KORKEAN RAKENTAMISEN VISIO

Transkriptio

1 KORKEAN RENTAMSEN SO JYÄSKYLÄ ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY

2 Työssä on selvitetty Jyväskylän keskustan korkean rakentamisen mahdollisuuksia kaupungin arvokkaat ominaispiirteet huomioiden. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota mm alueen kaupunkirakenteen historiaan ja sen kerroksellisuuteen, topografiaan, valaistusolosuhteisiin ja maisemarakenteisiin. Työssä on tutkittu myös asumisen ja työskentelyn (toimi- ja liiketilat) nivoutumista toisiinsa, sekä näiden mahdollisuuksia elävöittää katutilaa. Suunnitelmassa on havaittavissa kaksi pääteemaa: Korkea rakentaminen ydinkeskustan kortteleiden keskellä, keskustaa elävöittävänä ja toimintoja monipuolistavana mahdollisuutena Korkea rakentaminen keskustan reuna-alueilla ja katutilassa, tärkeitä kaupunkitilallisia siirtymäkohtia ja sisäänkäyntipaikkoja korostavana ja orientoitumista helpottavana tekijänä Kaupallisen keskustan kortteleiden toiminnallinen kehittäminen Olennainen osa Jyväskylän keskustan identiteettiä on monipuolisena kaupunkilaisten kohtaamis- ja oleskelutilana toimiva Kauppakatu ja sen ympäristö. Kauppakadun lähiympäristö ja sen varrelta avautuvat näkymälinjat on edelleen tietoisesti haluttu pitää vapaana korkeasta rakentamisesta, sillä olennainen osa tämän alueen viehättävyyttä on sen sopusuhtainen mittakaava sekä selkeästi hahmottuvat katu- ja aukiotilat. Kauppakatua ympäröivät korttelit sen sijaan jäävät nykyään kulkuyhteyksiltään epämääräisiksi ja pääosin yksipuolisiksi kaupallisiksi tiloiksi. Toiminnallinen monipuolistaminen ja merkittävä asumisen lisääminen alueella on suotavaa ja mahdollista, mutta se edellyttää selkeämpää hierarkiaa rakennusten välisissä ulkotiloissa sekä uusien, toimivampien kulkuyhteyksien avaamista niiden välille. Kantakaupungissa on potentiaalinen ja mielenkiintoinen sisäkorttelimaailma, jota on haluttu vahvistaa ja selkeyttää sekä tehdä siitä korttelista toiseen jatkuva. Kortteleiden sisäosien aktivoimiseksi suunnitelmassa on ideoitu uusi korttelikeskustoja yhdistävä kevyen liikenteen verkosto, jota katetut kauppakäytävät ja niiden mahdollistamat uudet kaupalliset palvelut tuovat entistä selkeämmin kaupunkitilassa esille. Tavoitteena on myös kehittää nykyistä selkeämpi jalankulkuyhteys matkakeskukselta kävelykeskustaan. Kilpisenkadun ja äinönkadun väliin jäävän kaupallisen keskustan alueella korkeaa rakentamista on ensisijaisesti tutkittu keinona aktivoida korttelien sisäosia, helpottaa niissä orientoitumista ja kehittää näitä alueita toiminnoiltaan monipuolisemmiksi. Tälle alueelle on kehitetty porrastuva tornitalotyyppi, zikkurat. Zikkuratit ovat hybridirakennuksia, joiden muoto ja massoittelu juontuu eri toimintojen sijoittumisesta rakennuksen sisällä. Liike -ja toimitilat sijoittuvat julkisimpiin alimpiin kerroksiin, missä runkosyvyyttä ja muuntojoustavuutta tarvitaan eniten. Asuintilat taas on sijoitettu ylempiin kerroksiin vapaampien näkymien äärelle ja kapeampaan rakennusrunkoon, joka tuottaa valoisampia ja laadukkaampia asuntoratkaisuja. älittömästi palveluiden äärelle sijoitettu asuminen palvelee erityisesti ikääntyvien tarpeita. Ruutukaavakortteleiden katukorkeus ja katutilan luonne on haluttu pitää hahmoltaan nykyisen kaltaisena. Siksi lisärakentaminen on siirretty kortteleiden sisään korkeampana rakentamisena. Korkeudestaan huolimatta porrastuvat tornitalot eivät kaupallisen keskustan pääkaduilla erotu häiritsevästi kaupunkikuvassa. Ne tulevat esille vasta kauempaa havainnoituina, sopusuhtaisena ja täydentävänä osana koko kaupungin siluettia. Rakennusten korkeudet on säädetty myös suureen maisemaan sopeutuviksi siten, että ne eivät ylitä taustansa, harjun, lakikorkeuksia. Kauppakatu apaudenkatu Asemakatu 1. Sisäkorttelimaailma ja korkean rakentamisen sijoittuminen korttelien ytimiin. KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 2

3 Ruutukaavakeskustan reuna-alueiden jäsentäminen ja olennaisten sisäänkäyntikohtien korostaminen äinönkadun ja Kalevankadun välisellä alueella on nähty mahdollisuuksia tuoda korkea rakentaminen myös näkyvästi katutilaan. Näin on erityisesti verrattain leveän apaudenkadun sekä Kalevankadun varrella. äinönkadun ja Kalevankadun välisellä lohkolla sijaitsee myös valtaosa ympäristön laitospysäköinnistä. Nykyjärjestelyillä pysäköintilaitokset muodostavat kaupunkikuvassa erittäin isoja ja näkyviä mykkiä kohtia. isiosuunnitelmassa pysäköinti integroidaan tarvittaessa korttelialueiden sisälle, jolloin julkisemmalle katutilalle avautuu enemmän mahdollisuuksia muodostaa elävää kaupunkia. Erityisesti tiiviin ruutukaavakeskustan ja avoimempien, asumispainotteisten korttelialueiden merkittävässä rajakohdassa sijaitseva Kalevankatu on nykyään luonteeltaan epämääräinen: sitä reunustaa kooltaan ja käyttötarkoitukseltaan sekalainen joukko rakennuksia, joilla on kaikilla hyvin erilainen suhde kadunreunaan. Pysäköinti eri muodoissaan hallitsee tässäkin kohdin liiaksi kaupunkikuvaa (Kolmikulman pysäköintilaitos, kaupungin yleinen pysäköintialue). isiosuunnitelmassa Kalevankadulle annetaan kokonaisuudessaan urbaanimpi, bulevardimaisempi ilme. Kalevankadulla korkea rakentaminen tuodaan selkeästi esille katutilassa. Kadulle luodaan selkeitä näkymällisiä päätepisteitä sekä sen kaakkois- että luoteispäässä. Ajallisten kerrostumien kunnioittaminen ja selkiyttäminen Alueella on korttelirakenteessa paljon rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita pienimittakaavaisia rakennuksia, usein kulmakohdissa, joissa myöhemmät huomattavasti massiivisemmat rakennushankkeet on rakennettu varsin lähelle niitä tai suoraan kiinni (Asemakatu 6, apaudenkatu 60, Hannikaisenkatu 39, Kauppakatu 30). Tällaisissa kohdissa, murretuissa kulmissa, on suunnitelmassa pyritty uusilla järjestelyillä selkiyttämään arvokkaan rakennuksen roolia kaupunkitilassa ja antamaan sitä ympäröiville ulkotiloille uusia merkityksiä ( ks esim Jyväskylän työväentalo) Uudisrakentamisen kokonaiskerrosalat toiminnoittain: Asumista Liiketilaa Toimitilaa kem kem kem2 Kerrosalaa yhteensä: (ei sisällä uusia pysäköintilaitoksia) kem2 Kalevankatu 2. Kalevankadun bulevardisointi ja korkea rakentaminen näkymälinjojen päätepisteinä 3. Murretut kulmat arvorakennusten esiin nostaminen KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 3

4 ma 1:1000 Yrjönkatu Pu i st ok at u Yliopistonkatu Asemakatu Maakunnankuja Puistotori Yliopistonkatu Pu i st ok at u Kauppalaispiha Telefoonikuja X Kauppalaiskuja X 3920 TOM X 3920 Kauppakatu kio au KANSPHA 4920 lmarisenkatu X X 3200 Asemakatu (~50 000) PORTTKÄYTÄÄ TASKUPUSTO PYSÄKÖNTLATOS X äinönkatu 1680 atu onk Urh 7660 ma X X 9600 X aihdekuja PYSÄKÖNTLATOS X 2240 u kat sen kai i n n Ha TOR PUSTO ri to lin al rit tu e Asemakatu kio au aem As apaudenkatu 4565 KANSPHA apaudenkatu apaudenkatu 2980 AUKO TOM 5190 YHTESPHA KANSPHA, ALLA P-LATOS 950 M KÄELYKATU X 3650 Yrjönkatu 6830 KÄELYKATU äinönkatu Kilpisenkatu KATETTU KUJA / SSÄYHTEYS o PYSÄKÖNTLATOS rkk Ki kuja n na stu kil Es Kauppakatu Opisto Kalevankatu X 6360 X X X Pa lop. nikaisenkatu Hannikaisenkatu As st ui ap r i em e t u o KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 4

5 KOHDE 1 KALEANKATU 10 Puistotori ASUMNEN TOMTLOJA 6360 X Opistokuja - Kerrosala n kem2 - Asuinkerrosalaa n 8060 kem2 - Liiketilaa n 700 kem2 - Toimitilaa n 2150 kem2 LKETLOJA TOM 4920 Kalevankatu lmarisenkatu Kalevankatu 10:n tontti tarjoaa mahdollisuuden sekä korttelin sisäiselle täydennysrakentamiselle että kadun reunaan rakennettavalle liike-,toimitila- ja asuinrakentamisen hybridille. Tässä tapauksessa korkea rakentaminen keskittyy kadun varteen. Tällä tavoin muutetaan Kalevankadun ilmettä tiiviimmin ja tehokkaammin rakennetuksi bulevardiksi. Liike- ja toimitilojen muodostamasta podestista nousevien asuinkerrostalojen massat korottuvat asteittain Kalevankadun ja Puistokadun risteyksen suuntaan, huomioiden vastapäisen uuden tornitalon skaala. Korttelin sisäinen täydennysrakentaminen sitä vastoin on pihatilojen koosta johtuen syytä pitää maltillisena: ahdasta yleisvaikutelmaa välttäen korttelin keskelle sijoitettu pistetalo on pidetty saman korkuisena kuin olevat naapurirakennukset. Korttelin sisällä ulkotilat ovat yksityisiä taloyhtiöiden pihoja. Kalevankadun ja lmarisenkadun kulmaus jätetään rakentamatta, sillä se tarjoaa luontevan paikan jukiselle, pienelle liiketilojen /kahvilan / ravintolan elävöittämälle kulmaaukiolle. KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 5

6 KANSPHA X vankatu 7930 KOHDE 2 KALEANKADUN PYSÄKÖNTALUE ASUMNEN LKETLOJA 90 apaudenkatu TASKUPUSTO YHTES- PHA X Kalevankatu TOM 5190 KANSPHA PYSÄKÖNTLATOS - Kerrosala n kem2 - Asuinkerrosalaa n kem2 - Liiketilaa Kalevankadun varrella n 450 kem2 Rakennukset muodostavat yhtenäisen, Kalevankatua jäsentävän rintaman ja katutilaa toiminnoillaan elävöittävän katutason kerroksen. Lounaisten pihatilojen suuntaan rakennusmassat muodostavat vapaamman, polveilevamman ja puistomaiseen pihakokonaisuuteen soveltuvan kokonaisuuden. Myös naapurikiinteistöjen pihatiloja täydennysrakentaminen parantaa muodostamalla autoliikenteen melulta suojaavan puskurin Kalevankadun suuntaan. Matalat 1-3- kerroksiset väliosat säilyttävät riittävästi pitkiä näkymiä olevista lounaisista asuinkiinteistöistä koillisen suuntaan. Liiketilat sijoittuvat pääosin näiden matalien väliosien 1. kerrokseen. Kalevankadun ja apudenkadun kulmaukseen sijoitettu korkein, tornimainen rakennusmassa jäsentää nykytilassaan hieman hajanaiseksi jäävää risteysaluetta. Samalla torni jättää kuitenkin vastapäiselle asemakaavalla suojellulle rakennukselle riittävästi tilaa ja näkyvyyttä. Torni ja sen lounaisnaapuri rajaavat apudenkadun varrelle taskupuiston. KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 6

7 KOHDE 3 SCANDC - HOTELL JA SEN PYSÄKÖNTALUE lmarisenkatu 1. AHE PYSÄKÖNT K i r k k o 2. AHE 3. AHE: HOTELLN KORAAAT UUDSRENNUKSET ASUMSTA LKETLOJA 1. KERROKSESSA TOMTLAA 3650 Kalevankatu TOM 5190 KANSPHA PYSÄKÖNTLATOS apaudenkatu - Kerrosala n kem2 - Asuinkerrosalaa n kem2 - Liiketilaa n 600 kem2 - Toimitilaa n 3310 kem2 - Pysäköintitilat 600 kem2 Kalevankadun koillispuolella sijaitsevat asuinkorttelit ovat ulkotiloiltaan hajanaisia ja autopaikkavaltaisia: ne sietävät ja kaipaavat pihatilojen hierarkiaa selkeyttävää, tiivistävää täydennysrakentamista. Scandic - hotellin pysäköintialuetta hyödynnetään asuinrakentamiseen sijoittamalla massat siten, että korttelialueen reunoille muodostuu pienempiä ja luonteeltaan intiimimpiä, keskellä aluetta sijaitsevalle ja hieman julkisemmalle aukiolle epäsuorasti avautuvia pihatiloja. Korkea rakentaminen on painottunut korttelin keskiosaan. Mittakaava madaltuu portaittain lmarisenkadun suuntaan, missä halutaan säilyttää oleva rakentamisen mittakaava ja Kankaalle johdatteleva epämuodollisemman puistokadun luonne. Pitkän tähtäimen tavoitteena on käyttää itse hotellirakennuksen viemä alue tehokkaammin asuin - ja toimitiloina. Tällöin rakentaminen rajattaisiin tiiviimmin kiinni Kalevankatuun kaupunkikuvallista ilmettä eheyttävällä tavalla. KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 7

8 UPUSTO X PYSÄKÖNTLATOS 4540 KOHDE 4 SHELL ETURN ALUE apaudenkatu - Kerrosala n kem2 - Liiketilaa n 500 kem2 - Toimitilaa n kem2 Shell eturin alue muodostaa näkymällisesti tärkeän päätepisteen Kalevankadulle. Se on myös tärkeä kohta Tourulasta Matkakeskukselle suuntautuvan kevyen liikenteen varrella. Nykyään alue on liikenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti sekava. TOR X PUSTO eturitallintori Shellin alue tarjoaa tarkastelualueen ainoan paikan vapaasti ja itsenäisesti kaupunkikuvassa näyttäytyvälle veistokselliselle maamerkkirakennukselle, joka toimii täydentävänä vastaparina Lutakon puolella sijaitsevalle nnova- tornille. Poikkeuksellisen näkyvänä osana Jyväskylän keskustan julkisinta sisäänkäyntialuetta se edellyttää rakennuksen arkkitehtoniselta ilmeeltä poikkeuksellisen vahvaa identiteettiä sekä laadukasta suunnittelua ja toteutusta. Uudisrakennuksen sijoittelu ja muoto jäsentää ympärilleen kaksi hyvin eri luonteista kaupunkitilaa: Matkakeskuksen sisäänkäynnin suuntaan avautuvan torin sekä koillisten asuinkortteleiden suuntaan sijoittuvan, pihatilojen jatkeena toimivan kaupunkipuiston. Rakennuksen 1. kerroksen liiketilat avautuvat torin ja kadun suuntaan. KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 8

9 KOHDE 5 KAUPPULMA KANSPHA 3920 JULKSET ULKOTLAT YKSTYSET ULKOTLAT LKETLOJA 1. AHE 2. AHE 3. AHE 4. AHE äinönkatu PYSÄKÖNTLATOS KÄELYKATU KANSPHA, ALLA P-LATOS 950 M2 KÄELYKATU AUKO PORTT- KÄY- TÄÄ 4290 apaudenkatu TASKUPUSTO - Kerrosala n kem2 - Asuinkerrosalaa n kem2 - Liiketilaa n 1000 kem2 - Toimitilaa n 3200 kem2 - Pysäköintitilat 8420 m2 Tavoitteena on toiminnallisesti sekoittunut ja ulkotilojen käytön osalta monipuolinen korttelirakenne. Uuteen umpikortteliin sisältyy pääasiallisesti asuin- ja liiketiloja, mutta kadunkulmissa sijaitseviin tornimaisiin osuuksiin on suuremman runkosyvyyden ansiosta mahdollista sijoittaa myös toimitiloja. Maantason kerroksia on mahdollista aktivoida liike- ja yhteistiloilla olevien katujen varrella, mutta myös muodostuvien uusien korttelin sisäisten kävelykatujen sekä aukioiden varrella. Korttelin sisäiset liikennereitit tukevat kokonaisideaa luoda uusi autoton kulkureitti ja ulkotilojen sarja asemanseudulta Arenaukiolle. Korkea rakentaminen on sijoitettu uuden umpikorttelin ulkonurkkiin. Keskitetty pysäköinti sijoitetaan keskelle korttelirakennetta, jolloin sen kaupunkikuvalliset vaikutukset on helpommin hallittavissa. Pysäköintilaitos on tulevaisuudessa yksityisautoilussa tapahtuvien muutosten myötä muutettavissa liike- ja toimitiloiksi. Urhonkatu Rakentaminen vaiheistetaan siten, että toteutus käynnistyy rakentamattomilta pysäköintialueilta ja myöhemmissä vaiheissa etenee purettavan kiinteistön alueelle. KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 9

10 Asemakatu KOHDE 6 Torikeskus Kauppalaispiha Maakunnankuja Kauppalaiskuja X ASUMNEN TOMTLA LKETLA - Kerrosala n kem2 - Asuinkerrosalaa n 2200 kem2 - Liiketilaa n 1000 kem2 - Toimitilaa n 1500 kem2 Kauppalaispihan pääte on nykyisellään kaupunkikuvaltaan jäsentymätön, johtuen kansipihan korkoeroista ja huoltojärjestelyistä. Torimainen tila kilpailee myös tarpeettomasti kauppatorin ja Aren aukion kanssa kaupunkirakenteessa. Ostoskujien risteykseen on esitetty hybriditornia, joka toimii päätepisteenä Telefoonikujan ja Kauppalaispihan muodostamalle akselille. Torni linkittyy ympäröivään kauppakeskusrakenteeseen lasikattoisin ostoskäytävin. Kauppakatu Hierarkiaa korttelin sisämaailman ja ympäröivän ruutukaavan välillä vahvistetaan rajaamalla Kauppalaispiha Asemakadusta pienellä kioski- tai paviljonkirakennuksella. Kauppalaispihan luonnetta kehitetään intiimimmäksi terassien ympäröimäksi puistobulevardiksi KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 10

11 Asemakatu KOHDE 7 Jyväskeskus Yliopistonkatu ASUMNEN TOMTLA / ASUMNEN LKETLA / HDEKESKUS KATETTU KUJA OLEA RENNUS Telefoonikuja - Kerrosala n kem2 - Asuinkerrosalaa n 4600 kem2 - Liiketilaa n kem2 - Toimitilaa n 2100 kem2 X X Jyväskeskusta kehitetään monipuoliseksi asumista ja palveluita yhdistäväksi kokonaisuudeksi. Kauppakatua ja Asemakatua reunustavien rakennusmassojen sisäänsä sulkema hybridi-zikkurat nousee porrastetusti kohti korttelin keskustaa. Kauppakatu Uusi lasikatteinen ostoskuja tuo valoa syvään rakennusmassaan ja yhdistää sen luontevaksi osaksi liikekeskustan reitistöä. Kuja jakaa rakennuksen myös erisyvyisiin runko-osiin, joihin vaihtelevat toiminnot voivat sijoittua. Yhteyksiä Kauppalaispihan suunnalta vahvistetaan ja Telefonikujan luonnetta kehitetään viihtyisämmäksi järjestelemällä pysäköintiratkaisuja ja huoltoyhteyksiä uudestaan. Sisäänkäyntejä Forumin ja kompassin puolelta korostetaan suojellut julkisivut huomioon ottaen. KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 11

12 KOHDE 8 Kortteli 9 Kauppakatu 1. Lähtötilanne, Forumin sisäyhteys Kauppakadun ja apaudenkadun välillä 2. Uusi yhteys Kirkkopuistolta 3. Kadunvarsien kehittäminen vaiheittain yhtenäisemmäksi, korttelimaiseksi kokonaisuudeksi 1200 Kilpisenkatu KATETTU KUJA / SSÄYHTEYS 6830 X X (~50 000) Asemakatu 4. Keskusaukio ja torni, asemaaukion päätepiste - Kerrosala n kem2 5. Yhteys Miltonille, mahdollinen täydennysrakentaminen - Asuinkerrosalaa n 7600 kem2 - Liiketilaa n kem2 - Toimitilaa n 9200 kem2 6. Toimintojen sekoittuminen ASUMNEN LKETLA TOMTLA NÄKÖALAPAKKA Forumin kauppakeskuskokonaisuus tukee jo nykyisellään ehdotettua kortteleiden sisämaailmoja yhdistävää reitistöä, mutta on kokonaisuutena hajanainen ja reunoiltaan epämääräinen. Luomalla uusi yhteys Kirkkopuiston suunnalta, parannettaisiin kokonaisuuden saavutettavuutta ja helpotettaisiin sen vaiheittaista kehittämistä hybridikorttelina. Porrastetusti rinteessä laskeva rakennusmassa sietäisi kauttaaltaan kerrosluvun kasvattamisen, ja yhtenäisemmän kaupallisen jalustan päälle voisi tuoda asuin- ja toimitiloja. Korttelin keskiosassa nouseva torni toimisi päätepisteenä Asema-aukiolle ja voisi tarjota näköalapaikan kaupallisten palveluiden läheisyyteen. KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 12

13 KOHDE 9 "Karjalanpuvun" tontti Kauppakatu ASUMNEN TOMTLA LKETLA X äinönkatu - Kerrosala n kem2 - Asuinkerrosalaa n 4800 kem2 - Liiketilaa n 6900 kem2 - Toimitilaa n 6500 kem2 Asemakatu Purettavan tehdasrakennuksen vapauttama tila jäsennellään pienten aukioiden rytmittämäksi reitiksi, joka jatkaa kortteleiden sisämaailmojen sarjaa, yhdistyen pohjoisessa Kauppalaiskujaan sekä etelässä apaudenkadun uudisrakennusten muodostamaan porttiin. Terassoituvat rakennusmassat mahdollistavat valon saannin, näkymien säilymisen ja eri toimintojen nivoutumisen kaupunkikuvallisesti kestävällä tavalla. Korttelien ulkoreunat mukailevat nykyistä kävelykeskustan mittakaavaa ja korttelin keskelle sijoittuva terassitorni hahmottuu lähinnä etäältä tarkasteltuna tai aivan sen juurelta apaudenkatu Korttelin pohjois- ja eteläkulmissa sijaitsevat suojellut arvorakennukset ovat nostettu esiin kaupunkirakenteessa "murrettuina kulmina". Rakennusten ja korttelien väliin jää näin kaupunkikuvallisesti kiinnostavia taskuja ja oikopolkuja joille voidaan luoda oma luonteensa taiteen ja istutusten avulla. Aallon työväentaloon lounaassa liittyvä rakennus on esitetty korvattavaksi kompaktimmalla liike-/toimitilarakennuksella. KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 13

14 Asemakatu KOHDE 11 Posti ja Aleksandra apaudenkatu Lähtötilanne, suojellut rakennukset 2. Yhteyden vahvistaminen apaudenkadulta Hannikaisenkadulle 3. Yhteydet Asema-aukiolle/Miltonille sekä väinölänkadulle P 1680 X äinönkatu 4. Liikerakennusten vaiheittainen kehittäminen - Kerrosala n kem2 - Asuinkerrosalaa n kem2 - Liiketilaa n kem2 - Toimitilaa n kem2 P 5. Pysäköinti & huolto integroituna rakennusmassoihin, maatason vapauttaminen kävelijälle P 5. Kattopuutarhat & katupuutarhat Asemakatu Hannikaisenkatu apaudenkadun uudisrakennukset ovat muuttaneet korttelin dynamiikkaa sulkemalla postirakennuksen katutilasta. Monimuotoiset huoltoyhteydet ja pysäköintiratkaisut tekevät korttelin kehittämisestä haastavaa. Postirakennus purkamalla mahdollistettaisiin vaivattomampi korttelin lävistävä yhteys Hannikaisenkadulta apaudenkadulle ja kevyen liikenteen yhteydet äinönkadun ja Asema-aukion suuntaan. Liikerakennusten painopisteen siirtäminen katujen varsille tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi vapauttaa korttelin keskiosaa asumispainotteiselle hybridirakentamiselle. Yhtenäisten korttelia rajaavien massojen sisään sulkeutuu pistemäisempiä vaihtelevan korkuisia rakennuksia. Harmoonin rakennus kehystetään selkeärajaisemilla rakennusmassoilla ja sen ympäristö käsitellään avoimempana taskupuistona. KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 14

15 KOHDE 12 P-ASEMA PORTT- KÄY- TÄÄ apaudenkatu PYSÄKÖNT ASUMSTA LKETLOJA Urhonkatu HYBRD: TOMTLAA 1-6. KRS, ASUMSTA KRS äinönkatu X 9600 PYSÄKÖNT- LATOS X 2240 Hannikaisenkatu - Kerrosala n kem2 - Asuinkerrosalaa n 6330 kem2 - Liiketilaa n 500 kem2 - Toimitilaa n 8160 kem2 - Pysäköintitilat 1980 kem2 Asteittain pohjoisen suuntaan korottuva uudiskortteli noudattaa ruutukaava-alueen periaatetta sijoittaa korkea rakentaminen korttelin keskelle. Laajemmassa kaupunkikuvassa kortteli näyttäytyy rakennettuna topografiana, "kukkulana". Uudiskortteli hakee rajansa naapurikorttelista ja muodostaa samalla sisäänkäynnin Matkakeskukselta äinönkadulle. Suojeltu ja ympäristöään selvästi pienimittakaavaisempi Hannikaisenkatu 39 saa samalla riittävästi tilaa ympärilleen. Pidemmällä tähtäimellä osia poliisitalosta on mahdollista purkaa ja muuntaa harkitusti siten että sen ja uudisrakennuksen rajaama aukio voidaan hyödyntää aktiivisempana liiketiloja ja palveluita tarjoavana aukiona. Samalla olisi tulevaisuudessa mahdollista muodostaa jalankulkuliikenteelle uusi reitti Matkakeskukselta Arenaukiolle. (Ks Kohde 5 järjestelyt) Pysäköinti sijoitetaan uudisrakennusten keskelle kahteen maanpäälliseen kerrokseen ja tarpeen vaatiessa 1-2 kellarikerrokseen. Pysäköintilaitoksen katto palvelee asuinkerrostalojen pääosin viherkattoisena kansipihana. KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 15

16 okatu Puistokatu KANSPHA X 3920 X 3920 X 6360 X TOM 4920 Kalevankatu KOHDE 13 - Kerrosala n kem2 KOLMKULMA - Asuinkerrosalaa n 9120 kem2 - Liiketilaa n 1970 kem2 - Toimitilaa n 8030 kem2 TOMTLOJA LKETLOJA ASUMSTA Kolmikulman pysäköintilaitoksen viemä ala hyödynnetään seläkkäin toisiinsa vasten rakennettavilla asuin- ja toimitiloilla. Toimitilat on suunnattu autoliikenteen sekä huonompien valaistusolosuhteiden suuntaan; asuintilat avautuvat lounaaseen kansipihan äärelle. Uudet rakennukset on jaoteltu nykyistä pysäköintitaloa pienemmiksi ja vaihtelevan korkuisiksi massoiksi, jotta tavoitelu eläväinen bulevardimiljöö saavutettaisiin ja Jyväskylälle ominainen kaupunkimittakaava säilyisi myös uudisrakentamisessa. Kalevankadun ja Puistokadun risteykseen rakennettava tornitalo toimii paikallisena kiintopisteenä ja Kalevankadun päätteenä. Se korostaa siirtymistä avoimesta julkisten rakennusten, puistojen ja kenttien kaupunkitilasta tiiviimpään ruutukaavakeskustaan. Kolmikulman keskiosan pysäköintikansi hyödynnetään viherkattona ja uutta asumista palvelevana pihana. KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 16

17 1. / LNTUPERSPERSPEKT / TÄ KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 17

18 2. / LNTUPERSPERSPEKT / ETELÄ KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 18

19 3. / LNTUPERSPERSPEKT / LÄNS KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 19

20 4. / LNTUPERSPERSPEKT / POHJONEN KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 20

21 LNTUPERSPERSPEKT / ETELÄ KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 21

22 5. KAUPUNKSLUETTKUA ANOLAN SUUNNASTA 6. KAUPUNKSLUETTKUA AAJOSKEN MOOTTORTEN SUUNNASTA KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 22

23 6b. KAUPUNKSLUETTKUA AAJOSKEN MOOTTORTEN SUUNNASTA KORKEAN RENTAMSEN SO / JYÄSKYLÄ / / ARKKTEHTTOMSTO KARN KROKFORS OY & ARKKTEHTTOMSTO SAM KSTRÖM OY 23