TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Infrapalvelutyöryhmä (INFRA) MUISTIO 6/

Transkriptio

1 INFRAPALVELUJEN TYÖRYHMÄN (INFRA) KOKOUS Aika: Torstai klo 13:00-15:00 Paikka: Tampere-talo, kokoustila Duetto Ennen kokousta pidettiin seututyöryhmien yhteinen kehittämispäivä klo Osallistujat: Tietäväinen Milko rakennuttamisjohtaja Tampere, pj. Piiparinen Pauli elinvoimajohtaja Ylöjärvi, vpj. Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Hämölä Mari kunnaninsinööri Vesilahti Korhonen Jouni yhdyskuntajohtaja Pirkkala Levonmaa Tiia yhdyskuntajohtaja Lempäälä Mölsä Petri toimitusjohtaja Tampereen Tilapalvelut Oy Saranpää Jouni yhdyskuntatekniikan päällikkö Nokia Suominen Sakari toimitusjohtaja Tampereen Infra liikelaitos Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat: Kankaala Kari kehitys- ja ympäristöjohtaja Tampere Auvinen Kari talousjohtaja Lempäälä Jäntti Aleksi apulaispormestari Tampere Syynimaa Nestori tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kolisoja Pauli professori/rakennustekniikka TTY Lindberg Janne tietohallintokoordinaattori Tampere Pohjonen Juhani vs. seutujohtaja TKS Kutsutut: 45 Nurminen Marko konsultti Tietotakomo 46 Hursti Lassi harjoittelija Tampereen yliopisto 1/15

2 Käsiteltävät asiat: 43 KOKOUKSEN AVAUS 3 44 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 45 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEET 4 46 INFRAPALVELUJEN DIGITALISAATIO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA, LOPPURAPORTTI 8 47 INFRAPALVELUJEN SEUTUYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN, NYKYTILAKARTOITUS TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN 2018 ETENEMINEN JA TAVOITTEET VUODELLE MUUT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15 2/15

3 43 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen. 44 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen. Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää hyväksyä edellisen kokouksen muistion. Päätös Hyväksyttiin. 3/15

4 45 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEET Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa, sen toteutusohjelmassa sekä kuntayhtymän talousarvioissa on ollut tavoitteena päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Voimassa olevat tavoitteet ovat vuodelta 2010, jolloin kuntien valtuustot hyväksyivät ensimmäisen seudullisen ilmastostrategian osana kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta. Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitysprosessin ohjauksesta on vastannut seudullinen Infra-työryhmä, ja valmistelusta ja seurannasta on vastannut sen alaisuudessa seudun ilmastotyöryhmä. Seutuhallitus asetti työn visioksi Hiilineutraali Tampereenseutu 2030 kokouksessaan Hiilineutraalisuustavoiteen mukaisesti päästöjä vähennetään 80 % vuoteen 2030 ja loput 20 % sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan. Tavoitteita on käsitelty monialaisesti seudun kaikissa työryhmissä ja eri sektoreiden tavoiteluonnokset olivat kunnissa lausunnolla huhtitoukokuussa Ilmastotyöryhmä käsitteli kuntalausunnot ja infratyöryhmä 5.6. Kuntalausuntojen perusteella kunnat suhtautuvat positiivisesti asetettuihin tavoitteisiin ja lausunnoista ilmeni voimakas tahto tehdä ilmastotyötä seutuyhteistyönä. Ilmastotyö näkyy vahvasti eri sektoreilla ja on valtakunnallisestikin mukana kaikessa tekemisessä. Tavoitteita on seudulla kirjattu joko kuntastrategioihin tai muihin toimialasuunnitelmiin ja ilmastotyötä on tehty toteuttamalla energiatehokkuussopimuksia ja mm. seudun rakennesuunnitelman tavoitteita maankäytöstä ja liikenteestä. Vaikka asenteet ja tahtotila ovat muuttuneet ilmastomyönteisemmiksi viimeisen 10 vuoden aikana, työ vaatii edelleen resursointia. Jatkotyönä on tehtävä konkreettisemmat toimenpidelistat sekä tiekartat paitsi seudullisesti, niin myös kuntakohtaisesti yhteistyönä, sillä seudun tavoitteisto on ns. taakanjakosopimus, jonka mukaan kukin kunta tekee omiin vahvuuksiinsa perustuvat kiristyviä päästötavoitteita kohti vievät toimenpiteet. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä indikaattoreiden ja päästölaskentatyökalujen käyttöönottoon vuosittain tehtävää seurantaa ja arviointia varten. Konsulttiosion loppuraporttiluonnos on valmistunut ja ilmastotyöryhmä on ohjannut kokouksessaan sen viimeistelyä. Lisäksi ilmastotyöryhmä päätti esittää, että kaupunkiseudun kunnat hakeutuvat Hinkufoorumin jäseniksi. Taustalla on mm. kuntalausuntokierrokselta koottu tieto, että kunnissa on tehty jo aiemmin valtuustoaloitteita Hinku-kunnaksi lähtemiseksi (Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi) seutuyhteistyössä, Lem- 4/15

5 päälässä on mainittu tavoite lähteä Hinkuun seutuna ja Tampereen lausunnossa pidetään tärkeänä että kaikki seudun kunnat sitoutuvat vahvasti hiilineutraalisuustavoitteeseen, mikä puoltaa liittymistä Hiilineutraalit kunnat-verkostoon seutuna. HINKU-FOORUMI Hinku-foorumi on keväällä 2013 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Hinku-foorumi jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä, tukee kuntien ilmastotyötä sekä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille. Foorumista on kasvanut merkittävä viestinviejä ja alusta suomalaiselle ilmastotyölle. Hinku-foorumi jatkaa vuonna 2008 alkanutta Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vetämää Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanketta kuntien ilmastopäästöjen vähentämiseksi, paikallisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi. Vuonna 2017 Hinku-foorumissa oli 38 kuntaa (yli asukasta). Uudet kunnat ja sekä energia- ja ilmastoalalla toimivat yritykset ovat tervetulleita mukaan ja yritysten mukaantulo edellyttää SYKE:n Hinku-kriteerien täyttymistä. Hinku-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin (asukkaat, yritykset, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asukkaat) siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta. Hinku-kriteerit täyttävästä kunnasta saa käyttää nimitystä Hinku-kunta. Hinku-kunnat kuuluvat Hinku-foorumiin ja saavat oikeuden käyttää Hinku-logoa. Kunnan tulee valtuuston päätöksellä olla sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Prosessit (jonka vaiheita tuetaan seutuyhteistyönä) Kunta ottaa kasvihuonekaasupäästönäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan. Kunta liittyy työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton väliseen sopimukseen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen liittyvät kunnat liittävät ensisijaisesti asuinrakennuskantansa asuinkiinteistöjä koskevaan toimenpideohjelmaan. Kunta (ja seutu) nimeää yhteyshenkilön, joka toimii tiedonvälittäjänä kunnan (seudun) ja SYKEn välillä. 5/15

6 Kunta perustaa Hinku-työryhmän, jossa on edustettuna tärkeimmät hallinnonalat. Työryhmä pyrkii aktiivisesti vähentämään eri hallinnonalojen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Työryhmä voi olla sama kuin esimerkiksi kunnan johtoryhmä tai Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen työryhmä. Työryhmä ja yhteyshenkilö vastaavat seuraavista tehtävistä: - Kunnalle laaditaan vuosittain suunnitelma päästöjä vähentävistä investoinneista. Investoinnit hyväksytään seuraavan vuoden talousarviossa. - Kunnalle laaditaan vuosittain hillintätoimien suunnitelma eli vuosikello, joka osoittaa, millä toimenpiteillä ja investoinneilla kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään koko kunnan alueella. Vuosikello sisältää suunnitellut investoinnit sekä keinoja asukkaiden ja paikallisten yritysten aktivoimiseen. - Kunnan alueella toteutuneet merkittävimmät hillintätoimet kootaan vuosittain ja julkaistaan kunnan verkkosivuilla sekä Energialoikka-verkkopalvelussa. Toimenpiteisiin liitetään mahdollisuuksien mukaan saavutetut päästövähennykset. SYKE voi tarvittaessa täydentää tiedot Energialoikkaan. - Kunnan henkilöstölle ja kunnanvaltuustolle tiedotetaan vuosittain hankkeen saavutuksista. - Alueen asukkaille, yrityksille sekä maa- ja metsätalousyrittäjille viestitään ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksista. Hinku-foorumi tarjoaa jäsenilleen: verkostoitumismahdollisuuksia tiedonvaihtoa tukea erillishankkeiden valmisteluun päästölaskentapalveluita ja -työkaluja viestintäyhteistyötä näkyvyyttä yritysten tuotteille ja palveluille Alustavia keskusteluja käytiin foorumiin liittymisestä SYKE:n kanssa infratyöryhmän kokouksessa ja asiaan päätettiin palata kun seudun ilmastotavoitteet päivitetään. Kokouksessa todettiin, että Tampereen kaupunkiseutu on Suomelle erittäin tärkeä talousalue ja esimerkin näyttäjä monessa asiassa myös ilmastoasioissa. Hinku-foorumiin hakeutumista perusteltiin silloin sillä, että sen kautta Tampereen kaupunkiseutu profiloituisi verkostossa ykkösalueeksi, mikä vahvistaisi paitsi omaa aluetta (imago, taloushyödyt), myös koko Suomi-kuvaa. Päättäjien ja elinkeinoelämän kiinnostus kasvaisi Tampereen kaupunkiseutua kohtaa myös cleantech osaamisen viennin vauhdittajana. Paitsi hiilineutraalisuusbrändiä, niin ko.verkostoa pidetään seutuyhteistyön vaikuttavuuden kannalta tärkeänä ja on todettu, että foorumiinkin kannattaa mennä-ei yksittäisenä kuntana vaan seutuna. Seutu tarvitsee 6/15

7 verkostoa erityisesti mm. kansallisesti vertailukelpoisen päästölaskennan ja tavoitteisiin tähtäävän tiekartan rakentamisen tueksi mutta myös väyläksi eri rahoituslähteiden ääreen. Kuntalausunnot on käsitelty kuntajohtajien kokouksessa 7.9. ja ne käsitellään seutuhallituksessa Hinku-foorumikysymys käsitellään tämän infratyöryhmän kokouksen jälkeen samoin em. toimielimissä siten, että kuntajohtajakokous käsittelee sen ja seutuhallitus Lisätietoa foorumista Liite: loppuraportti Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää hyväksyä loppuraportin esittää osaltaan, että kaupunkiseutu ja kunnat liittyvät Hinku-foorumin jäseniksi esittää osaltaan, että seututoimisto valmistelee mallin valtuustopäätökseksi Hinku-foorumiin liittymiseksi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/15

8 46 INFRAPALVELUJEN DIGITALISAATIO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA, LOPPURAPORTTI Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Kaupunkiseudun strategian yksi pääviesteistä on uudistaa palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Kuntajohtajat ja seutuhallitus ovat linjanneet, että seudullista tietohallintoyhteistyötä laajennetaan toimialaratkaisuihin siten, että seudulliset työryhmät valmistelevat suunnitelmat etenemisestä. Seudun sivistyspalvelujen digitalisaatioselvitys valmistui vuonna 2007 ja infratyöryhmä käynnisti oman selvityksensä kokouksessaan Molemmat työt toteutettiin korkeakouluharjoittelijatyönä. Korkeakouluharjoittelija Lassi Hursti: Tampereen kaupunkiseudun seutustrategiassa on tunnistettu tarve digitaalisten palvelujen kehittämiselle. Tämän pohjalta kaupunkiseudun infratyöryhmä päätti käynnistää selvityksen infrapalvelujen digitalisaation yhteistyömahdollisuuksista sekä nykytilasta. Erityisenä painopisteenä selvityksessä tuli ehdottaa toimenpidesuosituksia seutuyhteistyölle digitalisaation kehittämiseksi. Selvitystä varten haastateltiin 48:aa asiantuntijaa kaupunkiseudun kunnista. Asiantuntijat valittiin rakennuttamisen, yhdyskuntatekniikan, tilapalvelujen, rakennusvalvonnan sekä paikkatietopalvelujen toimialoilta. Haastattelut kerättiin touko-kesäkuussa ja loppuraportti kirjoitettiin elokuussa. Liikennesuunnittelu ja kaavoitus jätettiin selvityksen ulkopuolelle, joskin tulokset sivuavat näitä jonkin verran. Tulosten valossa kaupunkiseudun infrapalvelujen digitalisaation yhteistyössä on paljon kehittämispotentiaalia. Seudun kunnissa on meneillään paljon omia kehittämishankkeita, mutta kokonaisvaltaista infrapalvelujen digitalisoimista ei ole tehty ja kehittämisestä vastaavat henkilöt tekevät usein kehitystyötä varsinaisten työtehtäviensä ohella. Aito yhteistyö seudun infrapalvelujen digitalisoimisessa edellyttää yhtenäisen toimintakulttuurin luomista järjestelmälähtöisen kehittämisen sijaan. Tähän tehtävään tulisi perustaa työryhmä koordinoimaan seudullisen digitalisaation kokonaisuutta. Työryhmä etsisi aktiivisesti mahdollisuuksia yhteistyökulttuurin syventämiselle ja pitäisi kaupunkiseudun kunnat ajan tasalla toistensa kehityksestä. Työryhmä voi järjestää seudullisia koulutustilaisuuksia järjestelmien käytön tehostamiseksi sekä pitää seudullisia kehityspäiviä, joissa pohdittaisiin digitalisaation mahdollisuuksia asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Infraomaisuuden saattaminen paikkatietopohjaiseksi dataksi on tärkeä hanke, johon kaupunkiseudulla tulisi panostaa. Omaisuustieto on tallennettu useisiin erilaisiin järjestelmiin, ja paikoin tietoa omaisuudesta ei ole lainkaan olemassa. Omaisuustieto tulisi joka tapauksessa järjestää, ja samalla voidaan luoda seudulliset standardit tiedon käsittelyyn, jotta tiedon 8/15

9 luotettavuus säilyisi siirrettäessä järjestelmien välillä. Omaisuudenhallinnan kehittäminen edistäisi kulttuuria, jossa yhteistyön syventämisellä luodaan edellytykset tulevaisuudessa yhteneväistyville järjestelmille. Yhteistyön lisäämistä kaivataan myös rakennusvalvonnassa, jossa sähköisen luvanhakumenettelyn järjestäminen Lupapisteen kautta on luonut hyvät edellytykset seudullisen yhteistyön laajentamiselle. Yhteistyö kaupunkiseudun kunnissa edellyttää jatkuvaa kehitystä sekä rohkeutta kokeilla täysin uusia toimintamalleja. Digitalisaation todettiin mahdollistavan prosessien miettimisen alusta saakka uudelleen, mikäli tilaisuuteen uskalletaan tarttua riittävän tarmokkaasti. Digitalisaatio ei saa jäädä vain pintapuoliseksi toimintatapojen hiomiseksi tai pienen ryhmän vastuulle, vaan se tulee pitää mielessä kaikkea toimintaa kehitettäessä. Digitalisaatio tulee vääjäämättä läpileikkaamaan kaiken toiminnan, joten se täytyy huomioida jatkuvasti. Lassi Hursti esittelee loppuraportin kokouksessa. Liitteet: loppuraportti ja esitys Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää hyväksyä loppuraportin esittää raportin pohjalta käynnistettäviä toimenpiteitä vuonna 2019 Päätös Loppuraportti hyväksyttiin ja syötteisiin päätettiin palata myöhemmin. 9/15

10 47 INFRAPALVELUJEN SEUTUYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN, NYKYTILAKARTOITUS Kaupunkiseudun strategiassa on tavoite uudistaa palveluja ja korostaa yhdessä tekemistä koko yhteisön menestystekijänä. Strategiasta johdetussa talousarviossa vuodelle 2018 on asetettu tavoite tehdä nykytilakartoitus kuntien infrapalvelujen yhteistyömahdollisuuksista. Kaupunkiseudun infrapalvelutyöryhmän sisällöt käsittävät yhdyskuntatekniikan, rakennusvalvonnan ja tilapalveluyhteistyön. Samaan aikaan Tampereen kaupungilla on käynnissä selvitys Infra liikelaitoksen uudelleen organisoimisesta. Asian valmistelua jatketaan Infra erillisenä osakeyhtiönä -vaihtoehdon pohjalta. Tampereen Infra Liikelaitoksen yhtiöittäminen valmistellaan konsernijaoston syyskuun kokoukseen sekä edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Yhtiöittäminen pyritään toteuttamaan alkaen mikäli tämä on asian jatkovalmistelussa selviävän aikataulutuksen perusteella mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Kaupunkiympäristön palvelualueen ja Infra yhtiön työnjako ja rajapintaselvitys tehdään tammikuun 2019 loppuun mennessä. Lisätietoja Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaoston pykälästä 116. Infratyöryhmä käsitteli kaupunkiseudun talousarviotavoitetta yhteistyön syventämisestä kokouksessaan ja 5.6. ja päätti, että työhön lähdetään nykytilakartoituksen kautta. Työssä kartoitetaan nykytila kuntien infrapalvelusektorista tämän vuoden aikana ja siinä tarkastellaan myös tilapalvelut. Työn tarjouspyyntö on julkaistu seudun nettisivuilla ja lähetetty sovitusti seuraaville: KPMG, FCG, Ramboll, Spring Advisor ja Broad Scope. Kuntayhtymän talousarviossa on vuoden 2018 esiselvitystä varten noin euron varaus. Tarjoukset on pyydetty mennessä ja niistä laaditaan kooste kokoukseen. Työstä on keskusteltu, että mikäli siitä ilmenee, että se vaatii jatkohankkeen, varaudutaan esittämään seututoimiston vuoden 2019 talous- ja toimintasuunnitelmaan varsinainen yhteistyön syventämismalliehdotuksiin tähtäävä selvitys euron määrärahalla. Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää - että nykytilakartoituksen tekijäksi valitaan parhaat pisteet saanut KPMG (pistevertailu muistion liitteenä) - että ohjausryhmänä toimii infratyöryhmä - että kuntayhtymän vuoden 2019 talousarviossa varaudutaan jatkoselvitykseen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/15

11 48 TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN 2018 ETENEMINEN JA TAVOITTEET VUODELLE 2019 Talousarviotavoite 2018 Asioiden eteneminen Kaupunkiseudun ilmastotavoitteiden Loppuraportti tässä kokouksessa 45. päivittäminen Monialaisen SeutuLiike-ohjelman Pienryhmä käynnisti työn 7.9. ja ohjelmapaperi valmistuu. Teema käsitellään myöhemmin infrassa. käynnistäminen Satamapalvelujen kehittämisen toimintamalli sähköpostilla. Kjk hyväksyi 7.9. seutuhallitus käsittelee Loppuraportti käsitelty 3.5. ja muutokset hyväksytty Lakeland PyhäNäsi-pienryhmä jatkaa kehittämistä Infratyöryhmä toimii ohjausryhmänä. Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden Loppuraportti käsiteltiin 3.5., kjk ja sh tuotteistus Ykute työryhmä huolehtii jalkauttamisen tuesta. SeutuVaraamo kuntien tilojen käytön Hankkeen pilotointi etenee. Katsaus myöhemmin inf- edistämiseksi HypaInfra -tietopohjan rakentaminen Kustannustenjakoperiaatteiden ja sopimusmallien hyödyntäminen kuntarajoilla Infrapalvelujen digitalisaatioselvitys Selvitys infrapalvelujen yhteistyömahdollisuuksista raan. HYMY-hanke (hyvinvointiympäristö), harjoittelijan kartoitus nykytilan kuntien hyvinvointikertomuksista ja -työryhmistä valmistuu syyskuun loppuun mennessä. Työpaja pidettiin ja teema tulee seuraavaan kokoukseen Mm. Ojala-Lamminrahka -esimerkin esittely valmistellaan infran seuraavaan kokoukseen Loppuraportti ja jatkotoimenpide-ehdotukset tässä kokouksessa 46. Asia tässä kokouksessa 47. Infrapalvelujen seutuyhteistyön vuoden 2019 toiminta perustuu seutuhallituksen joulukuussa 2016 hyväksymään seutustrategiaan, marraskuussa 2017 hyväksyttyyn seutustrategiasta johdettuun hyvinvointipalvelujen (sivistys, kulttuuri, liikunta, vapaa-aika) ja infrapalvelujen HypaInfra -kehittämisohjelmaan, rakennesuunnitelmaan, MAL-sopimukseen ja Hiilineutraali Tampereenseutu 2030-ilmastotavoitteisiin. Kuntajohtajakokouksessa käytiin kaikkien seudullisten työryhmien vuosien 2017 ja 2018 saavutuksia läpi ja linjattiin 2019 tavoitteita. Viestinä oli, on tehty erittäin hyvää työtä ja että tuleva vuosikin jatkuu työntäyteisenä. Korostettiin, että seutua tulee kehittää kokonaisuutena ja kaikkea ei tule miettiä työryhmälähtöisesti vaan monialaisesti ja integroiden. Kehittämisen kärjet on tuotava esiin ja niitä on priorisoitava mutta muitakin teemoja voi olla. On mietittävä, puuttuuko mahdollisesti teemoista jokin tärkeä teema. Kuntalaisten hyvinvointia mittaavaan työhön kannustettiin siten, että löydettäisiin sekä yhteisiä mittareita että kuntakohtaisia. Ehdotus järjestää yhteisiä lautakuntaseminaareja sai kannatusta. Tältä pohjalta on valmistelut ehdotus vuoden 2019 yhteistyön toimenpiteiksi perusteluineen. 11/15

12 Seutustrategia: Lisää kilpailukykyä -teema Rakennettu turvallinen ympäristö ja toimiva yhdyskuntarakenne teknisine järjestelmineen ovat kilpailukykytekijöitä asukkaiden ja yritysten toimintaympäristössä. Rakennesuunnitelman ja MAL-sopimuksen päivittäminen on kaikkien seudun asiantuntijatyöryhmien agendalla. Infratyöryhmän roolina on ensisijaisesti olla mukana alusta asti arvioimassa tarvittavia toimintaympäristön muutoksia, suunniteltavien toimenpiteiden vaikutuksia ja ennakoimassa tavoitteiden toteuttamisen edellytyksiä sekä tietenkin suunnitelmien konkreettisessa toteuttamisessa. Toteutuessaan kaupunkiseudun tavoitteet vahvistavat seudun merkitystä kaupunkiseutupolitiikassa, seudullisen arjen sujuvuutta ja elinvoimaa, fyysisen elinympäristön laatua, vetovoimaa ja kilpailukykyä kestävällä tavalla. Konkreettinen toimenpidelista valmistuu myöhemmin työryhmien yhteistyönä. Toimenpide-ehdotus: Osallistutaan rakennesuunnitelman ja MAL-sopimuksen päivittämiseen. Seutustrategia: Kasvulle kestävä rakenne -teema Seudun strategiset asiakirjat perustuvat tavoitteellisen kasvun hallintaan ja työtä tulee tehdä ennakoiden, monialaisesti ja kestävällä tavalla. Teemalla on kiinteä yhteys rakennesuunnitelmassa ja MAL-sopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Vuonna 2019 jatketaan 2017 käynnistettyä sinisen infran eli kaupunkiseudun vesistöpotentiaalin korostamista virkistys-, matkailu- ja elinkeinonäkökulmasta erityisesti muuttuneisiin veneilypalvelutarpeisiin. Hajanainen toimijaverkko on tarkoitus saattaa yhteen tekemään strategista yhteistyötä ja toteuttamaan laadittua kehittämissuunnitelmaa vesistömatkailun keskeisten toimijoiden kanssa. Seudun ilmastotyön tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä ja sitoa 20 % hiilinieluihin. Tavoitteet on koottu viiteen osa-alueeseen: Eheä maankäyttö ja kestävä liikenne, Uudistuva energian tuotanto ja -kulutus, Resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto, Sopeutuva kaupunkiseutu sekä Kehittyvä ilmastotyö. Tämän lisäksi tulee tarkastella luonnonmukaisen ja rakennetun viherverkon riittävyyttä hiilinielupotentiaalina. Työn tueksi verkostoidutaan vahvemmin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin, joiden avulla toteutetaan osaltamme paitsi kansainvälisiä ja kansallisia ilmastotavoitteita, hyödynnetään luotuja tiekarttamalleja sekä kehitetään ja otetaan käyttöön vertailukelpoisia päästölaskentatyökaluja. 12/15

13 Toimenpide-ehdotukset: Huolehditaan päättyvän MAL3-sopimuksen toimenpiteiden infrainvestointien toteutumisesta. Jatketaan Lakeland PyhäNäsi kehittämisohjelman toteuttamista monitoimijaisesti seututoimiston käynnistämänä. Kootaan Hiilineutraali Tampereenseutu toteutumisen vuotuinen seurantaraportti ja edistetään tavoitteiden toteutumista. Määritellään infrapalvelujen omalle sektorille kuuluvat ilmastotavoitteita toteuttavat toimenpiteet. Liitytään kaupunkiseutuna kansalliseen ilmastotyön edelläkävijöiden Hinku-foorumiin ja valmistellaan esitys kansainväliseen Global Covenant of Mayors-ilmastoverkostoon liittymisestä. Seutustrategia: Hyvinvoiva yhteisö -teema Kaupunkiseudulla on nostettu hyvinvointi monialaisen kehittämisen keskiöön käynnistämällä HypaInfra -kehittämisohjelma , ns. uusi MAL. Ympäristön laatutekijät on kansallisella tasolla noteerattu aiempaa vahvemmin asukkaiden hyvinvoinnin vahvistajana sekä kilpailutekijänä. Paikkatietopohjaisen palveluverkkotarkastelun lisäksi on tavoitteena osallistaa kuntalaisia kertomaan, mitkä paikat tai palvelut lisäävät tai vähentävät heidän hyvinvointiaan. Lisäksi kasvavalla kaupunkiseudulla täytyy kiinnittää enemmän huomiota rakentamisen aikaiseen turvalliseen ja sujuvaan liikkumiseen. Kuntatalouden tila heijastuu niin kuntien kuin kuntalaisten hyvinvointiin. Yksi infrapalveluihin liittyvä keskeinen teema on rakennetun omaisuuden hallinta. Tietoperustan olemassaolosta, ajantasaisuudesta, luotettavuudesta ja löydettävyydestä sekä tiedon analysointivälineistä on paljon kiinni, osataanko omaisuutta johtaa ja tehdä oikeita päätöksiä mm. korjausvelkatarkasteluin. Tästä esimerkkihankkeena päättyy palvelurakennusten COMBI-hanke, jonka tavoitteena on huomioida arkkitehtooniset, rakenteelliset ja sisäilmastolliset, talotekniset ja energiatuotannolliset sekä rakentamisen prosessuaaliset haasteet sekä korjaus- että uudiskohteissa. Kuntien tilojen käyttöä halutaan tehostaa ja kehittää niitä osana kasvatus- ja arkiliikunnan ympäristöjä. Lisäksi valmistunut infrapalvelujen digitalisaatioselvitys tähtää tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sähköisen asioinnin lisäämiseen mm. rakentamisen ja katulupapalveluiden osalta. Kaupunkiseudulla on monipuoliset virkistys- ja liikuntaympäristöt ja niiden käyttöä halutaan lisätä. Liikennealueiden, ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistushankkeiden tuloksia tullaan hyödyntämään ja ne syöttävätkin tietoa esimerkiksi seudun kävely- ja pyöräily-ympäristöjen kehittämiseen, arkiliikunnan edistämiseen ja koko vapaa-aikapalvelujen parempaan markkinointiin ja esille tuomiseen seudullisesti. 13/15

14 Lisäksi työryhmällä on tavoitteena selvittää koko infrasektorin seutuyhteistyön syventämisen mahdollisuuksia ja tarpeita: loppuvuodesta valmistuu infrapalveluyhteistyön esiselvitys ja sen pohjalta päätetään, miten jatketaan vuonna Toimenpide-ehdotukset: Jatketaan hyvinvointiympäristön tietopohjan kehittämistä ja indikaattorityötä sekä kuntalaisten osallistamista vuonna 2018 valmistuneen esiselvityksen pohjalta (HYMY-hanke). Osallistutaan SeutuLiike-ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Otetaan käyttöön COMBI-hankkeen tulokset julkisten palvelurakennusten energiatehokkuus- ja sisäilmastotyössä. Hyödynnetään kasvu- ja oppimisympäristöjen kehittämistä seudun varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaisesti. Käynnistetään seudullisen vapaa-aikaoppaan luominen.. Käynnistetään infrapalvelujen digitalisaatioselvitykseen liittyvä toimenpide: selvitetään infraomaisuuden (ei tilat) korjausvelan laskentaan sopivia laskentamalleja Infrapalvelujen seutuyhteistyön syventämisen mahdollisuudet, jatkotyö. Viimeistellään katuluvan seudullinen päivitystyö. Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää merkitä tiedoksi talousarviotavoitteiden 2018 etenemisen käydä keskustelun ja määritellä toimenpiteet vuoden 2019 työohjelmaksi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin sekä valmisteltu pohjaesitys vuoden 2019 työohjelmaksi. 14/15

15 49 MUUT ASIAT Projekti kaupunkimallitietojen vakiointiin: 3Dkunta -projekti käynnistyy. Kehto-kuntien yhteinen tutkimus- ja kehityshanke käynnistyy. Projektissa vakioidaan kuntien tuottamien kaupunkimallien koneluettava muoto. Projektin avulla kaupunkimalleja on mahdollista hyödyntää yhtenäisessä muodossa monissa eri käyttötarkoituksissa. Vakioituja kaupunkimalleja käytetään kuntien, yritysten, muiden viranomaisten ja kuluttajien sovelluksissa. Tutustu projektin verkkosivuihin osoitteessa Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. 50 SEURAAVAT KOKOUKSET Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmän seuraavat kokousajat: klo 13 (INFRAN TEEMAKOKOUS KJK 30.11) klo 13 (lounas klo 12) Päätös Hyväksyttiin. 51 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:00. 15/15