D ereading WP Seminar 5, shortened Summary and some slides for Next Media Steering Group

Transkriptio

1 WP1, TASK : EREADING WORKPACKAGE MANAGEMENT D ereading WP Seminar 5, shortened Summary and some slides for Next Media Steering Group Editor(s): Author(s): Elina Tompuri, Helene Juhola, VKL, Anne Suvanto, SL Elina Tompuri, Helene Juhola, VKL, Anu Seisto, VTT

2 Table of Contents 1 Digitaalinen transformaatio aikakauslehdissä, Eero Anhava, Sanoma Magazines 3 2 Maksullinen sisältö Helsingin Sanomissa, Vesa Lindqvist, Sanoma News HBL+ ja ketterä kehittäminen, Merja Helle, Kenneth Härmälä, Aalto ARTS Mediakokemus sanomalehdessä - kenttätestaus, Simo Järvelä, Aalto ARTS Tässä.fi; mitä kaikkea lähelläsi? Tapio Moisio, Arena Partners Sähkökirjat kirjastoissa, Olli Nurmi, VTT ja Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto ekirjojen suojaus, Patrick Ausderau, Metropolia Kokemuksia monialustaisista natiiveista mediasovelluksista ja integroiduista mainoksista, Tuomas Kumpula, Geniem Käyttäjäpalaute toimituksellisissa prosesseissa - integraatiota, joukkoistamista vai vuorovaikutusta? Maarit Mäkinen, UTA Sosiaalisen lukemisen palvelut, Janne Laine, VTT Tablettimainonnan suunnitteluperiaatteita, Harri Heikkilä, Aalto ARTS Kuinka toimittajat, ulkopuoliset asiantuntijat ja lukijat kommentoivat uusitun Kauppalehden toimituksellista ulkoasua? Nanna Särkkä, Aalto ARTS Aalto University Magazine ja Stage Framework, Mikko Kuhna ja Rami Alatalo, Aalto SCI Sisältömalli aikakaus- ja sanomalehtijulkaisemiseen, Mikko Kuhna ja Sami Pekkala, Aalto SCI... 13

3 1 Digitaalinen transformaatio aikakauslehdissä, Eero Anhava, Sanoma Magazines Sanomalehdissä ja luokitelluissa ilmoituksissa ilmoitustulojen lasku alkoi jo ennen aikakauslehtiä. Ennustetaan, että vuonna 2021 sanomalehti ei enää kiinnosta kuluttajia Suomessa. Aikakauslehdissä mainostulojen lasku alkoi vuonna Mainostulojen osuus pienenee ja kuluttajien rooli palvelujen maksajina kasvaa. Sama aikakauslehtisisältö on parhaillaan tuotu eri alustoille, mutta suunta on rikkaampaan sisältöön (reaaliaikaisen tiedon ja videoiden hyödyntäminen perinteisemmän sisällön joukossa, interaktiivisuus, esim. National Geographic). Julkaisuprosessi voi muuttua digitaalisiin lehtiin siirtymisen yhteydessä. Parhaillaan on meneillään useita kokeiluja lehtien tuomisesta tablet-laitteisiin. Tämä on vaativa prosessi, jossa joudutaan kouluttamaan työntekijöitä jatkuvasti. Pilottikokeilu Kodin ruoka -lehdellä toi erittäin positiivista palautetta (30 % olisi ollut valmis ostamaan lehden) ja antoi positiivisen esimerkin rohkeasta uudenlaisen konseptin luomisesta. Tablet-lehtien irtomyynnillä tienataan vähän, mutta tilauksen kääntämisestä tablet-tilaukseksi on hyviä kokemuksia sekä Suomesta että Hollannista. Interaktiivisten lehtien tekeminen on vielä kallista verrattuna niistä saataviin tuloihin, mutta näköislehdet toimivat. Suurimmat haasteet ovat henkilökunnan uudelleen koulutus (julkaisujärjestelmät, toimittajat, myynti ja kuluttajarajapinta, asiakaspalvelu) ja legacy- ynnä muut järjestelmät. Mainostajien saaminen mukaan uusiin tuotteisiin on vaikeaa. Se vaatii edelläkävijöiden tunnistamista ja runsaasti tukea sekä asiakkaiden kouluttamista. Mainostajat vaativat, että lehdellä on oltava lukijaa.

4 2 Maksullinen sisältö Helsingin Sanomissa, Vesa Lindqvist, Sanoma News Tähän asti osa hs.fi sivustosta on ollut ilmaista kuluttajille. Kuluttajien halukkuus maksaa digitaalisista palveluista on vuosien varrella muuttunut ja kasvanut uusien maksullisten palveluiden kuten Spotify myötä. Henkilökunnan uudelleenkoulutus on myös Hesarin puolella suuri haaste. HS.fi on ollut käyttäjille ilmainen koko 2000-luvun. Verkkopalvelua oli pakko kehittää, jotta ollaan mukana internetin kehityksessä. Käyttäjäkyselyjen mukaan 57 % kuluttajista näki maksullisen palvelun melko kiinnostavana, erityisesti hs.fi heavy userit ja vain digitaalista tuotetta tilaavat. Käyttäjillä testattiin myös erilaisia paketteja liittyen siihen, miltä päätelaitteelta sisältö on luettavissa. Tämän merkitys oli melko pieni verrattuna sisältötarjontaan. Maksullisen ja ilmaisen sisällön yhteispalvelu ja tarjoaminen kuluttajille on herättänyt paljon kysymyksiä. Monelle ilmainen HS.fi vastasi tarpeisiin saada snap shot päivän uutissisältöön. Palvelun vaihtoehtoina oli joko kokonaan ilmaista tai kokonaan maksullista sisältöä tarjoavat palvelut. Ensin lähdettiin selvittämään erilaisia differointimalleja. Selvitettiin, miten arvottaa sisältöä (asiakkaat maksavat paremmasta sisällöstä). Differointiin perustuvat palvelut eli se, että asiakas maksaa ylimääräisistä palveluista, vaatisi erittäin vahvaa palvelukehitystä ja palvelukehityksen osaamista. Differointi paikan mukaan eli sen mukaan, missä kuluttaja on tai mistä kuluttaja tulee palveluun, sisältäisi rajoitteita, jotka eivät kuulu internetin filosofiaan. Metered model on puolestaan helppo kuluttajalle. Se on myös kuluttajatutkimusten pohjalta paras malli, HS.fi verkon heavy-käyttäjät valitsivat tämän. Erilaisia käyttäjätestejä tehtiin paljon. Käyttäjistä 57 prosenttia koki maksun osalta 5 euroa/kk melko kiinnostavaksi. Erilaisia paketteja on testattu myös paneeleilla. 15 prosenttia heavy user -käyttäjistä kohtaa maksumuurin tällä hetkellä. Ihmiset alkavat arvottaa klikkauksiaan eli niiden määrä vähenee. Hesarilla on kuitenkin hyödyntämätöntä mediainventoryä käytössä. Käyttäjät pyritään arvioimaan lukumääräisesti eli mitataan eri käyttäjiä käyttämällä korjauskertoimia eri kanavien kautta tuleville vierailuille.

5 3 HBL+ ja ketterä kehittäminen, Merja Helle, Kenneth Härmälä, Aalto ARTS Mitä monimutkaisempaa sisältöä tuotetaan, sitä hankalampaa olemassa olevien järjestelmien on pysyä perässä. Toisaalta, jos ei päästä tekemään demoja, ei saada lukijoilta palautetta siitä, minkä tyyppistä sisältöä ja missä muodossa pitäisi olla tarjolla. Henkilökunnan koulutus on oleellista. Tavoitteena on kehittää lean and agile team kehitystyön mallia waterfall-mallin tilalle.

6 HBL kehitystyö alkoi tablettilehden kehittämisestä. HBL Newsreader käyttötesti tehtiin Ahvenanmaalla Testiin osallistui 25 perhettä. Ensimmäisen vaiheen tulos oli, että etusivun suunnittelu on tärkeä, uutisten arvottaminen oli lukijoille tärkeää. HBL+ oli alun perin ajateltu viikkolehdeksi, jossa on koko viikon uutiset koottuna kolmen pääotsikon alle. Ensimmäisten käyttötestien perusteella sovelluksen ulkonäöstä pidettiin, mutta kokonaiskuvan hahmottaminen oli kuluttajille edelleen hankalaa. HBL+-tuote julkistettiin kirjamessuilla marraskuussa Syksyn 2012 testeissä navigointi ja kokonaiskuvan hahmottaminen oli kuluttajien mielestä muuttunut parempaan suuntaan. Interaktiivisesta sisällöstä pidettiin, mutta se ei saisi kuluttajien mielestä olla itseisarvo. Kuukausitilauksen hintana sopivaksi koettiin noin 12 e. Työ jatkuu ensi vuonna. Interaktiivisuuden merkitystä ja siihen liittyviä kustannuksia tarkastellaan Ensisijainen kohderyhmä HBL:n ei-tilaajat. 4 Mediakokemus sanomalehdessä - kenttätestaus, Simo Järvelä, Aalto ARTS Tässä osiossa on tutkittu Helsingin Sanomien seitsemää eri uutiskategoriaa, joista lukijat tekivät itsearvioinnin kokemuksistaan. Itseraportointien osalta eri uutiskategoriat erottuivat hyvin toisistaan. Kaupunki, ihmiset, kulttuuri ja urheilu koettiin positiivisimpina kategorioina. Eroja löytyi myös siitä, kuinka relevanttina tai mielenkiintoisena kategoriat nähtiin, esim.

7 talous oli tärkeämpi kuin ulkomaat, ihmiset, kulttuuri tai urheilu. Psykofysiologisissa mittauksissa erot uutiskategorioiden välillä eivät olleet aivan yhtä selkeitä kuin itsearvioinnissa ja johtopäätösten vetäminen on haastavampaa. Yksittäisen mittarin antamaa tulosta ei kannata ylitulkita, vaan ennemmin kannattaa katsoa kokonaisuutta, kun kaikki tulokset ovat käytettävissä. Lopulliset analyysit menevät ensi vuoden puolelle, mutta vuodenvaihteessa voidaan raportoida jo iso osa tuloksista. 5 Tässä.fi; mitä kaikkea lähelläsi? Tapio Moisio, Arena Partners Tapio Moisio esitteli tässä.fi-palvelua. Sovellus perustuu paikkatiedon ja uutisten sekä erilaisten muiden, käyttäjää hyödyttävien palvelujen yhdistämiseen. Sovellus on helppokäyttöinen. Kun käyttäjä on paikantanut itsensä, hän pääsee kiinni paikalliseen sisältöön ja mainontaan (esim. lähin kauppa, aukioloaika, tarjoukset). Haun tulokset saadaan näkyviin listana tai kartalla, käyttäjä saa haettua reitin kohteeseen sekä merkattua kohteen suosikiksi. Mainostajalle tarjolla on useita eri vaihtoehtoja/paketteja mainostaa palvelussa. 6 Sähkökirjat kirjastoissa, Olli Nurmi, VTT ja Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto Tutkimuksessa on kerätty käyttäjäpalautetta ekirjojen lainaamisesta kirjaston tabletkäyttäjiltä kyselyn, Facebookin, Ebib-palvelun ja Helmetin kautta. Facebookissa käyttäjät ovat kommentoineet ja kyselleet lähinnä teknisiin ongelmiin liittyviä asioita. Yleisarvio on ollut positiivista. Palvelun käyttö on ollut miellyttävää, palvelu on houkutellut lukemaan ja sitä on voinut suositella ystävälle. Kehittämisehdotuksista laajempi valikoima on usean toiveena, osalla myös toiveena pidemmät laina-ajat. Ennen käytön aloittamista Adobe-tilin luominen tuntui käyttäjille kynnyskysymykseltä, mutta jatkossa ongelmia ei ole ollut. Aalto ARTSin tutkimusten perusteella tilin luominen ei ole tavallisille kuluttajille aivan ongelmatonta. Tähän mennessä saadut tulokset ovat kannustaneet kokeilun jatkamiseen. Lainaustilastoja ei ole vielä saatu ja analysoitu, mutta sieltä odotetaan tietoa käyttäjäprofiileista. Mobiililaitteilla kaunokirjallisuutta lukevat suhtautuvat positiivisesti kirjojen ostamiseen sähköisessä muodossa. Painettuja kirjoja lukevista iso osa ei osaa sanoa, olisivatko valmiita ostamaan. Kysymykseen, aiotko jatkossakin lukea kirjaston ekirjoja, painettujen kirjojen lukijoista noin 50% ja mobiililaitteilla lukijoista noin 70% vastasi myönteisesti.

8 7 ekirjojen suojaus, Patrick Ausderau, Metropolia Ranskassa tehdyn tutkimuksen perusteella suurin osa käyttäjistä hakee ekirjoja laillisella tavalla. Laittomasti kirjoja jakaa vain noin 5 % käyttäjistä. Laittomasti kirjoja ladataan, jos laillista kirjaa ei ole tarjolla tai ne ovat liian kalliita tai käyttö on vaikeaa DRM:n takia. Laittomia latauksia vältetään, koska käyttäjät haluavat kunnioittaa tekijänoikeuksia, pelkäävät rangaistuksia tai kokevat saavansa parempaa palvelua laillisista palveluista.

9 Miten taistella tekijänoikeuden loukkauksia vastaan? Sähkökirjoja voi tehdä halvemmiksi ja hinnoittelua läpinäkyvämmäksi. Kirjojen ostosta pitää tehdä helpompaa, kuin laittomasta latauksesta. Myös valikoimaa pitää rikastuttaa. Yksi keino on myös DRM:n poistaminen kokonaan tai ainakin siirtyä kuluttajan kannalta helpompaan soft DRM:n käyttöön. Olisi myös tärkeää kouluttaa yleisöä ymmärtämään tekijänoikeuksien merkitys. 8 Kokemuksia monialustaisista natiiveista mediasovelluksista ja integroiduista mainoksista, Tuomas Kumpula, Geniem Geniem on tutkinut erilaisia vaihtoehtoja tuottaa applikaatiota. Niitä on käytännössä kolme eli HTML5, hybridi app eli web teknologialla käyttöliittymä + natiivikuoret ja kolmantena natiiviapplikaatio. Oppina on ollut, että ei kannata emuloida natiivikäyttöliittymää webteknologialla. Riskinä on, että käyttäjät pettyvät ja tämä on melko todennäköistä. Paremminkin kannattaa rakentaa natiiveja UI-komponentteja ja yhdistää XML koodilla kokonaisuudeksi. Eri sovellusten testaus on osoittanut, että hybridisovellus on 3,6 kertaa hitaampi kuin natiivisovellus. Isot listaukset natiivina vai HTML5:llä - tällä hetkellä natiivi on parempi, mutta jatkossa käytetään HTML5:ttä. Webbipohjainen mainos ja natiivisovellus eivät toimi yhteen kovin hyvin. Natiivimainos sen sijaan menee kivasti HTML5 sisällön päälle. 9 Käyttäjäpalaute toimituksellisissa prosesseissa - integraatiota, joukkoistamista vai vuorovaikutusta? Maarit Mäkinen, UTA Yleisöpalautteen määrä sosiaalisesta mediasta toimituksille on niin suuri, että se on jo hallitsematonta. Suoraa palautetta ei yleensä jaeta eteenpäin muille toimituksissa. Epäsuora palaute sen sijaan moderoidaan, joskus mediatalon ulkopuolella, koostetaan ja jaetaan toimituksiin. Tätä odotetaan toimituksissa innolla. Tutkimuksen aikana heränneitä kysymyksiä: menetetäänkö jotain olennaista moderoinnilla miten päästään lähemmäs lukijoita lukijoita voi käyttää raportoinnissa, mutta vaikeaa saada syvempää tietämystä ja asiantuntemusta toimituksiin

10 Suosituksia: työtapoihin liittyviä parannuksia (lukijaorientoituneita juttutyyppejä, niiden kehitys ja käyttöönotto), säännölliset toimituskokoukset (miten yleisölähtöinen juttu tehdään, säännöllisten käytäntöjen luominen, juttulistojen avaaminen lukijoille), palautteen hallinnointiin liittyvät parannukset (miten palaute saadaan talteen ja miten saadaan nostettua esiin jotain aihetta koskevia palautteita). Haasteita: perinteisiä käytänteitä pitäisi uskaltaa muuttaa ja kyseenalaistaa, ja lähteä kokeilemaan uutta. Yleisösuhde on parhaillaan muutostilassa, mahdollisuuksia on olemassa ottaa yleisö paremmin mukaan juttujen tekemiseen. 10 Sosiaalisen lukemisen palvelut, Janne Laine, VTT Viime vuonna tutkittiin WSOY:n kirjakerholaisten suhtautumista erilaisiin palveluihin: shared ecxperience, finding books, hobbies ja reading history. Näistä kaksi keskimmäistä oli kirjakerholaisten piirissä suosituimpia. Toiveita esitettiin myös sähköinen kirjahyllyn, kirjahyllyn näkyvyyden ja sähköisen kirjan lainaamisen kehittämisestä. Tänä vuonna tuloksia peilattiin olemassa olevien palvelujen kautta. Muutama kansainvälinen palvelu valittiin tarkastelun kohteeksi (Kobo, Copia, Boktipset, MyNook) ja katsottiin kuinka hyvin ne vastaavat suomalaisten kirjakerholaisten kertomiin tarpeisiin. Käyttäjiä kiinnostaa kommenttien jakaminen, keskustelut sekä jakaminen Facebookiin ja Twitteriin. Copiassa on ehkä eniten haluttuja ominaisuuksia tällä hetkellä. Useat ihmiset olivat kiinnostuneita käyttämään painettuja kirjoja ja sähkökirjoja rinnakkain. 11 Tablettimainonnan suunnitteluperiaatteita, Harri Heikkilä, Aalto ARTS

11 tehokkuus, huomioarvo, tarinan kertominen). Tabletinkäyttäjien on havaittu suhtautuvan positiivisesti mainoksiin (Bonnier, Conde Nast). Tableteissa on neljän tyyppisiä mainoksia: suorat kopiot printistä, pdf:ään on lisätty jotain päälle esim. video, tehty nimenomaan tableteille sekä ne jotka ovat vielä alustaspesifisiä. Alustaspesifit mahdollisuudet huomioiva mainonta nähdään parhaiten toimivana (esim. Mikä siis on tehokasta tablettimainontaa? Kokosivun visuaaliset mainokset EFT;n hyödyntäminen Alustan ominaisuuksien hyödyntäminen Kerro tarina Ostaminen mainoksen sisällä Mainos on tunnistettava mainokseksi Muista kosketusnäytön ergonomia Kaikki, mikä on kosketettavaa, on myös sitä ja myös osoitettava, että ne ovat klikattavia, tehtävä tämä mahdollisimman selväksi Vältä uncalled actions Latausaika oltava lyhyt Sosiaalisen median käyttö suositeltavaa Mainos on maamerkki julkaisun sisällä (Marko Parkkinen) - HS dynamiikka korvaa mainokset, josta seuraa, ettei aikaisemmin julkaistuun mainokseen enää pääse käsiksi 12 Kuinka toimittajat, ulkopuoliset asiantuntijat ja lukijat kommentoivat uusitun Kauppalehden toimituksellista ulkoasua? Nanna Särkkä, Aalto ARTS Tutkimuksessa on selvitetty, miten Kauppalehden eri versioita on kommentoitu lukijoiden puolelta? Selkeys/selkeä oli termi, jolla lehden ulkoasua säännönmukaisesti kommentoidaan lukijoiden puolelta, tekijät sen sijaan eivät ole nostaneet termiä esiin. Se luultavasti on lukijoille erittäin tärkeä ja olennainen asia, ja pitää nähtävästi sisällään monta eri elementtiä, esim. helppouden. Sanana se on haastava, koska se ei ole kovin spesifi, vaikka selkeästi on positiivinen viesti. Ammatti-ihmiset puhuvat analyyttisemmin, puhe menee helposti myös keinojen arviointiin, onko joku toteutus toimiva vai ei. Lukijat ottavat kantaa pinnallisemmin. Typografian kohdalla näkemysero lukijoiden ja tekijöiden välillä on suurin. Lukijoille lehden

12 ympärillä tehdyt muutokset eivät välittyneet niin suurina kuin tekijät olivat koko muutosprosessin kokeneet. Erityisesi fonttityyppiin lukijoiden on erittäin vaikea ottaa kantaa. Myöskin tuotannon ja suunnittelun välillä on arvostusero. Tuotanto arvostaa tehokkuutta. 13 Aalto University Magazine ja Stage Framework, Mikko Kuhna ja Rami Alatalo, Aalto SCI Aalto yliopistossa on analysoitu SMF:n lehtiä ja muutamia sanomalehtiä ja kartoitettu, minkälaisia yhteisiä elementtejä eri lehtien artikkeleissa on. Näiden analyysien pohjalta on rakennettu tuotemalli ja määritelty mitä elementtejä tulisi ottaa huomioon erilaisten artikkelityyppien mallintamisessa. Työ tehtiin ensin aikakauslehtien kanssa ja sen jälkeen siirrytti in sanomalehtiin. Molemmissa toimii hyvin pitkälle sama lähestymistapa.

13 Mallia on hyödynnetty rakennettaessa Aalto University Magazine -lehden automaattista taittosovellusta. Kyseessä on natiiviapplikaatio, jossa sisältö on kokonaan HTML5 muodossa. Sovellus on täysin responsiivinen ja siihen on jouduttu tekemään erillisiä säätöjä retinanäyttöjä ajatellen. Sisältö on XML-pohjaista ja kokonaan kuvailtua. Taittosovellus on integroitavissa erilaisiin julkaisujärjestelmiin ja tavoitteena on saada lehden tuotanto kokonaan automaattiseksi alustariippumattomasti. Rami Alatalo on diplomityössään kehittänyt nk. stage frameworkin, jolla tähän tavoitteeseen päästiin. Svaippaus ja kineettinen skrollaus voidaan tehdä webbiapplikaation sisällä, lehden latausta voidaan nopeuttaa ja käyttää myös HTML5 videoita. Sovelluksen ajon aikainen muisti täyttyy helposti erilaisella materiaalilla ja niitä joudutaan poistamaan, mikä aiheuttaa uudelleenlataustarpeen. Tämän välttämiseksi on tehty välimuistisovellus, johon voidaan ladata etukäteen tiettyinä ryhminä isoja kuvia ym. tai ladata kaikki muu HTML5 ja JavaScript-materiaalit etukäteen ja isot kuvat myöhemmin. Tässä yhteydessä tehty ohjelmistokehitys julkaistaan ensi vuonna Open Source -koodina MIT-lisenssillä. 14 Sisältömalli aikakaus- ja sanomalehtijulkaisemiseen, Mikko Kuhna ja Sami Pekkala, Aalto SCI Tässä osiossa on kehitetty sisältömalli aikakaus- ja sanomalehdille. Aalto University Magazinen XML-malli on tehty tätä sisältömallia hyödyntäen.

14 Työssä on mallinnettu tavallisia artikkeleita ja listapohjaisia sivuja sekä erilaisia tuotetietoja käyttäviä lehtiä erikseen. Näistä on etsitty yhteiset elementit ja keksitty niille myös englanninkieliset nimet. Sanomalehtiä on myös mallinnettu, rakenne on aika lailla sama. Perusrakenne on pääartikkeli ja siihen linkattuna kainalojuttuja. Broadsheetlehdessä on isot sivut ja tarvitaan erilaisia elementtejä erottelemaan jutut toisistaan. Myös sanomalehtien tapauksessa on kehitelty mallin eri osille englanninkieliset nimet. käyttää erilaisissa julkaisujärjestelmissä. Webbisovelluksia varten on tehtävä rakenne sekä sisällölle että ulkoasulle. XML rakenteesta on helppo tehdä HTML rakenne. Mallia voi helposti