LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 26/2004 Liikenne. Toimialojen kuljetusintensiteetit

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 26/24 Liikenne Toimialojen kuljetusintensiteetit Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 24

2 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Pekka Iikkanen Ramboll Finland Oy Julkaisun laji Tutkimus Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö* Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Toimialojen kuljetusintensiteetit Tiivistelmä Tutkimuksessa arvioitiin toimialojen kuljetusintensiteettien kehitystä vuosina Toimialan kuljetusintensiteetillä tarkoitetaan toimialan tuotannon synnyttämien kotimaan kuljetussuoritteiden suhdetta toimialan tuotannon arvonlisäykseen. Kuljetusintensiteetin yksikkö on tkm/euro. Kuljetusintensiteetti voidaan määrittää erikseen myös jokaiselle kuljetustavalle. Kotimaan liikenteen kuljetussuoritteista yli 8 % on teollisuuden kuljetuksia. Teollisuuden kuljetuksiksi luetaan teollisuustuotteiden, tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden ja puolijalosteiden kuljetukset. Muita merkittäviä kuljetuksia synnyttäviä toimialoja ovat maarakennus sekä kivihiiltä ja turvetta käyttävä energiatuotanto. Teollisuustuotannon keskimääräinen kuljetusintensiteetti oli vuonna 22 noin 1,1 tkm/euro. Eri toimialojen kuljetusintensiteetit ovat kuitenkin hyvin eri suuruisia. Polttoaineiden valmistuksen kuljetusintensiteetti on suurin, noin 9 tkm/euro ja teknologiateollisuuden pienin, alle,1 tkm/euro. Pitkällä aikavälillä toimialojen kuljetusintensiteetit ovat muuttuneet melko vähän. Suurin muutos koskee teknologiateollisuutta, jossa intensiteetti on pienentynyt toimialan sisäinen rakennemuutoksen vuoksi. Vuosina Suomen kotimaan liikenteen kuljetusuorite kasvoi vain 11 %, kun Suomen teollisuustuotanto kasvoi samanaikaisesti 41 %. Kuljetussuoritteen ja teollisuustuotannon toisistaan poikkeavan kehityksen taustalla oli teollisuuden tuotantorakenteessa tapahtuneet muutokset. Hyvin vähän kuljetuksia synnyttävä teknologiateollisuus on kasvanut moninkertaisella vauhdilla paljon kuljetuksia synnyttäviin perusteollisuuden toimialoihin verrattuna. Toimialojen kuljetusintensiteettien avulla voidaan arvioida kotimaan liikenteen kuljetussuoritteiden tulevaa kehitystä kuljetustavoittain, kun lähtökohtana ovat eri toimialojen tuotannon kehitystä koskevat kehitysarviot. Avainsanat (asiasanat) Kuljetuskysyntä, teollisuus, toimialat, intensiteetti, ennusteet Muut tiedot * yhdessä Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen kanssa Yhteyshenkilö/LVM Jari Gröhn Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 26/24 Kokonaissivumäärä 86 Jakaja Edita Publishing Oy Kieli suomi ISSN Hinta 17 ISBN X Luottamuksellisuus julkinen Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Pekka Iikkanen Ramboll Finland Ab Typ av publikation Undersökning Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet * Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Transportintensitet i olika branscher (Toimialojen kuljetusintensiteetit) Referat I undersökningen uppskattades utvecklingen av transportintensiteten i olika branscher åren Med transportintensiteten i en bransch avses förhållandet mellan det inrikes transportarbete som produktionen i branschen ger upphov till och värdeökningen av branschens produktion. Enheten för transportintensitet är tkm/euro. Transportintensitet kan även bestämmas separat för vart och ett transportsätt. Industrins transporter utgör över 8 % av allt inrikes transportarbete. Med industrins transporter avses transporter av industriprodukter, industriråvaror och halvfabrikat. Övriga branscher som i hög grad ger upphov till transporter är mark- och anläggningsarbeten samt stenkols- och torvbaserad energiproduktion. Den genomsnittliga transportintensiteten för industriproduktion var ca 1,1 tkm/euro år 22. Transportintensiteten för olika branscher varierar emellertid i stor utsträckning. Bränsleframställning har den största transportintensiteten, ca 9 tkm/euro, och teknikindustrin den minsta, ca,1 tkm/euro. Transportintensiteten i olika branscher har på lång sikt förändrats tämligen litet. Teknikindustrin uppvisar den största förändringen, där har transportintensiteten minskat till följd av intern strukturomvandling. I Finland ökade transportarbetet inrikes endast 11 % under åren , medan industriproduktionen i Finland ökade 41 % under samma tid. Bakom skillnaden i utveckling mellan transportarbete och industriproduktion låg de omvandlingar som ägt rum i industrins produktionsstruktur. Teknikindustrin, som ger upphov till ytterst lite transporter, har haft en mångdubbel tillväxt jämfört med den transportintensiva basindustrin. Med hjälp av transportintensiteten i olika branscher kan transportarbetets framtida utveckling för olika transportsätt i inrikes trafik uppskattas utgående från utvecklingsprognoser för produktionen i olika branscher. Nyckelord Transportefterfrågan, industri, branscher, intensitet, prognoser Övriga uppgifter * med Vägförvaltnigen och och Banförvaltningscentralen Kontaktperson vid ministeriet: Jari Gröhn Seriens namn och nummer Kommunikationsministeriets publikationer 26/24 Sidoantal Språk 86 finska Distribution Edita Publishing Ab ISSN Pris 17 ISBN Förlag Kommunikationsministeriet X Sekretessgrad offentlig

4 DESCRIPTION Date of publication April Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Pekka Iikkanen Ramboll Finland Ltd Type of publication Research Assigned by Ministry of Transport and Communications* Date when body appointed Name of the publication Transport intensities within industrial branches in Finland Abstract In this study the development of transport intensities of branches in Finland during were appraised. Transport intensity of a branch is the haulage generated by domestic production compared to production value increment of that branch. The unit for transport intensity is ton-kilometre/euro. Transport intensity can be defined separately for every mode of transport. Industry creates over 8 % of domestic transport haulage in Finland. Transport created by industry consists of transporting industrial products, raw materials and semi-finished products. Other branches generating significant transport are ground construction and energy production using coal and peat. Average transport intensity for industrial production was about 1,1 ton-km/euro in 22. Transport intensities between different branches can vary considerably. Transport intensity of fuel production is the highest, about 9 ton-km/euro, and the technology industry has the lowest transport intensity (,1 tonkm/euro). In the long run the transport intensities of branches have not changed significantly. The biggest change has occurred in the technology industry, where the intensity has diminished due to internal structure change. In Finland's domestic transport haulage increased only 11 %, while Finland's industrial production increased 41 %. Differences in the development of haulage and industrial production can be explained by changes in industrial structure. The technology industry, which produces a low need for transport, has grown much faster than basic industry, which produces a high need for transport. The transport intensities of different branches can be used for assessing the development of domestic haulage by modes of transport, if there are estimates of production development of different branches available. Keywords Transport demand, industry, branches of business, intensity Miscellaneous * together with Finnish Road Administration and Finnish Rail Administration Contact person at the Ministry: Mr Jari Gröhn Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 26/24 Pages, total 79 Distributed by Edita Publishing Ltd Language Finnish ISSN Price ISBN X Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 ESIPUHE Suomen kotimaan liikenteen kuljetussuoritteen kehitys on ollut 198-luvun jälkeen poikkeavaa, sillä kuljetussuorite on kasvanut selvästi bruttokansantuotetta ja teollisuustuotantoa hitaammin. Aikaisemmin kuljetussuoritteen kehitys on seurannut melko tarkasti mainittujen taloudellisten tunnuslukujen kehitystä. Toinen Suomen viimeaikaisen kehityksen erityispiirre on rautatiekuljetusten jatkuva kasvu. Suomi poikkeaakin kuljetusten 198-luvun jälkeisen kehityksen suhteen muista Euroopan maista, joissa kuljetussuoritteet ovat kasvaneet taloudellista kehitystä nopeammin ja suoritteiden kasvu on kohdistunut lähes yksinomaan tiekuljetuksiin. Selvityksen lähtökohtana oli Tiehallinnon selvitys Kuljetusten toimintaympäristön muutokset - Ympäristöystävällisten kuljetusketjujen kehittäminen, jossa todettiin tarve analysoida kotimaan liikenteen kuljetussuoritteen kehitystä toimialojen kuljetusintensiteettien avulla. Kuljetusintensiteetti kuvaa toimialan tuotannon edellyttämien kuljetussuoritteiden suhdetta toimialan arvonlisäykseen. Selvityksen tilasivat Ramboll Finland Oy:ltä Tiehallinto, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Ratahallintokeskus. Selvityksen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Veijo Kokkarinen Tiehallinnosta ja jäseninä Lassi Hilska ja Jari Gröhn liikenne- ja viestintäministeriöstä, Jarmo Joutsensaari Tiehallinnosta ja Timo Välke Ratahallintokeskuksesta. Selvityksen teki Ramboll Finland Oy:ssä Pekka Iikkanen. Helsingissä 26. huhtikuuta 24 Lassi Hilska Liikenneneuvos

6 YHTEENVETO Selvityksen sisältö Selvityksessä määritettiin eri toimialojen tuotannon synnyttämää kuljetustarvetta suhteessa toimialojen jalostusarvoon eli tuotannon arvonlisäykseen. Tätä suhdetta kutsutaan toimialan kuljetusintensiteetiksi ja sen perusyksikkö on tkm/euro. Kuljetusintensiteetit voidaan määrittää erikseen myös jokaiselle kuljetustavalle, jolloin kuljetustavan intensiteetti kuvaa toimialan yhden euron arvonlisäyksen synnyttämää kuljetussuoritetta ko. kuljetustavalla. Kuljetusintensiteettien avulla analysoitiin Suomen teollisuuden tuotannossa ja tuotantorakenteessa tapahtuneiden muutosten merkitystä kotimaan liikenteen kuljetussuoritteen kehitykseen vuosina Toimialojen kuljetusintensiteettien toteutuneeseen kehitykseen ja tuotannon kehitysarvioiden perusteella laadittiin kotimaan tavaraliikenteen kehitystä koskeva kehitysarvio vuoteen 22 asti. Tarkasteltavat toimialat Teollisuus on tärkein kuljetusten tarvitsija. Sen osuus kaikista vuoden 22 kotimaan kuljetussuoritteista oli 82 %. Tarkasteltavia teollisuuden toimialoja oli yhdeksän ja ne noudattavat teollisuuden päätoimialaluokitusta. Teollisuuden toimialat olivat vuoden 22 tuotannon arvonlisäyksen mukaisessa järjestyksessä: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, metalliteollisuus, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus, rakennusaineteollisuus, muu teollisuus (mm. huonekaluteollisuus), tevanake-teollisuus (tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden ja kenkien valmistus) ja polttoaineiden valmistus (ks. alla oleva kuva). Muita tarkasteltavia toimialoja olivat maarakennus ja kivihiilen ja turpeen käyttöön perustuvan energiatuotanto. Toimialojen arvonlisäykset ja kuljetussuoritteet v. 22 mrd mrd tkm teknologiateollisuus metsäteollisuus metalliteollisuus kemianteollisuus elintarviketeollisuus maarakentaminen rakennusaineteollisuus muu teollisuus tevanake-teollisuus polttoaineiden valmistus Selvityksessä tarkasteltujen teollisuuden toimialojen ja maarakentamisen arvonlisäykset ja kuljetussuoritteet vuonna 22.

7 Teollisuuden kuljetusintensiteetit Teollisuustoimialan synnyttämiä kuljetuksia ovat toimialalla valmistettavien tuotteiden sekä näiden tuotteiden valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden kuljetukset. Tuotannossa tarvittavien puolijalosteiden kuljetukset luetaan sen toimialan kuljetukseksi, jossa puolijalosteet tuotetaan. Usein puolijalosteiden tuotanto tapahtuu samalla teollisuuden päätoimialalla kuin niiden jatkojalostus, jolloin kyse on toimialan sisäisestä panoskäytöstä. Teollisuustoimialojen kuljetusintensiteetit poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Polttoaineiden valmistuksen kuljetusintensiteetti on selvästi suurin, noin 9 tkm/euro. Metsä- ja elintarviketeollisuuden kuljetusintensiteetti on noin 2 tkm/euro. Metalli- ja kemianteollisuuden kuljetusintensiteetit edustavat teollisuuden keskiarvoa, joka on noin 1 tkm/euro. Arvonlisäykseltään suurimman toimialan, teknologiateollisuuden, kuljetusintensiteetti on kaikkein pienin eli alle,1 tkm/euro (ks. taulukko sivu 5). Teollisuustoimialojen kuljetusintensiteetit ovat muuttuneet vähän vuosien aikana. Merkittävimmän poikkeuksen muodostaa teknologiateollisuus, jonka kuljetusintensiteetti on pienentynyt toimialan sisäisen tuotantorakenteen muutoksen vuoksi. Toimialan tuotannosta yhä suurempi osa on elektronisten ja sähköteknisten tuotteiden valmistusta. Nämä tuotteet ovat arvokkaita tuotteita ja niiden valmistuksen ja jakelun edellyttämät kuljetussuoritteet kotimaassa ovat hyvin vähäisiä. Sen sijaan koko teollisuuden kuljetusintensiteetti on pienentynyt merkittävästi. Kun teollisuuden kuljetusintensiteetti oli 199-luvun alussa noin 1,5, oli se vuonna 22 enää noin 1,1. Kuljetusintensiteetin pienentymisen taustalla on teollisuuden tuotantorakenteessa tapahtuneet muutokset. Suurin osa teollisuustuotannon kasvusta on kohdistunut teknologiateollisuuteen, jonka kuljetusintensiteetti on kaikkein pienin. Tuotantorakenteen muutoksen vuoksi teollisuuden kuljetussuoritteet kasvoivat vuosina vain 11 %, kun teollisuuden tuotannon arvonlisäys kasvoi samanaikaisesti 41 %. Teollisuuden tuotantorakenteellisilla muutoksilla on ollut selkeä yhteys myös eri kuljetustapojen kysynnän kehitykseen, sillä kuljetustapojen intensiteetit ovat muuttuneet pääosin samansuuntaisesti kuin toimialojen intensiteetit. Muiden toimialojen kuljetusintensiteetit Maarakentamisen kuljetusintensiteetti on noin 2, tkm/euro eli samaa tasoa kuin esimerkiksi metsäteollisuudessa. Lauhdevoimaloiden energiatuotannon arvonlisäyksestä ei ole saatavilla aikasarjatietoja, joten toimialan kuljetusintensiteetin mittaamisessa käytettiin arvonlisäyksen asemasta tuotettua energiamäärää. Tämä intensiteetti on vaihdellut vuosittain hyvin paljon. Keskimäärin se on ollut noin 8 tonnikilometriä megawattituntia kohti. Muita kuljetustilastoissa mainittuja kuljetuksia, joita ei voida selkeästi kohdistaa mihinkään toimialaan ovat mm. jätteiden, tyhjien konttien ja erittelemättömän muun tavaran kuljetukset. Näihin kuljetusten suorite on kasvanut jatkuvasti suhteessa bruttokansantuotteeseen.

8 Eri toimialojen kuljetusintensiteetit vuonna 22. Toimialan kuljetusintensiteetti Toimiala Tiekuljetus Rautatiekuljetukuljetus Vesitie- Yhteensä Teknologia, tkm/,7,1,,8 Metsä, tkm/ 1,27,66,6 1,99 Metalli, tkm/,53,64, 1,7 Kemia, tkm/,71,39,3 1,13 Elintarvike, tkm/ 1,91,1, 2,1 Rakennusaine, tkm/ 2,,18,19 2,37 Muu teollisuus, tkm/,22,,,22 Tevanake, tkm/,33,,,33 Polttoaine, tkm/ 2,7 1,6 4,6 8,9 Teollisuus yhteensä,7,3,1 1,1 Maarakennus, tkm/ 2,1,, 2,1 Lauhdev. tuotanto, tkm/gwh Muut kuljetukset, tkm/bkt ( ),2,,,2 Kuljetussuoritteiden kehityksen arviointi kuljetusintensiteettien avulla Kuljetusintensiteettien avulla voidaan arvioida kuljetussuoritteiden kuljetustapakohtaista kehitystä. Tässä selvityksessä laadittiin kehitysarvio, joka perustui toimialojen tuotantoskenaarioihin, jotka määriteltiin kauppa- ja teollisuusministeriön ilmastonkehitystä koskevan työn yhteydessä. Näiden skenaarioiden mukaan Suomen teollisuustuotanto kasvaisi vuosina yhteensä 54 % ja bruttokansantuote 48 %. Teollisuuden tuotantorakenteen muutos tulisi jatkumaan, sillä teknologiateollisuuden arvioitiin kasvavan noin 1,5-kertaisella vauhdilla koko teollisuuden kasvuvauhtiin nähden. Laaditun kehitysarvion mukaan kotimaan liikenteen kuljetussuorite tulisi vuosina kasvamaan yhteensä 17 % ja vastaavasti vuosina yhteensä 27 %. Kehitysarvion mukaan tiekuljetusten markkinaosuus pienenisi kyseisellä aikavälillä kahdella prosenttiyksiköllä ja vastaavasti rautatiekuljetusten markkinaosuus kasvaisi kahdella prosenttiyksiköllä. Vesitiekuljetusten markkinaosuus pysyisi kehitysarvion mukaan nykyisen suuruisena.

9 KÄSITTEITÄ Kotimaan tavaraliikenne Kuljetussuorite Tuotannon jalostusarvo Arvonlisäys Kuljetusintensiteetti Toimiala Tuotteet Puolijalosteet Raaka-aineet Kotimaan liikenteellä tarkoitetaan Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuvia tie-, ja rautatie-, sisävesi-, rannikko- ja lentokuljetuksia. Viralliseen kotimaan liikenteeseen sisältyvät myös transitokuljetukset, jotka on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle. Kuljetuksen kuljetussuorite on painossa mitatun kuorman ja kuljetusmatkan pituuden tulo. Yksikkönä käytetään tavallisesti tonnikilometriä (tkm). Tuotannon jalostusarvolla tarkoitetaan tuotantoyksikön esim. toimialan synnyttämää arvonlisäystä, joka saadaan, kun tuotannon bruttoarvosta vähennetään tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut). Teollisuustuotannon kokonaisvolyymi on eri toimialojen arvonlisäysten summa. ks. tuotannon jalostusarvo Kuljetusintensiteetillä tarkoitetaan kuljetussuoritteen suhdetta tuotannon arvonlisäykseen. Toimialaluokituksen avulla ryhmitellään luokkiin samankaltaisia toimintoja eli aktiviteetteja. Näitä luokkia kutsutaan toimialoiksi. Toiminnot ovat samankaltaisia, kun ne ovat tuottamiensa hyödykkeiden, tuotantopanostensa sekä tuotantoprosessinsa mukaan samankaltaisia. Selvityksessä käytetty teollisuuden toimialaluokitus vastaa pääpiirteissään yleisesti käytettyä teollisuuden päätoimialaluokitusta. Muut toimialat muodostettiin niiden edellyttämien kuljetusten tavaralajien perusteella. Yleisnimike teollisuuden valmistamille tavaroille. Puolijalosteet ovat teollisuuden valmistamia tavaroita, joita jalostetaan edelleen teollisuuden muilla toimialoilla. Raaka-aineet ovat alkutuotannon (maa-, metsä- ja kalatalouden sekä kaivannaistoiminnan) tuottamia tavaroita, joita käytetään panoksena teollisuustoiminnassa.

10 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE YHTEENVETO KÄSITTEITÄ 1. JOHDANTO Tausta Tavoitteet KULJETUSINTENSITEETIN MÄÄRITTÄMINEN Kuljetusten kysyntä kansantalouden näkökulmasta Tarkasteltavat toimialat Intensiteetin laskentatapa Lähtötiedot Tuotannon volyymitiedot Kuljetustilastot Tuonti- ja vientitiedot Toimialojen kuljetussuoritteiden määrittäminen Toimialojen merkitys kokonaistuotannon ja kuljetuskysynnän suhteen TEOLLISUUSTOIMIALOJEN KULJETUSINTENSITEETIT Teknologiateollisuus Metsäteollisuus Metalliteollisuus Kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Rakennusaineteollisuus Muu teollisuus Tevanake-teollisuus Polttoaineiden valmistus Koko teollisuus MUIDEN TOIMIALOJEN KULJETUSINTENSITEETIT Maarakentaminen Kivihiilen ja turpeen käyttöön perustuva energiatuotanto Muut kuljetukset KULJETUSINTENSITEETIT KULJETUSTAVOITTAIN Yleinen kehitys Toimialoittainen kehitys... 47

11 6. KULJETUSUORITTEIDEN KEHITYKSEN ANALYSOINTI Teollisuuden kuljetukset Muiden toimialojen kuljetukset ja muut kuljetukset Kuljetustapojen markkinaosuudet ja käyttöalueet TULEVAISUUDEN ARVIOINTI Valtakunnallisen kehityksen arviointi Alueellisen kehityksen arviointi Arvio kotimaan kuljetussuoritteiden kehityksestä vuoteen Tuotannon kehitysskenaariot Tiekuljetusten kehitysarvio Rautatiekuljetusten kehitysarvio Vesitiekuljetusten kehitysarvio Arvio kuljetustapojen välisen työnjaon kehityksestä Kehitysarvioihin liittyviä epävarmuustekijöitä JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET Liite 1. Eri toimialoihin liittyvät tavaralajit tie-, rautatie- ja vesiliikenteen v. 22 tilastojen tavaralajiluokituksen mukaan Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Teollisuustoimialojen tuotannon alueellinen jakautuminen ja keskimääräiset kuljetusmatkat Muiden toimialojen ja muiden kuljetusten keskimääräiset kuljetusmatkat vuosina Tieliikenteen kuljetussuoritteiden tiepiirikohtaiset kasvukertoimet vuosille ja Kuljetussuoritteiden kehitysarvion lähtökohtana käytetyt kuljetusintensiteetit kuljetustavoittain

12 13 1. JOHDANTO 1.1 Tausta Kuljetussuoritteiden kehitystä on perinteisesti arvioitu taloudelliseen kehityksen perustuen. Kotimaan liikenteen kuljetussuorite seurasi bruttokansantuotteen ja teollisuustuotannon kehitystä aina 198-luvulle saakka. Tämän jälkeen kuljetussuoritteen kasvu on jäänyt selvästi jälkeen taloudellisen kasvun vauhdista. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kotimaan liikenteen kuljetussuorite kasvoi noin 3 %, kun samanaikaisesti Suomen bruttokansantuote kasvoi noin 7 % ja Suomen teollisuustuotanto yli 1 % (kuva 1). Muualla Euroopassa kuljetussuoritteet ovat kasvaneet edelleen talouskasvua nopeammin. Suomelle muista Euroopan maista poikkeava erityispiirre on myös rautatiekuljetusten lähes jatkuva kasvu. Muualla Euroopassa kasvu on kohdistunut lähes yksinomaan tiekuljetuksiin. Yhtenä syynä kuljetusten teollisuus- ja bruttokansantuotantoa hitaampaan kasvuun on arvioitu olleen Suomen teollisuustuotannossa tapahtuneella rakennemuutoksella. Teollisuuden merkittävin rakenteellinen muutos on teknologiateollisuuden erityisesti elektroniikka- ja sähkölaiteteollisuuden nopea kasvu tärkeimmäksi teollisuuden toimialaksi. Teknologiateollisuuden tuotteet ovat painoonsa nähden hyvin arvokkaita ja niiden tuottamiseksi ja kansainvälisille markkinoille jakelemiseksi tarvittavat kuljetussuoritteet ovat hyvin pieniä esim. perinteisiin perusteollisuuden kuljetustarpeeseen nähden. 25 BKT:n, teollisuustuotannon ja kuljetussuoritteen kehitys indeksi (198=1) Kuljetussuorite BKT Teollisuustuotanto vuosi Kuva 1. Bruttokansantuotteen, teollisuustuotannon ja kotimaan liikenteen kuljetussuoritteen kehitys vuosina (lähde: Tilastokeskus).

13 14 Kotimaan liikenteen kuljetusten hitaan kasvun taustalla on arvioitu olleen myös muutoksia teollisuustuotannon jalostusasteessa, teollisuuden alueellisessa jakautumisessa, teollisuuden ja kaupan jakelujärjestelmissä sekä raaka-aineiden hankinnassa. On ilmeistä, että muutokset teollisuustuotannon rakenteessa ja tuotteiden ominaisuuksissa ovat vaikuttaneet myös eri kuljetustapojen markkinaosuuksiin. Vuonna 22 kotimaan liikenteen kuljetussuorite oli ilman transitokuljetuksia oli 4,2 mrd. tkm, josta tiekuljetusten osuus oli 69 %, rautatiekuljetusten 23 % sekä sisävesi- ja rannikkokuljetusten 8 %. Lentokuljetusten osuus oli alle,1 %. 1.2 Tavoitteet Selvityksen ensisijaisena tavoitteena oli arvioida eri toimialojen tuotannon kuljetustarvetta suhteessa toimialan tuotannon jalostusarvoon (arvonlisäykseen). Tätä suhdetta kutsutaan toimialan kuljetusintensiteetiksi. Tavoitteena oli myös arvioida Suomen teollisuuden tuotannossa, rakenteessa, jalostusasteessa ja kuljetustoiminnassa tapahtuneiden muutosten merkitystä kotimaan liikenteen kuljetussuoritteen kehitykseen vuosina Selvitys kattoi kaikki kotimaan liikenteen kuljetussuoritteisiin luettavat kuljetukset transitokuljetuksia lukuun ottamatta. Kuljetustarvetta analysoitiin erikseen teollisuustoimialojen, maarakentamisen ja kivihiilen sekä turpeen käyttöön perustuvan energiatuotannon näkökulmasta. Lisäksi kuljetuksia, joita ei voitu yksiselitteisesti liittää minkään toimialan tuotantoon, tarkasteltiin omana kokonaisuutenaan. Selvityksessä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - miten toimialojen kuljetusintensiteetit ovat muuttuneet ja mitkä ovat kehityksen taustalla olevat tekijät, - miten toimialojen kuljetusintensiteettien ja teollisuuden tuotantorakenteen muutokset ovat vaikuttaneet kuljetussuoritteiden kehitykseen ja kuljetustapojen väliseen työjakoon ja - miten eri toimialojen tuotannon kehitys vaikuttaa tulevaisuudessa kuljetusten valtakunnalliseen ja alueelliseen kysyntään.

14 15 2. KULJETUSINTENSITEETIN MÄÄRITTÄMINEN 2.1 Kuljetusten kysyntä kansantalouden näkökulmasta Teollisuuden kuljetukset Kotimaisen teollisuustuotannon synnyttämiä kuljetuksia ovat teollisuuden valmistamien tuotteiden, tuotannossa käytettävien puolijalosteiden ja raaka-aineiden sekä tuotannossa syntyvien jätteiden kuljetukset. Teollisuuden valmistamat tuotteet menevät joko kotimaiseen tai ulkomaiseen käyttöön (loppukulutukseen, investointeihin tai teollisuuden sisäiseen panoskäyttöön). Teollisuuden käyttämät puolijalosteet ja raaka-aineet voivat olla peräisin joko kotimaisesta tai ulkomaisesta alku- tai teollisuustuotannosta. Kuljetuksia, jotka eivät välittömästi liity kotimaiseen teollisuustuotantoon ovat ulkomailta suoraan lopputuotekäyttöön Suomeen tuotavat kulutus- ja investointitavarat (mm. valmiit elintarvikkeet, vaatteet, huonekalut, koneet ja laitteet) sekä Suomesta ulkomaille vietävät jalostamattomat raaka-aineet (esim. vilja, raakapuu ja malmit). Näidenkin tavaroiden kuljetustoiminta on välillisesti riippuvainen kotimaisen tuotannon määrästä, sillä kotimaisen tuotannon ja tuonnin volyymit ovat kilpailuilla markkinoilla toisistaan riippuvaisia (kuva 2) Kotimainen alkutuotanto Kotimainen teollisuustuotanto Puolijalosteiden valmistus Lopputuotteiden valmistus Lopputuotteiden kysyntä Ulkomainen kysyntä (Suomen vienti) Kotimainen kysyntä Ulkomainen teollisuustuotanto Puolijalosteiden valmistus Lopputuotteiden valmistus Ulkomainen alkutuotanto Kuva 2. Selvityksessä tarkasteltavat kotimaisen ja ulkomaisen teollisuuden tavaravirrat. Yhtenäiset viivat osoittavat kotimaiseen teollisuustuotantoon liittyviä virtoja. Katkoviivalla merkityt tavaravirrat liittyvät yksinomaan ulkomaisen teollisuustuotannon tavaravirtoihin.

15 16 Muiden toimialojen kuljetukset Teollisuuden kuljetusten ohella liikenneverkolla hoidetaan myös mm. maarakentamiseen ja energiahuoltoon liittyviä kuljetuksia. Näiden toimialojen synnyttämiä kuljetuksia ovat: - Maarakentamisen kuljetuksia ovat soran, hiekan, kalliolouheen ja muiden maa- ja kiviainesten kuljetukset. Maarakentamisen synnyttämiksi kuljetuksiksi ei kuitenkaan lueta esimerkiksi tienrakentamisessa käytettäviä bitumituotteiden kuljetuksia, jotka tuotetaan rakennusaineteollisuudessa. - Energiahuoltoon liittyviä kuljetuksia ovat mm. kotimaisesta ja ulkomaisesta alkutuotannosta hankittavien energiaraaka-aineiden, kuten kivihiilen ja turpeen kuljetukset. Sen sijaan energiatuotannossa käytettävän polttoöljyn kuljetukset luetaan polttoaineiden valmistuksen kuljetuksiksi. 2.2 Tarkasteltavat toimialat Koska kuljetuksia tarkastellaan tässä selvityksessä tuotantolähtöisesti, määritettiin käytettävä toimialaluokitus niin, että se kuvaa mahdollisimman hyvin Suomen teollisuustuotantoa ja kotimaan liikenteessä kuljetettavia tavaroita. Teollisuus jaettiin yleistä teollisuuden päätoimialaluokitusta mukaillen yhdeksään toimialaan, jotka olivat teknologiateollisuus, metsäteollisuus, metalliteollisuus, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus, rakennusaineteollisuus, muu teollisuus (mm. huonekaluteollisuus), tevanake-teollisuus (tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden ja kenkien valmistus) ja polttoaineiden valmistus. Näiden päätoimialojen sisältämät Tilastokeskuksen TOL 22-luokituksen mukaiset alatoimialat on esitetty taulukossa 1. Muut tarkasteltavat toimialat ovat maarakentaminen sekä kivihiilen ja turpeen käyttöön perustuva energiatuotanto 1. Edellä mainittuihin toimialoihin liittyvien kuljetusten lisäksi selvityksessä tarkasteltiin omana ryhmänä kuljetuksia, joita ei kuljetustilastojen tietojen perusteella voida liittää selkeästi mihinkään teollisuuden toimialaan tai maarakentamiseen. Näihin muihin kuljetuksiin luettavia tavaralajinimikkeitä ovat mm. jätteet, tyhjät kontit ja erittelemätön muu tavara. Huomattakoon, että esim. vähittäis- tai tukkukauppaa ei tarkastella omana toimialanaan, koska kauppa ei pääsääntöisesti itse valmista välittämiään tuotteitaan (tuotteet valmistetaan teollisuudessa tai tuotetaan alkutuotannossa). 1 Kivihiiltä ja turvetta käytetään myös teollisuudessa, mutta teollisuuskäytön osuus on selvästi energiatuotantoa pienempi.

16 17 Taulukko 1. Selvityksessä tarkasteltavat teollisuustoimialat (1-9) ja muuhun tuotantoon liittyvät toimialat (1-11). Toimiala Alatoimialat 1. Teknologiateollisuus - koneiden ja laitteiden valmistus - konttori- ja tietokoneiden valmistus - muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus - radio- ja televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus - lääkintäkojeiden, hienomekaanisten laitteiden valmistus - autojen ja perävaunujen valmistus - muu kulkuneuvojen valmistus 2. Metsäteollisuus - sahatavaran, puutuotteiden valmistus, pl. huonekalut - massan, paperin ja paperituotteiden valmistus - kustantaminen ja painaminen 3. Metalliteollisuus - metallien jalostus (perusmetalliteollisuus) - metallituotteiden valmistus, pl. koneet ja laitteet 4. Kemianteollisuus - peruskemikaalien valmistus - kumi- ja muovituotteiden valmistus - muiden kemiallisten tuotteiden valmistus 5. Elintarviketeollisuus - lihan jalostus, kalan ja maitotaloustuotteiden valmistus - muiden elintarvikkeiden valmistus - juomien valmistus - eläinten ruokien valmistus 6. Polttoaineiden valmistus - öljytuotteiden valmistus 7. Rakennusaineteollisuus - ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus - lasin ja keraamisten tuotteiden valmistus - tiilien, betonin ja kivituotteiden valmistus - sementin ja kalkin valmistus 8. Muu teollisuus - huonekalujen valmistus - muu valmistus 9. Tevanake-teollisuus - tekstiilien valmistus - vaatteiden valmistus; turkisten muokkaus, - parkitseminen ja muu nahan valmistus 1. Maarakentaminen - teiden, katujen lentokenttien ja urheilualueiden rakentaminen - vesirakentaminen 11. Energiatuotanto (lauhdevoimalat) - kivihiilen ja turpeen käyttöön perustuva lauhdevoimaloiden energiatuotanto

17 Intensiteetin laskentatapa Teollisuus ja maarakentaminen Toimialan kuljetusintensiteetillä tarkoitetaan toimialan synnyttämien kuljetussuoritteiden suhdetta toimialan kotimaisen tuotannon arvonlisäykseen. Yksikkönä käytetään tkm/euro. Toimialan kuljetusintensiteetin (kokonaisintensiteetin) laskennassa otetaan huomioon sekä kotimaiseen että ulkomaiseen teollisuustuotantoon liittyvät kuljetukset. Erikseen määritetty kotimaisen tuotannon kuljetusintensiteetti käsittää vain kotimaiseen tuotantoon liittyvät kuljetukset. Ulkomaiseen tuotantoon liittyviä kuljetuksia ovat Suomen alkutuotannosta peräisin olevien raaka-aineiden vientikuljetukset sekä loppukulutukseen ja investointeihin Suomeen tuotavien tavaroiden kuljetukset. Tietyn teollisuustoimialan kuljetuksia ovat toimialan valmistamien tuotteiden ja puolijalosteiden sekä näiden valmistamisessa tarvittavien raaka-aineiden kuljetukset. Huomattakoon, että puolijalosteiden kuljetukset luetaan aina niitä valmistamien toimialojen kuljetuksiin. Usein puolijalosteita (esim. sellu) valmistetaan ja jatkojalostetaan samalla päätoimialalla, jolloin kyse on toimialan sisäisestä panoskäytöstä. Maarakentamisen kuljetuksia ovat soran, hiekan ja muun maa-aineksen kuljetukset lukuun ottamatta tienhoitoaineiden kuljetuksia (liukkauden torjunnassa käytettävän hiekan kuljetuksia). Kuljetussuoritteella tarkoitetaan kuljettavien tavaroiden painon ja kuljetusmatkan tuloa. Kuljetussuoritteen yksikkö on tonnikilometri (tkm). Tuotannon arvonlisäyksellä (jalostusarvolla) tarkoitetaan tuotantoyksikön esim. toimialan synnyttämää arvonlisäystä, joka saadaan, kun tuotannon bruttoarvosta vähennetään tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut). Teollisuustuotannon kokonaisvolyymi on eri toimialojen arvonlisäysten summa. Arvonlisäyksen yksikkö on euro ( ). Energiatuotanto ja muut kuljetukset Lauhdevoimaloiden energiatuotannon arvonlisäyksestä ei ole käytettävissä tietoja. Tämän vuoksi toimialan kuljetusintensiteetti määritettiin muista toimialoista poiketen seuraavasti: - Lauhdevoimaloiden energiatuotannon kuljetusintensiteetti on kivihiilen ja turpeen kuljetussuoritteiden suhde lauhdevoimaloiden tuottaman energian määrään. Yksikkönä käytetään tkm/ MWh. Kuljetuksille, joita ei voitu liittää mihinkään tiettyyn toimialaan (esim. jätteiden, tyhjien konttien ja erittelemättömän muun tavaran kuljetukset), määritettiin myös erillinen kuljetusten tarvetta kuvaava tunnusluku. Tämä kuljetusintensiteettiä vastaava tunnusluku määritettiin seuraavasti: - Muiden kuljetusten intensiteetti on kuljetussuoritteiden suhde koko bruttokansantuotteen arvoon. Intensiteetin yksikkö on tkm/.

18 Lähtötiedot Tuotannon volyymitiedot Selvityksessä käytettiin Tilastokeskuksen tuottamia tietoja teollisuuden eri toimialojen ja maarakentamisen vuosittaisista arvonlisäyksistä, bruttokansantuotteesta ja energiatuotannosta vuosilta Toimialojen vuosittaiset arvonlisäykset muutettiin vuoden 2 rahaksi käyttäen toimialakohtaisia tuotantokustannusindeksejä. Tällä tavoin varmistettiin eri vuosien kuljetusintensiteettien vertailukelpoisuus Kuljetustilastot Tärkeimmät selvityksessä käytetyt kotimaan kuljetusten tilastot olivat Tilastokeskuksen (vuoteen 1994 asti Tielaitoksen) ylläpitämä tieliikenteen tavarankuljetustilasto, VR Cargon rautatiekuljetustilasto sekä Merenkulkulaitoksen kotimaan vesiliikenteen tilastot. Tiekuljetusten tiedot Tieliikenteen tavarankuljetustilaston 2 tiedot eivät ole kattavia, sillä tiedot perustuvat otostutkimuksiin, joissa on selvitetty ainoastaan suomalaisilla kuorma-autoilla tapahtuneita kuljetuksia. Vuoteen 1995 asti tilasto on laadittu joka toinen vuosi, minkä vuoksi selvityksessä ei ollut käytettävissä vuosia 199, 1992 ja 1994 koskevia tietoja (näiden vuosien kuljetusintensiteettiä ei tarkasteltu). Tarkasteltavalla aikavälillä tiekuljetusten tilastoinnissa on tapahtunut useita tavaralajiluokituksen muutoksia, mikä osaltaan hankaloitti kuljetussuoritteiden jakamista eri toimialojen kesken. Merkittävin ongelma oli vuoteen 1993 asti tilastoissa mukana ollut sekalainen kappaletavara, joka jouduttiin jakamaan eri toimialojen kesken. Pääosa sekalaisesta kappaletavarasta on kaupan kuljetuksia, erityisesti elintarvikkeita. Merkittävin tilastointia koskeva uudistus tapahtui vuonna 1995, jolloin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Samalla tilastointivastuu siirtyi Tielaitokselta Tilastokeskukselle. Tilastoinnin uudistus koski tutkimusmenetelmää ja tavaralajiluokitusta. Tutkimusmenetelmässä tapahtuneiden muutosten on arvioitu pienentäneen kotimaan kokonaissuoritetta. Tavaralajiluokitusta tarkennettiin vielä vuonna 1996 Suomen oloihin paremmin soveltuvaksi. Nykyinen tiekuljetusten tavaralajiluokitus sisältää 42 tavaralajia. Tämä luokitus on pääosin riittävä tämän selvityksen tarpeisiin. Suurin ongelma koskee teknologiateollisuuteen liittyviä koneiden ja laitteiden kuljetuksia. Tavararyhmä sisältää erilaisia koneita ja laitteita käsipuhelimista kulkuvälineisiin ja maatalouskoneisiin. Otoksiin perustuva tutkimusmenetelmä aiheuttaa epätarkkuutta varsinkin pienempien tavararyhmien, kuten tevanake-toimialan kuljetustiedoissa. Ongelmana voidaan pitää myös sitä, ettei tiekuljetusten tilastoihin sisälly ulkomaisilla kuorma-autoilla tapahtuneita kuljetuksia, eikä transitokuljetusten erottelua muista kuljetuksista. 2 Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilasto.

19 2 Rautatiekuljetusten tiedot Rautatiekuljetusten tilastotuotannosta vastaa VR Osakeyhtiö. VR julkaisee yhtiön sisäiseen käyttöön tarkoitetussa tilastokatsauksessaan rautatiekuljetusten tonnit ja tonnikilometrit tavaralajeittain ja kuljetuslajeittain. Tavaralajeja on 26, jonka tarkkuus on hyvin riittävä tämän selvityksen tarpeisiin. Kuljetuslajit tarkoittavat kuljetusten suuntautumista ja ne ovat kotimainen liikenne, itäinen liikenne, läntinen liikenne ja transito. Tätä selvitystä varten itäisen ja läntisen liikenteen tiedot saatiin käyttöön erikseen vienti- ja tuontikuljetusten osalta. VR:n kuljetustiedot perustuvat yhtiön laskutusjärjestelmään, joka uusittiin vuonna Aikaisemmat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia nykyisen laskentajärjestelmän tuottamien tietojen kanssa. Vesikuljetusten tiedot Merenkulkulaitosten kotimaan vesiliikennetilasto sisältää sisävesien ja rannikon alus- ja uittokuljetukset. Sisävesikuljetuksiin ei lueta Saimaan kanavan kautta tapahtuvia ulkomaankaupan kuljetuksia. Tilastossa on esitetty kuljetetut tavaratonnit ja kuljetussuoritteet tavararyhmittäin. Tilasto perustuu satamien tilastoihin sekä Järvi-Suomen uittoyhdistykseltä, eräiltä yksityisiltä uittajilta ja varustamoilta kyselyn avulla kerättyihin tietoihin. Kotimaan vesiliikennetilaston tavararyhmät ovat öljytuotteet, raakapuu, hiekka ja sora, sementti, kemikaalit, kivihiili, kappaletavara ja muut tavarat. Tavaralajiluokitus kuvaa hyvin erilaisten toimialojen kuljetuksia Suomessa ja se on riittävä tämän selvityksen tarpeisiin Tuonti- ja vientitiedot Selvityksessä käytettiin Tullin ulkomaankaupan SITC -tavaralajiluokituksen mukaisia paljoustietoja vuosilta Ulkomaankaupan tietojen avulla määritettiin vientiin menneiden alkutuotannon raaka-aineiden tonnimäärät sekä loppukysyntään menneiden tuontitavaroiden tonnimäärät ja niiden kuljetustavat valtakunnan rajalla. 2.5 Toimialojen kuljetussuoritteiden määrittäminen Toimialojen kuljetussuoritteiden määrittämisen lähtökohtana olivat kuljetustilastojen tavaralajikohtaiset kotimaan liikenteen suoritteet, joista oli poistettu mahdolliset transitokuljetukset (transitokuljetukset on eritelty ainoastaan rautatiekuljetusten tilastoissa). Tuotteet ja puolijalosteet liitettiin ko. tavaroita valmistaviin toimialoihin ja raaka-aineet niitä panoksena käyttäviin toimialoihin (liite 1). Teollisuustoimialojen kuljetustapakohtaiset kokonaissuoritteet jaettiin edelleen kotimaiseen ja ulkomaiseen tuotantoon liittyviin kuljetuksiin. Ulkomaiseen tuotantoon liittyvien tuotteiden ja raaka-aineiden tonnimäärät arviointiin Tullin ulkomaankaupan tilastojen tavaralajinimikkeiden perusteella. Tonnimäärät muutettiin kuljetussuoritteiksi seuraavasti: - Rautatiekuljetusten suoritteet saatiin suoraan VR:n tilastoista. - Maarajan ylittävien tiekuljetusten suoritteet määritettiin kertomalla tavaratonnien määrä ko. tavaralajin keskimääräisellä kuljetusmatkalla Suomen rajojen sisällä. Lisäksi käytettiin jakelujärjestelmän ominaisuuksista riippuvaa kerrointa, joka kuvaa kuljetustapahtumien määrää kotimaassa sijaitsevan lähetys-/ määräpaikan ja raja-aseman välillä.

20 21 - Merikuljetuksiin liittyvät tie- ja rautatiekuljetusten suoritteet määritettiin ko. tavaralajin keskimääräisen kotimaan liikenteen kuljetustapajakauman ja keskimääräisten kuljetusmatkojen perusteella. Tiekuljetusten osalta otettiin lisäksi huomioon jakelujärjestelmän ominaisuuksista riippuva kerroin, joka kuvaa kuljetustapahtumien määrää kotimaassa sijaitsevan lähetys-/ määräpaikan ja sataman välillä. 2.6 Toimialojen merkitys kokonaistuotannon ja kuljetuskysynnän suhteen Vuonna 22 Suomen bruttokansantuotteen arvo vuoden 2 rahassa oli 135 mrd. euroa. Tästä teollisuuden osuus oli 23 % (3,4 mrd. ) ja maarakentamisen 1 % (1,5 mrd. ). Arvonlisäykseltään suurimpia toimialoja olivat teknologiateollisuus ja metsäteollisuus. Nämä kaksi toimialaa tuottavat 65 % koko teollisuuden arvonlisäyksestä. Pienimpiä teollisuuden toimialoja ovat polttoaineiden valmistus (öljynjalostus) ja tevanake-teollisuus. Vuonna 22 kotimaan liikenteen kuljetussuorite oli 4,2 mrd. tkm, josta teollisuuden kuljetuksia oli 82 % (33, mrd. tkm), maarakentamisen kuljetuksia 8 % (3, mrd. tkm) ja muita kuljetuksia 1 % (4,2 mrd. tkm). Kuljetussuoritteissa mitattuna metsäteollisuus on selvästi suurin. Sen osuus teollisuuden suoritteista oli 45 % ja kaikista kotimaan liikenteen suoritteista 37 %. Sen sijaan arvonlisäykseltään suurimman teollisuustoimialan, teknologiateollisuuden, kuljetussuorite oli vain 3 % teollisuuden suoritteista. Sitä vastoin arvonlisäykseltään pienimmän eli polttoaineiden valmistuksen osuus teollisuuden suoritteista oli peräti 12 % (kuva 3). Toimialojen arvonlisäykset ja kuljetussuoritteet v. 22 mrd mrd tkm teknologiateollisuus metsäteollisuus metalliteollisuus kemianteollisuus elintarviketeollisuus maarakentaminen rakennusaineteollisuus muu teollisuus tevanake-teollisuus polttoaineiden valmistus Kuva 3. Teollisuustoimialojen ja maarakentamisen arvonlisäykset ja kuljetussuoritteet vuonna 22.

21 22 3. TEOLLISUUSTOIMIALOJEN KULJETUSINTENSITEETIT Seuraavassa esitetään teollisuustoimialojen tuotannon arvonlisäyksen, kuljetussuoritteiden ja kuljetusintensiteettien kehitys vuosina ja analysoidaan kuljetusintensiteetin kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Vuosien 199, 1992 ja 1994 kuljetusintensiteettejä ei ole määritetty, koska kyseisiltä vuosilta ei ole saatavissa tavaralajikohtaisia tiekuljetusten suoritetietoja. Toimialojen kuljetusintensiteetit on esitetty erikseen kotimaisen tuotantoon liittyvien kuljetusten osalta (ns. kotimaisen tuotannon kuljetusintensiteetti) ja ulkomaiseen tuotantoon liittyvin kuljetusten osalta. Vuosittaisia kuljetusintensiteettejä esittäviin kuviin on lisätty pitkän ajan kehitystä koskevat trendiviivat, jotka kuvaavat kuljetusintensiteetin kehitystä vuotta pidemmällä aikavälillä. Trendiviivat tasoittavat myös vuosikohtaisiin kuljetustilastoihin mahdollisesti sisältyvien epätarkkuuksien vaikutusta. Epätarkkuutta voi sisältyä lähinnä tieliikenteen kuljetussuoritteisiin, koska niiden taustalla on otoksiin perustuva tilastointimenetelmä. Tällaiset epätarkkuudet korostuvat merkittävimmin vähän kuljetuksia synnyttävien toimialojen kohdalla. 3.1 Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden kokonaisintensiteetti on teollisuustoimiloista kaikkein pienin. Nykyisin se on alle,1 tkm/euro. Teknologiateollisuuden kuljetusintensiteetti on muista teollisuuden aloista poiketen myös pienentynyt koko tarkastelujakson ajan (kuva 4). Teknologiateollisuuden kuljetusintensiteetin pienentymisen taustalla on toimialan sisäisen tuotantorakenteen muutos. Tuotannon kasvu on keskittynyt aloille, joiden synnyttämä kuljetustarve on hyvin pieni suhteessa tuotannon arvonlisäykseen. Teknologiateollisuuden perinteisiä alatoimialoja ovat koneiden ja laitteiden sekä kulkuvälineiden valmistus kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille. Näiden alatoimialojen tuotteet ovat arvokkaita mutta toisaalta myös usein melko painavia (esim. traktorit, perävaunut ja teollisuuden koneet). Koneiden ja laitteiden osuus teknologiateollisuuden kokonaistuotannosta oli vielä 199-luvun alkupuolella yli puolet. Nykyisin niiden osuus toimialan kokonaistuotannosta on enää noin neljännes. Teknologiateollisuuden nopeimmin kasvaneita alatoimialoja ovat elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus. Näillä aloilla valmistettavat lopputuotteet ovat painoonsa nähden hyvin arvokkaita (esim. käsipuhelimet ja niiden komponentit). Elektronisten komponenttien ja sähköteknisten laitteiden tuotannon kasvu on keskittynyt Varsinais-Suomeen, Uusimaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle (liite 1/1). Teknologiateollisuuden kuljetussuoritteiden kasvu on kohdistunut lähinnä tiekuljetuksiin, joskin myös rautatiekuljetusten suoritteiden suhteellinen kasvu on ollut nopeaa. Rautateitse kuljetetaan mm. raskaita koneita ja laitteita (mm. maatalouskoneita). Elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden alihankinnan ja tuotteiden kuljetuksissa käytetään poikkeuksellisesti myös lentokuljetuksia. Näiden lentorahtikuljetusten liityntäkuljetukset hoidetaan tiekuljetuksina, jotka ovat mukana tarkasteluissa.

22 23 Toimialat:! koneiden ja laitteiden valmistus! elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus! kulkuneuvojen valmistus Tuotanto:! tuotanto on kasvanut 199-luvun alusta lähtien noin kolminkertaiseksi. Kasvu on kohdistunut lähes yksinomaan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistukseen. Toimialan osuus teollisuuden tuotannosta vuonna 22 oli 41 %. Tuotteita:! teollisuuden koneet, aseet, maatalouskoneet, ATK-laitteet, käsipuhelimet, televisiot, radiot, optiset laitteet, kellot, lääkintäkojeet, navigointilaitteet, autot, perävaunut, muut kulkuvälineet Suoritteiden kehitys! Toimialan suoritteet ovat kasvaneet nopeasti 199-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 22 suorite oli 1, mrd. tkm eli 3 % kotimaan liikenteen suoritteesta.! Loppukulutukseen ja investointeihin menevien tuontituotteiden osuus kuljetussuoritteesta on noin viidennes. Kuljetusintensiteetin kehitys! Teknologiateollisuus synnyttää hyvin vähän kuljetuksia. Toimialan kokonaisintensiteetti on pienentynyt vuoden 1992 jälkeen nopeasti. Nykyisin se on noin,8 tkm/.! Kotimaisen tuotantoon liittyvien kuljetusten intensiteetti on noin,6 tkm/ eli noin 75 % kokonaisintensiteettistä.! Ulkomaiseen tuotantoon liittyvien kuljetusten osuus kokonaisintensiteetistä on noin,2 tkm/. Teknologiateollisuus jalostusarvo (1 ) milj. tkm Intensiteetti (tkm/ ) Teknologiateollisuuden tuotanto v. 2 rahassa koneet ja laitteet elektroniikka- ja sähkötuotteet kulkuvälineet Teknologiateollisuuden kuljetussuoritteet Kotimainen tuotanto Ulkomainen tuotanto Teknologiateollisuuden kuljetusintensiteetti Kotimainen tuotanto Tuonti Kotimainen tuotanto Tuonti,14,12,1,8,6,4,2, Kuva 4. Teknologiateollisuuden tuotannon, kuljetussuoritteiden ja kuljetusintensiteettien kehitys vuosina

23 Metsäteollisuus Metsäteollisuuden kokonaisintensiteetti on pitkällä aikavälillä pysynyt samalla tasolla. Tosin vähäisiä vuosittaisia vaihteluita on esiintynyt. Kuljetusintensiteetti on nykyisin noin 1,9 tkm/euro (kuva 5). Metsäteollisuuden kuljetusintensiteettiin on vaikuttanut lukuisia eri tekijöitä, joiden vaikutukset ovat olleet osittain vastakkaisia. Tällaisia tekijöitä ovat olleet: - toimialan sisäisen tuotantorakenteen muutos, - kemiallisen metsäteollisuuden jalostusasteen kasvu, - raakapuun tuonnin kasvu, - metsäteollisuuden tuottavuuden kasvu ja - metsäteollisuuden viennin jakelujärjestelmien muutokset. Toimialan kokonaistuotannosta kemiallisen metsäteollisuuden osuus on kasvanut jatkuvasti ja mekaanisen metsäteollisuuden osuus pienentynyt. Tuotantorakenteen muutos on hidastanut raakapuun tarpeen kasvua, sillä kemiallisen metsäteollisuuden puuntarve tuotannon arvonlisäystä kohti on alle 3 % vastaavasta mekaanisen metsäteollisuuden tarpeesta. Tuotantorakenteen muutoksen merkitystä on korostanut se, että kemiallisessa metsäteollisuudessa em. puuntarve on jalostusten kasvun vuoksi pienentynyt, kun se mekaanisessa metsäteollisuudessa on kasvanut noin 5 %. Kokonaisuutena teollisuuden raakapuun kokonaiskäyttö kasvoi vuosina tuotannon arvon lisäyksen tahdissa eli yhteensä noin 18 %. Ilman toimialan tuotantorakenteen muutosta teollisuuden raakapuun käyttö olisikin kasvanut huomattavasti enemmän. Raakapuun kuljetussuoritteet ovat kehittyneet teollisuuden käyttämien puumäärien mukaisesti, toisin sanoen keskimääräisissä raakapuun kuljetusmatkoissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Kuljetustavoittain tarkasteltuna rautatiekuljetusten keskipituus on lyhentynyt noin 1 % ja tiekuljetusten hieman kasvanut. Oma vaikutuksensa kuljetusmatkojen kehitykseen on ollut raakapuun tuonnin huomattavalla kasvulla. Raakapuuta tuodaan lähinnä Venäjältä ja Baltiasta Itä-Suomen tuotantolaitoksille. Kuljetusmatkat Venäjän rajalta ja satamista tuontipuuta käyttäville tuotantolaitoksille ovat melko lyhyitä. Esimerkiksi suurimman yksittäisen raakapuuvirran kuljetukset rautateitse Imatrankosken raja-asemalta Imatran tehtaille on vain 3 km:n mittainen. Metsäteollisuuden tuotekuljetusten suoritteet ovat kasvaneet selvästi tuotannon kasvua nopeammin. Merkittävin tähän vaikuttanut tekijä on metsäteollisuuden tuotantotehokkuuden kasvu. Erityisesti arvonlisäykseen vaikuttavaa työpanoksen määrää on voitu investointien avulla vähentää merkittävästi. Vuosina kemiallisen metsäteollisuuden kokonaistuottavuus kasvoi 64 % ja mekaanisen metsäteollisuuden 51 %. Toinen tuotekuljetussuoritteiden kasvuun vaikuttanut tekijä on muutokset metsäteollisuuden viennin jakelujärjestelmissä. Metsäteollisuus on keskittänyt kuljetuksiaan yhä harvemmille yhteysväleille, mikä on pidentänyt kuljetusmatkoja Suomessa. Esimerkiksi aikaisemmin Perämeren satamien kautta hoidettuja kuljetuksia on siirtynyt hoidettavaksi Etelä-Suomen satamien kautta (mm. Kajaanin paperitehtaan kuljetukset ovat siirtyneet Oulun satamasta kokonaan Rauman satamaan). Tuotannon alueellinen jakautuminen on pysynyt melko vakaana koko tarkastelujakson ajan, joten sillä ei ole ollut oleellista merkitystä tuotekuljetusten suoritteiden kehitykseen (liite 2/2).

24 25 Toimialat:! paperin, pahvin ja paperimassan valmistus! sahatavaran ja puutuotteiden valmistus, pl. huonekalut! painotuotteiden valmistus Tuotanto:! tuotannon jalostusarvo on ollut pitkällä aikavälillä selvässä kasvussa. Toimialan osuus vuoden 22 teollisuustuotannosta oli 24 %. Tuotteita:! paperi, pahvi, sellu, puuhioke sahatavara ja puulevyt! lehdet, kirjat ja paperituotteet Raaka-aineita:! raakapuu ja kaoliini Suoritteiden kehitys! Toimialan kuljetussuoritteet ovat jatkuvasti kasvaneet. Vuonna 22 suorite oli 14,8 mrd. tkm eli 37 % kotimaan kokonaissuoritteesta.! Tuontituotteiden ja raaka-aineiden viennin osuus kuljetussuoritteista on hyvin pieni. Kuljetusintensiteetin kehitys! Toimialan kokonaisintensiteetti on pitkällä aikavälillä pysynyt lähes samalla tasolla. Nykyisin se on 1,8-2, tkm/.! Kotimaisen teollisuustuotantoon liittyvien kuljetusten intensiteetti on hieman pienentynyt ja on nykyisin noin 1,8 tkm/! Ulkomaiseen tuotantoon liittyvien kuljetusten osuus kokonaisintensiteettistä on noin,3 tkm/ (muodostuu lähinnä raakapuun viennistä). jalostusarvo (1 ) milj. tkm Metsäteollisuus Metsäteollisuuden tuotanto v. 2 rahassa Mekaaninen metsäteollisuus Kemiallinen metsäteollisuus Painotuott. valmistus Intensiteetti (tkm/ ) Metsäteollisuuden kuljetussuoritteet Kotimainen tuotanto Tuonti ja raaka-aineiden vienti Metsäteollisuuden kuljetusintensiteetti Kotimainen tuotanto Tuonti ja raaka-aineiden vienti Kotimainen tuotanto 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Kuva 5. Metsäteollisuuden tuotannon, kuljetussuoritteiden ja kuljetusintensiteettien kehitys vuosina