TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009"

Transkriptio

1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Position 5.30, käsikirjoitus ja ohjaus Anna Viitala, ensi-ilta Kuva: Hannu Keski-Hakuni, ulkoasu: Jaana Forsström

2 Teatterikorkeakoulu Toiminta- ja taloussuunnitelma Sisällys Johdanto 1 1. Yliopiston tehtävä ja tavoitteet 1.1 Tanssi ja teatteri Yliopiston tehtävä ja tavoitteet 1 2. Toimintaympäristö 2.1 Asema Suomen yliopistolaitoksessa Toimintaympäristö Kansainvälinen kehitys 3 3. Toiminnan tavoitteet 3.1 Perus- ja jatkokoulutus Pedagogiikka Opiskelijavalinta Kesälukukausi Aikuiskoulutus 4 4. Rakenteellinen kehittäminen ja henkilöstö 4.1 Organisaatio ja sen palvelut Tulosohjaus Laatutyö taideyliopistoissa Johtamisen kehittäminen 7 5. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen paluumuutto 8 6. Muut hankerahoituksella toteutettavat hankkeet Tanssiryhmän pilottihanke Verkkopalveluiden kehittäminen Teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke osana opetuksen kehittämistä Oppimiskeskuksen perustaminen Virtuaaliyliopistohankkeet Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Taloudelliset voimavarat Esitys voimavaroiksi Tilakustannukset Maksullinen toiminta 12

3 Taulukot Taulukko 1: Tulot ja menot sekä toiminnan rahoituslähteet Taulukko 2: Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Taulukko 3: Julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Erillinen liiteosa Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: HOK-Elannon omistaman ns. Keskusvaraston vuokraaminen Tilahankkeen varustelumenot Tanssiryhmän pilottihanke Verkkopalveluiden kehittäminen Teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke Oppimiskeskuksen perustaminen Virtuaaliyliopistohankkeet

4 Johdanto Teatterikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille on tarkiste ajanjaksolle laaditusta toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Tämä asiakirja perustuu yliopiston omaan kokonaisstrategiaan, jonka ensimmäinen osa käsittelee koulutusta ja tutkimusta. Sen toinen osa käsittelee oppimisympäristöä sekä organisaation periaatteita ja rakenteita. Strategia on laadittu vuosille Asiakirja sisältää myös yliopiston johdon ja laitosten vuosittaisessa tulosneuvottelussa esiin nousseet kysymykset. Tämän julkaisun sisältämät suunnitelmat ja ehdotukset ovat yliopiston omia eikä niihin vielä sisälly opetusministeriön kannanottoja. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa on käsitelty yliopiston yhteistoimintaneuvoston kokouksessa ja se on hyväksytty yliopiston hallituksessa Yliopiston tehtävä ja tavoitteet 1.1 Tanssi ja teatteri Tanssi ja teatteri, niiden harjoittaminen ja niistä nauttiminen, kuuluvat kulttuurien ja yhteisöjen elämään. Ne ja niiden sovellukset ovat omalakisia, kehittyviä taiteita. Niillä on oma, välineellisyydestä vapaa arvonsa. Ne heijastavat, vahvistavat ja kritisoivat yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Ne tarjoavat esteettisiä, emotionaalisia ja älyllisiä elämyksiä. Niiden jokainen elävä esitys jatkaa ja uudistaa vuosituhantisia perinteitä. Jokainen elävä esitys, tavoitteistaan riippumatta, on repliikki keskusteluun joka kehittää yhteiskuntaa avoimeksi, sivistyneeksi ja inhimilliseksi. 1.2 Yliopiston tehtävä ja tavoitteet Teatterikorkeakoulu on autonominen taideyliopisto. Sen toiminnan perusta on käsitys tanssin ja teatterin arvosta yksilölle ja yhteisölle. Se palvelee taidetta, opiskelijoita ja yhteiskuntaa. Se täyttää tehtävänsä olemalla taidealojensa johtava kouluttaja, näyttämötaiteen uudistaja, kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön arvostama tutkimusyksikkö. 1

5 Yliopisto on yksi Suomen neljästä taideyliopistosta. Yliopistossa on mahdollisuus suorittaa tanssitaiteen maisterin tutkinto tanssijan, koreografin ja tanssinopettajan koulutusohjelmissa sekä teatteritaiteen maisterin tutkinto näyttelijäntyön, ruotsinkielisen näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, esitystaiteen ja -teorian, teatteri-ilmaisun opettajan ja valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmissa. Yliopisto kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisterinkoulutusohjelma, jossa muissa pohjoismaissa kandidaatin tutkinnon suorittaneet näyttelijät voivat hankkia maisterin tutkinnon. Yliopiston ydinosaaminen on elävä tanssi- ja teatteriesitys ja sen muunnelmat. Ratkaisut koulutusalojen muutoksista tehdään ydinosaamisen lähtökohdasta. Yliopiston koulutustoiminta keskittyy Haapaniemenkadun ja Sörnäisten rantatien kortteliin. Yliopisto - sen tilat, toimintakulttuuri, taiteelliset ja pedagogiset perinteet - on orgaaninen kokonaisuus jolla on oma vahva identiteetti. Se edistää yliopiston tehtävien täyttämistä, ja on siten myös taide- ja yliopistomaailman etu. 2. Toimintaympäristö 2.1 Asema Suomen yliopistolaitoksessa Teatterikorkeakoulun lähin yhteistyöpiiri on muut taideyliopistot. Yliopisto harjoittaa yhteistyötä tiedeyliopistojen kanssa. Yliopistomaailmassa vaikuttamiseen taideyliopistojen yhteistyö tarjoaa tehokkaan väylän. Yliopisto pitää säännöllistä yhteyttä tanssi- ja teatterialan koulutusta harjoittaviin ammattikorkeakouluihin ja arvioi niiden kanssa koulutuksen sisältöjä ja rakenteita, työllisyyttä ja työnjaon toimivuutta. 2.2 Toimintaympäristö Pääkaupunkiseutu on kansainvälinen monikulttuurinen metropoli jossa on tyypillinen eurooppalaisen suurkaupungin taide-elämä sekä vakiintuneet instituutiot, että kasvava innovatiivinen vapaa kenttä jonka organisaatiot ja rahoitus ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Maakunnat ja niiden keskukset vahvistavat asemaansa, samoin taide niiden identiteetti- ja vetovoimatekijänä. Molemmat kehityskulut ovat yliopiston kannalta positiivisia ja avaavat mahdollisuuksia. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä työelämän ulkopuolelle. Työllisyystilanne on parantunut. Taiteen sisältö ja yleisösuhde on muuttunut. Sukupolvien vaihtumisella on myös vaikutuksensa instituutioiden rakenteisiin, johtamiseen ja tapaan hahmottaa niiden tehtäviä. Tavat elää tanssi- ja teatteritaiteilijana monipuolistuvat. Työmahdollisuudet nykymuotoisen taiteellisen tuotannon ulkopuolella lisääntyvät. Sähköiset mediat ovat yhä tärkeämpi työnantaja. Digitalisoituminen ja vuorovaikutteisuus synnyttävät uusia esitystapoja. Uudet, taiteiden välillä liikkuvat esittämisen muodot (kuten esitystaide) ja taiteen uudet sosiaaliset funktiot (kuten yhteisöteatteri) lisääntyvät. Samoin lisääntyy teatterin ja tanssin käyttö muiden alojen koulutuksessa, yhteiskunnallisessa toiminnassa ja yrityselämässä. Monikulttuurisuus alkaa vaikuttaa taiteen tuotantoon, sisältöön ja kysyntään, luo uusia yleisöjä ja koulutustarpeita. 2

6 2.3 Kansainvälinen kehitys Euroopan Unioni muistuttaa liittovaltiota, sen sisäpolitiikan perusjännite on markkinaeurooppa kontra sosiaalieurooppa. Tämä jännite jakaa jäsenvaltioita, ja määrittää yhteiskunnallista keskustelua niiden sisällä. Kulttuuri- ja koulutuspolitiikka ovat kansallisia kysymyksiä, mutta nekin muovautuvat tästä dialogista. Eurooppalainen koulutusalue on nostanut vaihdon ja liikkuvuuden uudelle tasolle. Varsinkin taidekoulutuksessa on siirrytty jäykistä vaihtojärjestelmistä yksilöllisen liikkuvuuden ja teemakohtaisen yhteistyön tukemiseen. Baltia on taloudessa ja koulutuksessa saavuttanut pohjoismaat. Viron EU-jäsenyys ja suomalaisesta poikkeava yliopistolainsäädäntö on avannut uusia yhteistyömahdollisuuksia. Pohjoismaat muodostavat eurooppalaisessa kontekstissa arvoyhteisön, joka korostaa avoimuutta ja tasa-arvoa. Varsinkin Baltian ja Pietarin taidekoulutuksella on kansainvälistä vetovoimaa, yliopistolle ne ovat sekä yhteistyökumppaneita että kilpailijoita. Yliopisto avaa opiskelijoilleen Euroopan taide-elämän, yliopistot ja työmarkkinat. Samoin se antaa opiskelijoille ainekset globaalin vision rakentamiseen mikä on taiteen tulevaisuus maailmassa jonka talouden ja kulttuurin voimakeskukset tulevat 2000-luvun kuluessa siirtymään Aasiaan, ja jossa Euroopan (Venäjä mukaan luettuna) tärkein kysymys on rauha ja yhteistyö islamilaisen maailman kanssa, ja sopeutuminen kasvaviin muuttovirtoihin, ja uskontojen, kulttuurien ja elämäntapojen kirjo Euroopan sisällä. 3. Toiminnan tavoitteet 3.1 Perus- ja jatkokoulutus Suunnittelukaudella otetaan käyttöön kaksiportainen, tutkintorakenne. Kaikki yliopistoon hyväksytyt opiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnon. Kolme neljäsosaa suorittaa maisterintutkinnon, joko suoraan kandidaatin tutkinnon jälkeen tai myöhemmin. Tohtoriopiskelijoiden määrä on noin 10 prosenttia kandidaattija maisteriopiskelijoiden määrästä. Maisteriopinnot voivat toteutua myös erillisessä maisteriohjelmassa, työelämästä käsin ja yliopiston perustaman taiteellisen projektin puitteissa (tanssiryhmä, teatteriryhmä). Yliopistolla on ruotsinkielinen kandidaattiohjelma, ja pohjoismainen ruotsinkielinen maisteriohjelma. Yliopistolla on soveltuvilla aloilla englanninkielisiä maisteriohjelmia, joko omia tai yhteisiä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Taiteellispainotteiset tohtorintutkinnot ovat yliopiston painopiste. Tieteellinen tutkimus ja jatkokoulutus suunnataan alueille joita yliopisto, sen ydinosaaminen, ja opiskelu- ja tutkimusympäristö voi hyödyttää. Eurooppaan on muodostunut taiteellinen tutkimus- ja jatkokoulutusalue. Yliopisto on siinä aktiivinen toimija. Yliopiston koulutus kaikilla tasoilla on uutta luovaa, autonomista ja kriittistä. Opetus perustuu luottamukseen, henkilökohtaisuuteen ja eettisesti kestäviin työtapoihin. Sen vahvuutena ovat valikoituneet ja motivoituneet opiskelijat, taiteellisesti pätevä opettajakunta, kannustava ilmapiiri, ja tiloiltaan ja teknisesti korkeatasoinen ympäristö. Opettajien ja opiskelijoiden läheinen kontakti, arvioinnin ja palautteen helppous ja niiden nopea vaikutus opintojen suunnitteluun ovat myös olennainen voimavara. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma jonka toteutumista seurataan. 3

7 Taiteen harjoittaminen ja esittäminen on yliopiston koulutuksen metodi. Esitysten päätarkoitus on koulutus. Muita tarkoituksia kuten kulttuurinen pääoma, taiteellinen profiili, julkisuus, tekijöiden urakehitys, yleisö ei tavoitella päätarkoituksen kustannuksella. Yliopisto tekee jatkuvaa produktioyhteistyötä maan teatterien kanssa. Siinä yliopiston lähtökohta on aina koulutus tai tutkimus. Yliopistolla on toimivia esitysten vaihtoohjelmia valikoitujen ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. 3.2 Pedagogiikka Yliopisto harjoittaa taidepedagogista tutkimusta. Se kouluttaa tanssi- ja teatteripedagogeja joissa opettajan kompetenssi yhtyy taiteiden syvälliseen, kokemuksen kautta hankittuun tuntemukseen. Yliopisto käyttää taidepedagogista tietämystään omien opettajiensa kouluttamiseen. Se edistää taideaineiden asemaa koululaitoksessa ja yhteiskunnassa. Yliopisto osallistuu taideyliopistojen opettajien yhteiseen pedagogiseen koulutukseen ( Taikopeda ). Tämän lisäksi yliopisto järjestää opettajakunnalleen omista tarpeistaan lähtevää pedagogista koulutusta ( Täsmäpeda ). Koulutus järjestetään osittain perehdytyksen yhteydessä ja osittain räätälöitynä koulutuksena. 3.3 Opiskelijavalinta Kaksiportainen tutkintorakenne on lisännyt koulutusohjelma-valintojen määrää. Kandidaattiohjelmien valinnat ovat opiskelijavalintojen strategisin piste. Kandidaattiohjelmien valinnoissa taiteellinen lahjakkuus on tärkein, muut kriteerit ylittävä valintaperuste. Maisteri- ja tohtorikoulutuksen valinnoissa tulevat kysymykseen myös siihenastiset näytöt, opinto- ja työsuunnitelmat, ja arvio kyvystä yliopistollisiin opintoihin. Valinnat ovat tehokkaita, eettisesti korkeatasoisia ja niihin osallistuvien tietosuojasta ja ihmisarvosta huolehtivia. Niitä arvioidaan vuosittain. Niihin kuuluu palautejärjestelmä. Kiintiöitä ei käytetä. 3.4 Kesälukukausi Yliopiston opetusta on kehitetty niin, että suunnittelukaudella valmistellaan lukukausien uudelleenjaksotusta. Kesälukukausi tarjoaa tutkinto-opiskelijoille korvaavia ja valinnaisia opintoja ja niihin liittyvää esitystoimintaa avointa yliopisto-opetusta täydennyskoulutusta 3.5 Aikuiskoulutus Taiteilijan ura on jatkuvaa kouluttautumista. Tutkinnon myötä ei saa valmiin taiteilijan leimaa, vaan kuvan tietojensa ja taitojensa aukoista ja kehittämistarpeista. Yliopiston voimana on oma koulutus ja tutkimus, kriittisyys ja riippumattomuus taidealojen ja organisaatioiden sisäisistä intresseistä ja ristiriidoista. Aikuiskoulutuksen muodot ovat: taiteilijoiden ammatillinen täydennyskoulutus yleissivistävä koulutus kaupalliset koulutuspalvelut 4

8 Taiteilijoiden täydennyskoulutus laajentaa ammatillista kompetenssia, syventää taiteilijuutta ja palauttaa perusasioiden äärelle. Teatterikorkeakoulussa se perustuu yliopiston ydinosaamiseen ja omiin opettajavoimiin, ja sitä voidaan toteuttaa myös perusopetukseen integroituna. Yleissivistävän koulutuksen tärkein väylä on avoin yliopisto. Se tuo yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen tuloksia kansalaisten ulottuville, ja tuottaa opintokokonaisuuksia korkeakouluopiskelijoille. Avoin yliopisto ei tarjoa taitelijakoulutusta, eikä muodosta väylää yliopiston tutkintokoulutusohjelmiin. 4. Rakenteellinen kehittäminen ja henkilöstö 4.1 Organisaatio ja sen palvelut Teatterikorkeakoulun tehtävä on luoda suotuisa ympäristö tanssin ja teatterin koulutukselle, tutkimukselle ja taiteelle. Teatterikorkeakoulun organisaation tarkoituksena on tuottaa ja tukea näiden tehtävien vaatimia prosesseja (= tukipalvelut). Tukipalveluilla on aktiivinen rooli oppimisympäristön rakentamisessa. On tärkeää, millainen kuva organisaatiosta, ja millainen toimintakulttuuri ja näkemys eri ammattialueiden yhteistyöstä opiskelijoille välittyvät. Tukipalveluiden tehtävänä on myös seurata yhteiskunnallista kehitystä, ja tuoda Teatterikorkeakoulun tietoon sellaisia teemoja ja kehityssuuntia, jotka voivat edellyttää muutoksia koulutuksen tavoitteissa, sisällössä ja toteutuksessa. Tukipalvelut seuraavat palvelujen tarjontaa ja kysyntää, ja muuttavat sitä. Kysyntää voi luoda tuomalla tarjolle jotakin, mitä aiemmin ei ole tiedetty kysyä. Samoin on kyettävä rohkeasti lopettamaan palvelu, jonka aito tarve on lakannut, tai kustannus on hyötyyn nähden kohtuuton. Tukipalvelut yhdessä johdon kanssa myös suodattavat ja tulkitsevat valtio-omistajan ja yhteiskunnan toiveita ja vaatimuksia, ja priorisoivat niiden edellyttämiä tehtäviä. Tukipalvelut ymmärtävät teatterin ja tanssin toimintakulttuuria ja arvomaailmaa, ja työskentelevät sen eteen että ne ja yliopistolliset toimintatavat kohtaavat mahdollisimman kitkattomasti. Tukipalvelujen sisältöä ja tarpeellisuutta harkitaan säännöllisesti strategian kautta. Taideyliopistojen yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia niiden taloudelliseen tuottamiseen. Strategiakaudella määritellään palvelut prosessien ja oppimisympäristön lähtökohdasta: mitkä kuuluvat välittömiin ja yksilöllisiin lähipalveluihin, minkä kohdalla etäisyys ei haittaa, joten ne voidaan tuottaa keskitetysti ja hakea isompien yksiköiden mittakaavaetua (taideyliopistojen yhteistyö, palvelukeskukset, ostopalvelut). Siksi tukipalvelujen suhteellinen osuus Teatterikorkeakoulussa on pienentynyt. 4.2 Tulosohjaus Yliopiston johto käy vuosittain tulosneuvottelun opetusta antavien laitosten, tukipalveluiden ja erillisyksiköiden johdon sekä tiettyjen hanketyöryhmien ja johtoryhmien kanssa. Tulosneuvottelu toimii keskustelufoorumina strategisten asioiden tunnistamiseksi, kehittämiseksi ja arvioimiseksi. Suunnittelukaudelle tulosneuvottelujen kautta esiin nousseita konkreettisia kysymyksiä ja kehittämistarpeita ovat muun muassa seuraavat asiat: 5

9 Teatteritaiteen laitos 1. tutkinnonuudistuksen toteuttaminen ja opetussuunnitelman uudistaminen 2. laitoksen sisäisen keskustelukulttuurin ja organisaation vahvistaminen 3. laitoksen sisäisen yhteissuunnittelun kehittäminen erityisesti tuotantojen suhteen 4. koulutusohjelmien kansainvälistyminen Ruotsinkielinen näyttelijäntyön laitos 1. kentän mukaantuominen tutkinnonuudistuksessa - sisäänotto, harjoittelu 2. aikuiskoulutuksen hanke kouluttaa ruotsinkielisiä ohjaajia ja dramaturgeja 3. Teatterikorkeakoulun kaksikielisyys 4. tuottajakysymys Tanssitaiteen laitos 1. maisteriohjelman kehittäminen/tanssiryhmän perustaminen 2. lisätilan akuutti tarve 3. kansainvälisen toiminnan resursointi ja laajuus 4. sisäänoton kehittäminen ja sen vaikutukset (siirtymävaiheessa ja sen jälkeen) Valo- ja äänisuunnittelun laitos 1. paluumuuton valmistelu 2. valmistuneiden kandidaattien ja maisterien määrä 3. kansainvälisyys 4. digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeiden eteneminen Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos 1. laitoksen yhteydet johdon kautta opetusministeriöön 2. virkarakenne kuntoon 3. poikittaisinformaatio yksiköiden ja laitosten välillä 4. taidekasvatusprojektit-hankkeen toteutuminen Jatkokoulutus 1. taiteellisten sekä ulkomaisten jatko-opiskelijoiden rekrytointi ja resurssointi 2. dosentuuriasian eteneminen 3. taiteellisen tutkijakoulun linjauksen hahmottaminen ja kehittäminen 4. kansainvälisten verkostojen kehittäminen Kirjasto 1. kirjaston palveluiden käytön reaaliaikainen seuranta 2. aineiston hankintapolitiikan uudistamisen toteutuminen 3. nykyisten kokoelmien inventointi ja ajantasaistaminen 4. kirjaston taloussuunnittelun uudistaminen 5. kirjaston resurssien uudelleen arviointi 6

10 Virtuaaliyliopisto 1. asiakaspinnan seuraaminen - opettajat sekä opiskelijat 2. tomintojen vakiintuminen, integroituminen osaksi Teatterikorkeakoulun toimintakulttuuria 3. virtuaalipalveluiden kehityksen seuranta: kehitys suhteessa kansalliseen kenttään (mm. SVY) 4. tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittyminen taidekorkeakoulujen toiminnassa Aikuiskoulutus 1. vanhentuneen tietohallinnon uusiminen 2. teatterinjohtajakoulutuksen käynnistyminen Esitystoiminnan johtokunta 1. laitosten sitoutuminen rajallisista resursseista johtuvaan esitystoiminnan rajoittamiseen 2. opetussuunnitelman tarkastelu esitystoiminnan resursseja vasten; aiheuttaako karsintaa? 3. teatterisalin jako aikavyöhykkeisiin: toimiiko? 4. ratkaisuyritykset ison esitystilan saamiseksi. Opetusteatteri 1. henkilöresurssien riittävyys 2. esitystoiminnan johtokunnan toiminnan ja muiden päätösten vaikutus ruuhkahuippujen tasoittumiseen 3. käyttöomaisuuden arvon säilyminen hanke-ehdotusten toteutumisen valossa 4. UPJ:n vaikutus palkkauksen kannustavuuteen 4.3 Laatutyö taideyliopistoissa Suunnittelukauden alussa päättyy taideyliopistojen yhteinen Laatu-hanke ( ). Hankkeen tuloksena taideyliopistoissa ymmärretään mitä hyvä ja huono laatu yliopistotyössä käytännössä ovat ja miten laatua voidaan hallita. Taideyliopistoissa on systemaattisesti Laatu-hankkeen aikana rakennettu ja otettu käyttöön toiminnan laadun arviointia, johtamista ja kehittämistä tukevia menetelmiä, joiden käyttöönottoa jatketaan ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Taideyliopistojen henkilöstöä on hankkeen puitteissa koulutettu laatutyöhön ja rakennettujen menetelmien käyttöön ja tätä koulutusta täydennetään jatkuvasti. 4.4 Johtamisen kehittäminen Teatterikorkeakoulun strateginen johtaminen pohjautuu Teatterikorkeakoulun uudistettuun kokonaisstrategiaan sekä siitä johdettuihin konkreettisiin tavoitteisiin. Suunnittelukaudella panostetaan Teatterikorkeakoulun uuden strategian systemaattiseen jalkauttamiseen, tulosten seurantaan ja niiden tarvitsemien työkalujen käyttöönottoon. Johtamisen tueksi kerätään relevanttia tietoa ja hyödynnetään tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän sähköisiä tietovarastoja. Teatterikorkeakoulun johtamisjärjestelmää sen kaikilla tasoilla kehitetään osana taideyliopistojen Laatu-hanketta. Teatterikorkeakoulun operatiivista johtamista kehitetään sekä henkilöstö- että asiajohtamisen osalta. Muun muassa uuden rehtorin valinta ja uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto vaikuttavat tulevaan toimintatapaan. Teatterikorkeakoulu parantaa tuottavuuttaan kehittämällä johtamista - erityisesti sen toteutusta ja seurantaa - ottamalla käyttöön muun muassa uusia johtamisen menetelmiä ja apuvälineitä. Kustannustietoisuutta lisätään eri palveluiden tuottamisessa. Toiminnan tuottavuutta lisätään muun muassa 7

11 toimintaprosesseja kehittämällä ja niiden sähköisiä palveluita tukemalla. Teatterikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti yliopistojen ja valtionhallinnon palveluiden rakenteelliseen kehittämiseen kuten palvelukeskukset ja hankintatoimi. Teatterikorkeakoulun strategia tunnistaa pedagogisen johtajuuden yliopiston ydintehtävän ja strategian kannalta keskeiseksi johtamisen muodoksi. Se erotetaan selkeästi operatiivisesta johtamisesta. Siitä vastaavien, useimmiten määräaikaisten taiteilija-opettajien valmiuksia, koulutusta ja tukea parannetaan. Koulutusohjelmien ja laitosten organisaatiossa pedagoginen johtajuus on keskeinen näkökulma. 5. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen paluumuutto Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma on yliopiston strategian mukaisesti keskittynyt esittävän taiteen valo- ja äänisuunnitteluun. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen viimeaikainen menestys perustuu juuri tähän linjaukseen. Se on vahvistanut voimakkaasti jatkokoulutusta ja tutkimusta. Mutta muusta yliopistosta erillään laitos ei kykene tuomaan täyttä panosta siihen yhteiskunnalliseen ja valtakunnalliseen vaikuttamiseen jota Teatterikorkeakoululta edellytetään. Teatterikorkeakoulun koulutus on integroitu kokonaisuus joka perustuu esitysten valmistamiseen ja ammattiryhmien yhteistyöhön. Valo- ja äänisuunnittelija muodostavat ohjaajan/koreografin, säveltäjän, lavastajan ja dramaturgin kanssa kiinteän taiteellisen suunnittelutiimin. Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma on koulutusajatukseltaan alansa edelläkävijä Euroopassa ja sillä on edelleen mahdollisuus vahvistaa yliopiston asemaa kansainvälisessä koulutuskentässä. Taideteollinen korkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Sibelius-Akatemia ovat keskeisiä kumppaneita peruskoulutuksen toteuttamisessa kotimaassa. Teatterikorkeakoulu valmistelee yhteistyössä HOK-Elannon, ISS Suunnittelupalvelujen ja ISS Prokon kanssa valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tilahanketta Sörnäisiin. Tavoitteena on että laitoksen toiminta voi alkaa ns. Keskusvaraston peruskorjatuissa tiloissa syksyllä Nykyiset vuokrasopimukset Tampereella päättyvät helmikuussa 2008 ja tilat siirtynevät Pirkanmaan ammattikorkeakoulun käyttöön. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen paluumuutto esitellään tila- ja varusteluhankkeena (liitteet 1-2). 6. Muut hankerahoituksella toteutettavat hankkeet Teatterikorkeakoulu esittää suunnittelukaudelle neljää hanketta, joihin anotaan opetusministeriön hankerahaa. Hankkeet ovat tanssiryhmän pilottihanke, verkkopalveluiden kehittäminen, teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke osana opetuksen kehittämistä ja oppimiskeskuksen perustaminen. Teatterikorkeakoulu sitoutuu varaamaan hankkeille omarahoitusosuuden. Hankkeet esitetään liitteinä Tanssiryhmän pilottihanke Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen tanssiryhmän pilottihanke tarkoittaa, että lukuvuodeksi valittavista uusista maisteritutkinnon opiskelijoista osa, oman kiinnostuksensa ja soveltuvuutensa perustella, valitaan suorittamaan viimeisimmän opintovuotensa tanssijan työn opinnot mahdollisimman 8

12 ammattimaisesti ja taiteellisesti kunnianhimoisesti työskentelevän tanssiryhmän puitteissa (5-7 opiskelijaa). Tanssiryhmän taiteelliseksi johtajaksi valitaan vieraileva huippukoreografi, joka joko luo ryhmälle täysin uuden ohjelmiston tai harjoituttaa sille aiempia teoksiaan. Asiasta on käyty alustavia neuvotteluja koreografi Jorma Uotisen kanssa. Teosten valmistuttua tanssiryhmä lähtee kotimaiselle ja ulkomaiselle kiertueelle. Pilottihankkeen keskeinen opetuksellinen tavoite on toimia siltana opiskelun ja työelämän välillä. Tanssiryhmä tutustuttaa opintonsa loppuvaiheessa olevat opiskelijat ammatissa jo toimivien tanssijoiden työtapoihin, toimintakulttuureihin ja -mahdollisuuksiin ja edistää näin opiskelijoiden työllistymistä valmistumisen jälkeen. Kokemukset kiertuetoiminnan arjesta ja esitysten ja kiertueiden tuottamisesta muodostuvat arvokkaaksi pääomaksi opiskelijoiden tulevaa työtä ajatellen. Tanssiryhmän kiertue suunnataan sekä Pohjoismaihin että muualle Eurooppaan. Kiertueen yhteydessä opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus osallistua eurooppalaisten nykytanssiryhmien koetanssitilaisuuksiin ja solmia omia kansainvälisiä kontakteja. Tämä avaa opiskelijoille mahdollisuuden työllistyä valmistuttuaan myös kansainväliselle kentälle. 6.2 Verkkopalveluiden kehittäminen Verkkopalveluiden kehittäminen luo edellytykset sille, että Teatterikorkeakoulun valmisteilla olevan strategian päämäärät, kuten perustoimintojen ja palveluiden sähköistäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen, voidaan asteittain toteuttaa. Luotettava ja toimintakykyinen tietoverkko palveluineen turvaa Teatterikorkeakoulun kasvavat tarpeet verkottua muiden yliopistojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla sekä esittävän taiteen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kesken. Samalla kasvaa jatkuvasti henkilökunnan, opiskelijoiden, yhteistyökumppaneiden, toimittajien sekä muiden sidosryhmien välinen reaaliaikainen sähköinen kommunikointi. Oppimiskeskus ja siihen integroituvat monimuoto-opiskelua tukevat palvelut, virtuaalikirjasto ja virtuaaliyliopisto, luovat suunnittelukaudella kokonaan uusia haasteita digitaalisille, audiovisuaalisille sisällöille ja niitä tukeville verkko- ja työasemateknologioille. Tämä hanke pyrkii toteuttamaan valtion tietohallintostrategian yleisiä linjauksia kustannustehokkuudesta, teknisen ympäristön vakioimisesta, yleisistä standardeista, sekä yhteensopivuudesta valtionhallinnon muuhun tietojenkäsittelyyn. Samalla se turvaa tietojenkäsittelyn kustannustehokkuuden kasvattamisen ja myös hallinnonalan palvelukeskuksiin liittymisen. Tärkeä lähtökohta hankkeessa on turvata tietojärjestelmien käyttäjäystävällisyys ja palvelevuus, jonka merkitys Teatterikorkeakoulussa usein korostuu. 6.3 Teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke osana opetuksen kehittämistä Teatterikorkeakoulussa on meneillään murrosvaihe, jossa useat pitkään opettaneet professorit, lehtorit ja tuntiopettajat ovat joko juuri jääneet tai jäämässä eläkkeelle tai muuten lopettaneet pitkäaikaisen palvelusuhteensa. Kaikkiaan tämä tilanne koskee kymmenkuntaa pedagogia. Tallennushankkeeseen valitaan henkilöitä, joilla on oma persoonallinen tapansa opettaa teatteri- ja tanssitaiteen eri osa-alueita. Heidän toimintatapojensa ja pedagogisten näkemystensä tallentaminen on suomalaisen kulttuurihistorian säilyttämistä. 9

13 Teatterikorkeakoulun kannalta kyseessä on kuitenkin ennen kaikkea opetuksen kehittämishanke. Kun aikaisemmista opetusmenetelmistä ja toimintatavoista on tietoa, uuden opetushenkilöstön ei tarvitse lähteä aina alusta, vaan he voivat opetusta suunnitellessaan ottaa oppia aikaisemmista kokemuksista. Teatterikorkeakoulu pitää tärkeänä, että tämä tallennushanke toteutetaan yliopiston sisäisenä hankkeena. Tallennushankkeen tarkoituksena on tallentaa teatterialan koulutukseen liittyvää pedagogista käytäntöä ja siten estää perinteen katoamista. Tallennushankkeen tuloksena syntyvää materiaalia voidaan tulevaisuudessa käyttää sekä Teatterikorkeakoulun omien opettajien perehdyttämisessä ja kouluttamisessa että teatteri- ja tanssipedagogiikan opintojen materiaalina. Opetusta kuvailevan raportoinnin lisäksi tallennushankkeeseen liitetään teoreettista reflektointia esimerkiksi taidekäsitys- ja/tai oppimis- ja ihmiskäsitysanalyysin kautta. Tämä tuo tallennushankkeeseen kiinnostavuutta myös laajemmalle yleisölle (teatteritiede, filosofia, estetiikka, opettajankoulutus). 6.4 Oppimiskeskuksen perustaminen Hanke avaa kokonaan uuden luvun Teatterikorkeakoulun toiminnassa. Hankkeen tavoite on käynnistää Teatterikorkeakoulussa informaatiopalveluita sekä monipuolista tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävä oppimiskeskus. Hanke kokoaa yhteen Teatterikorkeakoulun informaatiopalveluiden opetusta ja oppimista palvelevat toiminnot kuten kirjaston, virtuaaliyliopiston sekä IT-palvelut. Lisäksi toiminnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä hyödynnetään muiden laitosten asiantuntemusta. Keskuksen tavoitteena on erikoistua esittävän taiteen oppimiskeskukseksi, joka on oman erikoisalueensa johtava toimija Suomessa. Sen tavoitteena on toimia tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa niin yliopiston sisällä kuin osana Suomen yliopistoverkostoa. Erityistä huomiota kiinnitetään taideyliopistojen oppimiskeskusten välisen yhteistyön kehittämiseen. Oppimiskeskus käynnistetään vuoden 2006 alussa. Se sijoitetaan pääosin kirjaston tilojen yhteyteen. Kirjaston yhteyteen tulee kaksi työpajaa ja videoneuvotteluhuone: AV-katselupaja, joka on korkeatasoinen audiovisuaalisen aineiston katseluhuone taltioitujen teatterija tanssiesitysten sekä elokuvien katseluun. Työpaja, jossa 1-4 opiskelijaa voi samanaikaisesti tehdä omia oppimistehtäviään kuten henkilökohtaista digitaalista portfolioaan. Videoteekki on työtila, jossa opiskelijat ja opettajat voivat osallistua niin kansalliseen kuin kansainväliseenkin yhteistyöhön videoneuvottelujen avulla. Vuonna 2007 virtuaaliyliopisto yhdistetään oppimiskeskukseen ja sen tiloihin perustetaan virtuaalityöpaja, jossa noin 10 henkilön pienryhmä voi osallistua sekä itsenäiseen että ohjattuun opiskeluun monipuolisessa digitaalisen kuvan, äänen ja valon virtuaalityöpajassa. Oppimiskeskuksen toimintaan integroidaan myös opiskelijoiden monimuoto-opiskelua tukeva mikrotyöpaja, joka soveltuu myös vaativan virtuaaliaineistojen käytön opetukseen, itseopiskeluun ja aineistojen tuottamiseen. 10

14 7. Virtuaaliyliopistohankkeet Virtuaaliyliopistohankkeissa (liite 7) keskitytään edelleen kehittämään omia tarpeita vastaavaa monimuotoopetusta. Keskeiset opetettavat aineet liittyvät opiskelijan taiteellisten ilmaisutaitojen ja näyttämöilmaisun kehittämiseen. Näiden ilmaisuun liittyvien perustaitojen ympärille suunnitellaan verkko-opetusta ja muun muassa oppimateriaalikokonaisuuksia. Tarjottavat verkko-opinnot voi tarpeen mukaan liittää osaksi perusopintoja, aikuiskoulutusta tai poikkitaiteellisia ja -tieteellisiä opintoja. Virtuaaliopetuksen painopistealueet voidaan tiivistää seuraavasti: oppimisen tukena toimivat osahankkeet, opetusta tukevat osahankkeet, virtuaaliset aineistopankit ja laitoskohtaiset osahankkeet. Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopistohankkeen toiminta integroituu osaksi jokapäiväistä opetusta, jolloin pedagogisella tuella ja tuotantotuella on entistä tärkeämpi rooli. Samalla tulee myös varmistaa riittävät resurssit tekniseen asiantuntemukseen ja multimediatuotantoon. 8. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Teatterikorkeakoulu on aktiivinen ja ulospäin suuntautunut yliopisto. Se pyrkii levittämään koulutuksensa ja tutkimuksensa tuloksia taide- ja tiedemaailman sekä suuren yleisön saataviin. Perinteisen esitystoiminnan lisäksi lehdistö ja digitalisoitunut media tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia. Yliopisto harjoittaa resurssiensa mukaan mitoitettua julkaisutoimintaa sekä yksin että yhteistyössä muiden yliopistojen ja kaupallisten toimijoiden kanssa. Yliopisto tarjoaa palveluksiaan taiteen alan tutkimus- ja kehityshankkeisiin omista, itsenäisistä ja kriittisistä lähtökohdistaan käsin. Yliopiston tehtävä on valtakunnallinen. Siitä lähtökohdasta voidaan osallistua myös alueellisiin kehityshankkeisiin niin kotipaikkakunnalla kuin muualla Suomessa. Yliopisto toimii kohtauspaikkana ja uusien ideoiden generaattorina. Se tarjoaa tilojaan ja osaamistaan kansallisille ja kansainvälisille tanssi- ja teatterialan tapahtumille. Teatterikorkeakoulun opettajien taiteellinen kompetenssi on tunnettu ja tunnustettu. Opetustyö ei katkaise omaa taiteellista toimintaa. Professorit ovat omien taidealojensa aktiivisia kehittäjiä. 11

15 9. Taloudelliset voimavarat Esitys voimavaroiksi Seuraavassa on esitetty voimavaroja koskevat tiedot. Toimintamenojen perusrahoitus lasketaan opetusministeriössä. Toimintamenot Perusrahoitus Tuloksellisuus OPM laskee OPM laskee Tilahanke Vuokravaltuus (sis. alv) Investoinnit Uudet hankkeet Tanssiryhmän pilottihanke Verkkopalveluiden kehittäminen Teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke Oppimiskeskuksen perustaminen Virtuaaliyliopisto Virtuaaliyliopistohankkeet Aiemmin sovitut hankkeet Tutkinnonuudistuksen toimeenpano Kansainvälisyyden edistäminen Tilakustannukset Yliopiston toimitilojen tilakustannukset ovat Helsingissä ja Tampereella , eli yhteensä Pääomavuokra on sidottu elinkustannusindeksiin ja hoitokustannukset nousevat kustannustason mukaan. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen palauttaminen Helsinkiin ei tule nostamaan yliopiston kiinteistömenoja, mutta valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tilaratkaisun suunnittelu ja varustelu tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia. 9.3 Maksullinen toiminta Liiketaloudellinen toiminta Yliopiston liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tulotavoite on ja kannattavuustavoite (3 % tuloista). Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat on esitetty liitteenä. Yliopistolla ei ole tiedossaan merkittävää yhteisrahoitteista toimintaa eikä myöskään sponsorointituloja. Yliopiston maksullisen toiminnan kannattavuus on ollut pääosin esitysteknisen suunnittelu- ja konsultointiyksikön (Teakon) varassa. Vuoden 2004 aikana yliopisto on osana strategisten painopisteiden valintaa teettänyt erillisen selvityksen Teakonin asemasta alan kotimaisessa konsultointikentässä ja samalla 12

16 on arvioitu realistiset odotukset yksikön toiminnan volyymille tulevina vuosina. Vuoden 2005 osalta Teakon ei saavuttane sille aiemmin asetettuja tulo- ja kannattavuustavoitteita, mutta vuodesta 2006 lukien arvioidaan toiminnan asettuvan tasolle, jota voidaan tulevaisuudessa pitää vakiintuneena ammatillinen täydennyskoulutus Aikuiskoulutuksen osuus maksullisen toiminnan tulotavoitteesta on ja kannattavuustavoitteesta esitystekniset suunnittelu- ja konsultointipalvelut Teakonin osuus maksullisen toiminnan tulotavoitteesta on ja toiminnan kannattavuustavoite on muu maksullinen toiminta Yliopiston muiden yksiköiden maksullinen toiminta on vähäistä, lähinnä tilojen ja laitteiden vuokraustoiminnan tuottoja. Muiden yksiköiden osuus tulotavoitteesta on ja tuottotavoitteesta Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta avoin yliopisto-opetus Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite kaudella on vuosittain 150 laskennallista kokopäivästä opiskelijapaikkaa. Vuodelle 2005 on avoimeen yliopisto-opetukseen osoitettu tulossopimuksessa

17 Taulukko 1: Tulot ja menot sekä toiminnan rahoituslähteet (1 000 ) Arvio TA TAE Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus - toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat Muu erittelemätön talousarviorahoitus 112 Momentin käyttö - siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle 694

18 Taulukko 2: Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2003 toteutunut (1 000 ) 2004 arvio (1 000 ) 2005 tavoite (1 000 ) 2006 arvio (1 000 ) Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLI-/ALIJÄÄMÄ Käyttöjäämä (% tuloista) 14 % 25 % 22 % 23 % Yli-/alijäämä (% tuloista) -6 % 0 % 2 % 3 % Tulot % kustannuksista 94 % 100 % 102 % 103 % Hintatuki (1 000 ) Yli-/alijäämä (% tuloista) hintatuki huomioituna 8 % 11 % 16 %

19 Taulukko 3: Julkisoikeudellisen maksullisen kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2003 toteutunut (1 000 ) 2004 arvio (1 000 ) 2005 tavoite (1 000 ) 2006 arvio (1 000 ) Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat 1 Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ tukitoimintojen kustannukset poistot korot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä ALIJÄÄMÄ Käyttöjäämä (% tuloista) -107 % -121 % -131 % % Alijäämä (% tuloista) -141 % % % % Tulot % kustannuksista 41 % 39 % 38 % 38 %

20 Liitteet 1-2

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Taideyliopiston strategia

Taideyliopiston strategia 2017 Taideyliopiston strategia 2020 Taideyliopiston strategia 20172020 TAIDEYLIOPISTON TEHTÄVÄ Taideyliopiston strategia 20172020 / Taideyliopiston tehtävä Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI MUISTIO Oikeushallinto-osasto Tuomioistuinyksikkö 9.9.2015 OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Lapin korkeakoulukonserni 22.9.2010 Markku Tarvainen LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI MIKSI? Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vuosi 2020: enintään 15 yliopistoa

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto 17.3.2009 SiSu Esitykseni rakenne 1. Yliopistojen toimintakulttuurin ja opettajuuden muuttuminen 1. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Peruskoulu-työpaja

Peruskoulu-työpaja Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot