Etelä-Karjalan maakuntayhdistys ry:n aloite Lappeen Kauskilan arkeologisten kaivausten jatkamiseksi

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Etelä-Karjalan maakuntayhdistys ry:n aloite Lappeen Kauskilan arkeologisten kaivausten jatkamiseksi 1111/ /2016 KH 89 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Etelä-Karjalan maakuntayhdistys ry:n ja Lappeen Kotiseutuyhdistyksen kirje : Vetoomus: Viittaamme oheiseen vetoomukseen ja toivomme, että Lappeenrannan kaupunki toimii Kauskilan kappelinmäen jatkotutkimusten aloittamiseksi yhteistyössä esittämiemme tahojen kanssa. Esitys Lappeen Kauskilan arkeologisten tutkimusten jatkamiseksi Viime vuonna vietettiin Lappeen seurakunnan 600-vuotisjuhlaa. Juhlavuodeksi määriteltiin vuosi 1415, jolta on ensimmäinen kirjallinen tieto seurakunnasta. Todellisuudessa kristinuskon vaikutus ja historia Lappeen seudulla ulottuu paljon kauemmas. Pieni toivonkipinä oli, että Vatikaanin arkistosta voisi löytyä vuotta 1415 aikaisempaa tietoa seurakunnasta. Apulaisprofessori Kirsi Salonen Turun yliopistosta on Vatikaanin arkistoihin hyvin perehtynyt tutkija ja hänen mukaansa vanhempaa tietoa Lappeen seurakunnasta ei löytyne; jo yhdenkin uuden Suomea koskevan asiakirjamaininnan löytyminen olisi pieni ihme. Vuosina 1953, 1997 ja tutkittiin arkeologisesti Lappeen Kauskilan varhaishistoriallista kalmistoa ja kappelin paikkaa. Kaivaukset ovat tuoneet uutta valaistusta tähän jo ammoin tunnetun varhaiskirkollisen keskuksen vaiheisiin. Tutkimustuloksista on tehty selkoa eri paikallishistoriallisissa julkaisuissa. Kaivaukset eivät olleet kaiken kattavia eikä löytöaineistoa ole esitelty ja analysoitu yksityiskohtaisesti. Dos. Jukka Luodon ja Kauskilan kaivauksia johtaneen tohtori Ville Laakson näkemyksen mukaan uusilla tutkimuksilla voitaisiin lisätä tietoa Lappeen ja koko Lappeen Karjalan kirkollisen kehityksen varhaisvaiheista, vaiheista jotka

2 ulottuvat kauemmas menneisyyteen kuin tuo rajavuotena pidetty vuosi Ville Laakson mukaan kirkosta/kappelista on kaivettu vasta pintaa. Koko kirkon lattiapinta-ala on hautausten peittämä. Tämä hauta-alue jatkuu kirkon seinien ulkopuolelle. Kaikkien näiden esiin tulleiden hautojen tutkiminen vaatisi usean kenttätyökauden työn. Keskeinen asema on niillä haudoilla, jotka ovat jääneet kivijalan kivien alle. Koko kirkon ajoituksen kannalta olisi tärkeätä tutkia ja ajoittaa näitä hautoja, sillä näin menetellen saataisiin valaistusta kirkon perustamisajankohtaan ja sen kautta kirkollisen järjestelmän ikään Lappeen kihlakunnassa. Itse kirkon konstruktiosta on vallalla erilaisia mielipiteitä. Tähänastisissa kaivauksissa ei ole onnistuttu löytämään kirkon länsiseinän peruskiveystä. Tutkimuksen olisi kenttätöin selvitettävä tämä rakenteellinen yksityiskohta. Vasta tämän jälkeen olisi hyvät edellytykset laatia rekonstruktio Kauskilan kirkosta/kappelista. Jo suoritetut kenttätyöt valaisevat kalmiston laajuutta muilta osin kuin kalmistoa rajaavan tien länsipuolelta. Myös täällä tiedetään olevan hautoja. Ne ovat kuitenkin tutkimattomia. Kokonaiskuvan saamiseksi tutkimus olisi ulotettava ainakin kokeenomaisesti myös tänne. Kauskilan valmiiden tutkimustulosten tieteellinen kokonaisjulkaisu odottaa vielä ilmestymistään. Siihen ei ole ollut syytäkään niin kauan, kun kenttätöiden päättämistä on jouduttu odottamaan. Kokonaisjulkaisua on pidettävä tarpeellisena. Kenttätyöt raportoidaan tosin huolellisesti, mutta raportointi ei muodosta kokonaiskuvaa koko kohteesta eikä pyri vertailevaan tieteelliseen tutkimukseen. Pelkkien raporttien avulla on vaikea luoda kuvaa siitä, mitä paikalla on todella ollut ja miten kenttätöiden tulokset todella valaisevat alueen historiaa. Hyvin usein tärkeätkin kenttätyöt vajoavat arkistojen unohdukseen kun niistä ei ole laadittu riittävän yksityiskohtaista selvitystä. Jossain muualla tehdyt uudet työt peittävät helposti aikaisemmat vain kaivausraportoinnin asteelle viedyt tutkimukset alleen. Tänä päivänä huomio on Kauskilaa keskeisemmin kohdistunut Hiitolan löytöihin ja Kaarinan Ravattulan Ristimäen Suomen vanhimpana pidettyyn kirkonpaikkaan. Kauskilasta on valmistunut useita osatutkimuksia (paleoetnobotaniikka, paleoekologia, osteologia, arkeologinen helmiä koskeva tutkimus). Olisikin hyvä koota tutkimustulokset eri asiantuntijoiden laatimaksi yhteisjulkaisuksi. Tässä vaiheessa ei ole syytä ryhtyä miettimään osajakoa. On myös pidettävä silmällä sitä mahdollisuutta, että Kauskilan aineistoon ruvettaisiin soveltamaan uusia analysointimuotoja. Niiden käyttö riippuu talouden ohella tutkijoiden kiinnostuksesta juuri tätä aineistoa kohtaan.

3 Suunnitteilla on siis kaksi erillistä Kauskila-tutkimusta: kenttätöiden päättäminen kahden kenttätyökauden (kesän) projektina ja kerätyn tutkimusaineiston julkaiseminen. Kumpikin hanke voidaan toteuttaa erillisenä toisesta riippumatta. On myös mahdollista ajatella niin, että julkaisuhankkeeseen voidaan paneutua vasta kenttätöiden toteuduttua. Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlana Kauskilan jatkotutkimusten käynnistäminen olisi maakunnan kunnia-asia. Lappeenrannan kaupungin, Etelä-Karjalan liiton, Etelä-Karjalan museon, Lappeen seurakunnan ja Lappeenrannan seurayhtymän odotamme olevan aloitteellinen asiassa. Kansalaisjärjestöistä Lappeen kotiseutuyhdistys ja Etelä-Karjalan maakuntayhdistys voisivat olla hankkeessa mukana. Teknisen toimen lausunto : Etelä-Karjalan maakuntayhdistys ry ja Lappeen kotiseutuyhdistys ry toivovat päivätyssä vetoomuksessa että, Lappeenrannan kaupunki toimii Kauskilan kappelinmäen jatkotutkimuksen aloittamiseksi yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton, Etelä-Karjalan museon, Lappeen seurakunnan ja Lappeenrannan seuran kanssa. Kansalaisjärjestöistä Lappeen kotiseutuyhdistys ja Etelä-Karjalan maakuntayhdistys voisivat olla hankkeessa mukana. Suunnitteilla on kaksi erillistä tutkimusta, kenttätöiden päättäminen kahden kenttätyökauden projektina ja kerätyn tutkimusaineiston julkaiseminen. Teknisen toimen lausunto Lappeenrannan kaupungin tekninen toimi pitää jatkotutkimuksia tärkeinä Kauskilan kappelinmäen alueen kokonaishistorian selvittämiseksi ja siitä tiedottamiseksi. Lappeenrannan kaupunki ei omista maata Kauskilan kappelinmäen alueella. Kauskilan alueella ei ole vireillä osayleiskaavahankkeita, joiden selvitystöinä tutkimuksia voisi rahoittaa. Lappeenrannan kaupungin teknisellä toimella ei ole mahdollisuutta osallistua rahallisesti Kauskilan kappelinmäen jatkotutkimuksiin, mutta kannatamme eri tahojen yhteistyötä asiassa. Etelä-Karjalan museon lausunto : Lappeenrannan kaupungin konsernihallinto on pyytänyt Etelä-Karjalan museon lausuntoa Etelä-Karjalan maakuntayhdistys

4 ry:n ja Lappeen kotiseutuyhdistys ry:n vetoomuksesta yhteistyöstä Kauskilan kappelinmäen jatkotutkimuksen aloittamiseksi. Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan Kappelinmäen kalmisto sijaitsee Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolella, keskiaikaisen Viipurin-tien varrella. Kalmisto on ollut käytössä ristiretkiajalta 1500-luvulle... Kappelikirkon kivijalka on löydetty alueen kaivauksissa Kappelinmäeltä on dokumentoitu 143 hautaa ja hautauksia on havaittu yhteensä noin 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä ainakin vielä 1500-luvun lopulla. Kappelinmäki on paitsi Etelä-Karjalan myös koko Itä-Suomen suurin ristiretkiajan-keskiajan ruumiskalmisto. Kohteella on tieteellistä merkitystä selvitettäessä kristinuskon omaksumista Itä-Suomessa ja alueen liittymisfä läntiseen kulttuuripiiriin. Kalmiston löytöaineistossa heijastuu myös yhteys Karjalankannaksen ristiretkiaikaiseen kulttuuriin. Kohde on merkittävä Etelä-Karjalan asutushistorian tutkimuksen kannalta ja myös huomattava nähtävyys. Etelä-Karjalan maakuntayhdistys ry ja Lappeen kotiseutuyhdistys ry ovat esittäneet vetoomuksen Kauskilan arkeologisten tutkimusten jatkamiseksi sekä tutkimustulosten kokoamisesta julkaisuksi. Vetoomusten esittäjien arvio kenttätyötarpeeksi on kaksi kautta (kesää). Julkaisu voitaisiin tehdä joko nykyisten tutkimustulosten pohjalta tai uusien kenttätöiden perusteella saatavat tulokset siihen sisällyttäen. Vetoomuksessa todetaan hankkeen soveltuvan hyvin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen. Etelä-Karjalan museo pitää esitettyä hanketta tarpeellisena ja kannatettavana. Kauskilan Kappelinmäki on kiistatta merkittävä arkeologinen tutkimuskohde, jonka kautta on todennäköisesti edelleen saavutettavissa uutta tietoa sekä Etelä-Karjalan alueen asuttamisesta että kirkollisesta historiasta. Etelä-Karjalan museolla ei kuitenkaan itsellään ole resursseja tutkimus- tai siihen liittyvään julkaisutoimintaan. Museolla ei ole omaa arkeologin toimea, vaan alueen arkeologisesta kulttuuriperinnöstä vastaa Museovirasto. Etelä-Karjalan museon palveluksessa ei ole henkilöä, jolla olisi tutkimushankkeeseen soveltuvaa osaamista. Museon nykyisellä henkilöresursseilla museolla ei ole mahdollisuutta ottaa sinänsä varsin kannatettavasta

5 hankkeesta vetovastuuta. Museolla ei myöskään ole osoittaa rahoitusta hankkeeseen. Etelä-Karjalan museo toivoo, että hanke saa kannatusta muiden vetoomuksen vastaanottajien joukossa. Mikäli näin tapahtuu, museo luonnollisesti on mielellään mukana omien resurssiensa mahdollistamalla tavalla. Hanke on kohtalaisen laaja, joten sille todennäköisesti tulee hakea ulkopuolista rahoitusta. Lisäksi museo suosittelee, että hankkeessa pyritään yhteistyöhön esimerkiksi Helsingin tai Turun yliopiston kanssa. Etelä-Karjalan liitto ei ole tukemassa hanketta, kirje on liitteenä. (AK) Kj Kaupunginhallitus pitää hanketta kannatettavana. Annettujen lausuntojen perusteella hankkeeseen ei ole kuitenkaan kaupunkiorganisaation tasolla osoitettavissa henkilöresursseja eikä taloudellisia resursseja. Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan, että hankkeen laajuuden ja merkityksen huomioiden sen osalta olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä ensisijaisesti yhteistyöhön Museoviraston sekä Helsingin tai Turun yliopiston kanssa ja siihen tulisi hakea ulkopuolista rahoitusta. Kh Hyväksyttiin.