Euron pelastaminen poliittinen projekti

Transkriptio

1 nro 10 JOULUkuu 2010 suomen yrittäjät företagarna i finland POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti yrittajat.fi SYT-kassa yrittäjän turvana jo 15 vuotta! Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, Helsinki Puh. (09) , fax (09) , neuvonta@syt.fi Magnum Oy Työttömyysturvaa yrittäjille Kauppapuutarhaliitto: Neljännes myytävistä kukista joulukukkia sivu 13 Sami Inkiläinen: Uutta luvassa koko ajan sivu 15 Euron pelastaminen poliittinen projekti Euro ja sen pelastaminen on ennen kaikkea poliittinen projekti, Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm kirjoittaa. Vuoden 2009 kokemusten valossa on kaikin keinoin pyrittävä estämään rahoitusjärjestelmän vakavat häiriötilat. Rahoitusmarkkinoiden reformin pitää edetä ripeästi kahdella rintamalla. Ensinnäkin on huolehdittava eurojärjestelmässä olevien maiden selviytymisestä nykyisestä myrskystä. Toisekseen on uudistettava rahoitusmarkkinoiden ja pankkien toimintaa, Holm toteaa. Suomen täytyy saada julkisen sektorin velkaantuminen hallintaan tulevina vuosina. Palvelutarpeen kasvu pakottaa julkista sektoria etsimään uusia ratkaisuja. FUTUREIMAGEBANK Kuopion hankintapolitiikkaan toivotaan muutosta Kaupungin tekemillä hankintapäätöksillä on älytön merkitys yrittäjille, Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Mika Kolehmainen sanoo. Kaupunginjohtaja Petteri Parosen mukaan kaupungin elinkeinotoimen resursseja lisätään ensi vuoden talousarviossa. sivu 11 sivu 3 Silloin kun ympäristöjärjestelmä on liian raskas Riikka Koskenranta, teksti Mikro- ja pienyritys ei välttämättä tarvitse käyttöönsä sertifioitua ympäristöjärjestelmää, mutta sitäkin tärkeämpää on olla perillä muuttuvasta ympäristölainsäädännöstä ja selvittää, toimiiko yritys vaatimukset täyttävällä tasolla. Yritystoiminnan ympäristövaikutukset voivat olla joko suoria, kuten toiminnasta aiheutuvat päästöt ja jätteet, tai välillisiä, esimerkiksi energiankäyttö. Ely-keskukset ja jotkut kuntayhtymät ovat kehittäneet pk-yrityksille kevennettyjä ympäristöjärjestelmiä. EcoStart on pk-yrityksille kehitetty ympäristöjärjestelmä, joka tähtää toiminnan ekotehokkuuden lisäämi- seen ja ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. Vaikka juuri nyt asiakkaat eivät vaati- sikaan ympäristöjärjestelmän olemassaoloa, niin joku voi sitä vaatia vuoden päästä, ympäristökonsultoinnin insinööritoimisto Ecobio Oy:n toimitusjohtaja Taru Halla sanoo. Hallan mukaan järjestelmänsä sertifioineita mikroyrityksiä on aika vähän, sillä heille kevyempikin ohjelma voi riittää. Yrittäjän on lisäksi hyvä selvittää, että voisiko jostain ympäristöinvestoinnista saada taloudellista hyötyä. Sivu 10 Juuri näin Makeisvero on meille suuri mysteeri. Minulla ei ole mitään tietoa, miten se lasketaan. Tapani Korpi Malttia verouudistukseen! Veroasiantuntija Seppo Laine toivoo verouudistukseen malttia, sillä jo nykyinen verojärjestelmä on hänen mukaansa toimiva. sivu 8 Siel on myöskin kiltit lapset Japani on joulupukkibisneksessä luvattu maa, sillä joulupukkihullut japanilaiset ovat pukin tärkein työllistäjä. Muualla maailmassa suomalaista Joulupukkia arvostetaan enemmän kuin kotimaassaan, arvioi joulupukkiyrittäjä Timo Pakkanen. sivu 13 Maaseutuyrittäjät toteuttivat haaveensa lähiruokakaupasta Iittiläinen Eerolan yrittäjäpariskunta ryhtyi viisitoista vuotta sitten myymään tilaltaan sianlihaa pitäjän maatilatorilla. Myöhemmin he kohtasivat Pihamaan pariskunnan, joka valmistaa tilaviinejä Asikkalassa. Nyt nelikko tarjoaa yli sadan maaseutuyrittäjän herkkuja Heinolan lähiruokamyymälässä. sivu 14 futureimagebank Suomen YrittäjäSanomat toivottaa lukijoilleen Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta.

2 02 Nro 10 Joulukuu 2010 Valtakunnalliset jäsenedut Laivamatkat Luoton- ja riskienhallinta Pysäköinti Polttoaineet ja lämmitysöljyt Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille kattavan ja edullisen etupaketin. Etupakettiin kuuluu rajoittamaton määrä käyttäjätunnuksia sopimusasiakkaan verkkopalveluun, kuukausittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje, ilmainen osallistumisoikeus koulutuksiimme, Luotsi-asiakaslehti, vuoden maksuton näkyvyyspaketti aarre.fi-hakemistopalvelussa ja sopimusasiakkaan verkkopalvelussa (arvo 150 ) sekä päättäjätiedot yritystietojesi yhteyteen. Lisäksi saat seuraavat haut maksutta (arvo 347 ): 30 kpl Riskimittari-luokitusraportteja, 7 kpl Rating Alfa -luottoluokitusraportteja sekä 50 kpl yritysperustietoja. Nämä haut ovat voimassa 365 päivää niiden aktivoinnista. Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 %:n alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta. Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. Neste Oil Yrityskortilla alennusta 2,5 snt/l (sis. alv.) bensiinistä ja dieselistä Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta. Alennus koskee Suomessa tehtyjä ostoksia, ja se myönnetään laskutuksen yhteydessä. Tilinhoitomaksu on verkkolaskulla 1 /kk ja paperilaskulla 2,5 /kk. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti käy maksuvälineenä myös Express-asemilla. Asiakastiedon sopimusasiakkuuden vuosimaksu on alv 23 %. Etupaketti koskee jälkeen solmittuja asiakkuuksia. Liity sopimusasiakkaaksi ottamalla yhteyttä Asiakastietoon sähköpostilla asiakaspalvelu@asiakastieto.fi tai puhelimitse Kerro tilauksen yhteydessä SY:n jäsennumerosi. Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Soliditet tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille yritysluottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). Yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero on mainittava tilausta tehtäessä. Jäsenetuna yritysluottotietoraportit, 20 %:n alennus ovh-hinnoista. Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto Bisnode Finland Oy, Soliditet-liiketoiminta puhelimitse (09) sähköpostilla asiakaspalvelu@bisnode.com katso myös Vakuutukset Fennian uudet jäsenetuvakuutukset tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin turvaamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutuksen, jonka päiväkorvaus on 85 euroa, sekä mahdollisuuden lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia. Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista osoitteesta tai yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla lisätietoja myös Fennian Yrittäjäpalvelusta Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Suomen Yrittäjien jäsenenä saat meiltä arkeasi helpottavia palveluita edullisesti. Voimassa olevat jäsenedut ja -tarjoukset voit katsoa internet-sivuiltamme Hakupalvelut Finder Yhteystieto on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Finder Yhteystieto on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi Numeropalvelu auttaa (maksullinen palvelunumero) Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon puheluista karttuneesta rahastosta. Lisätietoja ja tekninen tuki Fonecta asiakaspalvelu, puhelin (ark. 9 16) finder@fonecta.com Lisätiedot hintatiedot 24 h puhelinpalvelu huomioi uusi osoite Tikkurilantie 151, VANTAA, katso uudet ajo-ohjeet kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja mutta ei lisäpalveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. Lisätiedot ja varaukset Europcar-varauspalvelu sähköpostilla varaukset@europcar.fi Majoitus- ja kokouspalvelut Suomen Yrittäjien jäsenet saavat 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta Standardhuoneluokassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltian ja Puolan Best Western -hotelleissa. Suomen Yrittäjien nettosopimusalennus lasketaan päivän parhaasta hinnasta. Suomen Yrittäjien jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. Hintatiedot ja varaukset varaukset maksuttomasta palvelunumerosta Internet-varauksessa on käytettävä yrityskoodia Hilton-hotelliketju tarjoaa jäsenetuhintaista majoitusta ja kokouspalveluita. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D mainittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Katso kokoustarjonnan hintatiedot kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-jäsensivuille. Hintatiedot ja varaukset Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 %:n alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma pe sekä Ravintola Arthurissa 10 %:n alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Hintatiedot ja varaukset puhelin (09) tai sähköpostilla myyntipalvelu@hotelarthur.fi Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen, Ruotsin ja Euroopan hotelleissa 5 %:n sekä Tanskassa ja Norjassa 8 %:n alennuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava, ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisäksi SY:n jäsenet saavat Suomen Scandichotelleissa kokoushinnoista 5 %, katso hintatiedot yrittajat.fijäsensivuilta. Lisätietoja ja varaukset hintatiedot ja varaukset Scandic keskusvaraamo, puhelin Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D mainittava varausta tehtäessä Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh (ark. 8 17) sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään Suomen Yrittäjät ry sopimus euroshell-yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä 2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus ei koske Shell express -asemia. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 /lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf-muodossa tilinhoitomaksu on 0 /kk. Korttihakemukset ja lisätietoja palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse, merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130. YRITYSKÄYTTÖÖN TARKOITETUISTA ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätiedot ja varaukset Suomen Yrittäjien asiakasnumero ryhmä- ja kokousasiakkaat puhelin Jäsenyrittäjän YKSITYISKÄYTTÖÖN tarkoitetuissa matkoissa pääset SY:n jäsenenä Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Edun saaminen edellyttää rekisteröitymistä Club One -kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi-jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennumero Mikäli olet jo jäsen Club One kanta-asiakasohjelmassa nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa ja pääset Silver-tasolle, kun ilmoitat sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com yrityksesi nimen ja asiakasnumero Hintatiedot ja varaukset Club One puhelin (1,64 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm) Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt) Viking Line tarjoaa jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset ja matkavarauksiin tarkoitetut linkit yrittajat.fi-jäsensivulta. Risteilyissä online-varaukset mahdollisia yrittajat.fi-jäsensivujen kautta tai Shell Thermo -lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus 2 snt/litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on litraa. Ilmoita tilauksen yhteydessä Suomen Yrittäjien jäsennumerosi ja kerro, että kyseessä on SY:n jäsenetu. Risteilyt online varaukset mahdollisia (alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset suluissa) Helsinki Tukholma risteily (FKYRI) Turku Tukholma-Miniristeilyt (FKYRI) Päivä Tallinnassa-matkat (FKYRIH) Helsinki Tallinna (Päiväristeily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM) Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin (arkisin 8 16) Lisätiedot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista. Alennukset bensiinistä ja dieselistä 2,2 snt/litra (sis. alv), ja ne myönnetään Suomessa noin 390:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. St1 ei peri korteista laskutus- tai hallinnointipalkkioita. St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset maksuttomasta palvelunumerosta sähköpostilla kortit@st1.fi St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kerro tilauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu, ja SY:n jäsennumerosi. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on litraa. Tilaukset Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä 2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista 10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja osoitteessa Suomen Yrittäjien jäsenkortilla olevalla magneettiraidalla käteisalennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä 10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset yrityskorttineuvottelija Anne-Maria Juhala puh tai anne-maria.juhala@teboil.fi Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta (suomeksi) tai (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on litraa. Reittimatkat tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero Helsinki Maarianhamina Tukholma Turku Maarianhamina/Långnäs-Tukholma Autopaketti(FVRRIB), sis. henkilöliput, auto ja hytti Hyttipaketti (FVYRIH), sis. henkilöliput ja hytti Helsinki Tallinna (FVYRI) Hintatiedot yrittajat.fi -jäsensivuilta lisätietoja ja online-risteilyvaraukset Viking Linen myyntipalvelu (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm) reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä Sähkö Skapat Energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Sähkönhankinta: sähkösopimusten kilpailutus, vaihtaminen ja sähkönhankinta asiakkaan puolesta kaikissa markkinatilanteissa järkevimpään hintaan, sähkönsiirtomaksujen, kuten siirtotariffiin- ja sulakekokoon perustuvien maksujen tarkastus, sähköveroluokan tarkastus. Lisätietoja ja sähkösopimukset puhelimitse sähköposti asiakaspalvelu@skapatenergia.fi Sähköpostiturvapalvelut Välittömiä kustannussäästöjä ja maksimaalista tietoliikenneturvaa! D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille 20 %:n jatkuvan alennuksen. D-Fence on kokonaisvaltainen palveluratkaisu sähköpostiliikenteen turvaamiseen. Se torjuu uhat, varmistaa oikean postin saapumisen ja salaa postiliikenneyhteyden. Välitön kustannussäästö perustuu palvelun ominaisuuksiin: työaikaa ei enää kulu roskapostikansioiden tms. seuraamiseen, koska käyttäjät saavat oikean postin ja vain sen. Tilaukset ja palvelun käyttöönotto palvelun maksuton kokeilu tai puhelimitse (09) Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi! Näytä olevasi jäsen Tiedot ja taidot tuoreina Jäsenyys yrittäjäyhteisössä on asia, josta kannattaa kertoa myös omille yhteistyökumppaneille. Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio. Suomen Yrittäjät tarjoaa verkkopalveluja, joista sinä voit valita itsellesi parhaiten sopivan kanavan. Mitä yrittäjyyden maailmassa tapahtuu juuri nyt? Vastauksen löydät yrittajat.fi-verkkopalvelusta. Yrittäjyyden oma osoite tarjoaa sinulle kaiken viimeisimmät uutiset, vilkkaan yrittäjämielisen keskusteluareenan ja ratkaisuja moniin pulmiin. Ihastu tai vihastu myös kantaaottaviin blogeihimme, keskustelu on jo käynnissä! Sivustolta löydät aina ajankohtaista tietoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Kirjautumalla sivustolle Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat erityisesti jäsenien käyttöön suunniteltuja asiantuntijamateriaaleja sekä rahanarvoisia jäsenetuja ja voit lukea Yrittäjäinfon. Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki puhelin (09) toimisto@yrittajat.fi Maksuton näkyvyys Yrityshaussa Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan ja kuluttajille. Hakemiston tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriin, ja näkyvyyden hakemistossa saavat halutessaan kaikki jäsenyritykset. Jotta tietomme yrityksestäsi olisivat ajan tasalla, päivitä ne osoitteessa Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1 3 päivää.

3 Nro 10 Joulukuu Talous Vientivetoiset, vähävelkaiset maat toipuivat finanssikriisistä nopeasti Markkinoiden epäluottamus voidaan kahlita ainoastaan poliitikkojen sitoutumisella euroon. Finanssikriisin seurauksena teollisuustuotanto ja maailmankauppa romahtivat nopeasti joka puolella maailmaa. Erityisen paljon vuonna 2009 kärsivät vientivetoiset maat kuten Suomi. Vaikka Euroopassa monet maat, kuten Islanti, Kreikka ja Irlanti ovat joutuneet taloudelliseen kriisiin, vahvat kansantaloudet, kuten Saksa, Ruotsi ja Suomi ovat päässeet kohtuulliseen talouskasvuun. Tuotanto ja kaup- PTT Yrittäjäjärjestöt tyrmäävät EU:n raskausdirektiivin Riikka Koskenranta, teksti Suomen Yrittäjät ja Yrittäjänaisten Keskusliitto tyrmäävät EU-parlamentin lokakuussa hyväksymän esityksen äitiysloman pidentämisestä 20 viikkoon. Parlamentin raskaussuojaa koskeva direktiivi on paraikaa Euroopan unionin neuvostossa valtioiden käsiteltävänä. EU:n jäsenmaiden työ- ja sosiaaliministerit keskustelivat äitiysvapaan pituudesta jouluun alussa. Direktiivin mukaan oikeus 20 viikon äitiysvapaaseen täydellä palkalla alkaa heti ensimmäisestä työpäivästä. Lisäksi pakettiin kuuluvat muun muassa kahden viikon isyysvapaa täydellä palkalla sekä kahden tunnin päivittäiset imetysvapaat. Suhtaudumme kielteisesti myös siihen parlamentin ehdotukseen, että koko äitiysvapaalta olisi maksettava täysi palkka, SY:n johtaja Rauno Vanhanen sanoo. Emme myöskään näe perus- telluksi siirtää pakollisen äitiysvapaan pitämistä synnytyksen jälkeiseen aikaan ja samalla vielä sen kokonaiskeston pidentämistä nykyisestä neljästä viikosta kuuteen viikkoon, Vanhanen toteaa. Kohtuuton lisärasite naisvaltaisille aloille Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan direktiivin mukainen äitiysvapaan pidentäminen 17,5 viikosta 20 viikkoon merkitsee Suomessa noin 85 miljoonan euron vuosittaista lisälaskua. Isyysvapaa täydellä palkalla maksaa lisäksi 5 10 miljoona euroa vuodessa. Täyden palkan maksu koko äitiysvapaan ajalta lisäisi työnantajien kustannuksia tuntuvasti. Yrittäjänaisten mukaan yksi vauva maksaa jo nyt äidin työnantajalle peräti euroa. Alustavien selvitysten mukaan vauvan hinta nousee direktiivin jälkeen ainakin euroon. nasta jarruttelee yritysten investointihaluja edelleen. Kehittyneissä maissa kasvua rajoittaa myös velkataakka. Erityisesti valtioiden, mutta myös kuluttajien, täytyy sulatella edellisellä nousukaudella kertynyttä velkataakkaa, mikä rajoittaa kulutuksen kasvua. Lisäksi pankkien lisääntyneet vakuusvaatimukset tulevat vielä pitkään jarruttamaan luotonantoa sekä yrityksille että kuluttajille. Eduskuntavaalien pitäminen huhtikuussa merkitsee käytännössä, että uuden hallituksen ohjelmaan liittyvät valmistelutyöt käynnistyvät aikaisintaan alkukesästä, täydellä teholla ehkä vasta syksyllä. Pasi Holm Poliittinen ohjaus tärkeää Euroalueella velkakriisin jatkuminen on varsin todennäköistä. Portugali tulee todennäköisesti kohtaamaan kriisin viimeistään ensi keväänä, ellei talouskasvua siellä eikä muissa potentiaalisissa kriisimaissa, kuten Espanjassa, saada kestävälle pohjalle. Euro ja sen pelastaminen on ennen kaikkea poliittinen projekti. Markkinoilla vallitsevaa epäluottamusta voidaan kahlita vain uskottavalla poliittisella sitoutumisella euroon. Viime viikkojen kehitys osoittaa, että erityisesti euroalueen vahvojen valtioiden yksituumaisen sitoutumisen tärkeyttä. Mikäli tukipaketin poliittinen tuki rapautuu, seurauksena on vakavia ongelmia eurooppalaiselle pankkijärjestelmälle. Viime kesänä tehtyjen stressitestien vakavat puutteet tekevät tarkan arvion tekemisen huomattavan vaikeaksi, mutta vuoden 2009 kokemusten valossa on kaikin keinoin pyrittävä estämään rahoitusjärjestelmän vakavat häiriötilat. Tällä kertaa vakavan häiriön vaikutukset voisivat olla vielä rajuja, koska elvytysvaraa ja -mahdollisuuksia ei enää juurikaan ole. Pankin syyniin Rahoitusmarkkinoiden reformin pitää edetä ripeästi kahdella rintamalla. Ensinnäkin on huolehdittava eurojärjestelmässä olevien maiden selviytymisestä nykyisestä myrskystä. Toisekseen on uudistettava rahoitusmarkkinoiden ja pankkien toimintaa. Tässä keskeisenä ohjenuorana tulee olla sijoittajien ja pankkien roolin selkeyttäminen siten, että sijoitustoimintaan kuuluvat riskit otettaisiin paremmin huomioon päätöksissä. Nykyisestä tilanteesta, jossa kruunan tullessa pankki voittaa ja klaavan tullessa veronmaksaja häviää, on päästävä eroon. Olisi kuitenkin virhe sekoittaa näitä tärkeitä reformeja keskenään, koska silloin kummankin eteneminen vaikeutuu. Nykyisestä kriisistä ei selvitä ilman markkinoiden luottamuksen palautumista (korkojen laskua) ja piristyvää talouskasvua. Tukea saaville maille voi ja pitääkin esittää vaatimuksia toimista talouden tervehdyttämiseksi, mutta toimien yksityiskohtainen sisältö jää kansallisvaltioiden Euroopassa valtioiden itsensä päätettäväksi. Kohtuullista talouskasvua Kuluvana vuonna talous kasvaa kolmisen prosenttia. Ensi vuonna ja ensi vaalikaudella keskimääräinen vuosikasvu on 2,5 prosenttia. Työllisyys jatkaa hiljalleen paranemista. Kotitalouksien ostovoima ja kulutus kasvavat yleisen talouskasvun vauhdissa. Inflaatio pysynee matalana ja reaalikorot eivät todennäköisesti nouse kasvua haittaavalle tasolle. Lähes kaikkien Euroopan maiden on kiinnitettävä muutaman seuraavan vuoden aikana julkisen talouden tasapainottamiseen. Velkaantuminen hallintaan Suomen täytyy saada julkisen sektorin velkaantuminen hallintaan tulevina vuosina. Osittain pa ovat elpyneet nopeasti. Vientiteollisuuden ohella taloutta vetää kasvuun asuntorakentaminen. Matalat korot ja patoutunut kysyntä kiihdyttävät asuntokauppaa, ja uudetkin asunnot menevät taas kaupaksi Kriisi merkitsi monelle maalle, ei vähiten Suomelle, silti pitkäaikaisia tuotannonmenetyksiä. Entisen kasvu-uran saavuttaminen vie aikaa. Epävar- muus talouden tulevasta suunvelkaantuminen saadaan kuriin talouskasvulla, verotuksen maltillisella kiristämisellä sekä julkisten menojen kasvun hillinnällä. Väestön ikääntymisen seurauksena julkisen sektorin menoissa on kasvupaineita. Jos julkisten palveluiden tuottavuutta ei kuitenkaan saada nousuun, voi edessä olla pikemminkin olemassa olevan palvelutason leikkaaminen kuin uusien tarjoaminen. Palvelutarpeen kasvu pakottaa julkista sektoria etsimään uusia ratkaisuja. Viime vuoden ahdingossa kunnat jarruttivat nopeasti omaa palvelutuotantoaan. Samaan aikaan ostopalvelut kuitenkin edelleen kasvoivat voimakkaasti. Tällä hetkellä kunnat käyttävätkin ensimmäistä kertaa käyttömenoistaan enemmän ostopalveluihin kuin omaan palvelutuotantoon. Kirjoittajat: Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm ja tutkimusjohtaja Markus Lahtinen. Menot arvioitava uudelleen Riikka Koskenranta, teksti Valtiovarainministeriö on päivittänyt julkisen talouden kestävyyttä koskevat arvionsa. Raportin mukaan julkisen talouden sopeuttaminen tapahtuisi ensisijaisesti menojen tasoa ja kohdentumista tarkistamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa julkisten menojen leikkaamista. Vaikka pääpaino julkisen talouden tilaa koskevassa raportissa on menojen karsiminen, verotuksen kiristäminen mainitaan kuitenkin yhtenä vaihtoehtona julkisen talouden rahoitusaseman ja kestävyyden parantamiseksi. Suomen Yrittäjien johtaja Timo Lindholmin mukaan verotuksen puolella liikkumavara on kuitenkin melko pieni. Talouden kehityksen kannalta verotuksen kokonaistason merkittävä nostaminen ei ole toivottavaa. Julkisten menojen osalta tulee olla ennakkoluuloton ja arvioida menot systemaattisesti uudelleen, SY:n ekonomisti Petri Malinen sanoo. Keskeisenä näkökulmana arvioinnissa tulee olla tehokkuus. Valitut toimet tulee kohdistaa ja rajata tehokkaasti sinne, mihin tosiasiallinen vaikutus halutaan ja toimenpiteet järjestää siten, että ne toteuttaa kulloinkin tehokkain mahdollinen toimija. Malinen muistuttaa, että tämän lisäksi myös julkisen sektorin vastuisiin ja niiden laajuuteen tulee ottaa kantaa. VM:n raportin mukaan Suomen julkinen talous on nyt samanlaisessa tilanteessa kuin 1990-luvun alussa. Tuolloin valtion talouden tasapainottaminen kesti lähes yhdeksän vuotta. Liitto: Lakiuudistus johtaa raskaan kaluston katsastusmaksujen nousuun Riikka Koskenranta, teksti Hallitus esittää, että autokorjaamot saavat mahdollisuuden katsastaa ajoneuvoja. Yksityisten katsastustoimipaikkojen liiton puheenjohtaja Renny Sonck uskoo uudistuksen johtavan raskaan kaluston katsastusmaksujen huomattavaan nousuun. Katsastustoiminnan ehtona on nykyään, että yritys suorittaa myös raskaan kaluston katsastuksia. Tämä vaatimus poistuu, mikäli lakiesitys menee eduskunnan käsittelyssä läpi. Lakiesitys ei ole tietenkään minkäänlainen helpotus yrittäjille, jotka ovat investoineet raskaan kaluston linjaan. Sille ei ole paljon vaihtoehtoista käyttöä. Sonckin mukaan henkilöautojen katsastushinnat saattavat laskea jonkin verran kilpailun myötä, mutta raskaan kaluston katsastushintoihin uudistus iskee voimakkaasti. Hallituksen katsastustoiminnan uudistamista koskevassa lakiesityksessä halutaan helpottaa alalle tuloa. Käytännössä tällöin luovuttaisiin alan riip- pumattomuudesta mm. korjaustoimintaan nähden. Uudistus toisi valtioneuvoston mielestä kansalaisille valinnanvaraa ja joustavuutta autojen määräaikaiskatsastuksiin. Lisäksi tavoitteena on katsastushintojen kohtuullistaminen. Ajoneuvojen katsastusta ja katsastuksen valvontamaksua koskevat lait on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2012 alusta. Toinen katsastustoimintaa koskeva vaatimus, joka poistuisi lakiuudistuksessa, on noin 50 metrin koeajorata. Tämä tietää sitä, että tässä uudistuksessa alalle tulee ns. kahden kerroksen väkeä, hämeenlinnalaisen KAUS-Kantolan autokatsastuksen osakas Sonck toteaa. Kuluttajat toivovat puolueetonta katsastusta Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry:n mielestä katsastustoiminta pitäisi säilyttää riippumattomana. YKL:n teettämän valtakunnallisen asennetutkimuksen mukaan valtaosa autoilijoista arvostaa puolueetonta katsastustoimintaa. Selvitykseen vastasi satunnaisotoksella valikoitunutta kansalaista. Myös suomalainen yrityspohjainen toiminta saa autoilijoiden arvostusta. Nykyään noin kolmannes autokatsastuksista tehdään kotimaisten alan riippumattomien pienyritysten toimesta, ja osuus on ollut kasvamassa. Katsastustoiminnan puolueetonta suorittamista ja laatua ei voida varmistaa ja autoilija ei voi varmistua siitä, että katsastuksen edellytyksenä ei vaadita tarpeettomia korjauksia. Valvontaa lisätään Lakiesityksessä sanotan, että korjaus- ja huoltotoiminnan sekä katsastuksen välinen raja pidetään selvänä. Renny Sonckin mukaan tämä tultaneen määrittelemään tarkemmin asetuksella. Muutoksia on tulossa myös katsastajien peruskoulutusvaatimuksiin. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntäisi edelleen katsastukseen oikeuttavat toimiluvat, jotka olisivat voimassa toistaiseksi. Samoin Trafi tekisi valvontakäyntejä katsastuspaikoille ja voisi ottaa hyväksytyn tai hylätyn auton uudelleen omaan tarkasteluunsa. Trafi perustaisi myös julkisen rekisterin, josta netin kautta voi ennalta tarkistaa tiedot katsastusta tarjoavien yritysten palveluista ja hinnoista katsastuslajeittain. Suomen etu ratkaisee Irlannin avun Eduskunnan kyselytunnilla oppositio tiukkasi pääministeriltä reunaehtoja Suomen avulle Irlannin tukemisessa. Pääministeri vastasi nasevasti: Suomen etu on ratkaiseva kynnyskysymys. Irlannin pankkikriisi ei ole pelkästään sen oma ongelma. Kysymys on paljon laajemmasta kokonaisuudesta, rahamarkkinoiden luottamuspulasta, josta seuraa helposti systeemiriski eli koko pankkijärjestelmä joutuu epäluottamuksen tilaan. Tällöin rahoitus tyrehtyy, investoinnit pysähtyvät ja likviditeettiäkin on vaikeaa ylläpitää. Maa joutuu vakavaan talouskriisiin. Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen kansainvälisestä kaupasta: viennistä ja tuonnista. Meidän aikaan saamistame tuotoksista pitää mennä vähintään 40 % vientiin, jotta voimme säilyttää elintasomme. Parhaimmillaan vientimme lähestyi 50:tä prosenttia ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Tämän johdosta, mikäli maailman pankkijärjestelmä joutuu luottamuspulaan, Suomen talous joutuu vääjäämättä taantumaan, syvempään kuin moni muu maa. Japanissakin kotimarkkinat ovat 85 prosenttia kokonaisuudesta ja vain 15 prosenttia bruttokansantuotteesta on vientiä. Parempi tukea kuin katua Irlannin ja mahdollisesti sekä Portugalin että Espanjan taloudellisia ongelmia on tällä hetkellä pohtimassa kaikki käytettävissä oleva osaaminen: Euroopan keskuspankki, kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, EU:n komissio ja eri valtioiden valtiovarainministerit ministeriöineen. Yhtä mieltä ollaan siitä, että vahingot ovat suurimmat, jos Irlantia ei mitenkään tueta. Silloin tuo edellä kuvattu kauheus on automaattinen seuraus. Vaihtoehtona on tietysti, että Suomi ei menisi tukijoiden joukkoon. Silloin on kysymys myös siitä, seuraako tästä ketjureaktio. Kuinka moni muu maa ajattelee lyhyellä tähtäimellä itsekkäästi ja heittäytyy avunantajien joukon ulkopuolelle? Eroosio siis tässä suhteessa johtaa helposti siihen, että pankkijärjestelmän uskottavuus katoaa, jolloin systeemiriski ja pankkijärjestelmän ongelmat seuraavat toinen toisiaan. Nollaprosentin Viro Eräänä erityispiirteenä yrittäjien kannalta sinänsä mielenkiintoisena on käydyssä keskustelussa ollut Irlannin yhteisöverotaso, eli yritysten verokohtelu. Suomeen nähden tasohan on vain puolet, eli 12,5 prosenttia. EU:n sisällä on kuitenkin maita, joissa se on 0 prosenttia. Voitosta Virossa ei esimerkiksi tarvitse maksaa lainkaan veroa ennen kuin se jaetaan osinkoina osakkaille. Eduskunnassa käydyssä keskustelussa sai sen käsityksen, että moni edustaja ymmärsi yritysverotuksella samaa kuin arvonlisäverotuksella, eli liikevaihdosta menisi aina tietty määrä valtiolle veroa. Yhteisövero on kuitenkin, kuten tiedämme, voitosta maksettava osuus yhteiskunnalle. Suomessa se on tällä hetkellä 26 prosenttia, jota Hetemäen komitea on ehdottanut Kirjoittaja Eero Lehti on kokoomuksen kansanedustaja. laskettavaksi 22 prosenttiin. Irlannissa tämä on siis 12,5 prosentti. Yleisesti ottaen yhteisövero Euroopassa vähennyserät huomioon ottaen on n. 20 prosentin tasolla. Jos yritys tuottaa liikevaihdostaan 10 prosenttia voittoa, se maksaa Suomessa siitä neljänneksen verona. Irlannissa se olisi siis noin kahdeksasosa. Hintoihin tämä vaikuttaa ehkä 1 2 prosenttia, sen verran kilpailukykyä yritykselle Irlannin alempi yhteisövero antaa. Ei tällä kertaa ojasta allikkoon Irlanti on kuitenkin saanut houkuteltua alhaisella yhteisöverolla usean kymmenen vuoden aikana merkittävän määrän teollisuustuotantoa maahansa. Maa menetti aiemmin väestöään, erityisesti koulutettuja ihmisiä Amerikkaan ja Englantiin. Tämä kierre onnistuttiin katkaisemaan yritysten investointiavustuksilla, verohelpotuksilla ja alhaisella yhteisöverokannalla. Jos Suomi on mukana tukemassa Irlantia, on olennaista säilyttää Irlannin maksukykyisyys velkojen tulevan hoidon johdosta. Pahinta olisi riistää siltä tuo verotuksellinen kilpailuetu, ( joka vaikuttaa 1 2 prosentin verran markkinahintoihin), koska uhkana olisi, että sen jälkeen Irlannissa menetettäisiin ehkä työpaikkoja niin, että sen kansantalous olisikin entistä suuremmissa vaikeuksissa. Ykkönen on työllisyys Yritysten liikevaihdosta palkkasumman osuus on prosenttia. Työllisyyden pitäminen on paljon tärkeämpi kansantalouden ja valtion talouden kannalta kuin pelkkä yhtiöverokanta. Suomalaisittain ajateltuna Irlanti ei juurikaan edellä mainituilla tekijöillä ole vaikuttanut niihin yrityksiin, jotka Suomesta ovat muutenkin siirtäneet tuotannollisen työn halvemman kustannustason maihin. Irlanti on sentään onnistunut pitämään puoliaan Kaakkois-Aasian halpatyövoimaa vastaan. Toivotaan, että alhaisen yhteisöveron merkitys Irlannin kilpailukyvylle ja työllisyydelle ymmärretään, ja sitä kautta myös se, että Suomen antamassa tuessa on vähemmän riskiä. Saamme sen todennäköisesti paremmin ja varmemmin takaisin maksettuna, jos siihen tilanteeseen jonain päivänä joudutaan.

4 04 Nro 10 Joulukuu 2010 kirje Väinö Teperi, asianajaja Keskustelu pääkirjoitus Jouko Lantto, päätoimittaja 16. joulukuuta 2010 Kasvun vuosi 2011 Eräiden Suomen unionikumppaneiden Kreikka, Irlanti ja muut mahdolliset esille ponnahtava maat finanssi-, talous- ja työllisyysongelmat sekä niistä aiheutuneet suomalaisten veronmaksajien takuuvastuut, mahdolliset lainatappiot ja muut uhkakuvat ovat puhuttaneet ja järkyttäneet kansalaisia koko alkutalven ajan. Tällaisessa pelon ilmapiirissä on jäänyt helposti huomaamatta, että monessa EU-maassa kasvu jatkuu kaikesta huolimatta ensi vuonnakin kohtuullisella tasolla, vaikkakin entisen, voimakkaasti nousujohteisen kasvu-uran saavuttaminen vie aikaa. Tässä lehdessä Pellervon tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm ennakoi Suomeen vuodelle 2011 ja koko seuraavalle vaalikaudelle 2,5 prosentin keskimääräistä vuosikasvua. Merkittävä seurannainen tästä ennakoinnista on se, että työllisyystilanne on kääntymässä myönteiseksi työttömyyden pienentyessä, joskaan ei yksin uuden työpaikkatarjonnan ansiosta, vaan myös mittavan eläköitymisen seurauksena. Toisaalta on selvää, että myös seuraavaa toimintavuotta varjostavat vanhat syntimme; valtioiden vel- kaantuminen, yleinen ja lietsottu epävarmuus velkakriisien voittamisesta, kotimaassa haasteellinen ikä- pyramidi, julkisten palvelujen tuottavuusongelma yms. Näin markkinoilla toimivat yritykset saavat jatkaa eloaan sangen tuulissa oloissa, oloissa, joissa yritysten kasvutavoitteiden saavuttamiset saattavat olla kovan työ takana. Ikään kuin tulevia tuulisia aikoja ennakoiden työ- ja elinkeinoministeriö toimitti viime syyskuussa kaikille 55 vuotta täyttäville yrittäjille (noin henkilöä) opaskirjasen, jossa kannustettiin paitsi jatkamaan yrittäjäammatissa, niin myös pohtimaan, miten yrityksen jatkuvuus turvataan, kun omistajanvaihdoksen aika koittaa. Perusteet tälle uudenlaiselle kirjelmöinnille ovat tässä: Lähes puolet suomalaisista yrittäjistä on jo yli 50-vuotiaita. Yli 60-vuotiaitakin on jo noin , eikä monellakaan ole jatkajasta minkäänlaista tietoa. Hyvin toimiva, asiakkaitaan palveleva yritys on kansallisvarallisuutta, jonka tarinan päättyminen jatkajan puuttumisen takia on suurta tuhlausta. Siksi ongelmaan kannattaa kiinnittää huomiota tuomalla tietoisuuteemme erilaisia ratkaisumalleja ja toimintaopastuksia. Silloin laajempiakin piirejä kiinnostanee tietää, että toimivan yrityksen ostaminen saattaa olla jopa kolme kertaa turvallisempaa kuin ihka uuden perustaminen mm. siitä yksinkertaisesta syystä, että sen osalta yrityksen perustajapiireissä hyvin tunnettu kuolemanlaakso on jo ohitettu. Kasvupolulle pyrkiviä yrittäjiä taas kiinnostanee, että yritysosto on se kaikkein nopein, edullisin ja varmin tapa hoitaa asia. Onnistunut yrityskauppa, jossa sekä myyjä että ostaja menestyvät ja siinä sivussa myös yhteiskunta, on kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö. Yrittäjäkunnan ikääntymisestä seuraava myyntiin tulevien yritysten runsas tarjonta ei ole totta vaan tarua. Itse asiassa yrityskaupassa omistajanvaihdosta odottavien yritysten määräksi arvioidaan alan asiantuntijapiireissä seuraaville vuosille kpl/vuosi, josta tietenkin seuraa, että suurin osa yrityksistämme loppuu tyystin, kun yrittäjä lopettaa ja jää eläkkeelle. Jotta yrityskauppoihin saataisiin uutta potkua, kannattaisi Suomessakin ottaa muiden EU-maiden tapaan käyttöön verokannusteita, sanovat alan asiantuntijat. Valtiolta odotetaan myös nykyistä strategisempaa otetta yrittäjäkunnan uusiutumiseen, koska niin moni yhteiskuntahyvä on sidoksissa menestyvään yritystoimintaan. Ja kaikille vinkiksi: yritysporssi.fi auttaa ostajaa ja myyjää. Kiitos lukijat! YrittäjäSanomien lukijat Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjät ovat jälleen kerran arvioineet oman lehtensä Taloustutkimus Oy:n toteuttamassa lukijatutkimuksessa. Sen tulosten mukaan te lukijat tunnette järjestölehtenne erittäin hyvin, samoin te haluatte tietää, mitä yhteiskunnassa ja omassa yrittäjäyhteisössänne tapahtuu. Niinpä esimerkiksi edellisvuoteen 2009 verrattuna YrittäjäSanomien aiheisiin on tutustuttu entistä tarkemmin; lehden muistavista yrittäjistä kaksi kolmesta on lukenut lehden ja lähes kaikki tilaajamme (92 prosenttia) ovat vähintään selailleet lehteä. Kun tutkimuksen mukaan myös tyytyväisyys YrittäjäSanomien sisältöön on lisääntynyt selvästi edellisvuoteen verrattuna, on syytä kiittää. Kiitos teille lukijat ja jäsenyrittäjät, kiitos myös Yrittäjäjärjestön asiantuntijoille ja toimituksen osaajille. Valitse luotettusi jo ennen dementoitumista Edunvalvontavaltuutuksen avulla itse kukin voi järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Yrittäjälle edunvalvontavaltuutuksen laatiminen on erityisen suositeltavaa. Taloudellisten asioiden hoitamiseksi annettu edunvalvontavaltuutus antaa nimittäin valtuutetulle oikeuden hoitaa tarvittaessa myös ammatinharjoittamiseen tai elinkeinotoimintaan liittyviä asioita. Tämä takaa yrityksen juoksevien asioiden hoitumisen mahdollisessa toimintakyvyttömyystilanteessa. Osakeyhtiön osakkaan edustajana valtuutettu äänestää ja toimii valtakirjassa annetun toimiohjeen mukaan. Edunvalvontavaltuutus on keino edistää itsemääräämisoikeuden toteutumista, jonka lisäksi sillä on huomattavia etuja virallisen edunvalvojan määräämiseen nähden. Valtuuttaja voi vapaasti valita luotettavaksi kokemansa henkilön hoitamaan asioitaan, ja hän voi melko vapaasti päättää valtuutuksen sisällöstä. Valtuuttaja voi myös koska tahansa ollessaan toimintakykyinen perua valtuutuksen. Edunvalvontavaltakirjan tekeminen Valtakirja on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä. Todistajien on myös tehtävä valtakirjaan merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys ja muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen. Näin pyritään vähentämään valtakirjojen tulkinnanvaraisuutta ja vaikuttamaan siihen, että päämies jokaisen valtakirjassa edellytetyn seikan osalta harkitsee valtakirjan sisältöä. Hakemus holhousviranomaiselle Edunvalvontavaltuutuksen voimaantuloon saattaa mennä vuosikausia tai voi olla, että se ei koskaan tule voimaan. Valtuutushan on terveenä tehty, eikä se tule voimaan ennen kuin valtuutetun holhousviranomaiselle tekemästä hakemuksesta. Viranomainen tutkii tarkoin, ovatko edellytykset olemassa. Edunvalvontavaltuutus ei tule voimaan ennen kuin holhous- viranomainen on sen vahvistanut, joten valtuutuksen voimaantuloajankohta on aina yk- siselitteisesti todettavissa. Valtuutetun toiminnan valvonta Koska päämies itse valitsee valtuutetun, valtuutetuksi tulee tavallisesti henkilö, johon päämies luottaa ja jolle hän haluaa uskoa asioidensa hoidon. Päämiehen ja valtuutetun välillä yleensä vallitseva luottamussuhde tekee perustelluksi sen, ettei valtuutetun toimintaa valvota samalla tavoin kuin edunvalvojan toimintaa. Valtuutettu on velvollinen pitämään tiliä toimenpiteistään ja antamaan holhousviranomaiselle tilin tämän sitä pyytäessä. Valtuutetulla ei sitä vastoin ole suoraan lakiin perustuvaa velvollisuutta antaa jaksoittain tili. Vuositiliä ei siis tarvitse aina antaa, mutta koska kysymys on valtuutuksesta, päämies voi itse järjestää edellä selostettua voimakkaamman valvonnan katsoessaan sen tarpeelliseksi. Hän voi esimerkiksi valtakirjassa yksilöidä sen tahon, joka valvoo valtuutettua, ja määrätä, että valtuutetun tulee määräajoin tehdä tälle tili. Edunvalvontavaltuutuksen lakkaaminen Valtuuttaja voi peruuttaa edunvalvontavaltuutuksen, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Lupaus olla pe- ruuttamatta edunvalvontavaltuutusta ei ole sitova. Jos valtuutus on jo tullut voimaan, peruuttamisen voimaantulo edellyttää kuitenkin holhousviranomaisen vahvistamista. Ennen vahvistamista tutkitaan päämiehen kyky ymmärtää peruuttamisen merkitys. kirje Paula Aikio-Tallgren, puheenjohtaja, Länsipohjan Yrittäjät Malmivarojen edunvalvonnalla on kiire Julkiseen keskusteluun on noussut ehdotus Suomen val- tion aktiivisesta osallistumises- ta Suomen kaivannaistoimintaan. Ministeri Mauri Pekkari- sen esittämä ajatus valtion omasta kaivosyhtiöstä on sinänsä hyvä, mutta aika lienee ajanut sen ohi. Ruotsissa tilanne on toinen. Ruotsin valtion täysin omistama kaivosyhtiö LKAB ilmoitti vastikään kaivettavien malmimäärien merkittävästä lisäämisestä. Vahva valtionyhtiö näin ollen laajentaa toimintaansa. Suomessa valtionyh- tiön luominen puhtaalta pöydältä on epätodennäköinen vaihtoehto. Sen sijaan valtio voisi aktii- visesti tulla sijoittajan rooliin riskialttiin ja pääomia vaativan juniorivaiheen toimijaksi. Samalla valtio saisi tuta uuden kaivoslain vaikutuksia, jotka nostavat nimenomaan malminetsintävaiheen kustannuksia. Ero länsinaapuriin Ruotsiin on aikajänteestä riippuen kymmenkertainen. Murto-osa paikannettu Kolmannes Sodankylän kunnan pinta-alasta on ulkomaisten kaivoyhtiöiden valtaamia. Malmivarantojen leveä panta leikkaa Pohjois-Suomen itärajalta länsirajalle. Varovasti arvioiden vain murto-osa Lapin valtavista malmivarannoista on paikannettu, vaikkakin valtauksien määrä on kasvanut harppauksittain viime vuosina. Malmivarojen kotimaisella edunvalvonnalla vaan alkaa olla jo kiire, sen verran toimeliasta ulkomaisten kaivosyhtiöiden toiminta jo on. Pohjoisessa tilanne kuvataan selväsanaisesti. Lapista ei saa tulla pelkkää raaka-ainereservaattia tai malmien siirtomaata, sanan varsinaisessa merkityksessä. Kemi hävisi Narvikille Äänenpainot ovat vahvistuneet etenkin sen jälkeen kun Northland Resourcen päätökset Narvikin valitsemisesta malmisatamaksi ohi Kemin tulivat julkisuuteen. Vaikkakin kaivostoiminta omistajasta riippumatta tukee työllisyyttä ja alueellista yritystoimintaa, on maakunnassa kyselty Lapille tulevien hyötyjen perään. Malmien jatkojalostus ja rikastus on ensimmäinen askel. Toinen vaihtoehto on malmikuljetuksista hyötyminen. Monen mielestä valtion ja Ratahallinnon olisi kannattanut tehdä Northland Recourcelle Kemin satamavaihtoehdosta sellainen, josta kaivosyhtiö ei olisi voinut kieltäytyä. Kemi hävisi Narvikille, ei niinkään laivojen kapasiteetin tai Kaukoidän asiakkaiden vuoksi, vaan kuljetusten kokonaisrahoituskustannusten vuoksi. Panos-tuotossuhde olisi Mahdolliseen toimintakyvyn heikkenemiseen kannattaa varautua hyvissä ajoin terveenä, sillä toimintakyvyttömyystilanteessa edunvalvontavaltuutusta ei ole mahdollista tehdä oikeudellisesti pätevällä tavalla, asianajaja Väinö Teperi sanoo. Edunvalvontavaltakirjan tekeminen maksaa tavallisesti muutamia satasia, hän jatkaa. Lisätietoja vaino.teperi@ teperi-law.fi tai puhelimitse (09) Valtuutetun palkkio ja kulujen korvaaminen Lähtökohtana on, että valtuutettu ja valtuuttaja voivat sopia palkkion ja kulukorvauksen pe- rusteista. Vaihtoehtoisesti valtuuttaja voi valtakirjassa tai muutoin yksipuolisesti antaa määräyksiä palkkion ja kulukorvauksen perusteista. Tällöin valtuutetun voidaan yleensä katsoa hyväksyneen nämä määräykset ryhtyessään toimimaan valtuuttajan puolesta. ollut valtiolle pitkällä tähtäimel- lä edullinen, vaikka rahoituksessa valtio olisi tullut kaivosyhtiötä 2-vaiheen tarjouksella vastaan. Kemi-Kolari radan perusteellinen kunnostaminen ja Kemin sataman laajennukset olisivat pitkällä aikavälillä poikineet alueelle ja valtiolle selvää hyötyä. Nyt menetettiin merkittävä volyymiasiakas ja sellaisia ei seiso jonossa. Metsä, vesi ja malmi Suomessa on kolme kansallista energiavarantoa: metsä, vesi ja malmi. Näistä viimeksi mainittu on noussut erityisesti pohjoisilla alueilla merkittäväksi toiminnaksi, jolla on suurta kansanta- loudellista merkitystä. Tämän johdosta tarvitaan kansallisen kaivosstrategian terävöittämis- tä ja toimenpiteitä. Vastaval- mistunut mineraalistrategia antaa työhön hyviä linjauksia. YLÖSOTETTUJA Työkyvyttömyyden torjunnassa tapahtuu nyt paljon myönteistä, joten tavoite työurien jatkamisesta on tuomittu onnistumaan. Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs STT:ssä Suomen tapa edistää innovaatioita ja elinkeinojen kehittymistä on pienille yrityksille vieras. Ongelmat juontuvat tavasta, jonka mukaan tavoitteita asetetaan. Alueille valitut painopisteet ovat kompromisseja, joita julkiset organisaatiot yksipuolisesti toteuttavat. Innovaatiotutkija Helena Forsman Hämeen Sanomissa Valtion suorat yritystuet tulisi lakkauttaa. On harhaa luulla, että uusia kasvu- tai menestysaloja voisi jotenkin tunnistaa. Voittajien valinta markkinataloudessa kuuluu markkinoille. Shellin ja Nokian hallitusten puheenjohtajan Jorma Ollila Helsingin Sanomissa Suurta verouudistusta ei tule toteuttaa seuraavalla hallituskaudella. Nykyinen verojärjestelmä on ollut yrittäjyyden kannalta erittäin hyvä. Pääministeri Mari Kiviniemi Helsingin Sanomissa Jos julkisessa taloudessa olevaa noin 10 miljardin euron aukkoa ei saada kiristettyä, Suomen velkalukemat ovat 2020-luvulla yhtä suuret kuin Euroopan ongelmamailla nyt. Valtiosihteeri Jukka Pekkarinen Kauppalehdessä Pääomatulojen verotusta ei saa kiristää. Omistusta siirretään sitä enemmän pois Suomesta, mitä kireämpää verotus on. Osakesäästäjien puheenjohtaja Timo Rothovius Uudessa Suomessa Suomi ajautuu 1990-luvun lamavuosien kaltaiseen ahdinkoon, jollei sen kantosuhde eli yksityisten työpaikkojen määrä suhteessa väestöön parane. Suomi tarvitsee työntekijää enemmän vuonna 2020 kuin väestön kehitys antaa odottaa. Kansainvälinen konsulttiyhtiö McKinsey & Company raportissaan Palvelusetelit ovat merkittävä askel kuntalaisten valinnanvapauden lisäämisessä. Peruspalvelujohtaja Juha Metso Länsiväylässä SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. Toimitus Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) , f. (09) ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki p myynti@sbv.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) toimisto@yrittajat.fi Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu 2011 Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/ / / / / / / / / /

5 Nro 10 Joulukuu 2010 Juha Lounatvuori: Harri Auramo, teksti ja kuva Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton puheenjohtajan Juha Lounatvuoren mukaan sähköistysalan yrittäjillä on tällä hetkellä päällimmäisinä kaksi huolta, jotka puhuttavat urakoitsijoiden kokoontuessa. Yksi suuri huoli on tulevat rakennusmääräykset; miten ne vaikuttavat yritysten toimintaan. Ehkä vielä suurempi ongelma on harmaa talous, jota me kutsumme aivan rikolliseksi taloudeksi. Sitä me urakoitsijat emme pysty ratkaisemaan. Lounatvuoren mukaan tuntuu siltä kuin päättäjät eivät olisi halunneetkaan tehdä harmaalle taloudelle mitään todellista. Asiasta päättäneet tahot eivät selvästikään ole ymmärtäneet, että tällaiset käänteiset arvonlisäverot ja eräät muut ratkaisut rasittavat niitä yrityksiä, jotka haluaisivat toimia oikein. Ne tavallansa nyt maksavat lisääntyvän rikollisen toiminnan kustannuksia. Mitä sitten pitäisi tehdä harmaan talouden saamiseksi kuriin edes jotenkin? Ensimmäinen keino on, että tavalla tai toisella jo tilaajalla pitäisi olla jonkinlainen vastuu siitä, että se ei ota alihintaisia töitä teetettäväkseen. Toinen keino on, että vastaavat henkilön voimavarat, mitkä esimerkiksi tarvitaan käänteisen arvonlisäveron pyörittämiseen, lisättäisiin kentälle valvontatehtäviin. Sen Yrittäjäpolitiikka Käänteinen arvonlisävero ei ratkaise mitään Sähköurakoitsijoiden puheenjohtaja Juha Lounatvuori ei usko, että käänteinen arvonlisävero ratkaisee harmaan talouden ongelmaa. Kaupan näkemykset puuttuvat kaupan ohjauksen muutosesityksestä Riikka Koskenranta, teksti Hallitus esittää maankäyttöja rakennuslakia muutettavaksi niin, että tilaa vaativat erikoistavaran kauppaliikkeet otetaan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin. Lainmuutoksella vahvistettaisiin maakuntakaavoituksen asemaa kaupan oh- jauksessa. Esitys tarkoittaa, että yli neliön kaupoille on aina oltava merkintä maakuntakaavassa eikä kuntakohtainen asemakaava enää riitä. Erikoiskaupan Liiton mielestä esitetyt muutokset ovat tilaa vaativalle kaupalle haitallisia. Lakiin lisätään uutena säännöksenä myös keskustan ensi- Harmaata taloutta voidaan hillitä vain valvomalla työmaita. Virastoista käsin se ei onnistu, tuumaa sähköurakoitsijoiden puheenjohtaja Juha Lounatvuori. teho olisi aivan eri asia kuin jos siellä on alle kymmenen henkilöä. Ongelmaan on puututtava kentällä eikä toimistossa. sijaisuuden periaate vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana. Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala pitää lähtökohtaisesti hyvänä tavoitetta ohjata kauppaa sijoittumaan keskustoihin. Kaupan palveluverkon kehittämisessä tavoitteena tulee olla tiiviit ja vireät kaupunki- ja kuntakeskustat sekä suurempien kaupunkien alakeskukset. Myös vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisia sijaintipaikkoja ovat keskustat lähiympäristöineen. Kaupan tosiasiallisia mahdollisuuksia sijoittua keskustoihin onkin tarpeellista parantaa nykyisestä, Erikoiskaupan Liitto vaatii. Kaupan liiton mukaan tavoitteena pitää olla nykyistä nopeampi ja joustavampi kaavoitus. Lain muutosesitys onkin Kaupan liiton mukaan turha. Suuryksiköiden vaikutukset eivät merkittäviä Asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan tarkoitus on parantaa seudullisia pelisääntöjä kaupan palveluverkon kehittämisessä ja vähentää kuntien keskinäistä epätervettä kilpailua kauppapaikoista. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kuitenkin jo riittävät välineet ohjata kaupan sijoittumista ja kehitystä, eikä lakimuutokselle ole tarvetta. Ti- Lounatvuoren mukaan harmaata taloutta on aina ollut ja sitä tulee aina tavalla tai toisella olemaan. Nyt se kuitenkin rehottaa niin isoissa kohteissa ja niin isoissa luvuissa, että se tosissaan hankaloittaa rehellisten yritysten työntekoa. laa vaativan kaupan (mm. huonekalu-, kodintekniikka- ja autokauppa) yksiköt sijoittuvat keskustojen ulkopuolelle, koska niille ei löydy keskustoista sopivia liiketiloja. Ympäristöministeriön mielestä yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevien kauppakeskusten yleistyminen uhkaa johtaa kaupunkikeskustojen taantumiseen. Erikoiskaupan Liiton Oksala tyrmää tämän väitteen. Näiden yksiköiden vaikutukset asiointiliikenteeseen eivät ole merkittäviä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosneliömetrin kokoraja on Erikoiskaupan mukaan tilaa vaativalle kaupalle selkeästi liian alhainen, eikä tilaa Ensi kesänä 90 vuotta Juha Lounatvuori edustaa STUL:n hallituksen puheenjohtajana noin 2000 sähköura- vaativan kaupan suuryksikkönä voida pitää alle kerrosneliömetrin suuruista myymälää. Tähän mennessä suuryksikkömääritelmään ei ole luettu paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Myymälän kerrosalaan lasketaan myyntitilat sekä muut tilat, kuten varastot, sosiaaliset tilat ja jätehuollon tilat. Liiton mukaan tilaa vaativalle kaupalle on jo vuosia onnistuneesti kaavoitettu omia sijaintialueitaan keskustojen ulkopuolelle, eikä tätä kaavoitusmahdollisuutta saa mennä poistamaan. Kaupan ja muun elinkeinoelämän näkemyksiä ei otettu huomioon lakiuudistuksen valmistelussa. Rehelliset yrittäjät saavat maksaakseen rikollisen toiminnan torjuntakustannuksia. Tehostettu kenttävalvonta voisi korjata tilannetta. Juha Lounatvuori koitsijan liittoa. Hän on toimitusjohtaja Pohjois-Suomen Sähkö Oy:ssä, joka toimii Seinäjoelta käsin lähinnä Etelä-Pohjanmaalla ja työllistää 40 henkilöä. Lounatvuori on yrityksessä kolmannen polven yrittäjä. Ensin oli isoisä, sitten neljä veljestä, ja nyt kolmannessa polvessa on omistajina kolme serkusta. Yrittäjällä pitää aina olla vähän huumoria matkassa. Juha Lounatvuori heittää: Yhtiömme täyttää ensi kesänä 90 vuotta. Ellei sitten käy vanhan sananlaskun mukaan, että minkä isoisä kasaa, sen pojanpoika tasaa Reilumpaa peliä energiakertoimiin Sähköurakoitsijoiden toinen ko- va puheenaihe on valmisteilla olevat uudet rakennusmääräykset. Mikä niissä on menossa pieleen? Juha Lounatvuoren mukaan vikaa ei suoranaisesti ole mää- Perussuomalaisten Täysmuutos-ryhmä vastustaa kaavail- tua osinkoverouudistusta. Esitys tulee nostamaan merkittävästi osakeyhtiömuotoista yri- tystoimintaa harjoittavien yrittäjien verotusta erityisesti niissä tapauksissa, joissa yrityk- sessä on nettovarallisuutta, ryhmän nokkamies Timo Rope kommentoi. Tämä ehkäisee yrittäjien innokkuutta investoida yritykseensä ja sitä kautta kasvattaa yritystään. Yritysten kasvu puolestaan mahdollistaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen mm. lisäämällä työpaikkoja ja kasvattamalla verotuloja. Lisäksi kaavailtu yritysverouudistus vähentää kunnille tu- räyksissä vaan niissä kertoimissa, joilla energialaskelmia tehdään. Kertoimilla on vaikutusta energian kustannuksiin, mikä vaikuttaa mm. rakennuksiin valittaviin lämmitysratkaisuihin. Jos öljyn kerroin on yksi ja sähköllä se on se kaksi, ja joillakin muilla polttoaineilla 0,7 tai jotakin muuta, niin meidän mielestä se on kohtuutonta. Päättäjien rikollislistalla suosikki on sana sähkö. Tuntuu, että kaikki mikä liittyy sähköön, on lähes kiellettyä ja sitä tulee rangaista, olkoon sähkön tuotantotapa sitten mikä tahansa. Lounatvuoren mukaan määräykset tavoittelevat kyllä hyvää eli energiatehokkuutta, mutta päästövähennyksien tavoitteita ne eivät tue. Öljyä, turvetta tai haketta polttamalla ei päästöjä vähennetä. Hän suosittelee energialaskelmien tekemiseen päästökertoimia, mikä vastaa enemmän totuutta kuin ns. primäärienergiakerroin. Juha Lounatvuori ei millään tavalla halua moittia kaukolämpöä: Jos sitä on alueella saatavissa, se on erittäin hyvä asia. Silti ei kannattaisi tehdä poliittisia päätöksiä, että suositaan jotakin energiajärjestelmää jonkin toisen kustannuksella. Päättäjien soisi vielä kerran miettivän ehdotusta energiakertoimiksi, jotta saisimme tasapuolisen ratkaisun, joka ei rankaise ketään eikä suosi ketään. Perussuomalaisilta pakit verouudistukselle levaa osuutta maksetuista veroista, mikä tulee heikentämään kuntien mahdollisuuksia selvitä niille asetetuista velvollisuuksista, Timo Rope jatkaa. Perussuomalaisten Täysmuutos-ryhmä ei näe mitään syytä ja perustetta muuttaa nykyistä toimivaa yritys- ja pääomaverotusta. Esitetty muutos vain kasvattaa yrittäjien veroastetta ja ehkäisee uusien yritysten syntymistä ja yritysten kasvattamishaluja. Perussuomalaisten Täysmuutos-ryhmään kuuluu 14 yrittäjähenkistä jäsentä, yksi eduskuntavaaliehdokas jokaisesta vaalipiiristä. Ryhmä syntyi valtakunnallisena Yrittäjän Päivänä Tampereella, yrittäjä Timo Rope kertoo. 05 Ole tarkkana nettihakemistopalveluiden kanssa Nettihakemistopalveluyritykset aiheuttavat vuodesta toiseen yrittäjille harmaita hiuksia harhaanjohtavan puhelinmyyntinsä kanssa. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula muistuttaa, että jos yrittäjä jotain puhelimessa sopii, niin saadessaan myöhemmin kirjallista aineistoa yrittäjän tulee tarkastaa huolellisesti, että sopimusehdot ovat yhdenpitäviä puhelimessa kerrottujen ehtojen kanssa. Vielä parempi on pyytää myyjää lähettämään kirjallinen tarjous postitse, johon tutustuttuaan yrittäjä voi halutessaan palata asiaan. Tilanteessa, jossa kirjallinen aineisto ei vastaa puhelimessa kerrottuja ehtoja, on yrittäjän syytä reklamoida. Reklamaatio tehdään sähköpostilla, jotta siitä on riittävästi näyttöä. Reklamaatiossa tulee eritellä puhelinkeskustelussa ja tilausvahvistuksessa ilmenevät ristiriidat sekä todeta, ettei osapuoli ole halukas sitoutumaan sopimukseen tilausvahvistuksessa mainituilla ehdoilla, lakineuvoja Antti Huotilainen kertoo. Jos toinen osapuoli kuitenkin kiistää reklamaation aiheellisuuden, on tämän näytettävä toteen, että sopimus on puhelinkeskustelussa syntynyt tilausvahvistuksesta ilmenevillä ehdoilla. Nettihakemistoyritysten tekemien sopimusten kestoajat vaihtelevat. Nettihakemistoihin erehdyttäminen valitettavan yleistä Helsingin seudun kauppakamarin heinäkuisen kyselyn mukaan viimeisen kahden vuoden aikana joka kolmas yritys on erehdytetty maksulliseen ilmoitukseen erilaisissa www-hakemistoissa. Ilmiö on koko ajan lisääntymässä. Kauppakamarin mielestä ongelmaa helpottaisi, jos epäasialliseen hakemisto-markkinointiin voitaisiin puuttua viranomaisten toimesta nykyistä nopeammin ja joustavammin. SY:n syksyllä julkaistun Yksinyrittäjäkyselyn mukaan häiritsevä tai harhaanjohtava markkinointi on erittäin yleistä, sillä vain runsaat 17 prosenttia yksinyrittäjistä ei ole kohdannut sellaista kertaakaan tänä vuonna. Useita kertoja häiritsevän markkinoinnin kohteeksi oli joutunut lähes 60 prosenttia vastaajista. Lisätietoa Lue lisää harhaanjohtavasta markkinoinnista joulukuun YrittäjäInfosta.

6 06 Nro 10 Joulukuu 2010 PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Sisällöntuotannossa riittää kasvusaumaa Nopeat verkkoyhteydet ja palveluiden sähköistyminen tuovat sisällöntuottajafirmoille uudenlaisen markkinaraon. Timo Sormunen, teksti Pekka Sipola, kuva Entistä nopeammat laajakaistayhteydet, julkisten palvelujen sähköistyminen ja verkkopalvelujen käytettävyyden parantaminen tuovat lähivuosina ai- van uudenlaista bisnessaumaa sisällöntuottajille, uskoo viestintäministeri Suvi Lindén (kok). Kasvusaumaa on paitsi isoilla digimediataloilla myös ketterillä ja innovatiivisilla pkyrityksillä. Istuva hallitus alkaa joululomien jälkeen ottaa jo viimeistä spurttiaan, onhan eduskuntavaaleihin matkaa enää muutama kuukausi. Kuluneet kolme ja puoli vuotta ovat olleet sinivihreälle koalitiolle melkoista vuoristorataa, eikä loppusuorakaan näytä kovin kuopattomalta. Vauhdikkaan alun jälkeen Suomi syöksyi suhdannekuoppaan, ja juuri kun oma kurssi saatiin korjatuksi, alkoivat kuplat puhkeilla muutamissa muissa euromaissa. Yksi ikävä yllätys on ollut myös kruununjalokivi Nokian kompastelu kännykkämarkki- Verkko tarjoaa sisältöyrityksille myös kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia ilman perinteisen raskaita markkinointija vienti-investointeja. Suvi Lindén noilla. Vaikka matkapuhelinmarkkinoiden ylivoimaisen markkinaykkösen tuotteet ovat edelleen teknisesti huippuluokkaa, on entistä useampi kuluttaja viehättynyt kilpailijoiden helpommasta käytettävyydestä, jota kosketusnäyttöteknologia on entisestään korostanut. Tämän eron tunnustaa myös viestintäministeri Suvi Lindén, joka monien muiden tavoin on jäänyt kosketusnäyttöjen koukkuun. Hän toivookin, että Applen kaltaisten toimijoiden ryn- nistys mobiilimarkkinoille ravistelisi myös suomalaisyritysten insinööriajattelua irti vanhoista kaavoista. Olemme korostaneet luvun lopulta lähtien teknologista osaamistamme, mutta enää se ei riitä. Tekniikka on siirrettävä taka-alalle ja sen sijaan on tarjottava helppoja käyttökokemuksia. Niistä kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan, Lindén muistuttaa. Suunta taas parempaan päin Tällä samalla helppokäyttöisyyden ideologialla pitää ministerin mukaan kehittää myös sähköisiä palveluja, joihin istuvan hallituksen tekemät laajakaistalinjaukset tuovat lähivuosina aivan uutta potkua. Vielä vuosituhannen vaihteessa Suomi keikkui tällä saralla kansainvälisillä kärkisijoilla, mutta sen jälkeen monet kilpailijamaat ovat sujahtaneet heittämällä ohitse. Orastava käänne parempaan on Lindénin mukaan kuitenkin jo nähty. Tästä antoi osviittaa Cisco Systemsin viime syksynä teettämä laajakaistatutkimus, jossa Suomi kiipesi 70 vertailumaan joukossa jo kuudennelle sijalle. Pyyhkeitä tuli kuitenkin taajamien ja haja-asutusalueiden Verkossa tarjottavan sisällön määrä tulee lähivuosina kasvamaan ja monipuolistumaan moninkertaiseksi nykyisestä, arvioi viestintäministeri Suvi Lindén. välisistä eroista, joita mobiileilla mokkulayhteyksillä ei ole pystytty tasaamaan. Suomi määritteli ensimmäisenä maana maailmassa yhden megan nettiyhteyden yleispalveluksi, ja tämä päätös on osoittautunut oikeaksi. Se pakottaa teleoperaattorit kohentamaan palvelutasoaan myös syrjäisemmillä seuduilla. Samalla päästään tarkkailemaan myös yhteyden laatua, Lindén huomauttaa. Sisällöntuottajista tulee pulaa Todellista kehitysloikkaa ministeri odottaa marraskuun lopulla eduskunnalle annetusta Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille selonteosta. Sen keskeisiksi painopisteiksi on asetettu mm. julkisen tiedon avaaminen ja tehokas hyödyntäminen, käyttäjälähtöisten verkkopalveluiden kehitys, ikääntyvien huomioiminen palveluja käyttävinä ja selvästi aiempaa aktiivisempina kansalaisina sekä kestävän kehityksen edistäminen uusien teknologioiden käyttöönotolla. Todellisen haasteen tuo kuitenkin tavoite, jonka mukaan nopeat, sadan megan laajakaistayhteydet saataisiin vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuville. Nopeita kuituyhteyksiä on toki tarjolla jo nyt, mutta niiden hinta mielletään kovaksi suhteessa siihen, mitä hyötyjä tai palveluja niistä on saatavissa irti. Markkina lähtee kunnolla liikkeelle vasta sitten, kun tarjolla on riittävästi myös sisältöä. Nyt samat hyödyt saa hitaammallakin yhteydellä. Ministeri korostaakin, että lähivuosien kehitys kulminoituu nimenomaan sisällöntuotantoon ja sähköisiin palveluihin. Nopeiden sadan megan yhteyksien myötä niiden kehittämiselle ei ole enää edes teknologisia esteitä. Verkossa tarjottavan sisällön määrä tulee lähivuosina kasvamaan ja monipuolistumaan moninkertaiseksi nykyisestä. Nykyiset tablet-koneisiin tuotavat nettilehdet ja verkkokaupat ovat tässä kohtaa vasta alkusoittoa, Lindén muistuttaa. Samalla hän tähdentää, ettei sisältömarkkina suinkaan jää pelkästään isojen mediatalojen haltuun. Verkossa on tilaa myös alan pienille ja ketterille toimijoille, joko isojen kumppaneina tai omilla tuotteilla. Verkko tarjoaa innovatiivisille sisältöyrityksille myös kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia ilman perinteisen raskaita markkinointi- ja vienti-investointeja. Tästä kelpaa tuoreeksi esimerkiksi vaikkapa Angry Birds -mobiilipeli, Linden muistuttaa. Digiagendat julkiselle sektorille Urakkaa riittää myös julkisen sektorin sähköistämisessä, jossa järjestelmät ovat monenkirjavia ja heikosti keskenään yhteensopivia. Jatkossa julkisen sektorin tietoa on myös avattava ja tuotava selvästi nykyistä paremmin kaikkien kuntalaisten ulottuville. Ja vaikka sähköisten palveluiden taustalla olisi yhä monimutkaisempaa tekniikkaa, on käytettävyyden oltava entistä yksinkertaisempaa. Kaiken lisäksi palvelujen saatavuudessa on huomioitava kansalaisten tasavertaisuus riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat. Lindén patistaakin jokaista julkisen sektorin tahoa luomaan omalle toiminnalleen mahdollisimman kattavan digiagendan. Nykyisellä täkinompelulla tuottavuus ei enää parane. Julkisella sektorilla on nyt kammattava läpi omaa toimintaa ja mietittävä, kuinka tietoja viestintäteknologiaa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin ja tehokkaammin. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä, miten se hyödyttää kuntalaisia ja edistää tuottavuutta, ministeri muistuttaa. Suvi Lindén Ikä: 48 v. Koulutus: filosofian maisteri Työura: kansanedustaja 1995, viestintäministeri 2007, kulttuuriministeri YK:n laajakaistakomission jäsen 2010 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja 2007 Perhe: aviomies, tytär Harrastukset: liikunta, kulttuuri Hyvää Joulua! Fonecta tarjoaa 100 ilmaista Finder-hakua kuukausittain Suomen Yrittäjien jäsenille Fonecta auttaa joulukiireessä Fonecta Finderilla löydät kätevästi hukassa olevat yhteystiedot vaikkapa joulukortteihin. Yrittäjien jäsenenä saat 100 ilmaista Finder-hakua kuukausittain. Löydät Finderin osoitteesta kirjautumalla omalla jäsennumerollasi palveluun. Asiakkuusmarkkinointi Digitaalinen suoramarkkinointi Hakukonemarkkinointi Hakumediat Yrittaja_sanomat_380x255_joulu.indd

7 Nro 10 Joulukuu 2010 päättäjät yrittävät Vastuunkantajia ja populisteja Vielä kesän lopulla asiat näyttivät lutviutuvan. Talouskriisi oli talttumassa, ja talouskasvu lähtenyt liikkeelle. Suomessakin paukuteltiin henskeleitä: olemme hoitaneet asiamme hyvin, ellei suorastaan mainiosti. Tosin Kreikka aiheutti alkukesästä harmia, kun maa joutui turvautumaan euroveljien apuun vastoin EU:n perussopimusta. Perussopimuksen 125 artiklan mukaan jäsenvaltiot eivät ole vastuussa toistensa talouksista. Jokainen maa selvittäkööt omat sotkunsa kuten parhaaksi näkee. Kreikka ei riittänyt. Markkinavoimat eivät uskoneet tulleensa selätetyksi, vaikka Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi pari vuotta sitten ylennetty Jyrki Katainen (kok.) sellaista väitti. Kreikan jälkeen tuli Irlanti ja nyt odotetaan, missä vaiheessa Portugali liittyy jonon jatkoksi. Eikä Espanjankaan talous ole kuuleman lujuudeltaan kiviaidan veroista. Talouskriisin uusi kärjistyminen on aiheuttanut vipinää myös jouluun valmistautuneessa eduskunnassa. Paitsi jouluun eduskunta valmistautuu keväällä pidettäviin vaaleihin. Ja se näkyy otteissa. Irlannin apupaketti aiheutti suurta tuskaa ja ison porun. Tätä tiedonantoa ei ole mukava antaa, vaikeroi pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) esitelleessään eduskunnalle hallituksen selontekoa Irlannin apupaketista. Se kuitenkin piti pääministerin mukaan antaa, koska hallitus kantaa vastuunsa. Oppositio syytti hallitusta leväperäisestä asioiden hoidosta, kun se ei osannut hankkia avulle ankaria ehtoja. Hallituksen mielestä oppositio koostuu silkoista populisteista, jotka eivät anna mitään painoa talouden realiteeteille. Katainen ei antanut takuita siitä, etteikö kriisi leviäisi Irlanti-tuesta huolimatta. Siitä hän oli varma, että se leviäisi, jos tukea ei anneta. Eduskunnan viimeinen viikko ennen joulutaukoa kului budjetin palautekeskustelun ja äänestysten merkeissä. Äänestettävää riitti, sillä ensi vuoden talousarvioesitykseen tehtiin kaikkiaan muutosesitystä. Niiden päälle tulivat vielä ne valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden enemmistöllä tekemät muutokset, joista ei tarvinnut äänestää. Niitä tehtiin 59 miljoonan euron edestä kaikkiaan 50,527 miljardin euron budjettiin. Kristillisdemokraattien ryhmäjohtaja Bjarne Kallis pääsi jälleen mieliaiheeseensa väittämään eduskunnan budjettiprosessia tehottomaksi ajanhaaskuuksi. Kolmen kuukauden sijasta budjetin käsittelyyn riittäisi Kalliksen mielestä viikko. Paitsi eduskunnan myös valtiokuntien kuultavana ramppaavien asiantuntijoiden aika kuluu Kalliksen mukaan hukkaan, koska hallituksen esityksiin tulee lopulta vain mikroskooppisia muutoksia. Valtiovarainvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Hannes Manninen äityi syyttämään Kallista törkeästä populismista. Hän piti tolkuttomina puheita, ettei eduskunta saisi käsitellä hallituksen budjettiesitystä huolellisesti. Ymmärrystä Kallis ei saanut muiltakaan puolueilta sen paremmin oppositiosta kuin hallituksestakaan. Budjettiesityksen perusteellinen käsittely kuuluu vihreiden Kirsi Ojansuun mielestä demokratiaan ja lisää kansanedustajien ymmärrystä talousarvion yksityiskohdista ja koko budjettiprosessista. Vasemmistoliiton Mikko Kuoppa puolestaan huomautti, että ilman kunnollista valiokuntakäsittelyä oppositio jäisi koko budjettiprosessin ulkopuolelle kuin lumiukko. Eduskunta poistui budjettiviikon jälkeen joulutauolle, joka on tänä vuonna tavanomaista lyhyempi. Arkadianmäelle palataan jo loppiaisviikon jälkeen 11. tammikuuta. Yleensä joulutauko kestää helmikuun alulle. Moni odottaa jännityksellä kuuluuko ensimmäisiin asioihin apupaketin käsitteleminen Portugalille. Vuoden 2010 valtiopäivät jatkuvat ensi vuoden puolelle ja ne päätettään vaalitaukoon. Vaalikauden päättäjäisiä vietetään 12. huhtikuuta. Erikoiskauppa: korttimaksujen tariffit liian korkeat Luottokunnan vahvistamat Visaja MasterCard-maksukorttien uudet kauppiashinnat nostavat kaupan korttikustannuksia tuntuvasti. Uudet hinnat tulevat voimaan Erikoiskaupan Liitto on pettynyt siihen, että debit- ja onlinekorttien kauppiasveloitus säilyy ennakko-odotuksista poiketen 0,31 prosentissa, mikä tarkoittaa sitä, että kaupan korttikustannukset kohoavat nelinkertaisiksi aiemman pankkikorttijärjestelmän kuluihin verrattuna. Myönteistä uudistuksessa on ns. leikkurin asettaminen 75 senttiin maksukatoksi, mikä muuttaa suurten ostosten maksamisen kustannuksia kohtuullisemmiksi. Toisaalta pienten ostosten maksukustannukset kasvavat, kun vähimmäisveloitukseksi tulee neljä senttiä, liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala kertoo. Kaupan liiton mukaan kauppa on pettynyt, että prosentuaalisesta hinnoittelusta ei päästy eroon. Online-korttien hinnoittelumalliin perustuvan debitkorttien hinnoittelun todettiin aikoinaan olevan väliaikainen. Selkein ratkaisu, jota kauppa on esittänyt sekä Suomessa että Euroopassa, on tapahtumaperusteinen senttimääräinen maksu, joka kattaa prosessoinnin kustannukset ja luonnollisesti myös kohtuullisen liikevoiton, asiamies Matti Räisänen Kaupan liitosta toteaa. Luottokunta tiedottaa, että Yrittäjäpolitiikka tunnusluvulla vahvistettu sirumaksaminen on kaupalle magneettijuovatapahtumien vastaanottamista turvallisempaa ja edullisempaa. Suurin rasite pienille Vaikka kustannusten nousun taustalla on luopuminen kansallisesta pankkikortista ja siirtyminen kansainvälisten kortti- ohjelmien tuotteisiin, ei prosentuaalinen maksu perustu tapahtuman todellisiin kustannuksiin, Erikoiskaupan Liitto paheksuu. Tariffihinnoittelu ei myöskään nykyisellään ole tarpeeksi läpinäkyvä. Erikoiskaupan Liitto on huolissaan myös siitä, että kustannusten nousu rasittaa erityisesti pienempiä yrityksiä, koska suurten yritysten kanssa on nyt voitu sopia erikseen alemmista tariffeista. Korttimaksut asiakkaalta Toukokuun alussa 2010 astui voimaan maksupalvelulaki, joka mahdollistaa korttimaksujen perimisen asiakkailta. Jos yritys tällaiseen ryhtyy, sen on ilmoitettava asiasta selkeästi asiakkaille ennen maksutapahtuman suorittamista. Asiakkailta perittävä maksu ei saa ylittää yritykseltä itseltään perittävää maksua. Perityn maksun määrän pitää näkyä myös asiakkaan kassakuitilla. Kunta- ja kuntayhtymien julkisten hankintojen arvo on Suomessa vuositasolla 15 miljardia euroa. Tällä hetkellä näissä hankinnoissa näytetään suosivan keskittämistä, isompia hankintakokonaisuuksia ja edullisimman hinnan painottamista, Etelä- Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää toteaa. Samalla hän peräänkuuluttaa alueensa yrittäjille tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin sekä hankintojen avointa tiedottamista. Tavoittelemme avointa ja tasapuolista kilpailutusta sekä järkevän kokoisia volyymikokonaisuuksia. Oleellista on kiinnittää huomiota tarjouspyyntöjen si- 07 E-P:n Yrittäjät Julkisiin hankintoihin tasapuolisuutta sältöön erityisesti teknisiin kriteereihin jo kilpailutusten suunnitteluvaiheessa. Sillanpään mukaan Etelä- Pohjanmaan Yrittäjät kannustaa alueensa julkisija toimijoita vastuullisen hankintapolitiikan kehittämiseen. Alueemme pk-yritykset pääsisivät paremmin osallisiksi julkisista hankinnoista hankintaosaamista kehittämällä, edistämällä yritysten yhteistyötä, sisällyttämällä julkiset hankinnat osaksi kunnallista elinkeinopolitiikkaa, hyödyntämällä palveluseteleitä nykyistä laajemmin sekä jalkauttamalla yritysvaikutus-arviointikäytännöt osaksi kunnallista päätöksentekoa.

8 08 Nro 10 Joulukuu 2010 KOSTO ZORRON Yleishyödyllistä syyllistämistä Yleisradion rahoitus turvataan lupamaksuilla, jotta sen ei tarvitse kilpailla katsojista ja se voi keskittyä yleishyödylliseen tiedonvälitykseen. Rahaa tarvitaankin, kun vuosimenot ovat yli 400 miljoonaa euroa. Yleishyödyllisyys on toimimista yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, sivistyksellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. YLEn strategiassa asia ilmaistaan, että YLE tuottaa suomalaista elämää rikastuttavia julkisen palvelun mediasisältöjä. Paneuduin toviksi kuuntelemaan, miten YLE toteuttaa strategiaansa kertoessaan yrittäjistä. Ajankohtaislähetyksessä pohdittiin valtiontalouden alijäämää ja päiviteltiin taas osinkoja, joita yrittäjät nostavat euroon saakka verovapaana. Juupa juu. Toisessa lähetyksessä pohdittiin finanssikriisiä ja eväitä nostaa maa jaloilleen sen jäljiltä. Kun tultiin loppuhuipennukseen, ääneen päästettiin asiantuntija, joka sälytti syyn syntyneestä tilanteesta yrittäjille. Agitaatio kuului: vaikka näillä oli pitkä kannattava jakso takana ja vahvat taseet, irtisanoivat ne heti työntekijöitä kun tuli pieni notkahdus. Totuus on, että yritysten kokonaisliikevaihto laski 15 % ja henkilöstömäärä 4 % Suomessa vuonna Eräässä ohjelmassa rikastutettiin suomalaista elämää kertomalla opiskeluun liittyvistä työharjoitteluista. Sen mukaan hyvät koulutukselliset tavoitteet vesittyvät, koska yrittäjät väärinkäyttävät järjestelmää. YLEn mukaan yrittäjät ottavat harjoittelijan, hylkäävät hänet harjoittelujakson päättyessä ja ottavat tilalle uuden. Syyllinen on löydetty, vaikka asiasta on täysin päinvastaista todistavaa tutkimustietoa. Tohlopin väki oli kekannut uuden määritelmän Vuoden yrittäjälle : kyseessä on henkilö, jonka firma pyörii vuoden, minkä jälkeen maksut ovat pystyssä ja perustetaan uusi firma. Määritelmä on hauska ja aihe tärkeä. Mutta se, että tällaisia puliveivareita kutsutaan asian tarkemmassa käsittelyssä ketjuyrittäjiksi ja sarjayrittäjiksi, on mautonta vakiintuneiden käsitteiden väärinkäyttöä. Kuten tiedetään, franchisingyrittäjiä kutsutaan ketjuyrittäjiksi ja monessa erilaisessa busineksessa peräkkäin menestyneitä yrittäjiä sarjayrittäjiksi. Uutislähetyksessä oli aiheena työurien pidentäminen ja eläkeiän nostotarpeet. Minuuttitolkulla todisteltiin, että eläköitymisikää saadaan nostettua, kunhan työelämän laatu paranee. Sillä lailla. Syypää lyhyisiin työuriin on siis huonosti ihmisiä kohteleva työnantaja ja yrittäjä. Joku YLEn ajankohtaistoimittaja voisi ohjelman verran pohtia, millaista yrittäjäosaamista YLEssä on; yrittäjäosaamisesta olisi apua yhtiön krooniseen rahapulaan. Ohjelma-ajalla laskien YLE panostaa vähintään 150 miljoonaa vuodessa omaan ohjelmatuotantoon, jossa on varmasti myös maailmalle kaupattavissa olevaa tavaraa. Ulkomaan myynnin vuosiliikevaihto on kokonaista 0,125 miljoonaa. Kun kyvyt eivät riitä myymiseen, niin aina voisi vaihtaa ohjelmia ja säästää siten ohjelmien hankintamenoissa. Pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden kesken tällaista toimintaa on harjoitettu menestyksekkäästi NordVision-yhteistyön puitteissa 50 vuotta. Pihvi on siinä, että YLEen tulee jatkuvasti yhteydenottoja ympäri maailmaa, joissa ehdotetaan ohjelmavaihdon aloittamista ja YLEstä vahvistetaan, että ohjelmavaihto kiinnostaa enenevässä määrin. Toimeen ei kuitenkaan ehditä tarttua. Henkilökuntaa yhtiössä on yli YLE ei halua, että sen toiminnan minään ilmaisimena käytettäisiin menestymistä ohjelmamyynnin kansainvälisillä markkinoilla. YLE määrittää mieluummin itse mittarinsa ja tuo vuosikertomuksen ensimmäisenä asiana esiin saadut palkinnot. Vuonna 2009 niitä oli voitettu Murmanskia, Bulgariaa, Meksikoa ja Etelä-Koreaa myöten. Eikä tässä vielä kaikki: olipa yksi työntekijöistä myös vastaanottanut Brittiläisen Imperiumin ritarikunnan upseerin arvonimen ansioistaan Britannian musiikkielämän kehittämisessä. Jos osinkoverotusta kiristetään, epäilee Laine sen johtavan myös verokikkailuun. Vaikutuksia on tietenkin etukäteen vaikea arvioida, mutta kyllä erilaisten keinotekoisten rakenteiden voisi ennustaa lisääntyvän, Laine kertoo. Kuten esimerkiksi kiinteistöjen eriyttäminen liiketoiminnasta, yhtiömuotojen muutos, kerrosmaisten yritysrakenteiden lisääntyminen ja niin edelleen, hän jatkaa. Puurot ja vellit sekaisin Osinkoverotukseen liittyvässä julkisessa keskustelussa on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Syksy onkin jauhettu verovapaista pääomatuloista, vaikka verot pääomatuloista on jo kertaalleen kannettu. Lainetta virheellinen ja puutteellinen keskustelu harmittaa. Kun yritys maksaa veroja, saa yrittäjä vain rajallisen osan siitä ulos ilman uutta veronmaksua. Verovapaita pääomatuloja ei ole vaan yhteen kertaan verotettuja, hän selvittää. Myöskään inflaation merkitystä pääomatulojen verotukseen ei juuri huomioida. Seppo Laine painottaa myös, että yrittämiseen liittyvää riskiäkään ei saisi verokeskusteluissa unohtaa. Kun otetaan huomioon yrittämiseen liittyvä riski, ei voida sanoa yrittäjien nauttivan mitenkään erityisiä etuja. Oikeastaan yrittäjän aseman turvaaminen esimerkiksi konkurssitilanteessa tavallisen elämän jatkamisen mahdollistamiseksi olisi paremmin sopiva keskusteluaihe kuin verotuksen kiristäminen, Laine toteaa. Perääntyminen jo vaikeaa Seppo Laine ei täysin torppaa Hetemäen ehdotuksia, sillä löytyy niistä hänen mukaansa jotain hyvääkin. Työryhmä onkin esittänyt, että yhteisöverokanta alennetaan nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin. Verovartti Yrittäjät kertoivat Suomen Yrittäjien Veroseminaarissa, mikä tällä hetkellä mietityttää verotuksen saralla. Verotus Veromaltti tarpeen! Maltti on valttia myös verotuksessa, linjaa veroasiantuntija Seppo Laine. Hänen mielestään verojärjestelmä on nykyisellään jo hyvä, eikä radikaaleihin muutoksiin olisi tarvetta. Lotta Tammelin, teksti Yrittäjien ja yritysten verouudistus puhuttaa poliitikoita ja yrittäjäkenttää. Mediaralli asian ympärillä alkoi heti sen jälkeen, kun asiaa valmistellut alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä jätti väliraporttinsa viime kesänä. Oman lusikkansa soppaan laittoi Suomen Yrittäjien perinteisessä Veroseminaarissa KLT, KHT Seppo Laine Auditing and Consulting Auco Oy:stä. Laineen mukaan kun Suomen nykyinen verojärjestelmä on jo varsin hyvä, eikä suuriin muutoksiin hänen mielestään olisi tarvetta. Tuloverotuksen puolella järjestelmämme on kohtuullisen hyvä. Hyvää on esimerkiksi selkeys sekä se, että voidaan toimia kohtuullisin verokustannuksin yksinkertaisella rakenteella, hän erittelee. Laine myöntää toki, että epäkohtiakin nykyisestä verojärjestelmästä löytyy. Epäkohdat eivät liity niinkään juoksevan toiminnan ja siitä kertyvien tulojen verotukseen vaan esimerkiksi osakeyhtiölain mukaisiin yhtiöoikeudellisiin toimiin, jotka ovat verolainsäädännössä osittain kokonaan säätelemättä. Kiristyksiä yrittäjille Arvioituaan yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämistarpeita Hetemäen työryhmä on esittänyt verorasituksen painopisteen siirtämistä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Osana tätä muutosta esityksessä poistettaisiin listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon yksinkertainen verotus (9 % yhtiön nettovarallisuudesta) kokonaan ja se korvattaisiin osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella. Tämä toteutettaisiin siten, että yhtiön ja osak- kaan verot yhteen laskien normaalituoton veroaste vastaisi yleistä pääomatuloverokantaa. Normaalituoton, joka määritettäisiin yhtiön nettovarallisuudelle keskipitkän valtiolainan koron perusteella, ylittävän osan verokanta nousisi 45,4 prosenttiin. Seppo Laineen mukaan ehdotus tulisi kiristämään verotusta suurimmalla osalla yrittäjistä. Se on kai yksiselitteisesti keskeisin muutos ja valtaosalle yrittäjistä siis huono. Hannu Jokinen Uudenmaan Timanttisahaus ja -poraus Oy 1. Haluan terästää tietojani ja siksi tulin veroseminaariin. Kiinnostaa, mitä muutoksia verotukseen on tulossa. 2. Nyt arveluttaa kovasti, että aiotaanko meille lyödä kaksinkertainen verotus. 3. Mielestäni pitäisi mennä joko vanhalla verotusmallilla tai sitten kuten Virossa menetellään. Mielestäni Suomen Yrittäjät ei tarpeeksi aja verotusasioita. Puhutaan kyllä mutta toimenpiteet puuttuvat. Kaksinkertaista verotusta ei voi hyväksyä. Suomen tulisi olla paikka, jossa on mukava maksaa yritystoiminnasta veroja. Seppo Laine Jukka Kovanen Piako Oy 1. Tulin, koska yrityksessämme on tulossa lähitulevaisuudessa muutoksia, esimerkiksi sukupolvenvaihdos ja jakautuminen. Katsotaan, löytyykö täältä apua ja neuvoja luopujien ja jatkajien verotuksen suhteen. 2. Osinkoverotus kiinnostaa nyt. Ja tietysti muutkin asiat, joita Hetemäen verotyöryhmässä käsitellään. 3. Mielestäni entinen osinkoverotussysteemi oli kannustava ja se olisi säilytettävä Suomen Yrittäjien perinteisessä Veroseminaarissa Seppo Laine Auditing and Consulting Auco Oy:stä kehotti päättäjiä malttiin verojärjestelmän uudistamisessa. Laineen mukaan tuloverotuksen puolella järjestelmämme on jo kohtuullisen hyvä. Osakeyhtiöiden verokannan lasku on hyvä asia. Jos tulos jää yritykseen, niin hyödystä tulee yrityksen asemaa tukeva, hän arvioi. Vaikka Hetemäen työryhmän ehdotukset ovat vasta ehdotuksia, vaikuttaa Laineen mielestä siltä, että pääomatulojen ja ansiotulojen eriarvoisuutta koskeva keskustelu on jo aiheuttanut tiettyjä linjauksia, joista olisi vaikea enää perääntyä. Ennakoin siten pääomatuloverotuksen kiristymistä. Kun tähän vielä yhdistetään se, että Ärhäkkää veropeliä Monet poliitikot ja puolueet ovat olleet verouudistusasiassa kipakoita. SDP on kampanjoinut reilumman verotuksen puolesta sanoen kuuntelevansa kansalaisten ajatuksia siitä, miten verotusta tulisi kehittää oikeudenmukaisempaan suuntaan. SDP järjesti lisäksi tekstiviestikyselyn, jossa kansalaiset pääsivät kertomaan mielipiteensä pääomaverotuksen korottamisesta. Puolue olisi oitis valmis kiristämään pääomatulojen verottamista. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on vaatinut suurten osinkotulojen verotuksen kiristämistä. Pääministeri Mari Kiviniemi ei kannata mittavia uudistuksia nykyiseen järjestelmään, joskin painetta rukata euron osinkotulorajaa olisi hänen mukaansa olemassa. Kiviniemen mukaan verojärjestelmään tehtävissä Kysymykset: 1. Mikä sai tänä vuonna lähtemään Veroseminaariin? 2. Mikä verotuksessa on kiinnostavinta juuri nyt? 3. Mitä mainitsemallesi asialle mielestäsi pitäisi tehdä? Jorma Turunen Tilitalli Oy yhteisöjen verokantaa ei alenneta Hetemäen väliraportin mukaisesti, ollaan tilanteessa, jossa yrittäjien verotusta tullaan kiristämään. Maltti on valttia Laine näkee, että verotuksen tulisi aina olla rakenteeltaan selkeää ja antaa selkeä viesti kannustavuudesta. Kansainvälisissä verovertailuissa verrataan usein hyvin yleisellä tasolla olevia asioita ja niissä Suomi ei ole menestynyt 1. Tänne on pakko tulla. Tilitoimistoyrittäjän pitää pysyä ajan tasalla. 2. Uusi verolaki on mielenkiintoinen. Vielähän ei tiedä, mitä siitä tulee. Arvonlisäveronmuutoksetkin, esimerkiksi käännetty ALV, ovat olleet tapetilla, vaikka mielestäni muutokset eivät ole niin isoja kuin äkkiseltään luulisi. Niistä on vaan pidetty kovaa meteliä. 3. Käännetty ALV tulee tuskin torjumaan harmaata taloutta. Mielestäni ALV:n välttäminen ei ole edes harmaan talouden pääpiirre, vaan pimeä työvoima on isompi asia. Meeri Häkkinen Kirjanpito M Häkkinen Oy Auditing and Consulting Auco Oy kovin hyvin. Suomen tulisi olla paikka, jossa on mukava maksaa yritystoiminnasta veroja. Seppo Laineen mukaan verosuunnitteluun tai vahinkojen minimoimiseen ei kuitenkaan vielä ole aihetta. Yrittäjille sanoisin, että odottakaa Hetemäen työryhmän väliraportti ja katsokaa, minkälaiseen suuntaan poliittinen keskustelu on siirtymässä. Oman asiantuntijan kanssa kannattaa pohtia eri vaihtoehtoja ja niiden lopputulemia. Mitään harkitsematonta ei kannata tehdä. muutoksissa on kuitenkin säilytettävä hyvän työllisyyskehityksen ja yrittäjyyden kannustavuuden näkökulma. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on esiintynyt maltillisena uudistajana viestittäen kuitenkin, ettei palkka- ja yhteisöveroa pidä mennä nostamaan. Työurien pidentäminen on Kataisen mukaan vaihtoehto verojen korottamiselle. Jos tähän ei päästä, on veroja korotettava, ja silloin kohteena ovat väistämättä pääomatulot, erityisesti osinkotulot. Suomen Yrittäjät on korostanut, että yritysja osinkoverotusta on tarkasteltava kokonaisuutena. SY myös huomauttaa, ettei yrittäjästä saa verotuksen keinoin tehdä oman yrityksensä palkansaajaa, koska yrittäjyys on myös omistamista ja koska se eroaa erittäin merkittävästi tulonsaannin riskien ja epävarmuuden seurauksena palkkatyöstä. 1. Tulin samasta syystä kuin aina ennenkin: täältä saa tietoa ja tapaa tuttuja. Tämä on jo 20. kerta Veroseminaarissa. 2. Käännetty arvonlisävero rakennusalalla kiinnostaa nyt, sillä se sotkee mielestäni hirveästi, varsinkin tilitoimistojen töitä. 3. En usko, että käännetty ALV tulee auttamaan harmaaseen talouteen. Veronkiertokonstit kyllä keksitään, niin kuin kaikkeen muuhunkin. Tilaajavastuulain laiminlyöntimaksuun korotus Tilaajavastuulain laiminlyöntimaksu nousee vuodenvaihteessa. Tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettuun lakiin eli ns. tilaajavastuulain laiminlyöntimaksun vähimmäismäärä nousee eurosta euroon ja enimmäismäärä eurosta euroon. Uusi laki vahvistettiin tasavallan presidentin esittelyssä perjantaina Lakiin lisättiin myös säännös, jonka perusteella laiminlyöntimaksun enimmäis- ja vähimmäismäärää tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa. Kotimaisen tilinumeron voi jättää pois alkaen laskuttaja voi ottaa käyttöönsä tilisiirtolomakkeen, jossa saajan pankkiyhteystietoina on pelkästään IBAN-muotoinen tilinumero ja pankin BIC-koodi. Euromääräisissä tilisiirroissa SEPA-alueella (SEPAtilisiirroissa) tilinumeron on oltava kansainvälisessä IBANmuodossa (International Bank Account Number). Lisäksi tarvitaan saajan pankin BIC-koodi (Bank Identification Code). Kuvan mukaisen, uudistetun tilisiirtolomakkeen voi ottaa käyttöön alkaen. Nykyistä tilisiirtolomaketta, jossa saajan tilinumerot esitetään sekä suomalaisessa että kansainvälisessä IBAN-muodossa, voi käyttää saakka. Pankkiviivakoodin IBANmuotoisen tilinumeron sisältämä versio on otettava käyttöön viimeistään samaan aikaan kun kotimainen tilinumero jää pois lomakkeelta. Pankkiviivakoodin käyttöönottoon liittyvä tiedote sekä tilisiirto-opas ja laskulomakemallit on julkaistu Finanssialan Keskusliiton verkkosivuilla. Kuluttajille satelee kyseenalaisia kännykkäpalveluja Euroopan kuluttajakeskukseen tulleiden mobiilisisältöpalveluja koskevien valitusten määrä on noussut viime vuodesta 20 prosenttia. Kuluttajat valittavat ulkomaisista maksullisista tekstiviestipalveluista, joita he eivät ole omasta mielestään tilanneet. Keskukseen on tullut vuodesta 2007 lähtien yhteensä noin 500 mobiilisisältöpalveluihin liittyvää valitusta. Keskus on nyt julkaissut verkkosivuillaan kuluttajien tueksi toimintaohjeet, joiden avulla kuluttajat voivat vaatia heiltä perittyjä maksuja. Venäläisten matkailu kasvussa Venäläisten matkat Suomeen lisääntyvät tänä vuonna yli 15 prosenttia vuodentakaisesta. Talouden vahvistuminen ja Venäjän tullin aiempaa väljempi tulli- ja verovapaussäädös mahdollistaa verovapaiden ostosmatkojen tekemisen Venäjältä Suomeen vaikka päivittäin. Päivittäistavaroita ostetaan yhä useammin. Kun vuonna 2008 noin 40 prosenttia Suomessa käyneistä venäläismatkailijoista osti elintarvikkeita, tänä vuonna elintarvikkeita on hankkinut kolme neljästä. Myös vaatteita venäläiset ostavat Suomesta usein. Aiempaa suurempi osa matkoista suuntautuu Kaakkois- Suomeen. Lappeenranta on suosituin matkakohde venäläisten keskuudessa. Juoppojuna? Ei nyt sentään. Alkoholin anniskelu Suomen ja ulkomaiden välillä liikennöivissä junissa on nyt mahdollista myös muualla kuin ravintolavaunussa. Käytännössä asetus koskee Helsingin ja Pietarin liikennettä. Tarkoitus on tukea ravintolapalveluiden kehittämistä ko. linjalla.

9 Nro 10 Joulukuu 2010 Talous SEPAan valmistautumisella jo kiire Marika Mattila, teksti Mitkä ovat yrittäjän suurimmat haasteet maailmassa, jossa sähköinen liiketoiminta on vakiintumassa yrityksiin niiden kokoon katsomatta. Markus Backlundin ja Harri Tahkolan mukaan ainakin tilitoimistoilla on muutospaineita. IT-palveluyhtiö EmCen toimitusjohtaja Markus Backlundin mukaan harva yritys pärjää tiukentuneessa kilpailussa ja globalisaation paineessa ilman IT-järjestelmien tukea tai rutiinien automatisointia. Suuntaus on minimoida virheille altis manuaalinen työ ja jättää se tietojärjestelmien huoleksi. Tukitoimintoihin ei enää haluta sitoa resursseja, vaan voimavarat keskitetään asiakkaan palvelukokemuksen parantamiseen. Missiona pitäisi olla asiakkaan menestymisen turvaaminen lakisääteinen raportointi on pelkkä sivutuote. Kuluva vuosi on ollut pk-yrityksille tietojärjestelmämielessä ehkä haastavin koskaan, Markus Backlundin toteaa. Takana on jo alv-muutos sekä verotiliin liittyvät muutokset, hän kertaa. Osa yrityksistä on aloittanut myös valmistautumisen yhtenäiseen eurooppalaiseen maksustandardiin SEPAan, joka astuu voimaan vuoden vaihteessa. Mikäli yritys ei ole vielä muuntanut järjestelmiään SEPA - yhteensopiviksi, neuvoisin tarttumaan puhelimeen välittömästi. Monella järjestelmätoimittajalla on jo varauskirja täynnä. SEPAn lisäksi sähköinen taloushallinto on monen pk-yrittäjän agendalla, vakuuttaa myös Talenomin toimitusjohtaja Harri Pk-yritysten taloushallinto on vienyt läpi useita muutoksia kuluneena vuonna. Aika on loppumassa myös SEPAan siirtymiselle. Talenomin Harri Tahkola suosittelee valitsemaan seurattavan luvun, kuten liikevoitto per asiakas, ja käyttämään sitä päivittäisen johtamisen apuna. Tahkola. Hänen mukaansa sähköisen taloushallinnon hinta tuli viime vuoden aikana perinteisen taloushallinnon kanssa samalle tasolle. Nyt sähköinen on jopa hieman halvempi, hän laskee. Samalla hän heittää tilitoimistoille haasteen. Pk-yritykset siirtyvät sähköiseen taloushallintoon, mutta myös tilitoimistojen pitäisi havahtua. Yrityksillä koosta riippumatta tulee olla reaaliaikainen näkymä liiketoimintaansa ja maksuliikenteeseen. Ei riitä, että tilitoimistot toimittavat tuloslaskelman kerran kuussa. Sehän on vanhaa tietoa jo saapuessaan. Keskity liiketoimintaasi, ja ulkoista tietotekniikka sekä taloushallinto ammattilaisille, EmCen Markus Backlund kannustaa. FUTUREIMAGEBANK Sähköinen taloushallinto Taloushallinnon sähköistäminen pitää sisällään ostolaskut muutettuna sähköiseen muotoon, myyntilaskut sähköisenä, saatavien seurannan päivätasolla, palkkatietojen välittämisen palkanlaskentaan sekä raportoinnin tarvittaessa reaaliaikaisesti. Nykyään kaikki edellinen hoidetaan nettiportaalin kautta, jolloin yrityksen ei tarvitse investoida järjestelmiin, asennukseen tai päivitykseen. Entinen paperityö hoituu internet-yhteyden kautta kaikkialta, olipa päätelaite mikä tahansa. Valtiontakauksia myös energiainvestointeihin Yritykset voivat lakiehdotuksen mukaan saada vastaisuudessa Finnveran myöntämiä valtiontakauksia investoidessaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin tai energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Tähän asti voimassa ollut laki ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista on koskenut yritysten kotimaassa tai ulkomailla tekemiä ympäristönsuojelua edistäviä investointeja, mutta ei energiainvestointeja. Finnveran on otettava huomioon EU:n valtiontukisäännösten rajoitteet myöntäessään yrityksille valtiontakauksia. Finnvera voi lainmuutoksen jälkeen myöntää valtiontakauksia yritykselle, joka toteuttaa Suomessa hankkeen, joka pienentää energiankulutusta esimerkiksi parantamalla tai tehostamalla tuotantoprosesseja tai päästö- tai jätevirtojen käsittelyä. Takauksen voisi saada myös hanke, joka parantaa toimitilakiinteistöjen energiatehokkuutta. Bioenergiaa edellytetään Takauksen saavalta uusiutuvan energian hankkeelta Finnvera edellyttää, että energianlähteenä olisi bioenergia, kuten puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö, aalto- tai aurinkoenergia. Investointikohteen pitäisi sijaita Suomessa. Takauksen voisivat saada kaikenkokoiset yritykset. Hallituksen ehdotus asiaa koskevaksi lainmuutokseksi liittyy Suomen pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon. Hallitus esittää lisäksi, että lain nimi muutetaan laiksi ympäristönsuojelu- ja energiainvestointeihin myönnettävistä valtiontakauksista Tutustu Visma Avendo -ohjelmistoihin 45 päivää sitoumuksetta Laskutus Kirjanpito Ostoreskontra Kassa Työajankirjaus Kotisivut Nettikauppa EU-komissio uhkaa Suomen kalastusvakuutuksia Kalatalouden Keskusliitto on huolestunut Euroopan komission päätöksestä aloittaa tutkinta Suomen kalastusvakuutusjärjestelmästä. Kalastajien liitto toteaa, että suomalaisen ammattikalastuksen kannalta on elintärkeätä säilyttää yli 70 vuotta toiminut kalastusvakuutus. Valtion tukema kalastusvakuutus on luotu siksi, että kaupalliset vakuutusyhtiöt eivät ole tarjonneet kalastajille heidän tarpeitaan vastaavia vakuutuspalveluja. Kalastusvakuutusjärjestelmän Kilpailuvirasto ratsasi lentokenttämyymälät Kilpailuvirasto on toimittanut tarkastukset Finavia Oyj:ssä ja Finnair Catering Oy:ssä. Tarkastusten tarkoituksena on selvittää, ovatko yritykset mahdollisesti syyllistyneet kilpailunrajoituslaissa kiellettyyn kilpailijoiden väliseen yhteistyöhön lentomatkustajille myytävien tuotteiden hinnoittelussa. lopettamisen sijaan sitä voitaisiin kehittää paremmin Suomen erityisolosuhteita vastaavaksi ja laajentaa myös sisävesikalastusta koskevaksi, liitto ehdottaa. Kalatalouden Keskusliitto on puuttunut myös vahinkoeläinten metsästykseen. Liiton edustajakokous edellyttää hylkeen ja merimetson metsästyksen kehittämistä. Hylkeen osalta tarvitaan vuotuisen pyyntiajan pidentämistä. Merimetsojen kalakannoille ja kalastukselle muodostamaa uhkaa torjumaan tarvitaan suunnitelmallista Kilpailuviraston tarkastus ei ole osoitus sen kohteena olleen yrityksen syyllisyydestä lainvastaiseen toimintaan. Kilpailuvirasto antaa ratkaisunsa tarkastuksen kohteena olevien yritysten menettelytapojen lainmukaisuudesta myöhemmin tarkastuksen ja muiden asiassa tehtävien selvitysten jälkeen. Kansanedustajille esitettiin turkistarhauksen lopettamista Eläinsuojeluyhdistys Animalia tapasi eduskuntaryhmät ja vaati turkistarhauksen lopettamista valmistelevan työryhmän perustamista. Puolueiden edustajista osa halusi eläimille hyvinvointia tarhoilla, osa turkistarhauskieltoa Animalia esitti eduskuntaryhmien edustajille vaatimuksensa Turkistarhaton Suomi kampanjansa nimissä. Tilaisuudessa oli paikalla edustaja kaikista eduskuntaryhmistä kristillisdemokraatteja ja perussuomalaisia lukuun ottamatta. Kokoomuksen ja SDP:n edustajat korostivat tilaisuudessa, että heidän puolueidensa sisällä on erilaisia kantoja turkistarhaukseen, mutta SDP:n Satu Taiveaho asettui henkilökohtaisesti kannattamaan tarhauksen kieltämistä. Kokoomuksen Hanna-Leena Hemming painotti eläinten hyvinvoinnin riittävän tason takaamista turkistarhauksessa. Samoin keskustan edustaja Jari Leppä ja RKP:n edustaja Mats Nylund korostivat, että eläinten hyvinvointi on taattava tarhauksessa, mutta kertoivat puolueidensa kannattavan turkistarhausta elinkeinona, vaikka rodeo ANIMALIA vaatii turkistarhauksen lopettamista valmistelevan työryhmän perustamista. soraääniäkin puolueista löytyy. Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat Johanna Sumuvuori ja Annika Lapintie asettuivat tukemaan Animalian kampanjan tavoitetta, ja puolueidensa linjan mukaisesti he vaativat turkistarhauksesta luopumista. Aloite turkistarhauksen lopettamista valmistelevan työryhmän perustamisesta sai myös kannatusta. Turkistarhauksesta luopumisen on tapahduttava sosiaalisesti kestävästi ja siten, että tilanne on ennakoitavissa yrittäjille luvulta tähän päivään tarhojen määrä on pudonnut yli tarhasta noin turkistarhaan. Loput tarhaajat yhteiskunnallamme on varaa tukea muihin elinkeinoihin tai eläkkeelle, esitti Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara. Kun tarhausnormeja on ulkomailla nostettu eläinsuojelun perustason takaaviksi, on tarhaus muuttunut taloudellisesti kannattamattomaksi ja loppunut. Tämän vuoksi Animalia ei näe muuta mahdollisuutta kuin tarhauksen kieltämisen siirtymäajalla, viimeistään vuoteen 2025 mennessä, kampanja- ja koulutuspäällikkö Kati Pulli korosti. Turkistuottajat: Turkistarhauksen elinkeino kuuluu Eurooppaan Turkistarhaus rantautui yli sata vuotta sitten Eurooppaan, jossa valtaosa maailman turkiksista yhä tuotetaan. EU-alueella on koko toimialan ketju. Kieltäminen eettisin perustein johtaa helposti mielivaltaan. Näin kommentoi turkistuottajien edunvalvoja Martti Heinonen turkistarhauksen lopettamisesta viime aikoina käytyä keskustelua. Hän on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton lakimies. Tuotantoeläimet sairastavat siinä missä ihmiset ja lemmikkieläimetkin. Jokainen sairas eläin saa kuitenkin aina hoitoa. Vastuullinen tuottaja seuraa eläinten vointia päivittäin ja puuttuu sairauksiin ensi tilassa. Sairaan eläimen tilaa ja hoidon tepsimistä seurataan tarkalla kirjanpidolla, Heinonen selvittää. Hän lisää, että hyvä eläintenpito on osa länsimaista arvopohjaa. Siksi turkistarhaus kuuluu Eurooppaan. Vaikka turkisnahat muokataan ja niistä tehdään valmiita tuotteita pääosin Kiinassa, kasvatuksen lisäksi huippumuodin suuntaviivat luodaan edelleen Euroopassa. Eläinten hyvinvointiin perustuvia kieltoja ja rajoituksia ei ole säädetty, koska hyvinvoinnin puutteita on ollut mahdotonta näyttää toteen. Korkean elintason maissa, joissa ihmisten olot on turvattu, myös eläimistä pidetään hyvää huolta. Kieltäminen eettisin perustein johtaa helposti mielivaltaan: vaa ankieliasemassa olevat poliittiset vähemmistöt voivat ajaa läpi asioita, jotka eivät miellytä enemmistöä, mutta joka pysyäkseen vallassa taipuu niiden taakse, STKL:n lakimies Martti Heinonen toteaa. Valtaosa turkiksista EU:n alueelta STKL:n mukaan valtaosa maailman turkistuotannosta on peräisin EU:n alueelta ja Norjasta. Suomi on maailman suurin ketunnahkojen ja Tanska minkinnahkojen tuottaja. Puola on kasvanut ripeästi Euroopan toi- seksi suurimmaksi minkintuottajaksi Hollannin rinnalle. Kahdessa EU-maassa, Isossa- Britanniassa ja Itävallassa, turkistarhaus on kokonaan kielletty eettisistä syistä. Rajoituksia on joko vireillä tai niistä on päätetty mm. Hollannissa ja Ruotsissa. Tanska, maailman suurin minkintuottaja, kielsi siellä erittäin pienimuotoisen ketunkasvatuksen 2009 pitkillä siirtymäajoilla. Martti Heinonen korostaa, että turkistoimialalla on nollatoleranssi eläinten hyvinvointia koskevien laiminlyöntien suhteen, ja niihin on puututtava heti. Ilmoituksen voi tehdä myös maksuttomaan rikepuhelimeen. HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI Oletko miettinyt, että auton vuokraaminen on usein järkevämpää, kuin sen omistaminen? Suomen Yrittäjärjestön jäsenenä saat 15% alennuksen Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Kysy lisää Europcarista, , varaukset@europcar.fi

10 10 Nro 10 Joulukuu 2010 Ympäristö & energia Silloin kun ympäristöjärjestelmä on liian raskas Yrittäjän on tärkeää olla perillä toimialaansa koskevasta ympäristölainsäädännöstä. Riikka Koskenranta, teksti Mikro- ja pienyritys ei välttämättä tarvitse käyttöönsä sertifioitua ympäristöjärjestelmää, mutta sitäkin tärkeämpää on olla perillä muuttuvasta ympäristölainsäädännöstä ja selvittää, toimiiko yritys vaatimukset täyttävällä tasolla. Ympäristökonsultoinnin insinööritoimisto Ecobio Oy:n toimitusjohtaja Taru Halla kannustaa kaikenkokoisia yrityksiä hoitamaan perusasiat kuntoon ja pikku hiljaa alkaa rakentamaan ympäristöasioidenhallintajärjestelmää. Vaikka juuri nyt asiakkaat eivät vaatisikaan ympäristöjärjestelmän olemassaoloa, niin joku voi sitä vaatia vuoden päästä. Jos vaatimus joskus tulee, niin sertifioidun järjestelmän toteuttaminen nopeassakin tahdissa on mahdollista. Jopa puolessa vuodessa on saatu järjestelmiä sertifiointikuntoon, kun alkutilanne on ollut suhteellisen hyvä, Halla kertoo. Toisaalta Hallan mukaan järjestelmänsä sertifioineita 10 hengen yrityksiä on aika vähän, sillä heille kevyempikin voi riittää. Yrittäjän on lisäksi hyvä selvittää, että voisiko jostain ym- päristöinvestoinnista saada taloudellista hyötyä. Ympäristö ja talous kulkevat usein käsi kädessä. Ainakin kannattaa tarkastella ja selvittää asioita. Ympäristösatsauksista saa irti myös viestinnälliset hyödyt. Laki sanelee vähimmäisvaatimukset Yritystoiminnan ympäristövaikutukset voivat olla joko suoria, kuten toiminnasta aiheutu- vat päästöt ja jätteet, tai välillisiä, esimerkiksi energiankäyttö. Ely-keskukset ja jotkut kuntayhtymät ovat kehittäneet pk-yrityksille kevennettyjä ympäristöjärjestelmiä. EcoStart on pk-yrityksille kehitetty ympäristöjärjestelmä, joka tähtää toiminnan ekotehokkuuden lisäämiseen ja ympäristöasioiden jatkuvaan paranta- miseen. EcoStartia on kehitetty osana Etelä-Savon ely-keskuksen kehittämishanketta. Asiantuntijapalvelu on yhteiskunnan tukemaa, ja yritys voi saada tukea EcoStartin toteuttamiseen prosenttia. Vuodesta 2006 saatavilla ollut EcoStart-järjestelmä on vasta 70 yrityksellä. Ohjelma laajenee kattamaan koko Suomen nykyisen viiden ely-keskuksen lisäksi. Tulevaisuudessa yrityksen tie kevennetystä sertifioituun järjestelmään helpottunee entisestään, sillä tekeillä on tämänsuuntaisia uudistuksia. Ekokompassi taas on pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen pk-yritysten ympäristösuorituskyvyn paranemiseen tähtäävä pilottihanke. Ympäristöalan Järjestö neuvoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivo- nen antaa ympäristöoikeudellista neuvontaa yrittäjäjärjestössä. Ympäristöoikeus oikeusalana on melko laaja paketti. Useimmiten kysytään maankäyttö- ja rakentamisasioista ja silloin tällöin myös ympäristövahingoista sekä ympäristöluvista ja lunastusoikeuksista. Ilmasto- ja energiapolitiikan myötä energiatehokkuus tuleekin olemaan yhä tärkeämpi kilpailutekijä. SY seuraa myös energiatehokkuusvaatimuksia. Yrityksillä on monia tapoja parantaa energiatehokkuuttaan ja saavuttaa kustannussäästöjä, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen kertoo. Paintek Pihlajamäki Oy asiantuntemusta tarjoavat myös ympäristökonsultointiin erikoistuneet toimistot. Käyttöönoton kustannukset Yritykset, joiden toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, käyttävät todennäköisemmin ympäristötyökaluja ja -ratkaisuja taloudellisen säästön ja ympäristölainsäädännön ajamina. Ympäristöjärjestelmän käyttöönoton ehkä raskain osa pienyritykselle on sen vaatima hallinnointi ja dokumentointi. Jos yrityksellä on jo laatujärjestelmä, niin silloin ympäristöjärjestelmän rakentaminen siihen päälle ei ole enää niin iso työ. Jo laatujärjestelmät edellyttävät dokumentointihallinnan hoitamista. Ajankäyttö on niin ikään kustannuserä. Jos pienyrityksessä ei ole ympäristöasioista vastaavaa henkilöä, on mietittävä, irrotetaanko joku omasta porukasta ympäristöasioita hoitamaan vai ostetaanko palvelu ulkoa. Isossa yrityksessä koko henkilöstön saaminen tietoiseksi ympäristöjärjestelmän vaatimuksista on iso ponnistus. Yrityksen päätyessä sertifioituun järjestelmään, tulee lisäksi maksettavaksi sertifiointimaksu, jotka on porrastettu yrityksen koon mukaan. HELSINGISSÄ TOIMIVA Paintek Pihlajamäki Oy rakentaa kevennettyä ympäristöjärjestelmää Ekokompassi-ohjelmassa. Kirjapainon yrittäjä Juha Pihlajamäen mukaan tarjouskyselyissäkin kysytään, onko yrityksellä ympäristöjärjestelmä käytössä. Jotkut isommat yritykset edellyttävätkin järjestelmän olemassaoloa. Kuvassa yhtiön pienin kone, joka on 2-väripainokone. Valmiina muutokseen Laki- ja työsuhdeseminaari Viking Line m/s Mariella Helsinki Tukholma Helsinki Seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala Torstai Keskiviikko Ilmoittautuminen 7.00 Aamiainen Kahvi- ja hedelmätarjoilu 9.40 Laiva saapuu Tukholmaan Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy Kahvi- hedelmätarjoilu Pk-yrityksen toimintaympäristö nyt ja tulevaisuudessa verkostoitumisen mahdollisuudet ja haasteet pienyrityksille suhtautuminen työhön muuttuu uusia haasteita työnantajalle Teknologiajohtaja Tuomo Alasoini, Tekes Lounas ja hytteihin majoittuminen Yrityksen toimintaympäristön turvaaminen mitä on yritysturvallisuus ja miten siitä huolehditaan? yritykseen kohdistuvan rikollisuuden ehkäiseminen rikollisuuden uhat yritystoiminnalle Johtava asiantuntija Risto Karhunen, Finanssialan Keskusliitto Yrityksen toimintaedellytysten turvaaminen sopimusten avulla Sopimuksen perusasiat pähkinänkuoressa synty ja sitovuus muuttaminen ja kohtuullistaminen reklamointi Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät Harhaanjohtavan markkinoinnin uhrina miten menetellä? näin tunnistan harhaanjohtavan markkinoinnin mistä sopimusriidoissa on tavallisesti kysymys erityistarkastelussa puhelinmyynti perusteettomaan vaatimukseen reagoiminen myyjä uhkaa perinnällä tai tratalla maksuhäiriömerkintä? Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät Osakassopimus yhtiön toiminnan sääntelyvälineenä osakeyhtiölaki, yhtiökokous, hallitus, omistajien päätösvalta ja osakassopimus yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen välinen suhde voiko osakkeenomistaja halutessaan myydä osakkeensa vaikkapa yrityksen kilpailijalle? muut tekevät työt, yksi vapaamatkustaa ja nostaa osingot mahdollista? yhden osakkeenomistajan työkyvyttömyys, kuolema, avioero miten varautua muutostilanteisiin? omistusoikeus % halvaantuuko yritys, jos omistajat riitautuvat? tyypillinen osakassopimuksen runko ja mallilausekkeita Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Erilaiset sopimustyypit rajanvetoa ja vastuukysymyksiä alihankinta- ja freelancesopimukset vuokratyöntekijä vs. oma työntekijä Senior associate, varatuomari Outi Tähtinen, Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy (17.30 laiva lähtee Tukholmaan) Yrittäjän oma sosiaaliturva Lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät Buffet-illallinen Ilmoittautumiset viimeistään sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) , f. (09) / Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika ja mahdolliset ruoka-allergiat Työsopimuksen tekeminen ja ehtojen muuttaminen määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen työsuhteen ehdoista sopiminen koeaika työsopimuksen ehtojen muuttaminen työsuhteen aikana Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy Työntekijän poissaolot sairauspoissaolot perhevapaat, vapaa omaishoidon takia opinto- ja vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke muut tilapäiset poissaolot: pekkasvapaat, arkipyhät, ylivoimainen este Lainopillinen asiamies, varatuomari Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät Tauko ja välipala Vuosilomat vuosiloman kertyminen loman antaminen ja ajankohta lomapalkka ja lomaraha lomakorvaus työsuhteen päättyessä Lainopillinen asiamies, varatuomari Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät Työsuhteen päättäminen henkilöstä johtuvista syistä koeaikapurku irtisanominen vai purkaminen eri perusteet työsuhteen päättämiselle kielletyt irtisanomisperusteet Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät (16.45 laiva lähtee Helsinkiin) Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmasta Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy Kyselytunti kysymyksiä ja kommentteja luennoitsijoille Seminaarin päätös ja cocktails A la carte -illallinen Perjantai Ympäristölainsäädäntö kiristyy koko ajan. Esimerkiksi satamatoimialalla ympäristövaatimukset ovat kiristyneet viime vuosina merkittävästi. Noin 10 hengen helsinkiläi- nen Ecobio tarjoaa yrityksille niin palveluja ympäristölainsäädännön seurantaan ja yrityskohtaiseen tulkintaan kuin koulutusta ja auditointia. Asiantuntijayritys voi myös kartoittaa ja kehittää mittareita ympäristön tilan seurantaa varten. Lisätietoja sivuilla saatavilla Pieni opas yrityksille esite, joka herättelee ajattelemaan ympäristönäkökohtia. Ekokompassin sivuilla on myös kattavasti alakohtaisia ympäristöohjeita. -sivuilla ympä- ristötietoa uudelle yrittäjälle Yrityksen perustajan ympäristöopas. Ympäristöjärjestelmät vertailussa ISO on kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi, joka voi sopia pk-yritykselle varsinkin jos yrityksellä on jo käytössään laadunhallintajärjestelmä. EU-alueella tunnustettu EMAS-ympäristöjärjestelmä vaatii julkisen ympäristöraportoinnin ja on pk-yritykselle usein turhan raskas. EMAS Easy -ympäristöjärjestelmä (EU) on kevennetty versio EMAS-järjestelmästä eikä vaadi julkista ympäristöraportointia. Kevennettyjä Suomessa tunnettuja ympäristöjärjestelmiä EcoStart on kevennetty ympäristöjärjestelmä pk-yritysten tarpeisiin. EcoStartia voi tiedustella omasta ely-keskuksesta. Saatavilla tällä hetkellä Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Ekokompassi on pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen pk-yritysten ympäristösuorituskyvyn paranemiseen tähtäävä pilottihanke vuoden 2011 loppuun. WWF:n Green Officen tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Energiateknologiamarkkinoilla mahdollisuus menestyä Lotta Tammelin, teksti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan suomalaisilla yrityksillä on mainiot mahdollisuudet menestyä ympäristö- ja energiateknologiamarkkinoilla. Muun muassa teollisen historiansa ansiosta suomalaisilla yrityksillä ja työllä on mainiot mahdollisuudet menestyä valtavan nopeasti kasvavavilla ympäristö- ja energiateknologiamarkkinoilla, totesi Pekkarinen. Aamiainen Laiva saapuu Helsinkiin Hyödynnä ennakkoilmoittautujan etu! Ilmoittautuessasi ennen saat 20 % alennuksen alla mainituista hinnoista. Jäsenhinta 390 /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 420 /hlö 1 h sisähytissä ja 440 /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta 550 /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 580 /hlö 1 h sisähytissä ja 600 /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan. Yhteistyössä Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki puhelin (09) toimisto@yrittajat.fi Alla tehty rohkeita valintoja Alan maailmanmarkkinoiden arvioidaan kasvavan nykyisestä noin miljardista eurosta runsaasti yli miljardin euron jo seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Suomessa valtio sekä ympä- ristö- ja energiatoimialan yritykset ovat tehneet rohkeita ja yhdensuuntaisia valintoja. Olemme päättäneet satsata myös julkisia tutkimus- ja kehittämisvaroja erittäin voimakkaasti juuri ympäristö- ja energiateknologiaan, kertoi Pekkarinen. Myös Suomen Yrittäjien ympäristöekonomisti Sampo Seppänen on samoilla linjoilla Pekkarisen kanssa. Hänen mukaansa uudet teknologiat ovat avainasemassa tavoiteltaessa energiatehokkaampaa ja vähäpäästöisempää kilpailukykyistä tuotantoa. Mauri Pekkarinen Seppänen kuitenkin toivoisi alalle kansainvälisesti tasavertaisia toimintaedellytyksiä. Valitettavasti kansainväliset ilmastoneuvottelut eivät ole edenneet toivotulla lailla. Tasavertaiset kansainväliset sopimukset takaisivat yrityksille yhtäläiset toimintaedellytykset ja loisivat lisää markkinoita suomalaiselle ympäristö- ja energiateknologialle sekä osaamiselle, Sampo Seppänen painottaa. Panostukset viisinkertaistuneet Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan mukaan esimerkiksi Tekesin panostukset ympä- ristö- ja energiateknologiaan ovat viidessä vuodessa viisinkertaistuneet eli nousseet noin 50 miljoonasta eurosta 230 miljoonaan euroon vuonna Likipitäen samassa suhteessa ovat nousseet myös yksityiset panostukset alaan. Ilmastoja energiateknologia, Cleantech, on yksi Suomen kuudesta innovaatiokeskittymästä. Suomessa alan liiketoiminta on jo tänään merkittävää. Se yltää erään luotettavan laskutavan mukaan yli 12 miljardiin euroon. Myös tämän tuotannon reilu kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä on Suomessa mahdollista ja tavoiteltavaa, Pekkarinen painotti. Ydinvoimalla ylimenokauden rooli Mauri Pekkarisen mukaan päästöttömän maailman rakentamisessa ydinvoimalla on ylimenokauden rooli. Tämä rooli on kuitenkin tärkeä vielä vuosikymmenten ajan. Tästä syystä ja koska ydinvoimaa rakennetaan eri puolilla maailmaa lisää, on ydinjätteen loppusijoituskysymys otettava vakavasti kaikkialla maailmassa, muistutti Pekkarinen. Ydinvoimaa käyttävän valtion tulee ottaa selkeä vastuu oman ydinjätteen loppusijoituksesta ja sen rahoituksesta kestävällä tavalla. Suomi ja Ruotsi ovat tässä asiassa eturintamassa koko maailmassa. Ensi vuoden alussa markkinoille uusi E10-bensiini Suomessa yleisimmin käytetyn, 95-oktaanisen bensiinin etanolipitoisuus nousee ensi vuoden alussa. Muutoksen taustalla ovat EU:n Suomelle asettamat tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, direktiivi uusiutuvan energian lisäämisestä sekä polttoaineiden laatudirektiivi, joka tähtää polttoaineiden hiili-intensiteetin vähentämiseen. Suomi on asettanut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteeksi vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä eli CO2-päästöjä 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Määrällisesti tavoite tarkoittaa, että Suomi tavoittelee noin neljän miljoonan CO2-tonnin vähennystä, josta neljäsosa on arvioitu voitavan saavuttaa lisäämällä liikenteessä uusiutuvaa energiaa, käytännössä biopolttoaineita. Nykyisin moottoribensiinin etanolipitoisuus on enintään viisi tilavuusprosenttia. Ensi vuoden alusta alkaen bensiinin etanolipitoisuus voi olla enintään kymmenen tilavuusprosenttia. Uusi 95 E10-bensiini soveltuu noin 72 prosenttiin bensiinikäyttöisistä autoista. Muille on saatavissa edelleen nykyisenkaltaista 98-oktaanista bensiiniä, jossa etanolipitoisuus on entinen eli enintään viisi prosenttia. Oman ajoneuvon E10-soveltuvuuden voi tarkistaa verkkosivuilta

11 Nro 10 Joulukuu 2010 Riikka Koskenranta, teksti Yrittäjiä syrjivistä hankintapäätöksistä Mika Kolehmainen nostaa esiin Ylä-Savon sairaankuljetusten ottamisen kunnan hoitoon vuoden alussa. Ylä-Savon Sote-kuntayhtymä tarjoutui silloin palkkaamaan yrittä- jät kunnan työntekijöiksi. Ehdotus tuskin miellytti sairaan- kuljetusyrittäjiä. Muutaman vuoden päästä kuitenkin voimaan tulee uusi terveydenhuoltolaki, jossa sairaankuljetus siirtyy sairaanhoitopiirien hoidettavaksi. Kuopio on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki yli asukkaallaan. Kuopion Yrittäjien tavoitteena on tehdä kaupungista Suomen paras paikka yrittää. Ranking ei mairittele Kuopion kaupunki sai kyseenalaista julkisuutta toukokuussa ja nyt syksyllä, kun kaupunki sijoittui suurten kaupunkien sarjassa huonosti sekä Suomen Yrittäjien että Elinkeinoelämän Keskusliiton elinkeinopolitiikan ja elinkeinoelämän ilmastoa kartoittaneissa kyselyissä. Suomen Yrittäjät teetti keväällä neljännen kerran kuntien yrittäjäyhdistysten hallituksille kyselyn, jossa hallitusten jäsenet esittävät arvionsa oman kuntansa elinkeinopolitiikasta. Kysely mittaa yrittäjäyhdistysten hallitusten näkemystä siitä, miten yrittäjien ja pk-yritysten asiat on kunnassa hoidettu. Kuopiossa arviot olivat heikentyneet merkityksellisesti viimevuotisesta elinkeinopolitiikan mittaristokyselystä. Arvioissa alamäkeä olivat kulkeneet suurista kaupungeista myös Oulu ja Tampere. EK:n lokakuisessa selvityksessä Kuopio sijoittui 50 suurimman kaupungin yritysilmastovertailussa loppupäähän, sijalle 45. Tuntemalla toimintamme kykenemme vertaamaan yksityistä tuotantoa eri tavalla toteutettuun omaan tuotantoon ja nykyiseen tuotantotapaan. Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Yrityspalveluihin lisää paukkuja Kuopio on selvästi laiminlyönyt omien paikallisten pk-yritysten kehittämisen ja sitä kautta myös hyödyntämisen yhteisöverojen ja työpaikkojen kasvattamisessa, Kuopion Yrittäjien Kolehmainen harmitteli. Erityisenä ongelmana yrittäjät kokevat yrityspalvelujen resurssien vähäisen kohdentumi- sen omiin pk-yrityksiin ja kaupungin palvelustrategian puutteen, jolloin paikalliset yritykset eivät pysty ennakoimaan kaupungin palveluhankintatarpeita. Kolehmainen esitti kaupunginjohtaja Petteri Paroselle lehtijuttua varten kolme kysymystä. Hän kysyi aluksi, aiotaanko kaupungin elinkeinotoimen resursseja pienyritysten asioiden hoitamiseen lisätä. Ensi vuoden talousarviossa resursseja lisätään. Esitykseni on kaupunginhallituksessa ja menossa valtuustoon päin, Paronen kertoi. Hankintapolitiikkaan tarkistusta Kuopion Yrittäjien hallitus ei ollut vastauksissaan kaupungin elinkeinopolitiikasta tyytyväinen kunnan julkisten palvelujen järjestämiseen eikä kunnan hankintapolitiikkaan. Vartiointipalveluyrittäjä Kolehmainen nosti kysymyksissään esiin liikelaitoskehityksen: Kuopion ateria vie markkinoita yksityisiltä yrityksiltä. Onko liikelaitoskehitys suunniteltua? Totta on, että kyllähän yksityisetkin tarjoavat laitosruokailuun palveluja. Kaupungilla pitää olla silmät auki ja verrata mahdollisuuksia. Jos voidaan osoittaa, että toimijan, esimerkiksi Kuopion aterian, toimet vääristävät paikallista kilpailua jollakin alueella, kyllä ne silloin pitää purkaa, Paronen sanoi. Tuntemalla toimintamme, eli meillä on kustannusrakenteet selvillä ja erilaiset toiminnalliset asiat selvillä, kykenemme vertaamaan yksityistä tuotantoa eri tavalla toteutettuun omaan tuotantoon ja nykyiseen tuotantotapaan. Vertaamalla voimme selvittää millainen toimintamuoto on paras. Paronen kertoo, että ravitsemuspalveluissa Kuopio on supistanut toimintaansa keskittymällä kaupungin ravitsemustoimintaan: kouluihin ja sairaaloihin. Ulkoistamisista ja Yrittäjät & kunta Yrittäjät toivovat Kuopion hankintapolitiikkaan muutosta Keskikokoisessa kaupungissa kaupungin merkitys paikallisille yrittäjille on suuri. Kaupungin tekemillä hankintapäätöksillä on älytön merkitys yrittäjille, Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Mika Kolehmainen sanoo. Kuopio on tänä vuonna menestynyt melko huonosti suurten kaupunkien sarjassa yritysilmastokartoituksissa. Mika Kolehmainen kertoo mm. kunnan hankintapolitiikan aiheuttaneen tyytymättömyyttä. liikelaitosasioista pitää käydä keskustelua, kaupunginjohtaja sanoo. Pohjois-Savon elinkeinoilmasto oli kokonaisuudessaan valtakunnallista keskiarvoa. Pohjois-Savossa kriittisimmät vastaukset koskevat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yrityslähtöisyyttä. Kaupunginjohtaja Parosen mukaan Kuopio on tuomassa yritysvaikutusten arviointia mukaan päätöksentekoon. Tuomme sen kaikkiin relevantteihin päätöksiin, jotka koskevat seurannaisvaikutuksiltaan yrityksiä. ilpo lommi Kuntapalvelut ja yksityiset Kuopiossa käynnistyi vuonna 2007 palvelualojen uudistushanke, jossa on mm. tarkoitus lisätä asiakasnäkökulmaa. Yh- tenä tavoitteena on hahmottaa entistä osuvammin oma kunnalliseen toimintaan sopiva kokonaisuutemme, Paronen valaisee. Peruslähtökohta voi antaa mahdollisuuksia siihen, että kunta katsoo toiminnoissaan, onko sen rajauduttava joko kilpailunäkökulmiin tai palvelukykyyn liittyen omaan rooliinsa entistä vahvemmin ja samalla vapauttaa tiettyjä sektoreita yksityisille toimijoille. Kolehmainen kuitenkin peräänkuuluttaa puuttuvan hankintastrategian tarvetta: suunnitelmaa siitä, mitä tarvitaan ja miten palvelut hankitaan. Palvelualat työllistävät enemmistön suomalaisista. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pkyrityksiin, eikä esimerkiksi teollisuus ole kotimaassa enää niin suuri työllistäjä kuin kymmenen vuotta sitten. Miten Kuopio on ottanut huomioon sen muutoksen, että Suomesta tulee pienten yritysten Suomi, Kolehmainen kysyy? Petteri Paronen vastaa: Tarvitsemme monenlaisia yrityksiä, ja toisten kasvu tukee toisten kasvua. Pienyrityskenttä tukee isojen sijoittumista paikkakunnalle ja toisinpäin. Strategiassammekin on, että arvostamme elinkeinotoiminnan monipuolisuutta ja monipuolisia työpaikkoja. Kolehmaisen mukaan kaupunki on pitänyt ihan liikaa ään- tä Ikean tulosta Kuopioon. Kaupunginjohtajan mukaan Ikea te- kee Kuopiosta entistä laajemmin Itä-Suomen kaupallisen kes- kuksen. Toivomme, että uudet toimijat käyttävät ravitsemuspalvelujamme ja muuta palvelukokonaisuuttamme hyväksi, hän jatkaa. Kuopion yrittäjät voivat jatkossa odottaa pk-kentän äänen kuuluvan paremmin kaupungin päättäjille, sillä Kuopion kaupunki, Kuopion Yrittäjät ja muut yrittäjäjärjestöt ovat hiljattain sopineet lisäävänsä yhteistoimintaa säännöllisillä kokouskäytännöillä. Kunnat velvoitetaan yhteistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa Lotta Tammelin, teksti Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa puitelakia aiotaan täsmentää Paras-selonteon ja eduskunnan linjausten mukaisesti. Valtioneuvosto voisi velvoittaa kunnan liittymään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen vuoden 2013 alusta lähtien, jollei kunta täytä puitelain asettamaa noin asukkaan vähimmäisvaatimusta. Tämä lakiesitys antaa kunnille lisää selkänojaa jatkaa eduskunnan Paras-selontekoon antamassa vastauksessa edellyttämiä palvelurakenteiden uudistuksia puitelain mukaisesti, toteaa hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli. Tervetulleita uudistuksia Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen pitää Paras-puitelain täsmennyksiä rakenteellisten uudistusten velvoittavuuden osalta tervetulleina. Jotkut rakenteelliset ratkaisut ovat kuntien selviämisen kannalta välttämättömiä. On parempi toimia pakon kautta kuin jättää kokonaan toimimatta, linjaa Pesonen. Samassa yhteydessä esitetään täsmennettäväksi sosiaali- huollon palveluja koskevaa yhteistoimintavelvoitetta. Väestöpohjavaatimus koskisi kaikkia sosiaalihuollon palveluja, lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Siirtymäaika olisi vuoden 2015 alkuun saakka. 11 Keskittymistä varottava Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan nyt esitetty lainsäädäntömuutos selkeyttää merkittävästi palvelujen järjestämistä, kun sosiaali- ja terveydenhuollosta muodostuu kokonaisuus yhteistoimintaalueillakin. Viime viikolla julkaistun Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen arvion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä on pidetty lähes poikkeuksetta tavoiteltavana asiana niin asiakkaiden kuin palvelujen toimivuuden kannalta. Sekä asiakkaiden että ammattihenkilöstön on helpompi hahmottaa, kuka palveluista vastaa. Näin vähennetään asiakkaiden pallottelua luukulta toiselle ja parannetaan palvelun laatua, Risikko sanoo. Janne Pesonen SY:stä on Risikon kanssa osittain samaa mieltä. Selkeyttähän tämä varmasti tuo isossa kuvassa tuohon kokonaisuuteen. Rakenteita uudistettaessa kannattaa kuitenkin muistaa ostopalvelumarkkinoiden suhteellisen herkkä toimivuus, Pesonen muistuttaa. Vanhuspalvelujen osittainen vienti näihin yhteistoiminta-alueisiin on jo nyt kysyntäkokonaisuuksien kasvamisen myötä johtanut ostopalvelutuotannon keskittymiseen ja toimivan monipuolisen palvelumarkkinan häviämiseen muutamilla seutukunnilla. Tätä kehitystä en soisi enää näkeväni, hän jatkaa. comma image Valtioneuvosto voisi jatkossa velvoittaa kunnan liittymään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Miten hoidan omat ja yritykseni eläkeasiat samalla kertaa? Omilla pankkitunnuksillasi. Tutustu uuteen verkkopalveluumme osoitteessa Hyvää työtä.

12 12 suklaa Nro 10 Joulukuu 2010 Sesonki Jouluna maistuu Suklaabisneksessä on joulun alla hoppu. Kultasuklaa Oy:ssä suklaasta syntyy pukkeja, lumiukkoja ja vaikka mitä muuta. Aivan huoletta suklaatehtaalla ei kuitenkaan hääritä, sillä makeisvero on vielä mysteeri. Suklaayrittäjä Tapani Korpi kertoo, että Kultasuklaa Oy:n tehtaalla Iittalassa valmistetaan suklaasta lähestulkoon mitä vain. Anna idea, me toteutamme sen, hän summaa ja esittelee 3,5 kilogrammaa painavaa suklaapukkia. Kultasuklaa Oy Kultasuklaa Oy:n perustivat Iittalaan vuonna 1990 Leila ja Ismo Salo. Suomessa ei tuolloin ollut saatavilla koulutusta suklaa-alalle, joten oppia haettiin Keski-Euroopasta. Belgiasta löytyi kursseja ja koneita, ja kursseilla solmittiin myös yhteistyösuhteita. Iittalan tehtaalla pääsee seuraamaan suklaan valmistusta myymälästä käsin suuren lasiseinän takaa. Idea lasiseinästä syntyi Ruotsin Polka Gris -tehtaan vierailun yhteydessä. Kultasuklaan logon on piirtänyt alun perin taiteilija Heikki Hirvenjousi. Yrityksen nimiehdotuksia oli useita, ja se jalostui Kultasuklaaksi, kun suklaakursseilla tutuksi tullut kiinalaispariskunta kertoi, että Kiinassa kulta on onnenväri. Leila ja Ismo Salo valittiin vuoden yrittäjiksi Iittalassa vuonna Tapani Korpi osti Kultasuklaa Oy:n vuonna Myös Korven vaimo Arja Vekuna-Korpi on mukana yrityksen toiminnassa. Vuonna 2007 Kultasuklaa sai Suomalaisen Työn Liiton Avainlipputunnuksen. Lotta Tammelin, teksti ja henkilökuva Saunatontun tummaa chilisuklaata, Joulumuorin piparimaitosuklaata, valkosuklaisia lumiukkoja, luumu-konjakkitäytteisiä Hyvää Joulua -konvehteja Kultasuklaa Oy:n suklaatiskit notkuvat jouluherkkuja Helsingin Wanhassa Kauppahallissa. Kultasuklaa on vuonna 1990 perustettu suomalainen yritys, jonka suklaatehtaassa Iittalassa valmistetaan käsityönä jos jonkin mallisia ja makuisia suklaatuotteita. Ensisilmäyksellä yrityksen verkkosivuilta löytyy ainakin suklaisia eläimiä, kaloja, autoja, soittimia, huulipunia, kännyköitä, avaimia, tuttipulloja, työkaluja, moottoripyöriä ja listaa voisi jatkaa loputtomiin. Valikoimissamme on noin 600 suklaista tuotetta. Niistä noin 150:tä valmistetaan aktiivisesti. Suuri ja joustava valikoimanne onkin yksi yrityksemme vahvuuksista, suklaayrittäjä Tapani Korpi kertoo. Kultasuklaa Oy:llä on omat myymälät Helsingin ja Turun kauppahalleissa, mutta jälleenmyyjiäkin löytyy ympäri Suomea. Monipuolisin valikoima on kuitenkin tarjolla Iittalassa omassa tehtaanmyymälässä. Iittalassa pääsee myös seuraamaan livenä suklaan valmistusta. Suurin sesonki käsillä Nyt suklaafirmassa on kiireistä, sillä joulu on alan suurin sesonki. Korpi arvioi sen tuovan noin 20 prosenttia koko vuoden liikevaihdosta. Kultasuklaa on lisäksi myös Joulupukin virallinen hovihankkija ja joulupukkisäätiön kumppani. Joulun hittituote on tänä vuonna ollut Joulukirja, jossa on kerrottu joulun tarinaa ja sisältä löytyy erilaisia konvehteja. Myös Santa Claus -levysuklaat ovat suosittuja. Lapsille on mennyt paljon suklaisia joulutikkareita. Koetamme rummuttaa sitä, että valmistamme tuotteemme käsin Suomessa. Samalla tietenkin myös työllistämme kotimaassa. Tapani Korpi Ison osan joulumyynnistä tuovat kuitenkin yritykset. Kultasuklaa Oy:stä voi tilata täysin yksilöllisiä suklaalahjoja vaikkapa asiakkaille tai omalle henkilökunnalleen. Teemme melkein minkä mallisia suklaita tahansa. Olemme tehneet esimerkiksi hammaslääkäreille valkosuklaahampaita ja putkifirmoille tummasta suklaasta putkia. Painamme myös suklaaseen tekstejä, logoja tai vaikka monivärivalokuvia. Levysuklaita voi tilata myös oman firmansa käärepapereilla, Korpi luettelee. Jouluvalmistelut on Kultasuklaa Oy:ssä aloitettu jo syyskuussa, mutta varsinainen jouluhoppu painaa päälle lokakuussa. Aikaisimmat tilaajat ovat liikkeellä jo alkuvuodesta. Mattimyöhäisiäkin on. Jotkut yritykset soittavat vasta nyt ja kysyvät, että onnistuuko yrityssuklaiden tilaus vielä. Vastaamme heille, että kyllä onnistuu. Laitamme onnistumaan, Tapani Korpi vakuuttaa ja jatkaa, että joustavuus on pienen yrityksen etu. Käsityötä ja kotimaisuutta Kilpailussa suurten ja kansainvälistenkin makeisvalmistajien kanssa Kultasuklaa Oy luottaa käsityöhön ja kotimaisuuteen. Yrityksen tuotteille onkin myönnetty Avainlippu-tunnus. Koetamme rummuttaa sitä, että valmistamme tuotteemme käsin Suomessa. Samalla tietenkin myös työllistämme kotimaassa. Tällä hetkellä meillä on töissä vakituisesti 17 henkeä ja näin joulun alla muutama sesonkityön- tekijä. Korven mukaan lama on tuntunut jonkin verran myös suklaabisneksessä. Yritykset tilaavat pienempiä rasioita ja pienempiä määriä kuin aiemmin. Vaikeampina aikoina selvästi tingitään liikelahjoista, hän arvelee ja jatkaa, että liikelahjamarkkinoilla kilpailu on muutenkin kovaa, sillä vaihtoehtoja on niin paljon. Jonain vuonna yritykset ovat kiinnostuneet hankkimaan liikelahjoiksi suklaata, toisena vuonna taas veitsiä tai paitoja. Usein yritykset etsivät joka jouluksi uutta ideaa, eli jos saat kaupan tänä vuonna tehtyä, se ei ole varma enää ensi vuonna. Onneksi on kuitenkin sellaisiakin, jotka muistavat suklaalla vuosittain. Mystinen makeisvero Ensi vuoden alusta alkaen astuu voimaan laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta. Se mietityttää suklaayrittäjää. Makeisvero on meille suuri mysteeri. Minulla ei ole mitään tietoa, miten se lasketaan. Emme ole saaneet asiasta riittävästi informaatiota. Lain pitäisi olla voimassa tammikuun alusta, eikä vieläkään ole mitään tietoa, miten asia pitää toteuttaa. Sen tiedän, että vero on 0,75 euroa kilolta suklaasta, mutta entäs, jos tuotteessa on muutakin kuin suklaata. Miten se sitten siitä lasketaan, Tapani Korpi pohtii. Tuntuu, että käsittämättömän tiukoille menee tämä valmistautuminen. Todennäköisesti joulun välipäivät menevät asiaa selvitellessä, hän harmittelee. Muuten suklaanvalmistaja suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Suomalaisten suklaankulutus kun on kasvanut koko ajan. Vielä ei olla ihan Keski-Euroopan tasolla, mutta suunta on hyvä, Tapani Korpi iloitsee.

13 Nro 10 Joulukuu 2010 Sesonki 13 Kauppiailla myönteiset joulumyyntiodotukset Kaupan liiton jäsenyrityksille tekemästä kyselystä selviää, että tänä vuonna kauppiaiden odotukset joulumyynnistä ovat selvästi viime vuotta paremmat. Tulevana viikonloppuna lelujen ja muodin myynnin ennakoidaan vilkastuvan, sillä näiden alojen paras joulusesonki on alkamassa. Tällä hetkellä myydään varsinkin makeisia, suksia, neuleita, yöasuja, kosmetiikkaa, jouluun liittyvää koristelua ja saunatarvikkeita. Alueellisia erojakin kuitenkin löytyy. Etenkin Varsinais-Suomessa päivittäistavarakauppiaat odottavat hyvää joulumyyntiä. Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla odotetaan vilkasta joulumyyntiä päivittäistavaroiden lisäksi kodin sisustuksessa ja koristelussa, liitosta kerrotaan. Uudellamaalla ja Hämeessä odotukset ovat selvimmin jakautuneet. Osa kauppiaista odottaa keskimääräistä suurempaa ja osa hyvin maltillista myynnin kasvua. Positiivisimmat odotukset ovat päivittäistavaroiden, kosmetiikan ja terveystuotteiden kauppiailla ja maltillisimmat kodinkone- ja kirjakauppiailla. Jouluksi made in Finland -leluja Onko vielä olemassa suomalaisia leluja ja pelejä? On, ja nyt ne on koottu yhteen verkkokauppaan. Suomessa myydään tänäkin jouluna leluja yli 200 miljoonalla eurolla. Näistä yli 90 prosenttia on tuontitavaraa ja kotimaisten lelujen osuus on vain pari prosenttia. Suomessa sinnittelee kuitenkin vielä kymmenkunta pelien ja lelujen valmistajaa. Me keräsimme kaikki löytämämme turvallisuusmääräykset täyttävät suomalaiset lelut ja pelit yhteen verkkokauppaan. Syntyi Suomi-lelut.fi. Verkkokauppaamme tuli kolmisen sataa tuotetta, Markku Ahtola Suomi-leluja myyvästä Doublecheck Oy:stä kertoo. Kriteerimme oli, että lelun on oltava vähintään Avainlipputasoa (60 %) kotimaisuusasteeltaan, mutta mieluummin vielä enemmän kotimainen, tavoitteena prosentin kotimaisuusaste. Pudotimme pois Suomessa suunnitellut, mutta ulkomailla tehdyt lelut. Samoin lelut ja pelit, joissa iso osa osista on tuontitavaraa, hän jatkaa. Jatkossa seuraamme, saammeko mukaan uusia yrityksiä, joista meillä ei ollut tietoa. Turvallisemmin koristevalojen kanssa Kauppojen hyllyt pursuavat taas erilaisia koriste- ja jouluvaloja. Monet ostavat uudet jouluvalot vuosittain ja heittävät ne pimeän kauden päätyttyä roskiin yleensä viimeistään juhannuksen tienoilla. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL suosittelee, että tänä vuonna jokainen pysähtyisi hetkeksi miettimään, missä koristevaloja tulee käyttämään ja voisiko kerrankin satsata niihin pikkuisen enemmän, jotta saisi laadukkaan tuotteen, joka toimii seuraavinakin vuosina. Valosarjojen asennuksessa kannattaa olla huolellinen, sillä niiden johdot eivät yleensä ole mekaanisesti niin lujia, että kestäisivät päälle astumista saati autolla yliajoa. Lisäksi huomiota on hyvä kiinnittää siihen, että vaikka valosarja itsessään voi olla ulos soveltuva, sen muuntaja pitääkin usein sijoittaa sisälle. Tarjolla on runsaasti erilaisia paperisia ja muovisia koristeita, jotka on tarkoitus valaista niiden sisään laitettavalla lampulla. Turvallisuutta lisäämään on hyvä valita paperilampun sisään energiansäästölamppu. Se ei kuumene läheskään samalla tavalla kuin perinteinen hehkulamppu. Neljännes myynnistä joulukukkia Joulukukkiin arvioidaan käytettävän rahaa marras-joulukuussa 103 miljoonaa euroa. Summa on hiukan viime vuotta vähemmän. Riikka Koskenranta, teksti ja kuvat Kaksi kolmesta kotitaloudesta, eli 1,6 miljoonaa kotitaloutta, aikoo ostaa joulukukkia. Kauppapuutarhaliiton TNS-gallupilla teettämän selvityksen mukaan keskimäärin joulukukkiin käytetään 65 euroa. Keskimäärin jouluksi hanki- taan kahdesta kolmeen erilaista joulukukkaa kotia koh- den. Joulun ylivoimaisesti suosituin kukka on joulutähti ja punainen joulutähti. Vaikka Suomessakin viljellään lähes sataa joulutähti- lajiketta ja värivalikoima on laaja, kuluttajat kantavat koteihinsa eniten punaisia ja valkoisia joulutähtiä, kertoo helsinkiläinen Kukkakauppa Codian floristi-yrittäjä Jekaterina Volkova. Nuoret ostavat joskus erikoisemman värisen joulutähden, Volkova kertoo. Liikkeessä on myynnissä mm. pinkkiä joulutähteä. Kukkakauppojen joulutähtivalikoima riippuu siitä, mitä kuluttajat ostavat, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen kertoo. Joulutähtilajikkeissa on valinnanvaraa: on muun muassa Lemon Snowta, Pink Cadillacia, Marco Poloa ja Ice Punchia. Volkova kertoo, että tavanomaisten joulukukkien lisäksi loppuvuoden juhlaan kysytään myös valkoisia jouluruusuja, kieloja ja mistelinoksia. Hänen oma joulukukkasuosikkinsa vaihtelee vuosittain, mutta kimppu valkoisia tulppaaneja pitää pintansa. Japani <3 Joulupukki Toisin kun yleensä kuvitellaan, Joulupukki painaa bisnestä myös kesällä. Joulun ajaksi valkoparta matkaa kuitenkin Japaniin, pukin ihannemaahan. Lotta Tammelin, teksti Näin joulun alla Joulupukilla riittää kiirettä. Toimittajan haastattelupyyntöönkin pukki vastaa Japanista. Japani onkin Joulupukille tärkeä paikka, sillä joulupukkihullut japanilaiset ovat pukin tärkein työllistäjä. Minun kiireisin aikani alkaa silloin, kun lennän Japaniin, jossa olen nyt jo yhdettätoista vuotta Finnairin virallisena Joulupukkina, päätoiminen joulupukkiyrittäjä Timo Pakkanen TP-Relations Oy:stä kertoo. Finnair lentää Japaniin kolmelle kentälle eli Tokion Naritaan, Osakan Kansaihin ja Nagoyan Centrairiin. Kentät suorastaan kilpailevat siitä, mikä niistä saa Joulupukin vieraakseen. Saapumiseni Japaniin onkin aikamoinen mediatapahtuma. Kun astun koneesta täydessä Joulupukin asussa, ovat paikalla sekä kaikkien valtakunnallisten ja paikallisten tv-kanavien kuvaajat että runsaasti myös printtimedian kuvaajia ja toimittajia. Niina Minkkisen joulukukkavinkit Jouluisiin asetelmiin saa kontrastia yhdistelemällä esimerkiksi hienoa kangasta ja risuja vaikkapa peltisaaviin tehtyyn joulutähtisommitelmaan. Joulutähdestä saa leikkokukan leikkaamalla siitä latvoja haluttuun mittaan, jonka jälkeen maitiaisneste valutetaan pois laittamalla varsi hyvin lämpöiseen veteen. Käsiin kannattaa laittaa hanskat. Vihreät lehdet voi halutessa poistaa. Näin saatu leikkokukka viihtyy lämpöisessä vedessä. nistä. Hän pitää liikkeensä suljettuna tammikuussa ja juhannuksesta elokuun alkuun, sillä yksinyrittäjä ei jaksaisi tehdä kuuden päivän viikkoa vuoden ympäri ilman taukoja. Valtaosa joulun kukista viljellään Suomessa. Noin 300 kaup- Japanssa kaikki vauvasta vaariin uskovat aidosti Joulupukkiin. Joulupukki Timo Pakkanen 50 vuotta punanutussa Pakkanen painoi hiippalakin ensimmäisen kerran päähänsä jo Kaikki alkoi siitä, kun hänen perheensä muutti Espooseen ja joulun alla naapurustosta tiedusteltiin, josko Timo voisi tulla heille joulupukiksi. Ja minähän menin. Asiaa varmaankin auttoi se, että olin elänyt koko lapsuuteni ikään kuin satumaailmassa, sillä äitini Kaija Pakkanen, joka kirjoitti liki neljäkymmentä lasten- ja satukirjaa, kertoi meille satuja ja tarinoita tavan takaa. Tein normaaleja aattokeikkoja hieman yli kolmenkymmenen vuoden ajan aina 1990-luvun alkupuolelle saakka. Yksin en olisi urakasta selvinnyt. Niinpä apunani olikin melkein alusta alkaen autonkuljettajana toiminut Sepe-tonttu, ystäväni Seppo Jalonen. papuutarhaa on valmistautunut joulusesonkiin aloittamalla joulukukkien viljelyn useita kuukausia sitten, Jyrki Jalkanen kertoo. Neljännes Suomessa myytävistä kukista onkin joulukukkia. Floristimestari Niina Minkkinen rohkaisee kokeilemaan joulun alla erilaisia juhlasesonkiin sopivia kukkia. Mehiruusukkeet tai valkoiset tulppaanit esimerkiksi mustikkavarpujen kanssa sopivat jouluun. Pöytäkranssit ovat tulossa pikku hiljaa Suomeenkin. Pikkuhiljaa osaavan pukin maine kiiri myös ulkomaille. Ensimmäisen ulkomaanvierailuni Suomen virallisena Joulupukkina tein Amsterdamiin. Kaiken kaikkiaan olen ollut oikeana suomalaisena Joulupukki- Kuluttajat kantavat koteihinsa eniten punaisia ja valkoisia joulutähtiä, kertoo helsinkiläinen Kukkakauppa Codian floristi-yrittäjä Jekaterina Volkova. TP-Relations Oy Timo Pakkanen toimii ympärivuotisena joulupukkiyrittäjänä. Kesät vietetään Helsingissä ilahduttamassa turisteja. Talvella pukki lentää puolestaan Japaniin, missä joulupukkihullut japanilaiset uskovat aidosti Joulupukkiin. Suurin osa joulukukista kotimaisia Volkova kertoo joulusesongin myynnin olevan noin prosenttia koko vuoden myynna Georgiassa, Hollannissa, Japa- nissa, Jordaniassa, Kyproksella, Saksassa, Singaporessa, Taiwanissa ja Thaimaassa. Epävirallisemmin olen esiintynyt Joulupukkina Irlannissa, Skotlannissa, Sveitsissä, Turkissa ja Virossa. Formulaa ja hääpareja Maailmaa on siis kierretty, mutta palataanpa takaisin Japaniin. Japani on kiinnostanut mi- nua aina, ja ensimmäisen kerran olin siellä Joulupukkina kahden viikon matkalla jo 90- luvun puolen välin tienoilla. Varsinainen Japani-buumini alkoi vuonna 2000 kahden eri tilaajan toimesta, Timo Pakkanen kertoo. Tilaajilla Pakkanen tarkoittaa kotimaista Finnairia ja japanilaista S2 Corporationia. Varsinaiset esiintymiskaupunkini Japanissa ovat vuodesta 2000 lähtien olleet sekä Nagoya, Osaka ja Tokio, joissa kaikissa Finnairilla on oma toimistonsa. Lisäksi esiinnyn S2 Corporationin tilauksesta Kawagoessa, Moriokassa ja Sendaissa. Nagoyassa ollessani minulla oli mm. jokavuotinen esiintyminen Suzukan Formula 1 -radalla, jossa ohjelmaani kuuluivat perinteelliset kuvaukset lasten kanssa radan yhteydessä olevassa huvipuistossa ja lisäksi radan kappelissa vihittyjen hääparien onnitteluseremoniat. Pukilla on hommaa kesälläkin Ympärivuotisena Joulupukkina Timo Pakkanen on toiminut nyt reilun vuoden. Kesällä, kun lahjat on jaettu, viihdyttää pukki turisteja Suomessa. Viime kesänä olin päivittäin jo aamutuimaan jossakin risteilyalussatamassa ottamassa turisteja vastaan, vaikka Helsingin kaupunki ei millään tavalla sitä minulle korvannutkaan. Olivatpahan turistit iloisia tavatessaan Joulupukin keskellä kesää. Satamasta menin vielä istuskelemaan Anne s Shopin eteen Temppeliaukiolle, jonne tuli päivittäin parhaimmillaan yli 70 turistibussia tuoden Rock Churchin ihailijoita liki 90 maasta. Pukin kesäkeikkoihin kuuluu myös ihmisten ilahduttaminen Helsingin keskustassa Pohjois- Esplanadilla lahjatavara- ja matkamuistomyymälä Kankurin Tuvan edustalla. Tähän asti Joulupukki-Pakkanen on toiminut yksinyrittäjänä. Tilanne on kuitenkin näillä näkymin muuttumassa jo heti ensi vuoden puolella, koska joulupukkitoiminta on tuntuvasti laajenemassa. Siitä esimerkkinä se, että rekrytoin täksi jouluksi viisi joulupukkia Shanghaihin ja yhden Etelä-Koreaan. Joulupukin ihannemaa Yrityskeikat pukilta ovat viime vuosina jääneet vähemmälle, koska punanuttu on lähtenyt Japaniin jo ennen kuin varsinainen pikkujoulukausi Suomessa alkaa. Suoraan sanottuna en enää ole moneen vuoteen haikaillut suomalaisen joulun perään, sillä eittämätön ja kokemusperäinen totuuteni on se, että muualla maailmassa suomalaista Joulupukkia arvostetaan paljon enemmän kuin kotimaassaan. Uskallan väittää, että Japani on Joulupukin ihannemaa, jossa kaikki vauvasta vaariin uskovat aidosti Joulupukkiin. Eikä vain siksi, että jokunen viikko ennen joulua niin pitää tehdä lahjoja saadakseen, Joulupukki napauttaa.

14 14 Nro 10 Joulukuu 2010 Yrittäjä Maatilatorin pikkuruiselta lihatiskiltä lähiruokakaupan tiennäyttäjäksi Iittiläinen yrittäjäpariskunta ryhtyi viisitoista vuotta sitten myymään tilaltaan sianlihaa Kausalan maatilatorilla. Myöhemmin he kohtasivat toisen yritteliään maaseudun pariskunnan, ja nyt nelikko tarjoaa yli sadan maaseutuyrittäjän herkkuja hienossa Heinolan lähiruokamyymälässä. Harri Auramo, teksti ja kuvat Uudenlainen ja maankuulua huomiota herättänyt lähiruokatori on Heinolan Heila, joka toimii jo kolmatta vuotta. Yrityksen juuret ovat Kymessä ja Päijät-Hämeessä. Benjamin Maatilatori ja Benjamin Lihatori Kausalassa ovat Eila ja Ismo Eerolan aloittamaa liiketoimintaa. Heilassa Eeroloiden yhtiökumppanina on yrittäjäpariskunta Titta ja Janne Pihamaa, joilla on viini- ja puutarhatila Asikkalan Kalkkisissa. Nelostien kupeella Heinolan pohjoisen liittymän kohdalla sijaitseva Heila tarjoaa herkkuja ja kädentaitoja lähes 200:lta maaseudun pientuottajalta. Omia osastojaan ovat mm. Benjamin Lihatori, kalatiski Dorrit ja Viini-Heila, joka myy marjaviinejä, limonadeja ja pienpanimo-oluita, ja valmistaakin viinit paikan päällä niin kuin laki vaatii. Heilan leipähyllystöllä on uskolliset asiakkaansa, ja ateriat tarjoaa Cafe Heila. Lähiruoka- ja käsityömyymälä Heila antaa 400 neliöllään paitsi hyvän myyntipaikan maaseutuyrittäjille myös vakituista työtä yli 20 työntekijälle. Heila on yritysyhteistyön huipentuma, ison porukan pyramidin huippu. Siinä on syntynyt yritystoimintaa ja tekemistä muillekin kuin meidän käsillemme, tiivistää toriemäntä, yrittäjä Eila Eerola. Hän vakuuttaa, että tämä kahden maaseutuyrityksen käynnistämä Heila myy taatusti lähiruokaa. Myytävistä tuotteista yli 90 prosenttia tulee alle sadan kilometrin säteeltä. Me emme ole koskaan vastaus kaikille kuluttajille, mutta kuitenkin Siinä on syntynyt yritystoimintaa ja tekemistä muillekin kuin meidän käsillemme. Eila Eerola niille ihmisille, jotka oikeasti arvostavat paikallisuutta, suomalaista ruokakulttuuria ja hyviä makuja. Heitä kiinnostaa usein myös se tarina, mikä lähiruokaan liittyy. Ismo ja Eila Eerolan tarina lähtee vuosikymmenten takaa, kun Ismon isoisä Benjam Eerola eli Penna-vaari osti 1920-luvulla Iitin Kausalasta Heikkola-nimisen rappiotalon. Sen hän kohotti kylän voimanlähteeksi. Rohkea ote perintönä Penna-vaarilta Kaukaa viisaaksi mainittu Penna teki asioita oman mielensä mukaan. Hän piti huolta kyläläisistä ja tutuista, touhusi asioita yhdessä ja hommasi metsätöitä työttömille. Penna kulki kylillä ja toreilla myymässä talon tuotteita: jauhoja, ryynejä, munia ja porsaita kesäpossuiksi, teurasti lihaa syksyllä, pisti sen suolatiinuun talveksi ja lämmitti palvuusaunan ennen pääsiäistä. Vieläkin on asiakkaita, jotka muistavat Penna-vaarin tönkkösuolatun ylikypsän kinkun. Benjam Eerola ei tehnyt asioita välttämättä samoin kuin muut, tai teki ne vähän eri tahtiin ja ehkä ensimmäisenä kylällä. Nyky-Eeroloilla on samaa vikaa. Tietty ennakkoluulottomuus on ihan hyvästä. On meitä vähän kylähulluinakin pidetty tässä vuosien mittaan, mitäs siitä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomessakin asioita voidaan tehdä myös toisin, sanoo Eila Eerola. Eila viittaa Suomessa paljon puhuttuun vähittäiskaupan valtavaan keskittymiseen ja sanoo olevansa onnellinen siitä, että he voivat tarjota asiakkaille erilaisen kaupassa käynnin. Minä toivon, että ihmisille on elämys käydä meillä ostoksilla ja tulla palvelluksi. Samalla kuluttajilla on mahdollisuus tehdä valinta paikallisten suomalaisten tuotteiden ja työpaikkojen puolesta. Eila Eerola kertoo monen Heinolan Heilassa vierailleen ryhmän kysyneen, miten he saisivat samanlaisen lähiruokaputiikin omalle paikkakunnalleen. Siihen tarvitaan pientä kromosomipoikkeamaa nimeltä yrittäjyys, pientä hulluutta, joka pitää pään pilvissä mutta jalat maassa, Eila naurahtaa. Hän täsmentää, että ennen kaikkea tarvitaan maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien yhteistyötä, hyvin laa- Heilan toriemäntä Eila Eerola kiittää isäntiä ja emäntiä, jotka aamuisin saapastelevat navettapolkua jotta saisimme hienoimpia juustoja, sekä leipureita, jotka pöllyttävät jauhoja kun me nukumme, ja monia muita työnsä taitajia. jaa verkostoa ja sellaista yhdessä tekemistä, jossa kaikkien mukana olevien yrittäjien täytyy tulla toimeen. Ja lujaa työntekoa. Yhteistyöhön tarvitaan molempien yritysten hyötymistä. Kunkin yrittäjän kannattavuus tuo toiminnalle jatkuvuutta vuosiksi eteenpäin, Eila Eerola painottaa. Melkein kaikki alkoi porsaista Kun Ismo Eerola osti vanhemmiltaan kotitilansa Heikkolan 1990-luvun alussa, oli tila silloin keskittynyt porsaiden tuotantoon. Puolensataa emakkoa oli porsimassa possuja, jotka toimitettiin myyntivälitykseen. Ismo tuskaantui porsasmarkkinoiden epävarmuuteen, ja sikatilalla ryhdyttiin kasvattamaan sikoja teuraaksi asti. Yritystoiminnan myöhemmin laajentuessa kävi isännän työkuorma sen verran raskaaksi, että porsaita ei enää tuoteta itse vaan ne ostetaan läheltä. Seuraava askel otettiin vuonna 1995, kun Eilakin oli jo tullut taloon. Iitin Kausalaan oli perustettu maatilatori, jonne Eeroloita pyydettiin mukaan sianlihaa myymään. He perustivat sinne Benjamin Lihatorin, jossa alkuun oli alle kahden metrin lihatiski ja yksi vieras työntekijä. Ensimmäisessä lehtimainoksessa kutsuimme asiakkaita avajaiskahvien ohella keskustelemaan lihasta ja sen alkuperästä. Viidentoista vuoden Heilan toinen yrittäjä, toriemäntä Titta Pihamaa Asikkalasta esittelee viinivalikoimaa, joka perustuu Pihamaan puutarha- ja viinitilan tuotantoon. Hän kertoo Heilan hoitavan kassan ja markkinoinnin, ja yrittäjien tuotteet myydään tilimyyntinä. jälkeen tuo ilmoitus on edelleen työpöytämme kirjoitusalustalla, eikä toimintamme ydin ole muuttunut mihinkään. Haluamme kertoa, miten meidän possut kasvavat ja millaisin toimin lihan laatu meillä rakentuu, Eila Eerola sanoo ja muistaa, että siihen aikaan puhuttiin sikojen eettisestä tuotannosta. Eeroloille sikojen ja muiden eläin- ten hyvä ja lajinmukainen kohtelu on aina ollut sydämen asia, ja heidät on siitä myös palkittu. Heikkolan sikatilalla possu syö omilla ja lähitilojen pelloilla kasvatettua viljaa ja jälkiruuaksi heinää. Se saa temmeltää ja tonkia 60 sentin purupatjalla sikalassa, joiden karsinoissa on tilaa tuplasti kuin sikaloissa keskimäärin. Kun sika saa käyttää kärsäänsä siihen mihin se on tarkoitettu tonkimiseen se tekee sialle hyvää ja merkitsee parempaa lihan laatua, Eila Eerola sanoo. Benjamin Lihatori kasvoi vuosien mittaan, ja sitä Eerolat lihakaupalle tavoittelivatkin. Kasvuhalut toteutuivat kuuden vuoden toiminnan jälkeen myös siten, että heistä tuli Kausalan Maatilatorin omistajayrittäjiä vuonna Lähiruokakaupan nimeksi tuli Benjamin Maatilatori. Kausalan yhteistyörenkaassa on edelleen toista sataa pientuottajaa aivan lähiseudulta: leivän leipojaa, mylläriä ja mehuntekijää, omenanviljelijää, mansikkatilaa ja monta muuta. Kauppa toimii vanhassa navetassa. Ruokahalu kasvoi syödessä Kauppa kävi hyvin Kausalassa, mutta Eeroloiden mietinnässä oli jo uusi, hiukan toisenlainen maatilatori. Ideointi sai uutta tuulta, kun heinolalainen innovaattori ja pitkän linjan kauppamies, Suomen Luomupekka Pekka Rusila otti yhteyttä Eeroloihin. Pekka oli tutkinut Heinolan Vuohkallion alueen kaavaluonnoksia ja huomannut, että paikallisen rakennusyrityksen maalle oli tulossa ABCasema mutta tontilla oli tilaa vähän muullekin. Pekka otti meihin yhteyttä ja esitti ajatuksen luomu- tai lähiruokakaupasta. Se oli joulun alla 2006, Eila Eerola muistaa. Eerolat innostuivat asiasta ja etsivät yhteistyökumppaneiksi ennestään tutun Pihamaan yrittäjäpariskunnan Asikkalan Kalkkisista. Keväällä 2007 jo istuttiin rakennusyhtiö Valven konttorissa ja piirreltiin hulppeaa ja keltaiseksi päätyvää 1300 neliön rakennusta. Se valmistui yrittäjien toiveiden mukaisena ja vuokrattiin pitkällä vuokrasopimuksella Heila Oy:lle. Heilaan on panostettu yrittäjien riihikuivaa rahaa, yrittämällä ansaittua ja hyvin verotettua, Eila kertoo. Ensimmäistä kertaa he neljä yrittä- jinä kokivat sellaisen ihmeen kuin yhteiskunnan yritystuet. Hän on kiitollinen silloisen TE-keskuksen antamasta opastuksesta rahoituksen saloihin. Yritystoimintaamme on rahoittamassa myös Finnvera, niitä lainoja olemme henkilökohtaisesti takaamassa. Suuri tukipotti haettiin ja saatiin TE-keskuksesta. Siihen sisältyi yritystoiminnan kehittämisen tuki, käynnistämistuki vieraiden työntekijöiden palkkaamiseen ja investointituki. Yllättävä investointitarve tupsahti Eeroloille samaan syssyyn. Heidän käyttämänsä tilateurastamo Elimäellä joutui miettimään lainsäännösten muuttuessa, pitääkö laittaa pillit pussiin vai investoida. Päädyttiin aika isoon investointiin Kausalan puolelle, ja Benjamin Lihatorista tuli pienteurastamo LihaREM Oy:n osakas. Oikeat asiakkaat löytävät Heilan Heinolan Heila on erilainen suomalainen maaseutuyritys, joka on perustettu pitkään ja huolella suunnitellen. Me etsimme kaupalle paikan, jossa me löydämme riittävästi asiakkaita. Myymälä on avoinna seitsemän päivää viikossa muutamia juhlapyhiä lukuunottamatta, Eila Eerola kertoo. Oikeanlainen asiakasryhmä ovat ne ihmiset, jotka haluavat juuri niitä tuotteita, joita me tarjoamme. Me koemme tekevämme suomalaista ruokakulttuuria, ja me itse uskomme paikallisuuteen. Vilkkaan nelostien kautta kulkee niin paljon ihmisiä, että siitä virrasta löytyy lähiruuan ystäviä poikkeamaan Heilaan Heinolan kohdalla. Meidän segmentti on pieni. Lähiruoka on mielestäni myös herkkua ja gourmetia ja enemmän käsityönä tehtyä, jolloin hintakilpailu ei kuulu tähän konseptiin. Tarjoamme Heilassa herkkuja asiakkaille, jotka osaavat arvostaa palvelua, hyvää makua, tunnettua alkuperää, suomalaisuutta ja paikallisuutta. Monenmoista leipuria, juustontekijää, mansikanviljelijää, omenapuun kasvattajaa, letuntekijää, lihantuottajaa ja mehunpuristajaa on siihen tarvittu. Me olemme saaneet hyvää henkilökuntaa: sellaisia asiakaspalvelijoita, jotka kokevat haasteeksi palvella asia kasta siten, että hän tulee uudelleen palveltavaksi. Entä voitaisiinko lähiruoka viedä marketteihin? Tätä on jo eräissä kauppaketjuissa vähän harrastettukin. Minä koen lähiruuan aivan erilaisena ja erillisenä, enkä oikein näe sille paikkaa marketeista. Ei se hyllynpää suuressa marketissa anna kasvoja lähiruualle eikä kerro sen tarinoita, Eila Eerola vastaa. Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto Ekonomiliiton parhaan yrityskirjan kirjallisuuspalkinnon sai tänä vuonna Suvi Nenosen ja Kaj Storbackan teos Markkinamuotoilu Johdatko markkinoita vai johtavatko markkinat sinua? (WSOYpro 2010). Palkitsijoiden mukaan eteenpäin katsova kirja tuo teknisten innovaatioiden tilalle markkinainnovaatiot, jotka tarjoavat Suomelle ja maamme yrityksille jopa maailmanlaajuista käytettävyyttä ja sovellettavuutta. Case-esimerkit valaisevat asiasisältöä johdonmukaisesti. Tunnustuspalkinto myönnettiin Marko Erolan teokselle Paras sijoitus Itsepuolustusopas sijoittajille (Talentum 2010). Kunniamaininnan sai Maija-Riitta Ollilan Johtajan parempi elämä (WSOYpro 2010). Raati katsoi Ollilalla olevan ilmaisun rikkautta ja sujuvuutta niin, että teos muistuttaa kaunokirjallisuutta. Sisältö on kuitenkin niin tärkeää ja painavaa, että siihen on syytä syventyä kaikessa rauhassa sopivissa annoksissa. Kirja puhuttelee lukijaansa henkilökohtaisesti ja kytkee hänet yhteen muun organisaation kanssa. Teos on lohdullinen ja lohduttava, jopa jaksamista tukeva kokemus johtajalle tai muulle lukijalleen. Joka toinen vuosi jaettavan Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinnon tarkoituksena on kohottaa suomalaisen liikkeenjohdollisen kirjallisuuden tasoa, arvostusta ja käyttöä. Ekonomi- liiton kirjallisuuspalkinto on jaettu aikaisemmin seitsemän kertaa. Kuljetusverkostolle eettiset ohjeet Logistiikkaketjujen toimintaa kehitetään Suomessa eettisesti kestävältä pohjalta. Kuljetusverkoston eettisillä ohjeilla halutaan tukea verkostoitumista ja kuljetusverkostoissa toimivien yhteistyötä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ja Logis- tiikkayritysten Liitto ovat alle- kirjoittaneet Helsingissä 2. joulukuuta aiheesta asiakirjan. Ohjeilla vahvistetaan lakien, sopimusten ja hyvien liiketapojen noudattamista logistiikkaketjuissa sekä kannustetaan toimimaan reilun pelin hengessä. Kuljetusverkostossa toiminnan kulmakiviä ovat keskinäinen kunnioitus, avoimuus ja kitkaton tiedonkulku. Eettiset ohjeet on tarkoitettu pysyväksi ohjeistukseksi. Luontevana jatkona voisi olla myös asiakaskunnan saattaminen eettisen ohjeistuksen piiriin. Järjestöt uskovat, että tämä lisäisi positiivisella tavalla luottamusta logistiikkaketjujemme toimintaan ja halua ostaa kestävällä pohjalla tuotettuja kuljetuspalveluita. Helsingin Yrittäjät: Ruuhkamaksuille ei tarvetta Helsingin Yrittäjien hallitus varoittaa, että pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut vaikeuttaisivat kohtuuttomasti seudun kilpailukykyä ja yrittäjien toimintaedellytyksiä. Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantalan mukaan ruuhkamaksuille ei ole sen paremmin tarvetta kuin kannatustakaan. Hänen mukaan keskustelua aiheesta tulisi hillitä. Ruuhkamaksujen kannatus on vähentynyt entisestään Helsingin seudulla niin valtuutettujen kuin yrittäjienkin keskuudessa, ilmenee tuoreesta Metropolikyselystä. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan valtuutetuista 32 prosenttia ja yrittäjistä vain 26 prosenttia kannattaa ruuhkamaksuja. Vastaavassa kyselyssä vuosi sitten valtuutetuista vielä 43 prosenttia kannatti ruuhkamaksuja. Joukkoliikenteen käyttöön tulee kannustaa paremmalla palvelulla ja kohtuullisilla hinnoilla. Sen sijaan autoa töiden puolesta tarvitsevia ei pidä rangaista lisämaksuilla. Suurelle osalle yrittäjistä auto on välttämätön päivittäisten töiden hoitamiseksi, Pentti Rantala huomauttaa.

15 Nro 10 Joulukuu 2010 Yritysten tuki merkittävää nuorelle tuotantoyhtiölle Riikka Koskenranta, teksti Sekoilullaan viihdyttävä, joulupäivänä ensi-iltaan tuleva, kotimainen elokuva Veijarit keräsi osan rahoituksestaan yritysyhteistyöllä. Tuottaja Jesse Fryckman kertoo leffan olleen tekeillä jo viitisen vuotta, mutta rahoituksen saaminen on kangerrellut. Veijarit-elokuvassa voi bongata Suomen Yrittäjien valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon tänä syksynä pokanneen Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tuotteita. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas oli mukana rahoittamassa elokuvaa. Teemme heidän kanssaan markkinointia. Yritysyhteistyö pitää tehdä leffan ehdoilla. Emme voi kumartaa väärään suuntaan, Bronson Club Oy:n tuottaja Fryckman sanoo. Solar Films tuli Bronson Clubin pääomistajaksi kesällä Kotimainen elokuva vetää Suomessa elokuvan rahoitus koostuu tavallisesti Elokuvasäätiön Riikka Koskenranta, teksti ja kuva Fountainment Oy:n kaksi osakasta on parhaillaan Pohjois-Amerikassa selvittämässä tuotteensa markkinamahdollisuuksia uudella mantereella ja valmistelemassa markkinoille menoa. Toimitusjohtaja-yrittäjä Sami Inkiläisen mukaan yrittäjäpartnerit ovat reissanneet New Yorkissa, Los Angelesissa ja Piilaakson alueella. Tarkoituksena on muun muassa saada tiimiin amerikkalaista verta. Myös Venäjän markkinat kiinnostavat Helsingissä Aalto Start-Up Centerissä toimivaa yritystä. Inkiläinen kertoo heidän tehneen pietarilaisen yliopiston kanssa yhteistyötä Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen ja em. yliopiston välisen projektin puitteissa. Siellä muutama opiskelija tekee markkinatutkimusta meille. Tämä on yksi etu, jota täällä yrityshautomossa oleminen tuo meille. Viihde ja teknologia kohtasivat Inkiläinen oli ennen yrittäjäk- si heittäytymistä levy-yhtiössä töissä. Osakkaina on Pikku G:nä tunnetuksi tullut Henri Vähäkainu, Marko Lehtimäki on mukana omistamansa teknologiayrityksen kautta ja neljäs osakas on toisaalla palkkatöissä. Alustava idea mobiilista faniklubista, jossa artistit voivat pitää yhteyttä faneihinsa sosiaalisen median avulla, syntyi kaverusten keskusteluissa jo pari vuotta sitten. Ajatus oli, että artisti pitää saada lähemmäksi faneja. Levy-yhtiössä olin huomannut tarpeen artistin ja fanin välisen vuorovaikutuksen syventämiselle, mutta siinä vaiheessa ratkaisu oli kateissa. Inkiläinen päätti ryhtyä toimiin tiiminsä kanssa, eikä mennyt montaa viikkoa, kun firma oli pystyssä ja toimitilat haussa Aallon yrityshautomosta huhtikuussa Marko Lehtimäki oli kehitellyt palvelulle teknistä alustaa jo parisen vuotta, ja palvelu alkoi olla siltä osin valmis. Käyttäjäystävällisyys tärkeää Kesä-heinäkuun vaihteessa Applen App Storessa lanseeratussa palvelussa on tässä vaiheessa Maija Vilkkumaan ja Jenni Vartiaisen faniklubit. Pian palvelu lanseerataan myös Chisulle ja Antti Tuiskulle. Tämä uusi faniklubi tulee toimimaan niin Android-alustalla kuin muissakin yleistyvissä käyttöjärjestelmissä, esimerkiksi HTC:n älypuhelimissa. Useiden älypuhelin merkkien käyttäjät voivat silloin ladata faneille suunnatun mobiilipalvelun käyttöönsä. Nuori yrittäjä Kotimainen elokuva on kerännyt tänä vuonna runsaasti kävijöitä. Kuvassa kohtaus Veijarit-elokuvasta. tuesta sekä tv-kanavan ja levittäjän rahoituksesta. Viimeiset prosenttia pitää juosta kasaan muualta. Elokuvan budjetti oli 1,6 miljoonaa euroa. Kotimainen leffa on taas nostanut siipiään, enkä ihmettelisi, jos yksityisiä sijoittajiakin alkaisi tulla elokuva-alalle, tuottaja arvioi. Kännykässä kulkeva fanisivusto tuo artistin lähelle FansMagnet-faniklubin perustajat tiesivät alusta alkaen, että rajojen yli on katsottava heti. Mobiilipalvelun kassavirta tulee artistien kuukausimaksuista, mutta Sami Inkiläinen kertoo heidän lanseeraavan lähitulevaisuudessa muitakin ansaintalogiikan muotoja. Sovelluksessamme on mahdollista yhdistää artistien ja esimerkiksi keikkamyyjän tarpeiden palveleminen aiempaa paremmin. Tiedostamme, että meillä pitää olla kehittämisessä juoksu yllä. Se on menestyksen edellytys: on innovoitava jatkuvasti uusia tuotteita, kuunneltava kenttää ja käyttäjiä. Sami Inkiläinen Katsomme odottavaisin mielin Keilaniemen suuntaan ja odotamme, mitä Nokia mahtaa keksiä. Applen ios ja Androidin alustat tarjoavat palvelullem- Ns. buddy-elokuvassa, eli miestenvälistä kaveruutta kuvaavassa leffassa, kaverukset elävät kuin viimeistä päivää. Vältelläkseen normaalia elämää keinolla millä hyvänsä ja tunteakseen itsensä ikuisesti nuoriksi, kaverukset yllyttävät toinen toistaan yhä hullumpiin tekoihin. me parhaan mahdollisen käyttäjäympäristön tällä hetkellä, jotta se on käyttäjäystävällinen ja artistit tuntevat olonsa kotoisaksi, Inkiläisen kommentti ei mairittele nokialaisia älypuhelimia. Sovellus on fanikäyttäjille ilmainen, sillä artistit sekä tuore start-up-yritys haluavat mahdollisimman paljon käyttäjiä mukaan alkuvaiheessa. Palvelu on hinnoiteltu siten, että sen käyttöönotto on mahdollista laajalle artistijoukolle. Artisti voi tarjota faneilleen digitaalisia fanituotteita: backstagelta otettua kuvaa, fyysisen julkaisun ulkopuolelle jääneitä Stefan Lindforsin jakkaralle muotoilupalkinto biisejä tai mahdollisuuden varata ennakkolippuja keikoille. Lundia Matilda-jakkara on saanut kansainvälistä tunnustusta muotoilustaan. Jakkara palkittiin Chicago Athenaeumin GOOD DE- SIGN 2010 Award illa. Vuonna 1950 perustettu GOOD DESIGN on vanhin ja arvostetuin maailmanlaajuinen muotoilupalkinto-ohjelma. Kokoontaitettavan Matilda-jakkaran suunnittelijan Stefan Lindforsin tavoitteena on ollut luoda ajattoman ja erottuvan, toimivan tuotemuotoilun ja -suunnittelun keinoin jakkara, jonka kohderyhmänä on sisustuksesta ja muotoilusta kiinnostuneet, laatua ja toiminnallisuutta arvostavat kuluttajat. GOOD DESIGN -kriteeristö painottaa korkeatasoista muotoilua, toiminnallisuutta ja estetiikkaa. Palkittujen tuotteiden tulee olla laadukkaita, tunnistettavia ja omaleimaisia. Tuomaristo koostuu design-alan kansainvälisistä huippuosaajista. Palkitut tuotteet sijoitetaan Chicago Athenaeum in design-museon pysyvään kokoelmaan ja niitä esitellään näyttelyissä ympäri maailmaa. GOOD DESIGN -tunnustus kertoo muotoilun keskeisestä merkityksestä yrityksen liiketoiminnalle ja vahvasta sitoutumisesta muotoilun käyttöön. Kaikissa Lundia-tuotteissa, klassikkohyllystä alkaen, on skandinaavista ajattomuutta, laadukasta tarkoituksenmukaisuutta ja omaleimaista tyylikkyyttä. Eri tuotesarjat painottavat näitä ominaisuuksia ja arvoja omalla, luonteenomaisella tavallaan, toimitusjohtaja Jori Keckman luonnehtii. Kokoontaitettava Matilda-jakkara on suunniteltu keittiön monitoimikalus- teeksi ja kodin apuvälineeksi. Tuotteessa yhdistyvät Lindforsin persoonallinen muotokieli, toimiva tuotesuunnittelu ja laadukkaat materiaalit. Aalto Start-Up Center Aalto Start-Up Center on Helsingissä Aalto-yliopistossa toimiva yrityshautomo. Hautomoyrityksiä on parhaillaan 80 kappaletta. Yhteensä vuodesta 1997 toimineesta Aalto Start-Up Centeristä on irtaantunut noin 700 yritystä. 80 prosenttia hautomoyritysten yrittäjistä on Aalto-yliopiston opiskelijoita tai entisiä opiskelijoita, mutta se ei ole edellytys hautomoyritykseksi pääsylle. Uutta luvassa koko ajan Verkkoon tulee koko ajan uutta sisältöä ja palveluja. 10-vuotiaasta Habbo Hotelistakin puhutaan verkossa vanhana yrityksenä, mutta viis vanhuudesta, jos palvelu säilyy käyttäjien mielestä kiinnostavana ja freesinä. Tiedostamme, että meillä pitää olla kehittämisessä juoksu yllä. Se on menestyksen edellytys: on innovoitava jatkuvasti uusia tuotteita, kuunneltava kenttää ja käyttäjiä, jotta voimme palvella heitä paremmin. Artistin tarpeet otetaan luonnollisesti huomioon, Inkiläinen kuvailee. Tulevaisuudessa niin näyttelijä, poliitikko kuin julkkis voisi ottaa oman, kannattajille suunnatun mobiilipalvelun käyttöönsä, tuotteeseensa uskova yrittäjä ennustaa. Yrityshautomossa et ole yksin Aalto Start-Up Centerissä pystytään hyödyntämään yhteisön voima ja vyöryttämään se eteenpäin. Ihan kuin hautomon toimijat tuuppisivat toisiaan positiivisella tavalla eteenpäin ikään kuin auttaakseen kanssayrittäjiä pysymään mukana kilpailussa, verkkopalveluyrittäjä kertoo. Hän on kaikin puolin tyytyväinen yrityshautomossa saatuun asiantuntemukseen. Liiketoimintasuunnitelmasta alkaen lähes kaikki aikeemme on ollut hyvä koeponnistuttaa yrityshautomon asiantuntijoilla. Meillä on loistavia asiantuntijoita mentoreina ja advisoreina yrityksessämme. Osa on tullut yrityshautomosta ja osa aikaisemmista yhteyksistä. Teknologia mahdollistaa Palvelun kehittäminen ja kansainvälistymisen valmistelu eivät vielä ole nielleet suuria pääomia. Ely-keskuksen markkinatutkimusrahoitusta lukuun ottamatta kulut on katettu itse. Tulemme lähitulevaisuudessa harkitsemaan rahoituksen hakemista yksityisiltä pääomamarkkinoilta. Markkinointi ei tule olemaan meille suuri kuluerä, sillä teemme artisteille suunnattua palvelua, ja heillä on olemassa yhteys nettisivujensa kautta isoon massaan faneja. Kansainvälistymissuunnitelmista huolimatta yritys pysyy varsin pienenä, Inkiläinen kertoo, sillä sovellusalusta mahdollistaa laajan automatisoinnin ja kustomoinnin. TÄYTTÄ ASIAA Jari Väänänen Nuorille sopivia herkkuja? Olin valmistautumassa ensimmäiseen Mikkelin Seudun Yrittäjien tilaisuuteen, aiemmin en vuoden kestäneellä yrittäjätaipaleellani ollut ehtinyt tai nähnyt tarpeelliseksi osallistua järjestön tapahtumiin. Osallistuminen jännitti todella. Ennakkoasenne oli, että siellä on varmasti sisäänpäinsulkeutunut vanhempien yrittäjien piiri, johon ei sisälle pääse. Se uskomus oli aivan väärä, kokemus oli todella miellyttävä ja vastaanottavainen. Jo ensimmäisellä kerralla tunsin kuuluvani samanhenkiseen joukkoon Olen ollut yrittäjänä viisi vuotta. Ensimmäinen vuosi oli opettelemista, ja silloin olin niin kiireinen, etten oikein edes muista koko ajanjaksoa täysin. No, moni varmaan suunnittelee tekemisensä paremmin, mutta itse taisin vaan tehdä paljon töitä. Olen vakuuttunut, että jos olisin ollut mukana tällaisessa porukassa heti alusta alkaen, olisin saanut tekemiselleni sellaista tukea ja arvokasta tietoa, ettei kaikkia virheitä olisi tarvinnut kantapään kautta oppia. Mielestäni yrittäjäporukassa on hienoa se, että tietoa jaetaan ja tukea annetaan. Ihan toisen alan yrittäjän kertomista ongelmista tai onnistumisista voi saada omaan toimintaan todella arvokasta tietoa. Ja kaupan päälle saa hyviä ystäviä. Nuorten yrittäjien toiminnan ensiaskeleita Mikkelin Seudun Yrittäjien hallituksessa toimiessani olen huomannut, että tällä hetkellä vain todella pieni osa nuorista vuotiaista yrittäjistä osallistuu järjestön toimintaan. Nuoria tarvitaan enemmän mukaan, jotta järjestön toiminta pysyy aktiivisena ja tuoreena. Nuorten yrittäjien toiminta Etelä-Savossa ottaa ensiaskeleitaan. Ensimmäiseen tilaisuuteen oli kutsuttu noin 400 nuorta yrittäjää maakunnastamme, osallistujia oli 9 henkilöä. Tilaisuus oli osallistujamäärällä mitattuna pettymys, mutta mukana olleella porukalla saatiin määriteltyä toiminnan edellytyksiä ja suuntaa toiminnalle, sillä paikallaolijat olivat innostuneita ja sitoutuneita toimintaan. Yhdessä mietimme myös sitä, että mikä tässä on se herkku, jonka vuoksi toimintaan kannattaa houkutella muitakin mukaan. Tiedän omasta kokemuksestani sen, kuinka hankalaa on löytää aikaa järjestötoiminnalle perheen ja työn tasapainoillessa toisella puolella. Olen yrittäjänä kahdessa perheyrityksessä, minulla on avopuoliso ja 2,5-vuotias poika. Mutta se aika, jonka olen järjestötoiminnalle antanut, on tullut monessa eri muodossa takaisin. kilpailu käynnissä voittajille rahaa ja mainetta Nuori yrittäjä kilpailu on käynnissä. Kilpailu on tarkoitettu sekä yrityksensä perustaneille nuorille että nuorille jatkajille. Kilpailussa nuorena yrittäjänä pidetään palkinnon jakovuonna enintään 35 vuotta täyttänyttä yrittäjää. Voittajille on luvassa mainetta ja rahaa. Rahapalkinnot jakaa Yksityisyrittäjäin Säätiö. Aluekilpailun voittajastipendin suuruus on 1500 euroa. Valtakunnallisen kilpailun palkinto on enintään euroa, joka jaetaan yhdelle tai useamman voittajan kesken. Valtakunnallisen kilpailun voittajat palkitaan nuorten yrittäjien tapahtumassa Jyväskylässä toukokuussa Kilpailun säännöt HakuoHjeet Lisätietoja Nuori yrittäjä -kilpailussa nuorena yrittäjänä pidetään palkinnon jakovuonna enintään 35 vuotta täyttänyttä yrittäjää. Hänen perustamansa yrityksen on tullut toimia vähintään kolme vuotta jakovuoteen 2011 mennessä ja sen tulee työllistää omistajansa lisäksi vähintään yhden henkilön. Yrityksellä on jatkuvan menestymisen edellytykset ja talous kunnossa. Ehdokkaana voi olla myös yrityksen nuori jatkaja, joka on omistajan- tai sukupolvenvaihdoksen jälkeen johtanut yritystään menestyksellisesti vähintään kolme vuotta. Tänä aikana hänen oma panoksensa yrityksen liiketoiminnan, tuotteiden tai palvelujen uudistamisessa on ollut merkittävä. Esityksiä palkittavista yrityksistä tekevät Suomen Yrittäjien jäsenjärjestöt (yrittäjä itse tai hänen lähipiirinsä ei voi tehdä ehdotusta). Ehdotettavasta yrittäjästä täytetään hakulomake ( Anna vinkki omalle yhdistyksellesi, mikäli mielessäsi on hyvä palkintoehdokas! asiamies Pirjo Lehto p. (09) pirjo.lehto@yksityisyrittajainsaatio.fi YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖ 15 Jari Väänänen yrittäjä Mikkelin Seudun Yrittäjien hallituksen jäsen tajat.fi-sivuilla), jossa on ehdottajan allekirjoitus ja ehdotettavan yrittäjän allekirjoitus suostumuksen osoituksena asettumisesta ehdolle kilpailuun. Hakulomaketta voi täydentää yrityksen toimintaa esittelevällä aineistolla. Valtakunnallisen kilpailun raadin muodostavat Suomen Yrittäjien ja Yksityisyrittäjäin Säätiön edustajat. Aluejärjestö valitsee alueensa voittajan paikallisyhdistysten tekemistä ehdotuksista. tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola p. (09) raijaliisa.konkola@yrittajat.fi

16 16 Nro 10 Joulukuu 2010 Toimialat Laatutyöstä palkittu aineenkoetusyritys tuo laatua myös metallin vientiyrityksille Jotta suomalainen metalli- ja konepajateollisuus saisi kaupat syntymään, täytyy materiaalin täyttää kovat vaatimukset. Harri Auramo, teksti ja kuva Tamperelainen perheyritys Metlab Oy testaa metallikappaleiden kestokykyä ja on saavuttanut kansallisesti ja kansainvälisesti arvostetun aseman. Metlab Oy on yksityinen, akkreditoitu aineenkoetuslaboratorio, joka palkittiin äskettäin vuoden tarkastus- ja testausyksikkönä Pohjoismaiden tärkeimmillä hitsausalan messuilla. Tällä seinällä on meille tärkeitä todistuksia, näyttää Olavi Ahlstedt Metlab Oy:n laboratoriossa Tampereen Sarankulman teollisuusalueella. Hän on toinen yrityksen perustajista ja toimii nyt yhtiön hallituksen puheenjohtajana, kun hallittu sukupolvenvaihdos on jo toteutettu. Metlab Oy siirtyi muutama vuosi sitten pääosin Ahlstedtin perheen omistukseen. Metlabin sisääntulokäytävän seinällä on kymmenkunta sertifikaattia ja muuta laatutodistusta, jotka antavat yritykselle valtuudet suorittaa testauksia ja aineenkoetusta asiakkaiden valmisteille. Tärkein on Mittatekniikan keskuksen FINASin akkreditointitodistus, joka takaa sen, että Metlab Oy:n tekemät testaukset hyväksytään kaikissa EU-maissa. Myös kaikki Suomessa toimivat laivaluokituslaitokset ovat hyväksyneet tai tunnustaneet Metlabin testaukset. Erikoisimpia plakaatteja ovat Boeing-lentokonevalmistajan ja Venäjän merirekisterin todistukset. Oman osuutensa kertoo Metlab Oy:n taloudellisesta asemasta annettu korkea AAAluokitus. Kun ilmavoimien Hornethävittäjiä kokoonpantiin Kuorevedellä, Metlab teki koneiden metalliosille mekaanisia testauksia ja korroosiokokeita. Tämä on ollut mahdottoman hyvä referenssi meille. Ja kun Suomesta viedään meriteknisen teollisuuden tuotteita Venäjälle, niin meillä on Venäjän merirekisterin antama valtuutus testata tuotteiden materiaalit ja leimata todistukset, Olavi Ahlstedt selvittää. Vielä yksi merkittävä todistus ja tunnustus toiminnan korkeasta tasosta: Metlab on testannut useamman vuoden ajan Cernin Almanakkaa ja kelloa ei silloin tunneta, kun asiakkaalla on oikea kiire, kuvailee Olavi Ahlstedt perheyritysten joustavaa palvelukykyä. hiukkaskiihdyttimen materiaaleja. Metlab Oy tekee veto-, iskuja kovuuskokeita sekä spektrometrianalyysejä. Muita palveluja ovat mm. makro- ja mikrorakennetutkimukset, vaurioselvitykset ja korroosiokokeet. Yksityisenä yrityksenä se on valmistajista ja raaka-ainetoimittajista riippumaton. Lama sytytti kipinän omaan yritykseen Tamperelaiset alan ammattilaiset Olavi Ahlstedt ja Pekka Mäkinen perustivat Metlab Oy:n vuonna 1992 keskellä pahaa lamaa. Ahlstedt oli toiminut Lokomon tehtailla laboratoriomestarina sitä ennen 20 vuotta ja Mäkinen vastaavissa tehtävissä Tampellan laboratoriossa. Ryhdyimme yrittäjiksi sen jälkeen, kun Tampellan toiminta Tammerkosken partaalla ajettiin Suuret valtaavat sosiaalipalvelumarkkinoita Sosiaalipalveluyritysten määrä laski ensimmäistä kertaa, vaikka sekä henkilöstön että liikevaihdon osalta kasvu jatkui toimialalla vahvana vuonna Alan liikevaihdon ja henkilöstön kasvu osoittavat selvästi, että yritysten koko on kasvanut. TEM:n sosiaalipalvelualan toimialaraportin mukaan Suomessa toimi viime vuonna lähes sosiaalipalveluyritystä. Yritysten määrä väheni edellisestä vuodesta parilla kymmenellä, lähinnä sosiaalihuollon avopalveluissa. Yritysten yhteen- laskettu liikevaihto nousi silti jo lähes 1,3 miljardiin euroon, missä on 14 prosenttia kasvua edellisestä vuodesta. Yritykset työllistivät henkilöä (kasvua 12 prosenttia). Vuonna 2009 kymmenen suurinta yritystä keräsi viidenneksen koko sosiaalipalvelualan liikevaihdosta. Joidenkin yritysten taustalta on myös ulkomaista omistusta. Esim. 14,2 x 22,4 m ,- (sis. alv 23%) + toim.kulut POMO-PUUELEMENTTIHALLIT TUHTI WS 14 TERÄSHALLIT Lämpöeristetyt ja eristämättömät Pituudet 16,4-57,6 m vaihtoehdot tarpeidesi mukaan Nopea pystyttää Soveltuvat talleiksi, toimitiloiksi, Tuhti-hallivalikoimista löytyy korjaamoiksi ja varastoiksi sekä eristetyt ja eristämättömät hallit maneeseiksi varastoiksi, toimitiloiksi sekä tuotantotiloiksi POMO-HALLEISSA NYT RAJUT TALVITARJOUKSET! Hinta sis. katto- ja seinäpellit sekä rungon. Hinta ei sis. rahtia, perustuksia ja pystytystä. Ovet lisähintaan. Tarjous voimassa asti. K-MAATALOUS alas. Pekka ehdotti minulle, että lähde porukkaan: ostetaan Tampellan vanhat koneet omaan firmaan. Laboratorion laitteet olivat jo menossa Ruotsiin, kun uudet yrittäjät saivat viime hetkellä jalkansa väliin. Riski oli tuntuva, mutta alkuun päästiin ai- ka hyvin kahden miehen yrityksenäkin. Ja miksei olisi, kun miehillä oli kova ammattitaito, tutut laitteet ja hyvät suhteet entisten isäntiensä asiakkaisiin. Yritykseen tarvittiin pian lisää työntekijöitä, ja nykyisin heitä on täysi tusina. Liikevaihtoa tulee kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Vanhat koneet ja laitteet saatiin silloin kohtuulliseen hintaan. Jos olisi pitänyt uutena ostaa, en tiedä, olisimmeko uskaltaneet lainkaan lähteä hommaan. Kaduttanut ei ole koskaan, Olavi Ahlstedt kertoo, ja lisää, ettei yhteiskunnan tukia Vaikutukset näkyvät yrityskentässä Kuntien on kilpailutettava organisaationsa ulkopuolelta tehtävät hankinnat. Kilpailutukset ovat lisääntyneet. Hankinnoissa on korostunut kustannussäästöjen tavoittelu. Suuret yritykset ovat vallanneet markkinoita ja voittaneet tarjouskilpailuja. Toimialaraportin mukaan pienet yritykset eivät ole usein menestyneet tarjouskilpailussa, mikä näkyy yritysten lopettamisina ja konkursseina. Vuodesta 2006 lähtien konkurssit ovat lisääntyneet. Niitä tehtiin 35 vuonna Suuret yritykset myös ostavat kannattavia pienyrityksiä. Puurakentamisen määräyksiä kevennetään. Puurakentamisen rakentamismääräyksiä perkaneen työryhmän ehdotukset laajentavat merkittävästi puun käyttömahdollisuuksia rakentamisessa. Muun muassa korkeiden puukerrostalojen paloteknistä suunnittelua halutaan yksinkertaistaa. Tavoitteenamme on, että kevennetyt määräykset tulisivat voimaan vielä tämän hallituskauden aikana, työryhmän loppuraportin saanut asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoi. Rakennusalalle eettiset ohjeet. Rakennusalan työmarkkinajärjestöt, Rakennusteollisuus RT, Rakennusliitto ja Toimihenkilöunioni, ovat yhdessä laatineet rakennusalalle eettiset ohjeet helpottaakseen monikulttuurista yhteistyötä. saatu silloin eikä ole saatu sen jälkeenkään. Yrityksen toimitusjohtajana on nyt Olavin poika, insinööri Jouni Ahlstedt. Toinen poika Åke on yrityksessä testaajana. Metlab Oy:n laatupäällikkö, tekniikan lisensiaatti Risto Nieminen on yhtiössä vähemmistöosakkaana. Yrittäjien mielestä pysyvien asiakassuhteiden luominen metsästystä harrastavien asiakkaiden kanssa on käynyt hankalak- si, kun alan yrittäjät on ulkoistettu metsästyslupien myynnistä, johtaja Martti Pallari sanoo. Tilanteen korjaava lainsäädäntöhanke ajettiin karille sen selvistä hyödyistä huolimatta, hän summaa. Vuoteen 2005 saakka useat kymmenet matkailuyrittäjät saattoivat myydä metsästyslupia valtion maille. Tämä perustui kunkin yrittäjän Metsähallituksen kanssa tekemään sopimukseen. Kyseisen vuoden alusta voimaan tulleen lainmuutoksen seurauksena yrittäjien mukanaolo lupamyynnissä kuitenkin loppui. Tuolloin Metsähallitus otti lupamyynnin kokonaan itselleen, Pallari muistuttaa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan metsästyslupien myöntämiset tuli saattaa valituskelpoisiksi hallintopäätöksiksi. Valiokunnan mielestä yrittäjien myymistä luvista ei voinut valittaa. Näin toimittiin Yrittäjien pudottaminen ulos lupamyynnistä on johtanut tilanteeseen, jossa erämatkailupalve- Metalliosien testauksen ja aineenkoetuksen tarve kasvaa koko ajan. Olavi Ahlstedt Laaja asiakaskunta takaa vakauden Olavi Ahlstedt sanoo Metlabin liiketoiminnan seurailevan me- talliteollisuuden suhdanteita, mutta laskuun ei kuitenkaan syöksytä niin jyrkästi kuin metallin eri alatoimialoilla. Asiakaskuntamme on niin tavattoman moninainen, ettei kaikilla mene yhtä aikaa kovin huonosti. Metlab Oy palvelee hitsaavaa teollisuutta, telakoita, paineastiavalmistajia, konepajateollisuutta, takomoita, valimoita, terästukkureita ja periaatteessa kaikkia yrityksiä, jotka tekevät töitä metallin kanssa. Asiakaskunta on valtaosaltaan kotimaista, mutta suurin osa testauksen kohteina olevista tuotteista päätyy vientiin. Suoraan ulkomaiden markkinoille laajentaminen ja pääseminen vaatisi Metlabilta uusia, merkittäviä panostuksia. Testauksen ja aineenkoetuksen tarve kasvaa koko ajan. Materiaalien käyttökohteet ovat entistä vaativampia, ja samaan aikaan lakien asettamat vaatimukset kiristyvät, Ahlstedt selvittää. Hänen mukaansa Metlabilla ei ole kilpailijana samalla viivalla tämän alan perheyritystä tai yksityistä yritystä Suomessa. Muut alan toimijat ovat lähinnä suuryhtiöiden yksiköitä tai tytäryhtiöitä. VTT toimii samalla alalla, mutta se tekee enemmän laajempaa projektiluonteista tutkimustyötä. Meidän valttina on se, että me pelaamme perheyrityksen omilla kasvoilla, emmekä me tunne almanakkaa ja kelloa silloin, kun asiakkaalla on oikea kiire. Me pystymme palvelemaan joustavammin ja nopeammin kuin monet suuret yksiköt, Ahlstedt sanoo. Vakaa kysyntä on taannut sen, että Metlab on vaikeinakin aikoina voinut pitää kiinni hyvästä henkilökunnastaan. Edes lomautuksia ei ole tarvittu. Isot kappaleet työstetään pieniksi koesauvoiksi Olavi Ahlstedt vie vieraansa saapuvan tavaran halliin ja näyttää halkaisijaltaan 30 sentin paksuseinäistä putkenpätkää, joka saattaa olla menossa laivaan tai öljynporauslauttaan. Näyttää olevan haponkestävää terästä. Asiakas haluaa sille iskukokeen ja lujuuskokeen. Jos aine ei täytä standardien ja luokituslaitosten vaatimuksia, asiakkaamme ei voi toimittaa putkea kohteeseen, josta kaupat on tehnyt. Asiakkaat toimittavat tuotteiden osia, puolivalmisteita ja valmiita tuotteita, joskus isojakin kappaleita. Metlabissa näytteet pilkotaan konesahoilla pienemmiksi aihioksi, jotta ne voidaan käsitellä erilaissa koetuslaitteissa ja analysaattoreissa. Niitä yrityksellä on parikymmentä erilaista. Tätä työtä kutsutaan ns. rikkovaksi aineenkoetukseksi, joka on Metlabin leipälaji. Rikkovaa testausta täydennetään tarvittaessa rikkomattomalla aineenkoetuksella, joka ostetaan alihankintana. Tutkittavan kappaleen paloittelu ja koneistaminen on tarkkaa työtä. Esimerkiksi laikkaleikkauksen aikana kappaletta on jäähdytettävä koko ajan, jottei kuumentuminen pääsisi muuttaman testikappaleen mikrorakennetta. Asiakkaiden näytteistä irrotetut kappaleet sorvataan ja jyrsitään vielä pienemmiksi koesauvoiksi, jolloin ne voidaan asettaa testilaitteisiin. Koesauvojen koneistukset Metlab teettää eri alihankkijoilla, joista yksi toimii samassa rakennuksessa. Jos koetukseen tuodussa kappaleessa on hitsisauma, sille tehdään monta erilaista testausta. On vetokoetta, taivutusta, iskuja kovuuskoetta sekä makro- ja mikrorakennetarkastelua ja korroosiotestausta. Olavi Ahlstedt näyttää pientä metallinkappaletta, jossa on hitsisauma. Vetokokeiden jälkeen otetut, 400-kertaisesti suurennetut mikrorakennekuvat paljastivat pienenpienen virheen, joka kuitenkin on juuri ja juuri hyväksyttävissä. Jos virhe olisi vähänkin isompi, aloitettaisiin moninkertaiset testaukset uudestaan. Jos sauma reputtaa, asiakkaan on korjattava tekemänsä työ. Metlabilta tilataan jonkin verran vauriotutkimuksia käytössä särkyneistä kappaleista. Usein käyttäjän mielestä tuotteessa on valmistusvirhe, ja valmistaja puolestaan on sitä mieltä, että käyttäjä on ylikuormittanut kappaletta. Vaurioitunutta tuotetta tutkitaan meillä eri menetelmillä, jotta vaurion syy pystyttäisiin selvittämään ja kiistaan saataisiin ratkaisu. Metlab Oy toimii alalla, jolla investointeja uusiin koneisiin ja laitteisiin on tehtävä säännöllisesti, olipa suhdannetilanne mikä tahansa. Uusin investointi on viimeistä huutoa oleva sveitsiläinen alkuaineanalysaattori. Parin kuution kokoinen laite on täynnä tietotekniikkaa ja tarkkuusoptiikkaa, joilla mitataan näytteestä lähtevän UV-valon spektrin avulla testikappaleen koostumus. Analyysi tapahtuu nopeas- ti: hetkisen humistuaan laite erittelee prosentin sadasosan tarkkuudella, paljonko esimerkiksi teräksessä on kromia, nikkeliä, piitä ja mitä muuta siellä sitten onkaan. Jos meinaa olla pelissä mukana, ei riitä, että pysyy kilpailijoiden rinnalla. Pitää olla vähän edellä, Olavi Ahlstedt sanoo. Metsästysluvat matkailubisneksen ulottumattomissa Yrittäjät ovat edelleen metsästyslupamyynnin ulkopuolella, johtaja Martti Pallari Suomen Yrittäjistä toteaa. Martti Pallari Monivuotisten asiakassuhteiden rakentaminen on käynyt yrittäjille hankalaksi. Martti Pallari sätalousministeriö ja Metsähallitus hakivat ongelmaan positiivista ratkaisua ongelmaan. Tätä hanketta varten perustetussa työryhmässä nähtiin yhteisesti, että yrittäjien mukanaololla lupien välittämisessä voitaisiin parantaa erityisesti pohjoisen Suomen aluetaloutta, kehittää siellä olevaa elinkeinorakennetta sekä monipuolistaa metsästysmahdollisuuksia, Martti Pallari selittää. Läheltä piti -lakiuudistus Työryhmä valmisteli luonnoksen hallituksen esitykseksi Metsästyslain 46 :n muuttamiseksi. Sen mukaan valtion alueen metsästyslupia voitaisiin myöntää myös Metsähallituksen sopimuskumppanina olevien erämatkailuyrittäjien asiakkaille. Esityksen mukaan Metsähallitus olisi voinut tehdä yhteistyösopimuksen sellaisen eräluja tarjoavien yrittäjien asiakkailla ei ole ollut varmuutta siitä, saavatko he metsästysluvan sille alueelle, jossa heitä kiinnostavat opas-, ruoka-, majoitus- ja muut erämatkailuun liittyvät palvelut sijaitsevat. Yrittäjiltä saadun palautteen mukaan erämatkailun kehittäminen ja markkinointi on vaikeutunut, Pallari sanoo. Päinvastoin kuin aikaisemmin monivuotisten asiakassuhteiden rakentaminen on käynyt hankalaksi. Vuoden 2008 syksystä lähtien Suomen Yrittäjät, maa- ja metmatkailuyrittäjän kanssa, jonka toiminta on paikallista ja pienimuotoista sekä tarjottavat palvelut monipuolisia. Pallarin mukaan yhteistyöyrittäjiksi olisivat päässeet kullakin hakukierroksella ne yrittäjät, jotka monipuolisimmin voisivat palvella metsästysmatkailijoita. Muita kriteereitä olivat hyvä osaaminen metsästysmatkailun alalla, toiminnan paikallisuus ja yritystoiminnan pienimuotoisuus. Työryhmässä löytyneestä toimintamallista ja lähes valmiista hallituksen esitysluonnoksesta huolimatta hanke ajautui karille. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, joka oli asettanut työryhmän ja kannustanut sitä, ei kuitenkaan katsonut voivansa viedä asiaa poliittisella tasolla eteenpäin. Lakiesityksen antaminen eduskunnalle jäi siten toteutumatta. Yhteenvetona voidaan todeta, että toteutuessaan suunniteltu lainmuutos olisi tuonut mukanaan uutta metsästyskulttuuria, lisännyt yhteistyötä julkisen ja yksityisen palvelujen tarjoajien välillä ja luonut toimintamahdollisuuksia alueille, joilla niitä ennestään on niukalti, Martti Pallari määrittää. Lääkärikeskukset hoitavat jo puolet työterveyspalveluista Vuonna 2008 lääkärikeskuksissa annettujen palvelujen osuus työterveyshuollon kustannuksista oli 48 prosenttia, mikä oli 5,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Yksityisten lääkärikeskusten osuus työterveyshuoltopalvelujen tuottajana on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Eniten on pienentynyt yritysten omien työterveysasemien osuus, mikä johtuu työterveyspalvelujen ulkoistamisesta. Yritysten omien työterveysasemien kustannusten osuus on nykyisin noin viidennes työterveyshuollon kokonaismenoista. Yhtä suuri osuus kustannuksista on terveyskeskusten tuottamilla työterveyshuoltopalveluilla. Vuonna 2008 työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat 562,3 miljoonaa, joista 268,4 miljoonaa euroa aiheutui lääkärikeskusten palveluista. Terveyskeskuksien ja työnantajien omien terveysasemien kustannukset olivat molemmat hieman yli 100 miljoonaa euroa. Kelan työnantajille maksamat korvaukset olivat 262,2 miljoonaa euroa, mikä oli 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lääkärikeskuksissa työterveyshuolto painottuu muita palvelujen tuottajia enemmän sairaanhoitoon. Vuonna 2008 tehdyistä 5,2 miljoonasta työterveyshuollon sairaanhoitokäynnistä lääkärikeskusten osuus oli 45 prosenttia. Terveystarkastuksista lääkärikeskukset hoitivat vain reilun kolmanneksen. Vuonna 2008 työterveyshuollon piirissä työntekijää, mikä oli 85 prosenttia palkansaajista. Vuodesta 2005 vuoteen 2008 työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä on kasvanut Kelan korvaustietojen mukaan 6,6 prosenttia. Meriteollisuus saa rakennemuutosrahaa Hallituksen päätöksen mukaan äkillisen rakennemuutoksen hoitoon varattua rahoitusta voitaisiin myöntää myös meriteollisuustoimialan hankkeisiin vuosina Meriteollisuuteen kohdistetaan rahoitusta rakennemuutoksesta aiheutuvien ongelmien hoitamiseen ja korvaavien työpaikkojen luomiseen. Lisäksi lisätalousarvioon on esitetty varattavaksi 2,5 miljoonaa euroa meriteollisuuden uudistumista edistävien hankkeiden rahoitukseen. Meri-, kone - ja metallituoteteollisuutta voidaan tukea mm. myös Euroopan sosiaalirahaston määrärahoista 6 miljoonaa eurolla. Parhaimmillaan vuonna 2008 meriteollisuus työllisti runsaat työntekijää telakoilla ja alihankintayrityksissä. Alalla toimii noin 900 alihankintayritystä. Nyt telakoilla ei ole varmistuneita uusia tilauksia. Kajaanin seutukunta (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala) jatkaa äkillisen rakennemuutosalueena vuoden 2011 loppuun saakka. Seutukunta on ollut rakennemuutosalueena lähtien, jolloin UPM-Kymmene Oyj:n yksikön lopettaminen vei 535 työpaikkaa. Opiskelijat vievät yhteistyöllä konepajoja 2000-luvulle Turun ammattikorkeakoulun PANOSTE-hankkeessa on kehitetty erityisesti pk-yrityksille suunnattuja robotiikka- ja automaatioratkaisuja. AMK:n konetekniikan opiskelijoilla on ollut mahdollisuus päästä mukaan ainutlaatuiseen tutkimus- ja kehitystyöhön jo opiskeluvaiheessa. Uusien panostusmenetelmien käyttöönotto-, eli PANOSTE-hankkeessa, on tutkittu ja kehitetty robotisoituja koneistettavien aihioiden käsittelymenetelmiä ja niiden käyttöönottoa. Hanke on toteutettu Turun ammattikorkeakoulun johdolla yhteistyössä Koneteknologiakeskus Turku Oy:n ja useiden yritysten kanssa.

17 Nro 10 Joulukuu 2010 asiantuntija Lakipalsta Työelämä Välimiesoikeus käräjöinnin vaihtoehtona 17 Onko sopimus päättynyt? Olemme toimineet erään yhteistyökumppanimme kanssa jo muutaman vuoden. Kumppanimme otti muutama viikko sitten puheeksi, että heidän mielestään yhteistyöhön perustuvat maksut ovat liian suuria. Emme sopineet mitään, mutta yhtäkkiä kumppanimme lopetti yhteistyötoiminnan ja jätti meidät melkoiseen pulaan asiakkaidemme kanssa. Eikö kumppani ole vastuussa omien velvoitteidensa hoitamisesta? Yritysten välinen yhteistyösopimus on vapaamuotoinen oikeustoimi, joten sopimus voidaan tehdä esimerkiksi kirjallisesti tai suullisesti. Sopimus on kummassakin tapauksessa sitova, mutta suullisen sopimuksen ja sen sisällön toteen näyttämisessä voi ilmetä ristiriitatilanteissa ongelmia. Mikäli olette tehneet kirjallisen yhteistyösopimuksen, on siinä ilmeisesti sovittu myös sopimussuhteen kesto ja päättyminen. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan päättää irtisanomisilmoituksella, jolloin sopimus päättyy sovitun tai kohtuullisen irtisanomisajan kuluttua. Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan umpeuduttua, ellei sopimukseen ole sovittu irtisanomismahdollisuutta. Sopijapuolet voivat keskenään sopia myös muunlaisesti sopimuksen päättymisestä. Mikäli yhteistyösopimuksenne on tehty suullisesti, voi Kuluttajaluottoja koskeva lainsäädäntö uudistui kokonaan 1. joulukuuta Luotonantajat on velvoitettu rekisteröitymään ja noudattamaan hyvää luotonantotapaa. Joulukuun alusta lähtien kuluttajaluottoja on saanut tarjota vain Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämään luotonantajarekisteriin merkitty luotonantaja. Rekisteriin hyväksytään vain toimijat, jotka ovat luotettavia ja joilla on riittävä ammattitaito luottotoiminnan harjoittamiseen. Jo markkinoilla toimivilla luotonantajilla on kuusi kuukautta aikaa tehdä aluehallintovirastolle rekisteriilmoitus. Muun muassa pikaluottoyritysten, rahoitusyhtiöiden sekä postimyyntiyritysten ja verkkokauppojen yhteydessä toimivien luotonantajien on rekisteröidyttävä voidakseen jatkaa toimintaansa. Rekisteröintivelvoite ei koske luottolaitoksia eikä muita luotonantajia, joilta jo nykyisin edellytetään toimilupaa tai rekisteröintiä, eikä myöskään yrityksiä, jotka tarjoavat luottoja Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky sen sisällön toteennäyttäminen olla vaikeaa ristiriitatilanteessa. Sinällään sopimussuhteen olemassaolo on yleensä todistettavissa osapuolten toiminnan perusteella. Yhteistyösopimuksen perusteella sovitut maksut on mahdollista näyttää toteen maksutositteilla. Sopimukseen tehtävät muutokset on yhteisesti sovittava, ellei sopimuksessa ole sovittu toiselle sopijapuolelle yksipuolista oikeutta sopimusehtojen muutokseen. Tämä koskee myös maksun määrämuutoksia. Sopijapuoli ei voi jättää sopimusvelvoitteitaan hoitamat- ta ilman haitallisia seuraamuksia sopimuksen voimassaoloaikana. Mikäli sopijapuoli näin tekee, syyllistyy tämä sopimusrikkomukseen. Toisen sopijapuolen on todisteellisesti reklamoitava sovitussa tai kohtuullisessa ajassa, mikäli haluaa säilyttää oikeuden esittää vaatimuksia sopimuksen rikkojalle. Mahdollisesta sopimuksen rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista on voitu sopia jo yhteistyösopimusta tehtäessä, jolloin seuraamukset aiheutuvat sopimuksen mukaisina. Sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimusta rikkova osapuoli on velvollinen korvaamaan toiselle osapuolelle aiheutuneen vahingon. Teidän kannattaa kääntyä juridisen asiantuntijan puoleen tilanteenne tarkempaa arviointia varten. Pikavippaajille tuli uusia velvoitteita joulukuun alusta vain myymiensä tuotteiden ostamista varten, esimerkiksi osamaksukaupan yhteydessä. Lisäksi luottojen vertailun helpottamiseksi luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä annettava kuluttajalle keskeiset luottoa koskevat tiedot erityisellä lomakkeella. Lomakkeessa on oltava mm. luotonantajan yhteystiedot sekä tiedot luoton kaikista kustannuksista ja osapuolten oikeudesta irtisanoa luottosopimus. Jatkoa aiemmille tiukennuksille Uudistus on jatkoa helmikuun alussa voimaan tulleille pikaluottoja koskevien säännösten tiukennuksille, joiden mukaan luotonantajien on mm. ilmoitettava todellinen vuosikorko luottoja markkinoitaessa sekä todennettava lainanhakijan henkilöllisyys. Lisäksi säädettiin, ettei lainarahoja saa käyttöönsä yöllä. Kuluttajavirasto valvoo hyvän luotonantotavan noudattamista sekä kuluttajaluottojen markkinointia. Normaali sopimusriitojen ratkaisupaikka, eli käräjäoikeus, ei mielestäni ole monipolvisten sopimusten erimielisyyksien ratkaisuun läheskään aina sopiva. Näin on erityisesti IT-alan sopimusten kanssa, mutta alla esitetty pätee mielestäni myös muuhun yritystoimintaan. Syynä tähän on se, että käräjäoikeus-hovioikeus käsittely kestää lähes poikkeuksetta kolmisen vuotta. Toisaalta käräjäoikeuksissa ei välttämättä kokemusta näiden asioiden ratkaisemisesta, joten päätöksen ennakoitavuus on huono ja jompikumpi riidan osapuoli valittaa kuitenkin hovioikeuteen. Pakkosopiminen Yleensä IT-alan riidat sovitaan ennen käräjäoikeuskäsittelyä tai asian ollessa vireillä käräjäoikeudessa. Näin varsinkin silloin kun riidan osapuolilla on käytössään juristiasiamiehet, jotka pystyvät arvioimaan riidan mahdollisen tuloksen päämiehensä kannalta. Asiamiehet eivät yleensä halua viedä näitä riitoja käräjäoikeuteen, koska sieltä puuttuu kokemus ja tietotaito näiden riitojen ratkaisemiseen ja riitaisten asioiden toteen näyttäminen on hankalaa. Tässä tilanteessa on niskan päällä se osapuolista, jolla on enemmän neuvotteluvoimaa. Alakynnessä oleva yritys joutuu usein tyytymään ratkaisuun, joka ei vastaa sen käsitystä oikeudenmukaisuudesta, kun vaihtoehtona olisi pitkä ja lopputulokseltaan epävarma oikeudenkäynti. Välimiesoikeus Olenkin päätynyt suosittelemaan sopimuksissa riitojen ja erimielisyyksien ratkaisutavaksi yhä useammin välimiesmenettelyä normaalin tuomioistuinmenettelyn sijaan. Usein esitetään, että välimiesmenettely on kallista ja soveltuu vain isojen yritysten isoihin riitoihin. Tästä olen eri mieltä, ja alla esitetty koskee Keskuskauppakamarin välitysmenettelyä Suomessa. Asianosaiset voivat sopia esimerkiksi kirjallisessa välityssopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä siitä, että niiden välillä mahdollisesti syntyvät riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Välityslausekkeita käytetään yleisesti esimerkiksi osakas-, konsultti-, jakelu- ja edustussopimuksissa. Myös uusissa IT2010 Yleisissä sopimus- ehdoissa riidanratkaisumenettelyksi on valittu lähtökohtaisesti välimiesmenettely. Välimiesoikeus ratkaisee riidan lopullisesti ja välitystuomio on heti täytäntöön pantavissa samaan tapaan kuin yleisen tuomioistuimen lainvoimainen tuomio. Välimiesmenettely ei ole julkista toisin, ja myös ratkaisu annetaan ainoastaan asianosaisten tietoon. Välimiesten lukumäärä on asianosaisten sovittavissa. Välimiehiksi valitaan henkilöitä, joilla on erityistä asiantuntemusta riidan kohteena olevasta asiasta. Välimiehinä toimivat käytännössä pitkän ammatillisen kokemuksen omaavat lakimiehet, asianajajat, ylimpien tuomioistuin- ten jäsenet tai yliopiston professorit. Keskuskauppakamarin väli- miesmenettelyssä määräaika välitystuomion antamiselle on yksi vuosi. Keskuskauppakama- rin välimiesmenettelyiden mediaanikesto on noin yhdeksän kuukautta. Osapuolilla on mahdol- lisuus sopimuksessa myös valita nopeutettu välimiesmenettely, jolloin välimiesoikeutena toimii välityslautakunnan nimeämä yksi välimies ja välitystuomio tulee antaa kolmessa kuukaudessa. Hinta? Suurin osa oikeudenkäynnin kustannuksista asianosaisille muodostuu asiamiesten palkkioista niin tuomioistuinmenettelyssä kuin välimiesoikeudessakin. Puuttumatta sen enempää ammattikuntani palkkioihin to- tean, että asiamiespalkkiot välimiesoikeudessa ovat samaa Ilmarinen on yhtä lähellä kuin lähin luokkaa kuin käräjäoikeuskäsittelyssäkin. Välitystuomiosta ei voi valittaa, joten toisen oikeudenkäyntikierroksen (hovioikeus) asiamiespalkkiot jäävät syntymättä. Toisella kierroksella asiamiespalkkiot ovat yleensä saman suuruiset, kuin käräjäoikeuskäsittelyssä. Keskuskauppakamarin välityslautakunta on antanut ohjeellisen välimiesten palkkiosuosituksen, jota käytännössä myös noudatetaan euron riidassa välimiesoikeuden kustannukset ovat noin euroa. Tätä voi verrata kaksinkertaisiin asiamiespalkkioihin ja julkisen oikeudenkäynnin pitkään kestoon. Kirjoittaja Jari Sotka on helsinkiläinen lakimies. Leasingsopimusten kirjanpitostandardia ollaan uudistamassa Leasing- ja vuokrasopimusten kirjanpitostandardin uudistuksella pyritään parantamaan leasingtoiminnan läpinäkyvyyttä, vertailukelpoisuutta ja oikeellisuutta IFRS-tilinpäätöksissä. Muutokset koskevat IFRS-kirjanpidon piirissä olevia yrityksiä. Standardi on valmisteluvaiheessa. Lopulliset päätökset standardin sisällöstä tehdään vuoden 2011 aikana ja muutokset astuvat näillä näkymin voimaan aikaisintaan vuonna Keskeisenä tavoitteena stan- dardiesityksessä on varmistaa, että leasingsopimuksista aiheutuvat varat ja velat kirjataan taseeseen. Toisin sanoen tähän mennessä taseesta pois jätetyt vuokrasopimukset tullaan jatkossa kirjaamaan taseeseen, yritysautojen hallinnointi- ja rahoitusyhtiö LeasePlan tiedottaa. Esitetty uusi standardi tulee nykyisiin kirjausperiaatteisiin verrattuna johtamaan siihen, että leasingkustannukset ovat leasingottajalle suuremmat leasingin alussa kuin lopussa. Ilmarinen on siitä poikkeuksellinen työeläkeyhtiö, että se palvelee siellä missä yrittäjät yrittävät. Laajan maamme kaikissa kolkissa. Lähimmän Ilmarisen palvelupisteen löydät näppärästi osoitteesta ilmarinen.fi Isona meistä kaikista tulee eläkeläisiä.

18 18 Nro 10 Joulukuu 2010 Ulkomaat Eurooppaa edestakaisin Brysselissä hyvä aikomus Copyright M-Brain Oy kääntyy joskus päälaelleen Usein EU:n tavoitteena on helpottaa yrittäjän elämää ja luoda kasvua ja työpaikkoja, Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston päällikkö Tytti Peltonen toteaa. Henna Hopia, teksti Marjut Hentunen, EK, kuva Lopputulos voi kuitenkin joskus näyttää aivan erillaiselta. Syynä on usein se, että EUpäätökset ovat lopulta kompromissien kompromisseja. Suuria hankkeita valmistellaan usein kiireellä ja niukoilla resursseilla. EK:n huolena on, saadaanko aikaan järkeviä säädöksiä ja voidaanko ylisääntelyä välttää. Kaikki haluavat jättää kädenjälkensä EU-lainvalmisteluun. Euroopan parlamentista on tullut entistä vaikutusvaltaisempi ja toimintaympäristönä haasteellisempi, Peltonen kuvaa. Parlamentti esimerkiksi äänestää marraskuussa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevasta direktiivistä, joka voi vaikuttaa pk-yritysten rahoitussaantimahdollisuuksiin. Siihen tehtiin parlamentissa noin 1700 muutosta. Tällaista ehdotusta on hirveän hankala käsitellä, Peltonen toteaa. Parlamentin kädenjälki Yksi esimerkki laista, jonka piti auttaa yrittäjiä, on maksuviivästysdirektiivi. Komission hyvänä ajatuksena oli saada julkiset sektorit hoitamaan laskunsa yrityksille nopeammin. Mutta parlamentti asetti maksuaikavelvoitteen myös yritysten välisiin sopimuksiin ja vesitti sitä osittain julkisen sektorin osalta, Peltonen kuvaa. Toisena mainittakoon raskaussuojeludirektiivi. Parla- Etelä-Afrikka pyrkii köyhyydestä eroon mikroyrittäjyydellä Riikka Koskenranta, teksti Tilaisuus ekokaupunkien toteuttamiseen Kiinassa VTT ja Tekes ovat käynnistäneet kiinalaisten kumppaniensa kanssa projektin, jolla kannustetaan suomalaisyrityksiä yhteistyöhön kiinalaisten kiinteistöalan yritysten kanssa. Energia- ja ekotehokkaan rakentamisen kysyntä on Kiinan kaupungeissa jatkuvassa kasvussa. VTT on luonut suomalaiseen teknologiaan perustuvan ekokaupungin konseptin, jota voidaan soveltaa eri ilmastovyöhykkeillä Kiinassa. Projekti avaa siten mahdollisuuden ekokaupunkien toteutukseen Shanghain alueella ja Koillis-Kiinassa. Lokakuun lopulla alkanut projekti jatkuu vuoteen Suomalaisen edunvalvojan pitää olla koko ajan valppaana, jotta säädökset menevät oikeaan suuntaan, summaa Tytti Peltonen, Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston päällikkö. Hankkeessa koulutettu rouva myy hedelmiä omasta kojustaan Stellenboschissa. EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin osallistumista tulee myös helpottaa, jotta useampi pkyritys voisi hakea EU-rahoitusta. Tytti Peltonen mentti halusi taata 20 viikon äitiysloman täydellä palkalla. Muutos tarkoittaa esimerkiksi Suomessa noin 85 miljoonan euron lisälaskua työnantajille. Jäsenmaat voivat vielä estää päätöksen. Kustannukset kohdistuisi- vat erityisesti naisvaltaisten alojen työnantajille. Nuoren naisen palkkaamisesta voisi tulla riskisijoitus. Naisten asemaa ei paranneta pitkittämällä poissaoloja työelämästä vaan edistä- mällä naisten urakehitysmahdollisuuksia ja luomalla esimerkiksi Suomen kaltaisia päivähoitojärjestelmiä, Peltonen muistuttaa. Vaikuttamisen paikkoja EK pyrkii vaikuttamaan myös merkittäviin politiikkalinjauksiin kuten sisämarkkinatiedonantoon, Eurooppa strategiaan ja talouspolitiikan Suomalaistaiteilijan työn jälki nähtävillä Lontoon olympialaisissa Vuoden 2012 Lontoon olympialaiset järjestetään Itä-Lontoossa teollisuuden hylkäämällä maaalueella, joka on kovaa vauhtia muuttumassa urheilupuistoksi. Kisojen jälkeen puisto toimii alueen asukkaiden virkistysalueena. Olympiapuistosta tulee yksi laajimmista kaupunkipuistoista Euroopassa 150 vuoteen. Olympialaistyömaan urakkamahdollisuudet loppusuoralla Stadionin viereisiä kukkaniittyjä on ollut suunnittelemassa myös Lontoossa asuva suomalaistaiteilija Riitta Ikonen. Ikonen osallistui kukkaniittyjen suun- nitteluun osana taidekollektiivi We Made Thatia. Olympiapuistoon istutetaan yli 10 hehtaarin edestä kukkaniittyjä. Puistoalue on 250 hehtaarin suuruinen. Istutus on suunniteltu niin, että kukat kukkivat olympialaisten ja paralympialaisten aikaan. Olympiapuiston rakentaminen työllistää nyt parhaillaan noin työntekijää. Urheilijakylää rakentaa lisäksi noin henkilöä. Rakennusprojektiin on kuulunut niin saastuneen maan parannusta kuin jätevesiverkoston rakentamista. Valtaisaa olympiapuiston rakennusprojektia vetää John Hopkins ODA:sta (Olympic Delivery Authority). ODA:n rakennusbudjetti on 9,4 miljardia puntaa. ODA:n edustajan John Hopkinsin mukaan joitakin urakkamahdollisuuksia on yhä avoinna. Kilpailutukset on hoidettu EU:n sääntöjen mukaisesti. Lisätietoja urakoista: (tietojen katseleminen edellyttää rekisteröitymistä). Uudet aluetoimistot kansainvälistymistä tukemaan. Finpro vahvistaa alueellista verkostoaan avaamalla toimistot Poriin ja Rovaniemelle. Näin verkosto kattaa kaikki maakunnat. Finprolla on nyt toimistot 11 paikkakunnalla Suomessa. koordinaation tiivistämiseen. Peltonen haluaisi myös uudistaa EU-budjettirakennetta ja toivoo enemmän rahaa T&K:een. EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin osallistumista tulee myös helpottaa, jotta useampi pk-yritys voisi hakea EU-rahoitusta. EK haluaa olla tarkkana myös ilmasto- ja energia-asioissa EU pyrkii usein tiukentamaan sisäisiä säännöksiään siten, että omien yritysten toimintaedellytykset saattavat heikentyä kilpailijamaihin verrattuna. Positiivisia muutoksia suomalaisillekin yrittäjille toisi yksityinen eurooppayhtiö ja EU-patentti. Hyvä edistysaskel olisi myös EU Etelä-Korea-vapaakauppasopimus, jonka toimeenpano voi kuitenkin vielä viivästyä parlamenttikäsittelyssä. reneur). Osa heistä pystyy sitten kehittämään yritystään ja kannattavuuttaan, Van Zyl kertoo. Hän toimii eteläafrikkalaisen kansalaiskasvatusjärjestön GSDT:n toiminnanjohtajana. Pieniä muutoksia Viikon mittaiselle mikroyrittäjyyskurssille osallistuneet tarvitsevat monimuotoisempaa lähestymistä, jotta he voivat kehittää liiketoimintaansa eteenpäin pienimuotoisesta toiminnasta. Koulutetut uudet yrittäjät ovat Brysselin tuntosarvet Kun Suomessa EK:kin on usein edustettuna ministeriöiden työryhmissä, on Brysselissä vastuu aktiivisuudesta edunvalvojalla itsellään. EK:n Brysselin toimisto vaikuttaa EU-hankkeisiin sekä toimii Brysselissä tuntosarvina ja tiedottajana kotimaan suuntaan. Koko EK osallistuu EU-vaikuttamiseen. BusinessEuropessa on 60 työryhmää, joissa Suomen EKasiantuntijat käyvät viikoittain. Kun eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet neuvottelivat vanhempainvapaasopimuksen, toimi EK-asiantuntija työryhmän puheenjohtajana, Peltonen kertoo. BusinessEurope onkin tärkeä kanava yhteisen viestin eteenpäinviemisessä. Joukkovoimaa tarvitaan esimerkiksi nyt kun Kansainvälisen merenkulun järjestö IMO:ssa on hyväksytty tiukka rikkipäästörajoitus Euroopan pohjoisille merialueille vuodesta 2015 eteenpäin. Myös eteläisillä merialueilla säännöksiä tiukennetaan mutta huomattavasti vähemmän ja vasta vuonna Tilanne on Suomen kannalta erittäin vaikea, sillä meillä rahtihinnat voivat nousta jopa prosenttia. Olemme saaneet onneksi BusinessEuropen taaksemme ja herätettyä keskustelua kilpailua vääristävistä päästörajoituksista, Peltonen sanoo. Tapaus osoittaa, että ajoissa vaikuttamiseen tulee panostaa vieläkin enemmän. EK:n Brysselin-toimisto EK:lla ja sen edeltäjillä on ollut Brysselissä pysyvä toimisto vuodesta EK on jäsen Euroopan elinkeinoelämää ja työnantajia edustavassa järjestössä BusinessEuropessa ja on myös edustettuna Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Henkilökunta: Minna Etu-Seppälä, asiantuntija: työlainsäädäntö ja sosiaaliasiat, sisämarkkinat. Tytti Peltonen, toimiston päällikkö: elinkeinolainsäädäntö, innovaatiopolitiikka, talouspolitiikka ja rahoitusmarkkinat Antton Rönnholm, asiantuntija: energia-, ilmasto- ja ympäristöasiat, kauppapolitiikka Veronique Legros, sihteeri, korkeakouluharjoittelija Tueksi tarvitaan myös poliitikkoja. Näemme kuitenkin pieniä muutoksia, asiat eivät vain tapahdu niin nopeasti. Hannes Van Zyl Etelä-Afrikassa on kaivos- ja timanttiteollisuutta ja melko vahva pörssi, mutta samanaikaisesti maassa on 36 prosentin työttömyysaste. Suomen Yrittäjät on mukana hankkeessa, jossa koulutetaan yksittäisiä ihmisiä mikroyrittäjiksi Etelä-Afrikassa. Mikroyrittäjyyden edistämishankkeessa ovat mukana Suomi Etelä-Afrikka-seuran lisäksi Suomen Yrittäjät ja Liikemiesten lähetysliitto. Hankkeen keskeisin toimintamuoto on eteläafrikkalaisten pienyrittäjien koulutus tiiviskursseilla. Eläkkeelle jäänyt eteläafrikkalainen liikemies ja lahjoittaja Hannes Van Zyl muistuttaa, että kuva yrittäjyydestä on hyvin erilainen hänen kotimaassaan kuin Euroopassa. Suurin osa hankkeen kouluttamista ihmisistä on ns. eloonjäämisyrittäjiä (survivalist entrepmuun muassa perustaneet kioskin kadunkulmaan, kännyköiden vuokrauspalveluita tai vaikkapa korupajan. Van Zyl kertoi uudesta yrittäjyyden edistämisohjelmasta, jossa yhtenä kumppanina on Stellenboschin liiketalouskoulu. Tueksi tarvitaan myös poliitikkoja. Näemme kuitenkin pieniä muutoksia, asiat eivät vain tapahdu niin nopeasti. Vain 60 prosenttia väestöstä osaa lukea, mikä luo toimintaan omat haasteensa. Esitteiden kiinnittäminen kadunkulmiin ei ole yhtä tehokasta kuin mennä kiertelemään kaiuttimen kanssa ihmisten ilmoille ja kertoa projekteistamme. Hankkeessa on koulutettu yrittäjää vuodesta 2005 alkaen. Suomi Etelä-Afrikka-seura toivoo saavansa suomalaisia yrityksiä mukaan yrittäjyyden kouluttamiseen kehitysmaissa. Yhdistys vauhdittamaan kauppaa Brasilian kanssa Brasilia on suuri tuntematon valtaosalle suomalaisista yrityksistä. Miksi Suomen valtio puskee aina vaan Kiinaan ja Venäjälle, jotka eivät ole yhtään sen parempia markkinoita suomalaisille yrityksille kuin kasvava Brasilia? Näin kysyvät nuoret liikemiehet Tommi Reinikainen ja Marko Lauhiala, jotka vastikään perustivat Nordic4Brasilyhdistyksen vauhdittamaan Brasilian-kauppaa. Brasilia on maailman viidenneksi suurin valtio, jossa asuu lähes 200 miljoonaa ihmistä. Maan talous kasvaa yhtä nopeasti kuin Kiinan talous, ja sen ennustetaan nousevan maailman viidenneksi suurimmaksi taloudeksi lähivuosina. Brasilia on paljon enemmän kuin kahvia, banaaneja ja karnevaali-asuja, sillä Brasilia valmistaa sukellusveneitä, autoja, lentokoneita ja on mm. maailman toiseksi suurin etanolin tuottaja. Suomessakin tunnettuja brasilialaisia yhtiöitä ovat Petrobras yksi maailman suurimmista öljy-yhtiöistä sekä Embraer, maailman kolmanneksi suurin lentokoneiden valmistaja. Näin valistavat uuden yhdistyksen puuhamiehet. Muutamat suomalaiset suuryritykset, jotka ovat uskaltautuneet Brasiliaan, ovat raportoineet viime aikoina suurista ja kannattavista kaupoista. Britanniassa yrityksiä kaatuu enemmän kuin perustetaan. Forum of Private Business organisaation Jane Bennett pitää lukuja aika hälyttävinä. Bennettin mukaan ongelmat eivät ole vielä ohi, sillä yritykset ovat edelleen yhtä heikoilla jäillä kaatuu kuin laman aikana. Roger Bibby Federation of Small Businesses -organisaatiosta puolestaan arvioi usean yrittäjän jättävän nykyiset pankkinsa välittömästi, kun ovat saaneet taloutensa kuntoon. He kokevat pankkien pettäneen heidät. Nuoret eivät ole integroituneita Tuoreen kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa ranskalaisista arvioi, että nuoret eivät pyri tarpeeksi voimakkaasti integroitumaan yritysmaailmaan. Vanhemmissa ikäryhmissä näin ajatellaan yleisimmin. Syyskuussa toteutettiin kysely, jossa selvisi, että yli puolet yritysjohtajista oli kohdannut vaikeuksia alle 30-vuotiaan nuoren integroinnissa yritykseensä. Vain 23 prosenttia itse nuorista koki kohdanneensa tässä vaikeuksia. Sosiaalidemokraateilla mahdollisuus Yrittäjät kritisoivat Ruotsin yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja Anna-Stina Nordmark Nilsson kirjoittaa Dagens Industrissa puoluepolitiikasta ja yrityksistä. Kirjoittajan mukaan nykyhallitus on ollut yrittäjäpolitiikassaan passiivinen. Ruotsin vaikeuksissa olevilla sosiaalidemokraateilla on nyt mahdollisuus valita poliittiseksi linjakseen yrityksiä tukeva linja työn ja talouskasvun vuoksi. Saksalainen yrittäjien keskusliitto on tyytymätön talousministeri Wolfgang Schäuble ehdotuksiin verotuksen yksinkertaistamiseksi. Liiton mukaan byrokratiaa on kevennettävä. Käyttävät tietopilveä Brittiläinen tietohallintoyritys SMEStrorage on tutkinut käyttäjiensä tietopilviä analysoidakseen asiakkaidensa mahdollisia haasteita. Tutkimus osoitti selkeitä puutteita yritysten sosiaalisen median käytössä ja sosiaaliseen mediaan kertyvän tiedon varastoinnissa. Merkittävin sosiaalinen media pk-yrityksille oli LinkedIn. Hieman optimistisempia Tuoreen Ranskassa tehdyn kyselyn mukaan yritysjohtajien optimismi on hieman lisääntynyt marraskuun aikana. Tilanne on parantunut erityisesti siksi, että kysyntä on kasvanut sekä pk-yrityksissä että suurissa yrityksissä. Ranskalaisten yritysjohtajien näkemys talouden kansainvälisestä kehityksestä on myös parantunut. Silti 65 prosenttia heistä arvioi, ettei hallitus kykene parantamaan pkyritysten kilpailukykyä. Pienet enemmän kuin suuret Talouskriisin vuonna etenkin pienet yritykset loivat uusia työpaikkoja Saksassa. Saksan työvoimatoimiston tutkimusinstituutista IAB:stä kerrotaan, että vuonna 2009 yritykset, joissa on alle 50 työntekijää, tarjosivat noin Täyttä vauhtia eteenpäin Ruotsin yrittäjäjärjestön ja Swedbankin pienyritysbarometri kertoo pienyritysten suhdanteiden parantuneen puolet uusista työpaikoista. Tämä käy ilmi kyselystä, johon osallistui työnantajaa. Työmarkkinat ovat selviytyneet kriisistä suhteellisen hyvin, kiitos muun muassa lyhennetyn työajan. Luottokriisi vaikuttaa vielä vuosia Steve Pateman, Santaderin kauppa- ja yhtiöpankkitoiminnan johtaja varoittaa luottokriisin vaikuttavan pankkien luotonantoon vielä vuosia. Hän myöntää, että pankkien luottopäätökset tehtiin ennen kriisiä väärin perustein. Pateman uskoo, että edelleen liian moni pankkiiri tekee päätöksiä lainojen myyntimäärän perusteella eikä pyrkiäkseen löytämään kilpailukykyisiä yrityksiä. The Federation of Small Businesses (FSB) näkee Brittien pankkialan pääomaongelmien jatkuvan ainakin vuoteen 2015 ja toivoo vanhojen johtajien opastavan uusia työntekijöitään. Useat ulkomaiset pankit pyrkivät Britannian markkinoille täyttämään pääomatyhjiötä. Kaikki eivät kärsineet Ranskalainen luottoyritys Euler Hermes Sfacin mukaan farmasian alan ja elintarviketeollisuuden pk-yritysten kannattavuus parani selvästi vuonna Myös kemian- teollisuus ja rakennusala selvisivät lamasta muita paremmin. Sen sijaan esimerkiksi autoalan alihankkijat kärsivät talouden taantumasta. nopeasti viimeisen puolen vuoden aikana. Saatujen tilausten määrä ja liikevaihto ovat kasvaneet voimakkaasti.

19 Nro 10 Joulukuu 2010 Yhteistyötä tuoteväärennösten paljastamiseksi Osana Suomen ja Venäjän välistä lähialueyhteistyötä on käynnistetty Suomen Itämeriinstituutin vetämä hanke, jolla edistetään Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä tuoteväärennösten kauttakuljetusten tullivalvonnassa. Hankkeella edistetään myös tulliviranomaisten ja merkinhaltijoiden välistä yhteistyötä Venäjällä hyödyntämällä suomalaisten tulliviranomaisten ja yritysten välisen yhteistyön malleja. Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen osuus Venäjän kokonaistuonnista on yli 20 prosenttia, Tullihallituksen tulliylitarkastaja Lasse Ryyttäri sanoo. Tärkeintä tuoteväärennösten ja kuljetusten paljastamisessa on tunnistaa riskireitit ja keskeiset toimijat. Tähän tarvitaan tiivistä eri maiden tulliviranomaisten ja merkinhaltijoiden yhteistyötä. Helsingissä marraskuussa järjestetyssä asiaa koskevassa seminaarissa olivat edustettuina mm. Nokia, Toyota, Pfizer, Rapala, Absolut, Nike, jotka kaikki ovat merkittävimpiä tuoteväärennösten kohteena olevia merkinhaltijoita Maksuviivästysdirektiiviin pieniä suojelevia muutoksia Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuun lopulla useita muutosehdotuksia EU:n direktiiviin viivästyneistä maksuista. Mepit hyväksyivät direktiivin, joka rajaa maksuissa yrityksiltä yrityksille maksuajan 30 päivään, jollei sopimuksessa erityisesti sovita toisin. Lisäksi hyväksyttiin perusaikaraja 30 päivää julkisen sektorin maksuissa yrityksille. Osapuolet voivat kuitenkin pidentää maksuaikaa 60 päivään. Uudet säännöt pitää heti ottaa käyttöön ja sääntöjen noudattamista tulee valvoa kunnolla. Mepit sitoutuivat vahtimaan tarkasti toimeenpanoprosessia, me aiomme toden totta tehdä samoin, Euroopan pk-yrittäjien kattojärjestön pääsihteeri Andrea Benassi korosti. Viivästyneet maksut aiheuttavat tällä hetkellä joka neljännen konkurssin Euroopassa. Kansainvälisyys Uusi yhdistys selvittää itänaapurin kumppanin taustat tarvittaessa Brändivaltuuskunta antoi Suomelle tehtäviä Suomi on maailman ongelmanratkaisija vuonna 2030, maabrändivaltuuskunta toteaa loppuraportissaan. Ulkoministeri Alexander Stubbin vuonna 2008 asettaman maabrändivaltuuskunnan tehtävänä on ollut luoda Suomelle strategia, joka saa maailman kääntymään puoleemme entistä useammin ja tehokkaammin. Käytännöllinen ja suora- sukainen tapamme lähestyä haasteita tarjoaa Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kunnostautua esimerkiksi kansainvälisien konfliktien, vesipulan ja koulutukseen liittyvien ongelmien selvittämisessä, raportissa veistellään. VENÄJÄN YRITTÄJÄJÄRJESTÖN Suomessa toimivan edustuston tavoitteena on suomalaisten ja venäläisten yritysten välisen yhteistyön helpottaminen. Venäjän yrittäjäjärjestö Opora Rossii on perustanut edustuston Suomeen. Finnish-Russian Business Associationin tavoitteena on helpottaa suomalaisten ja venäläisten yritysten välistä yhteistyötä. Yhdistyksen toiminnasta vastaa, Venäjän kaupan konkari, Fasco Oy:n toimitusjohtaja Mika Lahikainen. Hän on myös Suomen Yrittäjien edustaja Finpron hallituksessa. Lahikaisen mukaan tämäntyyppiselle tuelle on tarvetta. Olen jo saanut suomalaisilta yrityksiltä tiedusteluja. Meillä tyypillinen case on sellainen, jossa yritys on saanut yhteydenoton Venäjältä, mutta on epävarma siitä, millainen yhteistyökumppani on kyseessä. Taustojen selvittäminen kiinnostaa suomalaisia yrittäjiä. Lahikaisen mukaan apua tarvitaan myös tavaroiden rajan ylittämiseen liittyvissä asioissa ja sopimusten laadinnassa. Lisäksi turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on tullut esille. Venäjän markkinat ja yrityskulttuurin hyvin tunteva Lahikainen kertoo hänen yrityksellään olevan turvallisuusalan palveluntarjoajan kanssa sopimus, jota kautta hän saa tiedot yritysten vastuuhenkilöistä. Myös verottajalta pystyy tarkistamaan yritysten tietoja. On tärkeää ottaa selville mm. yrityksen ikä ja minne yritys on rekisteröitynyt. Yksittäisten yritysten tarpeista Vaikka neuvontaa Venäjän kauppaan onkin saatavilla esimerkiksi Suomalais-Venäläisestä Ei brändiä vaan tehtäviä Ratkaisukeskeisyyden lisäksi valtuuskunta hahmottelee kolme keskeistä toiminta-aluetta, joiden avulla mielikuvaa Suomesta voidaan vahvistaa. Nämä alueet ovat toimivuus, luonto ja koulutus. Suomi-kuvan on pohjauduttava todellisiin, olemassa oleviin vahvuuksiin. Vain vahvuuksiamme luovasti kehittämällä voimme lisätä Suomen tunnettuutta ja kiinnostavuutta. Tässä ideointityössä valtuuskunta on mielestäni onnistunut erinomaisesti, valtuuskunnan puheenjohtaja Jorma Ollila sanoi. Hän tähdensi myös, että valtuuskunta ei voi rakentaa Suomelle brändiä vaan tehdä toimintaehdotuksia, joiden avulla Suomen kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu. Suomi-kuva ei kehity kampanjoilla, vaan todellisilla teoilla. Parantamalla maailmaa teemme myös Suomesta paremman maan asua ja tehdä työtä. Luomuruokaa, puhdasta vettä ja rauhansovittelua Valtuuskunta antaa raportissaan yli sata konkreettista tehtävää. Osa tehtävistä on osoitettu viranomaisille, osa yrityksille ja organisaatioille ja osa tavallisille suomalaisille. Valtuuskunta esittää esimerkiksi, että vähintään puolet Suomen maataloustuotannosta tulisi RODEO kauppakamarista, Finprosta, TE-keskuksista, kysyntää matalan kynnyksen neuvonnalle on. Tänä vuonna Pietarissa avasi ovensa Suomi-talo, jossa on myös suomalaista elinkeinoelämää palvelevia toimijoita. Aiomme hyödyntää niin seminaareja kuin kulttuurivaihtoa. Lähdemme yhdistyksen toiminnassa yksittäisten yritysten tarpeista. Opora Rossii on Venäjän ainoa valtakunnallinen yrittäjäjärjestö. Oporan toiminta alkoi vuonna Järjestöön kuuluu pk-yritystä, jotka toimivat 81 Venäjän Federaation alueella. Suomen Yrittäjien ja Opora Rossiin yhteistyö alkoi vuonna olla luomua vuoteen 2030 mennessä, että Suomen järvien vesi tulisi puhdistaa juomakelpoiseksi ja että Suomessa tulisi järjestää vuosittaiset, rauhansovitteluille omistetut Ahtisaari-päivät. Kansalaisille suunnattuja tehtäviä on esillä Ulkoministeri Stubb vastaanotti Ollilalta tehtävän Ahtisaaripäivistä ja Finnish Water Forum tehtävän järvien puhdistamisesta. Valtuuskunnan raportissa on analysoitu perinpohjaisesti suomalaista identiteettiä. Analyysiäkin tärkeämpää on kuitenkin ryhtyä toimeen. Todellinen brändityö alkaa vasta nyt, Alexander Stubb sanoi. Verkkokaupan pelisäännöistä Kansainvälisenä ja helposti tavoitettavana internet tarjoaa mahdollisuudet monenlaiseen kaupankäyntiin, KPMG:llä veroasiantuntijana toimiva Noora Flemming kirjoittaa. Kaupankäynnin suurimmat mahdollisuudet ovat avautuneet palveluissa, joissa asiakasta voidaan kokonaisuudessaan palvella verkon välityksellä, esimerkkeinä viihde ja tietokoneohjelmat. Tietoverkko on tuonut myös tavaroiden kaupassa suoran yhteyden tuottajien ja loppuasiakkaiden vä- lille. Verkkokauppiaiden määrä kasvaakin koko ajan. Joustavana ja taloudellisesti vähä- riskisenä kaupankäynnin kanavana verkkokaupat ovat madaltaneet yrittämisen kynnystä. Lisäksi osa perinteistä kivi- jalkakauppaa harjoittavista liikkeistä avaa kauppapaikkansa verkkoon pyrkien näin tavoittamaan uusia asiakkaita ja kasvattamaan liiketoimintaansa. Millaisia pelisääntöjä verkkokaupassa noudatetaan Tietoverkko on yksi markki- nointi-, sopimus-, maksamis- ja toimituskanava muiden joukossa. Verkkokaupassa pätevät samat pelisäännöt kuin kaupankäynnissä yleensäkin. Koska verkkokaupan palvelut ovat saavutettavissa ympäri maailmaa, sähköisessä kaupankäynnissä on kuitenkin perinteistä kuluttajakaupankäyntiä tavallisempaa, että ostaja ja myyjä sijaitsevat etäällä toisistaan, jopa eri valtioissa. Tästä saattaa aiheutua epävarmuutta siitä, minkä valtion lainsäädäntöä verkkokauppayritykseen ja asiakassuhteeseen sovelletaan. Yleisesti ottaen sähköises- sä kaupankäynnissä noudatetaan kuitenkin samoja markkinointiin, sopimuksiin, maksamiseen, kuluttajasuojaan, tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyviä lainsäädäntöjä kuin perinteisessä kivijalkakaupassa. Verkkokauppiaan on huomioitava myös kaupan eri alojen erityissääntely. Lisäksi on erityisesti verkkokauppaa koskevia säädöksiä ja EU-direktiivejä. Verkkokauppaan liittyvä lainsäädäntö onkin Euroopassa laajalti yhdenmukaista. Verkkokauppa on kuluttajasuojalain mukaista etämyyntiä Kuluttajamyyntiin kohdistuvaa verkkokauppaa perustettaessa, elinkeinonharjoittajan on hyvä huomioida, että verkkokauppaa pidetään kuluttajansuojalain mukaisena etämyyntinä. Tämä koskee myös kivijalkamyymälöiden verkkoon perustamia sivuliikkeitä. Verkkokauppaan sovelletaan siis samoja kuluttajasuojalain etämyyntiä koskevia säännöksiä kuin esimerkiksi puhelinja postimyyntiin tai television 19 Verkkokauppiaan tulee huolehtia siitä, että asiakastiedot pysyvät luottamuksellisina ja ovat ainoastaan siihen oikeutettujen käytettävissä. Noora Flemming ostoskanavalla tapahtuvaan myyntiin. Asiantuntijan apu saattaa olla tarpeen etenkin laadittaessa materiaalia etämyynnissä vaadittavista tiedoista. Sen lisäksi, että kuluttajalle tulee antaa verkkokauppiaan perustiedot, hänelle tulee antaa ennen sopimuksen allekirjoittamista myös kirjalliset sopimusehdot sisältäen tiedot mm. takuuehdoista, huoltopalveluista sekä peruutusoikeudesta. Mahdollisimman tarkka kuvaus palvelun tarjoajasta ja tarjotuista tuotteista on myös tärkeä markkinointikeino verkossa. Käytäessä kauppaa sähköisillä markkinoilla tulee huomioon ottaa myös yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevat kysymykset, joista verkkokauppaan liittyen on myös erityissääntelyä. Verkkokaupan riskit liittyvät käytännössä lähinnä juuri kauppiaan ja ostajan väliseen luottamukseen tietojen salassapidosta ja informaation paikkansapitävyydestä. Verkkokauppiaan tulee huolehtia siitä, että asiakastiedot pysyvät luottamuksellisina ja ovat ainoastaan siihen oikeutettujen käytettävissä. Laissa on myös tarkat säännökset asiakasrekisteritietojen keräämisestä ja käyttämisestä esimerkiksi suoramarkkinointiin. Kansainvälisessä verkkokaupassa verosuunnittelumahdollisuuksia Koska tietoverkossa olevat kauppapaikat eivät edellytä suuria fyysisiä investointeja, kauppapaikkoja on mahdollista perustaa eri puolille maailmaa. Tämän vuoksi etenkin verkon välityksellä tapahtuvassa aineettomien hyödykkeiden kansainvälisessä myynnissä on hyvät verosuunnittelumahdollisuudet. Selvitettäväksi jää, missä valtiossa verkkokauppaa pitävää yritystä verotetaan ja millä verokannalla. Suunnittelutarve ja -mahdollisuus koskevat sekä tuloverotusta että arvonlisäverotusta. Suunnittelussa on hyvä huomioida myös kansainväliseen verkkokauppaan liittyvät tullikysymykset. Hoivayrittäjyys Ruotsissa -esite TEM, Suomen suurlähetystö Tukholmassa ja Suomalaisruotsalainen kauppakamari ovat yhteistyössä laatineet esitteen Ruotsin hoito- ja hoivapalvelumarkkinoista. Taustalla on Ruotsin uudistunut lainsäädäntö, jonka perusteella suomalaisille yrityksille tarjoutuu mahdollisuuksia suomenkieliselle väestölle tarjottavissa lasten päivähoidon ja vanhustenhuollon palveluissa. Hoivayrittäjyys-esitteeseen on koottu perustiedot hoito- ja hoivapalvelujen toimintaympäristöstä, toimintaa keskeisesti ohjaavasta lainsäädännöstä sekä niistä tahoista, joiden puoleen voi kääntyä yritysneuvonnan ja -palvelujen saamiseksi Ruotsissa. > julkaisut > 1.12 Ahvenanmaan postimyyntiyritysten veroetu loppunee Hallitus esittää, että maahantuonnissa pienimmän kannettavan arvonlisäveron määrä alennetaan 10 eurosta viiteen euroon. Yleistä arvonlisäverokantaa sovellettaessa käytännössä vain enintään 22 euron arvoiset lähetykset jäisivät verottamatta, sillä 22 euron ylittävistä lähetyksistä kannettaisiin jo arvonlisäveroa. Muutos tulisi voimaan vuoden 2013 alusta. Lainmuutos iskisi kovimmin Euroopan Unionin ulkopuolelta ja Ahvenanmaalta Suomeen suuntautuvaan postimyyntiin. Arvonlisäverottoman kaupan houkuttelemana Ahvenanmaalle on sijoittautunut yrityksiä, jotka harjoittavat postimyyntiä Ahvenanmaalta muualle Suomeen. Sähköautot ja Suomi: Kansainvälisty tai kuihdu Finpro on selvittänyt sähköajoneuvoalan globaaleja trendejä ja sitä, millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ala voi tarjota suomalaiselle osaamiselle. Sähköajoneuvojen kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia selvittäneen tutkimuksen vetäjä Markus Talka kumoaa väitteet Suomen ja suomalaisten yritysten putoamisesta sähköajoneuvoteollisuuden kehityksestä. Sähköautojen globaali läpimurto on vasta edessä. Suomen kotimarkkina on niin pieni, että suomalaisen sähköajoneuvoteollisuuden yritysten on panostettava kansainvälistymiseen päästäkseen osaksi alan globaalia arvoketjua. Markus Talkan mukaan nyt on korkea aika toimia, koska tuotekehitykseen ja uusien liiketoimintamallien rakentamiseen on panostettu ympäri maailmaa jo kauan, myös merkittävin valtiollisten tukitoimin. Jopa muut Pohjoismaat ovat olleet Suomea aktiivisempia. Suomeen jääminen ei ole vaihtoehto Arviot maailman markkinan kehityksestä vaihtelevat runsaasti. Vuonna 2020 sähköautojen osuuden uusien autojen myynnistä odotetaan olevan 3 15 prosenttia, Talka sanoo. Yritysten on mentävä sinne missä kehitys tapahtuu. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että suomalaisyritysten kannattaa pyrkiä mukaan eurooppalaisiin projekteihin ja verkottua kansainvälisesti. Valmiita liiketoimintamalleja ei juurikaan ole vielä olemassa, joten tärkeintä on yrittää ymmärtää missä ja miten läpimurto tulee tapahtumaan. Palvelut ja infrastruktuuri ovat autoja tärkeämpiä Finpron mukaan lähinnä suurkaupungeissa toteutettavissa pi- lottiprojekteissa sähköajoneuvojen ympärille syntyy ekosysteemejä, jotka pitävät sisällään erilaisia ratkaisuja autojen käyttöönottoon, lataamiseen ja palveluihin liittyen. Sähköajoneuvot itsessään muodostavat vain pienen osan uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Niiden ympärille syntyvien palvelujen kasvun odotetaan räjähtävän. Markus Talka vertaa palveluja kännykkäteollisuuden ympärille syntyneeseen palvelutarjontaan. Kehityksen kautta erilaisista ekosysteemeistä valikoi- Sähköautojen globaali läpimurto on vasta edessä. Suomen kotimarkkina on niin pieni, että suomalaisen sähköajoneuvoteollisuuden yritysten on panostettava kansainvälistymiseen päästäkseen osaksi alan globaalia arvoketjua. Markus Talka Moottori Ajoakku Laturi Vaihtosuuntaaja Suomella on vielä mahdollisuus olla mukana sähköajoneuvoteollisuuden läpimurrossa, mutta tässä tarvitaan määrätietoisia toimia ja myös julkista tukea. tuvat lopulta parhaat ratkaisut. Yritysten tulee seurata kansainvälistä kehitystä ja pyrkiä konseptoimaan omia palveluitaan. Nykyisellään palvelut keskittyvät autojen ja akkujen ostamiseen ja vuokraamiseen, mutta liiketoimintapotentiaalia on paljon muuallakin. Tulevaisuudessa ICT-osaamisen vahvempi konvergoituminen auto- ja energiateollisuuteen saattaisi avata suuria mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle, Talka sanoo. Myös bussit ja työkoneet tar- joavat suuria mahdollisuuksia sähköistymisen kannalta. Näillä aloilla suomalaisilla yrityksillä on jo olemassa olevaa huippu- osaamista raskaampien ajoneuvojen ja työkoneiden saralla. Tietoisku Finpron ja muiden suomalaisten toimijoiden tavoitteena on nostaa Suomen sähköajoneuvoklusterin toimijoiden nykyinen 200 miljoonan euron liikevaihto 2 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Teknologiateollisuus Ry:n vetämään sähköajoneuvoklusteriin kuuluu muun muassa Valmet Automotive, ABB, Ensto ja European Batteries. Lisää osoitteessa Yritysten avoimet työpaikat Nyt voit ilmoittaa avoimesta työpaikasta huippuedullisesti yrittajat.fi:n ja Uranus.fi:n yhteisessä palvelussa. Ilmoituksella tavoitat eri alojen osaajat ympäri Suomen. Ilmoitus näkyy seuraavilla sivustoilla: yrittajat.fi uranus.fi maakuntalehtien ura-arena.fi *) ruotsinkielisten lehtien jobben.fi *) *) Ilmoitus näkyy mm. Kalevan, Keskipohjanmaan, Pohjalaisen, Ilkan, Keskisuomalaisen, Savon Sanomien, Karjalaisen sekä Itä- ja Länsi-Savon kotisivuilla kävijöille sekä ruotsinkielisistä lehdistä Hufvudstadsbladetin, Vasabladetin, Borgå-bladetin, Västra ja Östra Nylandin sekä Österbottens Tidning ja Syd-Österbotten -lehtien sivuilla kävijöille. Suomen Yrittäjien jäsenyritys saa ilmoituksen puoleen hintaan, 240 e (+ alv). llmoituksen normaalihinta on 480 euroa (+ alv). Ilmoituksesi tavoittaa yli työnhakijaa!

20 20 Nro 10 Joulukuu 2010 Ekologisia maaleja kehittävä, valmistava ja maahantuova yritys Uudellamaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 200 m 2. Hintapyyntö SY Maahantuonti ja tukkukauppa Etelä-Karjalassa. Talousalueena koko Suomi. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat. SY Palvelu Tili- ja isännöintitoimisto Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto alle Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 20 m 2. Hintapyyntö SY Monialayritys Pohjois-Karjalassa. Liikevaihto Työntekijöitä 6-9. Vuokratut toimitilat n. 400 m 2. SY Kuntokeskus Uudellamaalla, myös toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto Omat toimitilat 1000 m 2 liiketalossa. SY Lastensuojelulaitos Etelä- Pohjanmaalla, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Omat/vuokratut toimitilat. Hintapyyntö SY Kauppa MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Maahantuonti -/jälleenmyyntiyritys Uudellamaalla, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto Vuokratut toimitilat n. 350 m 2. Työntekijöitä 3-5. Hintapyyntö SY Teollisuus, valmistus Metallialan tuotannollinen yritys Kymenlaaksossa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Omat toimitilat. Hintapyyntö SY Muut toimialat Luonnontuotteiden hankintayritys Kainuussa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat. SY Metallialan tekninen myyntija urakointiyritys Uudellamaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Vuokratut toimitilat 200 m 2. Hintapyyntö SY Karjatiloille ekologisen hygieniahuollon menetelmiä kehittävä yritys Etelä-Savossa. Toimintaa koko Suomessa. SY Yritysvälittäjät Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin Rakennusteollisuuden tukkukauppa Rautakauppa Tilauskonepaja Maalämpö- ja porakaivojen poraukset ja asennukset Ekologiset käymälät ja kompostointi Rakennusliike Autovaraosien tukkumyynti Kuljetusten puupakkaukset Peltisepänliike Kauneudenhoitoalan tukku ja maahantuonti Konepaja kiint. Sähköurakointi Perinteikäs kotileipomo Kestikievari ja tilausravintola Huoltoasema Pylkönmäellä Erikoisrakentamista Kuntosali Pizzeria Musiikkipubi Lisätietoja ja lisää kohteita OSTETAAN YRITYKSIÄ Palvelu Ostetaan tilitoimisto tai liiketoiminta Pohjois-Helsingin alueelta. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat. SY Ostetaan tilitoimisto Pohjois- Pohjanmaalta. Liikevaihto Omat toimitilat. SY Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 80 + alv 22 %. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjä- Sanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on % ja ei-jäsenille %. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, Helsinki p. (09) , f. (09) yritysporssi@yrittajat.fi Seuraava Yrityspörssi ilmestyy Henkilökohtaista palvelua Yrittäjähuoltamon chatissa! Kuinka käy toimeentuloni, jos sairastun? Mikä on oikea työtulon määrä? Mitä vakuutuksia minun tulee yrittäjänä ottaa? Huoltamon chatissa voit keskustella reaaliaikaisesti asiantuntijan kanssa yrittäjän henkilövakuuttamiseen ja sosiaaliturvaan liittyvistä asioista. Suomen Yrittäjien ja Fennia-ryhmän uusi verkkopalvelu opastaa yrittäjän henkilöturvaan liittyvissä asioissa. Tutustu osoitteessa Oululainen Jaakko Alasaarela on voittanut nuorille yrittäjille suunnatun Timangi kilpailun. Alasaarelan yritys on vuonna 2001 perustettu ZEF Solutions Oy, joka kehittää muun muassa internet-pohjaisia tiedon keruun ja arvioinnin työkaluja. Näistä tunnetuimpia ovat vaalikonesovellukset. Valintaraadin mukaan ZEF Solutions Oy on todellinen menestystarina uskalluksesta ja innovatiivisesta otteesta, selviytymisestä vaikeissakin tilanteissa, kyvystä muuttaa strategista suuntaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja kovasta työnteosta nuoren yrittäjän unelmien toteuttamiseksi. Mittalaitteita ja vanhusten palveluasumista Kilpailun toisen ja kolmannen palkinnon voittivat Tuomas Pahlman Tampereelta ja Riikka Pikkarainen Salmijärveltä. Suomen Yrittäjien jo vuosia ylläpitämän Yrityspörssi-kauppapaikan uudistaminen on päässyt hyvään vauhtiin syksyn aikana. Uudistuksen tavoitteena on koota palveluun useiden eri tahojen julkaisemat yrityskauppailmoitukset ja toisaalta nostaa Yrityspörssin ilmoituksia esille muissa verkkopalveluissa. Yhteistyössä ovat mukana jo Savon Yrittäjät, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät sekä Etelä-Savon seudullisten yrityspalvelujen tuottama yritysmarkkinat.fi-palvelu, joiden julkaisemat ilmoitukset näkyvät näiden tahojen omien verkkopalvelujen lisäksi myös Yrityspörssissä. Ilmoittajalle tämä tarkoittaa parempaa näkyvyyttä, kun ilmoitus julkaistaan alueellisen Yrittäjät liikkeellä Jaakko Alasaarela ja ZEF Solutions Oy Timangi kilpailun voittoon Kotkan Yrittäjät ja Cursor Oy mentoroinnin yhteistyöhön Kotkan Yrittäjät ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy ovat ryhtyneet yhteistyöhön yritysmentoroinnissa. Yritysmentorointi on yrityksille maksutonta sparraustukea. Yritysmentoria voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen perustamisessa, kehittämisessä, markkinoinnissa ja omistajanvaihdoksessa. Nimet pantiin papereihin suunnitteilla olevan elinkeinoilmaston parantamisprojektin hengessä, Kotkan Yrittäjien puheenjohtaja Raimo Pippola ja Cursor Oy:n toimitusjohtaja Hannu Karavirta sanovat Kotkan Yrittäjien yritysmentorit haluavat keskittyä lähinnä yleismentorointiin, arvioi Kotkan Yrittäjien vastuuhenkilö Keijo Greijus. Kun siihen yhdistetään Cursorin yritysmentoriverkostossa toimivien asiantuntijaosaaminen, saadaan hyvä kokonaispaketti. Palvelua bisnekseen Cursor on koonnut noin 30 yritysmentorin verkoston, jonka toimintaa ylläpidetään ja kehitetään Palvelua Bisnekseen -projektissa. Projektin puitteissa Yrityksen myyjä ja ostaja kohtaavat Yrityspörssissä yrityskauppapaikan lisäksi myös valtakunnallisessa Yrityspörssissä. Ostoa harkitseva voi laajentuneessa palvelussa tutkia tarjontaa entistä helpommin yhdessä verkko-osoitteessa. Yrityspörssissä julkaistut ilmoitukset voidaan nostaa näkyviin myös sellaisille verkkosivuille, joilla ei varsinaisesti tarjota yritysmyyntipalveluita. Tämä lisää ilmoitusten näkyvyyttä entisestään. Maan laajin yrityskauppapaikka Yrityspörssi on laajentumisen myötä kasvanut ilmoitusmäärältään maan suurimmaksi yrityskauppapaikaksi. Verkkopalvelussa on julkaistuna lähes 250 ilmoitusta, joista valtaosa, noin Pahlmanin Ciptec Services -yrityksen liikeideana on optisten mittalaitteiden valmistus prosessiteollisuudelle sekä mehu- ja meijeriteollisuuden pesuprosessin optimointiratkaisut. Palvelun hyödyt asiakkaalle näkyvät taloudellisina säästöinä ja prosessin tehokkuutena. Hyötyjä ovat myös prosessin ekologisuus sekä säästöt energian ja veden kulutuksessa. Pikkaraisen Palvelukoti Onni Oy tarjoaa ja kehittää uudenlaista toimintakulttuuria vanhusten tehostettuun palveluasumiseen palvelukodeissa Salmijärvellä ja Kajaanissa. Toiminta on laajentunut myös catering-palveluihin ja vanhusten kohtaamispaikkojen luomiseen. Kilpailun kunniamaininnan saivat Heikki Karimaa, Jonas Weckström, Tomas Valkama ja Lucas Geisler. Heidän vuonna 2005 perustamansa Student- Work Finndea Oy:n toimialana on henkilöstön vuokraus ja HRpalvelut. Yritys on alansa edelläkävijä ja Suomen suurin opiskelijavuokrausyhtiö. Tarvitsemme nuoria yrittäjiä Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan Suomi tarvitsee nuoria yrittäjiä ja nuoria tulee kannustaa yrittäjyyteen. Suomessa on EU-maista vähiten alle 30-vuotiaita yrittäjiä. Hyvinvointi-Suomelle on tärkeää, että nuoret näkisivät yrittäjyyden varteenotettavana uravaihtoehtona, Pekkarinen painotti. Voimme vain ihailla tänään palkittujen nuorten intoa, yrittämisen paloa ja peräänantamattomuutta. Hyvä yrittäjä oppii myös virheistään ja osaa suunnata kulkuaan uudestaan ja lannistumatta kohti uusia haasteita. Kokeilunhalu, uteliaisuus ja nöyryys vievät yrittäjyyttä eteenpäin, hän jatkoi. kehitetään myös muita asiantuntijaverkostoja ja sähköisiä yrityspalveluja. ELY-keskuksen vetämällä yritysharavoinnilla käydään puhelimitse läpi kaikki Kaakkois-Suomen yritykset ja kartoitetaan kasvu- ja kehittämistarpeet sekä omistajanvaihdokset. Haravoinnin jälkihoito on kytketty projektin tehtäviin. Yhteistoiminta yrittäjien kanssa sopii hyvin Cursorin toimintaan, koska erityisesti haastavista mentorointitilanteissa on saatu hyviä kokemuksia juuri klinikkamuotoisesta toiminnasta, vahvistaa Cursorin yrityspalvelujohtaja Markku Merovuo. Nuorten liikeideat: Lasten viittomakielen oppikirja ja alueellinen etukortti Lähes nuorta on perustanut lukuvuoden ajaksi miniyrityksen ja osallistuu Nuori Yrittäjyys Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan. NY-yritysten joukosta on valittu parhaat liikeideat. Peruskoulun parhaaksi valittiin Kotka Svenska samskolanin KymYoung UF:n ideoima nuorten etukortti. Peruskoululaisille suunnattu kortti tarjoaa etuja oman alueen liikkeisiin ja vähentää tarvetta lähteä ostoksille oman kaupungin ulkopuolelle. Kohderyhmällä ei yleensä ole muita etukortteja käytössään. Selkeä, toteuttamiskelpoinen konsepti, tarkka kohderyhmä ja alueellinen näkökulma yhdessä vakuuttivat tuomariston ideasta. Toisen asteen sarjassa voiton vei Frog NY Turun Paasikiviopistolta. Frog NY toteuttaa viittomakielen kuvasanakirjan lapsille. Kirjan avulla pienille lapsille voidaan opettaa viittomakieltä. Tuomaristo kiinnitti huomiota idean omaperäisyyteen, sosiaaliseen tarpeeseen ja selkeään koh- deryhmään. Lisäksi nuorten audiovisuaalinen osaaminen tukee idean toteutusta. Tuomaristo halusi myös jakaa kunniamaininnan Kultainen Nuoruus NY:lle Etelä-Tapiolan lukiosta. Yritys kerää ikäihmisten muistoja Tapiolasta ja toteuttaa kirjan, jossa muistoja verrataan nuorten näkemykseen nykyajasta. Projekti kerää talteen kirjoittamatonta historiaa ja tuoteidea on mahdollista monistaa myös muille alueille. Idea saattaa myös yhteen vanhusväestöä ja nuoria yhteiseen tekemiseen. Parhaan idean valintakriteereinä olivat uutuusarvo, mahdollisuus onnistua toiminnassa, asiakkaiden ja kohderyhmän määrittely sekä kilpailutilanne markkinoilla. Idean toteuttamiskelpoisuutta arvioitiin myös yhden lukuvuoden mittaisen ohjelman näkökulmasta hyvää ideaa on päästävä myös toteuttamaan konkreettisesti käytännössä. Liikeideat ovat Nuori Yrittäjyys ry:n verkkosivuilta www. nuoriyrittajyys.fi Nuori Yrittäjyys Nuori yrittäjyys ry (NY) tarjoaa yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia opinto-ohjelmia esiopetuksesta korkea-asteelle. Ohjelmat ovat käytännönläheisiä, tekemällä oppimisen periaatteella toimivia kokonaisuuksia, jotka opettavat ongelmanratkaisua, ryhmätyötä sekä vastuunottoa. 95 prosenttia, koskee yrityksen myyntiä. Eniten myytäviä yrityksiä on kaupan, palveluiden ja teollisuuden toimialoilta. Ostoilmoituksia jättäneet ovat kiinnostuneita palvelualan yrityksistä, erityisesti tilitoimistoista. Tärkeää on kriittisen massan ylittyminen ilmoitusten määrässä ja sen mukanaan tuoma lisäys ilmoittelun suosiossa ja palvelun käytössä. Laajentuneen palvelun toivotaan innostavan yrittäjiä ilmoittamaan myynti- tai ostoaikeistaan ja näin osaltaan edistävän onnistuneita omistajanvaihdoksia. Yrityspörssi-kauppapaikka julkaistaan verkossa osoitteessa sekä Suomen YrittäjäSanomissa ja Kauppalehdessä. Juhani Lehti Tampereen seudun vuoden uusyrittäjäksi Tampereen seudun Vuoden Uusyrittäjä on Lehti Group Oy:n Juhani Lehti. Valinnan tekee vuosittain Uusyrityskeskus Ensimetri 2-5 vuotta toimineiden asiakkaidensa joukosta. Lehti Group on pirkanmaalainen konepajateollisuuden osatoimittaja, joka on perustettu vuoden 2006 joulukuussa jatkamaan Metallisorvaamo Matti Autio Oy:n ja Seppo Marjamäki Oy:n toimintaa. Yritys toimii Pirkkalassa, jonne valmistuivat modernit toimitilat vuonna Yritys on alusta asti panostanut vahvasti tuottavuuteen ja investoinut ajanmukaiseen tuotantokalustoon. Ala on haastava, mutta Juhani Lehdellä on raadin mukaan riskinottohalu ja -kyky sekä erinomainen liiketoimintaosaaminen, joiden myötä yritys on vuosi vuodelta kasvanut ja lisännyt kannattavuutta. Tuottavuuden lisäksi yritys pyrkii toteuttamaan lyhyet läpimenoajat, jotka ovat kotimaisessa valmistuksessa elinehto. Asiakastyytyväisyyttä kuvastavat pitkäaikaiset asiakassuhteet ja useita vuosia mukana olleet yhteistyökumppanit. Juhani Lehdellä on luja usko kotimaisen valmistamisen pysyvyyteen, mutta hän myöntää, että kilpailukykyä on kehitettävä jatkuvasti. Yritys aikoo kaksinkertaistaa tuotantotilansa vuoden 2011 aikana. Lehti Groupin henkilöstömäärä on kaksinkertaistunut perustamisvuoden 15:stä nykyiseen 30 henkilöön. Liikevaihto on tänä vuonna noin 3,3 miljoonaa euroa. Kunniamaininta Kunniamaininnan sai valokuvaaja Suvi Roiko. Hänen yrityksensä Studio Suvi Roiko on nykyaikainen digitaalinen studio, joka valmistaa tyylikkäitä ja persoonallisia muoto- ja henkilökuvia. Yrittäjä panostaa henkilökohtaiseen palveluun ja hyödyntää taitavasti digitaalisen kuvaustekniikan mahdollisuuksia. Yritys on perustettu vuonna 2007 Tampereen Pispalaan. Yrityksen toiminta on kannattavuudeltaan erinomaista ja liikevaihto on kasvanut nopeasti ollen tänä vuonna euroa. Yrittäjän lisäksi valokuvaamo työllistää vuokrahenkilökuntaa. Esityksiä vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämiseksi toimiva VATES-säätiö jakaa vuosittain Vuoden esimerkillinen työllistäjä -palkinnon. Se annetaan työnantajalle, joka on palkannut osatyökykyisen tai vammaisen henkilön palkkatyösuhteeseen ja kehittänyt uusia työllistämistä mahdollistavia ratkaisuja. Vuoden 2010 esimerkillinen työnantaja on nyt haussa. Voittaja saa upean kiertopalkinnon ja kunniakirjan lisäksi runsaasti myönteistä julkisuutta. Voittajaehdotuksen tekijä palkitaan alan kansainvälisellä seminaarimatkalla. Esityksen Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi voi tehdä kuka tahansa mennessä. Palkinnon ehdotuslomake, kriteerit ja lisätietoa: /vuodentyollistaja sekä esimerkillinentyollistaja. Palkinnon ovat aiemmin saaneet mm. Kolarin seurakunta, Oy Grundfos Pumput Ab, loiste- ja designvalaisinvalmistaja Innojok Oy ja Vantaan Antikvariaatti. Voittajan valitsee raati, johon kuuluvat Suomen Yrittäjien, EK:n, SAK:n ja vammaisjärjestöjen edustajat. Tapsan Tahdit yritykselle. Nokian kaupungin vuodesta 1987 järjestämä kevyen musiikin tapahtuma Tapsan Tahdit saa ensi kesänä uuden järjestäjän. Tapahtuman oikeudet säilyvät edelleen Nokian kaupungilla, mutta tuotantovastuu on siirretty Finland Events Oy:lle, Tampereen Messujen tytäryhtiölle.