Tulevaisuuden näkymiä 2/2004

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 Sisältää mm. Toimialojen kuljetusintensiteetit Metatrendit muuttavat maailmaa Katsaukset: Maa- ja vesirakennusalan näkymät Maa- ja vesirakennusalan markkinatilanne Tiehallinto Heinäkuu 2004

2 1 Tiehallinto Asiakkuus, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 Sisältö 3 Lukijoille 5 Toimialojen kuljetusintensiteetit 14 Metatrendit muuttavat maailmaa 17 Katsauksia 38 Lyhyesti: Ajoneuvoelektroniikasta apua ruuhkien vähentämiseen 39 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi. Toimitukseen kuuluvat Nils Halla (vastaava toim.) ja Veijo Kokkarinen. Toimituksen osoite on Tiehallinto/Asiakkuus, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004

4 Tulevaisuuden näkymiä 2/ Lukijoille Teollisuuden tuotantorakenne on muuttunut ja muuttumassa ja tällä on epäilemättä vaikutuksia teollisuuden kuljetustarpeisiin. Toimialojen tuotanto-osuudet muuttuvat ja samalla kuljetettavan tavaran määrä ja laatu. On epäiltävissä, että perinteisen raskaan ja melko kuljetusintensiivisen perusteollisuuden osuuden vähentyessä nousevien toimialojen kuljetustarpeet suhteessa tuotantoon olisivat vähäisempiä, tai ainakin toisenlaisia. Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksessa tarkasteltiin eri toimialojen tuotannon synnyttämää kuljetustarvetta suhteessa toimialojen jalostusarvoon eli tuotannon arvonlisäykseen, ja arvioitiin tulevaa kehitystä. Pekka Iikkanen ja Veijo Kokkarinen tiivistävät tutkimuksen tuloksia. Megatrendit ovat suuria tulevaisuutta muovaavia kehityslinjoja. Tulevaisuuden tutkijat laativat mielellään megatrendilistoja. Mutta mitä ovat metatrendit? David P. Snyderin mukaan metatrendi on moniulotteinen, usein katalyyttinen muutos. Se on usein vähitellen esiin tunkeva ilmiö, monien trendien kooste. Toimitus referoi Snyderin kirjoitusta, jossa hän esittää viiden metatrendin listan. Lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey aineistoa. N. Halla S-posti: nils.halla@tiehallinto.fi Tulevaisuuden näkymiä lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon www-palvelussa, valinta tulevaisuussivulta, jonka osoite on: sivulla on myös joitakin tulevaisuusaiheisia linkkejä.

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004

6 Tulevaisuuden näkymiä 2/ Pekka Iikkanen, Ramboll Finland Oy Veijo Kokkarinen, Tiehallinto Toimialojen kuljetusintensiteetit Johdanto Suomen kotimaan liikenteen 1 kuljetussuoritteen kehitys on ollut 1980-luvun jälkeen poikkeavaa, sillä kuljetussuorite on kasvanut selvästi bruttokansantuotetta ja teollisuustuotantoa hitaammin (kuva 1). Aikaisemmin kuljetussuoritteen kehitys on seurannut melko tarkasti mainittujen taloudellisten tunnuslukujen kehitystä. Toinen Suomen viimeaikaisen kehityksen erityispiirre on rautatiekuljetusten jatkuva kasvu. Suomi poikkeaakin kuljetusten 1980-luvun jälkeisen kehityksen suhteen muista Euroopan maista, joissa kuljetussuoritteet ovat kasvaneet taloudellista kehitystä nopeammin ja suoritteiden kasvu on kohdistunut lähes yksinomaan tiekuljetuksiin. 250 BKT:n, teollisuustuotannon ja kuljetussuoritteen kehitys indeksi (1980=100) Kuljetussuorite BKT Teollisuustuotanto vuosi Kuva 1. Suomen Bruttokansantuotteen, teollisuustuotannon ja kotimaan liikenteen kuljetussuoritteen kehitys vuosina (lähde: Tilastokeskus). Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksessa Toimialojen kuljetusintensiteetit tarkasteltiin eri toimialojen tuotannon synnyttämää kuljetustarvetta suhteessa toimialojen jalostusarvoon eli tuotannon arvonlisäykseen. Tätä suhdetta kutsutaan toimialan kuljetusintensiteetiksi. Kuljetusintensiteetit voidaan määrittää erikseen myös jokaiselle kuljetustaval- 1 Kotimaan liikenteellä tarkoitetaan Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuvia tie-, rautatie-, rannikko-, sisävesi- ja lentokuljetuksia. Valtakunnan rajan yli tapahtuvia meri- ja lentokuljetuksia ei lueta viralliseen kotimaan liikenteeseen.

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 le, jolloin kuljetustavan intensiteetti kuvaa toimialan yhden euron arvonlisäyksen synnyttämää kuljetussuoritetta ko. kuljetustavalla. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida erityisesti eri toimialojen kuljetusintensiteetin kehitystä ja kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä vuosina Tutkimuksen tavoitteena oli myös arvioida teollisuuden ja sen päätoimialojen sisäisessä rakenteessa, jalostusasteessa ja logistisessa toiminnassa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia kotimaan liikenteen kuljetussuoritteiden ja kuljetustapojen työnjaon kehitykseen pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kotimaan liikenteen kuljetuksia 2 transitokuljetuksia ja 3 kotimaan lentokuljetuksia lukuun ottamatta. Toimialaluokitus Kuljetusintensiteettiin vaikuttavaa kuljetuskysyntää tarkasteltiin tuotantolähtöisesti. Kuljetukset ovat ns. johdettua kysyntää; jonka määrään vaikuttaa viime kädessä lopulliseen kulutuksen kotimaassa ulkomailla menevien hyödykkeiden määrä. Tuottaakseen hyödykkeitä, yritykset käyttävät panoksenaan tuotantoprosessissaan oman tai muiden teollisuustoimialojen valmistamia puolijalosteita tai alkutuotannosta peräisin olevia raaka-aineita. Käytettävät tuotantopanokset voivat olla joko kotimaisesta tai ulkomaisesta tuotannosta. Vuonna 2002 suomen kotimaan liikenteen kuljetussuorite ilman transitokuljetuksia oli 40,2 mrd tonnikilometriä, josta teollisuuden kuljetuksia oli 82 % eli 33 mrd tkm. Tutkimuksessa teollisuus jaettiin yhdeksään (pää)toimialaan, jotka ovat vuoden 2002 tuotannon arvonlisäyksen mukaisessa järjestyksessä: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, metalliteollisuus, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus, rakennusaineteollisuus, muu teollisuus (mm. huonekaluteollisuus), tevanaketeollisuus ja polttoaineiden valmistus. Näiden päätoimialojen sisältämät Tilastokeskuksen TOL 2002-luokitukjsen mukaiset alatoimialat on esitetty taulukossa 1. Muita tutkimuksessa tarkasteltuja toimialoja olivat maarakentaminen ja 4 kivihiilen ja turpeen käyttöön perustuva lauhdevoimatuotanto. Lisäksi omana ryhmänään tarkasteltiin muita kuljetuksia, joita ei kuljetustilastojen tietojen perusteella voitu yhdistää selkeästi mikään toimialan tuotantoon. Tällaisia kuljetuksia ovat mm. tyhjien konttien, jätteiden ja tilastoissa erittelemättömän muun tavaran kuljetukset. Vuonna 2002 oli maarakentamisen kuljetusten osuus kotimaan liikenteen suoritteista 7 %, kivihiilen ja turpeen kuljetusten osuus 3 % ja muiden kuljetusten osuus 8 %. 2 Transitokuljetukset ovat Suomen kautta tapahtuvia kuljetuksia, jotka eivät liity kotimaiseen teollisuustuotantoon. 3 Lentokuljetusten osuus kotimaan liikenteen tonnikilometreistä on alle 0,01 %. 4 Kivihiiltä käytetään myös perusmetallien valmistuksessa.

8 Tulevaisuuden näkymiä 2/ Taulukko 1. Tutkimuksessa tarkasteltavat teollisuustoimialat (1-9) ja muuhun tuotantoon liittyvät toimialat (10-11). Toimiala Alatoimialat 1. Teknologiateollisuus - koneiden ja laitteiden valmistus - konttori- ja tietokoneiden valmistus - muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus - radio- ja televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus - lääkintäkojeiden, hienomekaanisten laitteiden valmistus - autojen ja perävaunujen valmistus - muu kulkuneuvojen valmistus 2. Metsäteollisuus - sahatavaran, puutuotteiden valmistus, pl. huonekalut - massan, paperin ja paperituotteiden valmistus - kustantaminen ja painaminen 3. Metalliteollisuus - metallien jalostus (perusmetalliteollisuus) - metallituotteiden valmistus, pl. koneet ja laitteet 4. Kemianteollisuus - peruskemikaalien valmistus - kumi- ja muovituotteiden valmistus - muiden kemiallisten tuotteiden valmistus 5. Elintarviketeollisuus - lihan jalostus, kalan ja maitotaloustuotteiden valmistus - muiden elintarvikkeiden valmistus - juomien valmistus - eläinten ruokien valmistus 6. Polttoaineiden valmistus - öljytuotteiden valmistus 7. Rakennusaineteollisuus - ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus - lasin ja keraamisten tuotteiden valmistus - tiilien, betonin ja kivituotteiden valmistus - sementin ja kalkin valmistus 8. Muu teollisuus - huonekalujen valmistus - muu valmistus 9. Tevanake-teollisuus - tekstiilien valmistus - vaatteiden valmistus; turkisten muokkaus, - parkitseminen ja muu nahan valmistus 10. Maarakentaminen - teiden, katujen lentokenttien ja urheilualueiden rakentaminen - vesirakentaminen 11. Energiatuotanto (lauhdevoimalat) - kivihiilen ja turpeen käyttöön perustuva lauhdevoimaloiden energiatuotanto

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 Kuljetusintensiteettien määrittäminen Toimialan kuljetusintensiteetti tai toimialan kuljetustapakohtainen intensiteetti laskettiin seuraavasti: Kuljetusintensiteetti on kotimaan liikenteen vuotuinen kuljetussuorite jaettuna toimialan vuotuisella arvonlisäyksellä. Kuljetusintensiteetin perusyksikkö on tonnikilometri/euro. Poikkeukset: - Koska lauhdevoimaloiden tuotannon arvonlisäyksestä ei ole tietoja käytettiin kuljetusintensiteetin määrittämisessä tuotettua energiamäärää arvonlisäyksen asemasta (kuljetusintensiteetin yksikkö: tkm/ MWh) - Muiden kuljetusten kuljetusintensiteetin laskennassa käytettiin bruttokansantuotteen arvoa (kuljetusintensiteetin yksikkö: tkm/euro). Tuotannon arvonlisäyksellä tarkoitetaan tuotantoyksikön esim. toimialan synnyttämää jalostusarvoa, joka saadaan, kun tuotannon bruttoarvosta vähennetään tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut). Teollisuustuotannon kokonaisvolyymi on eri toimialojen arvonlisäysten summa. Kuljetusintensiteettien laskennassa käytetyt vuosien arvonlisäykset mitattiin vuoden 2000 rahassa. Tällöin eri vuosien kuljetusintensiteetit saatiin keskenään vertailukelpoisiksi. Teollisuustoimialojen kuljetusintensiteetin (kokonaisintensiteetin) laskennassa otettiin huomioon sekä kotimaiseen että ulkomaiseen teollisuustuotantoon liittyvät kuljetukset. Erikseen määritetty kotimaisen tuotannon kuljetusintensiteetti käsittää vain kotimaiseen tuotantoon liittyvät kuljetukset. Kokonaisintensiteetin laskennassa huomioon otetut ulkomaisen teollisuustuotannon kuljetukset ovat Suomen alkutuotannosta peräisin olevia raaka-aineiden vientikuljetuksia sekä loppukulutukseen ja investointeihin Suomeen tuotavien tavaroiden kuljetuksia. Toimialojen kuljetusintensiteetit vuonna 2002 Teollisuustoimialojen ja maarakentamisen kuljetusintensiteetit poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Vuonna 2002 kuljetusintensiteettien vaihteluväli oli 0,1 9 tonnikilometriä/euro. Suurin kuljetusintensiteetti oli polttoaineiden valmistuksessa ja pienin teknologiateollisuudessa. Koko teollisuuden keskimääräinen kuljetusintensiteetti oli 1,1 tonnikilometriä/euro ja maarakentamisen kuljetusintensiteetti 2,1 tonnikilometriä/euro (taulukko 2). Teollisuustuotteiden ja teollisuuden raaka-aineiden kuljetussuoritteista noin 90 % liittyy kotimaiseen teollisuustuotantoon (vuonna 2002 kotimaisen tuotannon kuljetusintensiteetti oli noin 1,0 tkm/euro). Loppukulutukseen ja investointeihin tuotavien ulkomaisten tuotteiden sekä ulkomaille vietävien jalostamattomien raaka-aineiden kuljetussuorite oli keskimäärin noin 0,1 tonnikilometriä Suomen teollisuustuotannon yhden euron arvonlisäystä kohti.

10 Tulevaisuuden näkymiä 2/ Toimialojen merkitytä kansantaloudessa ja kuljetusten tarvitsijoina havainnollistaa kuva 2. Kuvasta nähdään, että teknologiateollisuus oli vuonna 2002 arvonlisäykseltään selvästi suurin toimiala (41 % koko teollisuustuotannosta), mutta sen synnyttämä kuljetussuorite oli hyvin vähäinen (3 % kuljetussuoritteesta). Edelleen kuvasta voidaan havaita metsäteollisuuden suuri painoarvo niin teollisuuden kokonaistuotannon kuin kuljetustarpeen suhteen. Metsäteollisuus synnytti 24 % teollisuustuotannosta ja 37 % kotimaan liikenteen suoritteista. Metsäteollisuus onkin selvästi merkittävin kuljetuksia synnyttävä toimiala. Muita kuljetusten kokonaiskysynnän suhteen merkittäviä toimialoja ovat metalli-, kemian-, elintarvike- ja rakennusaineteollisuus sekä maarakentaminen. Toimialojen arvonlisäykset ja kuljetussuoritteet v mrd mrd tkm teknologiateollisuus metsäteollisuus metalliteollisuus kemianteollisuus elintarviketeollisuus maarakentaminen rakennusaineteollisuus muu teollisuus tevanake-teollisuus polttoaineiden valmistus Kuva 2. Teollisuuden päätoimialojen ja maarakentamisen arvonlisäykset ja kuljetussuoritteet vuonna Taulukko 2. Eri toimialojen kuljetusintensiteetit vuonna Toimialan kuljetusintensiteetti Toimiala Tiekuljetus Rautatiekuljetukuljetus Vesitie- Yhteensä Teknologia, tkm/ 0,07 0,01 0,00 0,08 Metsä, tkm/ 1,27 0,66 0,06 1,99 Metalli, tkm/ 0,53 0,64 0,00 1,07 Kemia, tkm/ 0,71 0,39 0,03 1,13 Elintarvike, tkm/ 1,91 0,10 0,00 2,01 Rakennusaine, tkm/ 2,00 0,18 0,19 2,37 Muu teollisuus, tkm/ 0,22 0,00 0,00 0,22 Tevanake, tkm/ 0,33 0,00 0,00 0,33 Polttoaine, tkm/ 2,7 1,6 4,6 8,9 Teollisuus yhteensä 0,7 0,3 0,1 1,1 Maarakennus, tkm/ 2,1 0,0 0,0 2,1 Lauhdev. tuotanto, tkm/mwh Muut kuljetukset, tkm/bkt ( ) 0,02 0,00 0,00 0,02

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 Toimialojen kuljetusintensiteettien kehitys Eniten kuljetuksia tarvitsevien perusteollisuuden toimialojen kuljetusintensiteetit ovat pienentyneet hieman metalli- ja kemianteollisuudessa. Sen sijaan metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kuljetusintensiteetit ovat samalla tasolla kuin 1980-luvun lopulla. Tosin näiden toimialojen intensiteeteissä on ollut pieniä vuosittaisia muutoksia. Eniten on muuttunut teknologiateollisuuden kuljetusintensiteetti, joka on pienentynyt 1990-luvun alun jälkeen lähes 50 %. Tämän kehityksen taustalla oli toimialan sisäisessä rakenteessa tapahtunut muutos. Toimialan tuotannosta yhä suurempi osa on elektronisten ja sähköteknisten tuotteiden valmistusta, kun tuotanto oli aikaisemmin pääasiassa erilaisten koneiden ja laitteiden valmistusta. Myös maarakentamisen kuljetusintensiteetti on pienentynyt paljon, noin 40 % 1990-luvun alun jälkeen. Yksi toimialan kuljetusintensiteetin pienentymiseen vaikuttaneista tekijöistä on pitkämatkaisten soran ja hiekan kuljetusten korvaaminen yhä useammin läheltä rakennuskohdetta saatavan kalliomurskeen avulla. Maa-aineisten kuljetukset läjitysalueille ovat myös vähentyneet, sillä rakennusaineeksi kelpaamattomia maamaa-aineksia on hyödynnetty mm. liikenneväylien maisemoinnissa ja meluvalleissa. Teollisuuden kokonaisintensiteetin kehitys Teollisuuden kokonaisintensiteetti on pienentynyt 1990-luvun alun jälkeen merkittävästi. Kun Suomen teollisuustuotanto synnytti vuonna 1990 noin 1,5 tonnikilometrin kuljetuskysynnän euron suuruista tuotannon arvonlisäystä kohti, oli kuljetuskysyntä vuonna 2002 enää 1,1 tonnikilometriä euroa kohti (kuva 3). Kuljetusintensiteetin pienentyminen on näkynyt kuljetussuoritteiden hitaana kasvuna verrattuna tuotannon kasvuun. Vuosina Suomen teollisuustuotanto kasvoi 41 %, kun samanaikaisesti teollisuuden kuljetussuoritteet kasvoivat vain 11 %. 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, tkm/ Teollisuuden kuljetusintensiteetti kotimaan tuotanto ulkomaiden tuotanto Kotimainen tuotanto Ulkomainen tuotanto Kuva 3. Koko teollisuuden kuljetusintensiteetin kehitys vuosina

12 Tulevaisuuden näkymiä 2/ Syynä teollisuuden kuljetusintensiteetin pienentymiseen ovat muutokset Suomen teollisuuden tuotantorakenteessa. Suurin osa teollisuustuotannon kasvusta on kohdistunut teknologiateollisuuteen, jonka kuljetusintensiteetti on kaikkein pienin. Ilman tuotantorakenteen muutosta kuljetuskysyntä olisikin kasvanut käytännössä samalla nopeudella kuin teollisuustuotannon kasvu. Sen sijaan toimialojen sisäisillä kuljetusintensiteettien muutoksilla on ollut vähäinen vaikutus kuljetuskysynnän kehitykseen. Kuljetustapojen kuljetusintensiteettien kehitys Teollisuuden tuotantorakenteellisilla muutoksilla on ollut selkeä yhteys myös eri kuljetustapojen kysynnän kehitykseen, sillä toimialojen kuljetustapojen intensiteetit ovat kehittyneet samansuuntaisesti kuin toimialojen kokonaisintensiteetit. Erilaisilla tavaroilla on omat luontaiset käyttöalueensa eikä kuljetustapojen välillä ole aina edes kilpailua. Esimerkiksi elintarvikkeet, sähkötekniset laitteet ja tevanake-teollisuuden tuotteet hoidetaan lähes yksinomaan tiekuljetuksina kotimaan sisäisessä liikenteessä. Merkittävin kuljetustapojen välinen kilpailu vallitsee metsä-, metalli-, ja kemianteollisuuden kuljetuksissa. Vuosien aikana on teollisuuden kuljetustapakohtaisissa intensiteeteissä tapahtunut seuraavia muutoksia (kuva 4): - Tiekuljetusten intensiteetti on kehittynyt aaltoliikkeen tavoin. Tiekuljetusten intensiteetin yleistrendi on kuitenkin ollut laskeva. Syynä laskuun on ollut teollisuuden tuotantorakenteen muutoksesta aiheutunut yleinen kuljetustarpeen väheneminen suhteessa teollisuuden arvonlisäykseen. Vuonna 2002 tiekuljetusten intensiteetti oli noin 0,7 tkm/ euro. Tällöin tiekuljetusten intensiteetti kasvoi ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. - Rautatiekuljetusten intensiteetti kasvoi 1980-luvun lopulta aina vuoteen 1997 asti lähes kolmanneksella. Tämän kasvun taustalla oli Suomen markan kelluttamista seurannut metsäteollisuuden viennin suotuisa kehitys sekä Venäjän kaupan elpyminen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisestä lamasta. Vuoden 1997 jälkeen rautatiekuljetusten intensiteetti pieneni 1980-luvun lopun tasolle, joka oli noin 0,3 tkm/ euro. Syynä tähän on Suomen tuotantorakenteen muuttuminen kohti kevyempää teollisuutta. Rautatiekuljetukset ovat kuitenkin jatkaneet kuljetussuoritemääräistä kasvuaan perusteollisuuden suotuisan kehityksen vuoksi. - Vesitiekuljetusten kuljetusintensiteetti laski 1980-luvun lopulta aina luvun alkuun saakka. Tällä aikavälillä intensiteetti pieneni noin puoleen. Tämän jälkeen vesitiekuljetusten intensiteetti on vakiintunut tasolle, joka on noin 0,1 tkm/ euro. Vesitiekuljetusten kysyntä on erittäin riippuvainen polttoaineiden jakelukuljetuksista ja metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksista. Merkittävin vesitiekuljetusten intensiteetin pienentymiseen vaikuttanut tekijä oli öljytuotteiden rannikkokuljetusten väheneminen. Myös raakapuun vesitiekuljetukset ovat vähentyneet.

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 Teollisuuden kuljetustapakohtaiset intensiteetit 1,2 tie rautatie ves itie tie rautatie vesitie 1,0 0,8 tkm/ 0,6 0,4 0,2 0, tie 0,91 1,04 1,00 0,83 0,89 0,84 0,80 0,70 0,65 0,64 0,70 rautatie 0,30 0,34 0,39 0,39 0,38 0,39 0,36 0,34 0,31 0,29 0,30 vesitie 0,17 0,19 0,18 0,14 0,16 0,14 0,11 0,10 0,08 0,08 0,09 Kuva 4. Teollisuuden kuljetustapakohtaiset intensiteetit vuosina Kuljetussuoritteiden kehityksen arviointi kuljetusintensiteettien avulla Kuljetusintensiteettien avulla voidaan arvioida kuljetussuoritteiden kuljetustapakohtaista kehitystä myös tulevaisuudessa. Lähtötietoina kehityksen arvioinnissa tarvitaan toimialakohtaiset tuotannon kehitysskenaariot. Toimialaa koskeva tulevaisuuden kuljetussuoritearvio saadaan kertomalla ennustettu tarkasteluvuoden tuotannon arvonlisäys joko toimialan nykyisellä kuljetusintensiteetillä tai arvioidulla tarkasteluvuoden kuljetusintensiteetillä. Kuljetustapoja koskevat kehitysarviot saadaan vastaavalla tavalla. Kuljetussuoritteiden kehitystä arvioitaessa voidaan käyttää nykyisestä poikkeavaa toimialan ja sen kuljetustapojen intensiteettejä mm. seuraavilla perusteilla: - Toimialan tuotantorakenteessa tai jalostusasteessa odotetaan tapahtuvan muutoksia. - Toimialan tuotannon alueellisessa jakautumisessa tai raaka-aineiden hankinnassa odotetaan tapahtuvan muutoksia, jotka vaikuttavat kuljetustapojen markkinaosuuksiin ja kuljetusmatkojen pituuksiin. - Teollisuuden jakelujärjestelmissä (esim. käytettävissä satamissa) tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat eri kuljetustapojen käyttöön ja kuljetusmatkojen pituuksiin. Kuljetuskysynnän kehitysskenaario Tutkimuksessa testattiin edellä esitettyä kuljetuskysynnän kehityksen arviointimenetelmää. Laadittu kehitysarvio perustui teollisuuden toimialakohtaisiin tuotantoskenaarioihin, jotka määriteltiin kauppa- ja teollisuusministeriön ilmastonkehitystä koskevan työn yhteydessä. Näiden skenaarioiden mukaan Suomen teol-

14 Tulevaisuuden näkymiä 2/ lisuustuotanto kasvaisi vuosina yhteensä 54 % ja bruttokansantuote 48 %. Teollisuuden tuotantorakenteen muutos tulisi jatkumaan, sillä teknologiateollisuuden arvioitiin kasvavan noin 1,5-kertaisella vauhdilla koko teollisuuden kasvuvauhtiin nähden. Vuoden 2002 toimialojen kuljetusintensiteetteihin perustuvan kehitysarvion mukaan kotimaan liikenteen kuljetussuorite tulisi vuosina kasvamaan yhteensä 17 % ja vastaavasti vuosina yhteensä 27 %. Kehitysarvion mukaan tiekuljetusten markkinaosuus pienenisi vuosina kahdella prosenttiyksiköllä ja vastaavasti rautatiekuljetusten markkinaosuus kasvaisi kahdella prosenttiyksiköllä. Vesitiekuljetusten markkinaosuus pysyisi kehitysarvion mukaan nykyisen suuruisena (kuva 5). 60,0 Kotimaan kuljetussuoritteiden kehitysarviot (ilman transitoa) 50,0 mrd tkm/ vuosi 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 v v v v v Vesitiekuljetukset 3,1 3,7 3,9 4,0 4,1 Rautatiekuljetukset 9,2 10,3 11,1 11,8 12,5 Tiekuljetukset 27,9 29,6 31,6 33,1 34,5 Kuva 5. Kotimaan liikenteen vuoden 2002 kuljetussuoritteet (ilman transitokuljetuksia) sekä vuosia 2010 ja 2020 koskevat kuljetussuoritearviot kuljetustavoittain. Lähdejulkaisu: Toimialojen kuljetusintensiteetit. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 26/2004. Kirjoittajien yhteystiedot: Pekka Iikkanen, projektipäällikkö Ramboll Finland Oy p pekka.iikkanen@ramboll.fi Veijo Kokkarinen Tiehallinto p veijo.kokkarinen@tiehallinto.fi

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 Nils Halla Metatrendit muuttavat maailmaa 1 Tulevaisuuskeskustelussa puhutaan usein megatrendeistä. Tällaisina mainitaan esimerkiksi globalisoituminen, verkostoituminen, väestön ikääntyminen, työn murros jne. Megatrendi on suoraviivainen tai jaksottainen muutos. Mutta mikä on siten metatrendi? David Pierce Snyderin mukaan se on moniulotteinen tai katalyyttinen muutos, ei välttämättä mikään kovin näkyvä, vaan vähitellen esiin hivuttautuva ilmiö. Metatrendit ovat trendien koosteita. Snyder esittelee viisi metatrendiä, joiden hän katsoo olevan perusteellisesti muuttamassa maailmaa. Ne ovat laajoja vähittäisiä kehityskulkuja, joiden taustalla on joukko yksittäisiä väestöllisiä, taloudellisia ja teknologisia trendejä. 1 Kulttuurinen modernisaatio Dramaattisin seuraus ja samalla hyvä mittari kulttuurin modernisaatiolle on syntyvyyden lasku. Modernia kulttuuria mittaavia avainindikaattoreita ovat mm. miesten ja naisten koulutustaso, naisten osuus palkkatyövoimasta, kaupungeissa asuvan väestön osuus, palkansaajien osuus työvoimasta ja hyvinvointimenojen osuus kansantuotteesta. Näiden indikaattoreiden noustessa yhteiskunnassa syntyvyys laskee. Ns. länsimaissa tämä kehitys on jo jatkunut pitkään. Mutta ns. kehitysmaissa muutos on etenkin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut suuri. Nykyään arvioidaan maapallon väestömäärän huipun olevan vähän päälle 9 miljardia noin vuonna 2100, v arvio oli vielä 12 miljardia. Vuoden 2100 jälkeen maapallon väestömäärä alkaisi vähetä, kuten nyt jo on tapahtumassa esimerkiksi Japanissa ja Euroopassa. Eri kulttuurien yhteiskuntien elämäntapa on globalisaatioilmiöiden ja nopean informaationkulun seurauksena samankaltaistumassa. Keskiluokan elämäntapa ja elämänodotukset ovat yhdensuuntaistumassa kautta maailman ja pitkälti länsimaisiin arvoihin ja tapoihin perustuen. Globaali viihdeteollisuus tunkeutuu kaikkialle. Perinteinen kulttuuri elää kuitenkin vielä maaseuduilla. Toisaalta nykyinen terrorismin aika on alkanut rajoittaa perinteistä länsimaista yksilöllisyyttä ja tiedon vapautta, jotka puolestaan eivät ole olleet kovin vahvoilla itäisissä kulttuureissa. Kulttuurinen yhdentyminen jatkuu, mutta sen seurauksena perinteisen ja modernin törmääminen voi ajoittain purkautua väkivallaksi kehitysmaissa, ja terrorismin kautta monin paikoin muuallakin. 2 Taloudellinen globalisaatio Taloudellinen globalisaatio ei ole suinkaan vain tämän ajan ilmiö, mutta nyt sen vaikutukset näkyvät entistä selvemmin sekä kehittyneissä, että kehittyvissä mais- 1 Lähteenä David Pearce Snyderin kirjoitus 'Five Meta-Trends Changing the World', The Futurist, July-August 2004.

16 Tulevaisuuden näkymiä 2/ sa. Teollisuustuotannon massiivinen siirtyminen halvempien tuotantokustannusten maihin on lisännyt työttömyyttä perinteisissä teollisuusmaissa, ja toisaalta maahanmuutto on lisännyt kilpailua työpaikoista. Nopea talouden kehittyminen on tuonut mukanaan paitsi vaurautta, myös kärjistyviä yhteiskunnallisia ongelmia esimerkiksi Kaakkois-Aasiaan, Intiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Voimakkaasti tuettu maataloustuotanto länsimaissa olisi suureksi osaksi kokonaan loppumassa, jos noudatettaisiin vapaan kilpailun ja markkinatalouden periaatteita. Pitkällä aikavälillä taloudellisen globalisaation edut ovat suuret, jopa suunnattomat, mutta lyhyemmän ajan ongelmat paikallisessa työllisyydessä pitävät vapaan kaupan ongelmat keskeisesti esillä. Ongelmista selviäminen edellyttää vakaata talouskasvua kaikkialla. 3 Yleinen yhteydessäolo Vuoteen 2010 mennessä suurin osa ihmisten välisestä sähköisestä viestinnästä - sekä puhe- että muu - tapahtuu internetin välityksellä. Vähintään kolmasosalla ihmiskunnasta tulee lähivuosina olemaan pääsy internetiin. Pääasialliset yhteyslaitteet ovat monipuolistuvat matkapuhelimet, PDA-laitteet ja kannettavat tietokoneet langattomalla yhteydellä. Internet on tietokoneajan infra- ja infostruktuuri. Mahdollisuus - yhä useammille välttämättömyys - olla tavoitettavissa aina ja kaikkialla lienee paljon puhutun informaatioteknologian merkittävin ihmisten kollektiivista käyttäytymistä muovaava saavutus tähän mennessä. Ihmisillä on mahdollisuus hienosäätää elämäänsä, josta tulee spontaanimpaa. Työn ja vapaa-ajan ero on jo monilla hämärtynyt ja tehostunut viestintä on joustavoittanut työtapoja ja vähentänyt matkustusta. Myös yksityisen ja julkisen elämän ero on häilyvä. Kymmenen vuoden päästä eletään todella maailmankylässä ja sähköinen avaruus on sen kohtaamispaikka. 4 Toiminnan avoimuus Sattuneet suuren luokan yritysrötöstelyt eri puolilla ovat kiihdyttäneet keskustelua ja toimenpidevaatimuksia toiminnan läpinäkyvyydestä myös yrityspuolella. Länsimaisen demokratian lausuttuja kulmakiviähän on ollut julkisen koneiston toiminnan avoimuus, käytäntö on tietysti monin paikoin ollut enemmän tai vähemmän kaukana ihanteesta. Nyt sama vaatimus halutaan ulottaa myös yritystoimintaan. Verkottuneessa maailmankylässä (vrt. edellä) erilaisilla painostusryhmillä ja - organisaatioilla on entistä paremmat mahdollisuudet kokemiensa epäkohtien paljastamiseen ja vaikuttamiseen, esimerkiksi ostoboikotteihin. Yrityspuolella toiminnan avoimuus epäilemättä ja väistämättä lisääntyy. Monien ristiriitojen ja taistelujen jälkeen vuoden kuluttua eletään kansainvälisten lakien ja sopimusten säätelemänä nykyistä huomattavasti avoimemmassa yritys- ja yhteiskuntaympäristössä.

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 2/ Yhteiskunnallinen sopeutuminen Hieman yllättäen, kehittyneissä yhteiskunnissa saattaa tehdä paluuta perhe- ja sukukeskeisyys. Ikääntyneet isovanhemmat ja aikuiset lapset saattavat elää, jos nyt ei aivan samassa taloudessa, niin kuitenkin lähietäisyydellä ja varsin kiinteässä vuorovaikutuksessa. Tämä olisi sopeutumista yhteiskunnallisten hyvinvointirakenteiden supistumiseen ja osittaiseen purkamiseen. Tämä olisi myös eräänlaista globaalia yhdenmukaistumista, kehitysmaiden kulttuureissa perhe- ja sukukeskeisyys (ja heimo/klaaniyhteisöllisyys) on ollut vallitsevaa. Oman sopeutumisvaatimuksensa tuo se, että yhä useammilla on elinaikanaan monia avioliittoja tai vastaavia parisuhteita. Syntyvissä monimutkaisissa uusperhekuvioissa varttuu varmasti uudenlaisin asentein varustautuneita sukupolvia. Uudenlainen työympäristö matalapalkkaisine palvelutyöpaikkoineen, lyhyine työsuhteineen ja työurineen monen työnantajan palveluksessa, jatkuvan kouluttautumisen vaatimuksineen, itsensä markkinoimisineen jne. merkitsee melkoista muutosta perinteisiin pitkiin ja vakaisiin työsuhteisiin tottuneille. Tietotyö on helposti hajautettavissa ja perinteinen työyhteisö muuttuu enemmänkin virtuaaliseksi. Kun ihmiset elävät pitempään ja ovat keskimäärin hyväkuntoisempia vanhempanakin, niin niukentuvan työvoimatarjonnan oloissa eläkkeelle siirtyminen myöhentyy. Tämä työelämän murros on vaikeaa nykyiselle varttuneelle sukupolvelle, mutta ei välttämättä tuleville, jotka eivät muusta tiedä. Toisaalta on varmaa, että osa ihmisistä valitsee vapaaehtoisesti ja hallitusti jonkun muun elämäntavan kuin yhteiskunnan valtaenemmistö. Osa taas syrjäytyy vastoin halujaankin yhteiskunnan marginaaliin. Voi myös hyvin kehittyä jopa globaali yhteiskunnallinen vastaliike, joka haluaa vakautta ja ennustettavuutta elämänkaaren hallintaan. On jo melko selvää, että informaatiovallankumous muuttaa meitä yhtä paljon kuin teollistuminen aikoinaan. Nämä muutoksen ajat eivät tosin ole mitään uutta ihmiskunnan historiassa, ja vanhat viisaudet pätevät yhä: kreikkalainen filosofi Herakleitos totesi 2500 vuotta sitten, että mikään tulevaisuudessa ei ole väistämätöntä, paitsi muutos. Ja vanha kunnon Sun Tzu neuvoi: viisas johtaja käyttää hyväkseen muutosta.

18 Tulevaisuuden näkymiä 2/ Etla Katsaus: Maa- ja vesirakennusalan näkymät 1 Kokonaistuotannon määrän muutos ETLA Lähde: TK, ESA2000 Maailmantalouden nousu on odotetusti vahvistumassa Yhdysvaltain ja Aasian vetämänä. Euroopan kasvutahti on niitä selvästi hitaampaa. Maailmantalous kasvaa tänä vuonna runsaat 4,5 prosenttia, mutta jo ensi vuonna kasvu hidastuu runsaaseen 4 prosenttiin. Pahimmat talouskasvun uhat ovat Lähi-idän epävakaa tilanne ja raakaöljyn pysyminen kalliina. Dollarin odotettua suurempi heikentyminen euron suhteen vaimentaisi euroalueen kasvua ennustetusta. Yhdysvalloissa kaikki kysyntäerät vauhdittavat edelleen talouden kasvua. ETLA arvioi Yhdysvaltain talouden kasvavan tänä vuonna vajaat 4,5 prosenttia ja ensi vuonna runsaat 3 prosenttia. Aasian talouskasvu jatkuu ripeänä, vaikka Kiina jäähdyttää jo ylikuumentunutta talouttaan. Kiinan vahva vire vahvistaa Japanin, Korean sekä Aasian pienten maiden talouskasvua. Euroalueen talous alkoi elpyä viime vuoden loppupuolella. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä monien euromaiden kasvu oli odotettua vahvempaa. Nettovienti alkaa jälleen tukea kasvua. Yksityinen kulutus kasvaa vielä tänä vuonna hitaasti, kun työllisyyden vaatimaton kohentuminen jarruttaa kotitalouksien ostovoiman kasvua. ETLA arvioi euroalueen talouskasvun yltävän tänä ja ensi vuonna vain noin 2 prosenttiin. Eurooppa ei ole kyennyt tekemään riittävän nopeassa tahdissa sen kilpailukykyä parantavia rakenteellisia uudistuksia. 1 Tiehallinnon ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) välillä tehdyllä sopimuksella ETLA toimittaa neljännesvuosittain Tiehallinnon käyttöön katsauksen maa- ja vesirakennusalan näkymistä. Tämä on katsaus 4/2003.

19 18 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna 3,1 prosenttia. Ennustejaksolla investointien näkymät ovat paranemassa. Investointien kasvua vauhdittavat muun muassa uuden ydinvoimalan ja Vuosaaren sataman kaltaisten suurten infrastruktuurihankkeiden maa- ja vesirakennustyöt. Investointien ja rakentamisen määrän muutos ETLA Lähde: TK, ESA2000 Kansantalouden kiinteät investoinnit kasvavat tänä vuonna runsaat 2 prosenttia asuntoinvestointien ja infrastruktuuri rakentamisen ripeän kasvun ansiosta. Rakennusalan tuotanto elpyy rakennusinvestointien vanavedessä. Ensi vuonna investointiaktiviteetti kohoaa jo 4 prosenttiin, kun asuntorakentamisen ohella kone- ja laiteinvestoinnit sekä yritysten toimitilarakentaminen vilkastuvat. Maa- ja vesirakennusinvestointien arvioidaan lisääntyvän tänä ja ensi vuonna noin 5 prosentin vuosivauhdilla. Elpymistä jouduttaa Etelä- ja Länsi- Suomessa käynnistetyt suuret investointihankkeet. Olkiluodon ydinvoimalan, Vuosaaren Sataman ja Oikoradan perusrakennustyöt laajenevat ja saavuttavat huippunsa vuosina Lisäksi hallitus on päättänyt käynnistää ensi vuonna uuden suurehkon infrahankkeen, Turun moottoritien jatkorakentamisen. Rakentamisen varsin laaja-alainen noususuhdanne lisää investointitavaroiden kysyntää. Uusia rakennuskoneita ja -laitteita tarvitaan erityisesti suurten hankkeiden läpiviennissä. Rakennusyritysten tuotantokapasiteetin kohoaminen ja tuontipanosten varsin ripeä hintojen nousu lisäävät rakennusyritysten kustannuspaineita. Toisaalta liikevaihtokin kasvaa ripeästi, kun paremman kannattavuuden omaavat suurprojektit laajenevat. Rakentamisen tuotannon määrän odotetaan kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia ja ensi vuonna sen arvioidaan nopeutuvan 3,8 prosenttiin. Teollisuuden investointien arvioidaan supistuvan vielä tänä

20 Tulevaisuuden näkymiä 2/ vuonna 3 prosenttia, mutta kääntyvän lievään 2 prosentin kasvuun ensi vuonna. TT:n investointikyselyn mukaan lähiajan investointinäkymät ovat valoisimmat pienissä ja keskisuurissa teollisuusyrityksissä. Uuden ydinvoimalan rakennustöiden laajeneminen kohottaa energia-alan investoinnit ensi vuonna 15 prosentin kasvuun. Rakentamiseen vaikuttavat positiiviset tekijät ETLA Markkinakorot pysyvät kuluvan vuoden ajan matalina, sillä EKP nostanee ohjauskorkoaan vasta ensi vuonna. ETLA arvioi 3 kuukauden euriborin asettuvan kuluvan vuonna keskimäärin 2,1 prosenttiin. Vuonna 2005 euriborin arvioidaan kohoavan keskimäärin 2,4 prosenttiin. Euron hinnaksi oletetaan tänä vuonna 1,22 dollaria ja ensi vuonna keskimäärin noin 1,24 dollaria. Yrityssektorin kannattavuus on heikentynyt selvästi muutaman viime vuoden aikana tuotannon hitaan kasvun ja epäedullisen vientihintakehityksen vuoksi. Yritysten tuloskehityksen odotetaan kuitenkin kohentuvan vuoden 2004 aikana liikevaihdon nousun vuoksi. Vuonna 2005 talouskasvun voimistumisen ja suotuisamman vientihintakehityksen myötä yritysten tuloskehitys vahvistuu edelleen. Liikenneministeriö on hallitusohjelman mukaisesti laatinut pitkän aikavälin investointiohjelman, josta hallitus on kiireellisimpänä päättänyt käynnistää pitkään vireillä olleen Turun moottoritien jatkon. Yhteensä 54 hankkeesta koostuva investointisuunnitelma ulottuu aina vuoteen 2013 ja sen kustannusarvio on lähes 4 mrd. euroa. Vuosille ministeriö esittää käynnistettäväksi yhteensä 1,4 mrd. euron suuruiset tie- ja ratainvestoinnit. Ministeriön mukaan budjettirahoitusta näihin investointeihin sitoutuu vaalikauden aikana noin milj. euroa. EU laajeni kuluvan vuoden toukokuussa 10 uudella jäsenvaltiolla. Tämä avasi uusia markkinoita myös rakennustoimialalle.

21 20 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 Rakentamiseen vaikuttavat negatiiviset tekijät ETLA ETLAn arvion mukaan ohjauskorko pysyy nykyisellä, poikkeuksellisen matalalla tasolla, vuoden 2005 alkupuoliskolle saakka. Euro-alueen inflaatio on vähitellen voimistumassa. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan nousu ja euron vahvistumisen pysähtyminen ovat voimistaneet kevään aikana ulkoista kustannuspainetta, mikä on heijastunut myös korko-odotuksissa. Toisaalta euro-alueen talouskasvun vahvistumista tukisi suhteellisen matala korkotaso. Rahapolitiikan odotetaankin kiristyvän vasta vuoden 2005 aikana talouskasvun vahvistumisen myötä. Vaikka talouskasvu USA:ssa ja Kauko-Idässä on jo tuntuvasti voimistunut, EU:n suhdannenäkymät pysyvät melko vaimeina muun muassa rakenneongelmien vuoksi. Lähivuosina öljyn dollarihinta jäänee lähes viime vuoden keskimääräiselle tasolle. Euron vahvistuminen vähentää jonkin verran tuontienergian aiheuttamia kustannuspaineita, mutta heikentää euroalueen yritysten kustannuskilpailukykyä. Kuluvana vuonna suhdanteiden lievä elpyminen ei juuri vauhdita esimerkiksi kone- ja laiteinvestointeja, sillä useilla toimialoilla on runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia, jonka turvin tuotantoa voidaan kysynnän kasvaessa lisätä. Sen sijaan maa- ja vesirakentaminen voimistuu mittavan infrastruktuuriohjelman myötä, ja lähivuosina toimialan kustannuspaineet todennäköisesti lisääntyvät.

22 Tulevaisuuden näkymiä 2/ Rakentamisen määrän kehitys Suomessa ja Euroalueella ETLA Lähde: OECD, MEI Euroalueella rakentamisen tuotanto ja investointikehitys on jäänyt vaatimattomaksi ja näkymät ovat pysyneet heikkoina. Alkuvuonna rakennusyritysten luottamusindikaattori pysytteli euroalueella edelleen -20 pisteen tuntumassa, kun se Suomessa oli kivunnut selvästi plussan puolelle. Euroalueella rakennusinvestointien- ja tuotannon arvioidaan kasvavan lähivuosina selvästi Suomea hitaammin. EMU -ydinmaissa ylisuurten budjettivajeiden korjaaminen edellyttää mm. korkojen nousua ja finanssipolitiikan kiristämistä, mitkä yhdessä jarruttavat rakennusinvestointien käynnistymistä. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan Suomessa talonrakentaminen kasvoi tammi-maaliskuussa vajaat 1,5 prosenttia vuodentakaisesta. Maa- ja vesirakentaminen kiihtyi jo lähes 10 prosentin kasvuun. Tänä vuonna suotuisimmat näkymät ovat asunto- ja maa- ja vesirakentamisessa. Julkisten investointien kasvu pysähtyy tilapäisesti tänä vuonna, mutta kääntyy uudelleen selvään kasvuun ensi vuonna.

23 22 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 Rakentaminen ulkomailla ETLA Lähde: Suomen Pankki, vaihtotasetilasto Suomen Pankin vaihtotasetilaston tietojen mukaan suomalaisten yritysten saamat tulot ulkomaisesta rakennustoiminnasta pysyivät vuonna 2003 lähes edellisen vuoden tasolla. Suhdannetilanne on ollut parin viime vuoden ajan selvästi heikompi kuin vuosina Rakennusteollisuuden tilastojen mukaan suomalaisten rakennusyritysten laskutus ulkomailla kasvoi selvästi vuonna Kuluvana vuonna laskutuksen vahvan nousun arvioidaan jatkuvan. Tärkeimmät vientialueet ovat Pohjoismaat, Baltia sekä Venäjä. Lähivuosina etenkin Venäjän rakennusmarkkinoiden odotetaan kehittyvän suotuisasti. Venäjän talousnäkymät riippuvat kuitenkin pitkälti raaka-öljyn hinnasta. Mikäli raakaöljyn hinta kääntyy selvään laskuun, vientinäkymät heikkenevät. Myös rakennustuotevienti kasvoi voimakkaasti kuluvan vuosikymmenen alussa. Parin viime vuoden aikana vienti on pysynyt lähes ennallaan. Vientinäkymien odotetaan kohentuvan sekä projektiviennin, että rakennustuoteviennin osalta parin seuraavan vuoden aikana kansainvälisen talouden elpymisen myötä.

24 Tulevaisuuden näkymiä 2/ MVR-alan aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä konkurssit ETLA Lähde: TK Aloittaneiden yritysten lukumäärä on ollut 1990-luvun puolivälistä lähtien hieman aleneva. Sen sijaan lopettaneiden yritysten määrä on viime vuosina pysytellyt lähes ennallaan. Vaikka maa- ja vesirakennusalan tuotannon määrän kasvu on ollut muutaman viime vuoden ajan varsin vaimea, alalle on tullut jo runsaat 300 uutta yrittäjää. Maa- ja vesirakennusalan vireille pantujen konkurssien määrä on pysytellyt viiden viime vuoden aikana keskimäärin noin 60 kappaleessa. Selvää muutosta kehityksessä ei ole toistaiseksi havaittavissa. Vuoden 2003 aikana aloittaneiden yritysten määrän kasvu oli hieman hitaampi kuin edellisenä vuonna. Lopettaneita yrityksiä oli viime vuoden alkupuoliskolla hieman enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Yritysten määrä jatkoi nousuaan. ETLAn ennusteen mukaan maa- ja vesirakentamisen tuotanto kasvaa tänä ja ensi vuonna selvästi nopeammin kuin muutaman viime vuoden aikana keskimäärin, joten toimialan konkursseissa ei odoteta kasvua. Työvoimatutkimuksen mukaan toimialan työllisten määrä oli viime vuonna keskimäärin henkilöä, mikä oli noin 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Avoimia työpaikkoja oli kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa keskimäärin puolet enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien lukumäärä oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin 2 prosentin laskussa.

25 24 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 Maa- ja vesirakentamisen määrän kasvu ETLA Lähde: TK, ESA2000 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan rakentamisen tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa 2,5 prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisessa jäätiin runsaan prosentin kasvuun lähinnä teollisuus- ja toimistorakentamisen supistumisen vuoksi. Maa- ja vesirakentamisessa vuosikasvu kiihtyi lähes 10 prosenttiin suurten investointihakkeiden perusrakennustöiden laajenemisen ansiosta. Lyhyen aikavälin tuoreimmat suhdanneindikaattorit viittaavat maa- ja vesirakennustuotannon kasvavan ripeästi myös toisella neljänneksellä. Maa- ja vesirakentamisen tuotannon odotetaan kasvavan tänä vuonna 5 prosenttia. Infrarakentamisen tuotanto voi laajeta ennustettua ripeämmin mm. investointien ajoitustekijöiden vuoksi. Vahva kasvuvaihe jatkuu ensi vuonnakin, kun meneillään olevien suurten investointiprojektien tueksi teollisuuden uudisrakentaminen käynnistyy. Käynnistyneet suurinvestoinnit (Olkiluodon ydinvoimala, Helsingin satama ja Porvoon uusi jalostamo) tarjoavat Etelä-Suomen maanrakennusyrityksille ja suunnittelutoimistoille huomattavan suuria infrastruktuuriurakoita useiksi vuosiksi eteenpäin. Pienempiä, mutta alueiden kannalta merkittäviä, tie- ja väyläinvestointeja on käynnissä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Keskipitkälläkin aikavälillä maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne on valoisa. Suuret infrastruktuurihankkeet tukevat yritysten tuotannollisten investointien laajenemista vuoden 2005 jälkeenkin. Muuttoliikkeen ansiosta asuntorakentamisen arvioidaan jatkuvan vilkkaana suurkaupungeissa ja erityisesti niiden ympäristökunnissa. Liikerakentamisen tarve kasvaa väestön keskittymisen vuoksi.

26 Tulevaisuuden näkymiä 2/ Maa- ja vesirakentamisen työn tuottavuuden kasvu ETLA Lähde: TK, ESA2000 Maa- ja vesirakentamisen toimialalla työn tuottavuuden kasvu on ollut hieman vaimeampaa kuin koko taloudessa keskimäärin. Toimialalle ovat myös tyypillisiä voimakkaat vuosittaiset vaihtelut tuottavuuden kehityksessä. Alan tuottavuuden kasvua on aiemmin vahvistanut pääomavaltaistuminen. Tämä tarkoittaa sitä, että työn tuottavuuden kasvu on perustunut lähinnä aiempaa tehokkaampien koneiden käyttöön tai työpanosta on korvattu koneilla. Sen sijaan 1990-luvun jälkipuoliskolla kokonaistuottavuuden osuus työn tuottavuuden kasvussa muodostui hallitsevaksi. Sama piirre on havaittavissa monilla muillakin toimialoilla. Työn tuottavuus kasvaa hyödyntämällä tehokkaammin teknistä kehitystä, tai organisoimalla paremmin työtä ja muita tuotantopanoksia luvun taitteessa kokonaistuottavuuden kasvu taittui lähinnä tuotannon kasvun pysähtymisen vuoksi. Tämä merkitsi myös työn tuottavuuden supistumista. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2003 toimialan tuotanto lisääntyi 0,7 prosenttia. Työvoimatiedustelun mukaan työpaikkojen määrä lisääntyi puolisen prosenttia, mutta tehtyjen työtuntien määrä runsaat 2 prosenttia. Työn tuottavuuden voidaan arvioida siten pysyneen lähes ennallaan, tai jopa hieman supistuneen. Ensimmäiset viralliset kansantalouden tilinpitoon perustuvat tunnusluvut vuodelle 2003 julkaistaan heinäkuussa.

27 26 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 VTT Katsaus: Maa- ja vesirakennusalan markkinatilanne 1 Rakennuttajien tilanne on hyvä, joskin heikkenemässä, 2005 näkymät ennallaan Rakennuttajien tilanne kokonaisuudessaan on säilynyt vielä hyvänä, joskin kevään suhdannekyselyn mukaan tilanne on heikkenemässä.. Teollisuuden investoinnit ovat edelleen alhaisella tasolla, joskin kesäkuun 2004 teollisuuden kyselyt osoittavat tilauskannan olevan normaalin. Ratahallintokeskuksen investoinnit ovat kohtuulliset Kerava- Lahti radan rakentamisen ansiosta. Radanpidon kokonaisrahoitus on säilynyt ennallaan muutaman viime vuoden. Koska investoinnit ovat kasvaneet, perusradanpidon rahoituksen taso on pudonnut. Tienpidon rahoitus on supistunut hieman Tieinvestoinnit ovat kasvaneet hieman, mutta vastaavasti perustienpidon rahoitus on supistunut. Rakennuttajien odotukset seuraavalle vuodelle (Kuva 1. kuvassa otsikoitu 2005) ovat säilyneet ennallaan viime keväästä. Suhdanneodotusten saldoluku on parantunut viime kevään -10:stä - 9:ään. (Saldoluku on paraneviin ja heikkeneviin näkymiin uskovien vastaajien % -osuuksien erotus) 100 % MVR-RAKENNUTTAJIEN SUHDANNENÄKYMÄT SYKSYISIN-99 JA KEVÄISIN %-suhdannekyselyyn vastanneista 80 % 60 % 40 % HEIKKENEVÄT PYSYVÄT ENNALLAAN PARANEVAT 20 % 0 % Kuva ennuste VTT VTT/rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Tampereella on sopinut Tiehallinnon kanssa maarakentamisen markkinatietojen seuraamisesta neljännesvuosittain mm. newsletter - raportteina. Newsletter seuraa rakennuskustannusten ohella mvr-alan suhdanteita, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden tarjoushintatasoa, urakoitsijoiden tarjoushalukkuutta, urakoitsijoiden konekaluston kapasiteetin käyttöastetta sekä toimintakapeikkoja.

28 Tulevaisuuden näkymiä 2/ Urakoitsijoiden kevään 2004 tilanne hyvä kesällä paranee Urakoitsijoiden tilanne oli keväällä 2004 hyvä jo kahdeksatta kevättä peräkkäin(kuva 2). Tästä huolimatta yritykset ovat kuitenkin vähentäneet hieman henkilöstöä keväällä Kolmannes yrityksistä odottaa tilanteen paranevan kesällä Vertailua viime kevääseen ei voi tehdä, koska kysely siirtyi SML:ltä TT:lle. Samalla suhdannekyselyn kysymykset ja otos muuttuivat MVR-URAKOITSIJOIDEN SUHDANNENÄKYMÄT KEVÄISIN otos muuttui 100 % HEIKKENEVÄT 80 % 60 % PYSYVÄT ENNALLAAN 40 % 20 % PARANEVAT 0 % Lähde: SML JA TT Kuva 2 Suunnittelijoiden 2004 tilanne hyvä hieman paranee Infrasuunnittelussa on viime vuotinen hyvä tilanne säilynyt ennallaan. Vientihankkeiden määrä on edelleen supistunut viime vuodesta samaan aikaan kun kotimaan työtilanne työllistää erittäin hyvin. Suunnittelijoiden kiire näkyy rakennuttajien arvioissa suunnittelun työn laadussa. Viime syksyn tapaan edelleen kymmenesosa rakennuttajista pitää suunnitelmien laatua huonona. Hyvästä työtilanteesta huolimatta tuleva vuosi 2005 nähdään vuotta 2004 parempana. Suhdanneodotusten saldoluku on parantunut viime kevään -20:sta - 10:een. (Kuva 3)

29 28 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 MVR-SUUNNITTELIJOIDEN SUHDANNENÄKYMÄT SYKSYISIN 99 JA KEVÄISIN 2000 %-suhdannekyselyyn vastanneista 100 % 80 % 60 % HEIKKENEVÄT PYSYVÄT ENNALLAAN PARANEVAT 40 % 20 % 0 % Kuva ennuste VTT 2004 Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus väheni 2004 rakentamistöissä Maa- ja vesirakennusalan urakoitsijoiden tarjoushalukkuus rakentamistöissä väheni VTT:n tekemän kevään 2004 rakennuttajakyselyn mukaan. Saldoluvulla mitattuna väheneminen oli vuoden :stä vuoden :ään. (Kuva 5) URAKOITSIJOIDEN JA SUUNNITTELIJOIDEN TARJOUSHALUKKUUS KOKO MAA KEVÄISIN Kuva % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ennuste 2005 ERITTÄIN MATALA MATALA NORMAALI KORKEA ERITTÄIN KORKEA

30 Tulevaisuuden näkymiä 2/ URAKOITSIJOIDEN TARJOUSHALUKKUUS RAKENTAMISTÖISSÄ KOKO MAA KEVÄT 2004 Kuva % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % %-suhdannekyselyyn vastanneista ERITTÄIN MATALA MATALA NORMAALI KORKEA ERITTÄIN KORKEA ennuste Tilanne on säilynyt kuitenkin samanlaisena vuodesta 1998 lähtien, jolloin saldoluku putosi tasolta + 40 tasolle (Kuva 4). Vuoden 2004 tarjoushalukkuuden vähenemiseen vaikuttaa mm. 5. ydinvoimalan, Vuosaaren sataman. Kerava-Lahti oikoradan sekä useiden suurten tiehankkeiden yht aikainen toteutus. (Kuva 5) Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus rakentamistöissä tiepiireittäin Kuva saldoluku Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Vuodelle 2005 rakennuttajat ennakoivat urakoitsijoiden tarjoushalukkuuden kasvavan. Saldoluku nousee + 17:sta + 20:een (Kuva 5). Tähän ovat vaikuttamassa mm. epätietoisuus tiehankkeiden kohtalosta Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus rakentamistöissä oli vuonna 2004 kasvussa vain Turun ja Vaasan tiepiireissä. Muissa piireissä tilanne säilyi ennallaan tai heikkeni.

31 30 Tulevaisuuden näkymiä 2/2004 Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus kunnossapito- ja hoitotöissä lievästi kasvussa 2004 ja 2005 URAKOITSIJOIDEN TARJOUSHALUKKUUS KUNNOSSAPITOTÖISSÄ KOKO MAA KEVÄT % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % %-suhdannekyselyyn vastanneista ERITTÄIN MATALA MATALA NORMAALI KORKEA ERITTÄIN KORKEA ennuste Kuva 7 Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus kunnossapito- ja hoitotöissä on edelleen huomattavasti alemmalla tasolla kuin rakentamistöissä.(kuva 7). Koko maan saldoluku on negatiivinen kun rakentamistöissä ollaan tasolla Vuonna 2004 on kunnossapito ja hoitotöitä tarjoavien yritysten määrä kasvanut ja tämä näkyy vastauksissa. Merkittävin uusi tarjoaja on Lemminkäinen. Myös virolaiset yrittäjät ovat kokeilleet ainakin kuntamarkkinaa toistaiseksi ilman menestystä. Saldolukujen vaihtelut piireittäin ovat vielä erittäin suuret.(kuva 8) Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus kunnossapito ja hoitotöissä tiepiireittäin Kuva saldoluku Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi

32 Tulevaisuuden näkymiä 2/ Suunnittelijoiden tarjoushalukkuus lievässä kasvussa tilanne ennallaan SUUNNITTELIJOIDEN TARJOUSHALUKKUUS KOKO MAA KEVÄT % %-suhdannekyselyyn vastanneista 80 % 60 % 40 % ERITTÄIN MATALA MATALA NORMAALI KORKEA ERITTÄIN KORKEA 20 % 0 % ennuste Kuva 9 Suunnittelijoiden tarjoushalukkuus kasvoi 2004 saldoluvulla mitattuna +19:sta +27:een koko maan tasolla mitattuna. (Kuva 9, saldoluvut 2002: + 18, 2003: + 19, 2004: +27, 2005: +25) tarjoushalukkuuden ennakoidaan säilyvän lähes ennallaan.. SKOL:n jäsenten tilauskanta oli keväällä 2004 hyvä kotimaan rakentamisen vilkkauden ansiosta. Myös vienti on vuoden 2004 aikana supistunut kotimaan hyvän tilanteen takia. Teollisuuden tilauskanta on edelleen alhaalla teollisuuden investointien ollessa vähäisiä. Suunnittelijoiden tarjoushalukkuus tiepiireittäin Kuva saldoluku Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi