Maittila Hannele jäsen Nordström Paula jäsen. Åström Petteri

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus AIKA klo 17:00-19:40 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Karstuntie 4, Lohja OSALLISTUJAT LÄSNÄ Äyräväinen Irene puheenjohtaja Slunga-Poutsalo Riikka 1. varapuheenjohtaja Virtanen Nina 2. varapuheenjohtaja Alanne Päivi jäsen Hillner Tom jäsen Hägg Toni jäsen Maittila Hannele jäsen Nordström Paula jäsen Palenius Aslak jäsen Piekka Tuija jäsen Rintanen Leo jäsen Sassi Jukka jäsen Åström Petteri jäsen Petrell Märta asiantuntijavarajäsen POISSA Lehtonen Markku asiantuntijajäsen MUUT LÄSNÄOLIJAT Räsänen Joona valtuuston pj Pajuoja Matti valtuuston 1. vpj Kyttälä Kari valtuuston 2. vpj Sivula Mika kaupunginjohtaja Grandell Hanna-Maria hallintojohtaja 5 Perämäki Pasi keskushallinnon klo toimialajohtaja 5 Puistosalo Pekka ympäristöjohtaja klo :t 4-5 Soinio Eero kehittämisjohtaja klo KÄSITELLYT ASIAT :t 1-27 ALLEKIRJOITUKSET Irene Äyräväinen Puheenjohtaja Hanna-Maria Grandell Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Lohja Riikka Slunga-Poutsalo Nina Virtanen

2 PÖYTÄKIRJA 1/ PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Lohja Asiakaspalvelukeskus, Karstuntie 4 todistaa Hanna-Maria Grandell, hallintojohtaja

3 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 2 Pöytäkirjan tarkastajat 6 3 Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsaus 7 4 Lausunto itsehallintoalueista ja SOTE-uudistuksesta 8 5 Lohjan uusi virkaorganisaatio 15 6 Takauksen myöntäminen Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n lainalle aravarajoitteisten kiinteistöjen kaupan rahoitukseen 7 Takauksen myöntäminen Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n lainoille vapaarahoitteisten kiinteistöjen kaupan rahoitukseen 8 Hallintosäännön ja keskushallinnon johtosäännön muuttaminen 32 9 Routionmäki-hankkeen suunnitelmien ja toteuttamisen hyväksyminen / Urakoitsijoiden valinta 10 Lohjan kaupungin ja Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n (Laurea) välinen sopimus kehittämisyhteistyöstä Liite 1/kh Lohjan kaupungin eroaminen Lohcase ry:n jäsenyydestä Avointen saatavien poistaminen Eron myöntäminen Mikki Niemiselle kunnallisista luottamustoimista Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen johdosta koskien Hyrsylän koulun opetuksen siirtämistä Oinolan kouluun 15 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen johdosta koskien Neitsytlinnan koulun toiminnan siirtämistä Ojamon kouluun 16 Hallintovalitus Lohjan kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksestä Hyrsylän koulun tilojen käyttörajoitteet 17 Kuntalaisaloite esiopetuksen palauttamisesta Pullin koululle Kuntalaisaloite vastaanottokeskustilojen selvityksestä Kuntalaisaloite taidelainaamosta Valtuustoaloite soitto-oikeudesta terveyskeskuksen potilaille ns. omalääkärille Valtuustoaloite Hiiden Opiston toimitalosta Valtuustoaloite Lohjan Yritystalon tyhjien toimistotilojen hyödyntämisestä etätyökeskuksena 23 Kuntalaisaloite avoimen etätyötilan avaaminen Lohjan keskustaan Kaupunginvaltuuston kokousten ja laillisuuden toteaminen 25 Kaupunginhallituksen jaostojen pöytäkirjat

4 PÖYTÄKIRJA 1/ Lautakuntien ja toimikuntien pöytäkirjat sekä viranhaltijapäätökset Tiedotusluonteiset asiat 111

5 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH Esitys Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin

6 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajat KH Esitys Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaupunginhallituksen jäsenet Riikka Slunga-Poutsalo ja Nina Virtanen. Päätös Hyväksyttiin

7 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsaus KH Esitys Kj Kaupunginhallitusta halutaan jatkossa informoida suurista valmistelussa ole vis ta asioista ja hankkeista sekä muista toimialojen ajankohtaisasioista en nen kuin ne tulevat varsinaiseen päätöksentekoon hallitustasolla. Tästä syys tä kaupunginjohtaja pitää jatkossa oman ajankohtaiskatsauksen kaupun gin hal li tuk sen alussa ennen varsinaisia lista-asioita. Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi kaupunginjohtajan ajan koh tais katsauk sen. Päätös Hyväksyttiin

8 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus Lausunto itsehallintoalueista ja SOTE-uudistuksesta 578/05.00/2015 KH Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kaikkiin Suomen kuntiin, kuntayhtymiin ja n. 150:een muuhun organisaatioon lausuntopyynnön, jolla pyydetään kannanottoja muodostettavista itsehallintoalueista, itsehallintoalueiden tehtävistä ja SOTE-uudistuksesta. Lausunnot on annettava mennessä. Vain sähköisen järjestelmän kautta annetut lausunnot huomioidaan. Huomionarvoisaa on se, että valtio on samanaikaisesti asettanut selvitysmiehen, ministeri Lauri Tarastin, laatimaan yksityiskohtaisen esityksen siitä, mitkä tehtävät on siirrettävä uusille itsehallintoalueille. Ministeri Tarastin on annettava esityksensä ministeri Anu Vehviläiselle viimeistään , siis ennen kuntien lausuntoajan päättymistä. Esityslistan oheismateriaalina lausuntopyyntöaineistoa. Pitkään valmisteltu SOTE-uudistus muuntui nykyisen Valtioneuvoston aloitettua toimintansa hyvin nopeasti itsehallintoalue -uudistukseksi. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on päätöksillään ja linjannut kokonaan uusien itsehallintoalueiden muodostamista ja niille kuuluvia tehtäviä. Tällä uudistuksella ollaan muodostamassa Suomeen kokonaan uutta väliportaan hallintoa, joka muodostuu 18:sta itsehallintoalueesta. Itsehallintoalueille siirretään 190:n organisaation tehtävät tai osa tehtävistä. Suurin siirrettävä tehtäväryhmä ovat kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille siirrettävät sosiaali- ja terveystoimen tehtävät. Tämän lisäksi itsehallintoalueille siirretään alueellisten pelastuslaitosten tehtävät, kaikki maakuntaliittojen tehtävät, osa ELY-keskusten tehtävistä sekä mahdollisesti myös ympäristöterveydenhuolto. Itsehallintoalueille on tulossa oma vaaleilla valittu päätöksentekoelin. Itsehallintoalueiden rahoituksesta ei ole vielä selkeä kuvaa. Itsehallintoalueet aloittavat ja muodostuvat maantieteellisesti nykyisten maakuntien rajoja mukaellen. Itsehallintoalueiden muodostamista ja samalla tapahtuvaa kuntien tehtävien huomattavaa pienentämistä voidaan pitää historiallisena muutoksena, ja Suomen suurimpana hallintoreformina sitten vuoden 1865 kunnallisuudistuksen. (Eero Soinio) Oheismateriaali: - Lausuntopyyntöaineisto Esitys Kj Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä että Lohja lausuu itsehallintoalueiden muodostamisesta ja SOTE-uudistuksesta seuraavaa (lausunnon numeroinnissa seurataan sähköisen lausuntopyynnön numerointia, sähköinen lausunto laaditaan valtuuston päätöksen jälkeen): 1 ) Aluejako maakuntien pohjalta =Kyllä

9 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus ) Perustelut: Uudenmaan osalta maakunnan kokoinen itsehallintoalue on perusteltu, koska väkimäärä on riittävä ja alue riittävän eheä. Muun Suomen osalta näin ei välttämättä ole, koska maakunnat ovat niin pieniä väkimäärältään. 3) Lohja kuuluu Uudenmaan itsehallintoalueeseen. 4) Perustelut: Perinteisesti ja aina Lohja (uusine liitoskuntineenkin) on kuulunut Uusimaahan. 5) (ei kantaa, ei koske Lohjaa) 6) ( - - -"- ) 7) Varsinais-Suomen itsehallintoalue. 8) (ei kantaa, ei koske Lohjaa) 9) ( - - -"- ) 10) Lohja puoltaa sitä, että itsehallintoalueelle siirtyvät pelastustoimen tehtävät, maakuntaliiton tehtävät ja ELY:n aluekehitystehtävät. Lisäksi Lohja esittää, että itsehallintoalue (tai valtio) ottaa hoidettavakseen velkaneuvonnan tehtävät (perustelut: oikeusapu ja kuluttajaneuvonta on jo siirretty valtiolle, ja myös velkaneuvonta piti siirtää, mutta uudistus jäi kesken. Velkaneuvonta liittyy osittain SOTEn sosiaalitoimen tehtäviin). Lisäksi Lohja esittää, että koko maataloushallinto siirretään itsehallintoalueelle (perustelut: maataloushallinnon keskeinen tehtävä on EU -tukirahojen ja muiden tukien kanavointi maatalousyrittäjille, sekä näihin liittyvä maatalousyrittäjien valvonta ja maataloustukineuvonta. Nämä yhteen elinkeinoon liittyvät tehtävät ei millään erityisellä tavalla liity kunnan perustehtäviin, vaan ovat ensisijassa valtiolle kuuluvaa toimintaa. Valtion puolesta asian voi hoitaa keskitetyssä yksikössä itsehallintoalueella). Lisäksi Lohja esittää, että itsehallintoalueelle siirretään kaikki pakolaisten vastaanottoon ja turvapaikanhakijoista huolehtimiseen liittyvät tehtävät opetustoimen tehtäviä lukuun ottamatta. Ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä rakennusvalvonnan tehtävät, joiden osalta on ministeriötasollakin harjoitettu pohdintaa niiden siirtymisestä osaksi suurempia hallinnollisia kokonaisuuksia, tukevat sekä toisiaan että maankäyttöä kunnissa. Näiden asioiden merkitys korostuu tulevaisuuden kunnassa. Näiden tehtävien järjestäminen eläinlääkintähuoltoa ja mahdollisesti elintarvikevalvontaa lukuun ottamatta tulee jättää kuntien vastuulle. Kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä näiden toimintojen järjestämisessä, ja näin tulee olla jatkossakin. Jos jokin kuntaryhmittymä haluaa, terveyden- ja ympäristönsuojelu ja -valvonta sekä rakennusvalvonta voidaan jatkossa organisoida kyseisten kuntien organisoiman yhteisen johdon ja toimielimen alle. Tulisi ennemminkin ottaa harkintaan esimerkiksi se, mitä ELY-keskusten ja muiden alueellisten viranomaisten nykyisin hallinnoimia tehtäviä

10 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus voitaisiin siirtää itsehallintoalueiden sijaan kuntien hoidettaviksi. Tällaisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi ympäristölupa-asioiden nykyistä laajamittaisempi hoitaminen kuntien toimesta, kaavoitukseen liittyvien poikkeamispäätösten laajamittaisempi toimivallan siirto kunnille sekä kaupan sijoittumisen ohjaamisen toimivallan siirto kunnille. Lisäksi Lohja kiinnittää huomiota siihen, että itsehallintoalueiden muodostaminen johtaa kunnan valmiusasioiden osalta erittäin epäselvään tilanteeseen. Valmiusasioiden vastuun jakautuminen sekä tehtävien jako kunnan ja itsehallintoalueen kesken tulee säätää selkeäksi. Lisäksi Lohja kiinnittää huomiota siihen, että itsehallintoalueiden ICT-ratkaisuja tulee kehittää yhdessä kuntiin jäävän ICT:n kanssa. Kuntiin jäävä ICT-toiminta tulee olemaan osassa kuntia hyvin pienimuotoista, eikä sillä pystytä nostamaan peruskuntien tuottavuutta. 11) Kunnan ja itsehallintoalueen välinen tehtävienjako terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee säätää selkeäksi. Sote- ja aluehallintouudistuksessa hallitus linjasi, että kunnille jää tehtäväksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita siten, että pelkästään kunnille jäisi terveyden edistämistehtävät, vaan tehtävää tulee tehdä yhteistyössä kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion kanssa. On luotava selkeät yhteistyötoimintamallit itsehallintoalueen ja kuntien välille. Molempiin hallintoihin/toimiin tulee muodostaa terveyden edistämisen toiminto, joilla on yhteinen suunta. Itsehallintoalueilla on alueen koordinoiva ennaltaehkäisy. Kunnille on luotava malli, jossa sen aktiivisuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä palkitaan esimerkiksi valtionosuuksin. On luotava mittareita, jotka mittaavat yhteistyössä ja etenkin kunnissa tapahtuvia toimia, joilla kavennetaan kuntalaisten terveys- ja hyvinvointieroja, vähennetään ennenaikaista kuolleisuutta sekä ylläpidetään työkykyä ja pidennetään työuria. Mittareita tulee luoda myös lasten ja nuorten hyvinvointia parantavissa ratkaisuissa, kuten tupakoinnin ehkäisyssä/lopettamisessa, alkoholin käytön vähentämisessä sekä perheväkivallan ehkäisyssä. Tärkeää olisi myös huomioida ratkaisut, joita tehdään kuntien maankäytössä, rakentamisessa, liikunnan edistämisessä sekä ruokahuollossa ja nuoriso- ja vanhustyössä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 12) Uudenmaan alueen itsehallintoalue on väestöltään hyvin suuri ja poikkeaa siinä mielessä muista perustettavista itsehallintoalueista. Väestö keskittyy suuremmalta osuudeltaan pääkaupunkiseudulle, josta käsin saatetaan ryhtyä myös ohjaamaan muun Uudenmaan toimintaa. Tällöin on vaarana, että läntisen, keskisen ja itäisen Uudenmaan väestö ei tule kohdelluksi tasavertaisesti pääkaupunkiseudun metropolin kanssa. Uudenmaan itsehallintoalueelle tulee luoda oma, muista itsehallintoalueista poikkeava toteutustapansa, jolla varmistetaan sote- ja muiden palveluiden järjestämisen ja tuotannon tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus yhdistettynä tasavertaisiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin. Toiminta voidaan organisoida erityisesti lähipalveluiden järjestämistä koskevilta osiltaan jonkinlaisten alueyksiköiden kautta.

11 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus Itsehallintoalueiden tulee olla jossain määrin sopusuhtaisia väkimäärältään toisiinsa nähden. Nyt esitetyssä muodossa Uudenmaan itsehallintoalue on suhteettoman suuri ja vastaavasti on syntymässä useita, väkimäärältään aivan liian pieniä itsehallintoalueita. Tämä tulee johtamaan vaikeisiin ongelmiin mm. rahoituksen saralla. Ei saa syntyä tilannetta, että Uusimaa väkirikkaana itsehallintoalueena joutuu rahoittamaan pienimpien itsehallintoalueiden toimintaa.lisäksi Uudenmaan osalta on mietittävä, miten pienempien kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan riittävällä tavalla. 13) Itsehallintoalueiden verotusoikeus toisi uuden veronsaajan ja tämä aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä paineen kokonaisveroasteen nousulle sekä haasteen kestävyysvajeen kuromisessa. Valtion tulisi hoitaa kokonaisuudessaan itsehallintoalueiden rahoitus ja purkaa samalla subjektiivisia oikeuksia, nostaa asiakasmaksuja yms., jottei kokonaisveroaste nousisi. Tällä ratkaisulla ongelmana olisi itsehallintoalueiden oikeutus ja järjestelmä olisi lähempänä valtion aluehallintoa. Rahoitusmallia tehtäessä on tärkeä taata tasapuoliset ja yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Esitetty aluejako tuo rahoituksen osalta kuitenkin ongelmia ja on vaikea luoda tasapuolista järjestelmää, joka palvelisi koko maan tarpeita. Muutosesitys 1 Äänestys Muutosesitys 2 Käsittelyn aikana Paula Nordström teki Leo Rintasen kannattamana seuraavan muutosesityksen päätösesityksen kohtaan 13: Kohdasta 13 poistetaan seuraava sivulause: " ja purkaa samalla subjektiivisia oikeuksia, nostaa asiakasmaksuja yms., jottei kokonaisveroaste nousisi". Koska oli tehty esittelijän päätösesityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, oli suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Nordströmin esitystä äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin 10 JAA-ääntä (Alanne, Hillner, Hägg, Maittila, Palenius, Piekka, Sassi, Slunga-Poutsalo, Åström ja Äyräväinen) ja 3 EI-ääntä (Nordström, Rintanen ja Virtanen). Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan esityksen voittaneen äänestyksen äänin Täten kaupunginjohtajan päätösesitys jäi voimaan. Tuija Piekka esitti Tom Hillnerin kannattamana seuraavan muutoksen/lisäyksen päätösesityksen kohtaan 10. Pelastuslaitoksilla tulee jatkossakin olla velvoite tukea kuntia niiden varautumisessa onnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lisäksi pelastuslaitoksien tulee jatkossakin voida olla ensihoitopalvelujen järjestämisen alustana. Puheenjohtaja tiedusteli kaupunginhallitukselta, voidaanko Piekan esittämä lisäys kohtaan 10 hyväksyä yksimielisesti hallituksen päätökseksi. Kaupunginhallitus oli yksimielisesti Piekan tekemän tekstilisäyksen kannalla. Muutosesitys 3 Paula Nordström esitti, että päätösesityksen kohdasta 10 poistetaan seuraava lause: Tällaisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi ympäristölupa-asioiden nykyistä

12 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus laajamittaisempi hoitaminen kuntien toimesta, kaavoitukseen liittyvien poikkeamispäätösten laajamittaisempi toimivallan siirto kunnille sekä kaupan sijoittumisen ohjaamisen toimivallan siirto kunnille. Tämä Nordströmin esitys raukesi kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä että Lohja lausuu itsehallintoalueiden muodostamisesta ja SOTE-uudistuksesta seuraavaa (lausunnon numeroinnissa seurataan sähköisen lausuntopyynnön numerointia, sähköinen lausunto laaditaan valtuuston päätöksen jälkeen): 1 ) Aluejako maakuntien pohjalta =Kyllä 2 ) Perustelut: Uudenmaan osalta maakunnan kokoinen itsehallintoalue on perusteltu, koska väkimäärä on riittävä ja alue riittävän eheä. Muun Suomen osalta näin ei välttämättä ole, koska maakunnat ovat niin pieniä väkimäärältään. 3) Lohja kuuluu Uudenmaan itsehallintoalueeseen. 4) Perustelut: Perinteisesti ja aina Lohja (uusine liitoskuntineenkin) on kuulunut Uusimaahan. 5) (ei kantaa, ei koske Lohjaa) 6) ( - - -"- ) 7) Varsinais-Suomen itsehallintoalue. 8) (ei kantaa, ei koske Lohjaa) 9) ( - - -"- ) 10) Lohja puoltaa sitä, että itsehallintoalueelle siirtyvät pelastustoimen tehtävät, maakuntaliiton tehtävät ja ELY:n aluekehitystehtävät. Lisäksi Lohja esittää, että itsehallintoalue (tai valtio) ottaa hoidettavakseen velkaneuvonnan tehtävät (perustelut: oikeusapu ja kuluttajaneuvonta on jo siirretty valtiolle, ja myös velkaneuvonta piti siirtää, mutta uudistus jäi kesken. Velkaneuvonta liittyy osittain SOTEn sosiaalitoimen tehtäviin). Lisäksi Lohja esittää, että koko maataloushallinto siirretään itsehallintoalueelle (perustelut: maataloushallinnon keskeinen tehtävä on EU -tukirahojen ja muiden tukien kanavointi maatalousyrittäjille, sekä näihin liittyvä maatalousyrittäjien valvonta ja maataloustukineuvonta. Nämä yhteen elinkeinoon liittyvät tehtävät ei millään erityisellä tavalla liity kunnan perustehtäviin, vaan ovat ensisijassa valtiolle kuuluvaa toimintaa. Valtion puolesta asian voi hoitaa keskitetyssä yksikössä itsehallintoalueella). Lisäksi Lohja esittää, että itsehallintoalueelle siirretään kaikki pakolaisten vastaanottoon ja turvapaikanhakijoista huolehtimiseen liittyvät tehtävät opetustoimen tehtäviä lukuun ottamatta.

13 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus Ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä rakennusvalvonnan tehtävät, joiden osalta on ministeriötasollakin harjoitettu pohdintaa niiden siirtymisestä osaksi suurempia hallinnollisia kokonaisuuksia, tukevat sekä toisiaan että maankäyttöä kunnissa. Näiden asioiden merkitys korostuu tulevaisuuden kunnassa. Näiden tehtävien järjestäminen eläinlääkintähuoltoa ja mahdollisesti elintarvikevalvontaa lukuun ottamatta tulee jättää kuntien vastuulle. Kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä näiden toimintojen järjestämisessä, ja näin tulee olla jatkossakin. Jos jokin kuntaryhmittymä haluaa, terveyden- ja ympäristönsuojelu ja -valvonta sekä rakennusvalvonta voidaan jatkossa organisoida kyseisten kuntien organisoiman yhteisen johdon ja toimielimen alle. Tulisi ennemminkin ottaa harkintaan esimerkiksi se, mitä ELY-keskusten ja muiden alueellisten viranomaisten nykyisin hallinnoimia tehtäviä voitaisiin siirtää itsehallintoalueiden sijaan kuntien hoidettaviksi. Tällaisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi ympäristölupa-asioiden nykyistä laajamittaisempi hoitaminen kuntien toimesta, kaavoitukseen liittyvien poikkeamispäätösten laajamittaisempi toimivallan siirto kunnille sekä kaupan sijoittumisen ohjaamisen toimivallan siirto kunnille. Lisäksi Lohja kiinnittää huomiota siihen, että itsehallintoalueiden muodostaminen johtaa kunnan valmiusasioiden osalta erittäin epäselvään tilanteeseen. Valmiusasioiden vastuun jakautuminen sekä tehtävien jako kunnan ja itsehallintoalueen kesken tulee säätää selkeäksi. Pelastuslaitoksilla tulee jatkossakin olla velvoite tukea kuntia niiden varautumisessa onnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lisäksi pelastuslaitoksien tulee jatkossakin voida olla ensihoitopalvelujen järjestämisen alustana. Lisäksi Lohja kiinnittää huomiota siihen, että itsehallintoalueiden ICT-ratkaisuja tulee kehittää yhdessä kuntiin jäävän ICT:n kanssa. Kuntiin jäävä ICT-toiminta tulee olemaan osassa kuntia hyvin pienimuotoista, eikä sillä pystytä nostamaan peruskuntien tuottavuutta. 11) Kunnan ja itsehallintoalueen välinen tehtävienjako terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee säätää selkeäksi. Sote- ja aluehallintouudistuksessa hallitus linjasi, että kunnille jää tehtäväksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita siten, että pelkästään kunnille jäisi terveyden edistämistehtävät, vaan tehtävää tulee tehdä yhteistyössä kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion kanssa. On luotava selkeät yhteistyötoimintamallit itsehallintoalueen ja kuntien välille. Molempiin hallintoihin/toimiin tulee muodostaa terveyden edistämisen toiminto, joilla on yhteinen suunta. Itsehallintoalueilla on alueen koordinoiva ennaltaehkäisy. Kunnille on luotava malli, jossa sen aktiivisuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä palkitaan esimerkiksi valtionosuuksin. On luotava mittareita, jotka mittaavat yhteistyössä ja etenkin kunnissa tapahtuvia toimia, joilla kavennetaan kuntalaisten terveys- ja hyvinvointieroja, vähennetään ennenaikaista kuolleisuutta sekä ylläpidetään työkykyä ja pidennetään työuria. Mittareita tulee luoda myös lasten ja nuorten hyvinvointia parantavissa ratkaisuissa, kuten tupakoinnin ehkäisyssä/lopettamisessa, alkoholin käytön vähentämisessä sekä perheväkivallan ehkäisyssä.

14 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus Tärkeää olisi myös huomioida ratkaisut, joita tehdään kuntien maankäytössä, rakentamisessa, liikunnan edistämisessä sekä ruokahuollossa ja nuoriso- ja vanhustyössä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 12) Uudenmaan alueen itsehallintoalue on väestöltään hyvin suuri ja poikkeaa siinä mielessä muista perustettavista itsehallintoalueista. Väestö keskittyy suuremmalta osuudeltaan pääkaupunkiseudulle, josta käsin saatetaan ryhtyä myös ohjaamaan muun Uudenmaan toimintaa. Tällöin on vaarana, että läntisen, keskisen ja itäisen Uudenmaan väestö ei tule kohdelluksi tasavertaisesti pääkaupunkiseudun metropolin kanssa. Uudenmaan itsehallintoalueelle tulee luoda oma, muista itsehallintoalueista poikkeava toteutustapansa, jolla varmistetaan sote- ja muiden palveluiden järjestämisen ja tuotannon tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus yhdistettynä tasavertaisiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin. Toiminta voidaan organisoida erityisesti lähipalveluiden järjestämistä koskevilta osiltaan jonkinlaisten alueyksiköiden kautta. Itsehallintoalueiden tulee olla jossain määrin sopusuhtaisia väkimäärältään toisiinsa nähden. Nyt esitetyssä muodossa Uudenmaan itsehallintoalue on suhteettoman suuri ja vastaavasti on syntymässä useita, väkimäärältään aivan liian pieniä itsehallintoalueita. Tämä tulee johtamaan vaikeisiin ongelmiin mm. rahoituksen saralla. Ei saa syntyä tilannetta, että Uusimaa väkirikkaana itsehallintoalueena joutuu rahoittamaan pienimpien itsehallintoalueiden toimintaa.lisäksi Uudenmaan osalta on mietittävä, miten pienempien kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan riittävällä tavalla. 13) Itsehallintoalueiden verotusoikeus toisi uuden veronsaajan ja tämä aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä paineen kokonaisveroasteen nousulle sekä haasteen kestävyysvajeen kuromisessa. Valtion tulisi hoitaa kokonaisuudessaan itsehallintoalueiden rahoitus ja purkaa samalla subjektiivisia oikeuksia, nostaa asiakasmaksuja yms., jottei kokonaisveroaste nousisi. Tällä ratkaisulla ongelmana olisi itsehallintoalueiden oikeutus ja järjestelmä olisi lähempänä valtion aluehallintoa. Rahoitusmallia tehtäessä on tärkeä taata tasapuoliset ja yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Esitetty aluejako tuo rahoituksen osalta kuitenkin ongelmia ja on vaikea luoda tasapuolista järjestelmää, joka palvelisi koko maan tarpeita. Lisäksi kaupunginhallitus totesi, että pitkiä vastauskohtia on syytä stilisoida lyhyemmiksi. Kehittämisjohtaja Eero Soinio oli asiantuntijana tämän pykälän aikana

15 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus Lohjan uusi virkaorganisaatio 1007/ /2012, 558/ /2014 PALRYH Kaupunginhallitus on /441. asettanut erityisen Palveluverkkoja n. Työryhmän tehtävänä on ollut, paitsi valmistella palveluverkkouudistusta, myös laatia "suunnitelma kaupungin viranhaltijaorganisaation uudistamiseksi". Organisaatioehdotus tulee saada valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Kaupungin strategian mukaan Lohja on Asukkaiden Lohja. Uusi organisaatio tulee muodostaa niin, että se palvelee Lohjan asukkaita strategiassa määritellyllä tavalla, eli se toimii avoimesti, asukaslähtöisesti, taloudellisesti ja yrittäjäystävällisesti edistäen myös kestävää kehitystä. Tämä koskee sekä virkaorganisaatiota että poliittista organisaatiota. Uuden virkaorganisaation tulee perustua vapauksiin ja luottamukseen. Vain sellainen organisaatio, jossa on riittävästi vapautta ja jossa vallitsee luottamus, voi toimia tehokkaasti ja luovasti lisäten asukkaiden tyytyväisyyttä, turvallisuutta ja onnellisuutta. Koska toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, tulee uuden organisaation olla myös joustava ja kestävä ulkoisiin muutoksiin nähden. Tulossa oleva SOTE-uudistus muuttaa ennennäkemättömällä tavalla kunnan tehtäväkenttää, toiminnan laajuutta, rahoitusta jne. Lohjan uuden organisaation tulee joustaa ja kestää tuleva SOTE-uudistus. Organisaatiouudistus ei sinänsä ole itsetarkoitus. Lohjan nykyinenkin organisaatio, vaikkakin luonteeltaan vanhanaikainen, on selvinnyt hyvin niistä tehtävistä, jotka kunnalle kuuluu. Organisaatiomuutoksen tulee kuitenkin olla riittävän suuri, jotta syntyy otollinen maaperä ajattelutavan ja toimintatapojen muutoksille. Organisaatiomuutos on vipuvarsi, jolla muutoksia saadaan liikkeelle.kaikkia muutoksia ei pystytä etukäteen kuvaamaan tarkasti. Organisaatiomuutoksen valmistelussa ja päätöksenteossa onkin kestettävä sitä epävarmuutta, että kaikkea ei voi tietää ja kuvata valmiiksi etukäteen. Samalla tulee huolehtia, että organisaatiomuutoksen tulee olla myös riittävän varovainen, jottei ajauduta sekavaan tilanteessa, jossa palvelujen tuottaminen vaarantuu. Organisaatiomuutoksen tulee olla myös Lohjan menttaaliseen ilmapiiriin soveltuva. Uuden organisaatiomallin muodostamisessa on lähdetty Lohjan nykyisten palvelujen jaottelusta neljään eri ryhmään: 1) Lakisääteiset hyvinvointipalvelut kuntalaisille 2) Lakisääteiset, yleiset ja yhteiset palvelut kuntalaisille

16 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus ) Materiaaliset ja erilaiset puitepalvelut kuntalaisille 4) Sisällölliset, elämykselliset ja immateriaaliset palvelut kuntalaisille. Uusi organisaatio perustuu tälle nelijaolle, kuitenkin siten että varsinaisia toimialoja on vain kaksi. Toimialat ovat Hyvinvointipalvelut (=palveluryhmä 1) ja Konsernipalvelut (=palveluryhmät 2, 3,ja 4). Uuden organisaation johtaminen perustuu työparijohtamiseen (dual-johtamiseen). Tämä tarkoittaa sitä, että kutakin suurta toiminnallista kokonaisuutta johtaa kaksi johtajaa, jotka toimivat työpareina. On tiedossa, että työparijohtaminen johtaa usein paljon parempiin tuloksiin kuin suomalaisille tyypillinen yksin johtaminen. Oheismateriaalina on aineistoa, jossa kuvataan työparijohtamista. Organisaatiomuutoksella ei lisätä johtajien määrää nykyisestään. Johtajien määrää ei myöskään tarkoituksellisesti vähennetä tässä uudistuksessa ( kuntaliitossopimuksen mukainen irtisanomissuoja koskee myös johtajia vuoden 2017 loppuun saakka.) Organisaatiomuutoksella ei ainakaan alkuvaiheessa muuteta johtajien palkkoja. pitää tiheässä aikataulussa kolme kokousta, joissa organisaatiomallia muokataan vuorovaikutteisesti. Kokouksessa kuullaan myös ulkopuolisen asiantuntijan arvio ehdotetusta organisaatiomallista. Valtuustoseminaarissa käsitellään valtuutettujen kanssa organisaatioehdotusta. Kaupunginhallituksessa asia on ja valtuustossa (Eero Soinio) Esitys linjaa jatkovalmistelua seuraavasti: 1) Lohjan kaupungin virkaorganisaatio koostuu kahdesta toimialasta, jotka nimetään: Konsernipalvelut ja Hyvinvointipalvelut 2) Konsernipalvelut -toimiala jakautuu kolmeen tulosalueeseen, jotka ovat: - Talous & Hallinto - Tekniikka & Tieto - Elinvoima & Ympäristö 3) Hyvinvointipalvelut -toimiala sisältää erilaiset suoraan kuntalaisille tarkoitetut palvelut, tyypillisesti sosiaalitoimeen, terveystoimeen, päivähoitotoimeen ja koulutoimeen kuuluvat palvelu sekä näitä tukevat siivoustyön ja ruokahuollon palvelut. Hyvinvointipalvelut toimialan jakautuminen tulosalueisiin vaatii laajaa valmistelua, ja tätä kehittämistyötä tehdään vuoden 2016 aikana. 4) Johtamisjärjestelmä perustuu seuraaviin periaatteisiin: a) epäpoliittinen virkamiesjohto ja poliittinen johto ovat selkeästi eriytetty

17 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus toisistaan b) kaupunginjohtaja johtaa koko virkaorganisaatiota ilman apulaiskaupunginjohtajia ja ilman pormestaria (KuntaL 38. ) c) kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä (KuntaL 40. ) d) kaupunginhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta (KuntaL 38. ja 39. ) e) virkaorganisaatiomalli laaditaan siten, ettei se rajoita poliittisen päätöksenteko-organisaation uudistamista. Poliittisen organisaatio uudistustyö valmistellaan talvella 2016 sen jälkeen kun virkaorganisaation malli on vahvistettu. f) kaupunginjohtajalla on kaksi sijaista, jotka kaupunginhallitus määrää g) Hyvinvointipalvelut -toimialaa johtaa kaksi johtajaa, jotka toimivat työparina. h) Konsernipalvelut tulosaluetta johtaa OTO:na yksi konsernipalvelujen tulosalueiden johtajista i) Konsernipalvelujen tulosalueita johtaa kutakin kaksi tai kolme johtajaa, jotka toimivat työpareina. j) Kullekin johtajalle määrätään yksi tai kaksi sijaista. 5) Muut mahdolliset valmisteluohjeet: Käsittely Kehittämisjohtaja Eero Soinio esitteli organisaatiokonseptia ja esittelyn pohjalta käytiin perusteellinen keskustelu. Päätös Päätösesitystä ei hyväksytty yksityiskohdissaan, mutta hyväksyttiin kahden toimialan malli ja huomioidaan muu keskustelu jatkokehittämisen pohjaksi PALRYH Virkaorganisaation mallia on kehitetty edelleen edellisen kokouksen keskustelun pohjalta. Kaupungin johtoryhmä on käsitellyt mallia perusteellisesti. Valtuustoryhmät ovat linjanneet suhtautumistaan mallin johtajakysymyksiin Kaikissa keskusteluissa on tullut esille toisistaan poikkeavia näkemyksiä, joten jatkovalmistelussa ei voida huomioida kaikkia erilaisia kantoja. Uusi virkaorganisaation malli perustuu edelleen kahteen toimialaan. Toimialat on nimetty uudelleen: Hyvinvointi -toimiala ja Elinvoima -toimiala. Elinvoima -toimiala jakautuu seitsemään tasa-arvoiseen tulosalueeseen. Tulosalueita ei ole yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotta ei syntyisi ylimääräisiä välihierarkia -tasoja.toisaalta tämä aiheuttaa sen, että Elinvoiman sisällä olevat tulosalueet ovat kovin eri kokoisia. Kutakin elinvoiman sisällä olevaa tulosaluetta johtaa yksi johtaja, mutta toisiaan tukevien tulosalueiden johtajat työskentelevät työpareina parijohtamisen

18 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus periaatteella ja sijaistaen toisiaan. Tämä tekee johtamismallin joustavaksi ja vahvaksi, ja sitä on myös helppo muuttaa uusissa tilanteissa. Työparijohtamiseen liittyvät yksityiskohdat määritellään hallintosäännössä. Hyvinvointi-toimialan rakenneratkaisut vaativat perusteellista pohdintaa. Erityisesti on huomioitava tulossa olevan SOTE-ratkaisun vaikutukset Hyvinvointi-toimialaan. Tätä kehittämistyötä tehdään vuoden 2016 aikana. Hyvinvointi -toimialaa johtaa kaksi johtajaa, jotka työskentelevät parijohtamisen periaatteella. Hyvinvointi -toimialalla ei olisi erityistä talousja hallintotoimintaa, vaan kaikki tällaiset palvelut hoidettaisiin yhdessä Elinvoima -toimialan kanssa. Tarvittaessa esim. kaupungin henkilöstöstä, taloudesta ja tekniikasta vastaavat johtajat istuisivat myös Hyvinvointi -toimialan johtoryhmässä. Tarkemmat yksityiskohdat määritellään hallintosäännössä. Päätösehdotuksessa on linjattu virkaorganisaation perusrakenne. Lisäksi on linjattu johtamisjärjestelmän perusta. Johtamisjärjestelmä on yksi organisaation fundamenteista, ja siksi on tarpeellista kirjata johtamisen periaatteet päätökseen. Seuraavassa kokouksessa on tarkoitus vielä syventää kummankin toimialan sisältöä. Esitys linjaa jatkovalmistelua seuraavasti: 1) Lohjan kaupungin virkaorganisaatio koostuu kahdesta toimialasta, jotka nimetään: Hyvinvointi ja Elinvoima. 2) Hyvinvointi -toimiala sisältää erilaiset suoraan kuntalaisille tarkoitetut palvelut, tyypillisesti sosiaalitoimeen, terveystoimeen, päivähoitoon ja koulutoimeen kuuluvat palvelut. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisten prosessien mukaisesti esimerkiksi elinkaari-mallia hyödyntäen. Hyvinvointi -toimialan kehittäminen vaatii laajaa jatkovalmistelua, ja tätä työtä tehdään vuodesta 2016 alkaen. 3) Elinvoima -toimiala sisältää kaikki hallinto- ja tukipalvelut, rakennuksiin ja infrastruktuuriin liittyvät palvelut, kaikki tietoliikenteeseen ja tietoon liittyvät palvelut, omistajuus ja konserniasiat, suunnittelu- ja valvonta-asiat sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut. Elinvoima -toimiala jakautuu seitsemään tasa-arvoiseen tulosalueeseen, jotka ovat: - Hallinto - Talous - Henkilöstö - Tieto - Tekniikka - Vetovoima - Ympäristö. Kaikki tulosalueet tekevät läheistä yhteistyötä Hyvinvointi -toimialan

19 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus kanssa. 4) Johtamisjärjestelmä perustuu seuraaviin periaatteisiin: - epäpoliittinen virkamiesjohto ja poliittinen johto ovat selkeästi eriytetty toisistaan - kaupunginhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta (KuntaL38. ja 39. ) - kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä (KuntaL 40. ) - kaupunginjohtaja johtaa koko virkaorganisaatiota ilman apulaiskaupunginjohtajia ja ilman pormestaria (KuntaL38. ) - kaupunginjohtajalla on kaksi sijaista, jotka kaupunginhallitus määrää - Hyvinvointi -toimialaa johtaa kaksi johtajaa, jotka toimivat työparina sijaisten toisiaan - Elinvoima -toimialan hallinnollisena johtajana toimii yksi tulosaluejohtajista oman tulosaluejohtamistyönsä ohella - Elinvoima -toimialan tulosaluejohtajat työskentelevät työpareina tai kolmiryhminä parijohtamisen periaatteiden mukaisesti ja sijaisten toisiaan. Päätös Hyväksyttiin kohta 1. Jatkovalmistelu tapahtuu kohtia 2, 3 ja 4 mukaellen. Asian käsittely jatkuu seuraavassa kokouksessa PALRYH Valmistelua on jatkettu edellisen kokouksen keskustelua huomioiden. Johtoryhmä on käsitellyt ja tarkentanut organisaatiomallin Organisaatiomallia on esitelty YT-toimikunnalle Samoin organisaatiomallia ja tulossa olevia muutoksia on selostettu Esimiesiltapäivässä kaupungin esimiehille Liittenä olevassa kalvosarjassa on kuvattu, mitä suuria palvelukokonaisuuksia tulevaisuudessa on Hyvinvointi -toimialalla. Samoin liitteissä on kuvattu, miten Elinvoima -toimiala jakautuu seitsemään tulosalueeseen, ja minkä tyyppisiä tulosyksiköitä kullakin tulosalueella tulee olemaan. Organisaatiomuutos siirtyy seuraavaksi päätöksentekoon. Ensin on valtuuston seminaari aiheesta Sen jälkeen kaupunginhallitus käsittelee asiaa ja lopuksi valtuusto Muutokset tulevat voimaan uuden Kuntalain myötä ja uuden talousarviovuoden alkaessa. Jotta tämä onnistuisi, on koko vuosi 2016 varattava jatkovalmistelulle, joka pohjaa valtuuston päätökseen. Suuria jatkovalmistelua vaativia asiakokonaisuuksia ovat talousarviorakenteen uudistaminen, hallintosäännön uudistaminen, tekniset ja käytännölliset muutokset tietohallinnossa ja henkilöstöhallinnossa, johtamisjärjestelmän muutokset samoin kuin luottamushenkilöorganisaation uudistaminen.

20 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus n toimeksianto ja toimikausi päättyy 2015 lopussa. Lienee perusteltua, että työryhmä jatkaa toimintaansa vuoden 2016 aikana. Työryhmän työ painottuisi erityisesti luottamushenkilöorganisaation uudistamiseen ja hallintosääntötyön ohjaamiseen. (Eero Soinio) Esitys esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa: - jatkaa työtään vuoden 2016 ajan entisellä kokoonpanollaan; - työryhmän keskeisenä tehtävänä on seurata ja ohjata Lohjan uuden luottamushenkilöorganisaation ja hallintosäännön valmistelua; sekä - työryhmä valmistelee myös arvion siitä, miten palveluverkkotyö onnistui sekä millaisia muutoksia ja vaikutuksia tehdyillä palveluverkkopäätöksillä tulee olemaan. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle seuraavaa: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä että Lohjan kaupungin virkaorganisaatio uudistetaan ja uusi hallintosääntö laaditaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Lohjan kaupungin virkaorganisaatio koostuu kahdesta toimialasta, jotka nimetään: Hyvinvointi ja Elinvoima; 2. Hyvinvointi-toimiala sisältää erilaiset suoraan kuntalaisille tarkoitetut palvelut, tyypillisesti sosiaalitoimeen, terveystoimeen, päivähoitoon ja koulutoimeen kuuluvat palvelut. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisten prosessien mukaisesti ryhmiteltynä. Hyvinvointi-toimialan kehittäminen vaatii laajaa jatkovalmistelua ja tätä työtä tehdään vuodesta 2016 alkaen; 3. Elinvoima-toimiala sisältää kaikki hallinto- ja tukipalvelut, rakennuksiin ja infrastruktuuriin liittyvät palvelut, kaikki tietoliikenteeseen ja tietoon liittyvät palvelut, omistajuus- ja konserniasiat, suunnittelu- ja valvonta-asiat sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut. Elinvoima-toimiala jakautuu seitsemään tasa-arvoiseen tulosalueeseen, jotka ovat: - Hallinto - Talous - Henkilöstö - Tieto - Tekniikka - Vetovoima ja ympäristö

21 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus Kaupunkikehitys Elinvoima-toimialan eri tulosalueiden sisältämät tehtäväkokonaisuudet ilmenevät karkealla tasolla liitteestä. Kaikki tulosalueet tekevät läheistä yhteistyötä toistensa kanssa sekä Hyvinvointi-toimialan kanssa; 4. Johtamisjärjestelmä perustuu seuraaviin periaatteisiin: - epäpoliittinen virkamiesjohto ja poliittinen johto ovat selkeästi eriytetty toisistaan - kaupunginhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta (KuntaL38. ja 39. ) - kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä (KuntaL 40. ) - kaupunginjohtaja johtaa koko virkaorganisaatiota ilman apulaiskaupunginjohtajia ja ilman pormestaria (KuntaL38. ) - kaupunginjohtajalla on kaksi sijaista, jotka kaupunginhallitus määrää - Hyvinvointi -toimialaa johtaa kaksi johtajaa, jotka toimivat työparina sijaisten toisiaan - Elinvoima -toimialan hallinnollisena johtajana toimii yksi tulosaluejohtajista oman tulosaluejohtamistyönsä ohella - Elinvoima -toimialan tulosaluejohtajat työskentelevät työpareina tai kolmiryhminä parijohtamisen periaatteiden mukaisesti ja sijaisten toisiaan; 5. Kaupunginhallitus valtuutetaan täyttämään kohdassa 4 mainitut Elinvoima-toimialan ja Hyvinvointitoimialan johtajavakanssit sisäisin siirroin ja määräämään tarvittavat sijaisuudet; sekä 6. Uusi hallintosääntö valmistellaan niin, että se tulee voimaan virkaorganisaation osalta Käsittely Päätös Pekka Puistosalo, Nina Virtanen ja Birgitta Silvennoinen poistuivat tämän pykälän käsittelyn aikana klo Gunilla Wikberg poistui klo merkitsi päätösehdotuksen tiedoksi ja asian käsittely siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Liite 1/PALRYH Organisaatiomuutosesitys PALRYH Virkaorganisaation uutta mallia on esitelty valtuustolle erillisessä valtuustoseminaarissa Seminaarissa valtuutetut arvioivat ehdotuksia erilaisissa ryhmätöissä. Valtuustoseminaarin aineistoa on koottuna esityslistan oheismateriaaliksi nro 1.

22 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus Valtuustoseminaarista saadun palautteen pohjalta organisaatioehdotusta on muokattu ja pohdittu johtoryhmän kokouksissa ja muissa kokoonpanoissa. Koska Elinvoima -toimialaa koskeva palaute valtuustolta oli ristiriitaista (puolesta ja vastaan), on valmisteltu kaksi uutta vaihtoehtoista mallia Elinvoima -toimialalle. Nyt on siis kolme vaihtoehtoista mallia, jotka eroavat toisistaan sen suhteen, millainen on Elinvoima -toimialan rakenne. Ensimmäinen malli on moderni "Pyöreän pöydän" malli. Tämä on siis työryhmän aiemmin käsittelemä, ja valtuustolle seminaarissa esitelty malli. Tässä mallissa korostuvat strateginen ajattelu ja strateginen päätöksenteko, mahdollisimman matalat raja-aidat eri toimijoiden kesken ja syvä yhteistyö kahden toimialan kesken. Malli on kuvattu oheismateriaalissa nro 2. Vaihtoehtoinen malli Elivoima -toimialalle perustuu perinteiseen "Pyramidimalliin". Tässä mallissa on huomattavan vähän tulosalueita, tulosyksiköitä ja toimintoja. Tällä on pyritty "organisaation keventämiseen". Käytännössä tämä tarkoittaisi aikaisempaa suurempia toiminnallisia yksiköitä, joiden sisällä olisi nykyistä enemmän kovin erilaisia toimintamuotoja. Tätä mallia voi luonnehtia tehokkaaksi ja keskitetyksi. Tätä vaihtoehtoa on esitelty esityslistan oheismateriaaleissa nro 3. Kolmas vaihtoehtoinen malli Elinvoima -toimialalle on perinteinen Hierarkinen malli. Tässä mallissa on myös vain vähän tulosalueita ja tulosyksiköitä. Tässä mallissa korostuu tehokas ylhäältä-alas -johtaminen ja selkeät eri toimintojen väliset rajat. Tätä mallia voi luonnehtia matalaksi, keskitetyksi ja tehokkaaksi. Tätä vaihtoehtoa on esitelty oheismateriaalissa nro 4. Kaupungin johtoryhmä on käsitellyt organisaatiovaihtoehtoja käytännössä jokaisessa kokouksessaan marraskuussa ja joulukuussa. Varsinainen päätöksenteko tapahtuu siten, että palveluverkkotyöryhmässä tehtävä esitys menee kaupunginhallitukseen ja valtuustoon Tämän jälkeen alkaa välittömästi uuden organisaatiomallin edellyttämä hallintosäännön laatiminen, talousarvion rakenteen muokkaaminen, uuden luottamushenkilöorganisaation valmistelu ja muut käytännön valmistelut. Päätösehdotus lähtee siitä, että myös tätä valmistelutyötä koordinoisi ja johtaisi nykyinen palveluverkkotyöryhmä. (Eero Soinio) Oheismateriaali: - Nro 1:Organisaatiouudistuksen arvio, loppuraportti valtuustoseminaarista, FCG Konsultointi Oy - Nro 2: Organisaatiouudistus; "Pyöreän pöydän" malli Elinvoima -toimialalle

23 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus Nro 3: Organisaatiouudistus, "Pyramidimalli" Elinvoima -toimialalle - Nro 4: Organisaatiouudistus, "Hierarkinen" malli Elinvoima -toimialalle. Esitys esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa: - jatkaa työtään vuoden 2016 ajan entisellä kokoonpanollaan; - työryhmän keskeisenä tehtävänä on seurata ja ohjata Lohjan uuden luottamushenkilöorganisaation ja hallintosäännön valmistelua; sekä - työryhmä valmistelee myös arvion siitä, miten palveluverkkotyö onnistui sekä millaisia muutoksia ja vaikutuksia tehdyillä palveluverkkopäätöksillä tulee olemaan. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle seuraavaa: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä että Lohjan kaupungin virkaorganisaatio uudistetaan ja uusi hallintosääntö laaditaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Lohjan kaupungin virkaorganisaatio koostuu kahdesta toimialasta, jotka nimetään: Hyvinvointi ja Elinvoima; 2. Hyvinvointi-toimiala sisältää erilaiset suoraan kuntalaisille tarkoitetut palvelut, tyypillisesti sosiaalitoimeen, terveystoimeen, päivähoitoon ja koulutoimeen kuuluvat palvelut. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisten prosessien mukaisesti ryhmiteltynä. Hyvinvointi-toimialan kehittäminen vaatii laajaa jatkovalmistelua ja tätä työtä tehdään vuodesta 2016 alkaen; 3. Vaihtoehto 1: Pyöreän pöydän sektorimalli: Elinvoima-toimiala sisältää kaikki hallinto- ja tukipalvelut, rakennuksiin ja infrastruktuuriin liittyvät palvelut, kaikki tietoliikenteeseen ja tietoon liittyvät palvelut, omistajuus- ja konserniasiat, suunnittelu- ja valvonta-asiat sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut. Elinvoima-toimiala jakautuu seitsemään tasa-arvoiseen tulosalueeseen, jotka ovat: - Hallinto - Talous - Henkilöstö - Tieto - Tekniikka - Vetovoima ja ympäristö - Kaupunkikehitys Elinvoima-toimialan eri tulosalueiden sisältämät tehtäväkokonaisuudet

24 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus ilmenevät karkealla, ohjellisella tasolla oheismateriaalista. Kaikki tulosalueet tekevät läheistä yhteistyötä toistensa kanssa sekä Hyvinvointi-toimialan kanssa; Vaihtoehto 2: Pyramidimalli: Elinvoima-toimiala sisältää kaikki hallinto- ja tukipalvelut, rakennuksiin ja infrastruktuuriin liittyvät palvelut, kaikki tietoliikenteeseen ja tietoon liittyvät palvelut, omistajuus- ja konserniasiat, suunnittelu- ja valvonta-asiat sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut. Elinvoima-toimiala jakautuu kahteen tulosalueeseen, jotka ovat "Hallinto" ja "Vetovoima". Hallinnon tulosalueen alaisuudessa on kaksi tulosyksikköä, jotka ovat "Konsernijohtaminen" ja "Palvelutuotanto". Vetovoiman tulosalueen alaisuudessa on kaksi tulosyksikköä, jotka ovat "Kaupunkikehitys" ja "Ympäristö ja vapaa-aika". Kunkin neljän tulosyksikön alaisuudessa on 3-5 kpl toimintoja, jotka ilmenevät karkealla, ohjeellisella tasolla oheismateriaalista. Kaikki tulosyksiköt tekevät läheistä yhteistyötä toistensa kanssa ja Hyvinvointi-toimialan kanssa. Vaihtoehto 3: Hierarkinen malli: Elinvoima toimiala sisältää kaikki hallinto- ja tukipalvelut, rakennuksiin ja infrastruktuuriin liittyvät palvelut, kaikki tietoliikenteeseen ja tietoon liittyvät palvelut, omistajuus- ja konserniasiat, suunnittelu- ja valvonta-asiat sekä kultuurin ja vapaa-ajan palvelut. Elinvoima -toimialan alaisuudessa toimii neljä tulosaluetta: - Konsernihallinto - Palvelutuotanto - Kaupunkikehitys - Kaupunkisisällöt. Näiden tulosalueiden alaisuudessa toimii n. 10 tulosyksikköä, jotka ilmenevät ohjeellisesti oheismateriaalista. Kaikki tulosalueet tekevät läheistä yhteistyötä toistensa kanssa ja Hyvinvointi -toimialan kanssa. 4. Johtamisjärjestelmä perustuu seuraaviin periaatteisiin: - virkamiesjohto ja poliittinen johto ovat selkeästi eriytetty toisistaan - kaupunginhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta (KuntaL38. ja 39. ) - kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä (KuntaL 40. ) - kaupunginjohtaja johtaa koko virkaorganisaatiota ilman apulaiskaupunginjohtajia ja ilman pormestaria (KuntaL38. ) - kaupunginjohtajalla on kaksi sijaista, jotka kaupunginhallitus määrää - Hyvinvointi -toimialaa johtaa yksi kokopäivätoiminen toimialajohtaja - Elinvoima -toimialaa johtaa yksi kokopäivätoiminen toimialajohtaja

25 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus Elinvoima -toimialan tulosalueita ja tulosyksikköjä johdetaan niiden laajuudesta ja johtamistyön vaativuudesta riippuen joko kokopäiväisesti tai OTO-järjestelyllä. Näistä järjestelyistä päättää kaupunginhallitus. - Osana johtamistyön uudistamista voidaan kokeilla työparijohtamista tai rotaatiota (johtajien ja esimiesten määräaikaista kierrättämistä); 5. Kaupunginhallitus valtuutetaan täyttämään kohdassa 4 mainitut Elinvoima-toimialan ja Hyvinvointitoimialan johtaja- ja esimiesvakanssit sisäisin siirroin ja määräämään tarvittavat sijaisuudet. Elinkeinojohtajan vakanssi sisältyy täytettäviin vakansseihin. 6. Uusi hallintosääntö valmistellaan niin, että se tulee voimaan virkaorganisaation osalta Käsittely Leo Rintanen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo Kaupunginjohtaja Mika Sivula, keskushallinnon toimialajohtaja Pasi Perämäki, ympäristöjohtaja Pekka Puistosalo ja vs.perusturvajohtaja Mira Uunimäki esittelivät työryhmälle kolmen vaihtoehtoisen organisaatiomallin sisältöä. Vs. sivistysjohtaja Raija Lindroos selosti kulttuuritoimen asemaa uudessa organisaatiossa. Kehittämisjohtaja Eero Soinio kävi läpi päätösehdotuksen sisältöä. Käytiin asiasta perusteellinen keskustelu. Työryhmä piti ykismielisesti organisaatiomallin vaihtoehtoa nro 3 parhaiten Lohjan olosuhteisiin sopivana. Työryhmä nimesi tämän mallin uudelleen Dynaamiseksi malliksi. Työryhmä myös linjasi selkeästi, että kulttuuri- ja liikuntatoimi sijoitetaan Elinvoima-toimialalle. Keskustelun jälkeen muodostettiinyksimielisesti seuraava ehdotus kaupunginhallitukselle. Päätös esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa: - jatkaa työtään vuoden 2016 ajan entisellä kokoonpanollaan; - työryhmän keskeisenä tehtävänä on seurata ja ohjata Lohjan uuden luottamushenkilöorganisaation ja hallintosäännön valmistelua; sekä - työryhmä valmistelee myös arvion siitä, miten palveluverkkotyö onnistui sekä millaisia muutoksia ja vaikutuksia tehdyillä palveluverkkopäätöksillä tulee olemaan. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle seuraavaa: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä

26 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus että Lohjan kaupungin virkaorganisaatio uudistetaan ja uusi hallintosääntö laaditaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Lohjan kaupungin virkaorganisaatio koostuu kahdesta toimialasta, jotka nimetään: Hyvinvointi ja Elinvoima; 2. Hyvinvointi-toimiala sisältää erilaiset suoraan kuntalaisille tarkoitetut palvelut, tyypillisesti sosiaalitoimeen, terveystoimeen, päivähoitoon ja koulutoimeen kuuluvat palvelut. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisten prosessien mukaisesti ryhmiteltynä. Hyvinvointi-toimialan kehittäminen vaatii laajaa jatkovalmistelua ja tätä työtä tehdään vuodesta 2016 alkaen; 3. Elinvoima-toimialan Dynaaminen malli: Elinvoima toimiala sisältää kaikki hallinto- ja tukipalvelut, rakennuksiin ja infrastruktuuriin liittyvät palvelut, kaikki tietoliikenteeseen ja tietoon liittyvät palvelut, omistajuus- ja konserniasiat, suunnittelu- ja valvonta-asiat sekä kultuurin ja vapaa-ajan palvelut. Elinvoima -toimialan alaisuudessa toimii neljä tulosaluetta: - Konsernihallinto - Palvelutuotanto - Kaupunkikehitys - Kaupunkisisällöt. Näiden tulosalueiden alaisuudessa toimii n. 10 tulosyksikköä, jotka ilmenevät ohjeellisesti oheismateriaalista. Kaikki tulosalueet tekevät läheistä yhteistyötä toistensa kanssa ja Hyvinvointi -toimialan kanssa. 4. Johtamisjärjestelmä perustuu seuraaviin periaatteisiin: - virkamiesjohtoinen operatiivinen toiminta ja poliitikkojohtoinen päätöksenteko ovat selkeästi eriytetty toisistaan (KuntaL 38. ja 39 ) - kaupunginhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta (KuntaL38. ja 39. ) - kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä (KuntaL 40. ) - kaupunginjohtaja johtaa koko virkaorganisaatiota ilman apulaiskaupunginjohtajia ja ilman pormestaria (KuntaL38. ) - kaupunginjohtajalla on kaksi sijaista, jotka kaupunginhallitus määrää - Hyvinvointi -toimialaa johtaa yksi kokopäivätoiminen toimialajohtaja - Elinvoima -toimialaa johtaa yksi kokopäivätoiminen toimialajohtaja - Elinvoima -toimialan tulosalueita ja tulosyksikköjä johdetaan niiden laajuudesta ja johtamistyön vaativuudesta riippuen joko kokopäiväisesti tai OTO-järjestelyllä. Näistä järjestelyistä päättää kaupunginhallitus. - Osana johtamistyön uudistamista voidaan kokeilla työparijohtamista tai rotaatiota (johtajien ja esimiesten määräaikaista kierrättämistä); 5. Kaupunginhallitus valtuutetaan täyttämään kohdassa 4 mainitut