Keskiajan Suomi n

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Keskiajan Suomi n"

Julia Ahonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Keskiajan Suomi n Kruunu ja kirkko tuovat keskiajan Keskiajan yhteiskunta ja elämäntapa Itämeren alueen valtiot ja Suomen kaupungit keskiajan lopulla

3 Suomen valloitus Suomen historian keskiajan alkaminen sijoittuu kirkkokuntien hajaantumisen aikaan luvulle Suomen keskiaika muuta Eurooppaa myöhemmin Alku Varsinais-Suomessa 1100-luvulla Sydänkeskiaika 1300-luvulla Myöhäiskeskiaika luvuilla Päättyy Kustaa Vaasan kruunaukseen 1523

4 Suomen valloitus Itämeren kolme mahtia: Ruotsi: katolinen, vaalikuninkuus kuninkaan valta heikko Novgorod: ortodoksinen, idän kauppamahti ennen Venäjää Saksalaiset: katolisia, Hansaliitto, idänkauppa Lyypekin hallussa Agricola loi ajatuksen kolmesta ristiretkestä, joiden seurauksena Suomi käännytettiin kristinuskoon Ei pidä täysin paikkaansa Suomen liittyminen kristittyyn maailmaan tapahtui pienin askelin 700-luvulta 1300-luvulle

5 Suomen valloitus Kristillisiä vaikutteita tuli Suomeen sekä idästä että lännestä Arkkipiispan istuimet Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin luvun loppuun mennessä Ensimmäiset saarnaajat Suomeen kauppiaiden mukana Ensimmäinen ristiretki Suomeen 1155 Kuningas Erik ja piispa Henrik (mikä tarua, mikä totta?) Kristillisen hallinnon järjestäminen Suomeen vaikeaa Vuosina 1216 ja 1237 paavi vahvisti Ruotsin kuninkaan oikeuden Suomeen

6 Suomen valloitus Ruotsissa keskusvallan vahvistuminen Birger Jaarlin (Maununpoika) aikana Birgerin rauhoitusretki Hämeeseen eli 2. ristiretki 1239 Hämeen lisääminen Ruotsin alueeseen Novgorod pyrki saamaan Karjalan haltuunsa ja Ruotsi puolestaan Nevan kauppareitin 1293 Ruotsi rakennutti Viipurin linnan 3. ristiretken yhteydessä 1323 Pähkinäsaaren rauha: ensimmäinen virallinen raja Ruotsin ja Novgorodin välillä

Maalliset sotajoukot ja kuningas on kuvattu saapuvaksi omalla laivalla ja hengellisten joukkojen, piispan, munkkien ja lähetystyöntekijöiden omallaan.

7 Maalliset sotajoukot ja kuningas on kuvattu saapuvaksi omalla laivalla ja hengellisten joukkojen, piispan, munkkien ja lähetystyöntekijöiden omallaan. Toisessa laivassa on kuningas Eerik (Ruotsin Tre kronor -lippu) ja toisessa piispa Henrik seurueineen (ristisauva, piispan päähine). Suomalaiset on kuvattu järjestäytyneiksi joukoiksi ja sotilaallisesti vahvoiksi. Suomalaisten lipussa ei ole kristillistä tunnusta vaan pakanallinen lohikäärmelippu. Kuvassa on luvulle tyypillisiä piirteitä: laivat, aseet, kypärät, koristeet ja ritarien varustus. Piirros on tehty 1430-luvulla eli 300 vuotta tapahtumaa myöhemmin. Se heikentää kuvan historiallista lähdearvoa, mutta kuva kertoo siitä, kuinka kristinuskon saapuminen Suomeen haluttiin nähdä 1420-luvulla. Todellisuudessa Suomessa oli jo vaikutteita kristinuskosta Eerikin retken aikoihin, mutta ei järjestäytynyttä sotalaitosta. Kuva on tilattu pyhän Henrikin hautaa varten, mikä on saattanut vaikuttaa kuvan sisältöön.

9 Linkki: Käy virtuaalikierroksella Turun tuomiokirkossa tai muissa maamme vanhimmista kivikirkoista. Tutustu paremmin kotipaikkakuntaasi lähimpänä olevaan keskiaikaisen kirkon historiaan. V

10 Lue oppikirjasta tekstit Kiirastuli, aneet ja pyhimykset (s. 58) sekä Arkea ja juhlaa (s ). Laadi käsitekartta kristinuskon merkityksestä keskiajan arjessa. Kaste ja nimistö Juhlakulttuuri Kristinuskon merkitys keskiajan arjessa Kuolema Ruokakulttuuri

Keskiajan elinkeinot Maanviljely oli keskiajan tärkein elinkeino Peltoala moninkertaistui Kehäaura tehosti viljelyä Peltoviljely tärkein Varsinais-Suomessa, Satakunnassa,

11 Keskiajan elinkeinot Maanviljely oli keskiajan tärkein elinkeino Peltoala moninkertaistui Kehäaura tehosti viljelyä Peltoviljely tärkein Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla ja pääosassa Hämettä Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa kaskeaminen tärkeämpää Kaksivuoroviljely Maanomistus määriteltiin jakokuntalaitoksen ja sarkajaon perusteella

12 Perustele, millainen merkitys karjataloudella, metsästyksellä ja kalastuksella oli keskiajan elinkeinoina. Tehtävä 2, s. 62

13 Kalastus Kala oli tärkeä kauppatarvike ja elintarvike. Sisämaassa kalastettiin kotitarpeiksi ahvenia, lahnoja ja haukia. Kalasta saatiin ruokaa ympäri vuoden, kun sitä suolattiin, hapatettiin ja kuivattiin. Kuivattua kalaa käytettiin myös veronmaksuun. Lohia pyydettiin yhdessä rakennetuilla lohipadoilla, ja tuottoiset lohikosket ajautuivat usein rälssimiesten omistukseen. Metsästys Pääelinkeinona säilyi pisimpään lappalaisten ja Pohjanlahden perukan talonpoikien elämässä luvulle saakka. Metsästystä tehtiin turkisten vuoksi (ilves, kärppä, kettu, orava). Turkiksilla maksettiin veroja, ja niitä käytettiin maksuvälineinä kaupanteossa. Karhut ja hirvet olivat tärkeää suurriistaa, ja susia tapettiin haittavaikutusten takia. Karjatalous Karjatalous ei ollut keskiajalla pääelinkeino. Talossa oli yleensä muutama lehmä, joiden tärkein tuotos oli lanta, ei maito. Vetoeläiminä käytettiin härkää tai hevosta. Suurta karjaa ei kannattanut pitää, koska se tuotti maitoa vain kesällä mutta vaati ruokintaa ympäri vuoden. Kirnuttua maitoa eli voita käytettiin pääosin vaihtokaupan välineenä. Eläimistä saatiin vain vähän lihaa syötäväksi, mutta rannikolla riitti voita, nahkoja ja juustoa kaupattavaksi ulkomaille.

14 Keskiajan elinkeinot Kauppa ja kaupungit Kaupunkeja syntyi hitaasti Keskiajalla kuusi (Turku, Viipuri, Porvoo, Ulvila, Naantali ja Rauma) kaupunkia rannikolle Väkiluvultaan pieniä Oikeus ulkomaankauppaan vain Turulla ja myöhemmin Viipurilla Hansakauppiailla keskeinen merkitys Kulttuurivaikuttteet Kaupankäynnin malli

15 Ulvila Rauma Naantali Turku Porvoo Viipuri

16 Miten suomalaiset kävivät keskiajalla kauppaa a)ulkomaiden kanssa b)kaupunkien ja maaseudun välillä? Mitä tuotteita Suomesta vietiin ja mitä Suomeen tuotiin?

a) Ulkomaiden kanssa: Itämeren kaupan kasvaessa suomalaiset kaupungit syntyivät rannikolle. Saksalaiset kauppiaat ja käsityöläiset hallitsivat kauppaa, ja kielenä käytettiin saksaa.

17 a) Ulkomaiden kanssa: Itämeren kaupan kasvaessa suomalaiset kaupungit syntyivät rannikolle. Saksalaiset kauppiaat ja käsityöläiset hallitsivat kauppaa, ja kielenä käytettiin saksaa. Hansaliitto rajoitti suomalaisten kaupankäyntiä määräyksillään ja sopimuksillaan, mutta tarjosi samalla suomalaisille hyvät kauppayhteydet Eurooppaan kuten Tallinnaan, Riikaan, Lyypekkiin ja Danzigiin. Suomessa vain Turulla ja Viipurilla oli oikeudet käydä ulkomaankauppaa, mutta talonpoikaispurjehdus oli yleistä.

18 b) Kaupunkien ja maaseudun välillä? Maalaiset saivat kaupungeista suolaa sekä metalli-, nahka- ja puutavaroita. Kaupunkilaiset hankkivat maaseudulta elintarvikkeita, jauhoja ja ulkomaille myymänsä tavarat. Kauppaa käytiin velkasopimuksilla tai tavaranvaihtona yleensä vakituisten kauppakumppanien kanssa. Maaseudulla pidettiin myös markkinoita ja myytiin laittomasti käsityötarvikkeita, vaikka ne olivat muuten kaupunkien käsityöläisten erioikeus. Monet olivat maaseudulla pakotettuja hankkimaan näin elantonsa. Hidasti kaupunkien syntyä.

Myös puun ja tervan vientiä aloiteltiin keskiajalla.

19 Mitä tuotteita Suomesta vietiin ja mitä Suomeen tuotiin? Tehtävä 4, s. 62 Suomesta vietiin: suolakalaa kuivattua kalaa nahkoja ja turkiksia. Myös puun ja tervan vientiä aloiteltiin keskiajalla. Suomeen tuotiin: vuosittain miljoonia kiloa suolaa (joka oli keskiajan tärkein kauppatavara) rautaa kulutustavaroita (esim. kankaita, huonekaluja, paperia, koristeesineitä ja viiniä).

20 Kalmarin unioni Saksalaisten valta Itämerellä kasvoi pohjoismaalaiset hansakauppiaita vastaan Kalmarin unionin synty mahdollinen, koska kansallisvaltiot olivat kehittymättömiä Tanskan kuningatar Margaret kaikkien Pohjoismaiden (Tanska, Norja ja Ruotsi) yhteiseksi hallitsijaksi Perustamiskirja 1397 Jokaisella maalla omat lakinsa Yhteinen puolustus

21 Hansaliiton pääkauppareitit

22 Kalmarin unioni Suomen asema Unionin alkupuolella Suomea kehitettiin 1400-luvulla Suomen asema muuttui, kun Venäjä kiinnostui Suomesta Suomi juonittelun välineeksi

Samankaltaiset tiedostot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian