Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 2

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa

2 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 846 / MML / 07 Kansikuvat:Arto Hämäläinen etukansi: Rahikkala, Savitaipale 2006 takakansi: Lappeenranta 2007 ISSN ISBN

3 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 846 / MML / 07 Kansikuvat:Arto Hämäläinen etukansi: Rahikkala, Savitaipale 2006 takakansi: Lappeenranta 2007 ISSN ISBN

4 Sisällysluettelo JOHDANTO... MIKÄ ETELÄ-KARJALA?... KIVEN, PRONSSIN JA RAUDAN MUOKKAAJAT ETELÄ-KARJALAN ASUTTAMINEN... 8 Lappeenranta... 8 Rautakautinen asutus... 8 Villimiehen kaupungin synty... 9 Kauskila Lappeen vanhin keskus... 9 Luumäki Hietarannan asuinpaikka Niitniemi Selänalan järven rannalla Maanviljelyn ensi vaiheet? Rautakausi Taipalsaari Suursaimaan rantojen asukkaat Rautakauden ihmisten elämää Rautakauden jälkeen Lemi Metallikausi Savitaipale Savitapaleen Rajalamminsuo kivikautinen kylä Elämää kivikauden jälkeen Suomenniemi Rautakausi Ylämaa Kivikautiset asuinpaikkalöydöt Kivikautisen asutuksen yleiskuva Nykyasutuksen vanhimmat jäljet Keskiaikainen rajamerkki? Joutseno Katkos asutuksessa? Nykyasutuksen alku Imatra Kivikautinen asutus Kampakeraaminen aika Asutuksen ikä Metallikausi Bullerborg Ruokolahti Elämää Saimaan rannoilla kivi- ja pronssikausina Lapinraunioita ja kaskiröykkiöitä Kalliotaidetta Rautakausi... Kaskikulttuuri... Rautjärvi... Kivikausi... Rautakausi... Muita kalmistoja ja eräkulttuuria... Historiallisia esinelöytöjä... Parikkala... Maanviljelysasutus... Saari... Maanviljelysasutuksen synty... Uukuniemi... Kivikautiset luulöydöt... ASUTUKSEN RAKENNE ETELÄ-KARJALASSA... ASUTUKSEN RAKENNE ESIHISTORIASTA KESKIAIKAAN... Asutuksen yleispiirteitä... Asutuksen rakenteesta pitäjittäin... Lappeenranta Lappee... Luumäki... Taipalsaari... Lemi... Savitaipale... Suomenniemi... Ylämaa... Joutseno... Imatra... Ruokolahti... Rautjärvi... Parikkala... Saari... Uukuniemi... ASUTUKSEN RAKENNE KESKIAJALTA NYKYPÄIVÄÄN... Varhaisemman asutuksen kehityspiirteitä... Nykyasutuksen syntyhistoriaa... Yhteiskunnallisia tekijöitä... Elinkeinojen kehityksen ja työpaikkojen sijoittumisen vaikutus... Liikenneväylät ja asutus... Puolustushistorian vaikutus... Asutuksen kehitys erityyppisillä alueilla... Asutuksen koko kuva... Kunnittainen väkiluvun kehitys

5 Taajama-asutuksen kehitys Vanhan ja uuden asutuksen alueet Asuminen eri talotyypeissä Vapaa-ajan asutus Autioitumisuhka ASUTUKSEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN ELINKEINORAKENNE ETELÄ-KARJALASSA VIIPURIN LÄÄNIN SYRJÄKULMASTA ETELÄ-KARJALAKSI Turkiskauppaa ja kaskiviljelystä Tervakaupan valtakausi Osaksi Venäjää Rahdinajon kultaiset vuosikymmenet Modernisaatio ja teollistuminen Teollistuva Etelä-Karjala Itsenäisen Suomen ensimmäiset vuosikymmenet Uuden maakunnan haasteet NYKYPÄIVÄN ELINKEINOT Elinkeinorakenne Työmatkat pitenevät Lopettaneita ja aloittaneita Maa- ja metsätalouden kehitys Teollisuuden leijonanosa heikkenee Palveluiden painoarvo kasvaa ELINKEINOJEN TULEVAISUUDESTA ETELÄ-KARJALANRAKENNETTU YMPÄRISTÖ Maisema asutuksen pohjana Hallinnollinen kehitys Liikenneverkoston ja infrastruktuurin kehitys Kulttuuriympäristön piirteitä RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HISTORIA Lappeenrannan seutu Lappeenranta Luumäki Taipalsaari Lemi Savitaipale Suomenniemi Ylämaa Imatran seutu Joutseno Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkalan seutu Parikkala RAKENNETUN YMPÄRISTÖN NYKYTILA Lappeenranta Luumäki Taipalsaari Lemi Savitaipale Suomenniemi Ylämaa Joutseno Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala... 1 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN TULEVAISUUS JA HAASTEET ETELÄ-KARJALAN MAISEMA-ALUEET JA MAISEMATYYPIT YLEISPIIRTEISET TEEMAKARTAT SUURALUEJAKOJEN PERUSTANA Ylin ranta ja vedenkoskemattomat maat Geomorfologinen aluejako Vesistöaluejako Metsäkasvillisuusvyöhykkeet ja vallitsevat metsätyypit Suomen maatalousalueet SUOMEN MAANTIETEELLISET JA MAISEMALLISET ALUEET Suomen maantieteelliset alueet, Suomen kartasto Suomen maisemalliset alueet, Suomen kartastot 1993 ja MAISEMA-ALUETYÖRYHMÄN MAISEMAMAAKUNTAJAKO ETELÄ-KARJALAN MAISEMA-ALUEET Jako maakuntiin ja seutuihin Kulttuuriympäristöt ja maisematyypit Etelä-Karjalan maisematyypit Metsämaisemat Viljelymaisemat Eteläinen viljelyseutu Laatokan Karjalan seutu Suur-Saimaan eteläinen seutu Lappeen mäkiseutu Suur-Saimaan pohjoinen seutu Maiseman ja kulttuuriympäristön vyöhykkeitä KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA MAAKUNTAKAAVOITUS LIITTEET

6 JOHDANTO Etelä-Karjalan maakunnallinen maisema- ja kulttuurialueselvitys on ensimmäinen koko maakunnan kulttuurimaisemaa käsittävä esitys. Sen tavoitteena on luoda kokonaiskuva Etelä-Karjalan maisemahistoriallisista vaiheista ja maisemarakenteesta. Etelä-Karjalan maakuntakaavan tausta-aineistoksi tuotettu selvitys sisältää tietoa muunkin ympäristönsuunnittelun ja informaation pohjaksi. Sitä voidaan käyttää alueidenkäytön suunnittelussa maakuntakaavoituksesta kuntakaavoitukseen sekä tiedotus-, julkaisu- ja koulutustoiminnassa ja sitä kautta eteläkarjalaisen identiteetin vahvistamisessa. Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvityksessä käsitellään kulttuuriympäristöä kokonaisuutena ja siinä pyritään muodostamaan kokonaisvaltainen näkemys ihmisen toiminnan vaikutuksesta maakunnan maisemaan. Selvityksessä tarkastellaan kulttuuriympäristön kehitystä ja historiallisen sisällön havaittavuutta nykymaisemassa. Etelä-Karjalan kulttuuri- ja maisemaselvityksen ensimmäisessä osassa käsiteltiin vesistöjen ja maankamaran sekä kulkuväylien ja linnoitusten historiaa. Tämä Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvityksen osa 2 käsittelee Etelä-Karjalan asutuksen ja elinkeinojen historiaa, rakennuskulttuuria ja -historiaa sekä maiseman analysointia. Ihmisen toiminnan historian tarkastelu antaa perusteita ymmärtää maakunnan nykytilaa ja nykyistä ilmiasua. Siitä voidaan johtaa myös tulevan kehityksen suuntaviivoja. Maisema-analyysi arvottaa tärkeimmät kulttuurialueet ja -kohteet Etelä-Karjalan alueelta. Näiden tunnistaminen ja säilyttäminen on maakunnan identiteetin ja ominaislaadun kannalta erittäin tärkeätä. Työn taustana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VNp ), joiden tarkoituksena on edistää kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilyttämistä. Selvitystyöhön ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Laakso Ville, FL, Turun yliopisto Luoto Jukka, FT, Etelä-Karjalan maakuntamuseo Nokkala Liisa-Maija, FM, Etelä-Karjalan maakuntamuseo Pimiä Maarit, rakennusarkkitehti, Pöyry Environment Oy Talka Anu, FM, Postuumi Ky Uusitalo Kaija, maisema-arkkitehti, Pöyry Environment Oy Veijovuori Matti, arkkitehti, Pöyry Environment Oy Gerdt Anja, suunnittelija, Etelä-Karjalan liitto Hämäläinen Arto, suunnittelujohtaja, Etelä-Karjalan liitto Iivanainen Pirjo, tutkimuspäällikkö, Etelä-Karjalan liitto Koivula Elina, luonnontieteiden kandidaatti, Etelä-Karjalan liitto Wallenius Marjo, kaavoituspäällikkö, Etelä-Karjalan liitto Raportin ja sen ulkoasun karttoineen ja kuvineen on työstänyt suunnittelija Anja Gerdt. Selvityksessä on käytetty Arto Hämäläisen ottamia valokuvia sekä Pöyry Environment Oy:n ja Etelä-Karjalan museon kuvia. Työ on rahoitettu Etelä-Karjalan maakunnan kehittämisrahalla sekä Etelä-Karjalan liiton rahoituksella.