MATTI MÄKINEN. icioro! on esponjon peruskielioppi, joko keskittyy tavallisissa kielenkäyttötilanteissa

Transkriptio

1

2 MATTI MÄKINEN icioro! on esponjon peruskielioppi, joko keskittyy tavallisissa kielenkäyttötilanteissa esiintyviin rakenteisiin. Se esittää rakenteiden käytöstä selkeät säännöt jo esimerkkilouseet. Kieliopin liitteenä on luettelo tovollisimmisto kieliopillisisto termeistä selityksineen. icioro! etenee loogisino kokonaisuuksina jo soveltuu opiskelijan käsikirjaksi heti opiskelun alusta lähtien. Kirjoyhtymä Oy Eerikinkatu Helsinki Puh. (90) ESPANJAN OPPIMA TERIAALIA: Eila Kautto - Mirjaliisa Nuuttila: Nuevos omigos (oppikirja) Matti Mäkinen: Espanjan kuullunymmärtämishorjoituksio Kannen suunnittelu: Ulla Vuorinen K 89.6 ISBN

3 MATTI MÄKINEN KIRJAYHTYMÄ 121 HEL S INK I

4 Kansi ja graafinen suunnittelu: Ulla Vuorinen Taitto: Kustannus Oy Tamara Press Piirrokset Anja Eliasson Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (405/61, muut. 898/80) ja valokuvalain (405/61, muut. 898/80) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto r.y.:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. 1. painos 1993 Matti Mäkinen ja Kirjayhtymä Oy ISBN Painettu Tammer-Paino Oy:ssä Tampereella 1993

5 + ESI PU HE + jc/oro! - Lyhyt espanjan kielioppi on tarkoitettu kaikille espanjan kielen harrastajille peruskieliopin opettelemiseen ja kertaamiseen. Esimerkkilauseissa olen pyrkinyt käyttämään jokapäiväistä käyttökieltä, haluaahan suurin osa kielten opiskelijoista käyttää kielitaitoaan nimenomaan puhumiseen. Niissä jaksoissa, joissa käsitellään espanjan opiskelussa ensimmäisinä vastaantulevia perusasioita - kuten esimerkiksi persoonapronominien subjektimuotoja ja niiden käyttöä -, olen käyttänyt esimerkeissä usein melko yksinkertaistakin kieltä. Näin ollen uskon, että jc/oro! soveltuu espanjaa opiskelevan tukimateriaaliksi aivan opiskelun alkuaskelista lähtien. Verbioppi on kirjassa esitetty verbimuodoittain. Tämä on opiskelijalle erityiseksi avuksi koko peruskieliopin opiskeluvaiheen ajan, sillä samasta luvusta on helppo löytää kutakin verbimuotoa koskevat muodostus- ja käyttösäännöt. Perinteisestihän espanjan verbit on kieliopeissa jaoteltu säännöllisiin, epäsäännöllisiin sekä diftongoiviin ja vokaalia vaihtaviin verbeihin. Lisäksi verbimuotojen käyttöä on käsitelty vielä omassa luvussaan. Näin ollen esimerkiksi futuuria opiskeleva on joutunut hakemaan ko. verbi muotoa koskevat tiedot useasta eri luvusta. Toivan tämän "erilaisen" esitystavan helpottavan verbimuotojen opiskelua. jciaro! on lyhyt espanjan kielioppi, ja siksi olen useissa kohdin joutunut tekemään kompromisseja mukaan otetun materiaalin suhteen. Tämän kieliopin tarkoituksena onkin esittää keskeisimmät, tavallisissa puhetilanteissa esille tulevat espanjan kielen rakenteet puuttumatta kovasti poikkeuksiin ja poikkeusten poikkeuksiin. Erityisesti haluan kiittää seuraavia henkilöitä, jotka ovat lukeneet kirjan käsikirjoituksen tai osia siitä: Ulla Riiho, Marja-Liisa Laine, Tarja Roinila, Eila Kautto, Maribel Ålvarez ja Juan Fornes. Kaikilta heiltä olen saanut arvokkaita neuvoja tekstin muokkaamiseen. Vantaalla kesäkuussa 1993 Matti Mäkinen

6 SISÄLLY S ÄÄNTÄMINEN JA OIKEINKIRJOITUS 5 ARTIKKELIT 17 SUBSTANTIIVIT 29 ADJEKTIIVIT 37 ADVERBIT 45 LUKUSANAT 51 PRONOMINIT 59 VERBIT 97 PREPOSITIOT 181 VERBITAULUKOT 20 1 Kieliopillisten termien selityksiä 229 Hakemista 233

7 AANTAMINEN JA OIKEINKIRJOITUS

8

9 A A K K O SET r , a b c ch d e f g h [a] [be] [ce] [che] [de] [e] [efe] [ge] [hache] [ i] Dota] [ka] [ele] [elle] [eme] [ene] [ei'l e] [o] [pe] [cu] J k 1 II m n ft 0 p q r rr s t u V w X y z 1 1 [ere] [erre] l [ese] [te] [u] [uve] [uve doble] 1 1 [equis] [i griega] 1 1 I: _t J ÄÄNTÄ M I S E S TÄ + B/V + B ja v ääntyvät aina keskenään samalla tavalla. Tämä on espanjan ääntä misen harvoja "epäloogisuuksia". Esim. kun lapset opettelevat koulussa lukemaan ja kirjoittamaan, tuottaa b/v-äänne heille eniten vaikeuksia: sa nan ääntämisasusta ei voi päätellä, kirjoitetaanko ko. äänne b:llä vai v:llä. 1. Tavallisesti lauseen alussa sekä m:n ja n:n jälkeen (n ääntyy tällöin m:nä) b ja v ääntyvät kovana eli kuten suomen b: Barcelona Valencia Buenos dias. Vamos. hombre un vaso [umbaso] 7 Hyvää päivää. Mennään. mies Ouoma)lasi

10 2. Muulloin b ja v ääntyvät ns. pehmeänä b:nä, jota äännettäessä huulten väliin jää pieni rako, josta ilma pääsee kulkemaan. lberia a Vicente a Barcelona libro por favor Vicentelle Barcelonaan kirjo ole/olkaa hyvä. (. C äännetään "kovana" eli k-äänteenä konsonanttien ja vokaalien a, o, u edellä: camarero Carlos tarjoilija E:n ja i:n edellä se äännetään "pehmeänä": Espanjassa samanlaisena äänteenä kuin esim. englannin sanassa thanks, Etelä-Espanjassa (Andalucia), Kanarian saarilla ja Latinalaisessa Amerikassa pehmä c äännetään kuten s. gracias Barcelona Lucia cinco kiitos C H + viisi (ensimmäinen c on pehmeä, toinen kova) Ch on espanjassa itsenäinen kirjain, jonka paikka aakkosissa on c:n jälkeen. Tavallisesti esim. sanakirjoissa ch-alkuiset sanat tulevat vasta kaikkien c alkuisten jälkeen. - Seuraavat sanat ovat "espanjalaisessa aakkosjärjestyksessä": coco coche 8

11 curioso charlar chocolate Ch ääntyy samoin kuin ch esimerkiksi englannin sanassa "church" tai "Churchill". Esim.: mucho noche Chile paljon ilta, yö + D + D:n ääntäminen jakautuu kahteen ryhmään: 1. Se äännetään kovana eli kuten suomen d sanan alussa tauon jälkeen sekä konsonanttiyhtymissä ld ja nd: dos Dolores sueldo falda d6nde Finlandia kaksi palkka hame missä Suomi 2. Muulloin d äännetään pehmeänä. Kyseessä on sama äänne kuin esim. englannin sanassa this. - Sanan viimeisenä kirjaimena oleva d jää usein ääntymättä. Federico Madrid a Daniel cada dia De nada. cuaderno Danielille joka(inen) päivä Eipä kestä. (Ensimmäinen d on kova, toinen pehmeä.) vihko 9

12 + G + G:n ääntämisessä voidaan erottaa kolme eri tapausta: 1. Sanan alussa tauon jälkeen sekä yhtymässä ng se äännetään kovana eli kuten suomen g: Gracias. lnglaterra tengo Kiitos. Englanti minulla on 2. E:n ja i:n edellä g ääntyy voimakkaana h-äänteenä (samana kuin j): Jorge Gibraltar Argentina 3. Muulloin se ääntyy ns. "pehmeänä" g-äänteenä: amigo Malaga agua ystävä vesi + H + Hei äänny ollenkaan, se on "mykkä". hola hasta manana hotel helado hei, moi, terve tavataan huomenna hotelli jäätelä J J äännetään aina voimakkaana h-äänteenä: Juan, Julio 10

13 jueves jam6n torstai kinkku + K + K esiintyy espaojassa vain muutamissa lainasanoissa, esim.: kilometro kilometri ll LI on myös itsenäinen kirjain, jonka paikka aakkosissa on l:n jälkeen. Se äännetään kuten 1 ja j yhteensulautuneina. Osassa Espanjaa ja Latinalaista Amerikkaa se äännetään pitkänä j-äänteenä. me llamo Guillermo calle Mallorca paella pollo tortilla nimeni on Guillermo katu paella kana( ruoka) munakas N N on aakkosissa n:n jälkeen. Se äännetään kuten n ja j yhteensulautuneina. senorita espanol neiti espanjalainen Q Q esiintyy espaojassa vain kahdessa kirjainyhtymässä: que ja qui, jotka ääntyvät [ke] ja [ki]. querer (Quienl II haluta, rakastaa Kuka?

14 U on siis em. yhtymissä mykkä samoin kuin kirjainyhtymissä gue ja gui, jotka ääntyvät [ge] ja [gi]. guerra guitarra sota kitara Jos kuitenkin pitäisi ääntää [gue] ja [gui], käytetään u:n päällä kahta pistettä merkitsemään sitä, että u ääntyy: desague linguistico viemäri kielitieteellinen + R + 1. R ääntyy voimakkaana, ns. monitäryisenä r:nä, aina kun se on sanan ensimmäinen kirjain ja konsonanttiyhtymissä lr, nr, rr: Rosa radio Ramon alrededor Enrique cigarrillo ympärillä savuke 2. Muulloin se ääntyy heikkona, yksitäryisenä: Maria pero mutta + X + 1. X äännetään vokaalien välissä kuten suomen ks: taxi examen taksi tentti, koe 2. Konsonantin edellä se voidaan ääntää joko ks tai vain s: extranjero ulkomaalainen 12

15 3. Poikkeuksen muodostavat seuraavat sanat, joissa x ääntyy aina kuten espanjan j (eli h-äänteenä): Mexico mexicano Texas Meksiko (voidaan myös kirjoittaa 'Mejico') meksikolainen (voidaan myös kirjoittaa 'mejicano') Texas (voidaan myös kirjoittaa 'Tejas') y Y on espanjassa konsonantti (ei vokaali kuten suomessa). Se äännetään kuten suomen j, mutta sanassa 'y' (ja) se ääntyy aivan i:nä. yo soy rey vino y pan minä olen kuningas viiniä ja leipää z Z ääntyy aina samoin kuin pehmeä c (ei siis kuten suomen 'ts'). cerveza diez Lanzarote lbiza olut kymmenen Lyhyt yhteenve to muuto m is ta ko nsonont tiöönteistö: [0]-äänne (sama kuin englannin sanassa 'think') osoitetaan kirjoituksessa: c + e/i z 13 cero, cinco låpiz, Venezuela

16 [k]-äänne osoitetaan kirjoituksessa: qu + e/i c + a/o/u/konsonantti k joissain lainasanoissa que, quien casa, cosa, cuaderno, acci6n kilometro [g]-äänne osoitetaan kirjoituksessa: gu + e/i (u ei äänny) g + a/o/u/konsonantti hamburguesa, guitarra agosto, Nicaragua, gracias [x]-äänne (voimakas "kurkku-h") osoitetaan kirjoituksessa: 1. g + e/i Argentina, Gibraltar 2. j Juan, Jorge OIKEINK IRJO ITUS Espanjan oikeinkirjoitus on hyvin johdonmukaista. Muutaman "säännön" muistaminen helpottaa kuitenkin tietyissä tapauksissa: 1. Ainoat kaksoiskonsonantit ovat: cc, II, nn ja rr. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että espanjankielisissä sanoissa ei esiinny esim. kahta f- tai m-konsonanttia peräkkäin. Tämä auttaa välttämään sotkua, joka voisi aiheutua muitten kielten (esim. englannin tai ranskan) vaikutuksesta: espanja posible dificil comercial englanti possible (mahdollinen) difficult (vaikea) commercial (kaupallinen) 2. Konsonantti q esiintyy vain kirjainyhtymissä que ja qui Ooissa u on mykkä), muissa tapauksissa kirjoitetaan c: que mikä, mitä cuatro neljä quien kuka parque puisto cuåndo milloin 14

17 SA NAPAIN O Suomessa sanapaino on aina ensimmäisellä tavulla. Espanjassa sanoja painotetaan eri tavalla: 1. Vokaalipäätteisillä 1 sanoilla sekä n- ja s-loppuisilla sanoilla sanapaino on toiseksi viimeisellä tavulla (painollinen vokaali on lihavoitu): hola, buenos, Leonardo, Mercedes 2. Muulloin sanapaino on viimeisellä tavulla: seiior, lsabel, Manuel, Madrid, espaiiol, estudiar PAINO MERK IT Seuraavissa tapauksissa painollisen vokaalin päällä käytetään painomerkkiä: 1. jos sanapaino ei noudata em. sääntöjä eli paino on epäsäännöllinen: asl, estås, adi6s, Andaluda, Jose, lnes, Malaga 2. Kysymyssanoissa on aina painomerkki painollisen vokaalin päällä (vaikka paino onkin säännöllinen), esim.: c6mo que quien cuåndo d6nde miten, kuinka mikä, mitä kuka milloin missä 1 Espanjassa on viisi vokaalia: a, e, i, o, u.- Huomaa, että espanjan y ei ole vokaali, vaan konsonantti, joka tavallisesti ääntyy kuten suomen j. 15

18 J. On joitakin sanapareja, jotka erotetaan toisistaan kirjoituksessa painomerkin avulla, mm.: si si el el mi mi tu tu sola s61o 'jos' 'kyllä' määräinen artikkeli (mask.) 'hän' (mask.) 'minun' pronominin yo prepositiomuoto (esim. sin mi, ilman minua) 'sinun' 'sinä' 'yksin' 'vain', 'ainoastaan' de de se se prepositio dar ('antaa') -verbin subjunktiivin yksikön 1. ja 3. persoona yksikön ja moniken 3. persoonan refleksiivipronomini 'tiedän' (verbistä saber, 'tietää'); 'ole' (verbistä ser) 16

19 ARTIKKELIT

20

21 EPÄMÄÄRÄINEN ARTIKKELI UN, UNA; UNOS, UNAS Epämääräisellä artikkelilla on neljä muotoa: yksikön maskuliini ja feminiini sekä monikon maskuliini ja feminiini. Maskuliini: un aiio (unos) aiios Feminiini: una semana (unas) semanas vuosi ijoitokinlmuutamia) vuosia viikko Ooitakin/muutamia) viikkoja Yksikkömuodoilla voi olla myös merkitys 'yksi'. - Monikkomuodoilla on merkitys 'joitakin', 'muutamia'. Quiero comprar un diccionario. Tiene una casa cerca de Målaga. Tengo solamente un marco. Hay (unos) finlandeses tambien. Tenemos (unas) cintas de video. Haluan ostaa sanakirjan. Hänellä on talo lähellä Malagaa. Minulla on vain yksi markka. Siellä on myös (muutamia) suomalaisia. Meillä on (muutamia) video nauhoja. 19

22 MÄÄRÄI NEN ARTI KKEli EL, LA; LOS, LAS Myös määräisellä artikkelilla on neljä muotoa. Se on tavallisin vastine suomen pronomineille 'se' ja 'ne'. Maskuliini: el afio Ios afios Feminiini: Ia semana Ias semanas El televisor estå estropeado. ioue te parece el diccionario? ic6mo es Ia casa? Los invitados estån en el patio. id6nde estån Ias cintas de video? (se) vuosi (ne) vuodet (se) viikko (ne) viikot Televisio on rikki/epäkunnossa. Mitä pidät siitä sanakirjasta? Minkälainen se talo on? Vieraat ovat pihalla. Missä (ne) videonauhat ovat? Maskuliinin yksikön määräiset artikkelit yhtyvät prepositioihin aja de: a + el = al de + el =del Voy al centro. Vengo del hotel. Menen keskustaan. Tulen hotellista. Painoilisella a:lla tai ha:lla aikavien feminiinisubstantiivien edessä käytetään yksikössä maskuliiniartikkeleita un ja ei. El agua estå fria. un/el arma quimica Vesi on kylmää. kemiallinen ase 20

23 un/el ama de casa un/el åguila un/el alma un/el hambre kotirouva katko sielu nälkä Monikossa käytetään feminiiniartikkeleita. Ias armas quimicas unas amas de casa kemialliset aseet joitakin kotirouvia jos sananalkuinen alha ei ole painollinen, käytetään artikkeleita una ja Ia. una/la alfombra una/la habitaci6n matto huone + EPÄMÄÄR ÄISEN ARTIKKELIN KÄYTTÖ + 1. Epämääräistä artikkelia käytetään substantiivin edessä, kun su_<!: messa siihen sopisi 'yksi' tai 'e s:, mutta ei 'se'. Van a una discoteca. Come siempre en un restaurante. He menevät (yhteen, erääseen) diskoon. Hän syö aina (eräässä) ravintolassa. 2. Lukusanojen edessä epämääräisen artikkelin monikk<! -l:l m. on merk!!ls 'noin : unos quinientos marcos unas quinientas pesetas noin viisisataa markkaa noin viisisataa pesetaa J. Epämääräistä artikkelia ei käytetä sanojen otro ja IJ!edio.l (Quieres otro cafth Haluatko toisen kahvin? Hay otra posibilidad On toinenkin mahdollisuus. tambh n. Vivi6 aqui casi medio ario. Hän asui täällä melkein puoli vuotta. 21

24 lo puedo hacer en media hora. Voin tehdä sen puolessa tunnissa. un media ano una media hora noin puoli vuotta noin puoli tuntia 4.Amm_ i yhtey_c:le s _ iy_l e_l'l - - -ä! i ti!. Es medica. Hän on lääkäri. Soy estudiante de espanol. Olen espanjanopiskelijo. Artikk H_a l< yt tään, jo rnl_l_ka_r a_ c:>ll_li_sä_rn_ _ _r:_e fl- a,ch.i< JJvl i r l_a,_t:iivi-. Ja._, _se. Es un medica famoso. Es un estudiante de espanai que tu tambien conoces. Hän on kuuluiso lääkäri. Hän on espanjanopiskelija, jonka sinäkin tunnet 5. Suomen partitiivia vastaa espanjassa substantiivi ilman artikkelia. Vertaa: (Tienes tiempol Como pescado. Compran zumo. Compro pan. Compro un pan. Compro el pan. Onko sinulla aikaa? Syön kalaa. He ostavat mehua. Oston leipää. Oston yhden leivän. Ostan (sen) leivän. 6. Tener-verbin yhteydessä ei käytetä epämääräistä artikkelia merkityksessä 'olla ylipäätään olemassa'. Mutta: (Tienen cochel Ya tengo piso. (Tienes un marcol 22 Onko heillä autoa? Minulla on jo asunto. Onko sinulla markkaa?

25 Tienen un restaurante en el centro. Heillä on ravintola keskustassa. ( No tienes sacacorchosl Eikö sinulla ole korkkiruuvia (ollenkaan, ylipäätään olemassa)? Onko sinulla korkkiruuvia (minulle lainattavaksilköytettäväksi)? Vertaa: (Tienes un sacacorchosl 7. Pr _p-! _i() _ sin. ('il ;tl'l'ly_h ydessä epämääräistä artikkelia ei. l1" 1'1sä käyte Lo abri6 sin llave. Ha salido sin abrigo. Hän avasi sen ilman avainta. Hän on lähtenyt ulos ilman takkia. + MÄÄRÄ I S E N ARTI K K E L I N KÄYTTÖ + Määräistä artikkelia käytetään seuraavissa tapauksissa: 1. Määrälstä artikkelia käytetään.! -l! nti_i in ed :ss;.lcl.i11 :se j_t!_t:t:y._ l'l.l'l u_{s.ij.() - _!I i.n 's _.._'.ne l Va a Ia biblioteca. Las ventanas estån sucias. El diccionario que quiero comprar cuesta pesetas. Ol) Hän menee kirjastoon. Ikkunat ovat likaiset (Se) sanakirja, jonka haluan ostaa, maksaa pesetaa. 2. Yl_!.r:n rl<jt:y _essä. c:». va_n ubs lltii>/in ede sä_ tarkoittamass ko -ry!j -i käsi - Los argentinos hablan espaiiol. (Te gusta el cafe solol El transporte publico no soluciona todos Ios problemas. Argentiinalaiset puhuvat espanjaa. Pidätkö mustasta kahvista? julkinen liikenne ei ratkaise kaikkia ongelmia. 23

26 El vino es un producto importante para Espana. El amor es ciego. Viini on törkeä tuote Espanjalle. Rakkaus on sokea. 3. Seii r /_ i!() J!!!!i:C>rit. _:!: _!risnimi-sanaliiton yhte}' ess!. e!!_ i!cy ol - ta _ p - -!us. Mutta: El senor Garcia viene a Ias Herra Garcia tulee seitsemältä. siete. La senora Perez dice que Rouva Perez sanoo, että neiti Ia senorita lbånez estå loca. lbånez on hullu. Buenos dias, senor Garcia. Hyvää päivää, herra Garcia. 4. v _o_!l p!i«:ln}'ta I. -- _ Hoy es lunes, manana es martes. Creo que vienen et miercoles. Estudio espanollos jueves. Tänään on maanantai, huomenna on tiistai. Luulen, että he tulevat keski viikko na. Opiskelen espanjaa torsta isin. 5. Yle n -l<j en yht!t S.- J El espanol es una lengua interesante. Los extranjeros dicen que el fines es muy dificil. Espanja on mielenkiintoinen kieli. Ulkomaalaiset sanovat, että suomi on hyvin vaikeaa. Arti lj_j t kui i'! r.! '! ä pois _p_ Q_'!!! Yb_ e lg. y_el_b_ien hablar._ s_ ycfi - ':l e qd - - -"-4 rj!!k!!,_. ipor que no lo dices en espanol? Hablan sueco en casa. Quisiera estudiar griego. Su hermana ensena frances. Miksi et sano sitä espanjaksi? He puhuvat ruotsia kotona. Haluaisin opiskella kreikkaa. Hänen sisarensa opettaa ranskaa. 24.

27 tno quieres aprender portugues' 6. Etkö halua opetella/oppia portugolio? ll!'l)_tii:!j!ir:t -'-'- r.i:'! Y I!. Se han mudado al sur. La situaci6n del este de Eu ropa ha cambiado mucho. Viven en el norte de Finlandia. Espoo estå al oeste de Helsinki. He ovat muuttaneet etelään. Itä-Euroopan tilanne on muuttunut kovasti. He osuvat Pohjois-Suomessa. Espoo sijaitsee Helsingistä länteen 1 Helsingin länsipuolella. 7. Te :'t r: ie _l'.i:'!_ I! ns _p_!!a. -ij:a_l!'!_l!t!:'_!>!!'j'!ti :is-_,2iirt!!:ä. Tiene el pelo largo. Tengo Ia nariz demasiado grande. Tienes Ias manos frias. Hänellä on pitkä tukka. Minulla on liian iso nenä. Sinulla on kylmät kädet Maideg_ nimien yt"ltey Ll! ensä _!< - J J '-./ Finlandia es uno de lo Paises N6rdicos. Me gusta mucho Espafia. Suomi on yksi Pohjoismaista. Pidän kovasti Espanjasta. Artikk lill onj IJjj: D!!!_ y et y_!.lc? -!gn jo I!:L!!I -r Ia Finlandia de Ios afios 70 Ia Espafia que conozco 70-luvun Suomi (se) Espanja, jonka tunnen joidenkin maiden yhteydessä voidaan käyttää määräistä artikkelia. (Ia) Argentina (el) Brasil (el) Canadå (Ia) China (el) Ecuador Argentiina Brasilia Kanada Kiina Ecuador (Ios) Estados Unidos (el) Jap6n (el) Paraguay (el) Peru (el) Uruguay 25 Yhdysvallat Japani Paraguay Peru Uruguay

28 Muutaman maannimen yhteydessä käytetään aina artikkelia. El Salvador Ia lndia Ia Union Sovietica Salvador Intia Neuvostoliitto 9.J.<u!I<LineLI'>' t. 'Mennä jollakin kulkuneuvolla' voidaan ilmaista ir-:_ _!>j!l -- r1:p.repo_: gqlla,jolloin arti.!< E!_Iia_ei.k yted.. Asia voidaan ilmaista myös cog![!qil']_qr (qt CiL xe!.r eill. joilojq äyt - ll i,.a.r:1i_k J J J muista kulkuneuvoista paitsi taksista, jonka yhteydessä käytetään epämääräistä artikkelia. Voy en autobus. Vienen en tren. (Vas en taxil Menen bussilla. He tulevat junalla. Menetkö taksilla? Coge/Toma el autobus. ( Por que no coges/ tomas el trenl Mene bussilla. Miksi et mene junalla? Ha cogido/ha tomado un taxi. Hän on ottanut taksin. 1 Hän on mennyt/tullut taksilla. 1 O., CI: af! I'!.Yilteydessä e_i_l<äytetä artikkeli;a sen merkitessä 'koti:. en casa en Ia casa kotona talossa li.j!igor-ver!)in_y eydes ä käyte n määräis_ tä artikke ia:. jugar al golf jugar al tenis jugar al futbol jugar a Ias cartas pelata golfia pelata tennistä pelata jalkapalloa pelata korttia 26

29 + N E UTR I ART I K K E l l l O 1. Neutriartikkelia lo käytetään adjektiivien, partisiipin perfekti muotojen ja painollisten possessiivipronominien yhteydessä muo dostamaan abstraktisubstantiiveja. lo bueno lo ocurrido hyvä, se mikä on hyvää tapahtunut, se mikä on tapahtunut kaikki se, mikä on mahdollista se, mikä on minun todo lo posible lo mio dt! -r.t,kenne Vll$taa suomen lo de Lola lo del aiio pasado 'se juttu' -rakennetta., se Lolan juttu se viimevuotinen juttu l.jc?. que 'se, mikä', 's4:! mitä' Lo que me molesta es que no me ayuda. ientiendes lo que estoy diciendol 4. lo + adjektiiviladverbi Minua häiritsee se, ettei hän auta minua. Ymmärrätkö (sen), mitä olen sanomassa? + que 'kuinka/miten + adjektiivi/adverbi' ihas visto lo bonitas que son Ias playas allil No saben lo barata que es Ia casa. Oletko nähnyt, kuinka kauniita rannat ovat siellä? He eivät tiedä, kuinka halpa se talo on. Vrt. s : No habian oido lo bien que canta. He eivät olleet kuulleet,kuinka hyvin hän laulaa. 27

30 5. Sanontoja a lo mejor a lo largo de Ia calle lo mås pronto posible por lo menos Por lo demås todo estå bien. por lo visto Me da lo mismo. ehkä pitkin katua, kadun vartta niin pian kuin mahdollista ainakin, vähintään Muuten kaikki on hyvin. näköjään Minulle aivan samantekevää. 28

31 SUBSTANTIIViT

32

33 SU BSTA N TIIVIE N SU KU Substantiivit ovat maskuliineja tai feminiinejä. Mieshenkilöä tarkoittavat substantiivit ovat maskuliineja, esim. el hombre ('mies'), el joven ('nuorukainen'), ja naishenkilöä tarkoittavat ovat feminiinejä, esim. lo mujer ('nainen') ja Ia joven ('nuori nainen'). Muissa tapauksissa suku pitää opetella yhdessä substantiivin kanssa, mutta muutamia muistamista helpottavia sääntöjä voidaan kuitenkin antaa. 1. Lähes kaikki o-päätteiset ovat maskuliineja. el patio piha el vino viini el chico poika On myös olemassa muutamia o-päätteisiä feminiinejä. Ia foto * Ia moto ** Ia mano valokuva moottoripyörä käsi * lyhenne sanasta 'fotografia' Ia radio Ia modelo radio malli, mannekiini ** lyhenne sanasta 'motocicleta' 2. Suurin osa a-päätteisistä substantiiveista on feminiinejä. Ia casa talo, koti Ia botella pullo Ia chica tyttö A-päätteisiä maskuliineja ovat mm.: el dia päivä el mapa kartta et tranvia raitiovaunu el clima el idioma el poema el problema ilmasto kieli runo ongelma el programa ohjelma el sistema systeemi, menete/mä el tema teema, aihe Mutta kuitenkin: el alma * sielu el arma * ase 31

34 Ia broma Ia cama Ia crema Ia firma vitsi, leikinlasku sänky voide allekirjoitus; (Irma Ia forma Ia lågrima Ia llama Ia norma Ia paloma muoto kyyn el liekki; laama normi kyyhkynen * Feminiinisubstantiivi, jonka kanssa on käytettävä maskuliiniartikkelia (ks. s ). 3. -ci6n._-si6n, -da! -tad, -tud, -umbre -päätteiset substantiivit ovat..! - i!:!_ii_l). i esim.: Ia Ia Ia Ia Ia acci6n decisi6n ciudad amistad actitud toiminta päätös kaupunki ystävyys suhtautuminen Ia reacci6n Ia versi6n Ia verdad Ia libertad Ia juventud reaktio versio totuus vapaus nuoruus 4. -:-l.c! ä!.t_ h _!" ij r <>.! y t "-<:)i_!.t() l j() ()_I!!;I,Sk!J liill il!_ -f rnin_i! ejä.. el/la activista el/la artista el/la automovilista el/la capitalista el/la centrista el/la comunista el/la dentista el/la deportista el/la derechista el/la egoista el/la golfista ellla guitarrista el/la izquierdista el/la linguista el/la (moto)ciclista el/la optimista el/la periodista aktivisti taiteilija autoilija kapitalisti keskustalainen kommunisti hammaslääkäri urheilija oikeistolainen egoisti golfinpelaaja kitaristi vasemmistolainen kielentutkija, kielitieteilijä (moottori) pyöräilijä optimisti lehtimies 32

35 el/la pesimista el/la pianista el/la racista el/la socialista el/la taxista el/la tenista el/la terrorista el/la turista pessimisti pianisti rasisti sosialisti taksinkuljettaja tenniksenpelaaja terroristi turisti Ios artistas con temporåneos Ias artistas contemporåneas muchos turistas finlandeses muchas turistas finlandesas nykytaitelijat nykytaitelijat (naiset) paljon suomalaisia turisteja paljon suomalaisia naisturisteja 5. t:- Ios Pirineos, el Teide el Amazonas, el Guadalquivir el Mediterråneo, el Båltico m_ r laiv el Reina lsabel un Seat, un Mercedes.iUt OIJ_l_ _rki.t. I ra.! nee un Concorde, un Boeing el rojo, el amarillo v rit!!_umer - un dos, un diez el espaiiol, el euskera - vii _g.np_ i_v._ät. el martes, Ios såbados vuoret!. -r- -i!!' lhti 7. Ias Canarias, Ias Baleares una hache, Ia uve Ia Ford Pyreneet, Teide Amazonas, Guadalquivir Välimeri, Itämeri Kuningatar Isobel Seat, Mercedes Concorde, Boeing punainen, keltainen kakkonen, kymppi espanja, baski (baskinkieli) tiistai, lauantait Kanarian saaret, Baleaarit h, V Ford joidenkin substantiivien merkitys riippuu suvusta. el capital pääoma Ia capital 33 pääkaupunki

36 el caza Ia caza metsästys el cometa el cura el editorial el frente el guia komeetta pappi pääkirjoitus rintama opas (mies) el orden järjestys el pendiente korvakoru poliisi(mies) el policia hävittäjä (lentokone) leija Ia cometa hoito, kuuri Ia cura Ia editorial kustantamo otsa Ia frente opas (nainen); Ia guia opaskirja käsky, määräys Ia orden Ia pendiente mäki, rinne poliisi(nainen), Ia policia poliisi(laitos) S UB S TA N T I I V I E N M O N I K K O On kolme tapaa muodostaa substantiivien monikko: ubstantiivi saa päätteen 1 ) -s tai 2) -es tai 3) se on päätteetön. 1. -s-päätteinen monikko Vokaalipäätteiset substantiivit. Ia casa - Ias casas talo el libro - Ios libros kirja 2. Ia serie - Ias series sarja el cafe - Ios cafes kahvi, kahvila -es-päätteinen monikko a) Konsonanttipäätteiset (myös s-päätteiset, joiden viimeinen tavu on painollinen).- Huomaa, että espanjan y on konsonantti. el ordenadorios ordenadores el jardin - Ios jardines Ia naci6n - Ias naciones el rey - Ios reyes Ia ley - Ias leyes tietokone puutarha kansa(kunta) kuningas laki 34.

37 el autobus Ios autobuses el pais - Ios paises el mes - Ios meses bussi, Iinjo-outo maa kuukausi b) Painoiliseen i-vokaaliin päättyvät (yleensä) el irani - Ios iranies el iraqui - Ios iraquies el israeli - Ios israelies el marroqui Ios marroquies el paquistani Ios paquistanies iranilainen irakiloinen israelilainen marokkolainen pakistaniloinen Painollisiin vokaaleihin päättyvien substantiivien monikonmuodostuksessa on paljon häilyvyyttä, esimerkiksi: el esqui - Ios esqui(e)s el champu Ios champu(e)s el tabu - Ios tabu(e)s el hindu - Ios hindus el papå - Ios papås Ia mamå - Ias mamås el sofå - Ios sofås el menu - Ios menus suksi sampoo tabu hindu isä äiti sohva ruokalista l. Päätteetön monikko Kaksi- tai useampitavuiset s-päätteiset substantiivit, joiden viimeinen tavu on painoton. el/los lunes Ia/Ias crisis maanantai kriisi analyysi, erittely el/los anålisis el/los paraguas sateenvarjo Huomaa z-päätteisten substantiivien monikkomuodon oikeinkirjoitus (ks. s. 1 3). Ia cruz - Ias cruces risti 35

38 el juez - Ios jueces el låpiz - Ios låpices Ia nuez - Ias nueces el pez - Ios peces Ia vez - Ias veces tuomari lyijykynä pähkinä kala kerta Huomaa painomerkin käyttö. Paino on samalla tavulla sekä yksikössä että monikossa. Tästä syystä joskus monikossa painomerkki jää pois tai se täytyy lisätä (ks. s. 15). el finlandes - Ios Ios finlandeses el ingles - Ios ingleses el interes - Ios intereses Ia naci6n - Ias naciones el examen - Ios exåmenes el joven - Ios j6venes suomalainen englantilainen mielenkiinto kansa(kunta) tentti nuorukainen, nuori Joitakin substantiiveja, jotka suomessa ovat monikollisia, käytetään espaojassa yleensä yksikössä. Ia boda el dinero el entierro häät raha, rahat hautajaiset Ia gente Ia propina Ia ropa väki, ihmiset juomaraha(t) vaatteet Muutamat substantiivit ovat monikollisia molemmissa kielissä. Ias tijeras (myös: Ia tijera) Ios pantalones (myös: el pantal6n) Ias gafas Ias escaleras (myös: Ia escalera) sakset housut silmälasit portaat Joidenkin mieshenkilöä tarkoittavien substantiivien monikkomuodolla voi olla kaksi eri merkitystä. el hermano - Ios hermanos el padre - Ios padres el abuelo - Ios abuelos el rey - Ios reyes 36 veli - veljet/sisarukset isä - isät/vanhemmat isoisä - isoisät/isovanhemmat kuningas - kuninkaat/kuningaspari

39 ADJEKTIIV/T

40

41 ADJE KTI IVI EN TA I VUTUS Adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan ja ne voidaan taivutuksensa mukaan jakaa seuraaviin ryhmiin: 1. caro, cara, caros, caras 0-päätteisillä adjektiiveilla on kaksi yksikkö- ja kaksi monikkomuotoa. Yksikkö: Monikko: Mask.: un hotel caro Fem.: una habitaci6n cara Mask.: hoteles caros Fem.: habitaciones caras kallis hotelli kallis huone kalliita hotelleja kalliita huoneita 2. excelente, excelentes..e:pj _t isi_llä_adjektiiyeilla on yksi yksikkö- ja yksi monikkomuoto, Yksikkö: Mask.: un vino excelente erinomainen viini Fem.: una comida excelente erinomainen ateria Monikko: Mask.: vinos excelentes Fem.: comidas excelentes erinomaisia viinejä erinomaisia aterioita 3. dificil, dificiles K9nsonanttipäätteisillä adjektiiveilla on yleensä yksi yksikkö- ja yksi. monikkomuoto, Yksikkö: Monikko: Mask.: un ejercicio dificil Fem.: una cosa dificil Mask.: ejercicios dificiles Fem.: cosas dificiles vaikea harjoitus vaikea asia vaikeita harjoituksia vaikeita asioita 4. espafiol, espafiola, espafioles, espafiolas Ko.ns_OI1!V1 ipäätteisillä kansallisuusadjektiiveilla on sekä yksikössä etq monikossa my9s omat feminiinimuotonsa. 39

42 Yksikkö: Monikko: Mask.: un chico espaiiol Fem.: una chica espaiiola Mask.: chicos espaiioles Fem.: chicas espaiiolas espanjalainen poika espanjaloinen tyttö espanjalaisia poikia espanjalaisia tyttöjä Samoin myös esim.: catalån, catalana, catalanes, catalanas andaluz, andaluza, andaluces, andaluzas lap6n, lapona, lapones, laponas katatonialainen andalusialainen lappalainen Huomautuksia.Byhmän 4 mukaan taipuvat myös verbeistä johdetut cfor-päätteise adjektiivit, esim.: encantado ('ihastuttava'), hablado.r ('puhelias'), traf}ajador ('ahkera'). un nino encantador una nina encantadora ninos encantadores ninas encantadoras ihastuttava pikkupoika/lapsi ihastuttava pikkutyttö ihastuttavia pikkupoikia/lapsia ihastuttavia pikkutyttöjä Adjektiivien bueno ('hyvä') ja mato ('huono') edeltäessä yksikössä olevaa. maskuliinisubstantiivia niiden loppu-o jää pois. - Adjektiiyin grqnde edeltäessä yksikössä olevaa substantiivia sen lopputavu putoaa pois._ Estä de buen humor. iestås de mal humorl un gran hombre una gran oportunidad Hän on hyvällä tuulella. Oletko pahalla tuulella? suurmies suuri mahdollisuus jos väriadjektiiviin liitetään lisämääre daro ('vaalea') tai oscuro ('tumma'), ovat molemmat yksikön maskuliinimuodoss. una maleta rojo oscuro dos maletas rojo oscuro tummanpunainen matkalaukku kaksi tummanpunaista matkalaukkua 40

43 + ADJE KTI IVIEN PA I KKA + Yleensä adjektiivi seuraa pääsananaan olevaa substantiivia. una pelleula interesante turistas ingleses una idea fantåstica un 1 una idiota increfble mielenkiintoinen elokuva englantilaisia turisteja fantastinen idea uskomaton idiootti Kun adjektiivi seuraa pääsanaansa, sillä on tavallisesti ns. erottava merkitys. Tällöin suomeksi adjektiivia voi puheessa korostaa. (D6nde pongo Ios papeles viejos? Quisiera encontrar un hotel barato. Mihin /aitan ne vanhat paperit? Haluaisin löytää halvan hotellin. M [iyled l _ä _p ä an a!lsa, jos sillä ei ole erottavaa merkitystä. Se. y_<:>itaisiin jättää pois viestin siitä kärsimättä. A9jektiivia e_i voi suomess3: grostaa. Viene con su guapa mujer. No me gusta nada el oscuro invierno de Finlandia. Hän tulee kauniin vaimonsa kanssa. (Ei: "sen kauniin vaimonsa kanssa". Vaikka adjektiivi jätettäisiin pois, tietäisimme kuitenkin kenen kanssa hän tulee.) Minä en pidä yhtään Suomen pimeästä talvesta. (Ei: "siitä Suomen pimeästä talvesta", mikä kuulostaisi siltä, että talvia olisi sekä pimeitä että valoisia.) Vertaa: Ios finlandeses introvertidos Ios introvertidos finlandeses ne suomalaiset, jotka ovat sisäänpäinkääntyneitä sisäänpäinkääntyneet suomalaiset (kaikki ovat sellaisia) 41

44 joidenkin adjektiivien merkitys riippuu niiden sijainnista pääsanaansa nähden. antiguo cierto grande medio nuevo pobre simple unico vario muebles antiguos su antiguo marido una cosa cierta ciertas personas un hombre grande un gran hombre Ia clase media media hora un piso nuevo un nuevo piso un hombre pobre pobre hombre un tipo simple simple interes una cosa unica Ia unica cosa cosas varias varias cosas antiikkihuonekaluja hänen entinen miehensä varma asia tietyt henkilöt suuri 1 suurikokoinen mies suurmies (huomattava, tärkeä) keskiluokka puoli tuntia uusi ("tuliterä'7 asunto uusi, toinen asunto köyhä mies miesparka yksinkertainen tyyppi pelkkää mielenkiintoa ainutlaatuinen asia ainoa asia erilaisia asioita useita asioita A DJ E K T I I V I E N V E RTA I L U.Säännöllinen komparatiivi muodoste_ taan mås ('enemmän') -sanan avull. Este diccionario es mås caro que ese. Tämä sanakirja on kalliimpi kuin tuo. Los espaiioles sois mås extravertidos que nosostros Ios finlandeses. Te espanjalaiset olette avoimempia kuin me suomalaiset 42

45 '!<uin' (komparatiivin yhteydessä): 1. yleensä que mås que antes enemmän kuin ennen 2. _l1,1kusanan edellä de mås de diez 3 enemmän kuin 1 yli kymmenen.@ ; _s _e11 ed llä de lo que _(kuin-sana:, seura taipunut verbi) mås de lo que piensas enemmän kuin luulet/ajattelet _s äf1f1öiiinen superlatiivi muodostetaan määr i en artikkelin ja må san n av!jiia.!. - Este diccionario es el mås completo. Es Ia cosa mås dificil. (Cuål es el pais mås caro de Europal Tämä sanakirja on töydellisin. Se on vaikein asia. Mikä on Euroopan kallein maa? Joillakin adjektiiveilla on sekä säännölliset että epäsäännölliset ver tailumudot. bueno malo grande pequeiio mås bueno mejor mås malo peor mås grande mayor mås pequeiio menor hyvä huono suuri pieni 9 _må ky O!!)- rn(j_i() Y. i :.an _käy_ttää m rki yl<sessä 'kiltim. P i' j! t!jhmernpi'.!1'1erkityl<sessä_ 'parempi' ja 'hu.onompi' käyt än säärmöl: Ii! rnuotoj. Teresa es mås buena que su hermano. Teresa on kiltimpi kuin veljensä. 43

46 Eres mås bueno que el pan. Esta pelicula es mejor que Ia de ayer. Es el mejor hotel de Ia ciudad Sinulla on kultainen sydän (oik. "olet kiltimpi kuin leipä'7. Tämä elokuva on parempi kuin se eilinen. Se on kaupungin paras hotelli..lli_r:ii!q!ii.l(fjlji_s._gr_(jilcfej!flås peque_iio llluc? ()ja käyt tliä.ll v!li!i. p_uhl,!_t_t,ae_ss konkree tisesta _()S1:a:. --- P.ä!ään.nö.llisi_ä_r:!luotoj _ITJ _f!l llor käyt tään yle n_sä viitta_3:maan 3:bst - te.lhin. asioihin.;_ hen. _l()istä_ t,ae sa merkit s _()n ' _ vanhempi' ja :nu()rempi:. Es mås grande que yo. icuål es el coche mås pequeiiol Es el mayor/menor problema. Mi hermana mayori menor. Su padre es mayor que su madre. (Este edificio es mås viejo de lo que parece.) Hän on suurempi kuin minä. Mikä on pienin auto? Se on suurin/pienin ongelma. Minun vanhempi/ nuorempi sisareni. Hänen isänsä on vanhempi kuin hänen äitinsä. (Tämä rakennus on vanhempi kuin miltä se vaikuttaa. - Kyse ei ole henkilöstä.) Ks. adverbeja ja adjektiiveja koskevia huomautuksia s

47 ADVERBIT

48

49 Adverbi voi olla: määreenä verbille Habla råpidamente. Hän puhuu nopeasti. määreenä adjektiiville Es Se on todella mielenkiintoinen. verdaderamente interesante. määreenä toiselle adverbille Habla muy bien. Hän puhuu erittäin hyvin. Adverbit voivat olla: paikan adverbeja (missäl) aqui, alli, lejos, cerca täällä, siellä, kaukana, lähellä ajan adverbeja (milloinl) ahora, pronto, a veces nyt, pian, joskus tavan adverbeja (mitenl) rapidamente, mal nopeasti, huonosti määrän/asteen adverbeja muy, bastante, poco hyvin/erittäin, melko, vähän M EN TE PÄÄTTE I SET ADVERBIT Monet tavan adverbit on muodostettu adjektiiveista (suomessa useim miten -sti-päätteisiä: nopeasti, mielenkiintoisesti, jne.). - - panjassa ad-: i ktiivista muodostetaan adverbi liittämällä pääte -mente adjektiivin feminiinimuotoon: 47

50 råpido, råpida 7 råpidamente sistematico, sistematica 7 sistematicamente alegre 7 alegremente internacional 7 internacionalmente facil 7 fåcilmente nopea 7 nopeasti systemaattinen 7 systemaattisesti iloinen 7 iloisesti kansainvälinen 7 kansainvälisesti helppo 7 helposti Mente-päätteiset adverbit ovat tavallisia myös adjektiivien määreinä. terriblemente caro increiblemente tonto internacionalmente conocido kauhean kallis uskomattoman tyhmä kansainvälisesti tunnettu joitakin adjektiiveja voidaan käyttää myös adverbeina. jven rapido 1 rapidamente! No habla claro 1 claramente. Tule nopeasti! Hän ei puhu selkeästi. BI EN, MAL Aclj ktiivien bueno ja malo adverb.it ovat epäsäännölliset;: bueno - bien. malo- mal _byyij hyvin. huono - huonosti Ya hablas espanol muy bien. Bailo terriblemente mal. Estoy bien/mal. Puhut espanjaa jo oikein hyvin. Tanssin kauhean huonosti. Voin hyvin/huonosti. 48

51 ADVERBIEN VERTAIL U Adverbien komparatiivilla ja superlatiivilla on sama muoto, joka muodos tetaan mos-sanan avulla. mås fåcilmente mås lentamente mås tranquilamente helpommin, helpoimmin hitaammin, hitaimmin rauhallisemmin, rauhallisimmin Muutamien adverbien vertailumuodot ovat epäsäännölliset bien - mejor mal - peor mucho - mås poco - menos hyvin - paremmin, parhaiten huonosti - huonommin, huonoiten paljon - enemmän, eniten vähän - vähemmän, vähiten Ahora ya estoy mejor. Habla peor que antes. Lo que mås me me molesta es que haya tanta gente. Tänään voin jo paremmin. Hän puhuu huonommin kuin ennen. Eniten minua häiritsee se, että siellä on niin paljon väkeä. A d v e r b e j o j o a d j e k t iiv e j a k o s k e vi a h u o m a u t u k s i a Sekä adverbien että adjektiivien korostamista (vahvistamista) koskevat samat periaatteet muy + adjektiivi/adverbi muy tranquilo muy tranquilamente hyvin/erittäin rauhallinen hyvin/erittäin rauhallisesti muy eficaz muy eficazmente hyvin/erittäin tehokas hyvin/erittäin tehokkaasti 49

52 mucho + adjektiivin/adverbln komparatiivimuoto mucho mås tranquilo mucho mås tranquilamente mucho mås eficaz mucho mås eficazmente paljon rauhallisempi paljon rauhallisemmin paljon tehokkaampi paljon tehokkaammin Tao_+ ac:_ljektiivi/ad" rbi + corno =_y tä... kui Mi billete de avi6n no es tan caro como el tuyo. Los finlandeses no somos tan extravertidos como Ios espanoles. Yo no hablo ingles tan bien como tu. Nuestro hotel no estä tan cerca del centro como el vuestro. -. Minun lentolippuni ei ole niin kallis kuin sinun. Me suomalaiset emme ole niin ulospäinsuuntautuneita kuin espanjalaiset Minä en puhu englantia yhtä hyvin kuin sinä. Meidän hotellimme ei ole niin lähellä keskustaa kuin teidän. 50.

53 LUKUSANAT

54

55 PERU SLUVUT 0 cero 70 setenta 1 uno (un), una 80 ochenta 2 dos 90 noventa 3 tres 100 cien, ciento 4 cuatro 101 ciento uno (un), una 5 ei neo 115 ciento quince 6 seis 148 ciento cuarenta y 7 siete ocho 8 ocho 200 doscientos, -as 9 nueve 300 trescientos, -as 10 diez 400 cuatrocientos, -as II once 500 quinientos, -as 12 doce 600 seiscientos, -as 13 trece 700 setecientos, -as 14 catorce 800 ochocientos, -as 15 quince 900 novecientos, -as 16 dieciseis 1000 mil 17 diecisiete 1005 mil cinco 18 dieciocho 1550 mil quinientos 19 diecinueve cincuenta 20 veinte 2000 dos mil 21 veintiuno (-un), -una 3000 tres mil 22 veintid6s cien mil 23 veintitres doscientos mil 24 veinticuatro un mill6n 25 veinticinco dos millones 30 treinta cincuenta y ocho 31 treinta y uno (un), una millones doscientos 32 treinta y dos cincuenta mil 33 treinta y tres quinientos 40 cuarenta cien millones 50 cincuenta mil millones (miljardi) 60 sesenta un bi116n (biljoona) 53

56 Huomaa, että sidesanaa y käytetään vain kymmenten ja ykkösten välissä. cinco mil quinientos cincuenta y cinco 5555 Kymmenet ja ykköset kirjoitetaan yhdeksi sanaksi: ja ja välivokaalina on -i-. Muulloin ne kirjoitetaan erikseen. Mutta: dieciseis 16 diecisiete 17 veintiocho 28 veintinueve 29 treinta y cinco 35 ochenta y nueve 89 Sataluvuista käytetään as-päätteistä feminiinimuotoa viitattaessa feminiinisubstantiiviin. Mutta: quinientas pesetas doscientas veces quinientos marcos trescientos coches 500 pesetaa 200 kertaa 500 markkaa 300 autoa lukusanan 'yksi 'maskuliinimuoto uno lyhenee substantiivin edellä muotoon un. Mutta jos lukusana on yksin tai vain adjektiivin kanssa, käytetään muotoa uno. un avi6n treinta y un finlandeses (Cuåntos coches hayl - Hay solamente uno. Este secador no funciona. Tienes que comprar uno nuevo. yksi lentokone 3 1 suomalaista Montako autoa siellä on?- Siel lä on vain yksi. Tämä (hiusten)kuivaaja ei toimi. Sinun täytyy ostaa uusi. 54

57 Tasaluvusta 100 käytetään muotoa cien.jos sataa seuraa kymmeniä ja/tai ykkösiä ( ), käytetään pidempää muotoa ciento. Estå a cien metros de aquf. icuantos turistas hay? Cien. cien por cien Tengo todavia ciento cincuenta marcos. Se on sodan metrin päässä täältä. Montako turistia siellä on? - Soto. sataprosenttinen, -prosenttisesti Minulla on vielä 150 markkaa. Espanjaksi ei ole mahdollista sanoa "yhdeksäntoistasataa" kuten esimer kiksi ruotsissa ja englannissa: mil novecientos noventa y eineo ( 1995). Lukusanoja ciento ja mil voidaan käyttää monikossa merkityksessä 'satoja', 'tuhansia'. Ne liitetään substantiiviin de-preposition avulla. cientos de veces miles de turistas satoja kertoja tuhansia turisteja Huomaa, että sana medio, -o ei tule lukusanan ja substantiivin väliin kuten monissa muissa kielissä. (un) kilometro y medio dos afios y medio tres horas y media puolitoisto kilometriä kaksi jo puoli vuotta kolme jo puoli tuntia JÄRJESTYSLU VU T 1. primero (primer), primera 2. segundo, -a 3. tercero (tercer), tercera 4. cuarto, -a 5. quinto, -a 6. sexto, -a 7. septimo, -a 8. octavo, -a 9. noveno, -a 1 0. decimo, -a 55

58 Järje _! -ll- -l?liy_ lie! _i -! ll_!lj _!ll_\' ll-- ll- _y_ l _ e _ll -1)- -q l vä _p -S..!' f!ns.a --- el segundo coche Ia segunda vez Ias primeras veces Ios primeros meses toinen outo toinen kerta ensimmäiset kerrat ensimmäiset kuukaudet Yks_ik()n l!laskuliinislj. '.'l!i - d.! l d. r:n!!-!"ut p[i_m rgja ten; ro Jlh '.'ltyvä _ mu9. 9.9n pritr er.j3, tf!.rcer el primer dia el segundo dia el tercer dia ensimmäinen päivä toinen päivä kolmas päivä Varsinkin puhekielessä käytetään tavallisesti järjestyslukuja vain kymmeneen asti. Suuremmista luvuista käytetään peruslukua, joka normaalisti seuraa substantiivia. el piso quince Ia lecci6n veintieinto 15. kerros 25. kappale (oppikirjosso) Huomaa seuraavat sanonnat: por primera vez por segunda vez por tercera vez por ultima vez icuando has visto a Pedro por ultima vezl ensimmäistä kertoo toisto kertoa kolmatta kertoa viimeistä kertoa, viimeksi Koska olet nähnyt Pedron viimeksi? fjiy m äriss _ ei - ä}'!: - j _rj s_tysl - lljf!.y_ai_ll IJukauden 1. päiväss i rl stysluvun käyttö 21l _ll1a_hd()lli _ta! el uno 1 el primero de junio _gq.s.9 n r9. el siete de mayo el diecinueve de octubre ensimmäinen kesäkuuta toinen tammikuuta sehsemäs toukokuuta yhdeksästoista lokakuuta 56

59 Vuosikymmenet ilmaistaan seuraavasti: Jp - qs_)o.(veinte) en Ios ai'ios 80 (ochenta) antes de Ios ai'ios 70 (setenta) 20:/!'l<_u_ BO-luvulla ennen 70-lukuo Vuq_sj cj il_ma,ist,aa"!järle.sty!li'iuii. I'Je on tapana kirjoittaa käyttäen. J:.Q_Q_I!la,!.isia, nurn r()ita. L &l<?)9<.( veinte) en el siglo XIX (diecinueve) 1800-luvullo (19. vuosisadalla) en el siglo XV (quince) 1400-luvullo (15. vuosisadalla).!19.q:!f:j_ '! _ (2 0. _vu()sisoto). Hallitsijoiden nimissä käytetään järjestyslukuja kymmeneen asti. Tässä yhteydessä ei käytetä artikkelia järjestysluvun edessä kuten esimerkiksi ruotsissa tai englannissa. Alfenso XIII (trece) Felipe II (segundo) Carlos 111 (tercero) Alfonso kolmastoisto Felipe toinen Kaarle kolmas Huomaa myös seuraavat sanonnat, joissa suomessa on järjestysluku, mutta espaojassa käytetään peruslukua. cada dos semanas cada tres ai'ios cada diez minutos joko toinen viikko joko kolmas vuosi joko kymmenes minuutti Prosent, jjl_j_kujen "-- - et!_ä_l"tjq_ rn. E Jstä - i epäll_lääräis!:,ä ar:ti!< kelia. un 1 el diez por ciento de 10 prosenttia asukkaista Ios habitantes casi un 1 el sesenta por melkein 60 prosenttia väestöstä ciento de Ia poblaci6n 57

60

61 PRONOMINIT

62

63 PER S O O N A PR O N O MI N IT + PERSOONAPRONOMINIEN + SUBJEKTIMUODOT Subjektimuodoiksi kutsutaan persoonapronominien perusmuotoja ('minä', 'sinä' jne.), jotka toimivat lauseen subjekteina eli tekijöinä. yo tu el, ella, usted minä sinä hän (mask.), hän (fem.), Te nosotros, nosotras vosotros, vosotras ellos, el las, ustedes me te he (mask.) he ((em.), Te, 1. Suomen 'te'-pronominin vastineita espanjassa on kolme: a) Usted, joka lyhennetään joko Vd. tai Ud. - Tätä pronominia käytetään teititeltäessä yhtä henkilöä. Verbi on usted-pronominin kanssa yksikön 3. persoonassa. 2 Es usted argentinol Usted viene de Madrid, 2verdadl Oletteko Te argentiinalainen? Te olette tulossa Madridista, vai mitä? b) Ustedes, joka lyhennetään joko Vds. tai Uds. - Tätä pronominia käytetään puhuteltaessa kahta tai useampaa henkilöä, joita yksitellen kin teititeltäisiin. Tämä on ns. monikon teitittely. Verbit ovat ustedes pronominin kanssa monikon 3. persoonassa. ison ustedes argentinosl Ustedes pueden dejar el equipaje aqui si quieren. Oletteko Te argentiinalaisia? Te voitte jättää matkatava ranne tänne, jos haluatte. c) Vosotros (feminiinimuoto vosotras). - Tämä on ns. monikon sinuttelu. Sitä käytetään puhuteltaessa useita henkilöitä, joita yksitellenkin sinu- 61

64 teltaisiin. Tätä muotoa ei käytetä lainkaan espanjaa puhuvassa Amerikassa, vaan siellä sen korvaa ustedes-muoto. Juan y Maribel, {podeis venir manana? Juan ja Maribel, voitteko tulla huomenna? Amerikan espanjassa: Juan y Maribel, jpueden venir manana? 2. Monikoilisia feminiinimuotoja nosotras ('me'), vosotras ('te') ja ellas ('he') käytetään, kun kaikki ko. ryhmään kuuluvat henkilöt ovat naisia. Jos mukana on yksikin mieshenkilö, on käytettävä maskuliinimuotoa. 3. Subjektipronomineja ei tavallisesti käytetä, vaan verbimuoto ilmaisee tekijän. -jos verbi puuttuu, pronominia on käytettävä. Soy de Finlandia. iy tu? {De que habla? (Minä) olen Suomesta. Entä sinä? Mistä hän puhuu? Mutta jos kyseessä on esimerkiksi vastakkainasettelu tai korostus, käytetään subjektipronominia (periaate on siis sama kuin suomessa). - Sanan mismo (-a, -os, -as) ('itse') kanssa subjektipronominia on käytettävä aina, koska kyse on korostuksesta. Yo trabajo todo el tiempo, pero tu no haces nunca nada. Yo siempre tengo raz6n. Ella misma dice siempre que no es interesante. Minä teen töitä koko ajan, mutta sinä et tee koskaan mitään. Minä olen aina oikeassa. Hän itse sanoo aina, ettei se ole mielenkiintoista. Em. periaatteesta poiketen teitittelypronomineja usted ja ustedes käytetään useimmiten. {Habla usted ingles? Puhutteko Te englantia? 62

65 4. Espanjassa ei tehdä eroa pronominien 'hän'/'se' ei kä 'he'/'ne' välille. - Pronomineja el, ella, ellos, ellas voidaan käyttää lauseen subjekteina viittaamassa vain henkilöihin, preposition Jälkeen ne voivat viitata myös Johonkin elottomaan. Es verdaderamente fantåstico. Hän/Se on todella fantastinen. 1 Se on todella fantastista. Son asquerosos. He/Ne ovat oksettavia. ( Es frances su maridor - No, (el) es alemån. Su mujer estå muy contenta con el. Onko hänen miehensä ranskalainen? - Ei, hän on saksalainen. Hänen vaimonsa on oikein tyytyväinen häneen. ( Es frances tu cocher - No, es alemån. Estoy muy contento con el. Onko sinun autosi ranskalai nen? - Ei, se on saksalainen. Olen oikein tyytyväinen siihen. S. Subjektipronominia ei välttämättä tarvita myöskään, jos subjek tilla on jokin määre. (Nosotros) Ios finlandeses somos muchas veces un poco introvertidos. Me suomalaiset olemme usein vähän sisäänpäin kääntyneff.ä. (Vosotros) Ios espaiioles sois mucho mås extrovertidos. Te espanjalaiset olette paljon enemmän ulospäin suuntautuvia. + PERSOONAPRONOMINIEN + PREPOSITIOMUODOT Persoon..2.':Q_n()minien prepositiomuotoja käytetään prepositioiden jäi; en. mi ti el, ella, usted nosotros, nosotras vosotros, vosotras ellos, ellas, ustedes 63

66 1. Vain 'minä'- ja 'sinä'-pronomineilla on omat preposltiomuotonsa, muissa persoonissa subjekti- ja prepositiomuodot ovat samat. sin mi sin ti sin el 1 sin ella 1 sin usted sin nosotros 1 sin nosotras sin vosotros 1 sin vosotras sin ellos 1 sin ellas 1 sin ustedes 2. ilman minua ilman sinua ilman häntä 1 ilman T eitö ilman meitä ilman teitä ilman heitä 1 ilman T eitö Huomaa painomerkin käyttö "sekaantumisvaaran" vuoksi. mi mi prepositiomuoto minun Muodossa ti ei ole painomerkkiä, koska ei ole toista ti-sanaa, jonka kanssa tämä voisi sekaantua. 3. Co!I ('kiiln_s sa'} prepos_ition y ht yc:f. s prep o!t_i _ u ()'! -= s nn llinen yksik() 1. ja 2. persoor ass fc:mmigo. contigo minun kanssani sinun kanssasi ( Por que s61o juegas conmigor Miksi vain leikit kanssani? 4. Muutamien prepositioiden jälkeen käytetään poikkeuksellisesti ai na persoonapronominien subjektimuotoja. menos/excepto/salvo entre segun paitsi välissä, välillä, keskuudessa Oonkun) mukaan Todos hablan espanol menos tu. Entre tu y yo no hay secretos. Segun tu no es nunca posible. Kaikki puhuvat espanjaa paitsi sinä. Sinun ja minun välillä ei ole salaisuuksia. Sinun mukaasi se ei ole koskaan mahdollista. 64

67 + PERSOONAPRONOMINIEN + O BJ E KTIMUODOT Objekti eli tekemisen kohde voi espanjassa olla joko ns. epäsuora tai ns. suora objekti.!päsuoraa objektia kutsutaan datiiviob tiksi, suoraa objektia akkusatiiviob]ek.tii<si Datllvl Akkusatlivl me te Ie minulle sinulle hänelle me te lo, la minua, minut sinua, sinut häntä, hänet; sitä, sen nos os les meille teille heille nos os Ios, Ias meitä, meidät teitä, teidät heitä, heidät; niitä, ne Datiivi: la quien? ('kenelle') Akkusatiivi: la quien? ('ketä', 'kenet'), lque? ('mitä', 'minkä'). 1. Objektipronominien paikka lauseessa määräytyy seuraavasti: a) Pääsääntö: objektipronominin paikka on taipuneen verbin edessä (kieltosanan jälkeen). Te quiero. ino me quieresr iconoces a Julia r - No, no Ia conozco. icompras Ias revistasr -No, no Ias compro. ipor que no me escribes mås a menudor Rakastan sinua. Etkö rakasta minua? Tunnetko Julian? - En, en tunne häntä. Ostatko ne (aikakaus)lehdet? - En, en osta niitä. Miksi et kirjoita minulle useammin? b) jos lauseessa on taipunut verbi + infinitiivi/gerundi, voidaan joko noudattaa pääsääntöä tai sijoittaa pronominit infinitiivin tai gerundin perään yhteenkirjoitettuna sen kanssa. No te puedo comprender./ En pysty ymmärtämään sinua. No puedo comprenderte. 65

68 No lo quieren hacer. 1 No quieren hacerlo. He eivät halua tehdä sitä. Lo estoy escribiendo. 1 Estoy escribiendolo. Olen parhaillani kirjoittamas sa sitä. No Ie quiero decir nada. 1 No quiero decirle nada. En halua sanoa hänelle mitään. Jq d> ä on vain y i I se on infinitiivi- tai gerundimuoto, pronomini on sen perässä. 2 Por que no lo puedes hacer ahora? - i Hacerlo ahora? j Ni hablar! Miksi et voi tehdä sitä nyt? - Tehdä sitä nyt? Ei tule kuuloonkaan! ic6mo te ayuda? Enviåndome dinero. Miten hän auttaa sinua? - Lähettämällä minulle rahaa. c) MyönteisteFJ imperatiivi- eli!<.y111 lj Otgj n y.b. yc:l ä qbj ktjpro-: norninit sijoitetaan verbi per ll rht.ee.nkirj_()it una sen lq Q ;,. Ki l i-. issä käskyissä pronomini sen sijaan on ennen verbiä kieltosanan j lkeen,.. C6mpralo. No lo compres. Osta se. Älä osta sitä. Muestramelos. No me Ios muestres. Näytä ne minulle. Älä näytä niitä minulle. d) los. verbillä on sekä datiivi- että akkusatiiviobjekti, ne sijoitetaan peräk i_r:l siten, että datiivi edeltää akkusatiivia. No te lo digo. t por que no me lo compras? En sano sitä sinulle. Miksi et osta sitä minulle? Huomaa, että em. pronominien on oltava yhdessä tapauksissa, joissa lauseessa on taipunut verbi + infinitiivi/gerundi. No te lo puedo decir. 1 No puedo decirtelo. En voi sanoa sitä sinulle. 66