LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tuotantotalouden osasto SÄHKÖLASKUN YMMÄRRETTÄVYYDESSÄ ESIINTYVÄT ONGELMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tuotantotalouden osasto SÄHKÖLASKUN YMMÄRRETTÄVYYDESSÄ ESIINTYVÄT ONGELMAT"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tuotantotalouden osasto SÄHKÖLASKUN YMMÄRRETTÄVYYDESSÄ ESIINTYVÄT ONGELMAT Diplomityön aihe on hyväksytty Tuotantotalouden osaston osastoneuvostossa Työn tarkastaja on professori Seppo Pitkänen ja ohjaaja kehitysjohtaja Pertti Lindberg. Lappeenrannassa Sanna Selikare Korpisuonkatu 14 B Lappeenranta p

2 TIIVISTELMÄ Tekijä: Sanna Katriina Selikare Työn nimi: Sähkölaskun ymmärrettävyydessä esiintyvät ongelmat Osasto: Tuotantotalous Vuosi: 2004 Paikka: Lappeenranta Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 129 sivua, 8 kuvaa, 1 taulukko ja 7 liitettä Tarkastaja: professori Seppo Pitkänen Hakusanat: sähkölasku, energiankulutuksen raportointi, energiansäästöneuvonta Keywords: electricity bill, energy consumption report, energy counselling Työn tavoitteena on ollut kartoittaa merkittävimmät ongelmat, jotka liittyvät sähkölaskujen ymmärrettävyyteen asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksessa on käsitelty myös energiankulutuksen raportointia sähkön laskutuksen yhteydessä sekä energiansäästöneuvontaa kulutusraportointiin liitettynä. Merkittävimmät rajoitukset sähkölaskulle asettaa Kauppa- ja Teollisuusministeriön antama sähkölaskuja koskeva asetus. Tutkimuksen taustatiedoksi kerättiin lomakekyselyn avulla tietoa sähköyhtiöiden nykyisistä laskutuskäytännöistä. Teoreettiset lähtökohdat sähkölaskun kehittämiselle on otettu viestintää ja havaitsemista sekä käytettävyyttä käsittelevästä kirjallisuudesta. Sähköyhtiöiden nykyisten sähkölaskumallien ja teorian pohjalta suunniteltiin laskumallit, joita testattiin henkilökohtaisissa haastatteluissa neljän sähköyhtiön asiakkailla. Sähkölaskut koetaan yleisesti sekaviksi ja vaikeaselkoisiksi. Syynä tähän ovat laskuilla esitettävän tiedon suuri määrä, laskulomakkeen ulkoasu sekä käytetyt nimitykset. Merkittävimmät asiakkaiden kokemat ongelmat liittyvät sähkölaskulla esiintyviin nimityksiin sähköenergia ja sähkön siirto. Sähköenergian merkityksen asiakkaat ymmärtävät hyvin, mutta siirron merkitys jää useimmille epäselväksi. Laskun ulkoasua saadaan selkeytettyä asiakokonaisuuksien ryhmittelyllä, käyttämällä tekstissä riittävän suurta pistekokoa sekä korostamalla tärkeimpiä tietoja esimerkiksi lihavoinnilla.

3 ABSTRACT Author: Sanna Katriina Selikare Title: Problems Concerning the Understanding of Electricity Bills Department: Industrial Engineering and Management Year: 2004 Place: Lappeenranta Master s thesis. Lappeenranta University of Technology. 129 pages, 8 figures, 1 table and 7 appendices Supervisor: Professor Seppo Pitkänen Keywords: electricity bill, energy consumption report, energy counseling The aim of this paper is to examine the main problems concerned with how customers understand their electricity bills. Energy consumption report was examined as a part of electricity billing and energy counseling as an insert of the consumption report. Main restrictions concerning electricity bills are brought about by an act given by the Finnish Ministry of Trade and Commerce. Knowledge about electricity billing practices was gathered as a background information by a survey send to electricity companies. The theoretical framework used in the study is based on the literature of communication, perception and usability. Current electricity bills together with the theory laid ground for the design of electricity bills that were tested by personal interviews with customers of four electricity distribution companies. Electricity bills are generally considered to be confusing and hard to understand. These problems are generated by the great amount of information, the layout of the bill and titles used. The main problem that customers face is understanding the meaning of titles concerning electricity consumption and electricity distribution. The layout of the bill can be made distinct by grouping information, using reasonable size of font and by highlighting important information.

4 ALKUSANAT Diplomityö on tehty Sähköenergialiitto ry. Senerin toimeksiannosta. Työn tarkastajana on toiminut professori Seppo Pitkänen, jolle esitän kiitokset saamistani ohjeista. Työn ohjaajana on toiminut kehitysjohtaja Pertti Lindberg, jolle haluan esittää kiitokseni mielenkiintoisesta työn aiheesta sekä työn aikana saamistani neuvoista ja tuesta. Kiitoksen ansaitsevat myös kaikki muut yhdistyksen työntekijät, jotka jaksoivat vastailla kysymyksiini sekä auttoivat käytännön asioiden järjestelemisessä. Kiitokset myös Sähköenergialiitolle tutkimukselle osoitetuista taloudellisista resursseista. Lopuksi haluan esittää vielä kiitoksen sanat niille henkilöille, jotka urheasti lukivat kirjoittamani tekstin läpi ja korjasivat kielioppi- ja pilkkuvirheitäni. Sekä niille edeltäville sukupolville, jotka ovat toimineet esikuvinani ja vaikuttaneet ammatinvalintaani. Lappeenranta

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Työn tavoitteet ja rajaus Tutkimuksen toteutus Raportin rakenne SÄHKÖENERGIALIITTO RY. SENER Sähköenergialiitto ry. Senerin toiminta Suomen sähkömarkkinat AIKAISEMPIEN SÄHKÖLASKUN KEHITTÄMISHANKKEIDEN TULOKSIA SÄHKÖ JA SÄHKÖLASKU MARKKINOINNIN NÄKÖKULMASTA Markkinointimix ja markkinointiviestintä Tuotteen tasomalli Sähkö ja palvelujen markkinointi Asiakastyytyväisyys SÄHKÖLASKUUN VAIKUTTAVAT ULKOISET TEKIJÄT Viranomaiset, lainsäädäntö ja asetukset Asetuksen antamiseen vaikuttaneet seikat Sähkölaskujen erittelyä koskevan asetuksen sisältö Kuluttajien edunvalvojat Euroopan Unionin vaikutukset sähkölaskuun SÄHKÖN LASKUTUKSEN NYKYISET KÄYTÄNNÖT Laskun maksutavat Arviolaskutuskäytäntö Muut laskutuskäytännöt Laskun toimitustavat Sähköpostilasku Verkkolasku Asiakkaan valittavissa olevat ominaisuudet Laskuista saatu palaute ja kehittämistoimenpiteet...30

6 6.5 Energiankulutuksen raportointi laskun yhteydessä Yhtiöiden nykyiset sähkölaskumallit Käytetyt termit Käytetyt tehostekeinot Tietojen ryhmittely ENERGIAN KULUTUKSEN RAPORTOINTI JA ENERGIANSÄÄSTÖNEUVONTA Sähköyhtiöiden käytössä olevat energiaraportoinnin muodot Energiansäästöneuvonta sähkölaskun yhteydessä Energiankulutuskäyttäytymistä selittävät tekijät Energiansäästöneuvonnan segmentointi Segmenttien ominaisuuksia SÄHKÖLASKUN YMMÄRRETTÄVYYDEN PARANTAMINEN Ymmärrettävyys, luettavuus ja käytettävyys Viestintä Viestintään vaikuttavat tekijät Asenteet Havaitseminen Aistiminen ja näköaisti Tarkkaavaisuus Näköhavaintojen jäsentyminen Hahmolait Visuaalinen prosessointi Käytännön ohjeita lukemisen tehostamiseksi Sähkölaskun muokkaaminen vastaanottajan mukaan ASIAKASHAASTATTELUT Haastattelun rakenne Laskun maksukomponenttien nimitysten ymmärtäminen Laskun muut tekstit Laskun etusivu Laskun tiedot Yhteenvetotiedot...63

7 9.5 Laskun erittelysivu Erittelysivun rakenne Mittarilukematietojen esittäminen Hinnanmuutokset Keskihinta Energiaraportti Raportti sähkönkulutuksesta Energiansäästövinkit Sähkön alkuperämerkintä Uusi arviolasku tasauslaskun yhteydessä Loppuhaastattelun tulokset MERKITTÄVIMMÄT SÄHKÖLASKUN YMMÄRTÄMISEEN LIITTYVÄT ONGELMAT JA NIIDEN SYYT Sähköenergia ja sähkön siirto Sähkölaskulla esitetty tietomäärä Sähkölaskujen ulkoasu Energiankulutuksen raportointi SÄHKÖLASKUN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Tietojen jäsentely ja sijoittelu Laskuilla esitetyn tiedon määrä Tekstin koko ja tehostekeinojen käyttö tekstissä Energiankulutusraportti ja energiansäästöneuvonta YHTEENVETO...88 LÄHDELUETTELO...89 LIITTEET

8 LISTA KUVISTA JA TAULUKOISTA Kuva 1. Tuotteen kolme tasoa. Kuva 2. Yksinkertaisinkin viestintä on monimutkaista. Kuva 3. Kohteen havaitsemiseen tarvittavat kognitiiviset perusprosessit. Kuva 4. Visuaalisen prosessoinnin kaksi vaihetta. Kuva 5. Silmien liike painetulla sivulla. Kuva 7. Sähkön siirron osuudelle valitut nimitykset Kuva 7. Sähkönmyynnin osuudelle valitsemat nimitykset. Kuva 8. Tarpeelliset laskulla esitettävät tiedot. Taulukko 1. Keskeisiä tutkimustietoon perustuvia suosituksia koskien tekstin esitystapaa.

9 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Sähköyhtiöiden julkisen kuvan kehittämisessä tärkeässä roolissa on asiakaspalvelun kehittäminen. Sähköenergialiitto ry. Sener on ollut mukana toteuttamassa asiakastyytyväisyystutkimusta jäsenistölleen, jonka tavoitteena on tukea sähköyhtiöitä niiden oman asiakaspalvelun tason ja kehityksen seuraamisessa. Tutkimuksesta saadut tulokset yhdessä Vaasan yliopiston Energy Marketing Groupin tekemän Palvelun laatu sähköverkkotoiminnassa (Helmikuu 2001) tutkimuksen tulosten kanssa ovat luoneet pohjan tälle työlle. Tulosten mukaan kuluttajat pitävät sähkölaskuja yleisesti ottaen vaikeaselkoisina. Kuluttajat kaipasivat myös raportointia energiankulutuksesta sekä enemmän neuvontaa energiansäästöön liittyvistä asioista. Työn tavoitteena on etsiä merkittävimmät ongelmat, jotka esiintyvät asiakkaiden lukiessa ja tulkitessa sähkölaskujaan ja pohtia keinoja näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kotitalouksien energiankulutuksen raportointia käsitellään työssä sähkölaskuun liitettävänä osiona ja energiansäästöneuvontaa kulutusraportointiin liittyvänä ominaisuutena. 1.2 Työn tavoitteet ja rajaus Työn ensisijaisena tavoitteena on tutkia miten sähkölaskua on mahdollista kehittää asiakkaan näkökulmasta paremmin ymmärrettäväksi ja selkeämmäksi sekä mitkä ovat suurimmat ongelmat asiakkaan tulkitessa sähkölaskua. Työssä esitetään sähkölaskuun kohdistuvat ulkoiset rajoitukset, jotka ovat pääasiassa yksittäisten sähköyhtiöiden vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Asiakkaiden näkökulmaa tutkittaessa pyritään kuitenkin saamaan esille todelliset mielipiteet ja toiveet riippumatta siitä ovatko ne edellä mainittujen rajoitusten sallimia vai eivät.

10 2 Sähkölaskutuksen palvelukokonaisuuteen liittyviä asioita, kuten laskun toimitustavat ja laskutustiheys käsitellään vain tarkasteltaessa sähköyhtiöiden nykyisiä laskutuskäytäntöjä. Asiakkaiden toiveiden selvittäminen näiden sähkölaskuun liittyvien ominaisuuksien osalta olisi kaivannut kvantitatiivisen tutkimuksen, joten se jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. 1.3 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle työn aihepiiriin liittyvän teorian kartoittamisesta ja teoreettisen viitekehyksen kokoamisesta. Ymmärrettävyyden mittaamisessa käytettävät luettavuuskaavat ovat todennäköisyyteen perustuvia matemaattisia ennustekaavoja ja ne on kehitetty nimenomaan pidempien yhtenäisten tekstien tutkimiseen. Tästä syystä ne eivät soveltuneet käytettäviksi tässä tapauksessa, kun tutkimuksen kohteena oleva sähkölasku sisältää hyvin vähän tekstiä ja kaikki sanat ovat nimikkeitä. Sähkölaskussa esiintyy itse tekstin lisäksi myös muita elementtejä, joilla voidaan vaikuttaa ymmärrettävyyteen ja jotka edellä mainitut mittausmenetelmät olisivat jättäneet huomiotta. Suurimman avun tutkimuskokonaisuuden hahmottamiselle antoi Irmeli Sinkkosen ja kumppanien teos Käytettävyyden psykologia. Käytettävyystutkimuksissa käytetyt periaatteet osoittautuivat tutkimuksen tavoitteiden kannalta ymmärrettävyystutkimuksia hyödyllisemmiksi, sillä ne perustuvat kognitiiviseen psykologiaan ja erityisesti havaitsemiseen, jotka ovat toimineet myös tämän tutkimuksen lähtökohtina. Tutkimuksen tärkeimmän osuuden muodostivat asiakashaastattelut. Haastattelut järjestettiin marras-joulukuussa 2003 ja niihin osallistui yhteensä 23 asiakasta neljän eri sähköyhtiön toimialueelta. Haastatteluihin osallistuneet yhtiöt olivat

11 3 Sähköenergialiiton jäseniä, jotka olivat ilmoittaneet halukkuutensa osallistua tutkimukseen. Haastateltavien valinta annettiin kunkin sähköyhtiön tehtäväksi. Sähköyhtiöillä on valmis kontakti asiakkaisiinsa, minkä vuoksi katsottiin, että yhtiöiden edustajien on helpompi saada haastattelut järjestettyä kuin ulkopuolisen ja tuntemattoman haastattelijan. Ohjeistukseksi annettiin, että haastateltavien tulisi edustaa mahdollisimman hyvin eri ammatti- ja ikäryhmiä sekä molempia sukupuolia. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteutunut täysin toivotulla tavalla, sillä hyvin merkittävä osa haastatelluista oli eläkeläisiä ja haastateltavien keski-ikä nousi reilusti viidenkymmenen yläpuolelle. Vinoutunutta ikäjakaumaa voidaan puolustaa sillä, että mitä todennäköisimmin sähkölaskun ymmärtäminen on kaikkein vaikeinta juuri iäkkäille ihmisille. 1.4 Raportin rakenne Raportissa lähdetään liikkeelle kartoittamalla aiempia sähkölaskutukseen liittyviä tutkimuksia. Tästä edetään tarkastelemaan sähkölaskun asemaa markkinoinnin eri teorioiden näkökulmista. Tarkastelussa pyritään selventämään sähkölaskun erityisasemaa varsinaisen tuotteen eli sähkön rinnalla. Vaikka pääasiallisena mielenkiinnon kohteena onkin itse sähkölasku, raportissa on käsitelty muitakin sähkölaskutukseen liittyviä palvelunäkökohtia. Sähkölaskun aseman kartoittamisen jälkeen perehdytään sähkölaskuun vaikuttaviin ulkoisiin tekijöihin, jotka asettavat rajoituksia sen sisällön ja ulkoasun esittämisen suhteen. Merkittävin sähkölaskuun vaikuttava seikka asiakkaankin näkökulmasta on sähkölaskuja koskeva asetus, joka määrittelee tarkasti laskun sisällölle asetettavat vaatimukset. Vaikka järjestelmätoimittajien ohjelmistot asettavat omat rajoituksensa sähkölaskun ulkoasulle, niitä käsitellään vain sähköyhtiöiden asiakaspalveluhenkilöiden antamien kommenttien kautta. Lähtökohtana pidetään sitä, että nykypäivänä teknologia ei saa olla esteenä sille,

12 4 miten tässä tapauksessa melko yksinkertaisen lomakkeen tiedot saadaan esitettyä halutulla tavalla. Tutkimusta varten kerättiin taustatietoja sähköyhtiöiden nykyisistä laskutuskäytännöistä sekä käytössä olevista laskumalleista. Kyselyn tulokset esitetään omassa kappaleessaan, jonka jälkeen käsitellään energiankulutusraportointia ja energiansäästöneuvontaa raportointiin yhdistettynä Työn olennaiseen sisältöön ja tavoitteisiin liittyvä kirjallisuustarkastelu on omassa kappaleessaan. Varsinaisen tutkimusaiheen teoreettinen viitekehys on koottu viestinnän, havaitsemisen ja käytettävyyden teorioista. Asiakasnäkökulma tutkittuun aiheeseen haettiin haastattelemalla neljän eri sähköyhtiön asiakkaita. Haastattelujen toteutustapa ja tulokset esitetään omassa kappaleessaan. Lopussa on synteesikappaleet, joissa tuomaan teoriassa esille tuotuja asioita yhteen haastattelutulosten kanssa.

13 5 2 SÄHKÖENERGIALIITTO RY. SENER Sähköenergialiitto ry. Sener (myöhemmin Sener) toimii sähkön jakelu- ja vähittäismyyntiyritysten etujärjestönä. Seneriin kuuluu varsinaisina jäseninä yli 80 sähköyhtiötä ja näiden lisäksi runsaat 30 alan sidosryhmäyhtiötä (liite 1). Liiton keskeisenä tehtävänä on edistää ja kehittää jäsenyritystensä yleisiä ja yhteisiä toimintaedellytyksiä. Se toimii jäsenistönsä aatteellisena yhdyssiteenä. Järjestön tehtäviin kuuluu edunvalvonta, kansainvälinen yhteistyö, tiedotustoiminta ja julkinen keskustelu. Lisäksi Sener tarjoaa ajantasaisia neuvontapalvelut jäsenistölleen sekä antaa suosituksia alalla noudatettaviksi menettelytavoiksi. Toiminnan painopistealueita ovat jakelu- ja verkkotoiminta, sähkön vähittäiskauppa sekä näitä täydentävät energiapalvelut. Senerin tavoitteena on: Visionäärinen ja sidosryhmien kanssa yhteistyössä tapahtuva kehitystyö ja edunvalvonta tavalla, jolla jäsenille pyritään luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset kehittyvillä markkinoilla ja samalla mahdollisimman hyvät olosuhteet ydintoimintojensa kehittämiseen. 2.1 Sähköenergialiitto ry. Senerin toiminta Senerin toiminnan tavoitteena ovat tehokkaasti toimivat markkinat. Eri yhtiöillä tulisi olla tasapuoliset mahdollisuudet osallistua markkinoiden toimintaan. Monopolitoiminnan ehtojen tulisi olla puolestaan kohtuullisia niin asiakkaiden kuin sähköyhtiöidenkin kannalta. Sähköenergialiiton toiminnan fokuksena ovat sähkökauppa ja verkkotoiminta. Senerin päätoimintoja ovat elinkeinopoliittinen edunvalvonta, suositusten antaminen, jäsenten neuvonta sekä liiketoimintojen kehittäminen. Järjestön harjoittama edunvalvonta kohdistuu päättäjiin ja viranomaisiin, mediaan sekä alan yhteistyötahoihin. Sener antaa suosituksia alan sopimusehdoista (esim. sähkön toimitusehdot, STE), sähkömarkkinoiden pelisäännöistä, alaa koskevista eettisistä

14 6 säännöistä sekä yhteiskuntavastuusta. Jäsenistölle tarjottava neuvonta kattaa juridiset, taloudelliset sekä verotusta koskevat asiat. Liiketoimintojen kehittäminen pitää sisällään yhtiöiden toiminnallisen tehokkuuden kehittämisen, asiakaspalvelun, hyvän julkisuuskuvan sekä uudet palvelut, joista esimerkkinä Datasähkö. Sener omistaa yhdessä Energia-alan keskusliiton Finergyn kanssa Adato Energia Oy:n, joka tuottaa energia-alan julkaisu-, koulutus- ja tietopalveluja. Sen päätuotteita ovat mm. energiayhtiöiden asiakaslehdet sekä energia-alan koulutus ja seminaarit. 2.2 Suomen sähkömarkkinat Vuonna 2002 sähkön kokonaiskulutus oli 83,9 TWh, josta kotitalouksien osuus oli 22 % ja maatalouden 3 %. Suomessa toimi 97 sähkön jakeluyhtiötä vuonna 2001 ja ne työllistivät yhteensä n henkeä. Sähkön myynnin liikevaihto oli 1,5 miljardia euroa ja verkkotoiminnan liikevaihto miljardi euroa. Sähkön käyttäjiä oli 3,02 miljoonaa, joista kotitalouksia oli 2,65 miljoonaa. Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle asteittain ja vuodesta 1998 lähtien kaikki sähkönkäyttäjät ovat voineet kilpailuttaa sähkön hankintansa. Vuodenvaihteeseen 2003 mennessä vähintään 5 % kotitalouksista oli vaihtanut sähköntoimittajaa. Kun otetaan huomioon myös asiakkaat, jotka ovat uudelleen neuvotelleet sopimuksensa, on yli viidennes kotitalouksista kilpailuttanut sähkönsä jollain tavalla. Kilpailuttaminen on ollut selvästi suositumpaa suurempien kotitalousasiakkaiden parissa, mistä syystä kilpailutetun energian osuus on peräti 36,4 %. (Sähköenergialiitto ry. Sener, 2003) Markkinoiden avautuminen tarkoitti perinteisen sähköliiketoiminnan jakautumista kahteen osaan eli sähkön myyntiliiketoimintaan ja sähköverkkoliiketoimintaan. Tämä eriytyminen näkyy myös sähkölaskulla, jonka loppusumma koostuu

15 7 nykyään sähköenergiasta ja sähkön siirrosta. Sähköenergia on kilpailutettavissa oleva osuus ja siirto puolestaan maksu verkkopalvelusta, joka on edelleen monopoliasemassa. Asiakkaan vaihtaessa sähkön toimittajaa on käytännössä usein niin, että tämä saa jatkossa kaksi eri sähkölaskua. Toinen lasku tulee sähkön myyjältä ja toinen verkkoyhtiöltä.

16 8 3 AIKAISEMPIEN SÄHKÖLASKUN KEHITTÄMISHANKKEIDEN TULOKSIA Sener toteutti vuonna 1998 jäsenistöstään kootun työryhmän kanssa sähkölaskujen kehittämishankkeen. Samoihin aikoihin teki Svensk Energi tutkimusta samasta aiheesta, mutta paljon laajemmassa mittakaavassa. Lisäksi Helsingin Energia on teettänyt vuonna 2000 pro gradun laskun merkityksestä markkinointiviestintäkeinona asiakassuhdemarkkinoinnissa. Senerin ruotsalainen sisarjärjestö Svensk Energi (silloinen Sveriges elleverantörer, SvEL) teki perusteellisen selvityksen asiakkaiden toiveista sähkölaskun kehittämiseksi vuonna Tutkimus suoritettiin Chalmers Tekniska Högskolanin ja Gallupin yhteistyönä. Lähtökohtana tutkimukselle olivat nimenomaisesti asiakasnäkökulma ja asiakkaiden erilaiset tarpeet. Tutkimusaineisto kerättiin lomakekyselyllä, jonka tulosten pohjalta muodostettiin mallilasku (liitteessä 2 yksiaikatariffille tehty mallilasku). Kehitettyä mallia testattiin kuluttajien luovissa työpajoissa. Ruotsalaistutkimuksen merkittävimmät tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: 1. Sähkölasku on voitava esittää yhdellä sivulla 2. Kilpailun piirissä oleva laskunosa on erotettava selvästi monopolitoiminnasta ja laskusta on kyettävä selvästi näkemään mikä yhtiö veloittaa mitäkin 3. Laskunimikkeiden on oltava sellaiset, että niistä ymmärtää mitä on saanut ja mistä maksaa 4. Kaikkien verkko- ja myyntiyhtiöiden tulisi käyttää samoja käsitteitä laskuissa kuin hinnastoissa ja hintailmoituksissa, jotta hintavertailu helpottuisi 5. Mikäli myyntiyhtiö laskuttaa kilowattituntihinnan lisäksi myös vuosimaksun tulee niistä käyttää samaa nimitystä, ettei vuosimaksu unohdu hintavertailua tehtäessä

17 9 6. Laskussa pitää näkyä kokonaisverkkokustannus ja kokonaismyyntikustannus veroineen 7. Erittelyn on oltava sellainen, että hinta, sähkövero ja alv (jos se eritellään) näkyvät sekä à -hintoina että osasummina 8. Päivien lukumäärällä kerrottavat (perus-)maksut ovat à hinnaltaan näytettävä laskulla päivää eikä vuotta tai kuukautta kohti 9. Yksikkö- ja muut hinnat esitetään kruunuina niin, että äyrit ovat desimaalien puolella 10. Sähkönkäyttötiedot, kuten vuosikulutusarvio ja mittarinlukematieto, esitetään erillään veloitustiedoista ja viimeisimmän mittarinluvun ajankohta on ilmoitettava 11. Kustannustiedot, kuten vuotuinen verkko- ja myyntikustannusarvio, esitetään erillään veloitus- ja käyttötiedoista Ruotsalaistutkimuksessa asiakkaat jaoteltiin myös kolmeen segmenttiin sen mukaan miten nämä lukivat sähkölaskua: (1) läpilukija, (2) tarkastaja ja (3) kontrolloija. Määritteleviä tekijöitä eri ryhmiin kuulumiselle on mielenkiinto sähköä ja energiaa kohtaan sekä kulutetun sähköenergian määrä. Näiden lisäksi tutkimusryhmän mielestä yllättävän merkittäviä tekijöitä ovat taloudellinen järjestyksentaju, asumis- ja perhetilanne sekä luottamus sähköyhtiötä kohtaan. Suurin osa kuluttajista on tutkimuksen mukaan läpilukijoita, jotka vain katsovat vaikuttaako sähkölasku kohtuulliselta. Noin neljännes on tarkastajia, jotka vertaavat laskussa esitettyä mittarilukemaa mittariin. Vain joka kymmenes kuluttaja on kontrolloija, joka lukee laskun tarkkaan läpi ja tarkastaa kaikki sen eri kohdat. Vaasan yliopiston yhteydessä toimiva VaasaEmg (Energy marketing group) teki vuonna 1998 laajemman tutkimuksen palvelun laadusta sähköverkkotoiminnassa, jossa käsiteltiin myös sähkölaskua omana osionaan. Yrityksille ja kotitalouksille lähetetyn kyselyn merkittävimpinä tuloksina oli asiakkaiden tyytymättömyys arviolaskutukseen sekä toive saada yksi lasku sähkön siirrosta ja myynnistä, vaikka he olisivatkin vaihtaneet sähkönmyyjäänsä. Asiakkaiden tietotasoa

18 10 kuvaavaa kuitenkin oli, että monet heistä eivät edes tienneet laskunsa koostuvan kahdesta eri osasta. Tietoisuus tästä asiasta on kuitenkin varmasti parantunut, sillä tutkimus tehtiin ennen kuin markkinat olivat avautuneet kaikille asiakkaille. Kilpailuttamisen mahdollisuuden puuttuessa ei ollut tarvetta perehtyä laskun sisältöön ja sähkön hinnoittelun rakenteeseen. Toive yhdestä laskusta on kuitenkin yhtenevä ruotsalaistutkimuksen tulosten kanssa. Noin kaksi kolmasosaa VaasaEmg:n kyselyyn vastanneista 700:stä yrityksestä ja yksityisestä olisi halunnut saada sähkölaskunsa mieluummin todellisen kulutuksen mukaan kuin arviolaskuina. Noin puolet vastanneista olisi ollut jopa valmis lukemaan mittarinsa itse saadakseen laskunsa todellisen kulutuksen mukaan. Tulokset koskivat yhtä paljon sähkölämmitysasiakkaita kuin muitakin asiakkaita. Jos laskutusvälinä on esimerkiksi kolme kuukautta, merkitsisi tämä sitä, että asiakkaan tulee lukea mittarinsa ja ilmoittaa lukemat neljä kertaa vuodessa sähköyhtiölleen. Tämä edellyttäisi asiakkailta selvästi aktiivisempaa suhtautumista sähkönkulutukseensa. Mittarilukemat tulisi myös huolehtia sähköyhtiölle aina ajoissa. Muussa tapauksessa yhtiö joutuisi perustamaan laskunsa kuitenkin jollain tavalla arvioituun kulutukseen. Suuri osa asiakkaista halusi myös itse valita laskutustiheyden sekä laskun eräpäivän. Toive laskun eräpäivän valitsemisesta koski erityisesti yritysasiakkaita. VaasaEMG:n tutkimuksen mukaan suosituimmat laskun maksutavat olivat suoraveloitus sekä maksaminen Internetin kautta. Kumpikaan näistä maksutavoista ei kuitenkaan ole välttämättä sidoksissa sähköyhtiöön. Useimmat asiakkaat haluavat saada laskunsa edelleen postitse, mutta toivoisivat kuitenkin saavansa siitä kopion sähköpostitse tai laskun olevan nähtävissä sähköyhtiön Internet sivuilla. Osa asiakkaista olisi ollut tyytyväinen myös pelkkään sähköpostilla saatavaan laskuun. Kiinnostusta verkkolaskua kohtaan ei tutkimuksessa ollut vielä selvitetty. Useimmat asiakkaat haluavat saada laskunsa mukana tiedon tariffista, kodin pääsulakkeen koosta, sähkön hinnasta per kwh sekä veron osuudesta. Yleisesti

19 11 ottaen nämä tiedot myös löytyvät sähkölaskusta. Tutkimuksen tekijöiden mukaan nämä tiedot eivät mahdollisesti ole riittävän selkeästi ilmaistuja, koska asiakkaat nostivat ne kyselyssä esiin. Kyseisten asioiden esille nouseminen saattaa johtua myös kysymysten muotoilusta sekä siitä, että asiakkaat eivät yleisesti ottaen juurikaan perehdy sähkölaskuunsa.

20 12 4 SÄHKÖ JA SÄHKÖLASKU MARKKINOINNIN NÄKÖKULMASTA Kappaleessa käsitellään sähkölaskua ja sen asemaa markkinoinnin eri teorioiden näkökulmista. Palvelujen markkinoinnin osalta käsitellään laajemmin itse tuotetta eli sähköä. Tarkoituksena on esittää perustelut sähkölaskun erityisasemaan vaikuttavista tekijöistä. Sähkö tuotteena on hajuton, mauton ja näkymätön. Konkreettisia laatueroja voi syntyä jännitteen vaihtelusta, jälleenkytkennöistä, katkoista ja verkon yliaalloista. Ongelmallisimpia ovat haja-alueiden sähköverkot, joissa saattaa esiintyä ajoittain suuriakin jännitevaihteluita. Sähkön laatu on lisäksi ominaisuus, josta vastaa jakeluverkonhaltija, eikä sähkönmyyjä. Tämä seikka on useimmille asiakkaille epäselvä. Erot asiakkaiden silmissä muodostuvat siten pääasiassa hinnoista ja imagosta. Vastaava tilanne on matkapuhelinoperaattorien markkinoilla, joilla sekä hinta että imago aineellistuvat kuluttajan saamassa laskussa (Saarijärvi, 2002). Laskun merkitys myös sähkön kuluttajamarkkinoilla on merkittävä. 4.1 Markkinointimix ja markkinointiviestintä Kotler (2001, s.67-68) esittelee käsitteen markkinointimix, joka on joukko kontrolloitavia taktisia markkinoinnin välineitä, joita yritys käyttää saadakseen kohdeyleisössään aikaan haluamansa reaktion. Näiden välineiden avulla yritys voi vaikuttaa tuotteisiinsa kohdistuvaan kysyntään. Markkinointimixin välineet voidaan jakaa neljään ryhmään, jotka tunnetaan yleisesti markkinoinnin neljänä P:nä, jotka ovat: Tuote (Product) Hinta (Price) Jakelutie (Place) Markkinointiviestintä (Promotion)

21 13 Sähkölaskusta, kuten laskuista yleensä, käy ilmi asiakkaan ostama tuote ja sen hinta. Sähkön osalta jakelutienä voidaan pitää sähkön jakeluverkkoa, minkä suhteen asiakkaalla ei ole valinnan mahdollisuutta. Jakelutie määräytyy suoraan sen mukaan missä asiakas asuu. Sähkölasku itsessään on markkinointiviestinnän väline. Markkinointimixin eri tekijöiden tulee tukea toisiaan. Markkinointiviestinnän tarkoituksena on siten kertoa kolmesta muusta P:stä. Markkinointiviestintä sisältää kaikki ne viestinnän elementit, joiden tarkoituksena on saada aikaan yrityksen ja sen eri sidosryhmien välillä sellaista vuorovaikutusta, joka vaikuttaa positiivisesti yrityksen markkinoinnin tuloksellisuuteen. (Vuokko, 2003, s.17-23) Markkinointiviestintä kattaa monenlaisia keinoja ja toimintoja. Tärkeintä on kuitenkin, että sillä on tietty markkinoinnillinen tavoite ja selkeä tarkoitus (Vuokko, 2003). Ropen (2000, s.291) mukaan markkinointiviestintään tulee sisällyttää myös kaikki ne perusmateriaalit, joiden avulla yritys toimii markkinoilla. Näihin perusmateriaaleihin voidaan luokitella mm. kirjelomakkeet, laskulomakkeet, muovitaskut, kirjekuoret, käyntikortit, saatelomakkeet ja tarjouskansiot. Viestintä kokonaisuutena on osa yrityksen toimintaa ja vaikuttaa menestykseen yhtälailla kuin yrityksen muukin toiminta, sen tuotteet ja palvelut (Salin, 2002, s.18). Sähkölasku on yhtiöiden pääasiallisin yhteydenpitoväline asiakkaisiin, joten sitä tulisi käyttää myös tehokkaasti markkinoinnin välineenä.

22 Tuotteen tasomalli Tuotteella on kolme tasoa: ydintuote/-palvelu, varsinainen tuote sekä lisätty tuote. Ydintuote vastaa kysymykseen: Mitä asiakas todellisuudessa ostaa? Ydintuote on joko hyöty tai palvelu. Sähkön ollessa kyseessä asiakkaan hankkima fyysinen tuote on sähkö, mutta se mitä asiakas varsinaisesti ostaa on helppoutta elämäänsä. Varsinainen tuote kootaan ydintuotteen ympärille ja se voi koostua kaikkiaan viidestä osasta: pakkaus, brandi, ominaisuudet, laatu ja suunnittelu. Sähkölasku on merkittävä väline tuotteen konkretisoimisessa asiakkaalle, joten sen voidaan katsoa kuuluvan varsinaiseen tuotteeseen. Lisättyyn tuotteeseen kuuluvat puolestaan tuotteeseen liitettävät kuluttajapalvelut ja hyödyt. Seuraavassa kuvassa on esitetty tuotteen kolme tasoa. Lisätty tuote Asennus Toimitus ja luotto Brandin nimi Laatutaso Pakkaus Sähkö: Arjen helppous Ominaisuudet Design Myynninjälkeiset palvelut Varsinainen tuote Ydintuote/-palvelu Takuu Kuva 1. Tuotteen kolme tasoa (mukaillen Kotler & Armstrong, 2001, s.294) Palmer (1998, s.36) on esittänyt vastaavan mallin erikseen palvelulle, jossa esitetään vain kaksi eri tasoa: ydinpalvelu ja toissijainen palvelu. Toissijainen palvelu käsittää elementit, jotka edellä esitetyssä tuotteen eri tasoja kuvaavassa mallissa oli eroteltu varsinaiseksi tuotteeksi ja lisätyksi tuotteeksi. Ajatuksena

23 15 Palmerin mallissa on, ettei palvelussa näitä kahta tasoa voida erottaa toisistaan palvelun aineettoman luonteen takia. 4.3 Sähkö ja palvelujen markkinointi Kotler & Armstrongin (2001) mukaan tuote on mitä tahansa mitä voidaan tarjota markkinoille jonkin tarpeen tai halun tyydyttämiseksi. Tämä tuotteen määrittely sisältää myös palvelut, jotka ovat myytäväksi tarjottavia toimintoja tai hyötyjä, jotka ovat pääasiallisesti aineettomia eivätkä johda omistusoikeuden saamiseen. Fitzsimmons & Fitzsimmons (1997) käsittelevät tuotetta ja palvelua toisistaan erillisinä, jolloin tuotteen selkeä ominaisuus on fyysisyys ja palvelun aineettomuus, mutta toteavat, että selkeää erottelua näiden kahden välille ei voida tehdä. Sähkö on fyysinen tuote, mutta asiakkaan näkökulmasta sen ominaisuudet muistuttavat enemmän palvelua. Palmerin (1998, s.11) mukaan palvelun ominaisuuksia ovat aineettomuus, erottamattomuus, vaihtelevuus, katoavuus ja omistajuuden siirtymättömyys. Sähkö on asiakkaan näkökulmasta aineeton, vaikka sillä on olemassa fyysisiä ominaisuuksia, sitä ei voi suoranaisesti nähdä. Juuri sähkön aineettomuuden vuoksi se on useimmille asiakkaille vaikeasti miellettävissä oleva asia. Seuraavaksi käsitellään tarkemmin sähköä palvelun ominaisuuksien eri näkökulmista. Palvelun aineettomuus johtaa mm. siihen, että asiakkaan on vaikea arvioida kilpailevia palveluita keskenään ja laadun arvioinnissa käytetään pääasiallisesti hintaa. Yrityksen taholta näihin ominaisuuksiin on mahdollista vastata painottamalla palveluun liittyviä aineellisia vihjeitä (tangible cues) sekä panostamalla palvelun laatuun. (Palmer, 1998, s.12) Kuluttajat kilpailuttavat sähkönmyyjänsä yleisesti halvemman hinnan toivossa. Ja on perusteltua uskoa, että laadun arvioinnissa käytetään hintaa, sillä juuri muuta asiakkaalla ei ole mihin arvionsa perustaa lukuun ottamatta sähkökatkojen esiintymistiheyttä ja kestoa

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM

Lisätiedot

Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA

6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA 6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA Suomessa astui voimaan 1.6.1995 uusi sähkömarkkinalaki. Sen vaikutuksesta sähkön suurkuluttajat eli suuret teollisuusyritykset, joiden teho on yli 500 kw, ovat voineet ostaa sähköä

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

Vattenfallin imago kirkastui

Vattenfallin imago kirkastui Vattenfallin imago kirkastui Julkaisuvapaa maanantaina 17.12.2012, klo. 06.00 Suomen SÄHKÖYHTIÖT - EPSI Rating asiakastyytyväisyys 2012 Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii vuosittain kuluttajien

Lisätiedot

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA Enontekiön Sähkö Oy ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA 1 Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.12.2011 Finlandia talo, Helsinki 2 Johdanto Energianeuvonnalla vastuulliset energiayhtiöt

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen.

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen. Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Suoraveloitusmuutoksen toteuttaminen Elisa Oyj:ssä. Kati Mikkonen 7.5.2013

Suoraveloitusmuutoksen toteuttaminen Elisa Oyj:ssä. Kati Mikkonen 7.5.2013 Suoraveloitusmuutoksen toteuttaminen Elisa Oyj:ssä Kati Mikkonen 7.5.2013 Sisältö Elisa Oyj laskuttajana Suoraveloitus Elisassa Valmistautuminen suoraveloituksen loppumiseen Suoraveloitusmuunto laskuttajan

Lisätiedot

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Ajankohtaista energiasta Adato Energia Oy ja Nord Pool tarjoavat mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin. Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat Tammikuu 20 Kokonaistyytyväisyys ja suosittelu sekä tyytyväisyys- ja imagoindeksit Yleisarvosana yhtiölle

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano 31.7.2013, Helsinki Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketietoasetus

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. Hinnasto on voimassa Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

ENERGIATEOLLISUUS RY SOVELTAMISOHJE FINVOICE 1.3 KÄYTÖSTÄ SÄHKÖLASKUN VÄLITTÄMISEKSI V. 1.0 21.8.2009

ENERGIATEOLLISUUS RY SOVELTAMISOHJE FINVOICE 1.3 KÄYTÖSTÄ SÄHKÖLASKUN VÄLITTÄMISEKSI V. 1.0 21.8.2009 ENERGIATEOLLISUUS RY SOVELTAMISOHJE FINVOICE 1.3 KÄYTÖSTÄ SÄHKÖLASKUN VÄLITTÄMISEKSI V. 1.0 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi:

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 Siirtotuote Siirtomaksun perushinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21 Muulloin Yösähkön

Lisätiedot

Romlab.com myy tuotteita myös alle 18-vuotiaille asiakkaille sillä ehdolla, että holhooja antaa suostumuksen ostosten tekemiseen.

Romlab.com myy tuotteita myös alle 18-vuotiaille asiakkaille sillä ehdolla, että holhooja antaa suostumuksen ostosten tekemiseen. Seuraavia ehtoja sovelletaan Romlab.com ja sen asiakkaiden välisessä suhteessa Internetin välityksellä tapahtuvassa kaupassa. Romlab.com myy tuotteita täysi-ikäisille yksityishenkilöille sekä yrityksille

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011

Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 2 Esitys Kantaverkon rajaus Kantaverkkopalvelu Kantaverkkopalvelun sopimusrakenne Liittymismaksuperiaate

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI 1(7)

KUOPION KAUPUNKI 1(7) KUOPION KAUPUNKI 1(7) Kuopion kaupungin LASKUTUS- JA PERINTÄOHJE YLEISPERIAATTEET 1 2 LASKUTUS 3 4 5 Näitä ohjeita noudatetaan kaikkien kaupungille tulevien saatavien laskutuksessa ja perinnässä ellei

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

12.5.2008. Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely. Viestintäviraston suosituksia 315/2008 S

12.5.2008. Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely. Viestintäviraston suosituksia 315/2008 S 12.5.2008 Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely n suosituksia 315/2008 S Suositus 315/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 12.5.2008 Asiakirjan

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus

Lisätiedot

TR Building Investment Research

TR Building Investment Research Uusien asuntojen kauppa Suomessa Kesäkuu 2015 Yhteystiedot: p. 040-595 3156 tuomasr@building-research.fi Data uusien asuntojen kaupasta Suomessa - myynti Asuntojen myynti - kuukausi (kesäkuu 2015) Yhtiö

Lisätiedot

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net Valitse sopivin verkkokauppa. Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot* *Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot tekevät osoitekorttien ja seurantatunnusten

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.1.2015

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.1.2015 Verkkopalveluhinnasto Caruna Oy 1.1.2015 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon liittyvän

Lisätiedot

Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille. Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille. Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015 Etämyynnin määritelmiä (KSL 6:7) Etämyyntisopimus: etämyyntiä varten luodussa myynti- tai palveluntarjontajärjestelmässä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY A V E R 1 (5) ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA 1 Osapuolet 1.1 (jäljempänä asiakas ) 1.2 Aver Asianajotoimisto Oy Fredrikinkatu 25 A 24 00120

Lisätiedot

Yhteytesi sähköyhtiöihin

Yhteytesi sähköyhtiöihin Yhteytesi sähköyhtiöihin sivu 2 Valintamahdollisuutesi sähköstä puhuttaessa sivu 4 Sähkönkulutuksesi (tietoa mittarin lukemisesta) sivu 6 Olet muuttamassa sisään (hoida sähkösopimusasiasi näin) sivu 8

Lisätiedot

PÄIVITETTY 30.6.2010

PÄIVITETTY 30.6.2010 PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013

Verkkopalveluhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Verkkopalveluhinnasto Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Solve laskutus ja verkkolaskutus

Solve laskutus ja verkkolaskutus Solve laskutus Sivu 1 Solve laskutus ja verkkolaskutus Tässä ohjeessa on ohjeet Solven asetusten teosta, aineistojen muodostamisesta ja palautteiden käsittelystä sekä ohjeet suoraveloitettavien asiakkaiden

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Laskuttajan viestintäaineisto > Kirje laskuttajalta kuluttajalle

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä.

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä. Sähköpalveluhinnasto 1/5 Sähköpalveluhinnasto Voimassa 1.6.2014 alkaen. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät Yleistä Liittymishinnastossa on esitetty liittymis- ja kytkentämaksut. Liittymismaksulla liittyjä

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

SOPIMUS SÄHKÖNTOIMITUKSESTA

SOPIMUS SÄHKÖNTOIMITUKSESTA SOPIMUS SÄHKÖNTOIMITUKSESTA 1. Sopimusosapuolet Nimi Oulun Sähkönmyynti Oy Lähiosoite PL 116 Postitoimipaikka 90101 OULU Puhelinnumero (08) 5584 3200 Telefax-numero (08) 5584 3353 Y-tunnus 1703296-5 Yhteyshenkilöt

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Tähtikuitu Oy Yritystuotteet

Tähtikuitu Oy Yritystuotteet Tähtikuitu Oy Yritystuotteet Palvelukuvaukset ja hinnasto Voimassa alkaen: 1.1.2014 TÄHTIKUITU OY PL 60, 99601 Sodankylä Puhelin: +358 40 764 8213 Y-tunnus: 42547673-4 sähköposti: etunimi.sukunimi@tahtikuitu.fi

Lisätiedot

Tk-Pesu Arvonlisäveron muutos ja SEPA

Tk-Pesu Arvonlisäveron muutos ja SEPA Tk-Pesu Arvonlisäveron muutos ja SEPA Luku T Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Arvonlisäveron muutos 1.7.2010 2 Veromuutoksen vaikutus Tk-Pesussa 2 Välilaskutuksen rajaukset 3 Arvonlisäveroprosentin

Lisätiedot

JHS laskumallin tiedot

JHS laskumallin tiedot 1(5) LUONNOS Liite 3: Laskun kuvamallit JHS laskumallin tiedot Laskunäytölle tai siitä tehdylle paperitulostukselle ei merkitä valinnaisia tietorivejä lainkaan, mikäli tiedolla ei ole sisältöä. Näin saadaan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Näin tilaat tuotteita C2 SmartLight Oy:n verkkokaupasta

Näin tilaat tuotteita C2 SmartLight Oy:n verkkokaupasta Näin tilaat tuotteita C2 SmartLight Oy:n verkkokaupasta Kuvaus C2 SmartLight Oy on avannut oman verkkokaupan minkä kautta voit ostaa tuotteitamme ja kumppaneidemme tuotteita helposti. Verkkokaupan kautta

Lisätiedot

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Tommi Sievers tommi.sievers@hmt.fi 044 381 0052 Sami Santalahti sami@nitro.fi 040 844 1751 www.nitro.fi 1 Aluksi Esityksen sisältö: 1. Yritysesittelyt 2. Tavoitetila

Lisätiedot

Hyväksymishakemus perusterveydenhuollon palvelusetelituottajaksi

Hyväksymishakemus perusterveydenhuollon palvelusetelituottajaksi Hyväksymishakemus perusterveydenhuollon palvelusetelituottajaksi Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt seuraavista perusterveydenhuollon palveluseteleistä ja niiden arvosta vuodelle

Lisätiedot

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012 Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5)

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5) 21600 PARAINEN 1(5) YLEISTÄ Paraisten Kaukolämpö Oy:n hinnoittelu perustuu kolmeen tariffipohjaiseen maksuun: Liittymismaksu Perusmaksu Energiamaksu on kertaluonteinen maksu, jonka asiakas maksaa liittyessään

Lisätiedot

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Patentit Teollisuus Tekniikka 2014 2015 Erikoistyö (salainen), tiivistelmä TkT Kari Koskenhely, PRH 25.6.2015 Helsinki Aalto University Professional Development

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sertifioitu sähkökauppias -koulutus 2014 Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sähkökaupan ammattilaisten koulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä

Lisätiedot

MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu ,. 2014

MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu ,. 2014 Tarjouslomake MV/8/05.05.00.01/2013 1 TARJOUKSEN KANSILEHTI JA SISÄLLYSLUETTELO TARJOUS MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu Tarjoaja Tarjoajan

Lisätiedot

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön

Lisätiedot

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sertifioitu sähkökauppias -koulutukset 2012 Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Hankinnan kohteen määrittely 1(2) Nykylainsäädännön

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Asiakkuusindeksi 2009

Asiakkuusindeksi 2009 1 Asiakkuusindeksi 2009 Selvitettiin suomalaisten yritysten asiakasuskollisuutta: Kuinka paljon eri yritysten kanssa asioidaan Millainen asiointi- ja asiakassuhde suomalaisilla kuluttajilla on yrityksiin

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta. Elisa Oyj Kati Mikkonen

Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta. Elisa Oyj Kati Mikkonen Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta Elisa Oyj Kati Mikkonen Elisa Oyj Elisa on tietoliikenne- ja ICT-palveluyritys. Tuomme elämyksiä suomalaisten elämään ja tuottavuutta liiketoimintaan online-

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot