myötä ei saa valmiin taiteilijan leimaa, vaan kuvan tietojensa ja taitojensa aukoista ja kehittämistarpeista. Yliopiston voimana on oma koulutus ja tutkimus, kriittisyys ja riippumattomuus taidealojen ja organisaatioiden sisäisistä intresseistä ja ristiriidoista. Aikuiskoulutuksen muodot ovat: taiteilijoiden ammatillinen täydennyskoulutus yleissivistävä koulutus kaupalliset koulutuspalvelut 4

8 Taiteilijoiden täydennyskoulutus laajentaa ammatillista kompetenssia, syventää taiteilijuutta ja palauttaa perusasioiden äärelle. Teatterikorkeakoulussa se perustuu yliopiston ydinosaamiseen ja omiin opettajavoimiin, ja sitä voidaan toteuttaa myös perusopetukseen integroituna. Yleissivistävän koulutuksen tärkein väylä on avoin yliopisto. Se tuo yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen tuloksia kansalaisten ulottuville, ja tuottaa opintokokonaisuuksia korkeakouluopiskelijoille. Avoin yliopisto ei tarjoa taitelijakoulutusta, eikä muodosta väylää yliopiston tutkintokoulutusohjelmiin. 4. Rakenteellinen kehittäminen ja henkilöstö 4.1 Organisaatio ja sen palvelut Teatterikorkeakoulun tehtävä on luoda suotuisa ympäristö tanssin ja teatterin koulutukselle, tutkimukselle ja taiteelle. Teatterikorkeakoulun organisaation tarkoituksena on tuottaa ja tukea näiden tehtävien vaatimia prosesseja (= tukipalvelut). Tukipalveluilla on aktiivinen rooli oppimisympäristön rakentamisessa. On tärkeää, millainen kuva organisaatiosta, ja millainen toimintakulttuuri ja näkemys eri ammattialueiden yhteistyöstä opiskelijoille välittyvät. Tukipalveluiden tehtävänä on myös seurata yhteiskunnallista kehitystä, ja tuoda Teatterikorkeakoulun tietoon sellaisia teemoja ja kehityssuuntia, jotka voivat edellyttää muutoksia koulutuksen tavoitteissa, sisällössä ja toteutuksessa. Tukipalvelut seuraavat palvelujen tarjontaa ja kysyntää, ja muuttavat sitä. Kysyntää voi luoda tuomalla tarjolle jotakin, mitä aiemmin ei ole tiedetty kysyä. Samoin on kyettävä rohkeasti lopettamaan palvelu, jonka aito tarve on lakannut, tai kustannus on hyötyyn nähden kohtuuton. Tukipalvelut yhdessä johdon kanssa myös suodattavat ja tulkitsevat valtio-omistajan ja yhteiskunnan toiveita ja vaatimuksia, ja priorisoivat niiden edellyttämiä tehtäviä. Tukipalvelut ymmärtävät teatterin ja tanssin toimintakulttuuria ja arvomaailmaa, ja työskentelevät sen eteen että ne ja yliopistolliset toimintatavat kohtaavat mahdollisimman kitkattomasti. Tukipalvelujen sisältöä ja tarpeellisuutta harkitaan säännöllisesti strategian kautta. Taideyliopistojen yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia niiden taloudelliseen tuottamiseen. Strategiakaudella määritellään palvelut prosessien ja oppimisympäristön lähtökohdasta: mitkä kuuluvat välittömiin ja yksilöllisiin lähipalveluihin, minkä kohdalla etäisyys ei haittaa, joten ne voidaan tuottaa keskitetysti ja hakea isompien yksiköiden mittakaavaetua (taideyliopistojen yhteistyö, palvelukeskukset, ostopalvelut). Siksi tukipalvelujen suhteellinen osuus Teatterikorkeakoulussa on pienentynyt. 4.2 Tulosohjaus Yliopiston johto käy vuosittain tulosneuvottelun opetusta antavien laitosten, tukipalveluiden ja erillisyksiköiden johdon sekä tiettyjen hanketyöryhmien ja johtoryhmien kanssa. Tulosneuvottelu toimii keskustelufoorumina strategisten asioiden tunnistamiseksi, kehittämiseksi ja arvioimiseksi. Suunnittelukaudelle tulosneuvottelujen kautta esiin nousseita konkreettisia kysymyksiä ja kehittämistarpeita ovat muun muassa seuraavat asiat: 5

9 Teatteritaiteen laitos 1. tutkinnonuudistuksen toteuttaminen ja opetussuunnitelman uudistaminen 2. laitoksen sisäisen keskustelukulttuurin ja organisaation vahvistaminen 3. laitoksen sisäisen yhteissuunnittelun kehittäminen erityisesti tuotantojen suhteen 4. koulutusohjelmien kansainvälistyminen Ruotsinkielinen näyttelijäntyön laitos 1. kentän mukaantuominen tutkinnonuudistuksessa - sisäänotto, harjoittelu 2. aikuiskoulutuksen hanke kouluttaa ruotsinkielisiä ohjaajia ja dramaturgeja 3. Teatterikorkeakoulun kaksikielisyys 4. tuottajakysymys Tanssitaiteen laitos 1. maisteriohjelman kehittäminen/tanssiryhmän perustaminen 2. lisätilan akuutti tarve 3. kansainvälisen toiminnan resursointi ja laajuus 4. sisäänoton kehittäminen ja sen vaikutukset (siirtymävaiheessa ja sen jälkeen) Valo- ja äänisuunnittelun laitos 1. paluumuuton valmistelu 2. valmistuneiden kandidaattien ja maisterien määrä 3. kansainvälisyys 4. digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeiden eteneminen Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos 1. laitoksen yhteydet johdon kautta opetusministeriöön 2. virkarakenne kuntoon 3. poikittaisinformaatio yksiköiden ja laitosten välillä 4. taidekasvatusprojektit-hankkeen toteutuminen Jatkokoulutus 1. taiteellisten sekä ulkomaisten jatko-opiskelijoiden rekrytointi ja resurssointi 2. dosentuuriasian eteneminen 3. taiteellisen tutkijakoulun linjauksen hahmottaminen ja kehittäminen 4. kansainvälisten verkostojen kehittäminen Kirjasto 1. kirjaston palveluiden käytön reaaliaikainen seuranta 2. aineiston hankintapolitiikan uudistamisen toteutuminen 3. nykyisten kokoelmien inventointi ja ajantasaistaminen 4. kirjaston taloussuunnittelun uudistaminen 5. kirjaston resurssien uudelleen arviointi 6

10 Virtuaaliyliopisto 1. asiakaspinnan seuraaminen - opettajat sekä opiskelijat 2. tomintojen vakiintuminen, integroituminen osaksi Teatterikorkeakoulun toimintakulttuuria 3. virtuaalipalveluiden kehityksen seuranta: kehitys suhteessa kansalliseen kenttään (mm. SVY) 4. tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittyminen taidekorkeakoulujen toiminnassa Aikuiskoulutus 1. vanhentuneen tietohallinnon uusiminen 2. teatterinjohtajakoulutuksen käynnistyminen Esitystoiminnan johtokunta 1. laitosten sitoutuminen rajallisista resursseista johtuvaan esitystoiminnan rajoittamiseen 2. opetussuunnitelman tarkastelu esitystoiminnan resursseja vasten; aiheuttaako karsintaa? 3. teatterisalin jako aikavyöhykkeisiin: toimiiko? 4. ratkaisuyritykset ison esitystilan saamiseksi. Opetusteatteri 1. henkilöresurssien riittävyys 2. esitystoiminnan johtokunnan toiminnan ja muiden päätösten vaikutus ruuhkahuippujen tasoittumiseen 3. käyttöomaisuuden arvon säilyminen hanke-ehdotusten toteutumisen valossa 4. UPJ:n vaikutus palkkauksen kannustavuuteen 4.3 Laatutyö taideyliopistoissa Suunnittelukauden alussa päättyy taideyliopistojen yhteinen Laatu-hanke ( ). Hankkeen tuloksena taideyliopistoissa ymmärretään mitä hyvä ja huono laatu yliopistotyössä käytännössä ovat ja miten laatua voidaan hallita. Taideyliopistoissa on systemaattisesti Laatu-hankkeen aikana rakennettu ja otettu käyttöön toiminnan laadun arviointia, johtamista ja kehittämistä tukevia menetelmiä, joiden käyttöönottoa jatketaan ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Taideyliopistojen henkilöstöä on hankkeen puitteissa koulutettu laatutyöhön ja rakennettujen menetelmien käyttöön ja tätä koulutusta täydennetään jatkuvasti. 4.4 Johtamisen kehittäminen Teatterikorkeakoulun strateginen johtaminen pohjautuu Teatterikorkeakoulun uudistettuun kokonaisstrategiaan sekä siitä johdettuihin konkreettisiin tavoitteisiin. Suunnittelukaudella panostetaan Teatterikorkeakoulun uuden strategian systemaattiseen jalkauttamiseen, tulosten seurantaan ja niiden tarvitsemien työkalujen käyttöönottoon. Johtamisen tueksi kerätään relevanttia tietoa ja hyödynnetään tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän sähköisiä tietovarastoja. Teatterikorkeakoulun johtamisjärjestelmää sen kaikilla tasoilla kehitetään osana taideyliopistojen Laatu-hanketta. Teatterikorkeakoulun operatiivista johtamista kehitetään sekä henkilöstö- että asiajohtamisen osalta. Muun muassa uuden rehtorin valinta ja uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto vaikuttavat tulevaan toimintatapaan. Teatterikorkeakoulu parantaa tuottavuuttaan kehittämällä johtamista - erityisesti sen toteutusta ja seurantaa - ottamalla käyttöön muun muassa uusia johtamisen menetelmiä ja apuvälineitä. Kustannustietoisuutta lisätään eri palveluiden tuottamisessa. Toiminnan tuottavuutta lisätään muun muassa 7

11 toimintaprosesseja kehittämällä ja niiden sähköisiä palveluita tukemalla. Teatterikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti yliopistojen ja valtionhallinnon palveluiden rakenteelliseen kehittämiseen kuten palvelukeskukset ja hankintatoimi. Teatterikorkeakoulun strategia tunnistaa pedagogisen johtajuuden yliopiston ydintehtävän ja strategian kannalta keskeiseksi johtamisen muodoksi. Se erotetaan selkeästi operatiivisesta johtamisesta. Siitä vastaavien, useimmiten määräaikaisten taiteilija-opettajien valmiuksia, koulutusta ja tukea parannetaan. Koulutusohjelmien ja laitosten organisaatiossa pedagoginen johtajuus on keskeinen näkökulma. 5. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen paluumuutto Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma on yliopiston strategian mukaisesti keskittynyt esittävän taiteen valo- ja äänisuunnitteluun. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen viimeaikainen menestys perustuu juuri tähän linjaukseen. Se on vahvistanut voimakkaasti jatkokoulutusta ja tutkimusta. Mutta muusta yliopistosta erillään laitos ei kykene tuomaan täyttä panosta siihen yhteiskunnalliseen ja valtakunnalliseen vaikuttamiseen jota Teatterikorkeakoululta edellytetään. Teatterikorkeakoulun koulutus on integroitu kokonaisuus joka perustuu esitysten valmistamiseen ja ammattiryhmien yhteistyöhön. Valo- ja äänisuunnittelija muodostavat ohjaajan/koreografin, säveltäjän, lavastajan ja dramaturgin kanssa kiinteän taiteellisen suunnittelutiimin. Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma on koulutusajatukseltaan alansa edelläkävijä Euroopassa ja sillä on edelleen mahdollisuus vahvistaa yliopiston asemaa kansainvälisessä koulutuskentässä. Taideteollinen korkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Sibelius-Akatemia ovat keskeisiä kumppaneita peruskoulutuksen toteuttamisessa kotimaassa. Teatterikorkeakoulu valmistelee yhteistyössä HOK-Elannon, ISS Suunnittelupalvelujen ja ISS Prokon kanssa valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tilahanketta Sörnäisiin. Tavoitteena on että laitoksen toiminta voi alkaa ns. Keskusvaraston peruskorjatuissa tiloissa syksyllä Nykyiset vuokrasopimukset Tampereella päättyvät helmikuussa 2008 ja tilat siirtynevät Pirkanmaan ammattikorkeakoulun käyttöön. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen paluumuutto esitellään tila- ja varusteluhankkeena (liitteet 1-2). 6. Muut hankerahoituksella toteutettavat hankkeet Teatterikorkeakoulu esittää suunnittelukaudelle neljää hanketta, joihin anotaan opetusministeriön hankerahaa. Hankkeet ovat tanssiryhmän pilottihanke, verkkopalveluiden kehittäminen, teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke osana opetuksen kehittämistä ja oppimiskeskuksen perustaminen. Teatterikorkeakoulu sitoutuu varaamaan hankkeille omarahoitusosuuden. Hankkeet esitetään liitteinä Tanssiryhmän pilottihanke Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen tanssiryhmän pilottihanke tarkoittaa, että lukuvuodeksi valittavista uusista maisteritutkinnon opiskelijoista osa, oman kiinnostuksensa ja soveltuvuutensa perustella, valitaan suorittamaan viimeisimmän opintovuotensa tanssijan työn opinnot mahdollisimman 8

12 ammattimaisesti ja taiteellisesti kunnianhimoisesti työskentelevän tanssiryhmän puitteissa (5-7 opiskelijaa). Tanssiryhmän taiteelliseksi johtajaksi valitaan vieraileva huippukoreografi, joka joko luo ryhmälle täysin uuden ohjelmiston tai harjoituttaa sille aiempia teoksiaan. Asiasta on käyty alustavia neuvotteluja koreografi Jorma Uotisen kanssa. Teosten valmistuttua tanssiryhmä lähtee kotimaiselle ja ulkomaiselle kiertueelle. Pilottihankkeen keskeinen opetuksellinen tavoite on toimia siltana opiskelun ja työelämän välillä. Tanssiryhmä tutustuttaa opintonsa loppuvaiheessa olevat opiskelijat ammatissa jo toimivien tanssijoiden työtapoihin, toimintakulttuureihin ja -mahdollisuuksiin ja edistää näin opiskelijoiden työllistymistä valmistumisen jälkeen. Kokemukset kiertuetoiminnan arjesta ja esitysten ja kiertueiden tuottamisesta muodostuvat arvokkaaksi pääomaksi opiskelijoiden tulevaa työtä ajatellen. Tanssiryhmän kiertue suunnataan sekä Pohjoismaihin että muualle Eurooppaan. Kiertueen yhteydessä opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus osallistua eurooppalaisten nykytanssiryhmien koetanssitilaisuuksiin ja solmia omia kansainvälisiä kontakteja. Tämä avaa opiskelijoille mahdollisuuden työllistyä valmistuttuaan myös kansainväliselle kentälle. 6.2 Verkkopalveluiden kehittäminen Verkkopalveluiden kehittäminen luo edellytykset sille, että Teatterikorkeakoulun valmisteilla olevan strategian päämäärät, kuten perustoimintojen ja palveluiden sähköistäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen, voidaan asteittain toteuttaa. Luotettava ja toimintakykyinen tietoverkko palveluineen turvaa Teatterikorkeakoulun kasvavat tarpeet verkottua muiden yliopistojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla sekä esittävän taiteen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kesken. Samalla kasvaa jatkuvasti henkilökunnan, opiskelijoiden, yhteistyökumppaneiden, toimittajien sekä muiden sidosryhmien välinen reaaliaikainen sähköinen kommunikointi. Oppimiskeskus ja siihen integroituvat monimuoto-opiskelua tukevat palvelut, virtuaalikirjasto ja virtuaaliyliopisto, luovat suunnittelukaudella kokonaan uusia haasteita digitaalisille, audiovisuaalisille sisällöille ja niitä tukeville verkko- ja työasemateknologioille. Tämä hanke pyrkii toteuttamaan valtion tietohallintostrategian yleisiä linjauksia kustannustehokkuudesta, teknisen ympäristön vakioimisesta, yleisistä standardeista, sekä yhteensopivuudesta valtionhallinnon muuhun tietojenkäsittelyyn. Samalla se turvaa tietojenkäsittelyn kustannustehokkuuden kasvattamisen ja myös hallinnonalan palvelukeskuksiin liittymisen. Tärkeä lähtökohta hankkeessa on turvata tietojärjestelmien käyttäjäystävällisyys ja palvelevuus, jonka merkitys Teatterikorkeakoulussa usein korostuu. 6.3 Teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke osana opetuksen kehittämistä Teatterikorkeakoulussa on meneillään murrosvaihe, jossa useat pitkään opettaneet professorit, lehtorit ja tuntiopettajat ovat joko juuri jääneet tai jäämässä eläkkeelle tai muuten lopettaneet pitkäaikaisen palvelusuhteensa. Kaikkiaan tämä tilanne koskee kymmenkuntaa pedagogia. Tallennushankkeeseen valitaan henkilöitä, joilla on oma persoonallinen tapansa opettaa teatteri- ja tanssitaiteen eri osa-alueita. Heidän toimintatapojensa ja pedagogisten näkemystensä tallentaminen on suomalaisen kulttuurihistorian säilyttämistä. 9

13 Teatterikorkeakoulun kannalta kyseessä on kuitenkin ennen kaikkea opetuksen kehittämishanke. Kun aikaisemmista opetusmenetelmistä ja toimintatavoista on tietoa, uuden opetushenkilöstön ei tarvitse lähteä aina alusta, vaan he voivat opetusta suunnitellessaan ottaa oppia aikaisemmista kokemuksista. Teatterikorkeakoulu pitää tärkeänä, että tämä tallennushanke toteutetaan yliopiston sisäisenä hankkeena. Tallennushankkeen tarkoituksena on tallentaa teatterialan koulutukseen liittyvää pedagogista käytäntöä ja siten estää perinteen katoamista. Tallennushankkeen tuloksena syntyvää materiaalia voidaan tulevaisuudessa käyttää sekä Teatterikorkeakoulun omien opettajien perehdyttämisessä ja kouluttamisessa että teatteri- ja tanssipedagogiikan opintojen materiaalina. Opetusta kuvailevan raportoinnin lisäksi tallennushankkeeseen liitetään teoreettista reflektointia esimerkiksi taidekäsitys- ja/tai oppimis- ja ihmiskäsitysanalyysin kautta. Tämä tuo tallennushankkeeseen kiinnostavuutta myös laajemmalle yleisölle (teatteritiede, filosofia, estetiikka, opettajankoulutus). 6.4 Oppimiskeskuksen perustaminen Hanke avaa kokonaan uuden luvun Teatterikorkeakoulun toiminnassa. Hankkeen tavoite on käynnistää Teatterikorkeakoulussa informaatiopalveluita sekä monipuolista tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävä oppimiskeskus. Hanke kokoaa yhteen Teatterikorkeakoulun informaatiopalveluiden opetusta ja oppimista palvelevat toiminnot kuten kirjaston, virtuaaliyliopiston sekä IT-palvelut. Lisäksi toiminnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä hyödynnetään muiden laitosten asiantuntemusta. Keskuksen tavoitteena on erikoistua esittävän taiteen oppimiskeskukseksi, joka on oman erikoisalueensa johtava toimija Suomessa. Sen tavoitteena on toimia tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa niin yliopiston sisällä kuin osana Suomen yliopistoverkostoa. Erityistä huomiota kiinnitetään taideyliopistojen oppimiskeskusten välisen yhteistyön kehittämiseen. Oppimiskeskus käynnistetään vuoden 2006 alussa. Se sijoitetaan pääosin kirjaston tilojen yhteyteen. Kirjaston yhteyteen tulee kaksi työpajaa ja videoneuvotteluhuone: AV-katselupaja, joka on korkeatasoinen audiovisuaalisen aineiston katseluhuone taltioitujen teatterija tanssiesitysten sekä elokuvien katseluun. Työpaja, jossa 1-4 opiskelijaa voi samanaikaisesti tehdä omia oppimistehtäviään kuten henkilökohtaista digitaalista portfolioaan. Videoteekki on työtila, jossa opiskelijat ja opettajat voivat osallistua niin kansalliseen kuin kansainväliseenkin yhteistyöhön videoneuvottelujen avulla. Vuonna 2007 virtuaaliyliopisto yhdistetään oppimiskeskukseen ja sen tiloihin perustetaan virtuaalityöpaja, jossa noin 10 henkilön pienryhmä voi osallistua sekä itsenäiseen että ohjattuun opiskeluun monipuolisessa digitaalisen kuvan, äänen ja valon virtuaalityöpajassa. Oppimiskeskuksen toimintaan integroidaan myös opiskelijoiden monimuoto-opiskelua tukeva mikrotyöpaja, joka soveltuu myös vaativan virtuaaliaineistojen käytön opetukseen, itseopiskeluun ja aineistojen tuottamiseen. 10

14 7. Virtuaaliyliopistohankkeet Virtuaaliyliopistohankkeissa (liite 7) keskitytään edelleen kehittämään omia tarpeita vastaavaa monimuotoopetusta. Keskeiset opetettavat aineet liittyvät opiskelijan taiteellisten ilmaisutaitojen ja näyttämöilmaisun kehittämiseen. Näiden ilmaisuun liittyvien perustaitojen ympärille suunnitellaan verkko-opetusta ja muun muassa oppimateriaalikokonaisuuksia. Tarjottavat verkko-opinnot voi tarpeen mukaan liittää osaksi perusopintoja, aikuiskoulutusta tai poikkitaiteellisia ja -tieteellisiä opintoja. Virtuaaliopetuksen painopistealueet voidaan tiivistää seuraavasti: oppimisen tukena toimivat osahankkeet, opetusta tukevat osahankkeet, virtuaaliset aineistopankit ja laitoskohtaiset osahankkeet. Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopistohankkeen toiminta integroituu osaksi jokapäiväistä opetusta, jolloin pedagogisella tuella ja tuotantotuella on entistä tärkeämpi rooli. Samalla tulee myös varmistaa riittävät resurssit tekniseen asiantuntemukseen ja multimediatuotantoon. 8. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Teatterikorkeakoulu on aktiivinen ja ulospäin suuntautunut yliopisto. Se pyrkii levittämään koulutuksensa ja tutkimuksensa tuloksia taide- ja tiedemaailman sekä suuren yleisön saataviin. Perinteisen esitystoiminnan lisäksi lehdistö ja digitalisoitunut media tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia. Yliopisto harjoittaa resurssiensa mukaan mitoitettua julkaisutoimintaa sekä yksin että yhteistyössä muiden yliopistojen ja kaupallisten toimijoiden kanssa. Yliopisto tarjoaa palveluksiaan taiteen alan tutkimus- ja kehityshankkeisiin omista, itsenäisistä ja kriittisistä lähtökohdistaan käsin. Yliopiston tehtävä on valtakunnallinen. Siitä lähtökohdasta voidaan osallistua myös alueellisiin kehityshankkeisiin niin kotipaikkakunnalla kuin muualla Suomessa. Yliopisto toimii kohtauspaikkana ja uusien ideoiden generaattorina. Se tarjoaa tilojaan ja osaamistaan kansallisille ja kansainvälisille tanssi- ja teatterialan tapahtumille. Teatterikorkeakoulun opettajien taiteellinen kompetenssi on tunnettu ja tunnustettu. Opetustyö ei katkaise omaa taiteellista toimintaa. Professorit ovat omien taidealojensa aktiivisia kehittäjiä. 11

15 9. Taloudelliset voimavarat Esitys voimavaroiksi Seuraavassa on esitetty voimavaroja koskevat tiedot. Toimintamenojen perusrahoitus lasketaan opetusministeriössä. Toimintamenot Perusrahoitus Tuloksellisuus OPM laskee OPM laskee Tilahanke Vuokravaltuus (sis. alv) Investoinnit Uudet hankkeet Tanssiryhmän pilottihanke Verkkopalveluiden kehittäminen Teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke Oppimiskeskuksen perustaminen Virtuaaliyliopisto Virtuaaliyliopistohankkeet Aiemmin sovitut hankkeet Tutkinnonuudistuksen toimeenpano Kansainvälisyyden edistäminen Tilakustannukset Yliopiston toimitilojen tilakustannukset ovat Helsingissä ja Tampereella , eli yhteensä Pääomavuokra on sidottu elinkustannusindeksiin ja hoitokustannukset nousevat kustannustason mukaan. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen palauttaminen Helsinkiin ei tule nostamaan yliopiston kiinteistömenoja, mutta valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tilaratkaisun suunnittelu ja varustelu tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia. 9.3 Maksullinen toiminta Liiketaloudellinen toiminta Yliopiston liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tulotavoite on ja kannattavuustavoite (3 % tuloista). Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat on esitetty liitteenä. Yliopistolla ei ole tiedossaan merkittävää yhteisrahoitteista toimintaa eikä myöskään sponsorointituloja. Yliopiston maksullisen toiminnan kannattavuus on ollut pääosin esitysteknisen suunnittelu- ja konsultointiyksikön (Teakon) varassa. Vuoden 2004 aikana yliopisto on osana strategisten painopisteiden valintaa teettänyt erillisen selvityksen Teakonin asemasta alan kotimaisessa konsultointikentässä ja samalla 12

16 on arvioitu realistiset odotukset yksikön toiminnan volyymille tulevina vuosina. Vuoden 2005 osalta Teakon ei saavuttane sille aiemmin asetettuja tulo- ja kannattavuustavoitteita, mutta vuodesta 2006 lukien arvioidaan toiminnan asettuvan tasolle, jota voidaan tulevaisuudessa pitää vakiintuneena ammatillinen täydennyskoulutus Aikuiskoulutuksen osuus maksullisen toiminnan tulotavoitteesta on ja kannattavuustavoitteesta esitystekniset suunnittelu- ja konsultointipalvelut Teakonin osuus maksullisen toiminnan tulotavoitteesta on ja toiminnan kannattavuustavoite on muu maksullinen toiminta Yliopiston muiden yksiköiden maksullinen toiminta on vähäistä, lähinnä tilojen ja laitteiden vuokraustoiminnan tuottoja. Muiden yksiköiden osuus tulotavoitteesta on ja tuottotavoitteesta Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta avoin yliopisto-opetus Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite kaudella on vuosittain 150 laskennallista kokopäivästä opiskelijapaikkaa. Vuodelle 2005 on avoimeen yliopisto-opetukseen osoitettu tulossopimuksessa

17 Taulukko 1: Tulot ja menot sekä toiminnan rahoituslähteet (1 000 ) Arvio TA TAE Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus - toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat Muu erittelemätön talousarviorahoitus 112 Momentin käyttö - siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle 694

18 Taulukko 2: Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2003 toteutunut (1 000 ) 2004 arvio (1 000 ) 2005 tavoite (1 000 ) 2006 arvio (1 000 ) Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLI-/ALIJÄÄMÄ Käyttöjäämä (% tuloista) 14 % 25 % 22 % 23 % Yli-/alijäämä (% tuloista) -6 % 0 % 2 % 3 % Tulot % kustannuksista 94 % 100 % 102 % 103 % Hintatuki (1 000 ) Yli-/alijäämä (% tuloista) hintatuki huomioituna 8 % 11 % 16 %

19 Taulukko 3: Julkisoikeudellisen maksullisen kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2003 toteutunut (1 000 ) 2004 arvio (1 000 ) 2005 tavoite (1 000 ) 2006 arvio (1 000 ) Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat 1 Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ tukitoimintojen kustannukset poistot korot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä ALIJÄÄMÄ Käyttöjäämä (% tuloista) -107 % -121 % -131 % % Alijäämä (% tuloista) -141 % % % % Tulot % kustannuksista 41 % 39 % 38 % 38 %

20 Liitteet 1-2

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 Ennakkokuva Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitoksen ja Tampere Biennalen yhteistyöstä, Suomen Teatteriorkesteri Tampere Biennalessa 31.3.2004.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

RAKETTI-hanke korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen tukena. RAKETTI-hankkeen päätösseminaari 28.3.2014 Hannu Sirén

RAKETTI-hanke korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen tukena. RAKETTI-hankkeen päätösseminaari 28.3.2014 Hannu Sirén RAKETTI-hanke korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen tukena RAKETTI-hankkeen päätösseminaari 28.3.2014 Hannu Sirén RAKETTI-hankkeen taustaa Opiskelijatietojärjestelmäselvitykset, SED-työryhmä,

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI MUISTIO Oikeushallinto-osasto Tuomioistuinyksikkö 9.9.2015 OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OULUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012

Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012 Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012 1 TOIMINTA-AJATUS (ELI MISSIO) Hyväksytty hallituksessa 2.3.2010. Teatterikorkeakoulun toiminnan perusta on käsitys esittävien

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011 Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos Harri Melin 29.9.2011 Uusi laki uusi yliopisto Yliopistojen autonomian lisääminen Yliopistojen talouden vahvistaminen Yliopistojen johtamisen modernisoiminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 Uudet opiskelijat Vuonna 2010 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmiin, teatteriopettajan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004 OPETUSMINISTERIÖ 22.12.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004 TAVOITTEET Yliopistojen toiminnan tavoitteita ohjaa

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO Mist Kuva: Wilma Hurskainen Erikoistumisohjelmat Syvennä erityisosaamistasi ja laajenna uramahdollisuuksiasi! Taiteilija-kehittäjäksi organisaatioon taiteelliset interventiot

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TEATTERIKORKEAKOULUN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2007-2009 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2008

OPETUSMINISTERIÖN JA TEATTERIKORKEAKOULUN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2007-2009 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2008 OPETUSMINISTERIÖ 07.01.2008 OPETUSMINISTERIÖN JA TEATTERIKORKEAKOULUN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2007-2009 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2008 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot