OULUN SEUDUN HAJARAKENTAMISSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN SEUDUN HAJARAKENTAMISSELVITYS"

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN HAJARAKENTAMISSELVITYS luonnos OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Vaikutusten arviointimenetelmä ja vertailtavat vaihtoehdot Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Julkisten palveluiden järjestämisen tehokkuus ja taloudellisuus Liikennesuoritteet ja liikkumiskustannukset Liikenneinfrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannukset Vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja viherverkoston kehittämiseen Esimerkit hajarakentamisen vaikutuksista Limingan Tupos Limingan Lapinkangas Kiimingin keskusta, Kolamäen laajennus Kiimingin Lylykkäänjärvi Keinoja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi

3 Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista - ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista kuntataloudelle, palvelujen järjestämiselle, liikenteelle ja ympäristölle hajarakentaminen on kallista sekä yhteiskunnalle että yksilölle ongelmat tulevat esille pitkällä aikavälillä Mitä selvitetään Millaisia vaikutuksia haja-asutusalueelle rakentamisella on rakennettuun ympäristöön liikenteeseen luonnonympäristöön, maisemaan ja viherverkoston kehittämiseen sosiaaliseen ympäristöön talouteen Mitä keinoja hajarakentamisen hillitsemiseksi on 1 Johdanto Vaikka asutus on keskittynyt taajamiin, on yhdyskuntarakenne useimmilla kaupunkiseuduilla hajautunut. Myös Oulun seudulla väljä hajarakentaminen on yleistä. Vuosina noin joka viides omakotitalo Oulun seudulla, Oulu mukaan lukien, rakennettiin haja-asutusalueelle. Muuttoliikkeen maaseudulta kaupunkeihin arvioidaan jatkuvan edelleen. Vuonna 2004 Oulun seudulla asui asukasta. Määrän ennustetaan kasvavan yli hengellä vuoteen 2020 mennessä. Väestön kasvaessa myös omakotitalorakennuspaikkojen kysyntä säilyy suurena. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista edellyttää, että elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Kestävän ja oikeudenmukaisen maankäytön kehittäminen ei voi toteutua, jos seudun rakentamisesta päätettäessä ei tueta yhdyskuntarakennetta eheyttävää kehitystä. Seudulla tehdyn omakotitonttien kysyntää koskevan tutkimuksen mukaan omakotitalo on selvästi houkuttelevin asumismuoto sekä Oulussa että muuallakin seudulla asuvien keskuudessa. Tutkimuksen mukaan Oulussa omakotitaloa pitää miellyttävimpänä asumismuotona melkein 70 prosenttia kyselyyn vastanneista, muualla seudulla yli 90 prosenttia. Tutkimuksessa todettiin myös, että omakotitalon rakentaminen kiinnosti enemmän kuin valmiin talon ostaminen. Tutkimukseen liittyneen ennusteen mukaan omakotitonttien vuotuinen kysyntä vuosina on korkeimmillaan noin tuhat tonttia, joista noin puolet Oulussa. Oulun seudulla merkittävä osa omakotitaloista rakennetaan asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella. Näin syntyy yhdyskuntarakennetta, joka ei ole keskustaa eikä maaseutua. Alueet ovat aluksi harvaan rakennettuja, myöhemmin sieltä täältä tiivistyviä, arkkitehtonisesti toisistaan poikkeavan rakennuskannan alueita, jotka rikkovat maaseutumaisen maiseman ja luonnonympäristön kokonaisuudet. Rakentaminen haja-asutusalueen useimmiten asemakaava-aluetta isommille tonteille on usein raken- 3

4 tajalle mieluista. Kuntatalouden, palvelutarjonnan järjestämisen, liikenteen ja ympäristön näkökulmasta haja-alueelle rakentaminen ei kuitenkaan ole toivottavaa. Tässä selvityksessä tarkastellaan, millaisia vaikutuksia Oulun seudun hajaasutusalueelle rakentamisesta on. Tarkastelussa lähtökohtana on seudun kuntien vuoden 2005 myönteisten suunnittelutarveratkaisujen eli käytännössä haja-asutusalueelle myönnettyjen omakotirakennuspaikkojen määrä, jonka suuruus on huolestuttanut seudun rakennustarkastajista koostuvaa työryhmää. Rakennusvalvontatyöryhmä on päättänyt laatia selvityksen, jossa tarkastellaan kahta vaihtoehtoista mallia siitä, minne vuoden omakotirakentaminen sijoittuu. Vaihtoehdossa Hajamalli nykymeno jatkuu on oletettu, että tarkasteluajankohtana rakentaminen hajaasutusalueille säilyy vuoden 2005 tasolla. Vaihtoehdossa Malttimalli hajarakentaminen vähenee on oletettu, että haja-asutusalueille rakennettavien pientalojen määrä vastaa vuoden 2005 omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrän kymmenesosaa. Selvityksessä on arvioitu vaihtoehtojen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen, maisemaan ja luontoon sekä virkistysmahdollisuuksiin. Tämän lisäksi on pohdittu vaihtoehtojen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena työssä on, hajarakentamisen vaikutuksien selvittämisen lisäksi, löytää keinoja siihen, miten kaupunkiseutua ja sen asuinalueita voitaisiin kehittää kestävästi ja oikeudenmukaisesti. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta, yhteisiä periaatteita ja ratkaisuja, jotta Oulun seutu olisi taloudellisesti toimiva ja viihtyisä asuinympäristö myös tuleville sukupolville. 4

5 VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT Hajamalli nykymeno jatkuu haja-asutusalueiden uusien omakotitalorakennuspaikkojen määrä säilyy vuoden 2005 tasolla eli 213 /v vuosina haja-asutusalueelle sijoittuu 3195 uutta omakotitaloa vuosien väestönlisäyksestä noin kolmannes sijoittuu asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle Malttimalli hajarakentaminen vähenee vuosittainen haja-asutusalueiden omakotitalorakennuspaikkojen määrä on kymmenen prosenttia vuoden 2005 omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrästä eli 79 /v vuosina haja-asutusalueelle sijoittuu noin 1185 omakotitaloa 2 Vaikutusten arviointimenetelmä ja vertailtavat vaihtoehdot Vaikutusten arviointia varten Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tietokannasta poimittiin seudun kuntien, Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Tyrnävän sekä lisäksi Ylikiimingin kuntien vuosien myönteiset uusien vakinaisten asuinrakennusten suunnittelutarveratkaisut, jotka sijoitettiin kartalle. Suunnittelutarveratkaisujen määrä on esitetty liitteenä olevissa taulukoissa ja paikat, joihin suunnittelutarveratkaisut kohdistuvat on esitetty karttaliitteissä. Aineistosta koottiin vertailun vuoksi myös haja-asutusalueelle tehdyt kielteiset suunnittelutarveratkaisut sekä myönteiset ja kielteiset rantapoikkeamisluvat, jotka sijoitettiin liitekartalle 3. Seudun kunnista kerättiin tiedot vuosien uusille asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien ja niiden sisältämien uusien asuntojen määrät. Lisäksi koottiin tiedot omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrästä, näissä rakennusluvissa olevien asuntojen määrät sekä se, miten paljon omakoti- ja paritaloista sijoittui asemakaava-alueelle tai sen ulkopuolelle. Tiedot on esitetty liitteenä. Selvitystä varten on laadittu kaksi vaihtoehtoista mallia siitä, minne vuosina rakennettavat omakotitalot sijoittuvat: Vaihtoehto Hajamalli nykymeno jatkuu Vaihtoehdossa on oletettu, että haja-asutusalueelle sijoitetaan vuosittain omakotitalojen rakennuspaikkoja yhtä paljon kuin vuonna 2005 eli 213 /v. Vaihtoehto Malttimalli hajarakentaminen vähenee Vaihtoehdossa on oletettu, että haja-asutusalueelle sijoittuu 10 prosenttia vuoden 2005 omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrästä eli 79 /v. Vaihtoehdot on esitetty kahdella liitekartalla, joissa ennustetut vuosien omakotirakennuspaikat on osoitettu sinipunaisella neliöllä. Liitekartalla olevien neliöiden koko on m 2 ja niiden etäisyys toisistaan on n. 100 metriä. Neliöt on sijoitettu alueille, jonne tulevaisuuden rakentamispaineen oletetaan suuntautuvan. Mallien oletettu rakentamisen määrä on esitetty taulukoissa. Vaikutusten arviointi on tehty eri vaikutusnäkökulmista asiantuntija-arviona. Arviointiin ovat osallistuneet: 5

6 maankäyttö: vesihuolto: liikenne: maisema: luonto: talous: sosiaalinen ympäristö: RI, KM Anne Leskinen, Air-Ix Suunnittelu Ympäristötaito Oy DI Antti Tabell, Air-Ix Suunnittelu Ympäristö Oy DI Tuomo Vesajoki, Insinööritoimisto Liidea Oy rak.mest. Jouko Hintsala, Insinööritoimisto Liidea Oy maisema-arkkitehti Terttu Kurttila, Air-Ix Suunnittelu Ympäristötaito Oy FM Aija Degerman, Air-Ix Suunnittelu Ympäristötaito Oy RI, KM Anne Leskinen RI, KM Anne Leskinen Tämän lisäksi vaikutusten arviointiin on osallistunut selvitystyön ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: arkkitehti Timo Jokelainen, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus tarkastusarkkitehti Aila Asikainen, Oulun kaupunki kunnanarkkitehti Pentti Kela, Limingan kunta rakennustarkastaja Kauko Lassila, Kiimingin kunta yleiskaavasuunnittelija Paula Korkala, Oulun kaupunki Myös seudun tiimit ovat selvityksestä antamissaan lausunnoissa arvioineet vaihtoehtojen vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnissa lähtötiedot on kerätty selvityksistä, joihin seudun yleiskaava perustuu, lähdeluettelossa mainitusta aineistosta sekä kuntien eri hallintokunnilta. Vaikutusalueena on tarkasteltu Oulun seudun yleiskaava-aluetta sekä Ylikiiminkiä. 6

7 VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN HAJAMALLI - NYKYMENO JATKUU yhdyskuntarakenne hajautuu syntyy suunnittelematonta ja sattumanvaraista ympäristöä kunnan maanhankinta vaikeutuu: ei myyntihalukkuutta kunnalle haja-asutusalueen rakentuminen vaikeuttaa tulevaa kaavoitusta ihanteellisen kokonaisuuden aikaansaaminen vaikeaa asukkaat vastustavat ympäristön muutoksia asukkaat ikääntyvät: jos kysyntää ei ole, asuntoja autioituu ja ympäristö rappeutuu MALTTIMALLI - HAJARAKENTAMINEN VÄHENNE 90 % asunnoista asemakaava-alueelle asemakaavoja laadittava nykyistä enemmän tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä kunnan maanhankinta helpompaa kuin hajamallissa asemakaavoittaminen helpompaa kuin hajamallissa omakotitalojen sijoittuminen vastaa hajamallia paremmin seudun yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä 3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön seudun yleiskaavassa esitetyn maankäytön toteutuminen vaikutus tulevien kaavojen laatimiseen vesihuollon järjestäminen kävelyetäisyyden kokoisten asuinalueiden muodostuminen virkistysalueverkoston kehittäminen Hajamalli Nykymeno jatkuu Seudun yleiskaavassa ja sen laajennuksessa arvioidaan, että vuonna alueen väestö kasvaa asukkaalla. Jos asemakaava-alueiden ulkopuolelle sijoittuva rakentaminen toteutuu vaihtoehdon mukaisesti, on asemakaava-alueiden ulkopuolella noin vuonna 2005 tai sen jälkeen rakennettua omakotitaloa. Jos jokaisessa näistä omakotitaloista asuu kolme asukasta, sijoittuu näihin rakennuksiin noin asukasta eli noin 27 prosenttia vuosien väestön lisäyksestä. Jos yli neljäsosa väestöstä sijoittuu seudun yleiskaavassa pientaloasumiseen varattujen alueiden ulkopuolelle, yhdyskuntarakenteen hallittu kehittäminen vaikeutuu. Osa yleiskaavassa pientaloalueeksi varatuista alueista jää ottamatta käyttöön, etenkin, jos ennustettu väestökehitys hidastuu. Yhdyskuntarakenteen hallitun kehittämisen kannalta haja-asutusalueelle suuntautuva rakentaminen tulisi suunnata jo rakennettujen alueiden täydennysrakennuspaikoille tai asemakaavoitetuille alueille. Tämä tukisi olevien palveluiden säilymistä ja loisi edellytyksiä uusien palvelujen tarjoamiselle. Jos uudet rakennukset sijoitetaan perinteiseen tapaan sopeuttaen niiden mittakaava ja ulkoasu olevaan rakennuskantaan, voi uusi rakentaminen myös vahvistaa kyläkuvaa. Asemakaava-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien asuinrakennusten suuri määrä johtaa yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun tarpeen kasvuun haja-asutusalueella. Kun asemakaavaa sitten laaditaan, hajarakentamisen suuri määrä vaikeuttaa asemakaavan laadintaa. Ongelmaksi muodostuu se, että alueelle syntynyt tiivis rakenne estää maankäytön järkevän järjestämisen. Alueen rakentuessa vähitellen ilman yksityiskohtaista maankäytön suunnitelmaa, syntyneet rakennuspaikat ovat pirstoneet kiinteistöjaotuksen sattumanvaraisesti. Kun asemakaavaa sitten laaditaan, ilman kokonaissuunnitelmaa syntyneet rakennuspaikat, vaikeuttavat asemakaavan laadintaa. Alueen lisärakennuspaikkojen ja tiiviillä asuntoalueella tarvittavien vapaa-alueiden sijoittami- 7

8 nen siten, että alue olisi toimiva, on hankalaa. Lisäksi pirstoutunut kiinteistöjaotus hankaloittaa katujen ja vesihuollon rakentamista siten, että lopputuloksena on yleensä heikohkosti toimiva ja rakentamiskustannuksiltaan kallis katu- ja vesihuoltoverkosto. Runsas asemakaavan ulkopuolelle rakentaminen vaikeuttaa myös kunnan maanhankintaa. Varsinkin asemakaavan lähialueella sijaitsevilla, osittain rakentuneilla alueilla maanomistajat ovat haluttomia myymään maata kunnalle, koska toivovat maan myyntiä panttaamalla saavansa maa-alueestaan myöhemmin kunnan tarjoamaa rahasummaa enemmän. Asemakaavan laatimista melko tiiviisti rakennetulle alueelle saattaa vaikeuttaa myös asukkaiden tavanomaista voimakkaampi vastustus. Asukkaat ovat ehkä valinneet asuinpaikkansa sen vuoksi, että rakennuspaikka on suuri eikä naapuri ole lähellä. He saattavat tuntea itsensä petetyiksi, kun asemakaavassa alueen rakennetta tiivistetään ja maalaismaisema muuttuu omakotilähiöksi. Väestön ikääntyessä myyntiin tulevien omakotitalojen määrä kasvaa. Vaikka seudun asukasmäärä lisääntyy, nuorten perheiden osuus väestöstä vähenee. Omakotitalojen kysynnän taantuessa jäljelle jäävä kysyntä kohdistuu ensisijaisesti lähellä kuntakeskustoja oleviin omakotitaloihin. Tällöin haja-asutusalueella on vaarana, ettei sinne rakennetuille omakotitaloille löydy ostajaa. Tällöin teknisesti käyttökelpoista rakennuskantaa siihen liittyvine infrastruktuureineen jää vajaakäyttöiseksi. Haja-asutusalueella viemäriverkoston ulkopuolella jätevedenkäsittely toteutetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Jos rakennuspaikkoja on harvassa, ei kiinteistökohtaisesta viemäröinnistä yleensä synny ongelmia. Kun rakennuspaikkojen määrä on suuri, kuten Hajamallissa, saattaa jätevesien käsittelystä aiheutua hajuongelmia. Lisäksi sakokaivolietteen kuljetukset vastaanottopaikalle lisääntyvät haja-asutusrakennuspaikkojen lisääntyessä. Pohjavesialueilla perinteiset kiinteistökohtaiset ratkaisut eivät ole mahdollisia, vaan puhdistetutkin jätevedet pitää johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Hajamallissa pohjavesialueelle sijoittuvia uusia omakotitaloja on Hailuodon Santosessa, Kempeleen Ketolanperällä, jonkin verran Oulunsalossa ja Tyrnävän Murrossa sekä Limingan Rantakylässä. Kiimingissä iso osa uusista asuinrakennuksista sijoittuisi Kiiminkijokivarren arvokkaalle vesistöalueelle, jossa rakentamisessa on erityisesti otettava huomioon vesiensuojelu. Mikäli haja-asutusalueen rakennuskanta on kovin tiivis, viemäröintipaineet kasvavat. Tällöin tiiviisti rakennetun alueen keskitetty viemäröinti joudutaan toteuttamaan olemassa olevien rakennuspaikkojen ehdoilla, eikä viemäröintiä saada rakennettua parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi ongelmaksi saattaa muodostua se, ettei rakennuspaikkakohtaisen järjestelmän rakentanut asukas halua liittyä viemäriverkostoon. Tällöin viemärin rakentamiskustannukset kunnalle ovat suuremmat kuin ihannetapauksessa ja viemäriin liittyvää rakennuspaikkaa kohti lasketut kustannukset kasvavat. Nauhamaisesti teiden varteen sijoittuneen alueen liittäminen yleiseen viemäriverkostoon on mahdollista, mutta se edellyttää pitkiä siirtolinjoja. Ongelmana näissä tapauksissa on melko usein hajuongelmia purkukaivojen ja -paikkojen läheisyydessä. Vaihtoehtoisesti jätevedet voidaan käsitellä aluekohtaisessa puhdistamossa. Tällaisia pienpuhdistamoja on markkinoilla runsaasti. Säädösten mukaan näiden puhdistamojen toiminta edellyttää kuitenkin jatkuvaa valvontaa ja huoltoa. Jokaiselle puhdistamolle on myös löydettävä puhdistettujen jätevesien purkupaikka, jonka valinta saattaa muodostua paikoitellen ongelmaksi. 8

9 Yhdyskuntarakenteen hajautuminen pitkin olevien teiden varsia kasvattaa asutun alueen kokoa. Laajalle levinneen rakenteen johdosta palvelujen saatavuus ja työpaikalle liikkuminen edellyttävät oman auton, usein useammankin, käyttöä. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään, että yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että liikennetarve vähenee. Hajamallin mukainen yhdyskuntarakenne on tämän tavoitteen vastainen. Laajalle alueelle hajautuneiden asukkaiden saaminen taloudellisesti toimivan joukkoliikenteen piiriin on mahdotonta. Jos joukkoliikenne järjestetään toimivaksi, merkitsee se kunnille reilusti nykyistä suurempaa osallistumista joukkoliikenteen tukemiseen. Malttimalli hajarakentaminen vähenee Seudun väestömäärän kasvu oletetaan samaksi kuin Hajamallissa. Malttimallissa asemakaava-alueiden ulkopuolelle sijoittuu vuosina noin 1260 omakotitaloa. Haja-asutusalueelle sijoittuvien omakotitalojen määrä on noin 37 prosenttia Hajamallissa rakennettavasta määrästä. Näihin taloihin sijoittuisi asukasta eli noin yhdeksän prosenttia ennusteajan väestön lisäyksestä. Koska haja-asutusalueelle sijoittuu vähemmän asukkaita kuin Hajamallissa, on todennäköistä, että suurempi osa asukkaista, kuin Hajamallissa, sijoittuu asemakaava-alueille. Malttimallissa asemakaava-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien uusien omakotitalojen määrä jää pienemmäksi kuin Hajamallissa. Tällöin on mahdollista, että alueen maankäyttö voidaan järjestää pitkälle tulevaisuuteen olemassa olevien yleiskaavojen perusteella. Myös tässä vaihtoehdossa asemakaavan laadinta voi kuitenkin tulla ajankohtaiseksi alueilla, joissa rakentaminen on niin tiivistä, että alueen maankäytön järjestäminen edellyttää yleiskaavaa yksityiskohtaisempaa asemakaavaa. Tällöin syntynyt tiivis rakenne vaikeuttaa asemakaavoitusta samalla tavoin kuin Hajamallissa. Väestön ikääntyessä myyntiin tulevien omakotitalojen määrä kasvaa samalla tavoin kuin Hajamallissa. Haja-asutusalueella olevien omakotitalojen määrä on vähäisempi, mutta haja-asutusalueen omakotitaloista kiinnostuneiden määrä on molemmissa vaihtoehdoissa yhtä suuri. Näin ollen on todennäköistä, että tässä vaihtoehdossa haja-asutusalueella olevalle omakotitaloille löytyy varmemmin ostaja. Haja-asutusalueella olevien uusien omakotitalojen viemäröinnin järjestämisen vaikutukset ovat samanlaisia kuin Hajamallissa. Vaikka yhdyskuntarakenteen hajautuminen on vähäisempää kuin Hajamallissa, vaikuttaa tämäkin vaihtoehto pääosin haitallisesti palvelujen kehittämiseen. Palvelujen saatavuus tai työpaikalle liikkuminen edellyttää haja-asutusalueella Malttimallissakin oman auton käyttöä. 9

10 Kuva 1. Asutuksen leviäminen eri vaihtoehdoissa. 10

11 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN HAJAMALLI NYKYMENO JATKUU liikenne lisääntyy, kun palvelut haetaan kaukaa perinteisen joukkoliikenteen kannattavuus heikkenee, on kehitettävä uusia, mutta kalliimpia esim. kutsuohjattuja järjestelmiä tonttiliittymien runsas määrä aiheuttaa sujuvuus- ja turvallisuusongelmia kevyenliikenteen väylien ja tievalaistuksen tarve kasvaa huomattavasti liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset noin 11 milj. euroa 7 milj. euroa enemmän kuin Malttimallissa MALTTIMALLI HAJARAKENTAMINEN VÄHENEE liikennemäärät vähäisempiä kun hajamallissa asemakaava-alueiden tiivistäminen luo edellytykset kevytliikenneverkon parantamiseen nykyinen liikennejärjestelmä pystyy palvelemaan syntyvää liikenteen lisäkysyntää kaava-alueille sijoittuva asutus tukee nykyistä joukkoliikennettä liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset noin 4 milj. euroa - noin kolmasosa Hajamallin kustannuksista 4 Vaikutukset liikenteeseen vaihtoehtoisten ja toisiaan tukevien liikennemuotojen tarjoaminen liikenteen sujuvuus liikenneturvallisuus liikenneverkon palvelutaso liikenneverkon jatkuvuuden ja kehittämisen turvaaminen joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet matkapituudet Hajamalli Nykymeno jatkuu Liikennejärjestelmä Maankäytön ratkaisulla voidaan liikennejärjestelmätasolla vaikuttaa siihen, missä laajuudessa uusille asukkaille on mahdollista tarjota vaihtoehtoisia ja toisiaan tukevia liikennemuotoja. Hajamallissa matkat muodostuvat kevyen liikenteen kannalta liian pitkiksi. Joukkoliikenteen palvelutaso haja-asutusalueilla on heikko, eikä harva lisäasutus riitä lisäämään itsekannattavan joukkoliikenteen palveluita. Toisaalta palveluverkon harveneminen lisää liikennetarvetta, jota ei ole mahdollista tyydyttää kevyellä liikenteellä tai joukkoliikenteellä. Haja-asutusalueiden asukkaiden liikkumisen tasaarvoisuus edellyttääkin merkittävästi uusia liikennepalveluita. Liikenneverkon palvelutaso, liikenneverkon jatkuvuuden ja kehittämisen turvaaminen Hajamallissa asutus levittäytyy nauhamaisesti maanteihin ja yksityisteihin tukeutuen, jolloin liikenneverkon palvelutaso kauttaaltaan hieman heikkenee. Uusien tonttiliittymien välttämiseksi tarvitaan runsaasti uusia väyliä, joilla haja-asutus liitetään nykyiseen maantieverkkoon hallitusti ja liikenneongelmia lisäämättä. Alempiasteisen liikenneverkon ylläpitoon joudutaan panostamaan runsaasti sekä nykyisten että uusien väylien osalta. 11

12 Kuva 2. Liikennemäärien kasvun vertailu Hajamallin ja Malttimallin kesken. Vihreällä värillä on merkitty ne väylät, joilla Malttimalli lisää liikennettä Hajamalliin verrattuna. Punaisella merkityillä väylillä Hajamalli lisää liikennettä Malttimallia voimakkaammin. Joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet Hajamallissa asutuksen hajaantuminen ei tue nykyistä joukkoliikennejärjestelmää. Koulukuljetusten määrä kasvaa runsaasti. Koululaisvuorot voivat palvella myös muita joukkoliikenteen käyttäjiä. Näiden ohella liikkumisen tasa-arvon turvaamiseksi tarvitaan kuitenkin runsaasti uusia joukkoliikennepalveluja, kuten kutsuohjattuja järjestelmiä. Käytettävä kalusto pienenee kooltaan ja joukkoliikenne lähestyy yksilöllistä liikennettä myös kustannuksiltaan. Kevyen liikenteen palvelutaso Hajamallissa haja-asutusalueiden matkat ovat pääosin liian pitkiä kevyen liikenteen kannalta. Uusi haja-asutus syntyy pääosin alueille, missä ei ole minkäänlaisia kevyen liikenteen järjestelyjä. Koululaiskuljetusten määrä kasvaa runsaasti, ja kevyen liikenteen sijaan käytetään useimmiten henkilöautoa. 12

13 Liikenteen sujuvuus Hajamallissa alemman tieverkon nopeusrajoitukset alenevat kylien laajentuessa. Liikenteen häiriöpisteitä, kuten uusia liittymiä, syntyy runsaasti. Liikenteen sujuvuus heikkenee hieman. Liikenneturvallisuus Hajamallissa uusien häiriöpisteiden syntyminen heikentää liikenneturvallisuutta merkittävästi, mikäli tieverkon kehittämiseen ei panosteta riittävästi. Valaistuksen ja erillisten kevyen liikenteen väylien tarve kasvaa oleellisesti asutuksen laajentuessa nauhamaisesti maanteiden varsilla. Realistinen keino turvallisuuden parantamiseen on lähinnä nopeusrajoitusten alentaminen. Liikkuminen palveluihin, työpaikkoihin, harrastuksiin Palvelujen haku, työmatkat sekä harrastaminen tukeutuvat lähes täysin yksityisautoiluun. Kaupallisten palvelujen saavutettavuus Hajamallin haja-asutus kiihdyttää palveluverkon harvenemista ja keskittymistä suurempiin yksiköihin, koska kylien ostovoimat ovat liian pieniä päivittäistavarakaupalle. Palvelujen saavuttaminen haja-asutusalueilta on lähtökohtaisesti hankalaa ja vaikeutuu edelleen. Autottomien asukkaiden tasa-arvoisuus palvelujen saavuttamisessa edellyttää merkittäviä muutoksia nykyisiin järjestelyihin. Liikenteen päästöt Hajamallin lisääntyvä autopainotteisuus lisää liikenteen päästöjä kauttaaltaan. Häiriöpisteiden lisääntymisestä johtuva sujuvuuden heikkeneminen lisää hieman päästöjen määrää. Malttimalli hajarakentaminen vähenee Liikennejärjestelmä Malttimallissa uusien asuinalueiden liikenne tukeutuu olemassa olevaan liikennejärjestelmään. Nykyisille kaava-alueille sijoittuva uusi asutus lisää kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen kysynnän kasvu voi mahdollistaa tarjonnan lisääntymisen tai ainakin edesauttaa alueiden nykyisen palvelutason säilymistä. Hajaasutusalueille sijoittuvien asukkaiden liikkumisen tasa-arvoisuus edellyttää jonkin verran uusia liikennepalveluita. Liikenneverkon palvelutaso, liikenneverkon jatkuvuuden ja kehittämisen turvaaminen Malttimalli tukeutuu nykyiseen liikennejärjestelmään, jonka ominaisuudet sietävät pääosin hyvin syntyvää liikenteen lisäkysyntää. Liikenneverkon palvelutaso säilyy likimain ennallaan. Haja-asutusalueille suuntautuva asutus sijoittuu nykyiseen väylästöön verrattuna siten, ettei uusia maanteitä tai kaavateitä juurikaan tarvita. Joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet Malttimallissa kaava-alueille sijoittuva asutus tukee nykyistä joukkoliikennejärjestelmää, sen sijaan haja-asutusalueilla palvelutaso pysyy heikkona. Koululaiskuljetusten määrä kasvaa hieman. Kuntakeskusten välisen joukkoliikenteen palvelutaso saattaa hieman parantua, jolloin pääteiden varsilla tarjonta voi hieman kasvaa. Liikkumisen tasa-arvon takaaminen edellyttää jonkin verran uusia palvelumuotoja, kuten kutsuohjattuja järjestelmiä. 13

14 Kevyen liikenteen palvelutaso Malttimallissa kaava-alueille sijoittuva asutus tukee nykyistä kevyen liikenteen väylästöä. Koulumatkat eivät pääosin edellytä kuljetuksia. Tiivistyvissä kylätaajamissa ja erityisesti koulujen läheisyydessä kevyen liikenteen järjestelyjä on paikallisesti kehitettävä. Haja-asutusalueilla ei juurikaan synny uutta kevyen liikenteen kysyntää, joka vaatisi väylästön laajempaa kehittämistä. Liikenteen sujuvuus Liikenteen sujuvuudessa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Liikenneverkon kapasiteetti riittää uusillekin käyttäjille. Muutamien kylien kohdalla nopeusrajoitukset alenevat. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus ei muutu oleellisesti. Haja-asutus lisää hieman kevyt- ja autoliikennettä alueilla, joilla ei ole toteutettu liikenneturvallisuuden kannalta riittäviä järjestelyjä. Tiivistyvissä kylissä ja erityisesti koulujen läheisyydessä lisääntyy tarve valaistukselle ja erillisille kevyen liikenteen väylille Liikkuminen palveluihin, työpaikkoihin, harrastuksiin Malttimallissa kaavoitetuille alueille sijoittuville asukkaille palvelut ovat lähellä ja saavutettavissa mahdollista myös kevyellä liikenteellä. Myös joukkoliikennetarjonta Oulun keskustaan on hyvä. Useimmiten työmatkat ovat mahdollisia joukkoliikenteellä ja jopa kevyellä liikenteellä. Harrastustoiminta voi jonkin verran tukeutua joukko- ja kevytliikenteeseen niin sanottujen massaharrastusten osalta (kirjastot, teatterit, uimahalli, jäähalli, ); yksilöllinen harrastustoiminta edellyttää useammin henkilöauton käyttöä. Kaupallisten palvelujen saavutettavuus Lisäasutus tukee paremmin nykyistä palveluverkkoa, jolloin sen muutospaineet ovat pienemmät. Asemakaava-alueilla palvelujen saavutettavuus on hyvä tai nykyisen kaltainen, mutta haja-asutusalueella heikko. Myös Malttimallissa haja-asutusalueiden asukkaiden tasa-arvoisten asiointimahdollisuuksien turvaaminen vaatii ponnisteluja. Liikenteen päästöt Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen runsaampi käyttö vähentää päästöjä taajamaalueilla verrattuna. Malttimallin tuottamat pienemmät liikennesuoritteet tuottavat kauttaaltaan vähemmän päästöjä. Liikenne on haja-asutusalueilla sujuvampaa, jolloin päästöjä syntyy hieman vähemmän. 14

15 SOSIAALISET VAIKUTUKSET HAJAMALLI NYKYMENO JATKUU tilava, väljä ja rauhallinen rakennuspaikka (+) itsemääräämisoikeus, kaava-aluetta vapaampi rakentamistapa (+) suurin osa rakentamisesta menee hajaasutusalueelle (-) liikkuminen perustuu ensisijaisesti omaan autoon (-) keskeneräinen infrastruktuuri, soratiet ja pimeät tienvarret (-) paikallisten ominaispiirteiden puute rakentamisessa (-) ympäristö voi muuttua ennakoimattomasti kaavan puuttuessa (-) MALTTIMALLI HAJARAKENTAMINEN VÄHENEE suurin osa rakentamisesta sijoittuu asemakaavaalueelle (+) pienemmät tontit (-) rakentaminen säädellympää (-/+) asemakaava-alueilla palvelujen edellytykset paranevat (+) katuvalot ja asfalttitiet, liikkuminen turvallisempaa kuin Hajamallissa (+) kunnan hoitamat ja auraamat kulkuväylät (+) kauppa kävely/pyöräilyetäisyydellä (+) leikkikaverit ja harrastukset lähempänä kuin Hajamallissa (+) ympäristömuutokset ennakoitavissa (+) haitat samat mutta vähäisemmät kuin Hajamallissa (-/+) 5 Sosiaaliset vaikutukset palvelujen saavutettavuus liikkuminen palveluihin, työpaikkoihin, harrastuksiin yhteisöllisyyden muodostuminen ja nykyisten yhteisöjen voimistaminen paikan hengen edistäminen kehittämällä viehättäviä toisistaan erottuvia paikkoja asuinalueen toimivuus vuoden päästä, jolloin iäkkäiden osuus on nykyistä suurempi Hajamalli Nykymeno jatkuu Hajamallissa yhdyskunta on hajautunut laajalle alueelle. Asukkaan rakentaessa asemakaava-alueen ulkopuolelle hän on hyväksynyt sen, että matkaa palveluihin, työpaikalle ja harrastuksiin saattaa kertyä melko paljonkin, liikkuminen edellyttää oman auton käyttöä, ja pitkät etäisyydet tuovat kustannuksia. Tämän vastapainona rakentaja on saanut kookkaan rakennuspaikan, jolla on suuri itsemääräämisoikeus sekä asemakaava-aluetta suurempi oikeus vaikuttaa rakennuksen ulkonäköön ja sen sijoittamiseen rakennuspaikalle. Luonto ympärillä tarjoaa elämyksiä ja väljyyttä, elämänrytmi on rauhallinen. Pienen sosiaalisen yhteisön osaksi tuleminen luo odotuksen turvallisesta asuinympäristöstä. Ongelmalliseksi tilanne saattaa muuttua silloin, jos asukkaalla ei ole enää mahdollisuutta oman auton käyttöön tai lähinnä olevat palvelut lakkaavat. Tasa-arvon nimissä asukas vaatii alueelle parempaa palvelutasoa. Tässä vaiheessa vaatimukset palvelujen parantamisesta kohdistuvat kuntaan. Oulun seudun omakotitonttikysyntää koskevan tutkimuksen mukaan tärkeimmät tekijät omakotitalon sijainnin valinnassa ovat tieyhteydet ja työpaikka. Hyvät tieyhteydet ovat tärkeitä haja-asutusalueella liikkumisen perustuessa pääosin henkilöautoon. Työpaikalle tulee päästä helposti ja nopeasti, mikä edellyttää teiden hyvää kunnossapitoa. Yleisten teiden kunnossapidosta vastaa tiehallinto. Osa haja-asutusalueen teistä osa yksityisteitä, joiden kunnossapitoa ja aurausta kunta useimmiten tukee. Kuntien ja valtion talouden tiukentuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kunnossapidon ja aurauksen vähentymistä nykytasolta. Tulevaisuudessa haja-asutusalueiden kevytliikenneväylien rakentaminen tai tievalaistuksen järjestäminen saattaa jäädä asukkai- 15

16 den itsensä hoidettavaksi. Tämä saattaa aiheuttaa tyytymättömyyttä ja nostaa esiin vaatimuksen alueen asemakaavoittamisesta, jolloin alueen tiet muuttuisivat kaduksi ja velvollisuus niiden rakentamisesta ja kunnossapidosta siirtyisi kunnalle. Haja-asutusalueella asuvien harrastukset liittyvät todennäköisesti usein kodin kunnostukseen ja puutarhanhoitoon. Tämän lisäksi aikuisten ja varsinkin lasten ja nuorten harrastukset suuntautuvat asuinaluetta kauemmas. Harrastuksiin liikutaan yleensä henkilöautolla. Jos teiden kunto heikkenee, matkaan käytettävä aika pitenee. Jos henkilöautolla ajaminen ei ole mahdollista, lisääntyvät kuntaan kohdistuvat vaatimukset harrastustilojen ja -toiminnan järjestämiseksi oman asuinalueen läheisyyteen. Perinteisesti Oulun seutu on rakentunut kaupungista, kirkonkylistä ja sivukylistä. Kylissä yhteisöllisyys on ollut voimakasta sen vuoksi, että kyläläiset ovat tunteneet hyvin toisensa, ja sukupolvesta toiseen on asuttu samassa kylässä. Vielä nytkin hajaasutusalueelle sijoittuvista rakentajista osa hakeutuu alueelle sukulaisuuden vuoksi. Alueelta hankittu rakennuspaikka saattaa olla perintömaalla tai sen hankkimiseen on vaikuttanut sukulaisten läheisyys. Näissä, nykyään kuitenkin harvinaisissa tapauksissa uudet muuttajat tukevat alueen yhteisöllisyyden säilymistä. Voimakkaasti hajautunut yhdyskuntarakenne heikentää mahdollisuuksia asuntoalueen me-hengen muodostumiselle. Kylien läheisyydessä uudisrakentaminen lisää kylän elinvoimaa, luo uskoa sen säilymiseen, lisää asuinalueen viihtyisyyttä ja parantaa arkielämän edellytyksiä. Nykyisten kylien ulkopuolelle sijoittuva rakentaminen sen sijaan ei tue kylien palvelujen säilymistä. Seudun yleiskaavatyössä on todettu, että ala-asteen tai korttelikoulun, leikkipuiston, perhepäivähoitopaikkojen ja asukas/nuorisotilojen saaminen alueelle edellyttää noin 1000 asukkaan väestöpohjaa. Selvitysalueen kunnat pyrkivät hyvään asuinympäristöön. Seudun yleiskaavatyön yhteydessä kunnat ovat määritelleet ominaispiirteensä, joilla ne haluavat erottua. Kunnan ominaispiirteiden tukeminen rakentamisella jää asemakaava-alueen ulkopuolella melko niukaksi. Hajarakentamista ei ohjata yhtä voimakkaasti kuin asemakaavaalueilla, jolloin se todennäköisesti on hyvin samanlaista eri kunnissa. Hajamallissa seudun kunnat muistuttaisivat todennäköisesti ilmeeltään toisiaan nykyistä enemmän. Haja-asutusalueelle rakentavat ovat yleensä nuoria perheitä. Omakotitonttikysyntätutkimuksen mukaan omakotitontin hakijoista yli 80 prosenttia on vuotiaita. Tutkimukseen vastanneiden oululaisten keskimääräinen perhekoko oli 2,2 henkilöä ja muualla seudulla asuvien 3,25 henkilöä. Hajamallissa vuosina hajaasutusalueelle rakennetaan lähes asuinrakennusta. Jos jokaisessa asunnossa asuu keskimäärin 3 henkilöä, asuu näillä alueilla vuonna 2020 noin asukasta. Tarkastelujakson alussa alueelle muuttaneet ovat noin vuotiaita aikuisia ja heidän lapsiaan. Jos oletetaan, että alueelle tulleet asukkaat asuvat hajaasutusalueella vielä tarkastelujakson lopussa vuonna 2020, alueen äidit ja isät ovat keski-ikäistyneet (40 50 v.). Nuoriksi aikuisiksi varttuneet lapset ovat muuttaneet pois kotoa, ja kotona asuva nuoriso käyttää koulupalveluja päivähoitopalvelujen sijaan. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan vuoden 2000 lopussa Suomessa sataa työikäistä kohti oli 25 eläkeläistä. (yksi eläkeläinen neljää työikäistä kohti) Vuonna 2050 ennustetaan eläkeläisten määrän kasvaneen siten, että sataa työikäistä kohti on 52 eläkeläistä. Tällöin alueen aikuiset ovat vuotiaita. Kun vanhusten osuus väestöstä kasvaa, on todennäköistä, että heidän on selviydyttävä kodeissaan nykyistä pitempään. Jos nämä ikääntyneet ihmiset asuvat edelleen hajaasutusalueella, on kunnan varauduttava nykyistä kattavampaan kotipalveluun. 16

17 Malttimalli hajarakentaminen vähenee Haja-asutusalueelle rakentamisen sosiaaliset vaikutukset ovat samansuuntaiset, mutta vähäisemmät kuin Hajamallissa, koska haja-asutusalueelle sijoittuu vähemmän uusia omakotitaloja. 17

18 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET HAJAMALLI NYKYMENO JATKUU yhteiskunnan kannalta tarkastellen koululaiskuljetuksia tarvitsevien lasten lukumäärä kasvaa haja-asutusalueilta koulukyyti usein muu kuin linjaliikenne kunnan kuljetuskustannukset kasvavat (koululais-, vammais- ja vanhusten kuljetuskustannukset) kotihoidon järjestäminen taajamien ulkopuolelle kallista asukkaan kannalta tarkastellen työmatkoista ja päivähoidosta lisäkuluja kuljetusmatkojen pidentyessä verovähennysoikeus siirtää huomattavan osan kasvavista työmatkakuluista yhteiskunnan kustannettaviksi MALTTIMALLI - HAJARAKENTAMINEN VÄHENEE kustannuksia syntyy samoista asioista kuin Hajamallissa, mutta määrät ovat vähäisempiä yhteiskunnan kannalta tarkastellen aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat pienemmät kuin Hajamallissa kasvavalla kaupunkiseudulla kunta saa tontinmyyntituloja, joilla kustannetaan infrastruktuurin rakentamista ja palveluiden järjestämistä asukkaan kannalta tarkastellen asemakaava-alueella talojen arvo säilyy paremmin kuin haja-asutusalueella voi valita edullisimman kulkuneuvon 6 Taloudelliset vaikutukset julkisten palvelujen järjestämisen tehokkuus ja taloudellisuus liikkumiskustannukset infrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannukset 6.1 Julkisten palveluiden järjestämisen tehokkuus ja taloudellisuus Hajamalli Nykymeno jatkuu Hajamallin haja-asutus kiihdyttää palveluverkon harvenemista, joskin haja-alueiden asutuksen kasvu saattaa lykätä kyläkoulujen lakkauttamista. Lähtökohtaisesti palvelujen saavuttaminen haja-asutusalueilta on hankalaa ja vaikeutuu edelleen. Autottomien tasa-arvoisuus palvelujen saavuttamisessa edellyttää merkittäviä muutoksia nykyisiin järjestelyihin, mikä lisää kunnan kustannuksia. Tietoliikenneyhteyksiä hyödyntävät palvelujen tarjoamisen tavat, kuten virtuaaliasiointi voivat lievittää syntyviä ongelmia. Koulukuljetukset Hajamallissa rakentaminen hajautuu laajalle alueelle. Suuri osa esitetyistä uusista omakotitaloista sijoittuu alle 2,5 kilometrin etäisyydelle nykyisin käytössä olevasta ala-asteesta. Vaikka kaikki nykyisin toiminnassa olevat ala-asteet säilyisivät koulukäytössä vuoteen 2020 ja pystyisivät ottamaan vastaan uudet oppilaat nykyisen suuruisiin tiloihin ja selviäisivät opetuksesta nykyisillä opettajamäärillä, lisääntyvät koulukyydin järjestämisestä syntyvät kustannukset. Osa omakotirakentamisesta sijoittuu yli 2,5 km etäisyydellä koulusta, jolloin alakouluikäisillä lapsilla on oikeus koulukuljetukseen. 18

19 Kunnat järjestävät koulukuljetuksia linjaliikenteellä, erillisellä koululaisbussilla, palveluliikenteellä tai taksilla. Kuljetuskustannukset vaihtelevat kunnittain. Esimerkiksi Kiimingissä koululaiskuljetus maksoi vuonna 2002 noin 700 euroa lasta kohden. Mikäli haja-asutusalueelle rakennetaan edelleen 60 taloa vuodessa, ja niistä puolesta kuljetetaan kaksi lasta kouluun, aiheutuu siitä vuosikustannuksena 60 taloa x 0,5 x 2 lasta x 700 = Kun kuljetuksia hoidetaan esikoulusta yläasteen loppuun eli kymmenen vuotta, aiheutuu yhtenä vuotena rakennetuista haja-asutusalueen taloista yhteensä euron kuljetuskustannukset. Oletus: Haja- ja Malttimallissa uusia rakennuspaikkoja on yhtä paljon. Kiimingissä Hajamallissa asemakaavojen ulkopuolelle rakennetaan 915 uutta omakotitaloa, joista noin 350 sijaitsee yli 3 km etäisyydellä koulusta. Malttimallissa asemakaava-alueiden ulkopuolelle rakennetaan 180 omakotitaloa, joista 23 sijaitsee yli 3 km etäisyydellä koulusta. Loput 892 omakotitaloa rakennetaan asemakaava-alueille, joissa koulu on alle 3 km etäisyydellä yli 3 km alle 3 km HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAILUOTO HAUKIPUDAS KEMPELE KIIMINKI LIMINKA LUMIJOKI MUHOS OULU OULUNSALO TYRNÄVÄ YLIKIIMINKI Kuva 3. Uusien rakennuspaikkojen etäisyydet nykyisistä kouluista kunnittain vuosina Malttimallissa koululaiskuljetusta tarvitsevien määrä on merkittävästi alhaisempi erityisesti Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon kunnissa. Lumijoella on vain yksi koulu. Varjakkaan ja Limingantien varteen lähelle Limingan rajaa sijoittuvien omakotitalojen lapset edellyttävät koulukuljetusten järjestämistä. Limingassa koulukuljetusta edellyttäviä alueita on Hajamallissa Lapinkankaalla, Tikkaperäntien varressa sekä Haaransillan liittymän itäpuolella Partaan- ja Lännentien varrella sekä Honkisuolla Lakeuden ja Ketunmaan koulun välimaastossa. Myös Selkämaalle sijoittuvat vaihtoehdossa esitetyt uudet omakotitalot sijoittuvat yli 2,5 kilometrin etäisyydelle Tupoksen koulusta. Tyrnävällä koulukuljetusten kannalta ongelmallisia ovat Murron ja keskustan välille Murron-, Metsähaan- ja Korkalantien varteen sijoittuvat omakotitalot. Tyrnävällä ongelmaksi saattaa muodostua myös se, etteivät Murron ja keskustan koulut pysty vas- 19

20 taanottamaan uusia oppilaita. Kunnassa on varauduttu Ängeslevän vanhan koulun käyttöönottoon, mikä vähentää koulurakennusinvestointeja, mutta edellyttää uusien opettajien palkkaamista. Oulunsalossa Salonpään uudisasutus sijaitsee yli 2,5 kilometrin etäisyydellä Salonpään koulusta. Salonpään koulu ei pysty laajennettunakaan vastaanottamaan kaikkia Hajamallin uusien asuinrakennusten koululaisia. Uuden koulun rakentamista on suunniteltu Salonpään ja Kirkonkylän koulun välimaastoon Niemenrannalle, jonne koululaiset joudutaan kuljettamaan yli viiden kilometrin päähän. Myös Letontien varteen sijoittuva asutus tuo mukanaan koulukuljetusvelvollisuuden. Hailuodossa iso osa uusista omakotitaloista sijoittuu niin kauas kunnan ainoasta koulusta, että se edellyttää kuljetusten järjestämistä. Muhoksella, jossa kouluverkko on tiivis, kuljetuksen piiriin uusista omakotitaloista tulevat Leppiniementien lähiympäristöön sijoittuvien alueiden lapset. Taulukko 1. Koulukuljetusten kustannukset kunnittain. kuljetettavia taksi /vuosi/lapsi bussi /vuosi/lapsi kokonaiskustannus /vuosi Hailuoto vain taksikyytejä Haukipudas taksi- ja linja-autokuljetukset Kempele linjaliikenne, koululaisbussi ja taksi Kiiminki linjaliikenne ja palveluliikenne Liminka vain poikkeustapauksissa taksikyyti Lumijoki linjaliikenne, koulubussi, palveluliikenne ja taksi Muhos Oulu pääasiassa linjaliikenne Oulunsalo koululaisbussi Ylikiiminki K Kempeleessä Linnankankaalta Juurussuon suuntaan sijoittuvien omakotitalojen lapset ovat yli 2,5 kilometrin etäisyydellä Linnakankaalle tulevasta uudesta koulusta, mikä edellyttää koulukuljetusten järjestämistä. Kiimingissä asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen vauhti on seudun kovin. Vaikka kouluverkko on tiivis, syntyy koulukuljetusta vaativia alueita Alakyläntien varteen, Vehmaansuontien ympäristöön, Vesalan- ja Ylikiimingintien varteen. Haukiputaalla tiiviin kouluverkon ulkopuolelle jääviä alueita ovat Onkamontien, Alakyläntien ja Haukiväylän lähialueet sekä Kalimenkylä. Investoinnit koulurakennuksiin Asukasmäärän lisääntyminen saattaa edellyttää myös nykyisten koulujen laajentamista tai uusien koulujen rakentamista. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta uuden koulun rakentaminen on pitkällä tähtäimellä tarkastellen järkevämpää kunnan asutuskeskittymiin kuin haja-asutusalueelle. Yhden ison koulun laajentaminen tulee halvemmaksi kuin monen pienen. Lisäksi väestön vanhetessa ja lapsimäärän vähentyessä kuntakeskuksessa sijaitseva koulu on helpompaa ja taloudellisempaa muuttaa 20

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ Oulun seudun hajarakentamisselvitys Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Mitä on hajarakentaminen? Termien selityksiä Maaseutu on vuorovaikutussuhteessa kaupungin

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista 16.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Oulun seudun väkiluvun kehitys ja väestöennuste... 4 3. Väestörakenne ja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Rauman yleiskaavan strateginen osa

Rauman yleiskaavan strateginen osa KUNTATALOUSTARKASTELU Yhdyskuntarakenteen tiivistymisen ja hajautumisen vaikutukset sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kustannuksiin Rauman kaupunki Eriksson Arkkitehdit Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala

1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala Suunnittelutarveratkaisu- OULUN SEUDUN RAKENNUSVALVONNAT hakemus Hailuoto Haukipudas Kempele Kiimiki Liminka (MRL 137 ) Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 16

Lisätiedot

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita: Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Kysely hajarakentamisen hallinnan nykytilasta. Kimmo Kurunmäki, MAL verkosto

Kysely hajarakentamisen hallinnan nykytilasta. Kimmo Kurunmäki, MAL verkosto Kysely hajarakentamisen hallinnan nykytilasta Kimmo Kurunmäki, MAL verkosto Kysely lähetettiin verkoston maankäyttöpolitiikka teemaryhmän kontakteille Pikaselvitys, johon tuli 20 vastauspaperia osa papereista

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Oulun seudun yleiskaava 2020 Muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty 21.10.2004

Oulun seudun yleiskaava 2020 Muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty 21.10.2004 0 Oulun seudun yleiskaava 2020 Muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty 21.10.2004 Mitä suunnitellaan? Oulun seudun yleiskaavaa laajennetaan Lumijoen, Limingan ja Tyrnävän kuntien

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Kopsamoon laadittavana olevan kyläosayleiskaavan ehdotusvaiheen kaava-aineisto on ollut nähtävillä 29.4. 29.5.2015 välisen ajan.

Kopsamoon laadittavana olevan kyläosayleiskaavan ehdotusvaiheen kaava-aineisto on ollut nähtävillä 29.4. 29.5.2015 välisen ajan. Liite 8 1 (5) Ehdotusvaiheen palauteraportti Juupajoen kunta Kopsamon kyläosayleiskaava Ehdotusvaiheesta saadut lausunnot ja muistutukset sekä kaavanlaatijan vastine näihin Sisällysluettelo Kopsamoon laadittavana

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 78 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) 3389/11.111/2014 KHALL 78 Hakija Nimi Reijo Ukura Osoite Martikkalantie 42, 92320

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot