Teoksen toteuttamista on tukenut
|
|
- Marjut Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Teoksen toteuttamista on tukenut Copyright 2015 Tekijät & Gaudeamus Helsinki University Press Gaudeamus Oy HYY Yhtymä Ulkoasu ja vinjetit: Maria Manner Taitto: Teemu Ojanne Kartat: Salla Jokela KL: 92.1 UDK: 902/904, 931/939, ISBN Painopaikka: Print Best, Viljandi 2015
3 Sisällys johdanto 11 Kivikausi Petri Halinen 1. MESOLIITTINEN KIVIKAUSI ( EAA.) Jääpeite väistyy, ja ympäristö muuttuu elinkelpoiseksi 19 Kivikauden periodisaatio Asutus ulottuu Suomeen: pyyntiretkistä pysyvään asutukseen 24 Susiluola Mesoliittisen kivikauden metsästäjä-keräilijät Varhaisten kulttuurien monimuotoisuus Pyyntikulttuurien yleispiirteet Asutuksen leviäminen eri puolille Suomea Pyyntikeinot 35 Isketyt kiviesineet Liikkuvien pyynti yhteisöjen asumistavat Varhaisvaiheen asutus (n eaa.) Asuminen mesoliittisen kivikauden keskivaiheilla (n eaa.) Mesoliittisen kivikauden lopun asuinpaikat (n eaa.) Vaihtokauppaa ja pyyntiyhteistyötä Pyyntiyhteisöjen rakenne Hautaustavoista ja uskomuksista NEOLIITTINEN KIVIKAUSI ( /1700 eaa.) Mesoliittisesta neoliittiseen kivikauteen Ympäristöolosuhteet Neoliittisen kivikauden kulttuurikuva: keramiikka alueellisten erojen määrittäjänä Elinkeinot Metsästystä, kalastusta ja orastavaa maataloutta Maatalouden leviäminen Suomeen Maanviljely ja kulttuurinen muutos 69 Suomalaisten geneettinen historia Asuinpaikat ja asumukset Neoliittisen kivikauden alku ( eaa.) Keskivaihe: kiinteät asumukset ja asutuksen keskittyminen ( eaa.) 73 Kierikki Muutokset asumistavoissa neoliittisen kivikauden loppupuolella ( /1700 eaa.) Kaupankäyntiä piiesineillä, meripihkakoruilla ja turkiksilla 85 Saviastiat ja niiden valmistus 91
4 2.5 Neoliittisen kivikauden henkinen kulttuuri Kalliomaalaukset Paasiarkkuhautoja, punamultahautoja ja hautaröykkiötä Yhteisöllisen elämän monimuotoisuus neoliittisella kivikaudella Alkuvaiheen liikkuvat yhteisöt ja sosiaalinen yhdenmukaisuus Neoliittisen kauden keskivaihe ja yhteisöt eri puolilla Suomea 106 Hiotut esineet Vasarakirveskulttuurin tulo ja muut kivikauden lopun muutokset 113 Jätinkirkot Yhteenveto kivikauden Suomesta 120 Pronssi- ja varhaismetallikausi Mika Lavento 1. Kivikaudelta pronssi- ja varhaismetallikaudelle Viileä ilmastojakso ja asutuksen harveneminen Metalliesineet ja uusien teknologioiden leviäminen Rannikon pronssikausi, sisämaan varhaismetallikausi 127 Pronssi- ja varhaismetallikauden kronologiat Periodisaation ongelmia: pronssi- ja varhaismetalli kausien päättyminen Ravintoa maalta, mereltä ja metsästä Orastavaa maanviljelyä ja karjanhoitoa 131 Makrofossiilianalyysi Pyynti säilyy tärkeimpänä elinkeinona Asumistavat Aikakauden yleiskuva Etelä- ja lounaisrannikko 139 Nakkilan Rieskaronmäki Ahvenanmaa Pohjanmaan rannikkoseutu 143 Keittokuopat Saimaan vesistöalue Karjalankannas ja Laatokan Karjala Häme ja Keski-Suomi 152 Kymijoen vesistöalue: Repovesi, Vuohijärvi ja Huhdasjärvi Oulu- ja Kemijokien latvaseudut 155 Nimisjärvi Keski- ja Pohjois-Lappi RÖYKKIÖHAUDAT Hautaröykkiöt uskonnollisen muutoksen ilmentäjinä Varhaiset röykkiöhaudat Rannikon pronssikauden röykkiöt Sisämaan lapinrauniot Laivalatomukset PRONSSIESINEET JA KAUPANKÄYnti- VERKOSTOT Seima-ilmiö: metalli esineiden leviäminen sisämaahan Pronssikirveet Miekat ja muut esineet 178 Kätkölöydöt Petkulan miekat Pronssi- ja varhaismetallikauden kiviesineet 183 Tasakantaiset nuolenkärjet 185 Rombikirveet 187
5 6. Keramiikka Tekstiilikeramiikka Rannikon pronssikauden keramiikka Lovozero-keramiikka ja imitoitu tekstiilikeramiikka Lapissa Pohjois- ja Itä-Suomen uudet keramiikat AINEELLINEN KULTTUURI ALUEITTAIN Etelä- ja lounaisrannikko Ahvenanmaa Pohjanmaan rannikkoseutu Saimaan vesistöalue Karjalankannas ja Laatokan Karjala Häme ja Keski-Suomi Oulu- ja Kemijokien latvaseudut Keski- ja Pohjois-Lappi SUOMI AJANLASKUN ALUN TIENOILLA Raudan käyttö ja valmistus leviää Suomeen Yhteenveto: idän ja lännen välissä 210 Suomalaisten kielihistoria (Petri Halinen) 211 Rautakausi Sami Raninen & Anna Wessman 1. Rautakauden yleiskuva 215 Rautakauden jaksotus ESIROOMALAINEN AIKA (500 eaa. 0/50 jaa.) Metalliesineet 217 Ananjino-kulttuuri Raudantuotanto 219 Raudanvalmistus Esiroomalaisajan yleiskuva Suomen rannikoilla Rakennukset Pronssi kaudelta esiroomalaisaikaan Rannikon kulttuurivyöhykkeet Etelä- ja länsirannikon vyöhyke (Morby-keraaminen vyöhyke) Yhteydet sisämaahan Itäisen Suomenlahden vyöhyke Pohjoinen rannikkovyöhyke Rannikkoyhteisöjen sosiaalinen rakenne Etelä-Suomen rannikot pohjoisen Itämeren kontaktiverkostossa Maatalousyhteiskunnan kehitys Sisämaan asutus ja kulttuuri varhaismetallikauden lopulla (500 eaa. 300 jaa.) (Mika Lavento) VANHEMPI ROOMALAIsaika (0/50 150/200) Roomalaisen Euroopan periferiassa 231 Wielbarkin kulttuuri Rannikkoasutus Lounaisrannikko Germaanivyöhyke Rannikon muut kalmistolliset vyöhykkeet 238 Varhaisrautakauden väkiluku Pohjanmaan rannikon asutusvyöhyke Vanhemman roomalaisajan loppu NUOREMPI ROOMALAISAIKA (150/ /400) Nuoremman roomalaisajan roomalaiset tuontiesineet Kulttuurin yleiskuva 243
6 4.3 Asutuksen yleiskuva Lounais- ja etelärannikko Etelä-Suomen sisämaa: kalmistokulttuurin toinen aalto Etelä-Pohjanmaan rannikko Pohjoinen rannikkovyöhyke Päälliköiden aika? KANSAINVAELLUSAIKA (375/ /575) aineellinen kulttuuri Etelä-Suomen kalmistokulttuuri kansainvaellusajalla Etelä-Pohjanmaan keskusseutu 257 Vöyrin Gulldynt Perämeren rannikko luvun ilmastokriisi Erämaiden kulttuurimuutos Tuluskivet MEROVINGIAIKA (550/ /825) Asutus Lounais-Suomessa Kalmistokulttuurin kolmas aalto Mitä tapahtui Pohjanmaalla? 266 Pukkilan kuuluisa venehautaus Merovingiajan kulttuurin yleiskuva Läntiset ja eteläiset yhteydet Kontaktit viriävät itään Varhaiset kristilliset symbolit Kehittyvä maanviljely 273 Muinaispellot ja viljelyröykkiöt Ympäristön merkitys maataloudessa Merovingiajan yhteiskunta 275 Koira ja kissa rautakaudella Uudet hautaustavat Polttokenttäkalmistot 278 Villieläinten luut haudoissa 279 Puuroa ja pihlajan marjoja vainajille Venehaudat Euran Köyliön alueen ruumishaudat 281 Merovingiajan päällikönhautoja Eurassa Veteen haudattuja naisia ja lapsia Pohjanmaalla Keskirautakauden asuinpaikat Pitkätalo Ulkorakennukset 288 Hevonen rautakaudella VIIKINKIAIKA (800/ /1100) Viikinkien aikakausi Viikinkiretket ja Suomen alue 291 Viikinkiajan sotavarustus Aineellisen kulttuurin yleiskuva Hautaustavat 293 Myöhäisrautakauden uskontoon liittyvät arkeologiset löydöt Solkia ja muita koriste-esineitä Asutus Yleiskuva Eteläisten saaristo- ja rannikkoseutujen arvoitukselliset löytötyhjiöt 299 Metallinilmaisinharrastus tuo uutta tietoa rautakaudesta 300 Ahvenanmaan hautaleivät Muu Länsi-Suomi Kymijoen vesistöalue Itäinen Järvi-Suomi (Saimaan vesistöalue) Keski- ja Itä-Suomen viljelyhistoria siitepölyanalyysien valossa 304 Mikkelin Orijärven muinaispellot ja asuinpaikka Laatokan alue Etelä-Pohjanmaan rannikko ja sisämaa Pohjois-Suomi Kalmistojen suhde asutukseen Oliko viikinkiajalla kyliä? Riittikö maata kaikille? 311 Rautakautisen asutuksen talousvyöhykkeet Viikinkiajan yhteiskunta 312
7 7.6 Paikallisyhteisöjen järjestäytyminen Poliittinen järjestäytyminen 315 Ruotsin synty Sukupuoliroolit Erämaa ja eränkäynti myöhäisrautakaudella Lappalaisia ja eränkävijöitä Asuinpaikat Erämaiden asutusmallit Tunturi-Lapin asuinpaikat Hautaukset ja metalliesinelöydöt Kulkuvälineet ja muu eränkäyntivälineistö 325 Muinaisjouset (Tuukka Kumpulainen) Kauppaverkostot Mitä Suomeen tuotiin viikinkiajalla? Vientituotteet Hopeaa idästä Viikinkiajan lopun läntinen hopea RISTIRETKIAIKA (1025/ /1300) Länsi-Suomen ristiretkiaika Ristiretkiajan ruumiskalmistot Länsi-Suomessa 340 Rautakautiset lapset kalmistoissa 340 Hautajaiset kevätkesällä: kaksi esimerkkiä ruumiskalmistoista Varsinais-Suomessa Kristinuskon leviäminen Länsi-Suomessa Kristilliset koristeaiheet ja symbolit Elinkeinot ja kaupankäynti Asuinpaikat 350 Vauras maatila ristiretkiajalta: Raision Mullin asuinpaikka Luovutetun Karjalan ristiretkiaika Asutuksen levinneisyys Karjalaiset ruumiskalmistot Karjalainen esinekulttuuri Itä-Suomen ristiretkiaika Ristiretkiajan yhteiskunta Sodankäynti Pohjois-Suomen ristiretkiaika Yhteenveto 364 Keskiajan arkeologia Georg Haggrén 1. Rautakaudesta historialliseen aikaan 369 Historiallinen arkeologia Suomessa KESKIAJAN HISTORIALLISET VAIHEET Varhaishistoria 1100-luvun lopulta 1200-luvun loppuun Suomi eli Itämaa vakiintuu osaksi Ruotsia ja läntistä kulttuuripiiriä Unioniaika ( ) eli myöhäiskeskiaika KRISTINUSKON LEVIÄMINEN Kristillistyminen ja kirkko Nousiainen ja Koroinen Suomen hiippakunnan vanhimmat keskukset Turun tuomiokirkko Talokirkoista seurakuntiin Kivikirkot Kristillinen hautaustraditio 390 Lähetyskauden muistoja: Ravattulan Ristimäen kalmisto, kirkko ja kirkkomaa ( Juha Ruohonen) Johtolankoja uskosta ja uskomuksista 403 Ukko (Petri Halinen) 408
8 4. TALOUS JA ELINKEINOT Kaksivuoroviljely ja kaskeaminen Maanviljelystyökalut Ohraa, ruista ja kauraa Karjanhoito Metsästys Kalastus ASUINPAIKAT JA ASUMUKSET Asutuskehitys ja ympäristön muutoksia 420 Saamelaiset rautakaudella ja keskiajalla (Petri Halinen) Linnat puolustusvarustuksia ja monumentaalisia asuntoja Kruununlinnat linnaläänien keskukset Pikkulinnojen ja linnafeodalismin aika Kruununlinnat myöhäiskeskiajalla 433 Linnojen arkeologinen tutkimus Rälssin asumakartanot Pappilat ja luostarit Kaupungit 450 Kaupunkien arkeologinen tutkimus Turku Viipuri Ulvila Porvoo Rauma Naantali Maaseudun kylätontit 464 Maaseudun kylätonttien tutkimus RAKENNUKSET ja rakennustekniikat Puurakennukset Kivi- ja tiilirakentaminen Tulisijat KAUPANKÄYNTI JA KONTAKTIT Kauppa keskittyy kaupunkeihin Hansa Vaihdon välineet Tiestön kehittyminen Merenkulku Käsityö Teollisuuden ensi askeleet ESINEELLINEN KULTTUURI Jalometallit Pronssi Tina Rauta Luuesineet Puu Nahka Tekstiilit Keramiikka Matalapolttoiset keramiikat rautakauden traditiota ja slaavilaisvaikutteita Punasavikeramiikka Kivitavara Lasilöydöt Ylellisiä pikareita Välimeren alueelta Sydänkeskiajan böömiläinen lasi Myöhäiskeskiajan metsälasi Ikkunalasi Epilogi. Keskiajasta uuteen aikaan 536 Viitteet 537 Kirjallisuus 557 Hakemisto 598 Kirjoittajat 619
Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi
Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotItä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO
Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Kysymykset Millaisia paikannimiä on erotettavissa varhaismetallikaudella Muinais- Saimaan alueella? Millaisia paikannimiä
LisätiedotESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)
ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat
LisätiedotKATARINA, MARGARETA, KRISTINA. Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto
KATARINA, MARGARETA, KRISTINA NAISTEN NIMET KESKIAJAN SUOMESSA Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto ITÄMEREN ALUE VUOSINA 1100-1300 Vaikutteita antavat innovointikeskukset : Gotlanti, Kööpenhamina, Mälaren,
LisätiedotSUOMEN VUOHIEN HISTORIA
SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien
LisätiedotHistoriallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö. Georg Haggrén 16.5.2014
Historiallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö Georg Haggrén 16.5.2014 Kylätontti muinaisjäännöksenä Muinaisjäännöksenä Etelä- ja Länsi-Suomen kylät ovat keskiajan tai uuden ajan alun kuluessa
LisätiedotSuomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös?
Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös? A r k e o l o g i p ä i v ä t 2006 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2006 Arkeologi(a) ja media & Mikä on muinaisjäännös? Toimittaneet: Teemu Mökkönen
LisätiedotLiitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.
Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9
Lisätiedot- Infraa on rakennettu aina
- Infraa on rakennettu aina - Varhaiset rakenteet (kivikaudelta 1800-luvulle) - Teollistuvan Suomen rakentaminen (1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen) - Kaupungistuvan Hyvinvointi-Suomen rakentaminen (1950-)
LisätiedotEtelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 2
Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 2 2008 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 846 / MML
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotAlussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen
Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN Paula Arvas & Voitto Ruohonen Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Paula Arvas on kirjoittanut luvut 1, 2, 4 ja 6 ja Voitto
LisätiedotKeskiajan Suomi n
Keskiajan Suomi n. 1000-1500 Kruunu ja kirkko tuovat keskiajan Keskiajan yhteiskunta ja elämäntapa Itämeren alueen valtiot ja Suomen kaupungit keskiajan lopulla Suomen valloitus Suomen historian keskiajan
LisätiedotYmpäristöpolku Tulkkilassa
Ympäristöpolku Tulkkilassa Turun yliopisto Kulttuurituotannonja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Osana omaa ympäristöä -hanke Kuvat: Kokemäki-seura Esihistoria ja keskiaika Satakunnan maakunnan hallinnolliseksi
LisätiedotSuomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa.
Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa. A r k e o l o g i p ä i v ä t 2005 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2005 Arkeologia ja kulttuuri & Uutta kivikauden tutkimuksessa Toimittaneet:
LisätiedotLeena Lehtinen 30.8.2014
Rokuan ympäristön muinaisjäännökset mitä ne kertovat varhaisimmasta historiasta suurelle yleisölle Leena Lehtinen 30.8.2014 Inventoinnit (suurin osa löytyy Mj-rekisterin hankerekisteristä). Näiden lisäksi
LisätiedotKauppakamarin Luotsi 1/2011 Valtakunnalliset tulokset
Kauppakamarin Luotsi 1/2011 Valtakunnalliset tulokset Julkaistavissa 12.4.2011 klo 14 Luotsi 1/2011 - Päätulokset Yritysjohdon ydinvoimakäsitykset eivät horju Japanin tapahtumien vuoksi Porvarihallitus
LisätiedotMUINAISUUTTA MAISEMASSA JA MAAN ALTA
MUINAISUUTTA MAISEMASSA JA MAAN ALTA Paimion arkeologiaa Kiinteä muinaisjäännös on maaperässä oleva muinaisen ihmisen toiminnasta syntynyt rakenne. Niitä ovat esimerkiksi haudat, asuinpaikat, pyyntikuopat
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotPIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018
1 PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotSisäll.LY_s. Keskustelua: Viisikymmentä vuotta uutta arkeologiaa Suomessa. Jukka Luoto 43. Arvostelu: Kadonnut Helsinki sarjakuvina.
Sisäll.LY_s Vastaava toimittaja: Hanna-Maria Pellinen Lanatie 5 C 82 20540 Turku p. 02-2422777 hamapell@gmail.com Toimitussihteeri: Henrik Jansson henrik.jansson@helsinki.fi Toimituskunta: Pirjo Hamari
LisätiedotVMI9 ja VMI10 maastotyövuodet
VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
LisätiedotKaakkois-Suomen lapinraunioiden ikä ja kulttuurikonteksti
Kaakkois-Suomen lapinraunioiden ikä ja kulttuurikonteksti Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Arkeologian oppiaine Toukokuu 2011 Jarkko
LisätiedotHollolan kirkonseutu
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Hollolan kirkonseutu Kyläkävely muinaisjäännöskohteilla 10.6.2013 Katriina Koski â â JOHDANTO HOLLOLAN MUINAISJÄÄNNÖSKÄVELYN KOHTEET Löytöretkiä
LisätiedotMaaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2
Liitetaulukko 6. Maalajit metsä-, kitu- ja joutomaan kankailla. Metsämaa Ahvenanmaa Orgaaninen 1 1 3 1 0 0 0 7 1,1 0 0,0 0 0,0 7 0,6 Kallio 0 0 38 25 9 0 12 85 13,9 234 94,1 273 94,5 592 51,6 Kivikko 1
LisätiedotSUOMEN ERÄMAAHAUDAT MYÖHÄISRAUTAKAUDELLA Kaksi paikkatietoanalyysia muinaisjäännösmaiseman tarkasteluun
SUOMEN ERÄMAAHAUDAT MYÖHÄISRAUTAKAUDELLA Kaksi paikkatietoanalyysia muinaisjäännösmaiseman tarkasteluun Emilia Jääskeläinen Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian kandidaatintutkielma 24.1.2017
LisätiedotLiite 1 b. Nousiaisten (13.) tarjousalueet kartalla
Liite b. Nousiaisten (3.) kartalla PÖYTYÄ AURA Nousiainen Nousiainen 5 TURKU LIETO RAISIO NAANTALI Tarjousaluekarttojen mittakaavat: : 5, 3-5 : 7 tarjousalue 2 Lisätietoja: Tapio Tuhkanen, Varsinais-Suomen
LisätiedotKIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)
KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotRautakausi Tampereen seudulla
Ulla Liihdesmiiki Rautakausi Tampereen seudulla Esitelma Tampereen seudun sukututkimusseura ry:n jiisentilaisuudessa 24.3.1998 Tampereella on runsaat kaksisataa vuotta vanha historia kaupunkina. Tunnemme
LisätiedotValkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila
1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotMikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.
1 TARKASTUS Mikkeli Kenkäveronniemi 1000002232 Laji: kiinteä muinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Rauhoitusluokka: 2 Lukumäärä: 1 Ajoitus: rautakautinen Koordinaatit: P: 6838662 I: 514945 P
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
LisätiedotKiinteät muinaisjäännökset metsien käsittelyssä Koulutusaineisto
Kiinteät muinaisjäännökset metsien käsittelyssä Koulutusaineisto Sisältö Kiinteiden muinaisjäännösten tunnistaminen Muinaismuistolaki Muinaisjäännösrekisteri Hakkuu ja maanmuokkaus Uusi löytö Yhteystietoja
LisätiedotEtelä-Karjalan maakuntayhdistys ry:n aloite Lappeen Kauskilan arkeologisten kaivausten jatkamiseksi
Kaupunginhallitus 89 20.02.2017 Etelä-Karjalan maakuntayhdistys ry:n aloite Lappeen Kauskilan arkeologisten kaivausten jatkamiseksi 1111/00.04.02.00/2016 KH 89 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri
Lisätiedotlauantaina 7.8. 2010 12-20 Keskiaikatori Verlan museoalueella Käsitöitä, keramiikkaa, herkkuja, keskiaikamusiikkia, sirkusta Ohjelma Verlan laanilla 13.30 Viikinkiajan musiikkia: The Sandsacks Merkkitulet
LisätiedotDrottningholmin linna
1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotMerikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta
LisätiedotPerinnemaisemien yhteys varhaiseen asutus- ja maankäyttöhistoriaan
SUOMEN YMPÄRISTÖ 1 2006 Perinnemaisemien yhteys varhaiseen asutus- ja maankäyttöhistoriaan LUONTO Sirkka-Liisa Seppälä YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Suomen ympäristö 1 2006 113 SUOMEN YMPÄRISTÖ 1 2006 Perinnemaisemien
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Lokakuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 446 Kuolleet 1 554 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotSuomen kulttuurivähemmistöt
Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen
LisätiedotMETSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002
METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 570 Kuolleet 1 714 Syntyneiden
LisätiedotItä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011
Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet
LisätiedotTurun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 1 830 hengellä Elävänä syntyneet 1 302 Kuolleet 1 406 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotLintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite
Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...
Lisätiedotn eaa Nykyinen Saharan autiomaa oli asutuksen kannalta erittäin suotuisaa savannia runsaine jokineen ja järvineen.
JÄLKIÄ AJASSA n. 8500 eaa Nykyinen Saharan autiomaa oli asutuksen kannalta erittäin suotuisaa savannia runsaine jokineen ja järvineen. n. 7400 eaa Maailman vanhimpana pidetyn kaupungin Catal Huyukin asuttaminen
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta
LisätiedotOULUN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
OULUN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä 2013 Ohjausryhmä: Maarit Alikoski / Merja Niemelä, lähidemokratia Helena Hirviniemi, rakennussuojelutyöryhmä Paula Paajanen, yleiskaavoitus
LisätiedotSisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
LisätiedotARKEOLOGIPÄIVÄT 2012
ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012 Suomen muinaismuistolaki 50 vuotta: vetreä keski-ikäinen vai raihnainen vanhus? & Arkeopeda - opetusta, opastusta, oppimista Toimittaneet: Johanna Enqvist, Juha Ruohonen & Mervi Suhonen
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
LisätiedotKuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
LisätiedotMaakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Maakuntainfot Satakunta Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Sisällysluettelo Diat 1 ja 2: Kansilehti ja sisällysluettelo Diat 3 ja 4: Yleistä Satakunnan maakunnasta
LisätiedotMuinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen
Arkeologista tutkimusta on tehty viime vuosisadalta lähtien jatkuvasta. Pelastuskaivausten lisäksi kunta on rahoittanut maamme merkittävintä tutkimuskaivausta Luistarin alueella vuosina 1969-92. Tutkittua
LisätiedotValkeakoski Sääksmäen kirkon ympäristön v muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2010 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa
1 Valkeakoski Sääksmäen kirkon ympäristön v. 2009 muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2010 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA
MUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA Lahden Ahtialan Purolehdon alueen asemakaavoitus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö Kevät
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
Lisätiedottoy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu
toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia
LisätiedotLiite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:
Liite 5 Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2015 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2015 osallistujien sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2015 partnereiden sivu
LisätiedotOP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot:
OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Y-tunnus Arvonlisäverotunniste Vakuutusyhtiö (vastuu- vakuutuksen osalta) Valvova viranomainen Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus
LisätiedotVarsinais-Suomen ruokaketju
Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja
LisätiedotValiokunnan kokoonpano kaudella
Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011
1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotReferenssiprojektit Suomessa
Referenssiprojektit Suomessa 1. Laserkeilausprojektit Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto n. 10 pistettä/m² 2013 Varkauden kaupunki 101 km 2 Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
LisätiedotAluejärjestöraportti Satakunnan Yrittäjät. Suomen Yrittäjät
raportti Satakunnan Yrittäjät Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotEGYPTIN KLEOPATRAN AJASTA ARABIKEVÄÄSEEN HISTORIA
Andrei Sergejeff EGYPTIN KLEOPATRAN AJASTA ARABIKEVÄÄSEEN HISTORIA Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Jukka Aalto / Armadillo Graphics Kartat: Hannu Linkola KL:
LisätiedotItä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto
Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
LisätiedotVuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi
Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotPälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila
1 Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotTILASTO: Metsämaan omistus 2013
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka
LisätiedotOppilaitos ja oppiaine Perus Aine Syvent. Yleis Kieli Yhteensä Alkio-opisto 718 Kasvatustiede Kulttuurihistoria Poliittinen historia
2018 Oppilaitos ja oppiaine Perus Aine Syvent. Yleis Kieli Yhteensä Alkio-opisto 718 Kasvatustiede 131 131 Kulttuurihistoria 175 175 Poliittinen historia 38 38 Poliittinen historia ja valtio-oppi 127 127
LisätiedotKangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...
LisätiedotTurun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen
LisätiedotNokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nokian Tottijärven Kirkonkylän vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva:
LisätiedotVÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
LisätiedotSiuntio Nackans. Historiallisen kohteen koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO
Siuntio Nackans Historiallisen kohteen koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Arkistotiedot 2 Johdanto 3 Kohteen sijainti ja topografia 3 Kaivausmenetelmät
LisätiedotArcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %
Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotReferenssiprojektit Suomessa
Referenssiprojektit Suomessa 1. Laserkeilausprojektit Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto n. 10 pistettä/m² 2013 Espoon kaupunki 345 km² Laserkeilaus lentokoneesta metsäinventointia ja
LisätiedotAMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄT VUOSINA 2014-2016 (oppilaitosmuotoinen koulutus)
27.6. AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄT VUOSINA - (oppilaitosmuotoinen koulutus) ten jaksotus KOKO MAA 150 151 150 701 550 149 210-1 491 148 210-1 000 550-976 -1 941 kokonais, OKM päätös 27.6.
LisätiedotKuntien tilinpäätöstiedot 2018
Kuntien tilinpäätöstiedot 2018 7.3.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio 1 Mitä syksyn kuntatalousohjelma odotti? 2017 2018 Muutos-% Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate -27,5-28,1 2,1 % 2. Verotulot
LisätiedotPelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti
LisätiedotKutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000
Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000 Timo Jussila Kustantaja: Kaakkois-Suomen tiepiiri 2 Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen
LisätiedotLataa Suursaimaa - Matti Hakulinen. Lataa
Lataa Suursaimaa - Matti Hakulinen Lataa Kirjailija: Matti Hakulinen ISBN: 9789529314409 Sivumäärä: 103 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.36 Mb Noin 7000 vuotta sitten epätasainen maankohoaminen yhdisti
Lisätiedot0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI. Heinisaari. Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA. FM Ville Hakamäki
0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI Heinisaari Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA FM Ville Hakamäki 2015 SISÄLLYSLUETTELO ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT... 1 KARIT AOTIEET... 2 1.
Lisätiedot