Lausunto itsehallintoalueista ja SOTE-uudistuksesta

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lausunto itsehallintoalueista ja SOTE-uudistuksesta 578/05.00/2015 KH Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kaikkiin Suomen kuntiin, kuntayhtymiin ja n. 150:een muuhun organisaatioon lausuntopyynnön, jolla pyydetään kannanottoja muodostettavista itsehallintoalueista, itsehallintoalueiden tehtävistä ja SOTE-uudistuksesta. Lausunnot on annettava mennessä. Vain sähköisen järjestelmän kautta annetut lausunnot huomioidaan. Huomionarvoisaa on se, että valtio on samanaikaisesti asettanut selvitysmiehen, ministeri Lauri Tarastin, laatimaan yksityiskohtaisen esityksen siitä, mitkä tehtävät on siirrettävä uusille itsehallintoalueille. Ministeri Tarastin on annettava esityksensä ministeri Anu Vehviläiselle viimeistään , siis ennen kuntien lausuntoajan päättymistä. Esityslistan oheismateriaalina lausuntopyyntöaineistoa. Pitkään valmisteltu SOTE-uudistus muuntui nykyisen Valtioneuvoston aloitettua toimintansa hyvin nopeasti itsehallintoalue -uudistukseksi. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on päätöksillään ja linjannut kokonaan uusien itsehallintoalueiden muodostamista ja niille kuuluvia tehtäviä. Tällä uudistuksella ollaan muodostamassa Suomeen kokonaan uutta väliportaan hallintoa, joka muodostuu 18:sta itsehallintoalueesta. Itsehallintoalueille siirretään 190:n organisaation tehtävät tai osa tehtävistä. Suurin siirrettävä tehtäväryhmä ovat kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille siirrettävät sosiaali- ja terveystoimen tehtävät. Tämän lisäksi itsehallintoalueille siirretään alueellisten pelastuslaitosten tehtävät, kaikki maakuntaliittojen tehtävät, osa ELY-keskusten tehtävistä sekä mahdollisesti myös ympäristöterveydenhuolto. Itsehallintoalueille on tulossa oma vaaleilla valittu päätöksentekoelin. Itsehallintoalueiden rahoituksesta ei ole vielä selkeä kuvaa. Itsehallintoalueet aloittavat ja muodostuvat maantieteellisesti nykyisten maakuntien rajoja mukaellen. Itsehallintoalueiden muodostamista ja samalla tapahtuvaa kuntien tehtävien huomattavaa pienentämistä voidaan pitää historiallisena muutoksena, ja Suomen suurimpana hallintoreformina sitten vuoden 1865 kunnallisuudistuksen. (Eero Soinio) Oheismateriaali: - Lausuntopyyntöaineisto Esitys Kj Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä että Lohja lausuu itsehallintoalueiden muodostamisesta ja

2 SOTE-uudistuksesta seuraavaa (lausunnon numeroinnissa seurataan sähköisen lausuntopyynnön numerointia, sähköinen lausunto laaditaan valtuuston päätöksen jälkeen): 1 ) Aluejako maakuntien pohjalta =Kyllä 2 ) Perustelut: Uudenmaan osalta maakunnan kokoinen itsehallintoalue on perusteltu, koska väkimäärä on riittävä ja alue riittävän eheä. Muun Suomen osalta näin ei välttämättä ole, koska maakunnat ovat niin pieniä väkimäärältään. 3) Lohja kuuluu Uudenmaan itsehallintoalueeseen. 4) Perustelut: Perinteisesti ja aina Lohja (uusine liitoskuntineenkin) on kuulunut Uusimaahan. 5) (ei kantaa, ei koske Lohjaa) 6) ( - - -"- ) 7) Varsinais-Suomen itsehallintoalue. 8) (ei kantaa, ei koske Lohjaa) 9) ( - - -"- ) 10) Lohja puoltaa sitä, että itsehallintoalueelle siirtyvät pelastustoimen tehtävät, maakuntaliiton tehtävät ja ELY:n aluekehitystehtävät. Lisäksi Lohja esittää, että itsehallintoalue (tai valtio) ottaa hoidettavakseen velkaneuvonnan tehtävät (perustelut: oikeusapu ja kuluttajaneuvonta on jo siirretty valtiolle, ja myös velkaneuvonta piti siirtää, mutta uudistus jäi kesken. Velkaneuvonta liittyy osittain SOTEn sosiaalitoimen tehtäviin). Lisäksi Lohja esittää, että koko maataloushallinto siirretään itsehallintoalueelle (perustelut: maataloushallinnon keskeinen tehtävä on EU -tukirahojen ja muiden tukien kanavointi maatalousyrittäjille, sekä näihin liittyvä maatalousyrittäjien valvonta ja maataloustukineuvonta. Nämä yhteen elinkeinoon liittyvät tehtävät ei millään erityisellä tavalla liity kunnan perustehtäviin, vaan ovat ensisijassa valtiolle kuuluvaa toimintaa. Valtion puolesta asian voi hoitaa keskitetyssä yksikössä itsehallintoalueella). Lisäksi Lohja esittää, että itsehallintoalueelle siirretään kaikki pakolaisten vastaanottoon ja turvapaikanhakijoista huolehtimiseen liittyvät tehtävät opetustoimen tehtäviä lukuun ottamatta. Ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä rakennusvalvonnan tehtävät, joiden osalta on ministeriötasollakin harjoitettu pohdintaa niiden siirtymisestä osaksi suurempia hallinnollisia kokonaisuuksia, tukevat sekä toisiaan että maankäyttöä kunnissa. Näiden asioiden merkitys korostuu tulevaisuuden kunnassa. Näiden tehtävien järjestäminen eläinlääkintähuoltoa ja mahdollisesti elintarvikevalvontaa lukuun ottamatta tulee jättää kuntien vastuulle. Kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä näiden toimintojen järjestämisessä, ja näin tulee olla jatkossakin. Jos jokin

3 kuntaryhmittymä haluaa, terveyden- ja ympäristönsuojelu ja -valvonta sekä rakennusvalvonta voidaan jatkossa organisoida kyseisten kuntien organisoiman yhteisen johdon ja toimielimen alle. Tulisi ennemminkin ottaa harkintaan esimerkiksi se, mitä ELY-keskusten ja muiden alueellisten viranomaisten nykyisin hallinnoimia tehtäviä voitaisiin siirtää itsehallintoalueiden sijaan kuntien hoidettaviksi. Tällaisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi ympäristölupa-asioiden nykyistä laajamittaisempi hoitaminen kuntien toimesta, kaavoitukseen liittyvien poikkeamispäätösten laajamittaisempi toimivallan siirto kunnille sekä kaupan sijoittumisen ohjaamisen toimivallan siirto kunnille. muodostaminen johtaa kunnan valmiusasioiden osalta erittäin epäselvään tilanteeseen. Valmiusasioiden vastuun jakautuminen sekä tehtävien jako kunnan ja itsehallintoalueen kesken tulee säätää selkeäksi. ICT-ratkaisuja tulee kehittää yhdessä kuntiin jäävän ICT:n kanssa. Kuntiin jäävä ICT-toiminta tulee olemaan osassa kuntia hyvin pienimuotoista, eikä sillä pystytä nostamaan peruskuntien tuottavuutta. 11) Kunnan ja itsehallintoalueen välinen tehtävienjako terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee säätää selkeäksi. Sote- ja aluehallintouudistuksessa hallitus linjasi, että kunnille jää tehtäväksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita siten, että pelkästään kunnille jäisi terveyden edistämistehtävät, vaan tehtävää tulee tehdä yhteistyössä kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion kanssa. On luotava selkeät yhteistyötoimintamallit itsehallintoalueen ja kuntien välille. Molempiin hallintoihin/toimiin tulee muodostaa terveyden edistämisen toiminto, joilla on yhteinen suunta. Itsehallintoalueilla on alueen koordinoiva ennaltaehkäisy. Kunnille on luotava malli, jossa sen aktiivisuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä palkitaan esimerkiksi valtionosuuksin. On luotava mittareita, jotka mittaavat yhteistyössä ja etenkin kunnissa tapahtuvia toimia, joilla kavennetaan kuntalaisten terveys- ja hyvinvointieroja, vähennetään ennenaikaista kuolleisuutta sekä ylläpidetään työkykyä ja pidennetään työuria. Mittareita tulee luoda myös lasten ja nuorten hyvinvointia parantavissa ratkaisuissa, kuten tupakoinnin ehkäisyssä/lopettamisessa, alkoholin käytön vähentämisessä sekä perheväkivallan ehkäisyssä. Tärkeää olisi myös huomioida ratkaisut, joita tehdään kuntien maankäytössä, rakentamisessa, liikunnan edistämisessä sekä ruokahuollossa ja nuoriso- ja vanhustyössä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 12) Uudenmaan alueen itsehallintoalue on väestöltään hyvin suuri ja poikkeaa siinä mielessä muista perustettavista itsehallintoalueista. Väestö keskittyy suuremmalta osuudeltaan pääkaupunkiseudulle, josta käsin saatetaan ryhtyä myös ohjaamaan muun Uudenmaan toimintaa. Tällöin on vaarana, että läntisen, keskisen ja itäisen Uudenmaan väestö ei tule kohdelluksi tasavertaisesti pääkaupunkiseudun metropolin kanssa. Uudenmaan itsehallintoalueelle tulee luoda oma, muista itsehallintoalueista

4 poikkeava toteutustapansa, jolla varmistetaan sote- ja muiden palveluiden järjestämisen ja tuotannon tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus yhdistettynä tasavertaisiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin. Toiminta voidaan organisoida erityisesti lähipalveluiden järjestämistä koskevilta osiltaan jonkinlaisten alueyksiköiden kautta. Itsehallintoalueiden tulee olla jossain määrin sopusuhtaisia väkimäärältään toisiinsa nähden. Nyt esitetyssä muodossa Uudenmaan itsehallintoalue on suhteettoman suuri ja vastaavasti on syntymässä useita, väkimäärältään aivan liian pieniä itsehallintoalueita. Tämä tulee johtamaan vaikeisiin ongelmiin mm. rahoituksen saralla. Ei saa syntyä tilannetta, että Uusimaa väkirikkaana itsehallintoalueena joutuu rahoittamaan pienimpien itsehallintoalueiden toimintaa.lisäksi Uudenmaan osalta on mietittävä, miten pienempien kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan riittävällä tavalla. 13) Itsehallintoalueiden verotusoikeus toisi uuden veronsaajan ja tämä aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä paineen kokonaisveroasteen nousulle sekä haasteen kestävyysvajeen kuromisessa. Valtion tulisi hoitaa kokonaisuudessaan itsehallintoalueiden rahoitus ja purkaa samalla subjektiivisia oikeuksia, nostaa asiakasmaksuja yms., jottei kokonaisveroaste nousisi. Tällä ratkaisulla ongelmana olisi itsehallintoalueiden oikeutus ja järjestelmä olisi lähempänä valtion aluehallintoa. Rahoitusmallia tehtäessä on tärkeä taata tasapuoliset ja yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Esitetty aluejako tuo rahoituksen osalta kuitenkin ongelmia ja on vaikea luoda tasapuolista järjestelmää, joka palvelisi koko maan tarpeita. Muutosesitys 1 Äänestys Muutosesitys 2 Käsittelyn aikana Paula Nordström teki Leo Rintasen kannattamana seuraavan muutosesityksen päätösesityksen kohtaan 13: Kohdasta 13 poistetaan seuraava sivulause: " ja purkaa samalla subjektiivisia oikeuksia, nostaa asiakasmaksuja yms., jottei kokonaisveroaste nousisi". Koska oli tehty esittelijän päätösesityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, oli suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Nordströmin esitystä äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin 10 JAA-ääntä (Alanne, Hillner, Hägg, Maittila, Palenius, Piekka, Sassi, Slunga-Poutsalo, Åström ja Äyräväinen) ja 3 EI-ääntä (Nordström, Rintanen ja Virtanen). Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan esityksen voittaneen äänestyksen äänin Täten kaupunginjohtajan päätösesitys jäi voimaan. Tuija Piekka esitti Tom Hillnerin kannattamana seuraavan muutoksen/lisäyksen päätösesityksen kohtaan 10. Pelastuslaitoksilla tulee jatkossakin olla velvoite tukea kuntia niiden varautumisessa onnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lisäksi pelastuslaitoksien tulee jatkossakin voida olla ensihoitopalvelujen järjestämisen alustana. Puheenjohtaja tiedusteli kaupunginhallitukselta, voidaanko Piekan esittämä

5 lisäys kohtaan 10 hyväksyä yksimielisesti hallituksen päätökseksi. Kaupunginhallitus oli yksimielisesti Piekan tekemän tekstilisäyksen kannalla. Muutosesitys 3 Paula Nordström esitti, että päätösesityksen kohdasta 10 poistetaan seuraava lause: Tällaisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi ympäristölupa-asioiden nykyistä laajamittaisempi hoitaminen kuntien toimesta, kaavoitukseen liittyvien poikkeamispäätösten laajamittaisempi toimivallan siirto kunnille sekä kaupan sijoittumisen ohjaamisen toimivallan siirto kunnille. Tämä Nordströmin esitys raukesi kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä että Lohja lausuu itsehallintoalueiden muodostamisesta ja SOTE-uudistuksesta seuraavaa (lausunnon numeroinnissa seurataan sähköisen lausuntopyynnön numerointia, sähköinen lausunto laaditaan valtuuston päätöksen jälkeen): 1 ) Aluejako maakuntien pohjalta =Kyllä 2 ) Perustelut: Uudenmaan osalta maakunnan kokoinen itsehallintoalue on perusteltu, koska väkimäärä on riittävä ja alue riittävän eheä. Muun Suomen osalta näin ei välttämättä ole, koska maakunnat ovat niin pieniä väkimäärältään. 3) Lohja kuuluu Uudenmaan itsehallintoalueeseen. 4) Perustelut: Perinteisesti ja aina Lohja (uusine liitoskuntineenkin) on kuulunut Uusimaahan. 5) (ei kantaa, ei koske Lohjaa) 6) ( - - -"- ) 7) Varsinais-Suomen itsehallintoalue. 8) (ei kantaa, ei koske Lohjaa) 9) ( - - -"- ) 10) Lohja puoltaa sitä, että itsehallintoalueelle siirtyvät pelastustoimen tehtävät, maakuntaliiton tehtävät ja ELY:n aluekehitystehtävät. Lisäksi Lohja esittää, että itsehallintoalue (tai valtio) ottaa hoidettavakseen velkaneuvonnan tehtävät (perustelut: oikeusapu ja kuluttajaneuvonta on jo siirretty valtiolle, ja myös velkaneuvonta piti siirtää, mutta uudistus jäi kesken. Velkaneuvonta liittyy osittain SOTEn sosiaalitoimen tehtäviin). Lisäksi Lohja esittää, että koko maataloushallinto siirretään itsehallintoalueelle (perustelut: maataloushallinnon keskeinen tehtävä on

6 EU -tukirahojen ja muiden tukien kanavointi maatalousyrittäjille, sekä näihin liittyvä maatalousyrittäjien valvonta ja maataloustukineuvonta. Nämä yhteen elinkeinoon liittyvät tehtävät ei millään erityisellä tavalla liity kunnan perustehtäviin, vaan ovat ensisijassa valtiolle kuuluvaa toimintaa. Valtion puolesta asian voi hoitaa keskitetyssä yksikössä itsehallintoalueella). Lisäksi Lohja esittää, että itsehallintoalueelle siirretään kaikki pakolaisten vastaanottoon ja turvapaikanhakijoista huolehtimiseen liittyvät tehtävät opetustoimen tehtäviä lukuun ottamatta. Ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä rakennusvalvonnan tehtävät, joiden osalta on ministeriötasollakin harjoitettu pohdintaa niiden siirtymisestä osaksi suurempia hallinnollisia kokonaisuuksia, tukevat sekä toisiaan että maankäyttöä kunnissa. Näiden asioiden merkitys korostuu tulevaisuuden kunnassa. Näiden tehtävien järjestäminen eläinlääkintähuoltoa ja mahdollisesti elintarvikevalvontaa lukuun ottamatta tulee jättää kuntien vastuulle. Kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä näiden toimintojen järjestämisessä, ja näin tulee olla jatkossakin. Jos jokin kuntaryhmittymä haluaa, terveyden- ja ympäristönsuojelu ja -valvonta sekä rakennusvalvonta voidaan jatkossa organisoida kyseisten kuntien organisoiman yhteisen johdon ja toimielimen alle. Tulisi ennemminkin ottaa harkintaan esimerkiksi se, mitä ELY-keskusten ja muiden alueellisten viranomaisten nykyisin hallinnoimia tehtäviä voitaisiin siirtää itsehallintoalueiden sijaan kuntien hoidettaviksi. Tällaisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi ympäristölupa-asioiden nykyistä laajamittaisempi hoitaminen kuntien toimesta, kaavoitukseen liittyvien poikkeamispäätösten laajamittaisempi toimivallan siirto kunnille sekä kaupan sijoittumisen ohjaamisen toimivallan siirto kunnille. muodostaminen johtaa kunnan valmiusasioiden osalta erittäin epäselvään tilanteeseen. Valmiusasioiden vastuun jakautuminen sekä tehtävien jako kunnan ja itsehallintoalueen kesken tulee säätää selkeäksi. Pelastuslaitoksilla tulee jatkossakin olla velvoite tukea kuntia niiden varautumisessa onnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lisäksi pelastuslaitoksien tulee jatkossakin voida olla ensihoitopalvelujen järjestämisen alustana. ICT-ratkaisuja tulee kehittää yhdessä kuntiin jäävän ICT:n kanssa. Kuntiin jäävä ICT-toiminta tulee olemaan osassa kuntia hyvin pienimuotoista, eikä sillä pystytä nostamaan peruskuntien tuottavuutta. 11) Kunnan ja itsehallintoalueen välinen tehtävienjako terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee säätää selkeäksi. Sote- ja aluehallintouudistuksessa hallitus linjasi, että kunnille jää tehtäväksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita siten, että pelkästään kunnille jäisi terveyden edistämistehtävät, vaan tehtävää tulee tehdä yhteistyössä kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion kanssa. On luotava selkeät yhteistyötoimintamallit itsehallintoalueen ja kuntien välille. Molempiin hallintoihin/toimiin tulee muodostaa terveyden edistämisen toiminto, joilla on yhteinen suunta. Itsehallintoalueilla on

7 alueen koordinoiva ennaltaehkäisy. Kunnille on luotava malli, jossa sen aktiivisuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä palkitaan esimerkiksi valtionosuuksin. On luotava mittareita, jotka mittaavat yhteistyössä ja etenkin kunnissa tapahtuvia toimia, joilla kavennetaan kuntalaisten terveys- ja hyvinvointieroja, vähennetään ennenaikaista kuolleisuutta sekä ylläpidetään työkykyä ja pidennetään työuria. Mittareita tulee luoda myös lasten ja nuorten hyvinvointia parantavissa ratkaisuissa, kuten tupakoinnin ehkäisyssä/lopettamisessa, alkoholin käytön vähentämisessä sekä perheväkivallan ehkäisyssä. Tärkeää olisi myös huomioida ratkaisut, joita tehdään kuntien maankäytössä, rakentamisessa, liikunnan edistämisessä sekä ruokahuollossa ja nuoriso- ja vanhustyössä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 12) Uudenmaan alueen itsehallintoalue on väestöltään hyvin suuri ja poikkeaa siinä mielessä muista perustettavista itsehallintoalueista. Väestö keskittyy suuremmalta osuudeltaan pääkaupunkiseudulle, josta käsin saatetaan ryhtyä myös ohjaamaan muun Uudenmaan toimintaa. Tällöin on vaarana, että läntisen, keskisen ja itäisen Uudenmaan väestö ei tule kohdelluksi tasavertaisesti pääkaupunkiseudun metropolin kanssa. Uudenmaan itsehallintoalueelle tulee luoda oma, muista itsehallintoalueista poikkeava toteutustapansa, jolla varmistetaan sote- ja muiden palveluiden järjestämisen ja tuotannon tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus yhdistettynä tasavertaisiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin. Toiminta voidaan organisoida erityisesti lähipalveluiden järjestämistä koskevilta osiltaan jonkinlaisten alueyksiköiden kautta. Itsehallintoalueiden tulee olla jossain määrin sopusuhtaisia väkimäärältään toisiinsa nähden. Nyt esitetyssä muodossa Uudenmaan itsehallintoalue on suhteettoman suuri ja vastaavasti on syntymässä useita, väkimäärältään aivan liian pieniä itsehallintoalueita. Tämä tulee johtamaan vaikeisiin ongelmiin mm. rahoituksen saralla. Ei saa syntyä tilannetta, että Uusimaa väkirikkaana itsehallintoalueena joutuu rahoittamaan pienimpien itsehallintoalueiden toimintaa.lisäksi Uudenmaan osalta on mietittävä, miten pienempien kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan riittävällä tavalla. 13) Itsehallintoalueiden verotusoikeus toisi uuden veronsaajan ja tämä aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä paineen kokonaisveroasteen nousulle sekä haasteen kestävyysvajeen kuromisessa. Valtion tulisi hoitaa kokonaisuudessaan itsehallintoalueiden rahoitus ja purkaa samalla subjektiivisia oikeuksia, nostaa asiakasmaksuja yms., jottei kokonaisveroaste nousisi. Tällä ratkaisulla ongelmana olisi itsehallintoalueiden oikeutus ja järjestelmä olisi lähempänä valtion aluehallintoa. Rahoitusmallia tehtäessä on tärkeä taata tasapuoliset ja yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Esitetty aluejako tuo rahoituksen osalta kuitenkin ongelmia ja on vaikea luoda tasapuolista järjestelmää, joka palvelisi koko maan tarpeita. Lisäksi kaupunginhallitus totesi, että pitkiä vastauskohtia on syytä stilisoida lyhyemmiksi.

8 Kehittämisjohtaja Eero Soinio oli asiantuntijana tämän pykälän aikana KV Esityslistan oheismateriaali: - Lausuntopyyntöaineisto Esitys Kaupunginhallitus päätti tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä että Lohja lausuu itsehallintoalueiden muodostamisesta ja SOTE-uudistuksesta seuraavaa (lausunnon numeroinnissa seurataan sähköisen lausuntopyynnön numerointia, sähköinen lausunto laaditaan valtuuston päätöksen jälkeen): 1 ) Aluejako maakuntien pohjalta =Kyllä 2 ) Perustelut: Uudenmaan osalta maakunnan kokoinen itsehallintoalue on perusteltu, koska väkimäärä on riittävä ja alue riittävän eheä. Muun Suomen osalta näin ei välttämättä ole, koska maakunnat ovat niin pieniä väkimäärältään. 3) Lohja kuuluu Uudenmaan itsehallintoalueeseen. 4) Perustelut: Perinteisesti ja aina Lohja (uusine liitoskuntineenkin) on kuulunut Uusimaahan. 5) (ei kantaa, ei koske Lohjaa) 6) ( - - -"- ) 7) Varsinais-Suomen itsehallintoalue. 8) (ei kantaa, ei koske Lohjaa) 9) ( - - -"- ) 10) Lohja puoltaa sitä, että itsehallintoalueelle siirtyvät pelastustoimen tehtävät, maakuntaliiton tehtävät ja ELY:n aluekehitystehtävät. Pelastuslaitoksilla tulee jatkossakin olla velvoite tukea kuntia niiden varautumisessa onnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lisäksi pelastuslaitoksien tulee jatkossakin voida olla ensihoitopalvelujen järjestämisen alustana. Lisäksi Lohja esittää, että itsehallintoalue (tai valtio) ottaa hoidettavakseen velkaneuvonnan tehtävät (perustelut: oikeusapu ja kuluttajaneuvonta on jo siirretty valtiolle, ja myös velkaneuvonta piti siirtää, mutta uudistus jäi kesken. Velkaneuvonta liittyy osittain SOTEn sosiaalitoimen tehtäviin). Lisäksi Lohja esittää, että koko maataloushallinto siirretään itsehallintoalueelle (perustelut: maataloushallinnon keskeinen tehtävä on EU -tukirahojen ja muiden tukien kanavointi maatalousyrittäjille, sekä näihin liittyvä maatalousyrittäjien valvonta ja maataloustukineuvonta. Nämä

9 yhteen elinkeinoon liittyvät tehtävät ei millään erityisellä tavalla liity kunnan perustehtäviin, vaan ovat ensisijassa valtiolle kuuluvaa toimintaa. Valtion puolesta asian voi hoitaa keskitetyssä yksikössä itsehallintoalueella). Lisäksi Lohja esittää, että itsehallintoalueelle siirretään kaikki pakolaisten vastaanottoon ja turvapaikanhakijoista huolehtimiseen liittyvät tehtävät opetustoimen tehtäviä lukuun ottamatta. Eläinlääkintähuolto ja elintarvikevalvonta voidaan siirtää kunnilta itsehallintoalueille. Sen sijaan muu ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta tulee säilyttää kunnan tehtävänä. Tarvittaessa lähikunnat voivat hoitaa näitä tehtäviä yhteisesti. Lisäksi ELY-keskuksista voi siirtää kuntien hoidettavaksi nykyistä laajemmin ympäristölupa-asioita, kaavoihin liittyviä poikkeamispäätöksiä ja kaupan sijoittumisen ohjaamista koskevat asiat. muodostaminen johtaa kunnan valmiusasioiden osalta erittäin epäselvään tilanteeseen. Valmiusasioiden vastuun jakautuminen sekä tehtävien jako kunnan ja itsehallintoalueen kesken tulee säätää selkeäksi. Pelastuslaitoksilla tulee jatkossakin olla velvoite tukea kuntia niiden varautumisessa onnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lisäksi pelastuslaitoksien tulee jatkossakin voida olla ensihoitopalvelujen järjestämisen alustana. ICT-ratkaisuja tulee kehittää yhdessä kuntiin jäävän ICT:n kanssa. Kuntiin jäävä ICT-toiminta tulee olemaan osassa kuntia hyvin pienimuotoista, eikä sillä pystytä nostamaan peruskuntien tuottavuutta. 11) Kunnan ja itsehallintoalueen välinen tehtävienjako terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee säätää selkeäksi. Terveyden edistäminen ei voi olla vain kunnan tehtävä. Terveyttä edistävää ja ennalta ehkäisevää työtä on tehtävä kunnan ja itsehallintoalueen yhteistyönä. Kunnille on luotava malli, jossa sen aktiivisuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä palkitaan esimerkiksi valtionosuuksin. On luotava mittareita, jotka mittaavat yhteistyössä ja etenkin kunnissa tapahtuvia toimia, joilla kavennetaan kuntalaisten terveys- ja hyvinvointieroja, vähennetään ennenaikaista kuolleisuutta sekä ylläpidetään työkykyä ja pidennetään työuria. Mittareita tulee luoda myös lasten ja nuorten hyvinvointia parantavissa ratkaisuissa, kuten tupakoinnin ehkäisyssä/lopettamisessa, alkoholin käytön vähentämisessä sekä perheväkivallan ehkäisyssä. Tärkeää olisi myös huomioida ratkaisut, joita tehdään kuntien maankäytössä, rakentamisessa, liikunnan edistämisessä sekä ruokahuollossa ja nuoriso- ja vanhustyössä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 12) Uudenmaan alueen itsehallintoalue on väestöltään hyvin suuri ja poikkeaa siinä mielessä muista perustettavista itsehallintoalueista. Väestö keskittyy suuremmalta osuudeltaan pääkaupunkiseudulle, josta käsin saatetaan ryhtyä myös ohjaamaan muun Uudenmaan toimintaa. Tällöin on vaarana, että läntisen, keskisen ja itäisen Uudenmaan väestö ei tule

10 kohdelluksi tasavertaisesti pääkaupunkiseudun metropolin kanssa. Uudenmaan itsehallintoalueelle tulee luoda oma, muista itsehallintoalueista poikkeava toteutustapansa, jolla varmistetaan sote- ja muiden palveluiden järjestämisen ja tuotannon tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus yhdistettynä tasavertaisiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin. Toiminta voidaan organisoida erityisesti lähipalveluiden järjestämistä koskevilta osiltaan jonkinlaisten alueyksiköiden kautta. Itsehallintoalueiden tulee olla jossain määrin sopusuhtaisia väkimäärältään toisiinsa nähden. Nyt esitetyssä muodossa Uudenmaan itsehallintoalue on suhteettoman suuri ja vastaavasti on syntymässä useita, väkimäärältään aivan liian pieniä itsehallintoalueita. Tämä tulee johtamaan vaikeisiin ongelmiin mm. rahoituksen saralla. Ei saa syntyä tilannetta, että Uusimaa väkirikkaana itsehallintoalueena joutuu rahoittamaan pienimpien itsehallintoalueiden toimintaa.lisäksi Uudenmaan osalta on mietittävä, miten pienempien kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan riittävällä tavalla. 13) Itsehallintoalueiden verotusoikeus toisi uuden veronsaajan ja tämä aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä paineen kokonaisveroasteen nousulle sekä haasteen kestävyysvajeen kuromisessa. Valtion tulisi hoitaa kokonaisuudessaan itsehallintoalueiden rahoitus. Tällä ratkaisulla ongelmana olisi itsehallintoalueiden oikeutus ja järjestelmä olisi lähempänä valtion aluehallintoa. Rahoitusmallia tehtäessä on tärkeä taata tasapuoliset ja yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Esitetty aluejako tuo rahoituksen osalta kuitenkin ongelmia ja on vaikea luoda tasapuolista järjestelmää, joka palvelisi koko maan tarpeita. Käsittely Tekninen korjaus Päätösehdotuksena on kaupunginhallituksen alkuperäinen päätösesitys kokonaisuudessaan. Vastaehdotus 1 Keskustelun aikana valtuutettu Paula Nordström esitti, että kohdasta 10 poistetaan lause tällaisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi ympäristölupa-asioiden nykyistä laajamittaisempi hoitaminen kuntien toimesta, kaavoitukseen liittyvien poikkeamispäätösten laajamittaisempi toimivallan siirto kunnille sekä kaupan ohjaamisen toimivallan siirto kunnille". Valtuutettu Katri Piiparinen kannatti Nordströmin tekemää vastaehdotusta. Äänestys 1 Koska oli tehty kaupunginhallituksen pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu vastaehdotus totesi puheenjohtaja, että on suoritettava äänestys. Puheenjohtajan ehdotuksesta valtuusto hyväksyi äänestyksen suoritettavaksi nimenhuutona siten, että kaupunginhallituksen pohjaehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja valtuutettu Paula Nordströmin vastaehdotusta kannattavat äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin neljäkymmentäneljä (44) JAA ääntä ja kuusi (6) EI ääntä, yhden valtuutetun ollessa poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen pohjaehdotuksen voittaneen äänestyksen äänin 44-6/ 1 poissa. Eli kaupunginhallituksen pohjaehdotus

11 jäi voimaan. Vastaehdotus 2 Edelleen valtuutettu Paula Nordström esitti, että kohdasta 13 poistetaan seuraava kohta: Valtion tulisi hoitaa kokonaisuudessaan itsehallintoalueiden rahoitus ja purkaa samalla subjektiivisia oikeuksia, nostaa asiakasmaksuja yms. jottei kokonaisveroaste nousisi. Valtuutettu Leo Rintanen kannatti Nordströmin tekemää vastaehdotusta. Äänestys 2 Koska oli tehty kaupunginhallituksen pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu vastaehdotus totesi puheenjohtaja, että on suoritettava äänestys. Puheenjohtajan ehdotuksesta valtuusto hyväksyi äänestyksen suoritettavaksi nimenhuutona siten, että kaupunginhallituksen pohjaehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja valtuutettu Paula Nordströmin vastaehdotusta kannattavat äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin kolmekymmentä (30) JAA ääntä ja kaksikymmentä (20) EI ääntä, yhden valtuutetun ollessa poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen pohjaehdotuksen voittaneen äänestyksen äänin 30-20/1 poissa. Eli kaupunginhallituksen pohjaehdotus jäi voimaan. Lisäksi valtuusto päätti poistaa päätösehdotuksen lauseen: "Lisäksi kaupunginhallitus totesi, että pitkiä vastauskohtia on syytä stilisoida lyhyemmiksi". Päätös Kaupunginvaltuusto päätti että Lohja lausuu itsehallintoalueiden muodostamisesta ja SOTE-uudistuksesta seuraavaa (lausunnon numeroinnissa seurataan sähköisen lausuntopyynnön numerointia, sähköinen lausunto laaditaan valtuuston päätöksen jälkeen): 1 ) Aluejako maakuntien pohjalta =Kyllä 2 ) Perustelut: Uudenmaan osalta maakunnan kokoinen itsehallintoalue on perusteltu, koska väkimäärä on riittävä ja alue riittävän eheä. Muun Suomen osalta näin ei välttämättä ole, koska maakunnat ovat niin pieniä väkimäärältään. 3) Lohja kuuluu Uudenmaan itsehallintoalueeseen. 4) Perustelut: Perinteisesti ja aina Lohja (uusine liitoskuntineenkin) on kuulunut Uusimaahan. 5) (ei kantaa, ei koske Lohjaa) 6) ( - - -"- ) 7) Varsinais-Suomen itsehallintoalue. 8) (ei kantaa, ei koske Lohjaa)

12 9) ( - - -"- ) 10) Lohja puoltaa sitä, että itsehallintoalueelle siirtyvät pelastustoimen tehtävät, maakuntaliiton tehtävät ja ELY:n aluekehitystehtävät. Lisäksi Lohja esittää, että itsehallintoalue (tai valtio) ottaa hoidettavakseen velkaneuvonnan tehtävät (perustelut: oikeusapu ja kuluttajaneuvonta on jo siirretty valtiolle, ja myös velkaneuvonta piti siirtää, mutta uudistus jäi kesken. Velkaneuvonta liittyy osittain SOTEn sosiaalitoimen tehtäviin). Lisäksi Lohja esittää, että koko maataloushallinto siirretään itsehallintoalueelle (perustelut: maataloushallinnon keskeinen tehtävä on EU -tukirahojen ja muiden tukien kanavointi maatalousyrittäjille, sekä näihin liittyvä maatalousyrittäjien valvonta ja maataloustukineuvonta. Nämä yhteen elinkeinoon liittyvät tehtävät ei millään erityisellä tavalla liity kunnan perustehtäviin, vaan ovat ensisijassa valtiolle kuuluvaa toimintaa. Valtion puolesta asian voi hoitaa keskitetyssä yksikössä itsehallintoalueella). Lisäksi Lohja esittää, että itsehallintoalueelle siirretään kaikki pakolaisten vastaanottoon ja turvapaikanhakijoista huolehtimiseen liittyvät tehtävät opetustoimen tehtäviä lukuun ottamatta. Ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä rakennusvalvonnan tehtävät, joiden osalta on ministeriötasollakin harjoitettu pohdintaa niiden siirtymisestä osaksi suurempia hallinnollisia kokonaisuuksia, tukevat sekä toisiaan että maankäyttöä kunnissa. Näiden asioiden merkitys korostuu tulevaisuuden kunnassa. Näiden tehtävien järjestäminen eläinlääkintähuoltoa ja mahdollisesti elintarvikevalvontaa lukuun ottamatta tulee jättää kuntien vastuulle. Kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä näiden toimintojen järjestämisessä, ja näin tulee olla jatkossakin. Jos jokin kuntaryhmittymä haluaa, terveyden- ja ympäristönsuojelu ja -valvonta sekä rakennusvalvonta voidaan jatkossa organisoida kyseisten kuntien organisoiman yhteisen johdon ja toimielimen alle. Tulisi ennemminkin ottaa harkintaan esimerkiksi se, mitä ELY-keskusten ja muiden alueellisten viranomaisten nykyisin hallinnoimia tehtäviä voitaisiin siirtää itsehallintoalueiden sijaan kuntien hoidettaviksi. Tällaisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi ympäristölupa-asioiden nykyistä laajamittaisempi hoitaminen kuntien toimesta, kaavoitukseen liittyvien poikkeamispäätösten laajamittaisempi toimivallan siirto kunnille sekä kaupan sijoittumisen ohjaamisen toimivallan siirto kunnille. muodostaminen johtaa kunnan valmiusasioiden osalta erittäin epäselvään tilanteeseen. Valmiusasioiden vastuun jakautuminen sekä tehtävien jako kunnan ja itsehallintoalueen kesken tulee säätää selkeäksi. Pelastuslaitoksilla tulee jatkossakin olla velvoite tukea kuntia niiden varautumisessa onnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lisäksi pelastuslaitoksien tulee jatkossakin voida olla ensihoitopalvelujen järjestämisen alustana. ICT-ratkaisuja tulee kehittää yhdessä kuntiin jäävän ICT:n kanssa. Kuntiin jäävä ICT-toiminta tulee olemaan osassa kuntia hyvin pienimuotoista, eikä

13 sillä pystytä nostamaan peruskuntien tuottavuutta. 11) Kunnan ja itsehallintoalueen välinen tehtävienjako terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee säätää selkeäksi. Sote- ja aluehallintouudistuksessa hallitus linjasi, että kunnille jää tehtäväksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita siten, että pelkästään kunnille jäisi terveyden edistämistehtävät, vaan tehtävää tulee tehdä yhteistyössä kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion kanssa. On luotava selkeät yhteistyötoimintamallit itsehallintoalueen ja kuntien välille. Molempiin hallintoihin/toimiin tulee muodostaa terveyden edistämisen toiminto, joilla on yhteinen suunta. Itsehallintoalueilla on alueen koordinoiva ennaltaehkäisy. Kunnille on luotava malli, jossa sen aktiivisuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä palkitaan esimerkiksi valtionosuuksin. On luotava mittareita, jotka mittaavat yhteistyössä ja etenkin kunnissa tapahtuvia toimia, joilla kavennetaan kuntalaisten terveys- ja hyvinvointieroja, vähennetään ennenaikaista kuolleisuutta sekä ylläpidetään työkykyä ja pidennetään työuria. Mittareita tulee luoda myös lasten ja nuorten hyvinvointia parantavissa ratkaisuissa, kuten tupakoinnin ehkäisyssä/lopettamisessa, alkoholin käytön vähentämisessä sekä perheväkivallan ehkäisyssä. Tärkeää olisi myös huomioida ratkaisut, joita tehdään kuntien maankäytössä, rakentamisessa, liikunnan edistämisessä sekä ruokahuollossa ja nuoriso- ja vanhustyössä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 12) Uudenmaan alueen itsehallintoalue on väestöltään hyvin suuri ja poikkeaa siinä mielessä muista perustettavista itsehallintoalueista. Väestö keskittyy suuremmalta osuudeltaan pääkaupunkiseudulle, josta käsin saatetaan ryhtyä myös ohjaamaan muun Uudenmaan toimintaa. Tällöin on vaarana, että läntisen, keskisen ja itäisen Uudenmaan väestö ei tule kohdelluksi tasavertaisesti pääkaupunkiseudun metropolin kanssa. Uudenmaan itsehallintoalueelle tulee luoda oma, muista itsehallintoalueista poikkeava toteutustapansa, jolla varmistetaan sote- ja muiden palveluiden järjestämisen ja tuotannon tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus yhdistettynä tasavertaisiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin. Toiminta voidaan organisoida erityisesti lähipalveluiden järjestämistä koskevilta osiltaan jonkinlaisten alueyksiköiden kautta. Itsehallintoalueiden tulee olla jossain määrin sopusuhtaisia väkimäärältään toisiinsa nähden. Nyt esitetyssä muodossa Uudenmaan itsehallintoalue on suhteettoman suuri ja vastaavasti on syntymässä useita, väkimäärältään aivan liian pieniä itsehallintoalueita. Tämä tulee johtamaan vaikeisiin ongelmiin mm. rahoituksen saralla. Ei saa syntyä tilannetta, että Uusimaa väkirikkaana itsehallintoalueena joutuu rahoittamaan pienimpien itsehallintoalueiden toimintaa.lisäksi Uudenmaan osalta on mietittävä, miten pienempien kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan riittävällä tavalla. 13) Itsehallintoalueiden verotusoikeus toisi uuden veronsaajan ja tämä aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä paineen kokonaisveroasteen nousulle sekä haasteen kestävyysvajeen kuromisessa. Valtion tulisi hoitaa kokonaisuudessaan itsehallintoalueiden rahoitus ja purkaa samalla

14 subjektiivisia oikeuksia, nostaa asiakasmaksuja yms., jottei kokonaisveroaste nousisi. Tällä ratkaisulla ongelmana olisi itsehallintoalueiden oikeutus ja järjestelmä olisi lähempänä valtion aluehallintoa. Rahoitusmallia tehtäessä on tärkeä taata tasapuoliset ja yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Esitetty aluejako tuo rahoituksen osalta kuitenkin ongelmia ja on vaikea luoda tasapuolista järjestelmää, joka palvelisi koko maan tarpeita. Liitteet 2-3/kv äänestysluettelot