Leena Lehtinen

Transkriptio

1 Rokuan ympäristön muinaisjäännökset mitä ne kertovat varhaisimmasta historiasta suurelle yleisölle Leena Lehtinen

2 Inventoinnit (suurin osa löytyy Mj-rekisterin hankerekisteristä). Näiden lisäksi rakennus- ja kaava-alueiden inventointeja sekä kaivaus- yms. raportteja lähinnä uusimmista kenttätöistä Matti Huurre: Oulujokivarren inventointi (Muhos, Vaala, Utajärvi). Museovirasto Mustakallio & Tomanterä: Vaalan inventointi. Museovirasto Helena Taskinen: Muhoksen inventointi. Museovirasto Simo Vanhatalo: Utajärven inventointi. Museovirasto Ville Laurila Jari Okkonen: Rokuan kansallispuiston arkeologinen inventointi Metsähallitus. Johanna Seppä, Museovirasto, Utajärvi Ahmasjärven viemäröintisuunnitelma. Arkeologinen inventointi Petro Pesonen: UTAJÄRVI. Oulujoen varsi (keskustaajama Vaalan raja). Rantaosayleiskaava alueen arkeologinen inventointi Museovirasto Lisäksi jatkuvasti tarkastuskäyntejä mm. Oulun ja Kajaanin museoiden arkeologien toimesta.

3 ROKUAN MUINAISJÄÄNNÖKSET KARTTALEHDITTÄIN löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä Yleislehtijako Karttapohja: Kansalaisen karttapaikka.

4 Linkki muinaisjäännösrekisteriin: steriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx Muita sivuja: Suomen esihistoriallinen keramiikka: Suomen kivikauden esineistö: ausi/

5 Muinaisjäännökset määrinä Ahmas Kettulankangas Ahmaskoski Nimisjärvi Askolankangas Yhteensä 19 pk-lehdessä 106 m-jäännöstä 91 kohteessa. Kaikkia Utajärven 2013 inv. kohteita ei vielä rekisterissä. 71 löytö- ja asuinpaikkoja, suurin osa kivikautisia. Asuinpaikkoja jäänyt voimalaitosten ja veden alle. 14 kuoppaa 11 tervahautaa 2 kiviröykkiötä 8 historiallisen ajan kohteita Kivikautisista asp:sta tärkeimmät ryhmät Ahmasja Nimisjärvi. Pyyntikuoppakohteista Askolankangas (Vaala), Ahmaskoski, Kettulankangas, Seikansuonoja (Utajärvi)

6 Nimisjärven (vas, kork ) ja Ahmasjärven (kork. 97,50-105) kivikautiset asuinpaikat. Kelt. irtolöytö. Nimisjärvi merkittävä tutkimushistorian kannalta, tiedossa jo 1800-luvun lopulla. Ahmasjärvi keskittymä missä asuinpaikat rantapelloilla. Pikkarainen-Vesalassa käytössä vielä ajanlaskun vaihteessa. Useita keram. ryhmiä, kuten tekstiilikeramiikkaa, löytöinä sulatusupokas, pr.valun jäänteitä ym. Asp.pituus n. 500 m. Lähde: Muinaisjäännösrekisteri.

7 tähän kopiot tervon ja okkosen korkeuskäyristä Rannansiirtyminen, kivikauden ajoituksen peruspilari Yllä rannansiirtymiskäyrä Okkosen (2003:91) mukan

8 Vas. Tapani Tervon (GTK) Muhokselle tekemän kyltin rannansiirtymiskäyrän selostus

9 Asuinpaikkojen korkeus pk-lehdittäin Kivikautisten asuinpaikkojen korkeudet pk-lehdittäin luoteessa 72,50-77,50 >>> idässä Ahmas , Nimisjärvi m mpy. Useampia pronssikaudelle ulottuvia asuinpaikkoja kuten A- järven Pikkarainen, Oulujokivarresta Muhoksen Honkala, Tahvolan Heikkilä tärkeitä jo tutkimushistoriallisesti, eri keramiikkatyyppejä ja mm. pronssikirveen valinmuotti. Yksittäisiä löytöpaikkoja paljon, mm. Utajärven Yli-Sipolasta karhunpääase. Rokuan alueelta ei asumuspainanteita. Alla vas. asumuspainanne Ylikiimingin Rekikylän asuinpaikalta ja oik. Kierikin läh. Voima-Kuuselasta.

10 Rokuan ympäristössä ei ole kivikautisia asumuspainanteita! Kartat alla Okkonen 2003

11 Pesosen (2013) inventointialue ja löydetyt kohteet. 70 kohdetta, joista 55 uusina rekisteriin. Lainaus tekstistä: Kivikautisista asuinpaikoista suurin osa ajoittunee mesoliittiselle kivikaudelle, alueen rannansiirtymiskronologian mukaan n ekr.*, mutta erityisesti Utajärven suvannossa osa asuinpaikoista voi hyvin olla nuorempiakin. (*80-90 m mpy) Inventointialueen vanhinta asutusta edustaa kivikautinen asuinpaikka Ahmaskoski itä 2, joka on 104 m mpy korkeudella.. Rannansiirtymiskronologian perusteella Ahmaskosken asuinpaikka ajoittuisi noin 7000 ekr. ja muut vanhalla meren rannalla sijaitsevat kohteet tätä vuotta nuoremmiksi.

12 Historiallisen ajan kohteita Keisarintie ja Isokivi Siikajoen uittokanava Lohiojan silta Myllyranta Nimisjoki, lapinpato Tervahautoja, Keisarintie ja Isokivi, silta, lapinpatoja, ruukin jäännökset, uittokanava, raudanvalmistuspaikka, osa kuopista historiallista aikaa. Yksi talonpaikka (Hiltula Utajärvellä per l). Siiran talo per 1540-l. Historiallinen asutus 1500-luvulta. Nyttemmin otetaan tarkemmin mukaan ja läpikäydään vanhat kartat. Valtakunnallisesti arvokkaat mjäännökset kaikki Vaalassa: Nimisjärvi, Manamasalon vanha hautausmaa, Lapinsalmen lapinpato. Vuolijoella Jataharjunnokan lapinraunio.

13 Askolanniemen n. km mittainen pyyntikuoppa- ja asuinpaikka-alue Vaalan kirkonkylän länsipuolella. 226 kuoppaa, joista suurin osa pyyntikuoppia. Kivikautinen asuinpaikka. Yhdestä kuopasta C14-ajoitus jkr. Vuoden 2007 kartoituksen yhteydessä kuopista voitiin erottaa neljä erilaista tyyppiä; pyöreä (155 kpl), soikea (69 kpl), suorakulmainen (2 kpl) ja kolmiomainen (1-2 kpl). Lähde: Vanhatalon 2007 kartoitus

14 Kettulankankaan pyyntikuoppaalue. Yli 30 kuoppaa, on voinut olla yli 100 ennen rakentamista. Lähde Pesonen 2013

15 Tärkeää löytöaineistoa: Sär1- keramiikka, kivikautinen ekr. ml. Vas. SÄR-1 keramiikkaa, kuvalähde sama. Oik. SÄR-2 keramiikkaa, kuva Helsingin yliopisto.

16 Ahmasjärven asuinpaikkoja Yllä Heikkilä, alla Pekkala, Pekkalanperä. Alinna Pikkarainen ja Vesala, kivikautinenvarhaismetallikautinen asuinpaikka. Alinna oik. Ranta- Mustolan asuinpaikka. Kuvat Johanna Seppä 2011, Museovirasto. Lähde muinaisjäännösrekisteri.

17 Vas. Nimisjärven pohjoisrantaa. Kansallispuiston kohteita: Kirvesjärven tervahauta (vas kesk.). Pyyntikuoppa Kotalampi (vas.alh). Isokivi ja Keisarintie (alh). Kuvat LL

18 Muinaisjäännökset nähtävyyksinä? Saavutettavuus ja info ovat tärkeintä.

19 Yllä Jataharjunnokan lapinraunio ja kävelymatka sinne. Matkalla mjäännökselle voi katsella muitakin nähtävyyksiä. Oik. Askolankangas, eri kohteet.

20 Grimwade & Carter (2000): Managing Small Heritage Sites with Interpretation. International Journal of Heritage Studies, 6:1. and Community Involvement

21 Rokuan ja ympäristön kohteissa näkyy koskematon, hyvin säilynyt ja hyvin hoidettu luonnonmaisema. Kansallispuiston ympäristössä on pistemäisesti esihistoriallisia ja historiallisia kohteita. Ympäristössä kivikausi ja historiallisen ajan maatalousmaisema sekoittuvat ja kivikausi vaatii opasteita erottuakseen. Löytöjen ja tutkimushistorian perusteella kivikautinen asutus on ollut laajaa ja pitkäikäistä, jatkunut rautakauden alkuun saakka. Laajempina mjkokonaisuuksina erottuvat isot pyyntikuoppa-alueet. Jokivarren voimalamaisema ja sen ympäristön mjäännökset ovat hyödynnettävä kontrastien kokonaisuus. Kiitos ja toivottavasti vielä tapaamme - Rokua ympäristöineen tarjoaa retken myös muinaisuuteen!