Tekijän/Tekijöiden nimet (Etunimi Sukunimi) Tämä on malli. Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Koulutusala Koulutusohjelma Aika

Transkriptio

1 Tekijän/Tekijöiden nimet (Etunimi Sukunimi) Tämä on malli Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Koulutusala Koulutusohjelma Aika

2 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Koulutusohjelma Tekijä(t) Työn nimi vaihtoehtiset Vaihtoehtoiset ammattiopinnot Ohjaaja(t) Toimeksiantaja Aika Sivumäärä ja liitteet Kieli Asiasanat Säilytyspaikka Verkkokirjasto Theseus Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjasto

3 THESIS ABSTRACT School Degree Programme Author(s) Title vaihtoehtiset Optional Professional Studies Instructor(s) Commissioned by Date Total Number of Pages and Appendices Language of Thesis Keywords Deposited at Electronic library Theseus Library of Kajaani University of Applied Sciences

4 ALKUSANAT Tähän tulee alkusanat

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Miksi? Millainen? Milloin? 1 2 OPINNÄYTETYÖHÖN PEREHTYMINEN Perehtyminen Laatusuositus Ideaseminaari Aiheet 3 3 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS JA RAPORTOINTI 4 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS JA TEKEMINEN 5 5 OPINNÄYTETYÖN ESITYSTILAISUUS 6 LÄHTEET 8 LIITTEET Liite 1/2 jne..

6 SYMBOLILUETTELO

7 1 JOHDANTO Laatusuositus: "Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä. Se sisältää itsenäisen työskentelyn, seminaarit ja ohjauskeskustelun." 1.1 Miksi? Opinnäytetyön laajuus Kajaanin ammattikorkeakoulussa on 15 opintopistettä. Opinnäytetyö liittyy omaan ammattialaan, sen käytäntöihin ja käytäntöjen kehittämisideoihin. Opinnäytetyöllä on tärkeä merkitys uusien toimintamallien rakentajana. Opinnäytetyö opettaa tekijässä kriittisyyttä, luovuutta ja kykyä ratkaista ongelmia. Opinnäytetyön yleiset määräykset on annettu valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003) ja tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä. Opiskelijan kannalta kyseessä on oppimisprosessi. Opinnäytetyölle luovat perustan asiantuntijaksi oppimisen perusvalmiudet ja ammatillinen osaaminen. Ne tukevat asiantuntijuuteen kehittymistä opiskelijan monimuotoisella uralla. Opinnäytetyössään opiskelija syventää ammatillista osaamistaan työelämän ilmiöistä ja kehittää ammatillista tekemisen osaamistaan käyttämällä perusteluissaan tutkittua tietoa ja noudattamalla tutkimuksen yleisiä eettisiä pelisääntöjä. 1.2 Millainen? Opinnäytetyö on luonteeltaan joko tutkielma-, projekti- tai kehittämistehtävä tyyppinen tai toiminnallinen. Opinnäytetyössä korostetaan ammattikorkeakoulun toimintaympäristöön suuntautuvan soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön vahvistamista kehittämällä alue- ja työelämäpätevyyttä. Opinnäytetyö liitetään eri yritysten ja organisaatioiden tutkimus-, kehittämistyö- ja tuotekehityshankkeisiin. Opiskelijan kannalta suotuisinta on tehdä opinnäytetyö integroituna harjoitteluun ja syventäviin opintoihin. Suositeltavaa on, että ammattikorkeakoulun monialaisuutta hyödynnetään tekemällä yhteisiä koulutusohjelmarajat ylittäviä opinnäytetöitä. 1.3 Milloin? Opiskelija (pääsääntöisesti yksin tai pienryhmässä) voi aloittaa opinnäytetyön, kun hänellä on riittävät perusvalmiudet aiheen substanssista sekä menetelmällisestä ja tutkimuksellisesta osaamisesta. Perusvalmiuksilla tarkoitetaan opiskelijan kykyä rajata ongelma, käyttää kriittisesti lähteitä ja opiskella reflektoivasti. Lisäksi hänellä pitää olla kirjallista ja suullista viestintä-

8 taitoa. Opiskelijan pitää osata myös opiskella avoimissa oppimisympäristöissä, joihin sisältyy taidot löytää, tutkia ja hyödyntää olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Näitä valmiuksia hän harjoittelee jo ennen opinnäytetyön aloittamista opiskelussaan ja työelämään suuntautuvissa oppimistehtävissään. Opinnäytetyön aiheen tulee täyttää ammattikorkeakoulun hyväksymät opinnäytetyön vaativuus- ja merkittävyyskriteerit. Opinnäytetyön aiheen valinta tapahtuu käytännön harjoittelussa, lähiopetuksessa tai itsenäisesti etsien esimerkiksi verkosta (aihepankista). Aiheen valinnassa korostuu opiskelijan kiinnostuksen lisäksi aiheen sitoutuminen t & k hankkeisiin.

9 2 2 OPINNÄYTETYÖHÖN PEREHTYMINEN Opiskelija perehtyy opinnäytetyön valmentavissa opinnoissaan hoitotyön tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteisiin. Opinnot tukevat opiskelijan kriittisen ja tieteellisen ajattelun kehittymistä ja opiskelijalla on riittävät perusvalmiudet aiheen substanssista, menetelmällisestä ja tutkimuksellisesta osaamista sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Perusvalmiuksilla tarkoitetaan opiskelijan osaamista ongelman rajauksesta, lähteiden kriittisestä käytöstä, kirjallisesta ja suullisesta viestinnästä ja reflektoivasta oppimisesta. Lisäksi opiskelija osaa opiskella avoimissa oppimisympäristöissä, joihin sisältyy taidot löytää, tutkia ja hyödyntää olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Valmentavat opinnot kestävät opetussuunnitelman mukaisesti neljännelle lukukaudelle, jonka jälkeen aloitetaan opinnäytetyö niin sanotulla ideaseminaarilla. Katso opetussuunnitelmasta opinnäytetyön aloittamista koskevat edeltävyysehdot. 2.1 Perehtyminen Opiskelija aloittaa opinnäytetyöhön perehtymisen niin sanotussa ideaseminaarissa. Ideaseminaarin tavoitteena on suunnata opinnäytetyön aihevalintaa tukemaan opiskelijan vaihtoehtoisia ammattiopintoja. Tavoitteena on, että opiskelija yhteistyössä opettajien kanssa suunnittelee ohjattua harjoittelua, vapaasti valittavia opintoja ja lähiopetuksen sisältöjä siten, että opinnäytetyö limittyy niiden sisälle. Tällöin opinnäytetyö palvelee opiskelijan ammattispesifien valmiuksien oppimista ja hyödyttää myös työelämää. 2.2 Laatusuositus Laatusuositus: "Opinnäytetyön tekijällä on käytössään ammattikorkeakoulun laatima opinnäytetyön tekijän opas (verkossa), joka sisältää muun muassa opinnäytetyön ohjauksen, kirjoittamiseen, tutkimusetiikkaan, julkaisemiseen ja arviointiin liittyvät ohjeet, opinnäytetyöprosessin kuvauksen ja konkreettisia havainnollistavia esimerkkejä." 2.3 Ideaseminaari Ideaseminaarissa kokoontuvat opiskelijaryhmä, opinnäytetöitä koordinoivat ja ohjaavat opettajat (tutor- ja ns. vehto-opettajat). Lisäksi olisi hyvä jos työelämän edustajia pääsisi mukaan. He voisivat esitellä työelämälähtöisiä opinnäytetyön aiheita, hankkeita ja kertoa, kuinka ne liittyvät työelämän kehittämiseen tai työpaikalla toteutettaviin kehittämisprojekteihin. Tässä tilaisuudessa opettajat esittelevät myös ammattikorkeakoulun omia hankkeita sekä niihin liittyviä opinnäytetyön aiheita. Jos työelämän edustajat eivät pääse paikalle niin opinnäytetyötä

10 3 koordinoiva opettaja esittelee työelämästä tilatut aiheet aihepankista ideaseminaarissa. Opinnäytetyöt tehdään esitettyihin aiheisiin ja hankkeisiin. Tärkeä on ottaa huomioon myös ammattikorkeakoulun ja ennen kaikkea oman koulutusalan tutkimus- ja kehittämisstrategiat ja niihin liittyvät hankkeet. Opinnäytetyön aiheet ovat aihepankissa. 2.4 Aiheet Opinnäytetyön aiheita pohditaan yhdessä sekä työelämän kehittämisen että opiskelijan oppimisen näkökulmasta. Näin opiskelijalle välittyy kuva oman koulutusammatin alueellisesta tilasta ja kehittämistarpeista. Työelämän edustajien, opiskelijoiden ja opettajien yhteissuunnittelu luo pohjaa opinnäytetyön aloittamiselle. Se puolestaan motivoi opiskelijoita laittamaan itsensä likoon - opinnäytetyöstä on todellista hyötyä! Laatusuositus: "Opinnäytetyön aihe valitaan ammattiopintojen alalta. Opinnäytetyön tekeminen T & K-työn hankkeissa tai muuten osana laajempaa kokonaisuutta on suositeltavaa." Opiskelijoiden työmäärän kartoittaminen on myös ideaseminaarissa pohdittava asia. Vaihtoehtoisten ammattiopintojen opintojaksojen ajoituksesta suhteessa opinnäytetyöprosessiin tulee keskustella opiskelijoiden kanssa ja ohjata heitä siinä. Opiskelijoiden on hyvä ymmärtää opintojen etenemisen logistiikkaa. Tehdessään opinnäytetyötä, he voivat aiheeseen liittyen suorittaa myös vapaasti valittavia opintojaan samasta aihepiiristä (vrt. hops). Näin esimerkiksi opinnäytetyön substanssiosaaminen laajenee ja syvenee järkevässä suunnassa. Samoin opiskelijoita ohjataan heidän valitessaan ohjatun harjoittelun paikkoja. Mikäli opiskelija voi suorittaa harjoittelun opinnäytetyön tilaajan työyhteisössä, se tukee osaltaan opinnäytetyön ilmiön oppimista ja helpottaa koko opinnäytetyöprosessin etenemistä. Vertaisohjaustilanteet ovat tällöin helppo järjestää ja ajankäyttö järkeistyy.

11 4 3 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS JA RAPORTOINTI Kun opinnäytetyösuunnitelma on esitetty ja lopullisesti hyväksytty, opiskelija voi jatkaa opinnäytetyön tekemistä. Tämän jälkeen hän voi hakea kirjallisesti lupaa opinnäytetyön aineiston keruuta varten (jos opinnäytetyön luonne lupaa edellyttää). Opinnäytetyösuunnitelman hyväksymisen jälkeen tehdään toimeksiantoon perustuvasta opinnäytetyöstä toimeksiantosopimus, jonka täyttävät yhdessä toimeksiantajan edustaja ja opinnäytetyöntekijä/- ryhmä. Opiskelija toimittaa kopion toimeksiantosopimuksesta ohjaavalle opettajalle ja toimeksiantajalle. Tehdystä toimeksiantosopimuksesta samoin kuin hyväksytystä opinnäytetyösuunnitelmasta opiskelija ottaa merkinnän toimeksiantajalta opinnäytetyön seurantalomakkeeseen.

12 5 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS JA TEKEMINEN Opinnäytetyön toteutus tai tekeminen etenee vain hyväksytyn opinnäytetyösuunnitelman mukaisesti. Jos suunnitelmaan tulee merkittäviä ja monia muutoksia, ohjaava opettaja harkitsee uuden opinnäytetyön suunnitelman tarpeen yhdessä toimeksiantajan ja opiskelijan kanssa. Toteutusvaiheessa opinnäytetyö etenee ohjauksen avulla. Konkreettisesti toteutusvaiheessa opiskelija tekee opinnäytetyötään. Hän hankkii esimerkiksi kirjallisuutta, haastattelu, kysely tms. aineistoa, analysoi ja tulkitsee sitä, arvioi tuloksia, kokeilee (testaa) tuotetta käytännössä, arvioi prosessia ja dokumentoi opinnäytetyöhön tulevia asioita. Dokumentointi tehdään opinnäytetyön mallipohjalle. Laatusuositus: "Opinnäytetyön raportoinnissa on useita vaihtoehtoisia rakennemalleja, joita sovelletaan työn toteuttamistavan mukaan. Keskeistä on kirjoittaa työssä käytetty tietoperusta näkyviin ja laatia tekstiin oppimista osoittava ja lukijaa palveleva arviointi- ja pohdintaosa." "Opinnäytetyön yhteydessä käytetään kaikille koulutusaloille soveltuvia yhteisiä termejä, kuten opinnäytetyö, opinnäytetyön tekijä, opinnäytetyöseminaari, opinnäytetyösuunnitelma, ohjaava opettaja, tekstinohjaaja, tietoperusta, työelämäohjaaja ja vertaisarvioija." Opinnäytetyön esitys, palautus ja arviointiennen opinnäytetyön julkistamista, viimeistelyä ja kypsyysnäytteen kirjoittamista koordinoiva opettaja pitää lähitunnit, joilla käsitellään ko. asioita. Tarkan kokonaiskäsityksen opiskelija saa kypsyysnäytteestä, posterista ja opinnäytetyön dokumentoinnista asiakirjoittamisen opintojaksolla. Opiskelija toimittaa sovittuun päivämäärään mennessä opinnäytetyön kirjallisesti koordinoivalle opettajalle, ohjaavalle opettajalle, toimeksiantajalle sekä vertaiselle. Lisäksi opiskelija toimittaa yhden lukukappaleen yleisöä varten sovittuun paikkaan. Esitysversion luovuttamisen jälkeisenä päivänä opiskelija toimittaa posterin koordinoivan opettajan ilmoittamaan paikkaan. Opiskelija esittää valmiin opinnäytetyön suunnittelemassaan esityspaikassa. Valmis opinnäytetyö tarkoittaa sitä, että kirjallisen dokumentin jokainen luku on valmis mukaan lukien suomenkielinen tiivistelmä. Esitettävän opinnäytetyön tulee olla kokonaisuudessaan valmis. Epäselvissä tapauksissa opiskelija keskustelee ohjaavan opettajan kanssa, voiko opinnäytetyötä esittää.

13 6 5 OPINNÄYTETYÖN ESITYSTILAISUUS Opinnäytetyön esitystilaisuudesta tiedotetaan seuraavasti: a) opiskelija lähettää kutsun organisaatioon, jossa esimerkiksi opinnäytetyön tiedon keruu on suoritettu, jos tiedot on hankittu eri paikasta kuin toimeksiantajan organisaatiosta ja toimeksiantajalle b) markkinointisuunnittelija lähettää tiedotteen tiedotusvälineille sekä tiedottaa sähköisesti verkkosivujen ajankohtaisissa asioissa c) koordinoiva opettaja tiedottaa opiskelijaryhmille sähköpostitse ja koulutusalan henkilöstölle alakohtaisissa kokouksissa ja d) koulutusalan opettajat käytännön ohjauskentillä. Jos aikataulu muuttuu alkuperäisestä suunnitelmasta, opiskelija tiedottaa aikataulun muutoksista a- ja b-kohdissa mainituille tahoille. Myös opinnäytetyöpakista, koulutusalan pääsivulta, löytyy tarkat esitysajat. Suositeltavaa on, että opiskelija esittää opinnäytetyön tilaajan työpaikalla, alueellisessa koulutustilaisuudessa, aiheeseen liittyvässä työryhmässä tms. Esitystilaisuudet pyritään järjestämään tilassa, paikassa ja ajankohtana siten, että työelämän edustajilla on mahdollisuus osallistua niihin. Opinnäytetyön esityksen, julkistamistilaisuuden, pääpaino (riippuu opinnäytetyön toimeksiannosta) on aiheen sisällön ja tulosten pohdinnassa. Esityksessä kannattaa korostaa opinnäytetyön avulla aikaan saatua kehitystä. Muut mahdolliset asiat kuten kieliasu, työn rakenne ja ulkoasu otetaan keskusteluun järkevissä rajoissa. Esitys on samalla viimeinen kyseisen opinnäytetyön ohjaustilaisuus, jonka jälkeen opiskelija voi tehdä tarvittavat/pyydetyt korjaukset. Esityksen jälkeen ohjaajat eivät anna opinnäytetyöstä arvosanaa vaan he toteavat, onko työ hyväksyttävissä oleva joko sellaisenaan tai korjausten jälkeen. Vertaisen, puheenjohtajan, ohjaavan opettajan, toimeksiantajan ja yleisön vastuu esitystilaisuudessa on sama kuin yleensä opinnäytetyöhön liittyvissä muissakin seminaareissa. Opinnäytetöiden esitysten jälkeen opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koetilanteessa. Koordinoiva opettaja sopii kypsyysnäytteen (kolme kertaa) ajankohdat jo ennen opinnäytetyöprosessin aloittamista tai viimeistään opiskelijoiden kanssa ennen esitystilaisuuksien alkamista. Ensimmäinen kerta sovitaan viimeisen esitystilaisuuden loppuun, toinen ja kolmas kerta yleisille uusinta- ja korotustenttipäiville. Kypsyysnäytteen 2 3 otsikkoa laatii koordinoiva opettaja yhteistyössä suomen kielen opettajan kanssa. Opiskelija tarkistuttaa vieraskielisen tiivistelmän nimetyllä opettajalla ennen opinnäytetyön lopullista palauttamista. Opiskelija luovuttaa, sovittuna päivänä, valmiin opinnäytetyön kahtena irtolehtipainoksena, toisen pienryhmänsä koordinoivalle opettajalle ja toisen ohjaavalle opettajalle. Palautuksen yhteydessä opiskelija toimittaa kirjallisen arvioinnin omasta opinnäytetyöstään, kirjallisen vertaisarvioinnin arvioitavana olleesta opinnäytetyöstä (ellei toimittanut sitä esitystilaisuuden jälkeen) sekä tekijän/tekijöiden lupa opinnäytetyön julkiseen käyttöön lomakkeen ohjaavalle opettajalle. Opiskelija tallentaa itse opinnäytetyön Theseus-verkkokirjastoon ohjeiden mukaan ( Kun opinnäytetyöprosessiin kuuluvat kaikki asiat opiskelija on suorittanut, hän palauttaa opinnäytetyön seurantalomakkeen koordinoivalle opettajalle.

14 7 Kun opiskelija kansittaa opinnäytetyönsä itselleen ja yhteistyökumppaneilleen, hän organisoi asian itse oppilaskunnan toimiston (Kamon) kautta. Toimeksiantosopimuksen mukaisesti opiskelija huolehtii opinnäytetyön toimeksiantajalle kansitettuna. Koordinoiva opettaja, ohjaava opettaja, vertainen, opiskelija itse ja toimeksiantaja arvioivat opinnäytetyön kirjallisesti. Arvioinnin osalta asia on kuvattu tarkemmin kohdassa arvioinnin taustaa. (SoTeLi opinnäytetyön arviointi)

15 8 LÄHTEET Tähän tulee lähteet.

16 LIITE 1 (1) LIITE 1 LIITTEET Tähän osaan tulee liitteet. Jokaisella liitteellä on oma liitenumeronsa ja useampisivuisen liitteen jokaisella sivulla on sivunumero ja ensimmäisellä sivulla kokonaissivumäärä. Liitteiden numeroinnin ja sivunumeroinnin esimerkki: LIITE 1 1(5), tarkoittaa, että kysymyksessä on ensimmäinen liite ja liitteen ensimmäinen sivu ja yhteensä liitteessä on 5 sivua. Liitemerkintä sivunumeroineen tulee olla oikeassa reunassa. Liitteiden loppuun pitäisi aina lisätä näkymätön osanvaihto merkki (Sivunasettelu -> Vaihdot -> Osanvaihdot / Seuraava sivu.) Sitten saa liitteiden ylätunnisteita muokata erikseen. Ylätunnisteen saat näkyviin Lisää -> Ylä- ja alatunniste. Tarkista, että on poistettu Linkitä edelliseen -toiminto. Tarkista että uuden liitteen alkaessa Muotoile sivunumerot -> Sivunumerointi / Aloittava nro: olisi 1. Liitteiden sisällä sivun vaihtamiseksi käytä tavallista sivunvaihtoa CTRL+ENTER tai Sivuasettelu -> Vaihdot -> Sivu Kajaanin korkeakoulukonsortio Oulun yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kajaanin kaupunki ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä sopivat allekirjoitetulla sopimuksella Kajaanin korkeakoulukonsortion muodostamisesta. Konsortio on sopimuksen allekirjoittaneiden korkeakoulujen strategisen yhteistyön ja toiminnan koordinoinnin organisointimuoto Kainuussa. Tavoitteena on alueen korkeakoulutasoisen koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan kilpailukyvyn, vetovoiman, laadun sekä vaikuttavuuden parantaminen.

17 LIITE 1 (2) Liite 1 /2 Puhelut välitetään kaupunginvaihteen kautta alkaen. Muut palvelut ennallaan. Puhelunvälitys siirtyy hoidettavaksi Kajaanin kaupungin vaihteen kautta Vaihteenhoitajana jatkaa edelleen Irja Huotari. Puhelinnumerot säilyvät ennallaan: - vaihde ulkoa soitettaessa (08) amk:n liittymistä: lankapuhelimella 99790, matkapuhelimesta Henkilöiden yhteystietojen muutokset Sinfoweb-järjestelmään Matkapuhelinten ja liittymien tilaukset, tila- ja autovaraukset sekä info-asiat

18 LIITE 2 (1) Liite 2/1 Kajaanin ammattikorkeakoulun toimielimet Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen yleistä hallintoa ja taloutta johtaa kaupunginhallituksen alaisena toimiva johtokunta. Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja tai hänen estyneenä ollessaan hänen tehtävään määräämänsä henkilö. Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Ammattikorkeakoulussa voi olla yksi tai useampia vararehtori sen mukaan kuin ammattikorkeakoulun ylläpitäjä päättää.

19 Tämä on liite 2, joka on 5-sivuinen, ja tämä on liitteen 3. sivu. LIITE 2 3(5)

20