WP Seminar 4, shortened Summary for Next Media Steering Group

Transkriptio

1 MANAGEMENT, D WP Seminar 4, shortened Summary for Next Media Steering Group Editor(s): Author(s): Helene Juhola, Ilmari Tuomivaara Helene Juhola, Ilmari Tuomivaara

2 Sisällys 1 Tommi Silfverhuth, Kaleva / tulosraportti Harri Heikkilä, Sami Pekkala, Aalto ARTS / Levels of Interactivity and Engagement in Tablet Advertising Lotta Holm, KSF Media / HBL+ further development Finnish Media Ecosystem user testing Timo Kuula, VTT / Domestication Janne Laine, VTT / Digiread Marja Hjelt, Helsingin kaupunginkirjasto / Library pilot test Harri Heikkilä, Aalto ARTS / New ebib user interface Developing photographic work processes: decision making and feedback. Nanna Särkkä & Hanna Weselius Aalto ARTS Html 5 -näköislehti / Jouni Ikonen Proof-of-concept server solution for publishers / Hanna Torri, Tuomo Telkkä, Anygraaf Hedon Blakaj, Aalto BIZ / An experimental inquiry into ad effectiveness in tablet devices interactive ads Layout alternatives and MX What layouts should you use (or not use) on tablet? Matias Kivikangas Onix messaging with JOnix platform, Olli Alm, Metropolia... 15

3 1 Tommi Silfverhuth, Kaleva / tulosraportti Sanomalehti Kalevassa oli tavoitteena luoda konsepti lukulaitejulkaisulle, jossa toimituksellinen sisältö ja rikastettu muu sisältö yhdistyvät automaattisesti. Projektin taustalla on ollut keskeisenä ajatuksena tavoittaa sukupolvia, joille lehti ei ole enää formaattina itseisarvo. Digitaalisen lukemisen yleistyessä lukulaite on kuluttajille yhä luonnollisempi kanava sisältöjen kuluttamiseen, Kalevan kehitysyksikön päällikkö Tommi Silfverhuth pohtii. Toimituksellinen sisältö on määrä syöttää automaattisesti uuteen lukulaitejulkaisuun lehden toimitusjärjestelmästä. Jotta lukulaitteen tarjoamat mahdollisuudet ja potentiaali tulisi hyödynnettyä, sisältöä on tarkoitus rikastaa välissä olevalla rikastusgeneraattorilla. Konseptointi- ja kehitystyötä on tarkoitus jatkaa vuorovaikutteisuuden parantamiseksi ja esimerkiksi mainoksien syöttämisen integroimiseksi järjestelmään. Projektin tiimoilta on aloitettu teknisen kehitystyön kartoitus kesällä Selvitystyön myötä kävi ilmi, että lukulaitesovellustuotteet ovat vielä yleisesti verrattain kehittämättömiä etenkin interaktiivisuuden mahdollistamisen osalta. Natiivisovelluksen luomisessa puolestaan kustannukset nousevat korkeiksi yksittäiselle toimijalle. HTML 5:ssä on omat haasteensa esimerkiksi sisällönrikastamisessa, mutta teknisenä ratkaisuna on kallistuttu sen puoleen. Projektiin on etsitty kumppaneita, keskusteltu erilaisista teknisistä toteutusmahdollisuuksista ja sparrailtu konseptia eteenpäin. Tapa tehdä on selvillä, mutta vielä odotetaan vuoden 2014 budjettia, jotta sitä päästään edistämään. Teknisen kehitystyön ohella myös lukulaitejulkaisun layoutit on hiottu valmiiksi käyttäjätesteille. Lisätietoja: Tommi Silfverhuth, tommi.silfverhuth@kaleva.fi 2 Harri Heikkilä, Sami Pekkala, Aalto ARTS / Levels of Interactivity and Engagement in Tablet Advertising Raportti Harri Heikkilä Aalto ARTSin tutkijat ovat kehittäneet mittariston mainonnan vuorovaikutteisten piirteiden arviointiin kosketusnäyttöisissä julkaisuissa. Yhdistämällä arviot mainosten katselutietoihin voidaan selvittää, miten interaktiivisuuden lisääminen vaikuttaa mainoksen huomioarvoon.

4 Arviointimenetelmä ottaa huomioon sekä interaktiivisuuden monipuolisuuden että voimakkuuden. Mittariston 19 muuttujalla on mallinnettu tärkeimmät tablettimainonnassa käytettävissä olevat interaktiokeinot, mukana on niin sosiaalisen vuorovaikutteisuuden mittareita kuten jakaminen kuin käyttöliittymän ominaisuuksia kuten moniorientaatio ja laadullisia piirteitä kuten pelillisyys. Tietokoneella esitettäviin mainoksiin verrattuna tabletissa voidaan hyödyntää lukuisia lisäkeinoja lukijan huomion kiinnittämiseen ja niiden mittaamiseen täytyy käyttää erityistä menetelmää, kertovat tutkijat Harri Heikkilä ja Sami Pekkala. Muuttujat arvioidaan asteikolla nollasta viiteen jokaiselle muuttujalle tehdyn erillisen ohjeistuksen mukaan. Usean arvioijan pisteistä otetaan keskiarvot, joista lasketaan mainosten interaktiivisuudelle lopulliset pisteet. Esimerkiksi koko ruudun kokoisia videoita ja animaatioita sisältävä mainos saa video- ja animaatio-muuttujista korkeat pisteet. Interaktiivisuuskeinojen voimakkuuden (Magnitude of interactions, Ima) lisäksi arvioidaan niiden monipuolisuus (Versality of interactions, Ive), eli kuinka montaa eri keinoa mainoksessa on käytetty. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa mainosten katseluun, klikkauksiin ja eri toimintoihin käytettyä aikaa verrataan tiettynä aikana tietyllä alustalla julkaistujen mainosten interaktiivisuustasoihin. Näin voidaan selvittää, minkä tyyppinen interaktiivisuus kiinnittää lukijan huomion parhaiten. Mainosten statistiikka saadaan alustalta, jonka ipad-sovelluksissa mainokset ovat kymmenien tuhansien ihmisten katsottavissa. Tutkimuksessa tässä vaiheessa käytettyjen ilmoitusten tietoja käsiteltiin luottamuksellisesti. Tulosten on tarkoitus palvella niin julkaisijaa kuin mainostajaakin. Menetelmä ei ole sidoksissa yhteen alustaan ja sitä voidaan käyttää myös yksittäisen ilmoituksen ja yksittäisen piirteen, kuten pelillisyyden vaikuttavuuden arviointiin. Lisätietoja: Harri Heikkilä, , 3 Lotta Holm, KSF Media / HBL+ further development Marraskuussa 1-vuotispäiväänsä viettänyttä HBL+:aa on jatkokehitetty vuoden aikana käyttäjiltä kerätyn palautteen perusteella. Keskeisiin kehitystöihin sisältyy muun muassa palvelun frontendin/käyttöliittymän uudelleen rakentaminen, mikä on mahdollistanut paremman käytettävyyden eri päätelaitteilla, nopeamman latausajan (laskenut minuuteista sekunteihin) sekä paremmat sisältöjen jakamistoiminnallisuudet. Kehitystyön yhteydessä myös ensimmäistä versiota vaivanneet

5 layout-ongelmat on korjattu. HBL+ käytettävyys on nyt käyttäjälle sujuvampaa, sisäänkirjautuminen helpompaa ja painikkeiden logiikka sisäistyy käyttäjälle helpommin. Teknisten uudistusten ohella HBL+ on uudistunut myös sisällöiltään. Sisältöuudistuksiin kuuluu muun muassa HBL+:n etusivulle nostetut aikakauslehtityylimäiset nostot, viikon kohokohtien esittely kootusti. Uusina artikkelityyppeinä lukijalle on syksyn aikana esitelty muun muassa viikon dj (ajankohtainen henkilö laatii Spotify-integroidun soittolistan). Liikkuvaa kuvaa on tuotu lehden web-toimituksesta. Vuoden täyttänyt HBL+ on kokenut paljon uudistuksia ensimmäisen julkaisunsa jälkeen, mutta kehitystyö jatkuu edelleen. Käyttäjiltä kerätään aktiivisesti palautetta, jonka avulla palvelusta hiotaan entistä kattavampaa ja helppokäyttöisempää. Lisätietoja: Lotta Holm, , 4 Finnish Media Ecosystem user testing 4. 1 Kohti parempaa TV-kokemusta, Vesa Erkkilä, Digita

6 Uusi televisioteknologia mahdollistaa uudenlaisen, vuorovaikutteisen käyttökokemuksen, jossa katsoja on entistä selkeämmin palvelun keskiössä. Teknologisen kehityksen myötä mediavälineiden kuten television, radion ja lehtien väliset raja-aidat ovat hämärtyneet. Uusi televisioteknologia hämärtää rajoja entisestään, kun älytelevisiosta katsoja voi kuluttaa valitsemiaan mediasisältöjä rikastettuna moninaisin vuorovaikutustoiminnallisuuksin. Uusi tv-teknologia mahdollistaa entistä paremman interaktiivisuuden katsojan ja media- ja mainossisältöjen kesken sekä muun muassa henkilökohtaisten käyttäjätilien luomisen. Älytelevisiosta katsoja voi selailla juuri hänelle sopivia ohjelmia tai kuluttaa esimerkiksi profiiliinsa räätälöityjä mainoskatkoja ja tilata vaikkapa mainoksesta alennuskupongin kännykkäänsä. Vielä toistaiseksi uusi teknologia tekee vasta tuloaan Suomeen. Luontaisen kehityksen kautta television päätelaitakanta uudistuu, jonka päälle voidaan rakentaa tv-yhtiöiden kilpailukykyä palveleva ekosysteemi. Vuonna 2013 Suomessa oli HbbTV-standardia tukevaa vastaanotinta, vuonna 2018 arviolta Lisätietoja: Vesa Erkkilä

7 4.2 New Electronic Media, Anu Seisto New Electronic Media -projektissa selvitettiin, miten ihmiset käyttävät televisiota ja minkälaisiin käyttäjäryhmiin katsojat ovat luokiteltavissa. Tutkimuksessa tunnistettiin kaksi edelläkävijäryhmää, joille ominaisia piirteitä oli eilineaarinen katselu, valmius maksaa ohjelmista sekä halu valita itse ohjelmansa. Myös kriittistä palautetta edelläkävijäryhmät olivat herkempiä antamaan. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa testataan mainoskatkojen personointia: Koehenkilöt katsovat lyhyitä ohjelmapätkiä, joiden väliin on sijoitettu mainoskatko, joita katsojat voivat peukuttaa mieltymystensä mukaan ylös tai alas. Vähitellen mainosvirtaan tulee enemmän ja enemmän heidän profiiliinsa soveltuvia mainoksia. Testi toteutetaan aluksi pienellä joukolla koehenkilöitä, minkä jälkeen koittaa varsinainen tutkimus laajemmalla koeyleisöllä labraolosuhteissa. Lisätiedot: Anu Seisto, 4.3 Subactivity 1.4. Integration and user testing Next Media -avain tarjoaa vaihtoehdon kansainvälisille sovelluskaupoille. Next Media -avainhankkeen tavoitteena oli analysoida sisällön siirron ja kulutuksen ratkaisuja verkossa sekä kehittää uusi saumaton tunnistautumis- ja maksutapa aktivoimaan digisisältöjen kauppaa verkkokauppojen ulkopuolella. Kuluttajille haluttiin tehdä mahdollisimman helpoksi ostaa mediasisältöjä eri lähteistä yhdenmukaisella tunnistautumismetodilla. Samanlainen ja tuttu tapa maksaa eri sivustoilla tarjoaa paitsi kuluttajille lisäarvoa luotettavuuden ja helppouden myötä, mutta myös mediataloille kustannustehokkuuden myötä.

8 Next Media -avaimessa asiakastiedot ovat paremmin ajan tasalla ja esimerkiksi median kokonaiskulutus asiakkaan helposti nähtävissä. Palveluun on mahdollista lisätä myös muita toiminnallisuuksia kuten suosituksia aikaisempaan ostoskäyttäytymiseen perustuen. Marraskuun lopussa toteutettiin viikon kestänyt kenttätutkimus, johon osallistui 17 koehenkilöä. Tutkimuksessa kerättiin dataa kyselyn, haastattelun ja logidatan avulla. Tavoitteena oli selvittää palvelun käyttökokemusta, käyttäjien asennetta ja hyväksyntää. Next Media -avaimen käyttöönotto ja palvelun luotettavuus koettiin testihenkilöiden keskuudessa positiiviseksi. Palvelun käytettävyys ja mediasisältöjen tilaaminen olivat myös käyttäjien mielestä helppoa. Toisaalta testihenkilöt toivoivat enemmän ominaisuuksia sekä ostettavissa olevia mediasisältöjä palvelun piiriin. Myös kerätyn datan suhteen toivottiin selkeämmin ilmaistavan, miten ja missä heidän asiakastietojaan käytetään. 5 Timo Kuula, VTT / Domestication

9 Jakelukustannusten nousu kiihdyttää e-papereiden ja digijulkaisujen kysyntää ja kiinnostavuutta kustantajien silmissä. VTT:n tutkimuksessa selvitetään uuden laitteen käyttöä ja käyttöönottoa suomalaisessa kontekstissa. Jaettavan postin määrän romahtaessa jakelukustannukset ovat vastaavasti kasvaneet. Näin on tapahtunut jo Tanskassa ja Hollannissa, ja Suomi tulee perässä, ennakoi VTT:n tutkija Timo Kuula. Ilmiö johtaa entisestään e-papereiden kiinnostavuuden kasvuun etenkin kustantajien näkökulmasta. Toistaiseksi e-papereiden käyttöä ja käyttöönottoa on hidastanut muun muassa laitteiden koko, jossa oman haasteensa on luonut näytöissä käytetty lasi. Muovipinnoitteella päällystetyt kevyemmät ja taipuisat laitteet ovat vielä testivaiheessa, mutta sarjatuotantovaiheeseen yllettyään taipuvia näyttöjä myydään vuosituhannen loppuun mennessä arviolta jopa 800 miljoonaa. Tammikuussa 2014 osana VTT:n tutkimusta suoritetaan kokeilu, jossa selvitetään uuden lukulaitteen käyttöä ja integroitumista osaksi ihmisten arkea erilaisissa arjen tilanteissa. Tutkimus toteutetaan kenttätutkimuksena pääkaupunkiseudulla. Teknologisesti valveutuneilta tutkimushenkilöiltä kerätään tietoa heidän asenteistaan uuden laitteen käyttöönotosta sekä yleisiä kokemuksia laitteen käytöstä. Neljän perheen haastattelututkimuksen avulla kerätään yksityiskohtaisempaa tietoa laitteen käytöstä; kuinka helposti uusi laite löytää paikkansa perheen arkirutiineista? Lisätiedot: Timo Kuula, 6 Janne Laine, VTT / Digiread Digiread-hankkeessa tutkittiin kirjojen lukukokemusta tablet-laitteilla sekä koetilanteessa että kotioloissa. Tutkimushanke jakautui kahteen osioon, koetilanteessa tehtyyn printin ja digin luettavuuden vertailuun sekä viikon kestäneeseen tutkimukseen, jossa koehenkilöt lukivat e-kirjoja tabletilla omassa arjessaan. Koetilanteessa testiryhmällä oli valittavinaan 4 teosta, joiden avulla tarkkailtiin muun muassa silmänliikettä, luetun muistamista ja lukukokemusta yleisesti. Tuloksista ilmeni, että lukuajoissa tai luetun ymmärtämisessä ei ollut printin tai digin välillä merkittäviä eroja. Lukukokemuksen kannalta ensisijaisesti sisältö ratkaisee, oli tutkimushenkilöiden mielipide. Jälkimmäisessä vaiheessa viikon kestäneessä tutkimusjaksossa kahdeksan koehenkilöä, joilla

10 ei ollut merkittävää aiempaa kokemusta sähkökirjoista, lukivat tabletilta kirjoja arjessaan valitsemillaan tavoin. Koehenkilöt saivat itse valita lukemansa kirjan Helmet ja ebibaineistoista, kunhan teos ei liittynyt henkilön töihin. Tutkimustuloksista ilmeni, että sähkökirjojen käyttötavoissa toistuivat samat piirteet kuin printtikirjojen yhteydessä; tabletilta luettiin pääosin iltaisin ja useimmiten sängyssä tai sohvalta. Vaikka lukupaikat ja -ajankohdat eivät testijakson aikana muuttuneet koeryhmäläisillä, tunnustettiin että tabletissa on potentiaalia myös laajempaan lukukäyttäytymisen muuttamiseen. Tabletin vahvuuksiksi todettiin laitteen helppo pitely, sivunkäännön vaivattomuus ja fonttikoon säätömahdollisuus. Sähkökirjojen lukemiseen tablettia pidettiin ylivertaisena verrattuna puhelimeen. Laitteen heikkouksina pidettiin kirkkauden säätämisen hankaluutta, vahinkopainalluksia näytöllä sekä laitteen haurautta verrattuna perinteiseen kirjaan. Lukukokemuksen syvällisyyttä saattaa testihenkilöiden mukaan lisäksi häiritä laitteen muut toiminnallisuudet kuten esimerkiksi sähköposti. Tutkimuksen jälkeen seitsemän kahdeksasta sanoi, että asenne muuttui kokeilun myötä positiivisemmaksi tabletteja kohtaan. Lisätiedot: Janne Laine, 7 Marja Hjelt, Helsingin kaupunginkirjasto / Library pilot test ebooks for Public Libraries -pilotin tavoitteena oli edistää sähkökirjojen saatavuutta sekä kerätä kirjastoille ja kustantajille tietoa sähkökirjojen jakelusta, käytöstä ja lisensointimalleista. Tutkimushankkeen aikana kehitettiin kustantajia ja kirjastoa palveleva lisensointimallit sekä asiakkaille helppokäyttöinen sähköinen kirjasto. Hankkeeseen osallistui Otava Kustannus Oy, Edita (vuoden 2012 loppuun), Bonniers Books Finland (vuoden 2013 alusta), Kansalliskirjasto, Helsingin kaupungin kirjasto, Ellibs, Aalto ARTS, VTT, Metropolia, Kirjavälitys, Suomen Kustannusyhdistys ja VKL. Lisensointimallit Hankkeessa testattiin kolmea eri lisenssimallia: printtikirjoista tuttua vuosilisenssimallia (yksi lisenssi yhtä lainaajaa kohden), vuosilisenssiä 20 samanaikaisella lainaajalla ja lending pool mallia, jossa lisenssi pitää sisällään esimerkiksi sata lainaa, mutta samanaikaisten lainausten määrää ei ole rajattu.

11 Eri lisensointimallit soveltuvat erilaisiin tilanteisiin; kun yhden lisenssin vuosimalli soveltuu hyvin vanhoille kirjoille, joilla on pitkä lainaushäntä, niin esimerkiksi lending pool malli on omiaan teoksille, joiden lainausmäärät ovat ennakoitavissa paremmin (vrt. koulukirjat). Tutkimuksen perusteella e-kirjojen käyttöön suositellaan käytettäväksi kahta lisensointimallia: yhden lisenssin mallia ja 20 samanaikaisen lisenssin mallia, jotka ovat selkeitä kaikille osapuolille kirjastoista kustantajiin. Sähköisen kirjaston käyttökokemukset Kaksivaiheisessa pilotissa tutkittiin yli vuoden ajan ebib-kirjaston käyttöä. Sähköisessä kirjastossa oli ensimmäisessä vaiheessa 37 teosta lainattavissa ja viimeisen puolen vuoden ajan 106 teosta. Kokeilu antoi arvokasta tietoa paitsi lisensointimalleista, myös asiakkaiden käyttäytymisestä ja asenteista palvelua kohtaan. Tutkimusjakson aikana ebib-kirjastossa tehtiin yli lainausta ja 2,5 % Helmetin asiakkaista vieraili e-kirjastossa. Suosituin tapa lukea e-kirjoja oli tabletti. Kokeilu osoitti, että ebib-kirjasto on toimiva ja valmis käyttöön, mutta kehitystyötä tulee jatkaa. Esimerkiksi tiedonsiirto / metadataflow, eri päätelaitteiden toimivuus ja henkilökunnan ja asiakkaiden opastaminen ovat teemoja, joihin tulee panostaa seuraavaksi. Lisätietoja: Marja Hjelt, marja.hjelt@hel.fi 8 Harri Heikkilä, Aalto ARTS / New ebib user interface Aalto ARTS auttoi kehittämään ebib-kirjaston webpalvelun käyttöliittymää entistä asiakasystävällisemmäksi ja helppokäyttöisemmäksi. Webpalvelun uuteen käyttöliittymään on lisätty ja yhdenmukaistettu muiden muassa navigaatioelementtejä. Uutena toimintona on lisätty myös fonttien vaihtomahdollisuus, minkä myötä selvitetään myös, mihin fonttiin asiakkaat useimmiten vaihtavat. Sisällöllisesti palvelun etusivulle on tuotu lisää kirjoja esille ja siten houkutellaan ihmisiä selailemaan aktiivisemmin kirjaston muuta valikoimaa. Lajittelutoimintoja on kehitetty, lisätty teoksen palautusmahdollisuus ja vaihdettu esimerkiksi lainassa/ei-saatavilla olevat teokset näyttäytymään asiakkaille harmaina.

12 Webpalvelun käyttöliittymän ohella on mietitty myös lukulaitteen käyttöliittymän personointia. Aiemmin esteenä oli personoinnin hinta, mutta nyt uusien palveluntarjoajien myötä asiaa harkitaan uudelleen. Lisätietoja: Harri Heikkilä, , 9 Developing photographic work processes: decision making and feedback. Nanna Särkkä & Hanna Weselius Aalto ARTS Valokuvaajan muuttunutta roolia toimitusprosessissa kirjoittavien toimittajien ja taiton välissä tutkivat Aalto ARTSin Nanna Särkkä ja Hanna Weselius. Toimituksellisessa prosessissa valokuvaajan päätöksentekomahdollisuudet ovat kaventuneet verrattuna aiempaan. Nykyään valtaa lehden visuaalisessa toimitusprosessissa pitää yhä enenevissä määrin lehden graafikot ja AD:t. Aalto ARTSin Nanna Särkkä ja Hanna Weselius haastattelivat 14 valokuvaajaa tavoitteenaan selvittää prosessin uusia käytänteitä ja luoda ohjeet palautteenannolle. Tutkimukseen osallistuneet valokuvaajat olivat suomalaisista lehdistä edustaen sekä eri ikäluokkia että freelancer- ja työsuhteessa työskenteleviä kuvaajia. Haastatteluista ilmeni, että lehtityö on valokuvaajille useimmiten leipätyö, ja itsensä toteuttaminen valokuvaajana / auteurina toteutetaan omissa projekteissa. Freelancer-kuvaajilla vallitsee kuitenkin positiivinen illuusio vapaudesta ja vallasta suhteessa palkkatyössä oleviin kuvaajiin. Valokuvaajat kokivat roolinsa usein ongelmanratkaisijaksi, jonka tehtävänä on luovia kuvauskeikan antamien reunaehtojen puitteissa ja toimittaa annetun briefin mukainen kuva toimitukseen määräajassa. Karkeasti jaoteltuna kuvaajilla on kaksi merkittävää päätöksenteon kohtaa tuossa prosessissa. Ensimmäinen kohta on kuvaustilanne ja kohtaaminen kuvattavan henkilön/kohteen kanssa. Kuvausteknisten ratkaisujen jälkeen toinen kohta koittaa kuvia toimitettaessa toimituksiin. Valikoimalla taiten kuvia eteenpäin, kuvaaja voi vaikuttaa siihen, mikä kuva tulee lopulta julkaistuksi. Toimitusprosessin tutkimisen ohella tutkijat keskittyivät laatimaan yleisen ohjeiston palautteen antamiseen. Kimmokkeen ohjeistolle antoi havainto, että palautetta etenkin freelance-valokuvaajille tulee kovin vähän. Ohjeiston avulla palautteen antaminen mikä on usein avain yksilön kehittymiselle helpottuu. Lisätietoja: Nanna Särkkä, nanna.sarkka@aalto.fi

13 10 Html 5 -näköislehti / Jouni Ikonen HTML 5:n vahvuus näköislehtien alustana on laite- ja käyttöjärjestelmäriippumattomuus, sanoo epaper Finlandin toimitusjohtaja Jouni Ikonen. epaper Finland Oy on kehittänyt näköislehden lukukokemusta vuoden 2012 tammikuusta alkaen Next Media -hankkeessa hyödyntäen HTML 5 -tekniikkaa. Tekniikalla voidaan toteuttaa näköislehtiä 1:1-kopioina painettujen lehtien pdf:istä. Näköislehtiä on mahdollista rikastaa esimerkiksi linkeillä ja vidoilla, tehdä kerran kuussa ilmestyvään julkaisuun viikon mainoskampanjoita tai myydä vaikka vanhoihin lehtiin mainoksia. Jakelua helpottaa käyttöjärjestelmäriippuvuus, kun erillisten sovellusten sijaan lehdet voidaan lukea suoraan selaimessa. Samaa osoitetta voidaan mainostaa siis kaikille kuluttajille, eikä asiakasta tarvitse lähettää pois julkaisijan sivulta missään lukuprosessin vaiheessa. Tämä mahdollistaa julkaisijalle myös suuremmat tulot digipuolelta, kun tuotonjakoa sovelluskaupan kanssa ei tarvitse tehdä. Tekniikka mahdollistaa mainonnan lisäämisen ulkoisista lähteistä ja mainosten päivityksen reaaliajassa, ja se tukee laajasti jo käytössä olevia ulkoisia mainosjärjestelmiä kuten Anygraa n APro tia ja Kärkimedian käyttämää Emediatea. Lisätietoja: Jouni Ikonen, jouni.ikonen@epaper.fi, Proof-of-concept server solution for publishers / Hanna Torri, Tuomo Telkkä, Anygraaf Uutis- ja julkaisutoiminta vaatii monimutkaisia ja kalliita IT- ja palvelinratkaisuja. Anygraafin luotsaaman projektin tavoitteena oli kehittää IT-infrastruktuuri, joka olisi kustannustehokas kustantajille. IT-infrassa ohjelmisto muodostaa leijonanosan kokonaiskustannuksista. Anygraaf lähti etsimään ratkaisua ongelmaan avoimen lähdekoodin ohjelmista, joiden käytössä yritystoiminnassa esteeksi on usein muodostunut monimutkaisuus; käyttö ja asentaminen on hankalaa eikä tukea ole saatavilla. Anygraafin vastaus ongelmaan oli yhdistää avoimeen koodiin perustuvaan ohjelmaan yksinkertainen asennusprosessi ja helppokäyttöinen tuki. Tavoitteena oli luoda kokonaisuus, jonka käyttöön riittää kohtuullinen perehtyminen IT-asioihin.

14 Nyt kehitetyn palvelinkokonaisuuden asennus käy käden käänteessä (n. 20 min) ja sen voi toteuttaa myös muutkin kuin alan erityisasiantuntijat. Asennusmedia viedään ensiksi halutulle koneelle/palveilmelle USB-tikun avulla. Seuraavaksi asennetaan virtuaalipalvelimet verkossa. Viimeisessä vaiheessa asennetaan halutut ohjelmat ja palvelut ServerManager-toiminnon avulla. Tällä hetkellä käytettävissä olevat palvelut ovat: File server (Samba), WWW-server (Apache, Nginx), Instant messenger server (OpenFire), Databases (PostgreSql and MariaDB), Wiki (MediaWiki), Basic services (Ftp, OpenLDAP, DHCP, DNS, Firewall). Lisätiedot: Tuomo Telkkä, Hedon Blakaj, Aalto BIZ / An experimental inquiry into ad effectiveness in tablet devices interactive ads Interaktiivisesta mainonnasta on vasta vähän tutkimustietoa olemassa. Aalto BIZin vetämässä tutkimuksessa selvitettiin, miten kuluttajat kokevat mainonnan tableteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata staattisen ja interaktiivisen mainoksen tehoa ja vastaanottoa tablettilaitteessa. Testattavasta mainoksesta tehtiin kolme eri versiota: staattinen, interaktiivinen ja automaattinen. Mainoksen aiheena oli Aalto Executive Educationin tarjonta, siihen tarkemmin tutustuminen ja kursseille ilmoittautuminen. Mainoksesta tehtiin mahdollisimman edustava. Mainokset julkaistiin Helsingin Sanomien tablettijulkaisussa, ja analyysissä hyödynnettiin Helsingin Sanomien analytiikkadataa. Lisäksi lukijoille tehtiin kysely, jossa selvitettiin muun muassa brändin ja ilmoituksen muistamista, brändin tunnettuutta ja kuluttajan ostoaikeita. Tuloksista ilmeni, että ainakin testimainoksen (joka siis kiinnostaa tietyn tyyppistä kohderyhmää) kohdalla staattiset mainokset osoittautuivat yllättäen tehokkaammiksi (johtivat enemmän klikkauksiin) kuin interaktiiviset tai animoidut versiot. Etenkin mainostettaessa yrityksille, asiantuntijoille tai toiveena saada ihmiset suoraan yrityksen kotisivulle, staattisten mainosten käyttöä kannattaa suosia. Miten pelillisempi/vuorovaikutteisempi mainos on, sitä epätodennäköisempää on, että käyttäjä klikkaisi itseään peliä pidemmälle. Pienen tutkimusaineiston takia tuloksista on ennenaikaista tehdä suurempia johtopäätöksiä. Tutkimusryhmä jatkaa työtä ja pyrkii käymään vuoropuhelua muiden samaa aihepiiriä tutkineiden tutkijoiden kanssa. Lisätietoja: Hedon Blakaj, hedon.blakaj@aalto.fi

15 13 Layout alternatives and MX What layouts should you use (or not use) on tablet? Matias Kivikangas Raportti Anne Suvanto Aalto University School of Businessissä toteutettiin tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, minkälaisia layouteja tableteissa kannattaa käyttää. Tutkimuksessa käytettyjen layoutien muuttujina käytettiin sisällön runsautta (artikkeleiden/uutisten määrä) ja hierarkiaa (ison tilan uutinen versus pikku-uutinen). Vertailusivu oli pelkkiä uutisotsikoita sisältävä listaus. Tavoiteltu otos oli noin 40 henkilöä tasaisesti eri ikä- ja sosioekonomista ryhmistä. Yli 50-vuotiaita on haastavaa saada mukaan. Mitä lukisit mieluiten? - kysymykseen saatujen vastausten perusteella suosituin ulkoasu on korkeimman hierarkian ja korkeimman runsauden sivu. Lisätietoja: Matias Kivikangas, matias.kivikangas@aalto.fi 14 Onix messaging with JOnix platform, Olli Alm, Metropolia Metatiedot kotimaisten sähkökirjojen kirjastolisensoinnissa Raportti Olli Alm Sähkökirjakokoelmien kasvattaminen yleisissä kirjastoissa edellyttää kustantajan ja kirjastojen yhdessä sopimia toimintatapoja hankintaketjussa sekä metatietojen tiedonsiirrossa sekä eri osapuolten kannalta hyväksyttäviä lisenssimalleja. Sähkökirjojen hankintaa tullaan tekemään uudenlaisin tavoin, sillä sähkökirjojen valinta ja tilaaminen tulevat tapahtumaan väistämättä keskitetysti.

16 Tuotetietojen vaihdon osalta suurimmat haasteet liittyvät toimijoiden lukumäärään ja luettelointitietojen käsittelyssä tapahtuvaan päällekkäistyöhön. Kirjojen hankintaketju tehostuu, jos tuotetiedot välittyisivät sähköisinä ONIX-sanomina. Tässä tutkimuksessa määritettiin toimintamalli sähkökirjan hankintaketjulle sekä tarkasteltiin kuinka kirjojen tuote-, hankinta- ja lainaustiedot voidaan välittää standardisanomina. Tämä antaa toiminnalle jatkuvuutta sekä vähentää manuaalista työtä ja virheiden mahdollisuutta. Sähkökirjojen hankinta ja kokoelman ylläpito tarvitsee uusia työkaluja. Tarvitaan sekä yleiskatsaus että tarkkoja tietoja lisenssitilanteesta. Monipuolisia laina- ja käyttötilastoja tarvitaan varsinkin nyt kun digitaalisen kirjasto on vielä alkuvaiheissa. Tilastoilla on suuri merkitys niin kirjastoille kuin kustantajille. Tämä tutkimus osoitti, että ONIX for Books-standardin mukainen tuotetietojen sähköinen siirto on välttämätöntä kaupallisen prosessin toimivuuden kannalta. Sähköinen tiedonsiirto on entistä tärkeämpää koska sähkökirjojen myötä prosessin osapuolet tarvitsevat entistä laajempia ja tarkempia tietoja. ONIX for Books mahdollistaa rikkaan tuotetiedon siirron koko kirjaketjussa kustantajilta välittäjien ja palveluntarjoajien kautta kirjastoille. Sama sanoma palvelee koko arvoketjua: kirjastoketjun lisäksi myös kaupallista tilaus-, toimitus- ja laskutusprosessia. Rikkaan tuotetiedon avulla kirjakokoelmaa voidaan tehokkaasti laajentaa ja kirjat asettaa tarjolle kirjastojen asiakkaiden kannalta entistä kiinnostavammalla tavalla. ONIX-for Books standardin hyödyntäminen merkitsee myös tehokkaampaa ja nopeampaa tiedonsiirtoa kirjaketjun eri toimijoiden välillä ja vähentää paitsi manuaalista työtä myös virheiden mahdollisuutta. Kirjastojen kannattaa yhdistää voimavarat ja kehittää sähkökirjoihin liittyviä asioita yhdessä. Eräs tällainen foorumi on yleisten kirjastojen konsortio. Lisätietoja: Olli Alm,