Taustaa ja menetelmä. COSS Centre for Open SourceSolutions. Sisällysluettelo. Tampere 09/18/08

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taustaa ja menetelmä. COSS Centre for Open SourceSolutions. Sisällysluettelo. Tampere 09/18/08"

Transkriptio

1 Koulu-OSSI Koulujen OSS-toiminnanohjauksen taustaselvitys Elias Aarnio Sisällysluettelo Taustaa ja menetelmä...1 Koulukohtaiset vastaukset...3 Rieskalähteen koulu, Turku...3 Valkeavuoren yhtenäiskoulu, Kaarina...4 Piispanlähteen koulu (yhtenäiskoulu 1-9 luokat), Kaarina...6 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio...8 Katedralskolan i Åbo...10 Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novida...11 Raision aikuiskoulutuskeskus Timali...12 Yhteenveto...14 Taustaa ja menetelmä COSSin jäsenistöstä on kantautunut mielipiteitä, joiden mukaan Microsoftin haasteeseen on suhtauduttava vakavasti ja että on syytä tutkia mahdollisuudet rakentaa kouluille ja oppilaitoksille niiden ohjelmistotarpeet kattava kokonaisratkaisu. Tästä syystä olen tehnyt pienimuotoisen selvitystyön, jonka tarkoitus on ollut selvittää, minkälaista koulujen tietotekniikan käyttö tällä hetkellä on ja minkälaisia tarpeita lähitulevaisuudessa on. Projektin idean takana ovat Jyrki Koskinen Suomen IBM:ltä ja Timo Väliharju Mediamaisterit Oy:stä. Heidän kanssaan ideoitiin kysymyspatteri, joka esitettiin haastatelluille oppilaitosten edustajille. Haastattelut tehtiin käymällä paikan päällä ja kaikille saman kaavan mukaan. Haastatellut olivat pääosin rehtoreita, yhdessä tapauksessa myös apulaisrehtori oli mukana ja yksi haastateltavista oli aikuiskoulutuskeskuksen tietotekniikasta vastaava kehityspäällikkö. Haastattelut tehtiin kesäkuun päivänä. Haastatellut koulut/oppilaitokset ovat: Rieskalähteen koulu, Turku Valkeavuoren koulu, Kaarina Piispanlähteen koulu, Kaarina Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (TSYK), Turku Katedralskolan i Åbo, Turku

2 COSS Centre for Open SourceSolutions Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novida, Uusikaupunki Raision aikuiskoulutuskeskus Timali, Raisio Haastellut on valittu suurimmaksi osaksi sillä perusteella, että tunnen henkilökohtaisesti suurimman osan haastatelluista. Nekin, joita en tuntenut suostuivat haastatteluun kiireisenä aikana siksi, että joku tuntemani heidän kollegansa suositteli minua heille. Ne haastatteluun ajatellut rehtorit, joita en tuntenut (Paimion ja Liedon lukio) kieltäytyivät haastattelusta kiireeseen vedoten. Haastatelluista oppilaitoksista olen työskennellyt opettajana TSYK:n lukiossa ja projektityöntekijänä Novidassa. Näiden kohdalla saattaa esiintyä liiallisesta tuttuudesta aiheutuvaa sokeutta, joten kannattaa kysyä tarkentavia kysymyksiä. Haastatelluille esitetyt kysymykset olivat seuraavat: Mikä on koulun oppilas- ja henkilökuntamäärä. Mitä kaikkia toimintoja tietotekniikalla hoidetaan? Millä ohjelmistoilla hoituvat taloushallinto, oppilas- ja arvosanarekisteri? Millä lukujärjestykset tehdään? Millä luokkatilojen varaukset tehdään? Entä muut tilavaraukset, esimerkiksi liikuntatilojen ulkopuolinen käyttö. Onko kodin ja koulun väliseen viestintään sähköinen reissuvihko? Onko käytössä kulunvalvontaa ja/tai valvontakameroita? Mitä tietotekniikkapalveluita oppilaille tarjotaan koulussa: Onko työasemia itsenäiseen työskentelyyn? Onko käytäväkoneita. Tarjoaako koulu oppilaalle sähköpostitilin? Onko luettavissa selaimella / sähköpostiohjelmalla / mobiililaitteella? Onko palvelimelta levyalue töiden tallentamiseen? Onko alue henkilökohtainen? Pääseekö niihin käsiksi myös kotoa? Onko koulualueella käytössä WLAN-verkko oppilaiden käyttöön? Onko koulun tietoverkossa käytössä WWW-sivujen sisällönsuodatus? Jos on, kuka päättää suodatuskriteereistä? Onko oppilaiden käytettävissä WWW-julkaisujärjestelmä? Mihin tarpeisiin tarvittaisiin tietotekniikkaa : Muutoksen hallinta? Minkälaisia ovat tietotekniikan käytön haasteet muutostilanteissa? Onko siitä apua muutoksessa? Onko käytössä sähköinen oppimisalusta / -ympäristöjä /verkko-oppimista? Onko käytössä etäopetusratkaisuja kuten konferenssipuhelujärjestelmiä? Onko käytössä tai onko ollut keskustelua IP-keskustelevisiosta? Onko ollut keskustelua tai käytetäänkö interaktiivista, sosiaalista Internetiä (Web 2.0-sovellukset, kuten wikit, blogit, facebook) opetuksessa? Minkälaisia ovat tietotekniikan käytön haasteet muutostilanteissa? Onko siitä apua muutoksessa?

3 Koulukohtaiset vastaukset Rieskalähteen koulu, Turku Rehtori Pirjo Jauhiaisen johtama Rieskalähteen koulu on suurehko turkulainen yläkoulu. Oppilaita syksyllä 480, päätoimisia opettajia Koulu on teknologiapainotteinen: tietojenkäsittelyä, teknistä työtä, fysiikkaa, automaatiota on opetusohjelmassa tavallista enemmän. Oppilas- ja arvosanarekisteri on Primus Linux-alustalla. Sama käytäntö koko kaupungissa. Jauhiainen tekee lukujärjestyksen Kurre 7:lla, jonka koekäyttäjä hän on. Kyseisessä versiossa on vielä lastentauteja toisaalta siinä on myös uusia hyviä ominaisuuksia, se muun muassa näyttää myös vaikeimmin sijoitettavat ryhmät. Kurressa ei ole luokkatilojen kapasiteettia tai varustelua koskevaa tietoa. Tämä olisi ehkä hyvä olla. Keskustellessa kävi ilmi, että Helsingissä Mauri Leppälä on tehnyt tämän osaavan järjestelmän. Tilojen ilta- ja vuokrakäyttö menee rehtorin kautta, suurin osa vuosi kerrallaan. Atk-luokkien varaus on ongelma tällä hetkellä A4-vihko seinällä. Sama juttu kannettavien koneiden (vaunu), kielistudion ja auditorion kanssa. Aiemmin Tiimipostivaraus. Nyt käytössä olevalle Outlookille olisi löydettävä parannettu versio. Olisi hyvä jos Wilma taipuisi siihen. Käytössä on Wilman sähköinen reissuvihko. Ongelma: huoltajat eivät lue. Sovellus on ollut Rieskalähteen koulussa ensimmäisenä Turussa kokeilussa. Tiedotteista ei lähde automaattisesti sähköpostia huoltajalle. Poissaoloista lähtee automaattisesti viesti kuin myös huonosta tuntityöstä. Taloushallinta: Koulusihteeri tiliöi ja rehtori hyväksyy. Webhansassa seuranta, josta otetaan printit. Käyttöliittymä on liian monipuolinen ei-talousihmiselle. Kameravalvontaa ei ole. Aiemmin asioista vastaava virkamies on ollut sitä vastaan mutta on kuulemma muuttanut viime aikoina mielipiteensä. Oppilaille tarjottavien tietopalveluiden osalta käyttöönoton odotetaan ratkaisevan monia ongelmia lähinnä palveluiden autentikoinnin ja oppilaiden oman levytilan tarpeen. Paula Pöyhönen vastaa Valvomatta työskentely Rieskalähteen koululla ei onnistu. Käytäväkoneita ei ole. Tähän asti oppilailla on ollut käytettävissään poistuvan tkukoulu.fi -domainin oikeat sähköpostitilit. Nyt kaikista tulee turku.fi -päätteisiä. Ilmeisesti koululaisten s-postiosoitteet on tarkoitus integroida mutta tästä ei ole varmaa tietoa.

4 COSS Centre for Open SourceSolutions Omat levytilat ovat olleet Portti-oppimisalustalla, josta nyt luovutaan. korvannee tämän. Koulun alueella ei ole WLAN-verkkoa oppilaiden käyttöön? WWW-sivujen sisältöä ei suodateta. WWW-julkaisujärjestelmän olemassa olosta ei rehtori Jauhiaisella ole tietoa. Tässä yhteydessä kävi ilmi pieni kiinnostava kuriositeetti: SFS:ssä taannoin standardoinnin parissa työskennellyt Lassi Nirhamo aloittaa syksyllä erityisopettajana Rieskalähteen koulussa. Jauhiainen kertoo, että viimeisten 5 vuoden aikana tullut paljon mahdollisuuksia käyttää tietotekniikkaa. Taloushallintopuolella ei ole tapahtunut edistystä. Paperin käyttö on vähentynyt merkittävästi, esim. virkavapauden myöntäminen on helpottunut huomattavasti. Jauhiainen sanoo olevansa hallintoihminen ja että opetuspuolen arki on hänelle vieras. Tärkeimmät hänelle kantautuvat ongelmat liittyvät palveluiden tekniseen toimimattomuuteen, esimerkiksi Wilma-palvelin pätkii. Erityistä oppimisalustan käyttöä ei ole ollut. Sähköisistä oppimisympäristöistä koeluonteisesti on käytössä Sanakon kieltenopetusohjelmisto. Etäopetusratkaisut olisivat erityisesti kymppiluokkalaisten kannalta mielenkiintoisia jos heillä olisi omat koneet kuten jossain vaiheessa suunniteltiin. IP-keskustelevisioasiassa mennään Turun asiaa koskevan hankkeen mukana. Interaktiivinen, sosiaalinen Internet on jäsentymätön kenttä. Jauhiainen heitti idean: asiasta voisi järjestää opettajien VESO-koulutuspäivän. Kaupungin intranet on sekava koulunäkökulmasta. Koululaitoksella voisi olla oma osionsa intrassa, jolloin se palvelisi kouluja paremmin. Yleisellä tasolla Jauhiainen kritisoi Turun tietoteknistä hallintoa käsittämättömäksi. TOP-keskuksen pitäisi keskittyä Jauhiaisen mielestä opettajien koulutukseen. Helsingissä on mediakeskus opettajien koulutukseen. Jauhiainen on ollut Turkua ennen Helsingissä joten hänellä on kokemuksia kummastakin. Yksi käytännön esimerkki hankaluuksista: IP-osoitteita puuttui. Korvaavien saaminen sosiaalitoimesta oli hankalaa vaikka siellä vapaita osoitteita oli vähintäänkin riittävästi. Valkeavuoren yhtenäiskoulu, Kaarina Koulu on suurehko pikkukaupungin yhtenäiskoulu: oppilaita 650 syksyllä, opettajia 50, henkilöstön kokonaismäärä 75. Kaarinassa oppilas- ja arvosanarekisterinä on toista vuotta Primus Kurre. Lukujärjestysten teko sujuu samalla ohjelmalla. Toimii rehtori Kanervavuoren mukaan hyvin joitakin ongelmia on, kuten esim. tuntien alkamisajan muuttaminen skeemaan. Primus Kurressa on paljon hyvää, kuten se, että erilaisia näkymiä on vaikka kuinka paljon: voisi käyttää monen näytön setuppia jos laitteisto antaisi myöten. Pienoistyöjärjestys yksi

5 esimerkki kaikki kompaktisti samassa paketissa. On myös puutteita, esim. äidinkielen opettajien lukujärjestysten tulostaminen olisi kiva toiminto. Primus Kurren offline -tilan käyttäminen on todella hankalaa. Synkronoiminen on tehtävä manuaalisesti. Miksei se voisi toimia samoin kuin Tiimipostin kalenteri: synkkaa automaattisesti offline- tilaan myös kännykässä. Primus Kurrella tehdään myös oma tilankäytön suunnittelu. Muiden tilojen varaukset tehdään suurimmaksi osaksi Tiimipostikalenterin kautta kaupungin sisäisesti. Kaupunki hoitaa laskutuksen. Ulkopuoliset käyttävät kotisivujen tilavarauslomaketta tai paperia. Wilman reissuvihko otetaan nyt käyttöön. Kotimäen koulussa testannut Esko Poikela on sitä mieltä, että se on tosi hyvä. Valkeavuoressa tehty keväällä koeluonteisesti osa opettajista ei löytänyt, osa on kuin kokonaan. Kanervavuoren mukaan reissuvihkoon pitäisi lisätä toiminnallisuus, joka lähettää sähköpostiin ilmoituksen tai mikä vielä parempaa tekstiviestin viestin saapumisesta. Käyttöä enemmän ylä- kuin alakoululla. Taloushallinta tehdään Baswarella Windows-alustalla. Koulusihteeri tiliöi, opettaja tarkistaa ja rehtori hyväksyy saatuaan sähköpostin. Käytössä on videovalvontajärjestelmä, 2 kameraa joissa kalansilmäobjektiivi. Kameroita tulee 4 lisää 360 astetta pyöriviä, zoomattavat. Nauhoitteita pystyy katsomaan rehtorin koneelta. Hyödyt: töhriminen poistuu, tappelu pihalla katsotaanko nauhalta loppui katolle menemiset. Ainoastaan tilalaitos ja rehtori voivat katsoa. Kiinteistönhoidon esimies + kiinteistönhoitaja. 2-3 vuotta sitten ennen kameroiden tuloa mietti asiaa, mutta tunnistaminen ongelma. Alussa yksityisyydensuoja huoletti. Yksi heikkous: tallenteet pitäisi säilyttää pidemmältä ajalta. Monesti ongelmat tulevat myöhemmin esiin ja vanhat tallenteet ovat jo hävinneet. On työasemia itsenäiseen työskentelyyn mutta ei käytäväkoneita. Tavoitteena on koulun laajennusremontin jälkeen saada monikäyttötiloihin käytäväkoneita. Oppilaille ei tarjota sähköpostitilejä. Töiden tallentamiseen on kansioita. Ne eivät ole henkilökohtaisia eikä niihin pääse käsiksi kotoa. Oppilaiden käytössä ei ole WLAN-verkkoa. WWW-sisältöä ei suodateta. WWW-julkaisujärjestelmää ei ole. Koulun kotisivu on kaupungin julkaisujärjestelmän alla ja muokkausmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Oppilaiden tekemät sisällöt hankalia tämän kannalta. Intranetin hankinta kouluun on ollut ajatuksissa. Vaihtoehtona on harkittu keskustelevisio-infoa kun olemassa olevat televisiot ovat jo koaksiaaliverkossa. Käytössä on Opit-oppimisalusta. Etäopetusta ei vielä ole kokeiltu. Uusien web-sovellusten (web 2.0) pedagogista käyttöä ei ole mietitty.

6 COSS Centre for Open SourceSolutions Piispanlähteen koulu (yhtenäiskoulu 1-9 luokat), Kaarina Piispanlähteen koulu on syksyllä 650 oppilaan koulu. Henkilökuntaa koostuu 50 opettajasta + keittiö-, puhtaanapito-, yms. henkilöstöstä kokonaismäärän ollessa välillä laskutavasta riippuen. Koulu toimii kahdessa eri rakennuksessa, jotka sijaitsevat noin 700 metrin päässä toisistaan. Yhdistäminen on tehty vuonne Tästä syystä esimerkiksi rehtorilla on työhuone kummassakin rakennuksessa. Tietotekniikan käyttö on ehdoton edellytys hallintotyön onnistumiselle tällaisessa mallissa: yhteistyö koulun sihteerin kanssa ei mitenkään toimisi jos kommunikaatiota ei voisi hoitaa sähköisesti. Oppilas- ja arvosanarekisteri on Primus Kurre Windows alustalla. Se on käytössä toista lukuvuotta. Lukujärjestysten teko sujuu samalla ohjelmistolla vaikka joitakin kankeuksia on. Osittain tämä selittyy sillä, että ohjelmisto annettiin rehtorien käyttöön ilman koulutusta. Tästä syystä rehtori Rautanenkin on opetellut käytön itse ilman ohjeita. Ohjelmisto voisi olla Rautasen mielestä olla vieläkin helpompi ja yksinkertaisempi. Parempaa vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole tiedossa. Kaikki rehtorit eivät tee vieläkään Primus Kurrella. Rautanen valottaa vastarinnan syitä: Ensimmäinen kesä oli työläs. Rutiini magneettitaulun käyttämisessä on niin vahva, että ensimmäinen Kurre-kerta kesti 4-5 kertaa niin kauan kuin taululla. Nyt taulu ei tule enää kyseeseen. Ensimmäinen riman ylitys on olennaisin. Rautanen ei näe suuria hyötyjä siinä, että lukujärjestyksen suunnitteluohjelma sisältäisi myös tiedot luokkatilojen varustuksesta ja kapasiteetista. Hän arvelee tähän tarvittavan metatiedon ylläpidon olevan työläämpää kuin siitä saatava hyöty. Keväällä 2008 opettajat pystyivät ensi kertaa tekemään arvioinnin verkon kautta. Kokemukset olivat myönteisiä. Koulun tilat ovat koulupäivien aikaan niin kovassa käytössä että niitä ei voida antaa ulkopuoliseen käyttöön. Kurressa olisi kyllä varaamiseen toiminto. Iltakäyttö on lähinnä liikuntakäyttöä ja varaukset menevät kaupungin liikuntatoimen kautta. Wilman käyttöä on harjoiteltu keväällä 2008 myös kodin ja koulun väliseen viestintään, johon se otetaan käyttöön syksyllä perhettä ei Rautasen mukaan tule käyttämään Wilmaan. Osalla ei ole yhteyksiä tai laitteistoja, toisin sanoen sosioekonomisia edellytyksiä. Toisilla on periaatteellinen vastustus tällaista toimintamallia kohtaan. Yläkoulussa on ollut muutostilanteesta johtuvaa vastustusta. Samat opettajat, jotka ei tahdo muistaa poissaolovihkoon merkitsemistä, eivät tahdo muistaa Wilmaa. Kodin ja koulun väliseen viestintään liittyy tekniikan ulkopuolinen ongelma lähettyjen viestien käyttö vääristelytarkoituksessa. Rautasella on ollut useita tapauksia, joissa vanhemmille lähetettyjä viestejä on lähetetty eteenpäin siten, että joitain sitaatteja on irrotettu harhaanjohtavasti asiayhteydestään. Tästä syystä Rautanen ei lähetä kuin lyhyitä personoituja viestejä. Rautasen mielestä esimerkiksi ADHD-lapsen asioista on turha huolestuttaa vanhempia jatkuvalla viestivirralla. Mieluimmin asia hoidetaan puhelimitse tai tapaamalla

7 jolloin oheisviestintä toimii paremmin. On eri asia jos tarvitaan ulkopuolista apua tai aikuisten yhteistyötä. Rautanen sanoo, että yksi ajan ilmiö, joka vaikuttaa myös kodin ja koulun väliseen viestintään on kiusaaminen ja itsekeskeisyys. Kiusaamisen kitkeminen on nykyään todella vaativaa ja se saa koko ajan uusia muotoja. Lisäksi lapset ja nuoret ovat hyviä kätkemään aikuisten on vaikea ymmärtää näitä kiusaamisen muotoja. Kiusaamista tapahtuu myös sähköisesti. Itsekeskeisyys näkyy esimerkiksi jos luokalla on vanhempien ongelmalliseksi kokema oppilas. Vanhempien keskusteltua asiasta keskenään vanhemmat ottavat yhteyttä rehtoriin ja vaativat oppilaan siirtämistä jonnekin muualle, pois meidän lasten luokalta. Tämän tyyppinen nimby-ajattelu (Not In My Back Yard) ei ota huomioon sitä, että ongelmalapsella on yhtä suuri subjektiivinen oikeus olla luokassa kuin muillakin. Taloushallinta tehdään Windows-alustalla toimivalla Baswarella. Malli on sama kuin kaikkialla muuallakin: koulusihteeri tiliöi, opettaja tarkistaa ja rehtori hyväksyy. Tiloja valvovat valvontakamerat tulivat syyskuussa 2007 viimeisenä kouluna Kaarinassa. Hankinnan syinä ilkivalta ja roskaaminen. Nuorison oleskelu koulun pihalla iltaisin ja viikonloppuisin aiheutti häiriötä ympäröivälle omakotialueelle eikä keinoja löytynyt. Kamerat aiheuttivat ensimmäisten kiinni jäämisten jälkeen täydellisen muutoksen. Yleensä kiinteistönhoitaja etsii videot kun jotain on sattunut. Järjestelmään tarvitaan kaksi lisäkameraa: yksi pyöräkatokseen ja toinen valvomaan oppilaiden lokeroita. Nämä ovat poikkeuksia yleiseen mentaliteettiin jonka mukaan pääsääntöisesti ei kytätä lasten ja heidän omaisuutensa turvaaminen on kuitenkin tärkeää. Ala- ja yläkoulu eroavat historiansa takia toisistaan hyvin voimakkaasti. Tiivistäen: alakoulun tilanne on hyvä, yläkoulun surkea. Alakoulussa on riittävästi koneita, myös käytäväkoneita. Yläkoulussa koneet on ripoteltu luokkiin, jokaisessa on 2-3 melko vanhaa konetta, josta johtuen oppilaiden omaehtoinen työskentely ei ole mahdollista. Syksyllä yläkoulun kirjastoon tulee 24 ohutpäätettä. Tavoite on se, että käytäväkoneita tulee myös. Koneiden hajasijoittaminen on johtunut siitä, että on ajateltu, että niille ei ole muuta paikkaa. Opettajilla vieläkin tällainen käsitys, mutta Rautanen aikoo mahduttaa ne kirjastoon. Koulussa on käytössä Opit-ympäristö, joka korvaa sähköpostin oppilaan ja opettajan välisessä viestinnässä. Opit-ympäristö mahdollistaa erilaisten kyselyiden ja yhteenvetojen tekemisen. Rautanen kyselee Opitin kautta Digiumin palikkaa käyttäen opettajilta työhön liittyviä asioita. Rautasen mukaan Opit-ympäristö on erittäin käyttökelpoinen ja onnistunut tuote. Opit-ympäristö ei kuitenkaan tarjoa perinteistä levytilaa. Oppilaiden käytössä on palvelimella olevia levyalueita, mutta ne eivät ole henkilökohtaisia eikä niihin pääse käsiksi kuin kouluverkosta. Kansiot ovat opettajakohtaisia. Yläluokkien osalta Opitin käyttö on vähäistä koneiden puutteen vuoksi ja siksi, että opettajilla on turhankin pessimistinen käsitys siitä, että yläkoululle sopivaa materiaalia ei palvelussa ole. Oppilaiden käyttöön ei ole wlan-verkkoa. Opettajat voivat käyttää SparkNetia niin halutessaan. Internet-liikennettä ei suodateta. Julkaisujärjestelmää ei ole käytössä eikä sille tätä menoa ole edes tarvetta. Rautasen mukaan hän on nettijulkaisusta koko yhteisön kiinnostunein. Oppilaat eivät tuota julkaistavaa sisältöä matrikkelia lukuun

8 COSS Centre for Open SourceSolutions ottamatta. Yläkoulun oppilaiden kanssa on kokeiltu sisällön tuottamista mutta koko toimintamalli on vielä uutta ja kehittämisen varaa on paljon. Koulun kotisivut toimivat julkaisujärjestelmän tavoin: tiedotteet lähtevät vanhemmille sähköpostitse. Viestissä on linkki koulun sivuilla olevaan tiedotteeseen. Rautasen mukaan sivujen päivittäminen on helppoa kunhan homman vain organisoi. Vanhemmille tehtyjen kyselyiden perusteella koulun WWW-sivut ovat tärkeä tiedotuskanava niitä luetaan paljon. Rautasen mukaan kaikki kouluissa käytettävät asiakirjat ovat nykyään sähköä. Projekteissa voisi kuitenkin käyttää aiempaa enemmän tietotekniikkaa. Se, että on laitteet ei riitä opettajille pitäisi opettaa erilaisia käyttötapoja ja ohjelmien käyttöä. Piispanlähteen koulussa kaikki, myös oppilaiden tulostus tapahtuu opettajien kiintiöillä. Tavoitteena on tulostuksen minimointi: kaikki ylimääräiset tulostimet poistetaan ja jäljelle jäävät vain hallinnon printterit ja yksi monitoimikone. Opettajilla oma budjetti, josta maksavat tulostuskustannukset. Ylimenevä osa on muista hankinnoista pois. IP-television osalta tilanne on se, että koulussa on digiaikaan siirtymisen jälkeen 650 oppilasta ja 2 telkkaria. Datatykit paikkaavat sen puutteen kunhan koneisiin saadaan digivirittimiä. Koulussa aloitetaan ortodoksisen uskonnon opetus aloitetaan syksyllä 2008 Internetvälitteisesti. Tekniikka vielä toistaiseksi auki. Alaluokilla on 3 opetukseen osallistuvaa oppilasta, yläluokilla 1. Muissa aineissa ei toistaiseksi käytetä. Interaktiivinen, sosiaalinen Internetin mahdollisuudet on tiedostettu, mutta käyttöä ei ole vielä ehditty pohtia mitenkään. Puitteiden ja välineiden saaminen on kuitenkin ehdoton edellytys tällaiselle käytölle. Rautasen tapauksessa 2 eri rakennuksissa toimivan koulun yhdistäminen yhdeksi hallinnolliseksi yksiköksi ei olisi onnistunut ilman tietotekniikkaa. Kahdesta työpisteestä kommunikaatio koulusihteerin kanssa hoituu sähköisesti. Prosessien siirtyminen verkkoon on muuttanut täysin arjen työn hyödyt ovat selkeät. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio TSYK on yksi turun suosituimmista lukioista. Se yhdistetään syyslukukauden alusta Kastun lukion kanssa ja sen koko kasvaa reilusti. Oppilaita on syksyllä vuosikurssilaista, vuosikurssilaista ja vuosikurssilaista, yhteensä siis 470 oppilasta. Lukio tulee toimimaan kahdessa toimipisteessä, jotka sijaitsevat parin kilometrin päässä toisistaan. Yhdistyminen tuo mukanaan haasteita rehtori Riikka Lindroosille. Nykyisten Kastun lukion luonnontiedelinjan opinnot tapahtuvat kaikki Kastussa 1. vuoden ajan.

9 Oppilas- ja arvosanarekisteri on MultiPrimus Linux-alustalla. Lukujärjestyksen tekoon olisi tarjolla, mutta Lindroos ei käytä sitä vaan Excel-taulukolla. Tulevaisuudessa on kuitenkin välttämätöntä siirtyä käyttämään Kurrea, koska suunnittelusta tulee monimutkaisempaa. Kun kerroin aiempien haastateltujen kommentteja Kurren puutteista Lindroos sanoi heti, että yläkoulun ja lukion Kurret ovat erilaisia. TSYK:ssa on tavoitteena siirtyä 75 minuutin oppitunteihin. Norssi on jo siirtynyt ja Aurajoen urheilulukio. Lukujärjestyksen suunnitteluun Lindroos kaipaa yhtä selkeää visuaalisuutta kuin mikä on vanhassa tuntikaavionappulataulu -menetelmässä. Luokkatilojen varaukset tehdään samalla kuin lukujärjestyksetkin ja tulevaisuudessa siis Kurrella. Kurressa ei kenttiä tilojen kapasiteetille ja varustukselle. TSYK:n vanhassa talossa sitä ei voisi kuitenkaan käyttää. Lindroosin mielestä automaattinen tarkistus olisi hyvä myös laitteiden osalta. Muiden tilojen varaukset ovat lähinnä liikuntatilojen käyttöä, jonka liikuntavirasto hoitaa. Koulurakennus on siitä erikoinen, että sen omistaa TSYK:n kannatusyhdistys ja kaupunki on talossa vuokralaisena. Wilman reissuvihkosta on keskusteltu, että se otettaisiin käyttöön alle 18-vuotiailla oppilailla. Yli 18-vuotiaiden vanhemmille ei ole oikeutta antaa tietoja ilman nuoren lupaa. Jauhiaisen mainitsemaa lukemattomuusongelmaa ei Lindroosin mielestä ole laajalti - Aina on niitä, jotka eivät sovellu mihinkään systeemiin. Käyttöönotto tehdään mahdollisesti syksyn 1. jakson aikana yhteistoiminnassa Kastun kanssa. Taloushallintarutiinit menevät näin: koulusihteeri tiliöi ja rehtori hyväksyy. Webhansassa seuranta, josta otetaan printit. Ei osaa verrata muuhun koska muusta ei ole kokemusta. Näkee kertymät ja kokonaisuus on OK. Palvellut ihan hyvin. Rondossa kuitataan laskut. Vuoden sisällä hävinnyt tavaraa: 3 tykkiä ja 2 kannettavaa. Asia taas ajankohtainen kun lukiot yhdistyvät. On ollut puhetta ulko-ovien valvonnasta. Pääovi ja kulmaovi mahdollisesti valvontaan. Viimeinen varkaus: talo täynnä väkeä illalla joku kävellyt historialuokkaan ja murtanut datakärryn tykki ja läppäri mukaan. On ollut yleisesti poliisin kanssa keskustelua valvontakameroista ja muista keinoista. Oppilaille tarjotaan seuraavat tietotekniikkapalvelut: Wilma-tunnukset, SparkNet, Moodle. Koulun WWW-sivuilla lomakkeisto ja voi palauttaa sähköisinä. Tämä on koulu- ei kaupunkikohtainen. Itsenäiseen työskentelyyn on tietokoneluokka, jota voi käyttää kun niissä ei ole opetusta. Toiveena vuoden päästä avoin oppimisympäristö kun on pelkkiä lukiolaisia (TSYK:n tiloissa on toiminut myös TSYK:n yläkoulu, joka lakkautetaan ikäluokkien pienentyessä.). Jokaisella oppilaalla oleva Turku.fi-sähköposti on ollut luettavissa webmailin lisäksi myös sähköpostiohjelmalla ja kännykällä. Uudesta järjestelmästä ei vielä ole tarkkaa tietoa. Tähän mennessä ei ole ollut henkilökohtaisia levyalueita. muuttaa tämän asian.

10 COSS Centre for Open SourceSolutions Jonkinlainen WLAN-verkko on oppilaisen käytettävissä, yksityiskohdat olivat vielä epäselviä. On ollut puhetta Sparknetistä ja paikkatietojärjestelmistä. Koulujen tietoverkossa kulkevaa WWW-informaatiota ei suodateta. Kysymykseen julkaisujärjestelmästä Lindroos vasti, että oppilaat alkavat Moodlella tekemään ryhmätöitä, jotka julkaistaan Internetissä. Moodleen pakataan paljon muitakin toiveita kuten se, että se toimisi myös interaktiivisena mediana. tuo tulleessan SAM-palvelimen, henkilökohtaiset käyttäjätunnukset, omat kansiot. Sama salasana joka paikkaan. Moodle projekti Paula Pöyhönen, Timo Koskinen tietohuolto. Vaiheistettu vuoteen Lindroos kuvaa tietotekniikan osuutta lukioiden yhdistämismylläkässä seuraavasti: Nyt kaikki on siinä vaiheessa kun puhutaan ja tehdään päässä. Nyt kun yhdistetään 2 lukion OPSit, edessä on kova työ. Tässä vaiheessa on keskusteltu MultiPrimuksen osalta OPS-puista. On tiettyjä ongelmia, jotka on ratkaistava. Ei tiedä, mitä kaikkea on tulossa. Tulevaisuudessa helpottuu kun kaikki on yhdessä tietuejoukossa. Sisäiseen tiedottamiseen tarvittaisiin sovellus, jolla yksinkertaisesti saisi tekstiä koneiden ruutuihin. Kaupungin keskitetty ja äärimmilleen yksinpuolistettu linja ei myöskään ole ongelmattomia, koska musiikin opetuksessa ja kuvataiteen opetuksessa tietyt Mac-jutut ovat parempia. Kaupungin tietohallinnon linja on kuitenkin tyly: Saatte hankkia jos hoidatte itse. Tietokone on hyvä työväline en ymmärrä auton toiminnastakaan mitään, mutta olen hyvä kuski. Haluan käyttäjäystävällisiä, pomminvarmoja, yksinkertaisia järjestelmiä. Kun järjestelmä on helppo, se on pomminvarma. Esimerkiksi: annan tietyt reunaehdot niin kone tekee sen, mitä haluan. Lindroos pohtii erikseen Turun väestökehitystä. Turun asema yhtenä maahanmuuton suurimmista kohdekaupungeista saattaa johtaa siihen, että vuonna 2012 joka neljäs koululainen on maahanmuuttajataustainen. Katedralskolan i Åbo Katedralskolan on yksi Suomen vanhimmista kouluista. Nykyään se on vajaan 300 oppilaan ja 23 opettajan lukio, joka Turun lisäksi houkuttelee oppilaita kaksikieliseltä Turunmaalta. Wahlströmin mukaan Turun siirtyminen koulukohtaisista toimintamalleista koko kaupungin kattavaan tekee

11 hallinnosta jäykän yhtä koulua ajatellen. Ongelmaksi muodostuu se, että koordinoivassa ohjausryhmässä puhutaan aika paljon detaljiasioista kokonaisuuden sijaan. Ruotsinkielisillä lukioilla on yhteishanke nimeltä Nivå, Nätgymnasiet i Västnyland och Åboland. Katso Kyse on verkostosta, jonka tavoitteena on tuottaa verkko-oppimis- ja opetusmateriaaleja verkkoon. Tämän yhteydessä keskustelimme siitä, kuka tuottaa materiaaleja ja millä ehdoilla. Ruotsinkielisten lukioiden ja siten lukion lehtoreiden määrä on vähäinen. Näistä omaehtoista innokkuutta löytyy vähän. Siksi pitäisi luoda malli, jossa tehdystä työstä tarjotaan riittävä rahallinen korvaus motivoimaan sisällön tuottamiseen. Verkko-oppimisen esteeksi ruotsinkielisissä lukioissa nousee opetusperinne. Käytössä ei ole ollut vastaavia oppi- ja työkirjasta sekä opettajan materiaalista koostuvia valmiita paketteja läheskään samassa määrin kuin suomenkielisellä puolella. Tästä syystä opettajilla on paljon enemmän omia materiaaleja ja käytännössä toimiviksi havaittuja menetelmiä. Valmiin oppisisällön malli on siksi outo ja tämä nostaa kynnystä myös verkkosisältöjen käyttämiseen: ne ovat yksinkertaisesti etäällä arjen toiminnasta. Sama kysymys on tietysti olennainen myös suomenkielisellä puolella. Katedralskolanissa on Wahlströmin aikana luovuttu kielistudion käytöstä. Tilaa käytettiin vain muutaman kerran vuodessa ja silloinkin aikaa meni paljon huonosti toimivan tekniikan kanssa taistelemiseen. Luokkatila otettiin muuhun käyttöön. Toisaalta jos saadaan aikaan toimiva malli sisältöjen tuottamisesta, ruotsinkieliset lukiot hyötyvät paljon. Tällöin välissä ei ole enää kirjankustantajien kustannuskynnystä. Ruotsinkielisten oppikirjojen kustantaminen ei ole kovinkaan kannattavaa liiketoimintaa. Ruotsalaisten oppimateriaalien käyttö ei tule kysymykseen, koska oppisisällöt ovat hyvin erilaisia. Ruotsalaisen lukiokoulutuksen taso on yleisesti ottaen hyvin paljon suomalaista alhaisempi. Wahlströmin mukaan tämä käy aika ajoin ilmi kun kouluun tulee oppilaita Ruotsista. Tässä asiassa ruotsinkieliset lukiot identifioivat itsensä osaksi Suomen laadukasta koulutusjärjestelmää ja tasosta ollaan tietoisia ja ylpeitä. Rehtori Wahlström kertoi, että Starsoft on muuttamassa hinnoittelumalliaan nykyisestä palvelu- tai modulikohtaisesta kokonaishinnotteluun. Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novida Haastateltu Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novidan rehtori Merja Koskea ja apulaisrehtori Heikki Vainiota. Vainion mukaan MultiPrimus on suunniteltu siinä määrin peruskoulua ajatellen että se ei tue kovin hyvin ammatillisen koulutuksen tarpeita. Esimerkiksi tilanne, jossa työstökoneita tai vastaavia laitteita on vähemmän kuin oppilaita on vaikea hallittava MultiPrimuksella. Näistä syistä Vainio käyttää jo melko iäkästä Mimosaa ja Primusta ja tekee näillä ammatillisten aineiden lukujärjestykset yhtenä pakettina. Poissaolojen seuraaminen hoidetaan paperivihkolla suurimmaksi osaksi siitä syystä, että kaikki opettajat,

12 COSS Centre for Open SourceSolutions esimerkiksi liikunnan ja talonrakennuksen opettajat, eivät ole voittopuolisesti koneen ääressä. Taloushallinnassa on käytössä koko kaupungin laajuisesti WM-Datan Rondo ja Pro Economica. Valvontakameroiden yhteydessä aiemmin on ollut esillä ainoastaan varkauksien estäminen. Oppilaitoksen sijainti on kaupunkikeskustan laidalla ja suuri osa atk-luokista on maan tasalla. Keväällä oppilaitoksessa tapahtui väkivallanteko, jonka selvittämisessä valvontakameroista olisi ollut hyötyä. Merja Kosken mukaan opetusalan palkkahallinto on haastavaa. Ensiksikin OVTES on monimutkainen. Tämän lisäksi Novidassa sovelletaan 4 eri työehtosopimusta ja lisäksi on 1 paikallisesti sovittu sovellutus. Työväline OVTESin tulkitsemiseen ja palkanlaskentaan olisi kova juttu. Oppilaitoksella kannattaisi olla Kosken mukaan oma palkanlaskenta, jotta tieto kulkisi hyvin. Nyt kaupungin palkanlaskenta kuormittuu pienen joukon erikoisista tarpeista turhan paljon. Oppilaitoksen uudessa levyntyöstökeskuksessa on tyypillisiä automatiikan ongelmia: tietoa häviää matkalla työstökoneelle. Lisäksi ammatillisissa oppilaitoksissa käytetään runsaasti spesifejä alakohtaisia ohjelmia. Vaikka opettajat ovat alan ihmisiä, hekään eivät osaa välttämättä käyttää niitä. Tuen kaatuminen mikrotuen niskaan kun se kuitenkin koskee tietokoneita on jonkinlainen ongelma. Oppilaitoksen aikuiskoulutuspuoli käyttää SugarCRM:ää yhteyksien hallintaan. Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Haastattelin kehittämispäällikkö Olli Vuorista. Vuorinen vastaa Timalin tietotekniikasta. Oppilas- ja arvosanarekisteri on aikuiskoulutuskeskusten tarpeisiin kehittämä Student Windows-alustalla. Ohjelmiston käytön motiivina on toimittajariippumattomuus. Lukujärjestykset tehdään Excel-pohjalla, johon on lisätty makroja eri tarpeisiin. Jonkin verran on tehty kalenteriohjelmalla. Esimerkiksi Toimistotiimi oli kuitenkin niin raskas, että se ei toiminut käytännössä. Talo on miltei aina auki: hyvällä tuurilla saadaan 2 viikoksi kiinni kesällä. Työvoimapoliittiset koulutukset pyörivät koko ajan ja kurssilaisten ohjauksen täytyy pyöriä koko ajan. Talon tapa on tehdä viikottaiset lukujärjestykset. Tilavaraukset tehdään lukujärjestyksiin perustuen. Työ on tiimivetoista ja tiimit tietävät mitä tarvitsevat. Organisaatio on kevyt: rehtori tiimi kouluttajat. Tästä organisaatio reagoi nopeasti esimerkiksi tilantarpeen muutoksiin. Tilojen muu, ulkopuolinen käyttö on vähäistä. Silloin kun tarvetta on, varaukset tehdään Excel-pohjaan.

13 Tällaisia tilanteita tulee esimeriksi kauppaoppilaitoksen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aikuisopiskelijoiden tapauksessa sähköiseen reissuvihkoon ei ole tarvetta. Oppimisalusta + henkilökohtaiset tunnukset täyttää yhteydenpitotarpeet. Timali on oma tulosyksikkönsä. Taloushallinta tehdään Windows-alustalla pyörivällä Status-ohjelmistolla, josta saadaan vietyä koulutuskuntayhtymän kantaan tiedot suoraan. Tiloja valvotaan erillisellä valvontakamerajärjestelmällä. Kameroiden laatu on joskus osoittautunut ongelmaksi: ei ole iloa siitä, että näkee jonkun kantavan konetta kainalossaan ulos jos kantaja ei ole tunnistettavissa ja/tai ei tiedetä mistä tämä on tullut kantamuksensa kanssa. Työajanseuranta on erillinen ja se tehdään manuaalisesti Excel-pohjaan. Oppimisalustana on SharePoint-serverin päälle rakennettu järjestelmä: eri alueet, verkko-ohjaus, materiaalipankki, tehtävät, lukujärjestykset ym. jakoon. Myös valmius tuntiperuutusten tekoon järjestelmän kautta. Ohjatun työskentelyn lisäksi itsenäiseen työskentelyyn on käytäväkoneita. Lisäksi joku tietokoneluokista on aina auki käyttöä varten. Käytössä on valvontakamerajärjestelmä. Käyttötarkoitus on varkauksien estäminen. Ongelma: valvontakamerassa kyllä näkee, että mies kantaa kameraa tai tietokonetta, mutta kantajaa ei pystytä tunnistamaan saati sitten että esineen ottaminen olisi tallennettu. Oppilaitos ei tarjoa opiskelijoille sähköpostiosoitteita kurssien lyhytaikaisuuden takia. Oppimisalusta riittää opettajan ja oppilaan väliseen viestimiseen. Tarvittaessa avataan joku ilmaisista sähköpostitileistä. Töiden tallentamiseen on käytettävissä henkilökohtainen, tunnuksiin sidottu, oppimisalustan levyalue. Ongelma: levyalueet täyttyivät hirveän nopeasti krääsästä. Oppilaiden käytettävissä on SparkNet + tunnuksilla käytettävä talon oma WLAN. Käyttö melko vähäistä. IP-televisioratkaisusta ollaan kiinnostusta, koska television ja radion käyttö opetuksessa on tarpeellista. Tämä aiotaan ratkaista sijoittamalla jokaiseen luokkaan AV-laitteet videotykkeineen. Ei WWW-suodatusta. Joitakin on sulkulistalla, lähinnä uhkapeliä ja pornoa. Oppimisalusta palvelee myös WWW-julkaisujärjestelmänä. Aikuiskoulutuksessa muutoksia tapahtuu enemmän opetuspuolella kuin hallinnossa. Maahanmuuttaja- tai ravitsemuskoulutus tulevat toimeen perusvälineillä. Verkko-opetuksen käyttöön pitäisi kuitenkin antaa perusvalmiudet. Lisenssien hallinta on olennainen haaste. Muut aikuiskoulutuskeskukset ja niiden koulutustarjonta on syytä

14 COSS Centre for Open SourceSolutions ottaa huomioon kaikkien on turha hankkia samoja kaupallisia ohjelmistoja käyttöön. Oikeiden valintojen tekeminen on olennainen mutta vaikea strateginen valinta. Rahoitusmalli 75% omahankinta 25% valtio. Oppimisalusta taipuu myös etäopetukseen videoteitse. On tehty tosi vähän, koska opetus on tyypillisesti lähiopetusta. 98% kurssilaisista tulee 100 km:n säteeltä. Kehittämisprojekteissa tietotekniikalla on enemmän käyttöä. Keskustellessa kävi ilmi, että olisi käyttöä tulostuksen hallinnalle, joka mahdollistaisi tietyn quotan kaikille opiskelijoille. Nyt avoin quota ja kustannukset sen mukaiset. Toiminnanojausta enemmän tarvetta olisi CRM:lle. Muiden hyvät kokemukset SugarCRM:stä ovat rohkaisseet. Oppilashallinnossa on aikuiskoulutukselle erityisiä haasteita esimerkiksi kun oppilas ilmoittaa: olen tehnyt tämän ja tämän kurssin, suoritukset kirjautuisivat automaattisesti eteenpäin. Motiivi: nopea palaute, vältytään siltä, että ei olisi saatu rahaa joita vastaavia suoritteita ei kuitenkaan ole. Yhteenveto Koulujen toiminnanohjauksen tarpeen arvioiminen on hankalaa. Monet sellaiset toimet, jotka yrityksissä kuuluvat toiminnanohjauksen kokonaisuuteen, hoidetaan kouluissa ja oppilaitoksissa muiden toimesta. Hyvä esimerkki on opettajien monimutkainen palkanlaskenta. Toinen esimerkki on ruokahuolto se hoidetaan miltei poikkeuksetta erillään rehtorien työkentästä. On vaikea kuvitella, että koulut ottaisivat kaikkia tällaisia asioita hoitaakseen vaikka työkalut niihin olisikin. Taloushallinnan yleinen kuvio on se, että koulusihteeri kirjaa, opettaja asiatarkastaa ja rehtori hyväksyy. Käytössä on yleisimmin kaupungin yleinen taloushallintasovellus. Käytössä olevista ohjelmistoista keskustellessa on syytä olla varovainen liian hätäisten mielikuvien syntymisestä. Esimerkiksi yläkoulun ja lukion Kurret ovat eri ohjelmia ja niissä on eri ominaisuudet. WWW-julkaisujärjestelmästä kysyttäessä törmää selvästi siihen, että ei ole käsitystä, mistä on kyse. Useimmiten ajatellaan, että Moodle täyttää tämän tarpeen. Kouluilla ei kuitenkaan ole kovin paljoa julkaistavaa tieto saattaisi kuitenkin lisätä kiinnostusta. Yleisesti tietotekniikan käyttö on sekä vähäisempää että myös vähemmän motivoitua kuin IT-ammattilaisen näkökulmasta voisi ajatella. Tilanne ei selity pelkästään koulutuksen tai koneiden vähäisyydellä. Varsinkin nuorempien koululaisten kohdalla on selkeitä pedagogis-kasvatuksellisia syitä olla käyttämättä tietotekniikkaa

15 liikaa: sosiaalisten taitojen kehittyminen edellyttää ihmisten välistä ryhmäviestintää. Se on helpompaa ilman tietokonetta. Selvää kuitenkin on, että käytön mahdollisuuksia rajoittaa tällä hetkellä opettajien koulutuksen vähäisyys. Ruotsinkielisten lukioiden erityistilanne, oppimateriaalin vähäisyys, osoittaa yhden kriittisen pisteen: on luotava malli siitä, miten aktiivisten ja tuotteliaiden opettajien tuottama materiaali hyödyttää heitä taloudellisesti jotenkin. Asiasta on syytä keskustella Opetushallituksen ja Opetusministeriön kanssa. On selvästi tarpeita, jotka voitaisiin täyttää olemassa olevilla OSS-ohjelmistoilla: tulostuksenhallinta ja tulostuskiintiöt IP-keskustelevisio (tässä tulee vastaan tekijänoikeusongelmat) henkilökohtaiset levyalueet sähköisen reissuvihkon sähköposti/tekstiviestimuistutukset erikoistilojen, kuten kielistudion ja atk-luokkien varaukset, laitteistojen varaukset (olisi kiva tehdä kotoa tarvittaessa eikä seuraavana päivänä kirota opettajahuoneen seinällä olevaa listaa kun kaikki tykit on varattu) Lukujärjestyksen tekoon käytettävissä ohjelmistoissa on kaikissa puutteita. Käyttäjät ovat erittäin halukkaita kertomaan niistä. Näin ollen olemassa olevia paremman kehittämisen ei pitäisi olla vaikea tehtävä.

Pääkäyttäjänä toimiminen

Pääkäyttäjänä toimiminen Pääkäyttäjänä toimiminen IT-suunnittelija Rolf-Erik Mäkelä, IT-palvelukeskus/Kokkolan kaupunki Starsoft käyttäjäpäivä 25.4.2012, Hämeenlinna Mikä ihmeen Kokkola? 46 602 asukasta (31.1.2012) 84,2 % suomenkielistä,

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto 2008-2009 ja mitä sen jälkeen?

Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto 2008-2009 ja mitä sen jälkeen? Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto 2008-2009 ja mitä sen jälkeen? Kurre 7 käyttöönoton taustaa 49 alakoulua 9 yhtenäistä peruskoulua 18 yläkoulua 7 erityiskoulua 11 lukiota 1 iltalukio 95 koulua

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

MUSIIKINOPETUKSEN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ MeSTRADA on musiikinopetuksen ammattilaisten työskentelyn tueksi kehitetty tiedonhallintajärjestelmä. Se nopeuttaa ja helpottaa musiikinopetukseen liittyviä,

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Laatukriteerit tai -toiminta perustuvat tieteelliseen tietoon, kokemusperäiseen tietoon (hyviä käytäntöjä) tai toimielimen määrittelemään tahtotilaan. Perusopetuksessa

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun vanhemmille, Yhteenvetoraportti, N=120, Julkaistu: 19.2010 1/17 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Lapsemme on 1. 7. luokalla 39 32,50% 2. 8. luokalla 49 40,83% 3. 9. luokalla

Lisätiedot

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Pihlavan koulun tietostrategia 2008 Pihlavan koulun tietostrategia 2008 1 PIHLAVAN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2008 Pihlavan koulussa on toukokuussa 2008 1-6 luokan oppilaita 185 sekä yksi esiopetusluokka. VISIO: Yhtenäinen ja toimiva informaatioteknologia

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen alakoulun vanhemmille Yhteenvetoraportti N=155 Julkaistu: 19.2010 1/21 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Lapsemme on 1. 1. luokalla 28 18,06% 2. 2. luokalla 36 23,23% 3. 3. luokalla

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT 16.9.2011

Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT 16.9.2011 Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT 16.9.2011 Turun VIRTA-hanke V I R T U A A L I S E T A L U E R E S U R S S I T Turun VIRTA-hanke Oppimisympäristöhanke Toiminta-aika 2008-2012 Rahoittajina

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Primuksen ja Wilman viestitoiminnot

Primuksen ja Wilman viestitoiminnot Primuksen ja Wilman viestitoiminnot StarSoftin käyttäjäpäivä Hämeenlinna, 10.11.2009 Tapio Aalto Viestintämahdollisuudet Primus Sähköpostit Tekstiviestit Wilma Ilmoitustaulu Pikaviestit Sähköposti Tekstiviestit

Lisätiedot

Wilman käyttöopas. huoltajille. www.edu.hel.fi > Wilma

Wilman käyttöopas. huoltajille. www.edu.hel.fi > Wilma Wilman käyttöopas huoltajille 1 Sisällysluettelo Wilmaan kirjautuminen... 3 Oma etusivu... 4 Pikaviestit... 5 Työjärjestys... 6 Kokeet... 6 Suoritukset... 6 Tuntimerkinnät... 7 Selvitä tuntimerkintöjä...7

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Voit käyttää tunnuksiasi tilataksesi materiaaleja Sanoma Pron verkkokaupasta.

Voit käyttää tunnuksiasi tilataksesi materiaaleja Sanoma Pron verkkokaupasta. OPETTAJAN REKISTERÖITYMINEN JA SALASANAN HALLINTA 1. Mitä kaikkea saan käyttööni samoilla tunnuksilla? Rekisteröitymällä Sanoma Pron palveluihin saat käyttöösi koulusi hankkimat sähköiset opetus- ja oppimateriaalit.

Lisätiedot

Oppituntitallennus lukiomatematiikan opetuksessa. Juha Pitkänen Kerttulin lukio Aurajoen toimipiste 2013

Oppituntitallennus lukiomatematiikan opetuksessa. Juha Pitkänen Kerttulin lukio Aurajoen toimipiste 2013 Oppituntitallennus lukiomatematiikan opetuksessa Juha Pitkänen Kerttulin lukio Aurajoen toimipiste 2013 Tallenteet lukiomatematiikassa Juha Pitkänen Kerttulin lukio Aurajoen toimipiste 2013 OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

(Acerin) Windows 8 tabletti henkilöstön työkäytössä Koonnut Hanna Frilander, Mobiilit ohjaajat hanke 9.1.2014

(Acerin) Windows 8 tabletti henkilöstön työkäytössä Koonnut Hanna Frilander, Mobiilit ohjaajat hanke 9.1.2014 (Acerin) Windows 8 tabletti henkilöstön työkäytössä Koonnut Hanna Frilander, Mobiilit ohjaajat hanke 9.1.2014 Tähän dokumenttiin on koottu kokemuksia Acer Iconia W511 NT.L0NED.001 tabletin käytöstä henkilöstön

Lisätiedot

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää Antti Turunen ICT-asiantuntija Perustietoa Peruskouluja 6 Toimipisteitä 7 Lukio Oppilasmäärät Perusopetuksessa n.1900 oppilasta Lukiossa n. 470 opiskelijaa

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Porilainen tapa toimia

Porilainen tapa toimia Porilainen tapa toimia Asukkaita 83 292 (31.12.2012) 11. suurin Pinta-ala 820km 2 107. suurin Päivähoidossa lapsia: 3061 Peruskoulun oppilaita: 7082 Lukio tutkintoon opiskelevia: 1504 Opettajia: 702 (+22

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Sähköpostilaatikoiden perustaminen

Sähköpostilaatikoiden perustaminen Sähköpostilaatikoiden perustaminen Sähköpostilaatikoiden perustaminen ja hallinnointi tapahtuu oma.kaisanet.fi-sivuston kautta. Palveluun kirjautuminen tapahtuu menemällä osoitteeseen https://oma.kaisanet.fi.

Lisätiedot

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA 21.5.2008 Kyläsaaren koulussa on oppilaita 201 (toukokuu 2008) 1. Koulun IT-visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään yhtenä osa-alueena jokapäiväistä koulutyötä. 2. Tietostrategian

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kunnanhallitus 261 27.10.2014

Kunnanhallitus 261 27.10.2014 Kunnanhallitus 261 27.10.2014 VALTUUSTOALOITE / VAPAAN JA AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMISTOJEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISEKSI JA AVOIMEN TOIMISTO-OHJELMISTON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI KEMPELEESSÄ /

Lisätiedot

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka

Lisätiedot

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään edupori.fi/office 365 3.10.2013 Porin kaupunki ATK Tuki Sisällys Johdanto... 2 Edupori.fi sähköpostin määrittäminen Office 365:n Outlook-ohjelmaan

Lisätiedot

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen?

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Talousasioiden tuntemus ja ymmärtäminen eivät ole itsestäänselvyys nykypäivän lapsille

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

TURVAA OPETUKSEN TASOKKUUS

TURVAA OPETUKSEN TASOKKUUS TURVAA OPETUKSEN TASOKKUUS MAOL-PALVELU tarjoaa OSAAVA -KOULUTUSTA oppilaiden oppiminen syventyy opetus monipuolistuu opettaja ja oppilas pääsevät tekemään oikeita asioita oikeasti omilla käsillään opettaja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet TAUSTATIEDOT Tervetuloa kehittämään ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuutta! Kyselyllä saadaan tietoa siitä, kuinka digitalisaation vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön Kirjautumisesta Opiskelijat: kirjaudu aina tietokoneelle wilmatunnuksella etunimi.sukunimi@edu.ekami.fi + wilman salasana Opettajat: kirjaudu luokan opekoneelle @edu.ekami.fi

Lisätiedot

JUULIA - Varhaiskasvatuksen tilastointijärjestelmä. Vertikal Oy Luvaton käyttö kielletty

JUULIA - Varhaiskasvatuksen tilastointijärjestelmä. Vertikal Oy Luvaton käyttö kielletty Nykyisin käytössä olevat järjestelmät Eivät tuota tietoja, joita johtamiseen tarvitaan Vaativat erillisen ja kalliin raportointiosion Eivät kaikilta osin käytä kertoimia, joiden varaan täyttö- ja käyttöastelaskenta

Lisätiedot

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 2008 MOODLE TUTUKSI Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALOITUSNÄKYMÄ... 4 2. TUTUSTUMINEN... 5 3. KESKUSTELUT... 8 4. VIESTIT... 10 5. CHATIT... 10 6. TIEDOSTOJA OMALTA

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

Sosiaalisen median ja Internet-palveluiden käyttöehdot opetuksessa. Elias Aarnio Innopark Oy / Educoss-hanke

Sosiaalisen median ja Internet-palveluiden käyttöehdot opetuksessa. Elias Aarnio Innopark Oy / Educoss-hanke Sosiaalisen median ja Internet-palveluiden käyttöehdot opetuksessa Elias Aarnio Innopark Oy / Educoss-hanke elias.aarnio@innopark.fi Palveluiden käyttö sisältää sopimussuhteen Erilaisten sosiaalisen median

Lisätiedot

Wilma-opas huoltajalle

Wilma-opas huoltajalle Wilma-opas huoltajalle Valtteri Mulari 24. maaliskuuta 2010 (Wilman versio 2.09c) Sisällysluettelo 1. MIKÄ WILMA ON JA MITÄ SILLÄ TEHDÄÄN?...3 2. WILMAN KÄYTTÄMINEN...3 3. OMA ETUSIVU...4 4. PIKAVIESTIT...5

Lisätiedot

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) 1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta

Lisätiedot

TERVETULOA WAHTI-PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI. Ohjeet kameran asennukseen ja käyttöönottoon.

TERVETULOA WAHTI-PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI. Ohjeet kameran asennukseen ja käyttöönottoon. TERVETULOA WAHTI-PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI. Ohjeet kameran asennukseen ja käyttöönottoon. 1 SISÄLLYSLUETTELO Pakkauksen sisältö Sisäkameran asennusohjeet Palvelun kuvakkeiden merkitys ja toiminnot Paluu etusivulle

Lisätiedot

Tervetuloa Vihdin lukioon!

Tervetuloa Vihdin lukioon! Tervetuloa Vihdin lukioon! RO-ryhmä Lukiossa opiskelijat jaettu 6 ryhmään sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. RO-ryhmä opiskelee ykkösjaksossa samat kurssit yhtenä ryhmänä. RO opettaa omaa ryhmäänsä

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Tietojärjestelmät Metropoliassa. 28.08.2009 Mikko Mäkelä & JHH

Tietojärjestelmät Metropoliassa. 28.08.2009 Mikko Mäkelä & JHH Tietojärjestelmät Metropoliassa 28.08.2009 Mikko Mäkelä & JHH Tietohallinnon palvelujen toimintaperiaatteet Asiakaslähtöisyys palveluissa. Kaikille opiskelijoille tarjotaan samat peruspalvelut koulutusalasta

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

WILMA - sähköinen tallennus erilaisen oppijan lukioaikaisten tukitoimenpiteiden ja ylioppilastutkintolautakunnalle tehtävien lukihakemusten apuna

WILMA - sähköinen tallennus erilaisen oppijan lukioaikaisten tukitoimenpiteiden ja ylioppilastutkintolautakunnalle tehtävien lukihakemusten apuna 24.2.2012 Käytännön aputoimet erilaisen oppijan arjessa 2009-2011 WILMA - sähköinen tallennus erilaisen oppijan lukioaikaisten tukitoimenpiteiden ja ylioppilastutkintolautakunnalle tehtävien lukihakemusten

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

Weboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi

Weboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi Weboodi Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi WebOodissa: Henkilötietojen ylläpito Henkilötietojen luovutusluvat ja niiden ylläpito Ilmoittautuminen opetukseen / tentteihin Virallinen suoritusrekisteri

Lisätiedot

AmAk Opettajakysely - Perusraportti

AmAk Opettajakysely - Perusraportti AmAk Opettajakysely - Perusraportti 1. Yksikkö? 2. Osaamisala? 3. Kuinka monta Ammattiakatemian opiskelijaa on ollut ryhmässäsi? 4. Montako opiskelijaa on ryhmässäsi kokonaisuudessaan? (numeerinen vastaus)

Lisätiedot

ICT-info opiskelijoille. Syksy 2017

ICT-info opiskelijoille. Syksy 2017 ICT-info opiskelijoille Syksy 2017 BYOD on toimintamalli, joka on nopeasti yleistymässä niin yrityksissä kuin oppilaitoksissakin. BYOD-kokonaisuuteen kuuluu WLAN, tulostus, tietoturva, sovellukset, IT-luokat,

Lisätiedot

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10

MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10 MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10 340110 TIETOTEKNIIKKA TUTUKSI JATKOKURSSI SENIORIT C ma 13.00-15.15 7.1.2013-11.2.2013, 18 oppituntia Varttuneen aikuisen kattava tietokonekurssi, jolla

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Paikka Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, Savonlinna Hinta 80 euroa/osallistuja, sisältää 20 h Koulutuspäivän kesto 5 tuntia, klo 10:00 15:00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

2. Kirjoita sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään ja paina Lähetä varmistusviesti -painiketta.

2. Kirjoita sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään ja paina Lähetä varmistusviesti -painiketta. OHJE KÄYTTÄJÄTUNNUKSEN TEKEMISESTÄ WILMAAN Ennen kuin pääset ilmoittamaan lapsesi kouluun, tulee sinun tehdä käyttäjätunnukset wilmaan. Jos esiopetuksessa olevan lapsesi päiväkodissa on otettu wilma käyttöön,

Lisätiedot

23.9.2013 Aki Puustinen / Muuramen lukio

23.9.2013 Aki Puustinen / Muuramen lukio MAOL syyskoulutuspäivät 5.10.2013 Ipadit opetuksessa ja johtamisessa Aki Puustinen FM (historia, yhteiskuntaoppi ja yrittäjyys) Muuramen lukion rehtori Tiimitehdas Oy toimitusjohtaja Y-love Yrittäjyyslukioverkoston

Lisätiedot

Selaimen kautta käytettävällä PaikkaOpin kartta-alustalla PaikkaOppi Mobiililla

Selaimen kautta käytettävällä PaikkaOpin kartta-alustalla PaikkaOppi Mobiililla 19.1.2017 Sisällys Slide 3. Mikä on PaikkaOppi Mobiili? Slide 4. Kaavio PaikkaOppi Mobiilin käytön aloituksesta. Slidet 5-7. Tunnusten ja kurssin luominen ennen sovelluksen käyttöä. Slide 8. Hae sovellus

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija Oppilaat kokeilivat hybridioppikirjaa Saadaaks me viedä nää kotiin?! Ai pääseekö tästä nettiin?! Vähän me leijailtiin

Lisätiedot

TimeEdit opiskelijan ohje TimeEdit-instructions for students from this link

TimeEdit opiskelijan ohje TimeEdit-instructions for students from this link TimeEdit opiskelijan ohje TimeEdit-instructions for students from this link TimeEdit on työjärjestys- (lukujärjestys) ja tilanvarausohjelmisto. Sisältö 1 Oikeudet... 2 2 TimeEdit Web... 2 3 Kirjautuminen...

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2

Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2 Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2 Sisällysluettelo Muutoshistoria...3 1 Johdanto...4 2 Palvelimen käyttöön tarvittavat ohjelmat...4 3 Palvelimelle kirjautuminen...4 4

Lisätiedot

Nelli-portaali ja verkko-oppimisympäristöt

Nelli-portaali ja verkko-oppimisympäristöt Nelli-portaali ja verkko-oppimisympäristöt Triangelipäivät 29.10.2008 Erkki Tolonen Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopalvelut Miksi kurssiaineistoja Nellistä? Monihaku l. yhden luukun periaate Virtuaalioppimisympäristöjen

Lisätiedot

Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä

Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Ari Myllyviita, FM, yhteisöpedagogi (AMK), kemian opettaja, hankekoordinaattori, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Miten yhteisöllisen median työkalut

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa

Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa Ilkka Lyytikäinen Riku Honkanen Tietopalvelut SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Lähtökohta Tieto siiloutunut sähköpostikansiot ja -liitteet levyhakemistot

Lisätiedot

Ohjaus uudessa lukion OPSissa ja Wilma Jaana Puranen, opo Sammon keskuslukio, Tampere

Ohjaus uudessa lukion OPSissa ja Wilma Jaana Puranen, opo Sammon keskuslukio, Tampere Ohjaus uudessa lukion OPSissa ja Wilma 17.11.2015 Jaana Puranen, opo Sammon keskuslukio, Tampere Ohjaus korostuu uudessa OPSissa Koko koulu ohjaa- periaate, ohjaus on kaikkien vastuulla Opinto-ohjaajalla

Lisätiedot

Tietojärjestelmät Metropoliassa. 28.08.2008 Mikko Mäkelä & JHH

Tietojärjestelmät Metropoliassa. 28.08.2008 Mikko Mäkelä & JHH Tietojärjestelmät Metropoliassa Mikko Mäkelä & JHH Tietohallinnon palvelujen toimintaperiaatteet Asiakaslähtöisyys palveluissa. Tarjotaan mahdollisimman paljon palvelua kasvokkain ja ollaan näkyvässä roolissa

Lisätiedot

Wilman perusohje opettajille Turun ammatti-instituutin Wilmaohje. 14.9.2015 Turun ammatti-instituutti Primus työryhmä

Wilman perusohje opettajille Turun ammatti-instituutin Wilmaohje. 14.9.2015 Turun ammatti-instituutti Primus työryhmä Wilman perusohje opettajille Turun ammatti-instituutin Wilmaohje 14.9.2015 Turun ammatti-instituutti Primus työryhmä Tämä on Turun ammatti-instituutin opettajille laadittu Wilma perusohje.tarkempia ohjeita

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot