Rakentamiskäytäntöjen ja niihin liittyvien palvelujen kehittäminen

Transkriptio

1 Rakentamiskäytäntöjen ja niihin liittyvien palvelujen kehittäminen Tietoja Pvm. Oulunkaaren kuntayhtymä

2 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 2(24)

3 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 3(24) SISÄLLYSLUETTELO 1 NYKYTILANNE Yleistietoja kunnista Rakentaminen kunnittain Talous ja taksa-asioita Päätösvaltakäytännöt Nykytilan yhteenveto ja johtopäätökset KEHITTÄMISSUUNNITELMA Organisaatiomalli ja toimintaperiaate Asiakaspalvelu ja palveluverkosto Toimistopalvelut Katselmustoiminta Henkilöstö Rakentamisen laadunohjaus Päätösvaltakäytännöt ja rakentamista ohjaavat määräykset Talous ja taksat ATK-järjestelmät VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset toimintaan ja laatuun Taloudelliset vaikutukset YHTEENVETO JA EHDOTUS JATKOTOIMENPITEISTÄ...23

4 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 4(24) JOHDANTO Kunnallinen rakennusvalvonta on haasteiden edessä. Talouden kiristyessä kuntien säästötoimet vaikuttavat myös rakennusvalvontoihin. Tämän vuoksi rakennusvalvontojen toimintatapoja ja rakentamisen ohjauskäytäntöjä on tarpeen kehittää jatkuvasti, jotta rakentamisen laatu ja rakennusvalvonnan palvelu voidaan varmistaa. Rakentamisen laadussa on Suomessa tehty menneinä vuosikymmeninä virheitä. Siitä ovat osoituksena kosteus- ja homevaurioiset rakennukset, joita on paljon ja niitä ilmenee jatkuvasti lisää. Tämä asia korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun rakennuksista tehdään entistä energiatehokkaampia ja tiiviimpiä. Rakennusvalvontojen tehtävänä on riippumattoman tiedon välittäminen rakentajille, heidän suunnittelijoilleen ja valvojilleen niin, että rakentamisen laatu saadaan varmistettua. Tämän suunnitelman tarkoituksena on selvittää Oulunkaaren kuntien nykyiset rakennusvalvonnan ja -neuvonnan tuottamistavat sekä laatia ehdotus näiden palvelujen järjestämisestä. Oulunkaaren seudulla Iin ja Pudasjärven kunnat ovat hoitaneet rakennusvalvonnan ja siihen liittyvät tehtävät itsenäisesti ilman kuntien välistä yhteistyötä. Vaalan ja Utajärven kunnilla on yhteinen rakennustarkastaja. Tämän myötä Vaala ja Utajärvi ovat käynnistäneet jo kuntayhteistyön rakennustarkastuksen toimialalla. Tässä suunnitelmassa asetetaan erityinen painoarvo kuntien välisten yhteistyömuotojen kehittämiseen. Suunnittelutyön teettäjä on Oulunkaaren kuntayhtymä. Suunnittelutyön ohjausryhmässä on edustettuna kuntien tekniset johtajat ja rakennustarkastajat. Konsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy. Oiva Rantala vs. tekn. johtaja Pudasjärvi Eero Talala vs. rakennustarkastaja Pudasjärvi Juha Airaksinen tekn. johtaja Vaala Ilkka Lyttinen rakennustarkastaja Vaala Juhani Harjula rakennustarkastaja Ii Markku Vitikka tekn. palvelujohtaja Ii Jouni Jurva tekn. johtaja Utajärvi Topi Hyötylä projektipäällikkö Liidea Oy Marko Mäenpää projektisihteeri Liidea Oy

5 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 5(24) TAVOITE Työssä selvitetään nykyiset rakennusvalvonnan ja - neuvonnan tuottamistavat ja niihin liittyvien palvelujen nykytila Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala. Lisäksi laaditaan ehdotus näiden palvelujen asiakaslähtöiseksi kehittämiseksi. Selvityksen tavoite on etsiä kohdealueelle laadullisesti paras ja kustannustehokkain toteuttamistapa rakennusvalvonnan ja -neuvonnan palvelujen tuottamiseksi. Tavoitteena on luoda Oulun kaaren kuntiin rakennusvalvonta, joka edistää, opastaa ja valvoo laadukkaan rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä sekä hoitaa lainmukaiset viranomaistoiminnat. Rakennusvalvonta tarjoaa laadukasta palvelua seudun asukkaille, rakentajille ja elinkeinoelämälle ottaen huomioon kunkin kunnan erityispiirteet ja yleinen etu. Rakennusvalvonnan tehtävänä on neuvoa ja ohjata rakentajia ja käsitellä rakentamisen luvat sekä osaltaan valvoa ja ohjata rakentamisen ja kaavoituksen toteuttamista. Rakennusvalvonta valvoo myös osaltaan rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa siten, että kuntalaisille turvataan terveellinen, viihtyisä ja turvallinen elinympäristö. Rakennusvalvonnan taloudelle asetetaan tavoitteeksi pysyä Oulun ympäryskuntien keskiarvossa. Lisäksi talouden tavoitteeksi asetetaan taloudellinen omavaraisuus ainakin normaaleissa suhdannetilanteissa. Toisin sanoen rakennusvalvonnan tulee kattaa tuloillaan menonsa. Tämä korostaa rakennusvalvonnan toiminnallista itsenäisyyttä ja on käytännössä sen kehittymisen edellytys.

6 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 6(24) 1 NYKYTILANNE 1.1 Yleistietoja kunnista Oulunkaaren kuntayhtymään kuuluu neljä Oulun ympäristökuntaa: Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala. Yli-Iin kunta ei ole enää kuntayhtymän jäsen Oulun kanssa tehtävän kuntaliitoksen vuoksi. Simon kunnan kanssa on sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöselvitys käynnissä. Kuntayhtymän tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, seudullisen kuntapalvelutoimiston (talous-, henkilöstö- ja atk-) palvelujen sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen (esim. elinkeinoneuvonta) tuottaminen. Kuntayhtymä toimii myös alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. Oulunkaaren neljä kuntaa poikkeaa toisista mm. kuntakoossa, asukasluvussa ja yhdyskuntarakenteessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntien asukasluvut vuosina 2008 ja. Taulukko 1. Oulunkaaren kuntien asukasluku vuosina 2008 ja (Lähde: Tilastokeskus) Kunta Asukasluku 2008 Muutos Ii Pudasjärvi Vaala Utajärvi Yhteensä Kuntien erot näkyvät myös rakennusvalvonnoissa ja niiden käytettävissä olevissa resursseissa ja tästä johtuen toimintatavoissa. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto kunnittain rakennusvalvontojen henkilöstömäärästä henkilötyövuosina (htv). Taulukko 2. Oulunkaaren rakennusvalvontojen henkilömäärät henkilötyövuosina. Henkilöstö Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yhteensä Tekninen henkilöstö 1,0 1,5 0,4 0,6 3,5 Toimistotyöntekijät 0,5 1,0 0,3 0,4 2,2 Rakennusvalvonnan henkilöstö yhteensä 1,5 2,5 0,7 1,0 5,7 1.2 Rakentaminen kunnittain Rakentamisen vilkkautta ja rakennusvalvonnan työn määrää voidaan kuvata rakennus- ja toimenpidelupien määrällä, sekä myönnettyjen rakennuslupien kerros-neliömäärillä.

7 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 7(24) Oulunkaaren kunnissa myönnettiin rakennus- ja toimenpidelupia vuonna yhteensä 701 kappaletta. Taulukossa on esitetty jakauma kunnittain sekä arvio lupakehityksestä vuosille 2010 ja Vuodelle 2011 lupamäärien on arvioitu kasvavan Iissä noin 10 ja Utajärvellä sekä Vaalassa noin 5 prosenttia vuoden tasosta Rakennuslupien ja toimenpidelupien määrä Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala arvio 2010 arvio 2011 Kuva 1. Rakennus- ja toimenpidelupien määrä Oulunkaaren kunnissa. Vuonna myönnettiin Oulunkaaren kunnissa yhteensä 86 omakotitalolle rakennuslupa. Kunnittain jakautuma ja lupakehitys on seuraava Uusien omakotitalojen rakennuslupien määrä Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala arvio 2010 arvio 2011 Kuva 2. Uusille omakotitaloille myönnetyt luvat vuonna ja arvio vuosina Rakennuslupien käsittelyn lisäksi rakennusvalvontoja työllistävät mm; - suunnittelutarveratkaisut - poikkeamisluvat - ilmoitukset - maisematyöluvat Myönnettyjen rakennuslupien kokonaiskerrosala Oulunkaaren kunnissa oli vuonna kerrosneliömetriä. Kunnittain tilanne on seuraava.

8 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 8(24) 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Myönnettyjen rakennuslupien kokonaiskerrosala (1 000 k m2) 23,0 21,0 21,0 18,0 17,2 15,8 15,0 12,0 9,0 10,3 8,0 7,0 arvio 2010 arvio 2011 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Kuva 3. Myönnettyjen rakennuslupien kokonaiskerrosala vuonna ja arvio vuosina Myönnettyjen rakennuslupien kokonaiskerrosala seudulla asukasta kohti on 2,12 kerrosneliötä / asukas. Kuntakohtainen suhdeluku on seuraava. 4,0 3,5 Myönnettyjen rakennuslupien kokonaiskerrosala asukasta kohti 3,4 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 2,3 1,8 2,4 0,0 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Kuva 4. Myönnettyjen rakennuslupien kokonaiskerrosala asukasta kohti vuonna. 1.3 Talous ja taksa-asioita Taloudellisella omavaraisuusasteella kuvataan rakennusvalvonnan tulojen ja menojen suhdetta. Keskimääräinen omavaraisuusaste seudulla oli vuonna 0,57. Vuonna 2010 omavaraisuusaste on arvion mukaan 0,64 ja vuonna ,65. Taloudellisen omavaraisuusasteen rajanveto ei ole aivan tarkka, koska rakennusvalvontatyötä tehdään paljon muun työn ohella. Tällöin kustannusten jako rakennusvalvonnan ja muun työn kesken ei välttämättä vastaa todellista tilannetta. On huomioitavaa, että Iin kunnassa vanhat eläkkeet nostavat rakennusvalvonnan menoja ja vuoden menoja erityisesti vuonna eläkkeelle jääneen rakennustarkastajan kolmen työkuukauden ja neljän lomakuukauden palkkakulut (uusi rakennustarkastaja aloitti vuoden alussa). Pudasjär-

9 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 9(24) vellä menoja nostavat sairauslomasijaisuudet. Tästä syystä omavaraisuusaste vuosina 2007 ja 2008 antaa todellisemman kuvan Iin ja Pudasjärven rakennusvalvonnan taloudellisesta omavaraisuusasteesta. Keskimääräinen omavaraisuusaste Oulunkaaren kunnissa oli vuonna ,57 ja vuonna ,59. Taloudellinen omavaraisuusaste 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala arvio 2010 arvio 2011 Kuva 5. Rakennusvalvontojen taloudellinen omavaraisuusaste vuosina 2007 sekä arvio vuosina 2010 ja Rakennuslupien hinnoittelussa on eroja kunnittain. Seuraavassa taulukossa on vertailtu 220 neliömetrin omakotitalon rakennuslupien hintoja. Vertailussa on mukana vain kuntien ilmoittama päärakennuksen rakennusluvan hinta. Keskimääräinen hinta Oulun kaaren kunnissa oli vuonna 345 euroa ja vuonna euroa m2 omakotitalon rakennusluvan hinta ilman talousrakennusta Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala 2010 Kuva 6. Uuden 220 neliömetrin omakotitalon rakennusluvan hinta vuonna ja Oulunkaaren kuntiin verrattuna Oulun seudulla rakennusluvat ovat huomattavasti korkeammat. 220 neliömetrin omakotitalon rakennusluvan hinnat ovat keskimäärin 718 euroa. Vuonna 2008 keskimääräinen hinta oli 678 euroa. Vastaavasti Kuusamossa 220 neliömetrin omakotitalon rakennusluvan hinta on 612 euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Oulun seudun rakennuslupien hinnat kunnittain.

10 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 10(24) k m2 omakotitalon rakennusluvan hinta Oulun seudulla Hailuoto Kiiminki Muhos Lumijoki Oulu keskiarvo Kuva 7. Uuden 220 neliömetrin omakotitalon rakennusluvan hinta Oulun seudun kunnissa. 100 neliömetrin loma-asunnon rakennusluvan keskimääräinen hinta Oulun kaaren kunnissa oli vuonna 286 euroa ja vuonna euroa. Kuusamossa vastaavan rakennusluvan hinta on 420 euroa m2 loma asunnon rakennusluvan hinta Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Kuva 8. Uuden 100 neliömetrin loma-asunnon rakennusluvan hinta Oulunkaaren kunnissa vuosina ja Vaikka kuntien ilmoittamat rakennusvalvontatyön menot eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska työtä tehdään paljon muun työn ohella, vertailtiin kuntien rakennusvalvonnan menoja suhteessa asukkaisiin, rakennus- ja toimenpidelupiin sekä rakentamisen kokonaiskerrosalaan. Oulunkaaren kuntien rakennusvalvonnan menot asukasta kohden olivat vuonna 13,3 /asukas. Vaalan kunnan ilmoittamista rakennusvalvonnan menoista on vähennetty Utajärven kunnan ostama osuus euroa. Iin kunnan rakennusvalvonnan menoja nostavat vanhat eläkkeet ja Pudasjärvellä sairauslomasijaisuudet.

11 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 11(24) Rakennusvalvonnan menot asukasta kohti 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 16,3 14,5 11,7 10,5 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala* Kuva 9. Rakennusvalvonnan menot asukasta kohden vuonna. Kuntien rakennusvalvonnan nettomenot asukasta kohden olivat Oulunkaaren kunnissa vuonna 6,0 /asukas. Rakennusvalvonnan nettomenot asukasta kohti 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 7,7 7,2 5,9 3,4 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala* Kuva 10. Rakennusvalvonnan nettomenot asukasta kohti vuonna. Oulunkaaren kuntien rakennusvalvonnan menot myönnettyä rakennus- ja toimenpidelupaa kohden olivat vuonna 465 /lupa. Iin kunnan rakennusvalvonnan menoja nostavat vanhat eläkkeet ja Pudasjärvellä sairauslomasijaisuudet Rakennusvalvonnan menot rakennus ja toimenpidelupaa kohti Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Kuva 11. Rakennusvalvonnan menot rakennus- ja toimenpidelupaa kohti vuonna.

12 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 12(24) Kuntien rakennusvalvonnan nettomenot myönnettyä rakennuslupaa kohden olivat Oulunkaaren kunnissa vuonna 216 /lupa Rakennusvalvonnan nettomenot rakennus ja toimenpidelupaa kohti Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Kuva 12. Rakennusvalvonnan nettomenot rakennus- ja toimenpidelupaa kohti vuonna. Oulunkaaren kuntien rakennusvalvonnan menot myönnettyjen lupien kokonaiskerrosalaa kohden olivat vuonna 5,6 /k-m 2. Iin kunnan rakennusvalvonnan menoja nostavat vanhat eläkkeet ja Pudasjärvellä sairauslomasijaisuudet. 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Rakennusvalvonnan menot rakentamista (k m2) 7,2 kohti 6,6 4,5 4,2 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala* Kuva 13. Rakennusvalvonnan menot rakentamista (k-m 2 ) kohti vuonna.

13 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 13(24) Kuntien rakennusvalvonnan nettomenot myönnettyjen lupien kokonaiskerrosalaa kohden olivat Oulunkaaren kunnissa vuonna 2,5 /k-m 2. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Rakennusvalvonnan nettomenot rakentamista (k m2) kohti 3,4 1,9 3,1 1,7 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala* Kuva 14. Rakennusvalvonnan nettomenot rakentamista (k-m 2 ) kohti vuonna. 1.4 Päätösvaltakäytännöt Päätösvaltakäytännöissä ja rakentamista koskevissa määräyksissä on kirjavuutta. Suurelta osin erot selittyvät kuntien erilaisuudella. Joitakin asioita on kuitenkin syytä yhtenäistää ja yksinkertaistaa. Rakennusjärjestysten, johtosääntöjen ja delegointipäätösten vertailu on esitetty liitteillä 1 ja Nykytilan yhteenveto ja johtopäätökset Aluerakenne; Vaala ja Utajärvi ovat lähellä toisiaan ja ovat ominaispiirteiltään Oulujoki- Oulujärvi leimautuneita. Ne muodostavat luonnollisen yhteistyöalueen. Ii ja Pudasjärvi ovat etäällä ja ne poikkeavat ominaispiirteiltään muista kunnista. Niiden etäisyydet rajoittavat myös jonkin verran yhteistyömahdollisuuksia. Päätösvaltakäytännöt ja rakentamista koskevat määräykset ja ohjeet; Johtosäännöt, delegointipäätökset ja rakennusjärjestykset ovat kirjavia toisiinsa verrattuna. Niitä on syytä yhtenäistää jonkin verran ottaen kuitenkin huomioon kuntien erityispiirteet. Rakentamisen laadunohjaus; Kaikkien kuntien rakennusvalvonnat ovat yksimielisiä siitä, että rakentamisen laadunohjaus ei toimi tyydyttävästi nykymuodossaan. Sitä tulee kehittää kuntien yhteistyönä.

14 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 14(24) Toimistopalveluiden henkilöresurssit; Henkilöresurssit ovat alimitoitettuja ja varajärjestelyt puutteellisia. Henkilöresursseja kannattaa tarkastella kokonaisuutena ottaen huomioon, että toimistopalvelutyötä voidaan tehdä etätyönä, kun järjestelmät ovat yhteneväisiä. Katselmustoiminnan henkilöresurssit; Kaikilla kunnilla on huomattavan paljon katselmuksia pitämättä. Tämä johtuu siitä, että rakentajat eivät välttämättä aina osaa pyytää katselmuksia ja myös siitä, että rakennustarkastajilla ei asian valvontaan riitä aikaa. Katselmusten jäämä kannattaa purkaa kuntien yhteistyönä ja kehittää sen jälkeen katselmustoimintaa niin, että jäämää ei enää synny.

15 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 15(24) 2 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.1 Organisaatiomalli ja toimintaperiaate Suunnitelman lähtökohtana on, että kunnat jatkavat nykyisillä organisaatiorakenteillaan itsenäisinä rakennusvalvontoina. Vaihtoehtona on Vaalan ja Utajärven muodostama yhteislautakunta. Tällöin Ii ja Pudasjärvi jatkaisivat nykyisillä organisaatioillaan. Mikäli Vaala ja Utajärvi päättävät perustaa yhteislautakunnan, - lautakunta on Vaalan kunnan rakennuslautakunta - rakennustarkastaja on Vaalan rakennustarkastaja - lautakunnalle laaditaan johtosääntö, jonka molemmat kunnan hyväksyvät. Lautakunnassa on molempien kuntien edustus. Vaalan ympäristölautakunnan johtosäännöstä poistetaan rakennusvalvontaa koskevat asiat. - kuntien rakennusjärjestykset yhdistetään ja sisältö yhtenäistetään ottaen huomioon kuntien erityispiirteet. - yhteislautakunta aloittaa toimintansa nykyisillä henkilöjärjestelyillä. Myöhemmin, kun henkilövaihdoksia tapahtuu, tulee pyrkiä keskittämään rakennusvalvonnan henkilöstö Vaalan lautakunnan alaisuuteen. Toimipaikat voivat olla nykyiset. Tämä on palvelun kannalta järkevää. - yhteislautakunnan talousarvio on Vaalan kunnan talousarviossa. Utajärvi maksaa erikseen sovittavan osuutensa Vaalalle vuosittain, joko toteutuman mukaan tilinpäätöstietojen perustella tai toimintavuoden kuluessa kolmen vuoden keskiarvona laskettuna. Ii ja Pudasjärvi: - Pudasjärvellä rakennuslautakunnan toimivalta ja tehtävät on määritelty teknisen toimen johtosäännössä, joka on vuodelta Iissä rakennusvalvonnan tehtävät on määritelty kunnan hallintosäännöissä. Valvontajaos järjestää kunnan rakennusvalvontapalvelut. Kunnan hallintosääntöä ollaan uudistamassa. Rakennusvalvonta tulee uudistuksessa olemaan omana jaostona teknisessä lautakunnassa. Rakennusvalvontatyöryhmä: Kehittämistä koordinoimaan perustetaan rakennusvalvontatyöryhmä, jossa ovat edustettuina kuntien rakennustarkastajat ja siihen kutsutaan mukaan ELY-keskuksen edustaja. Työryhmä pitää kokouksia säännöllisesti, esimerkiksi neljännesvuosittain. Kokouksissa käsitellään ja vaihdetaan kokemuksia ainakin seuraavista teemoista: - Rakentamisen kehitysnäkymät - Lupa- ja katselmustoiminta / erikois- ja ongelmatapaukset - Talous- ja taksa-asiat - Tekniset asiat - Korjausrakentaminen - Laadun ohjaus - Henkilöresurssit - Palautteet

16 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 16(24) Kuva 15. Organisaatiomalli ja toimintaperiaate. 2.2 Asiakaspalvelu ja palveluverkosto 2.3 Toimistopalvelut Asiakkaiden palvelupisteitä on tällä hetkellä jokaisessa kunnassa yksi, kunnanvirastoissa. Palveluverkostoa ei tästä voida harventaa, koska etäisyydet muodostuisivat liian pitkiksi. Asiakaspalvelun saatavuutta ja palvelutasoa parannetaan kehittämällä sähköistä palvelua. Oulunkaaren kunnille tehdään yhteinen tietopankki Oulunkaaren kuntayhtymän tietojärjestelmään. Jokaisen kunnan kotisivulta tehdään linkkiyhteys tietopankkiin, josta on saatavana seuraavat tiedot: - kuntien yhdyshenkilöt - kuntien rakennusjärjestykset ja päätösvaltakäytännöt - tiedot uusista, rakennettavaksi tulevista kaavahankkeista - hakemuslomakkeet täyttö- ja palautusohjeineen - rakennusvalvontojen taksat - laadunohjaukseen liittyvät asiat Toimistopalvelujen henkilöresurssit ovat Iissä selvästi muita kuntia pienemmät (ks. nykytila, taulukko 2) työmääriin suhteutettuna. Toimistopalveluja hoitaa henkilö, joka tekee muita töitä puolet ajastaan. Työntekijä tulisi siirtää kokoaikaisesti rakennusvalvonnan töihin. Em. puolen henkilötyövuoden lisäyksellä henkilöresurssit toimistopalveluissa seudullisesti ovat 2,7 henkilötyövuotta, jota voidaan pitää riittävänä. Palvelun varmistamiseksi poikkeustapauksissa ja loma-aikoina esitetään, että toimistopalveluissa aletaan tehdä seutuyhteistyötä etätyönä. Tämä edellyttää, että ATK-järjestelmät ja toimistokäytännöt yhtenäistetään. Arvio ATKjärjestelmien yhtenäistämisestä on esitetty kappaleessa 2.9. Toimistopalvelujen yhteistyö käynnistetään ensi vaiheessa pareittain siten,

17 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 17(24) 2.4 Katselmustoiminta 2.5 Henkilöstö että pareina ovat Pudasjärvi ja Ii sekä Vaala ja Utajärvi. Myöhemmin yhteistyötä laajennetaan siten, että kaikki kunnat ovat yhdessä yhteistyöverkossa. Kaikissa kunnissa katselmustoiminnassa on ongelmia. Ne johtuvat sekä henkilöresurssien puutteesta, että asiakkaiden tietämättömyydestä. Rakentajat eivät aina tiedä, että katselmusten pyytäminen on heidän velvollisuutensa tai ovat välinpitämättömiä sen suhteen, koska kukaan ei siihen puutu eikä siitä seuraa mitään. Tilanne edellyttää toiminnan kehittämistä. Katselmusten reaaliaikaisella hoitamisella on juridisen vaikutuksen lisäksi vaikutusta myös kunnan kiinteistöverotuloihin. Katselmustoimintaan tarvitaan henkilöresursseja ja niitä saadaan parhaiten sekä taloudellisimmin kuntien yhteistyönä. Kunnat palkkaavat yhdessä viranhaltijan, esimerkiksi tarkastusinsinöörin katselmustoimintaan. Kunnat sopivat keskenään mikä on tarkastusinsinöörin työnantajakunta. Muut kunnat sitoutuvat maksamaan osuutensa tälle kunnalle erikseen sovittavien osuuksien mukaisesti. Käytännössä katselmusten pitäjän, tarkastusinsinöörin työ järjestellään niin, että hän tekee tietyn määräajan (esim. kolme kuukautta) työtä yhdessä kunnassa ja siirtyy sen jälkeen seuraavaan. Hänen työpaikkansa määritellään aina kunnan vaihduttua. Kunnittain voidaan sopia myös henkilöistä ja tapauksista riippuen muunkinlaisesta työnjaosta. Jos katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, että tarkastusinsinööri tekee kunnassa normaalia rakennusvalvontatyötä ja vapauttaa varsinaisen rakennustarkastajan katselmustoimintaan, on se mahdollista sopia näinkin. Katselmusten pitäminen on kokemusta vaativaa työtä. Pätevän työntekijän saaminen edellyttää, että työsuhteesta tehdään toistaiseksi voimassaoleva. Henkilöstömitoituksen lähtökohtana on; - Iissä toimistopalveluihin lisätään 0,5 henkilötyövuotta - Muissa kunnissa toistopalveluiden valmiuksia parannetaan kehittämällä kuntien välistä yhteistyötä (ks. kohta 2.3 Toimistopalvelut) - Tarkastus- ja katselmustoimintaan palkataan kuntien yhteinen tarkastusinsinööri. Kunnat osallistuvat tarkastusinsinöörin kustannuksiin erikseen sovittavien osuuksien mukaisesti. Suunnitelmassa on oletettu, että tarkastusinsinöörin isäntäkunta on Pudasjärvi. Tämä asia ja kustannusjako tulee kuntien sopia keskenään. Esitetty rakennusvalvontojen henkilöstömitoitus on seuraava:

18 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 18(24) Taulukko 3. Esitys rakennusvalvontojen henkilömitoituksesta. Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yhteensä Tekninen henkilöstö nykyään 1,0 1,5 0,4 0,6 3,5 lisätarve* 0,2 0,5 0,15 0,15 1,0 Yhteensä 1,2 2,0 0,55 0,75 4,5 Toimistohenkilöstö nykyään 0,5 1,0 0,3 0,4 2,2 lisätarve 0,5 0,0 0,0 0,0 0,5 Yhteensä 1,0 1,0 0,3 0,4 2,7 Yhteensä nykyään 1,5 2,5 0,7 1,0 5,7 lisätarve 0,7 0,5 0,15 0,15 1,5 Yhteensä 2,2 3,0 0,85 1,15 7,2 * Esitetty jako on ohjeellinen. Kunnat sopivat asiasta tarkemmin 2.6 Rakentamisen laadunohjaus Päävastuun rakentamisen laadusta kantaa se, joka rakennushankkeeseen ryhtyy, eli rakentaja. Pientalorakentajien laatu- ja tekninen tietämys on usein hyvin vähäistä eikä suunnittelijoiden ja valvojien osaamiseen kiinnitetä riittävästi huomioita. Lopputuloksen on usein virheitä, jotka paljastuvat vuosien kuluttua ja joita on vaikea korjata. Rakennusvalvonnan tehtävänä on tukea hyvää ja laadukasta rakentamista. Sen tulee vaatia osaamista ja oman valvonnan toteutumista. Sen tulee myös tarjota riippumatonta tietoa rakentajille, heidän suunnittelijoilleen ja valvojilleen niin, etteivät he ole markkinoilta saadun tiedon varassa. Rakentamistekniikka kehittyy koko ajan. Rakennusten energiatalousvaatimuksia tiukennetaan, rakennukset tehdään entistä tiiviimmiksi ja rakentamisen teknisiä ohjeita sekä määräyksiä muutetaan. Tässä kehityksessä tulee myös rakennusvalvontojen pitää tietonsa ajan tasalla. Laadunohjaus seutukuntayhteistyönä: Laadunohjauksen ensisijaisia kohderyhmiä ovat valvontaviranomaiset, paikkakunnilla toimivat suunnittelijat, valvojat ja kaavoittajat. Toimintamallina on kerran vuodessa pidettävät koulutus- ja keskustelutilaisuudet. Näissä käydään läpi ajankohtaisia asioita ja keskustellaan ongelmatilanteista. Koulutustapahtumaan kutsutaan mukaan ELY-keskuksen edustaja ja joku ulkopuolinen asiantuntija käsiteltävänä olevien aiheiden mukaisesti. Pientalo- ja loma-asuntorakentajat ovat vaikeasti tavoitettavissa oleva kohderyhmä. Heitä varten laaditaan sähköinen laadunohjauspaketti yhteiseen tietopankkiin kuntayhtymän tietojärjestelmään (ks. kohta; 2.2. Asiakaspalvelu ja palveluverkosto). Laadunohjauksen koordinaattorina toimii kuntien yhteinen tarkastusinsinööri.

19 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 19(24) Kuva 16. Rakennusvalvonnan laadunohjaus ja kehittäminen seutukuntayhteistyönä. 2.7 Päätösvaltakäytännöt ja rakentamista ohjaavat määräykset 2.8 Talous ja taksat Päätösvaltakäytännöissä ja rakentamista ohjaavissa kunnallisissa määräyksissä eli rakennusjärjestyksissä on kirjavuutta. Se johtuu enimmäkseen kuntien erityispiirteistä ja on siten perusteltua. Kuntien välinen vertailu on esitetty liitteellä 1. Päätösvaltakäytäntöjä esitetään muutettavaksi siten, että kaikissa kunnissa rakennustarkastaja myöntää kaikki rakentamiseen liittyvät luvat. Lautakuntakäsittelyä ei tarvita, koska rakennuslupa on myönnettävä kun Maankäyttö- ja rakennuslain ehdot täyttyvät. Rakennustarkastaja tarkastaa nämä asiat ja on paras taho päättämään luvan myöntämisestä. Rakennustarkastaja voi erityistapauksissa harkintansa mukaan esimerkiksi ympäristökuvallisista syistä viedä luvan lautakuntakäsittelyyn. Vaalan ja Utajärven rakennusjärjestyksiin lisätään rakennusoikeuden määrittäminen kaava-alueen ulkopuolisilla alueilla siten, että rakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Mikäli Vaala ja Utajärvi päättävät perustaa yhteislautakunnan, laaditaan yhteisen rakennuslautakunnan johtosääntö, rakennusjärjestykset yhdistetään ja päällekkäisyydet poistetaan. Kaikkien kuntien rakennusjärjestyksiin lisätään ohjeistuksia mm. hevostalleista, maneeseista, lumirakentamisesta ja aitojen tekemisestä. Rakennusvalvontojen taksat ja maksut ovat kaikissa kunnissa alhaiset. Niissä on huomattavasti korotustarvetta. Jos otetaan tavoitteeksi taloudellinen omavaraisuus ja mitoitetaan taksat niin, että pysytään Oulun seudun naapurikuntien taksatason alapuolella, voidaan maksuja korottaa seuraavasti:

20 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 20(24) 2.9 ATK-järjestelmät - Iissä maksuja voidaan korottaa enintään 100 % - Pudasjärvellä maksuja voidaan korottaa enintään 33 % - Vaalassa maksuja voidaan korottaa enintään 80 % - Utajärvellä maksuja voidaan korottaa enintään 120 % Näillä korotuksilla pysytään naapurikuntien taksatason alapuolella. Iissä ja Vaalassa päästään taloudelliseen omavaraisuuteen. Pudasjärvellä ja Utajärvellä jäädään hieman, noin 5-10 %, taloudellisesta omavaraisuustavoitteesta. Rakennustoiminnan elpyessä näissäkin kunnissa tavoite saavutetaan. Taksoja esitetään korotettavaksi pienin askelin vuosittain sitä mukaa, kun toiminta kehittyy suunnitelmassa esitettyyn suuntaan. Näin taksojen korotus on hyväksyttävissä, kun se tapahtuu rinnan palvelun ja laadunohjauksen paranemisen myötä. Oulunkaaren kuntien ATK-järjestelmien perusinfrastruktuuri on kunnossa. Kaikki yhteydet on rakennettu niin, että ATK-järjestelmien kehittämiseksi tarvitaan vain sovellusten ja lisenssien hankinta. Rakennusvalvontojen ATK-ohjelmistot kannattaa yhtenäistää. Se helpottaa ja edesauttaa kuntien yhteistyön kehittämistä. Seuraavassa taulukossa on esitetty miten ATK-ohjelmia tulisi yhtenäistää. Taulukko 4. Esitys kuntien rakennusvalvontojen ATK-ohjelmistojen kehittämisestä ja sen karkea hinta-arvio. Kunta Nykyinen ohjelmisto Esitys jatkosssenssi Karkea hinta-arvio (li- - ylläpito) alv. 0 % Ii Facta KuntaNet (* Pudasjärvi KuntaNet KuntaNet ei uusia kustannuksia Utajärvi KuntaNet KuntaNet ei uusia kustannuksia Vaala Pegasos KuntaNet (* (* = hinta-arvio, toimittajalta ei ole saatu määräaikaan mennessä tarjousta / kustannusarviota Rakennusvalvonnat käyttävät hyvin paljon myös paikkatieto-ohjelmia. Niissäkin on kirjavuutta, mutta kaikki käytössä olevat ohjelmat perustuvat Maanmittaushallituksen paikkatietoaineistoon. Nykyisin kunnilla käytössä olevista paikkatieto-ohjelmista ainakin MapInfolla ja ArcView:llä pystytään tekemään ristiin yksinkertaisia toimintoja kuten esimerkiksi rekistereiden päivittämisiä, mikä mahdollistanee kuntayhteistyön tekemisen. Tämä edellyttää kuitenkin tarkempia selvityksiä. Pitkällä tähtäimellä yhteistyön helpottamiseksi kannatta myös paikkatieto-ohjelmat yhtenäistää. Henkilöstön ei tarvitse opetella monen ohjelman käyttöä ja kunnille ei synny ylimääräisiä kustannuksia useamman ohjelman ylläpidosta. Seuraavassa taulukossa on esitetty paikkatietoohjelmistojen nykytilanne ja kehittämispolku.

21 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 21(24) Taulukko 5. Esitys kuntien paikkatieto-ohjelmien kehittämisestä ja se karkea hinta-arvio. Kunta Nykyinen paikkatietoohjelmistssenssi Esitys jatkos- Karkea hinta-arvio (li- - ylläpito) alv. 0 % Ii FactaGis MapInfo /vuosi Pudasjärvi MapInfo MapInfo ei uusia kustannuksia Utajärvi MapInfo MapInfo ei uusia kustannuksia Vaala ArcView MapInfo /vuosi

22 Oulunkaaren kuntien rakentamiskäytäntöjen kehittäminen 22(24) 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3.1 Vaikutukset toimintaan ja laatuun Kuntien välisen yhteistyön lisääntymisen myötä toimintatavoissa tapahtuu yhtenäistymistä. Tämä helpottaa asiakkaiden asioimista ja antaa toiminnalle varmuutta. Henkilöstöresursoinnilla turvataan sekä toimistopalveluiden että tarkastus- ja katselmustoiminnan reaaliaikainen hoitaminen. Laadun ohjauksen seudullisella järjestelyllä parannetaan erityisesti pientalo ja vapaa-ajan asuntorakentamisen laatua. Esitetyllä järjestelyllä pystytään antamaan rakentajille ajantasaista, korkeatasoista, teknistä tietämystä. 3.2 Taloudelliset vaikutukset Rakennusvalvontojen menot seudulla ovat vuonna 2010 yhteensä euroa ja tulot euroa. Toimintaa katetaan verovaroin eurolla. Taloudellinen omavaraisuusaste on kunnissa keskimäärin 64 %. Henkilöstömitoituksen myötä menot nousevat euroon ja tulot nousevat esitetyillä taksakorotuksilla euroon. Taloudellinen omavaraisuusaste nousee 96 %:iin ja verovaroin jää katettavaksi enää euroa. Rakentamisen elpyessä vuoden 2010 tasosta, taloudellisessa omavaraisuusasteessa päästään 100 %:iin. Asiakkaan, erityisesti pientalo- ja vapaa-ajan asunnon rakentajan, kannalta laadun ohjauksen tuottama lisäarvo merkitsee säästöä. Kun tarkastellaan hankkeen elinkaarikustannuksia ottaen huomioon energiakulut, pitkäaikaiskestävyys, ylläpitokulut ja jälleenmyyntiarvo, voidaan arvioida, että syntyvä säästö on monikymmenkertainen verrattuna lupamaksun nousuun. Elinkaarikustannusten arvioiminen ja huomioon ottaminen vaatii asiantuntemusta. Pientalon rakennuttaja ei pysty sitä tekemään ilman ulkopuolista ammattiapua. Kun rakentamisen ohjaus keskitetään tässä suunnitelmassa esitetyllä tavalla seudun rakennustarkastuksille, saa pientalon, rakentaja / rakennuttaja riippumattoman, korkeatasoisen asiantuntijapalvelun erittäin edulliseen hintaan. Rakennusten elinkaarikustannuksista ja niiden vaikutuksista on viime vuosina tehty selvityksiä. Näiden perusteella voidaan todeta, että elinkaarikustannuksilla on huomattavasti suurempi merkitys mitä yleisesti luullaan. Esimerkiksi omakotitalojen elinkaarikustannusten erot, jotka johtuvat teknisestä ja laadullisesta toteuttamistavasta, saattavat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Tavoitteena on pitää rakennusvalvontataksat Oulun seudun kuntien taksojen alapuolella ja pyrkiä toiminnassa taloudelliseen omavaraisuuteen.