ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 12. päivänä syyskuuta 2018 päivättyä asemakaavakarttaa 1084.

Transkriptio

1 IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 12. päivänä syyskuuta 2018 päivättyä asemakaavakarttaa Alueen määrittely IMATRA, kaupunginosa 38, Saimaanranta Asemakaavan muutos: Kortteli 15 ja 16 sekä retkeily- ja ulkoilualuetta ja katualuetta. Tonttijaon muutos kortteleihin 15 ja 16. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kortteli 39, osa kortteliin 16 sekä venesatama- ja katualuetta. Sitova tonttijako korttelin 16 tonteille Alueen sijainti Kaavan vireilletulo: (kuulutus vireilletulosta Uutisvuoksessa) Kaavan laatija: Julia Virkkala puh sähköposti: osoite: Virastokatu 2, Imatra

2 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Yhdyskuntatekninen huolto Liikenne Luonnonympäristö Maaperä Palvelut Voimassa oleva kaavatilanne Maakuntakaava Yleiskaava Imatran yleiskaava Asemakaava Aloitteet ja poikkeamispäätökset Rakennusjärjestys Pohjakartta Muut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen, vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö (MRL 6, 62 ja 63, MRA 30 ) Osalliset Yhteistyö sidosryhmien kanssa Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen Lausunnot ja palautteet Nähtävilläolo (MRL 65, 27, 32 ) Hyväksyminen (MRL 52 ) ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan tavoitteet Kaavan perustelut ja rakenne Nimistö Tonttijako Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavan vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET / 19

3 1. TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksella järjestellään korttelin 15 ja 16 toimintoja palvelemaan paremmin kehittyvän satama-alueen tarpeita. Korttelien tonttijakoja sekä rakennusaloja ja rakennusoikeutta muutetaan. Kaava-alueen pinta-ala on noin 6,6 hehtaaria. Alue on Imatran kaupungin omistuksessa. Muutosalueen tontit ovat vuokralla. Asemakaavan muutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteista 1/2017, ja 2/2017, SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Saimaanrannan kaupunginosassa, Lammassaaren satamassa. Muutoksen kohteena oleva alue sijaitsee Lammassaarentien molemmin puolin rajautuen koillisessa Saimaaseen. Alueella toimii vierasvene- ja matkustajasatama ja veneiden säilytys- ja huoltoalue. Imatran kaupungin ja New Port Imatra Oy:n välisen sopimuksen mukaan New Port Imatra Oy toimii satamapalveluiden tuottajana vuoteen 2026 asti. Lammassaarentien lounaispuolella sijaitsee yksityisten yritysten ylläpitämiä veneiden säilytys- ja huoltotiloja. Sataman läheisyydessä sijaitsee Lammassaaren virkistysalue, Imatran kylpylä ja Ukonniemen majoitus- ja liikuntakeskittymä. Satamasta on matkaa Imatrankosken keskustaan noin 8,5 kilometriä ja Mansikkalaan noin 5,5 kilometriä. Alueen pinta-ala on noin 6,6 hehtaaria. Alue on Imatran kaupungin omistuksessa. Muutosalueen tontit on vuokrattu yrittäjille. Kuva 1. Suunnittelualue viistoilmakuvassa (BlomWEB 2016) 3 / 19

4 Kuva 2. Kaupungilta vuokratut alueet ( ) Rakennettu ympäristö Kaava-alue sijaitsee Lammassaaressa Imatran satamassa. Satamassa toimii vierasvene- ja matkustajasatama ja siellä on vuokrattavia poiju- ja aisapaikkoja noin 700. Suunnittelualueella on satamatoimintoihin liittyviä rakennuksia ja huolto- ja varastotiloja. Imatran venekerhon rakennuksessa toimii kahvila. Satamaoperaattorina toimivan New Port Imatran satamakeskus on rakennettu tilapäisellä rakennusluvalla. Alueella on veneenlaskuramppi ja polttoaineen tankkauspiste sekä laiturirakenteita. Lammassaaren lounaispuolella sijaitsevalla alueella on veneiden säilytykseen ja huoltoon liittyviä halleja ja varastorakennuksia. Alueen käytetty rakennusoikeus on vajaa 5300 k-m². Kuva 3. Kahvila Kolme Ankkuria ( JV) 4 / 19

5 Lammassaarentien kunnostus on aloitettu vuonna Istutuksia ja muita viimeistelytöitä tehdään syksyn 2018 aikana. Kadun varrella on runsaasti pysäköintipaikkoja satama-alueen ja Lammassaaren virkistysalueen käyttäjille. Pysäköintipaikkoja sijaitsee myös Veneveistäjänkujan katualueella. Alueella sijaitsee myös kunnallisteknisiä johtoja. Lammassaaressa on ulkoilureittejä, hiihtolatuja ja luontopolku. Kaavaalueelta on Veneveistäjänkujan kautta kulku esteettömälle laavulle. Lammassaari on suosittu ulkoilu- ja retkeilykohde. Reittien varrella on esteettömän laavun lisäksi kota ja rannoilla nuotiopaikkoja. Kuva 4. Satamatoiminnoille suunniteltu rakennus ( , JV) Kuvat 5-8. Veneiden varastoaluetta ja yritystiloja ( , JV) 5 / 19

6 2.1.2 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis vesihuoltoverkosto. Korttelin 15 halki kulkee vesihuoltolinjoja. Myös Lammassaarentien puoleisen korttelin 16 tonttien läpi kulkee vesihuoltolinja Liikenne Suunnittelualue sijaitsee Lammassaarentien varrella. Lähimmät julkisen liikenteen pysäkit sijaitsevat Lammassaarentiellä noin kilometrin päässä. Lammassaarentien varrella on runsaasti pysäköintipaikkoja Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on ihmisen muokkaamaa aluetta. Alue on suurilta osin joko asfaltilla päällystettyä aluetta tai hiekkakenttää. Saimaan puoleisille tonteille on jätetty puita ja Lammassaarentiellä on istutuksia. Kaava-alueen luontoarvot ovat vähäiset. Alue on maastonmuodoiltaan melko tasainen. Suunnittelualue rajautuu Saimaan rantaan sekä virkistyskäytössä olevaan metsään. Korttelin 16 tontin 1 eteläpäädyssä on metsää kasvava harjanne, jota ei vielä ole otettu tonttikäyttöön. Lammassaari on harjusaari, jonka geologia liittyy Salpausselkään suppamaastoineen. Saaren puusto on pääosin mäntyvaltaista, jota täydentää suppien ja rantametsien lehtipuusto. Lammassaaressa on kaksi esihistoriallista asuinpaikkaa: pengertien päässä ja saaren eteläisessä niemessä. Kohteista ei ole näkyviä rakenteita. Lammassaari on yksi Saimaa Geopark -kohteista Maaperä Kaava-alue on karkearakeisten kitkamaalajien aluetta, joissa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Alueella on suoritettu maaperätutkimukset, joilla varmistetaan onko alueella tapahtunut pilaantumista (Lammassaaren satama, maaperän pilaantuneisuusarvio, Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy, ). Raportin mukaan Alueen maaperässä havaittiin normaaleja merkkejä veneiden säilytys- ja huolto- sekä veneveistämötoiminnasta. Metalli- ja liuotinainepitoisuudet olivat paikoin koholla. Todetut haitta-ainepitoisuudet ovat kuitenkin pieniä. Merkkejä liuotinten joutumisesta maaperään havaittiin veneveistämöhallin ulkopuolella seinän vieressä kemikaalivaraston (maalit, liimat ja lakat) kohdalla. Lievää liuottimen hajua havaittiin 3 m syvyydellä, ja voidaan arvioida, että hallin alapuolella on mahdollisesti pilaantunutta maata. Tutkimushavaintojen ja toiminnan luonteen vuoksi arvioidaan kuitenkin, että kyse ei ole laajaalaisesta maaperän pilaantumisesta. Todetut haitta-ainepitoisuudet eivät aiheuta käyttörajoituksia alueen nykyiselle eivätkä kaavamuutoksen jälkeiselle käytölle (satamatoimintojen alue). Tut- 6 / 19

7 kimushavaintojen ja -tulosten perusteella suositellaan, että tehtäessä maanrakennustöitä kohdealueella kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet tutkitaan ja arvioidaan kaivetun maan sijoituskelpoisuus. Lisäksi polttoaineen jakelualueella maaperän pilaantuneisuus on tutkittava säiliö- ja tankkausalueen muutostöiden yhteydessä. Kaavamuutosalue sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueella (Lammassaari). Kaava-alue ei sijaitse kohonneen radon-tason alueella. Radonriski tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa haittojen ehkäisemiseksi Palvelut Suunnittelualueella sijaitsee Lammassaaren satama, Lähimmät terveyspalvelut sijaitsevat Mansikkalassa noin 6 kilometrin päässä. Lähimmät ruokakaupat sijaitsevat alle 5 kilometrin säteellä. 2.2 Voimassa oleva kaavatilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa Lammassaari on merkitty virkistys- ja ulkoilualueeksi (VR) ja arvokkaaksi harjualueeksi (ge/h). Kaavamuutosalueen kohdalla on venesataman ja tuotantotoiminnan ja palveluiden alueen (tp-1) merkintä. Kaavamuutosalue on lisäksi osa tärkeää pohjavesialuetta (pv), Suur-Saimaan kehittämisen kohde-aluetta (sai), matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv), luontomatkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (ml) ja kasvukeskuksen laatukäytävää (lk). Alueelle johtaa Saimaalta syväväylä. Kuva 9. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty sinisellä ympyrällä. Maakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääriilmiöiden ja tulvien riskit. Saimaan rantavyöhykkeiden ja saarten maankäytön 7 / 19

8 yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota tulvariskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason N60+78,00m alapuolella. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee huomioida myös sadevesien vaikutukset maa-alueille (hulevesitulvat). Maakuntakaavaa on täydennetty Ympäristöministeriön vahvistamalla 1. vaihemaakuntakaavalla. 1.vaihemaakuntakaavan teema on kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne. Vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskeva yleismääräys: Maakunnan alueidenkäytön jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon tervehdyttävän ympäristön kehittäminen. Kaavoitus- ja rakennushankkeissa tulee ottaa kohtuullisessa määrin huomioon taiteelliset ja visuaaliset sekä kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteet Yleiskaava Alueella on voimassa Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa kaavamuutosalue on osa pienvenesataman aluetta (LV) ja työpaikka-aluetta (TP). Lammassaari on pohjavesialuetta (pv). Pohjavesialueella alueiden käyttö tulee suunnitella siten, ettei pohjaveden pilaantumista tapahdu, Pohjavedenottamoiden rakentamismahdollisuus ja tarvittavien suoja-alueiden muodostaminen tulee turvata. Alue on myös osa kansallisen kaupunkipuiston intressialuetta (kp). Imatran kaupunki on luopunut tavoitteista kansallisen kaupunkipuiston muodostamiseksi. Kuva 10. Ote ajantasaisesta yleiskaavojen yhdistelmästä Imatran yleiskaava 2040 Yleiskaavan laatiminen ja vireilletulo on kirjattu kaavoituskatsaukseen ja ohjelmaan Kaavoituskatsaus on merkitty tiedoksi kaupunkikehittämislautakunnan kokouksessa Kuulutus vireilletulosta on jul- 8 / 19

9 kaistu Yleiskaava 2040 ohjaus-ryhmä Kokoaan suurempi Imatra on nimetty Uuden yleiskaavan laadinnassa noudatetaan olemassa olevia Imatran maankäytöllisiä perusratkaisuja, joiden varaan kaupungin sisäisiä toimintoja on suunnattu viimeisen vuosikymmenen aikana. Tavoitteita tullaan tarkastelemaan ja tarkentamaan suunnittelun edetessä. Yleiskaavaratkaisu tulee muotoutumaan osallisten kanssa käytävän vuoropuhelun, ohjausryhmän ja poliittisten päättäjien sekä työryhmätyöstä saatavien evästysten kautta. Tavoitteita tarkennetaan myös taustaselvityksistä ja suunnitelmista saatavan lisätiedon pohjalta. Yleiskaava-aineistoa on luettavissa: Asemakaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava nro 991. Kortteli 15 on merkitty venesataman korttelialueeksi (LV-1). Kortteli on jaettu kahdeksi tontiksi. Molemmilla tonteilla kerrosluvuksi on annettu ½kI. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontilla 2 on lisäksi erikseen merkitty rakennusalat, joille saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman (pj) ja jätekatoksen (j-3). Korttelissa on myös merkintöjä maanalaisia johtoja varten varatulle alueen osalle. Kortteli 16 sijoittuu Veneveistäjänkujan, Lammassaarentien ja Venemestarinkujan väliselle alueelle. Lammassaarentiehen rajoittuvan korttelin 16 tontti 4 on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Tontilla suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontit 1-3 ja 5-6 ovat merkitty sataman korttelialueeksi, jolle saa rakentaa satamatoimintoihin ja vesiliikenteeseen liittyviä liike-, varasto- ja toimistorakennuksia (LS-1). Tontti 1 ei kuulu kaavamuutosalueeseen. Tontti 7 on merkitty venepaikkojen korttelialueeksi (LPV). Kortteliin on tehty tonttijakoja asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Tonttien 6 ja 7 halki on merkitty johtovaraus ja ajo-yhteys. Kortteleissa on myös merkintöjä maanalaisia johtoja varten varatulle alueen osille. Lammassaarentien katualue on suunnittelualueen kohdalla merkitty hidaskaduksi (hk). Venemestarin- ja Veneveistäjänkujan katualueet ovat myös mukana kaavamuutoksessa. Suunnittelualueen poistuvan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on kokonaisuudessaan noin k-m². 9 / 19

10 Kuva 11. Ote ajantasa-asemakaavasta (Imatran kaupunki) Voimassa olevan kaavan toteuttamisen periaatteisiin on kirjattu, että veneiden talvisäilytysalueen laajentaminen edellyttää alueen täyttöä. Maansiirtotyöt edellyttävät ympäristölupaa. Täyttösuunnitelma tehdään ja lupa haetaan vuoden 2009 aikana. Samassa yhteydessä tehdään korttelialueen maisemasuunnitelma. Hanke ei ole kuitenkaan edennyt. 2.3 Aloitteet ja poikkeamispäätökset Kaavamuutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteista (1/2017 ja 2/2017), joissa esitetään muutoksia kortteleihin 15 ja korttelin 16 osaan. Korttelissa 15 on tavoitteena muuttaa tonttijakoa ja rakennusaloja ja korttelin 16 osassa tonttijaon, käyttötarkoituksen sekä rakennusalojen ja rakennusoikeuden muuttaminen. Alueelle on myönnetty kolme poikkeamispäätöstä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt poikkeamispäätökset 686 ( ) ja 718 ( ). Poikkeamispäätöksillä on alueelle toteutettu veneiden talvisäilytyshalli sekä laajennettu myymälä- ja huoltohallia. Poikkeamispäätöksellä 837 (Kakela ) on myönnetty lupa kelluvalle venesataman huoltorakennukselle. Poikkeamispäätös on rauennut ja se ei ulotu kaava-alueelle. 10 / 19

11 Kuva 12. Havainnekuva voimassaolevan kaavan toteuttamisesta. 2.4 Rakennusjärjestys Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan (KV , 52). 2.5 Pohjakartta Pohjakartta täyttää MRL 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. 2.6 Muut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset Aluetta koskevia selvityksiä, suunnitelmia ja päätöksiä on kirjattu selostukseen liitteenä olevaan vuorovaikutusraporttiin. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaavamuutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteista (1/2017 ja 2/2017), joissa esitetään muutoksia kortteleihin 15 ja korttelin 16 osaan. Korttelissa 15 on tavoitteena muuttaa tonttijakoa ja rakennusaloja. Korttelin 16 osassa on tavoitteena tonttijaon, käyttötarkoituksen sekä rakennusalojen ja rakennusoikeuden muuttaminen. Aluekokonaisuuden selkiyttämiseksi kaavatyötä on laajennettu koskemaan korttelin 16 venesäilytysaluetta. 11 / 19

12 3.2 Osallistuminen, vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö (MRL 6, 62 ja 63, MRA 30 ) Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia Lammassaaren sataman asemakaavamuutoksessa ovat mm.: Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat, vuokralaiset, yhdistykset ja alueen yrittäjät Aluetta käyttävät veneilijät ja muut kuntalaiset Viranomaiset Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Imatran kaupungin hallintokunnat ja kaupunkiyhtiöt Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut (rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelu, kaupunki-infra ja viheralueet) Imatran seudun ympäristötoimi Kulttuuri-, vapaa-aika, hyvinvointipalvelut Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Mitra Imatran Rakennuttaja Oy Imatran Vesi Imatran Lämpö Kaasu-, puhelin- ja sähköyhtiöt Kuntalaisia edustavat tahot Imatran seudun vammaisneuvosto Imatran vanhusneuvosto Imatran nuorisovaltuusto Yhteistyö sidosryhmien kanssa Kaava laaditaan yhteistyössä kaupungin kaupunkikehityksen ja teknisten palveluiden vastuualueen sekä koulutus- ja liikuntapalveluista vastaavien kanssa Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen Lammassaaren sataman alueen kaavamuutos on tullut vireille Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Imatran kaupunki.. Kaavasuunnitelman esittelystä ja kaavaluonnosaineiston nähtävillä olosta tiedotettiin Uutisvuoksessa, Imatran kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla Lisäksi kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omistajille lähetettiin kirjeitse tieto kaavahankkeen etenemisestä. 12 / 19

13 Kaavan luonnosvaiheen kuulemisessa oli esillä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos sekä kaavaselostuksen luonnos. Luonnosvaiheen esittelytilaisuus pidettiin Lisäksi aineistoon oli mahdollista tutustua Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä kaavoituksen tiloissa myös muuna aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä (kuulutus Uutisvuoksessa ). Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä (kuulutus Uutisvuoksessa ). Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla oli mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Saadut lausunnot ja palautteet on kirjattu asemakaavaselostuksen liitteeseen 1 (Vuorovaikutusraportti). Kuulemisen jälkeen asemakaavaluonnosta tarkistetaan saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja laaditaan asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi Lausunnot ja palautteet Palautetta kaavaluonnoksesta pyydetään osallisilta, joita ovat: kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, sähkö- ja puhelinyhtiöt, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto ja Imatran kaupungin eri toimialojen sidosryhmät Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot Imatran seudun ympäristölautakunnalta, rakennusvalvontajaostolta ja tarvittaessa viranomaisilta Nähtävilläolo (MRL 65, 27, 32 ) Kaavaehdotus on nähtävillä Asiakaspalvelu Imatrassa (kaupungintalo 1.krs) vähintään 30 päivää; kuulutus kaupungin virallisessa kuulutuslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla sekä kirjeitse tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajille. Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, Imatra tai kirjaamo@imatra.fi Hyväksyminen (MRL 52 ) Koska kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä, asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tieto hyväksymisestä lähetetään niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 67 ). 13 / 19

14 Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL Kuopio 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Asemakaavan tavoitteet Lammassaaren satama-alueen ja sen toimintojen kehittäminen ovat osa kaupungin laajempaa, Ukonniemen alueen palvelutuotannon lisäämiseen ja kehittämiseen tähtäävää hankekokonaisuutta. Tavoitteena on kehittää Lammassaaren satamasta yksi merkittävimmistä satama- ja veneilypalvelujen tuottajista sekä vierasveneilyn kohteista. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on järjestää korttelin 15 ja 16 toimintoja palvelemaan paremmin kehittyvän satama-alueen tarpeita. Korttelien tonttijakoja, rakennusaloja sekä rakennusoikeuksia tarkistetaan ja muutetaan. Asemakaavan muutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteista 1/2017, ja 2/2017, Kaavan perustelut ja rakenne Kaavamuutosalueen pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 6,5855 hehtaaria ja rakennusoikeutta alueella on yhteensä noin k-m², eli rakennusoikeus nousee noin 2088 k-m 2. Aluevaraukset: Venesataman korttelialue (LV-1) A= 6069 m 2 Sataman korttelialue (LS-1) A= m 2 Venepaikkojen korttelialue (LPV) A= 4060 m 2 Katualueet A= 6874 m 2 Kortteli/ tontti Käyttötarkoitus Pinta-ala m 2 Tehokkuus e= Rakennusoikeus k-m 2 15 LV , LV , /12 LS , /8 LS , /13 LS , /14 LS , /15 LS , /16 LPV ,1 406 Korttelialueet Kaavamuutosalueella on kolme eri korttelialuetta, korttelit 15, 16 ja 39. Kortte- 14 / 19

15 lialueiden tontti- ja rakennusalojen rajoja on muutettu vastaamaan nykyistä käyttöä. Kortteli 15 on merkitty venesataman korttelialueeksi (LV-1). Kerrosluku on annettu merkinnällä ½kII, missä roomalainen numero kertoo rakennusten suurimman sallitun kerrosluvun ja murtoluku roomalaisen numeron edessä kertoo kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa käyttää kellarikerroksessa kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusoikeuden määrä on korttelissa ilmoitettu tehokkuusluvulla e=0,2., joka tarkoittaa 1012,4 k-m 2 rakennusoikeutta. Korttelialueen luoteiskulmassa on merkintä alueen osasta, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman (pj). Polttoaineen jakeluasema on olemassa oleva asema ja se on merkitty jo voimassa olevaan asemakaavaan. Korttelia halkovat vesihuoltojohdot on merkitty johtoa varten varatuksi alueen osaksi. Korttelialueella sijaitseva veneluiska on yleisessä käytössä ja luiskalle on järjestettävä ajoyhteys korttelin kautta. Asemakaavassa korttelialueelle on merkitty ohjeellisen ajoyhteyden merkintä ja ajoyhteyden tarkka sijainti selviää jatkosuunnittelun yhteydessä. Kortteli 39 on merkitty venesataman korttelialueeksi (LV-1). Alueelle on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa satamatoimintoja tukevia huolto- ja varastorakennuksia (st) ja rakennusoikeudeksi tälle alueelle on merkitty 100 k-m² ja kerrosluvuksi I (yksi). Korttelin pohjoisosa on muutettu venesatama-alueeksi (LV). Venesataman vesialue on merkitty vesialueena säilytettäväksi venesataman osaksi, jolle saa sijoittaa venelaitureita ja muita rakenteita (lvw). Korttelissa 16 järjestellään tontteja siten, että ne muodostavat selkeämmän kokonaisuuden. Korttelin tontit ovat käyttötarkoitukseltaan sataman korttelialuetta, jolle saa rakentaa satamatoimintoihin ja vesiliikenteeseen liittyviä liike-, varasto- ja toimistorakennuksia (LS-1) ja tontti 16 on venepaikkojen korttelialuetta (LPV). Tonteilla 12 ja 14 tehokkuusluku on e=0,4, tonteilla 8, 13 ja 15 tehokkuusluku on e=0,3 ja tontilla 16 tehokkuusluku on e=0,1. Venepaikkojen korttelialueelle voidaan rakentaa vähäisiä veneiden säilyttämistä varten toteutettuja rakennelmia ja rakennuksia. Koko korttelissa suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Lammassaarentien puoleisella tontilla rakennusala on jaettu kahteen osaan siten, että Lammassaarentien puoleiselle alueelle rakennettaessa on annettu määräys julkisivuista ja liiketiloista. Rakennusalalla on määräykset ju-4: Rakennuksen kadun puoleisella julkisivulla tulee olla maantasokerroksessa kookkaita näyteikkunoita vähintään 1/3 julkisivun pituudesta. Rakennuksen julkisivujen pääväri tulee olla tumma ja lt 30%: Rakennusala, jolle toteutettavasta kerrosalasta vähintään 30 % on käytettävä liikerakentamiseen. Satama-alue on kuntalaisten vapaaajanvieton kannalta keskeistä aluetta ja rakentamista koskevilla määräyksillä säilytetään alueen viihtyisyys. Tontille 15 on järjestettävä ajoyhteys LPV-alueen kautta. Asemakaavassa LPValueelle on merkitty ohjeellisen ajoyhteyden merkintä ja ajoyhteyden tarkka sijainti selviää jatkosuunnittelun yhteydessä. Tontilla 14 on merkitty istutettava alueen osa (ist-6) alueen länsireunalle. Alueella tehtävät maansiirtotyöt tulee maisemoida muuhun luonnonympäristöön sopivalla tavalla. 15 / 19

16 Liikennealue Kaava-alueella on venesataman (LV) aluetta noin 0,29 hehtaaria. Venesataman aluetta on laajennettu siten, että osa korttelin 15 länsipäädystä on merkitty venesataman alueeksi. Vesialueen osa on merkitty vesialueena säilytettäväksi venesataman alueen osaksi, jolle saa sijoittaa venelaitureita ja muita rakenteita (lvw). Katualue Kaava-alueella on katualuetta noin 0,69 hehtaaria. Katualue pienenee kaavamuutoksen yhteydessä noin 0,26 ha, sillä Venemestarinkuja poistuu kaavamuutoksen yhteydessä. Muutoksella ei ole vaikutusta Lammassaarentien käytettävyyteen. Lammassaarentien katualue on merkitty hidaskaduksi (hk). Kortteleiden 15 ja 39 väliin sijoittuvalle veneluiskalle on osoitettu katuyhteys Lammassaarentieltä. Veneveistäjänkujan katualuetta on tarkistettu leveämmäksi siten, että katualueelle on mahdollista rakentaa parkkipaikkoja, joihin mahtuu auto ja venetraileri. Pysäköinti Yleismääräyksissä on annettu pysäköintipaikkoja mitoittavat luvut seuraavasti; Pysäköintipaikkoja tulee varata 1 autopaikka/60 m 2, toimisto-, liike ja ravintolakerrosalaa kohden, 1 autopaikka/100 m 2 varastokerrosalaa kohden ja LV-1-alueella 1 autopaikka/60 k-m 2. Varastoalueella rakennustarkastaja voi myöntää poikkeuksen autopaikkamääräyksestä. Yleismääräykset Yleismääräyksissä on todettu Korttelin 16 tonttien kuuluvan sitovan tonttijaon piiriin. Korttelien 15 ja 39 alueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako. Kaava-alueen on todettu sijaitsevan vedenhankinnalle soveltuvalla pohjavesialueella. Alueiden käyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei pinta- tai pohjaveden pilaantumista tapahdu. Alueella tapahtuvaan toimintaan ei saa liittyä maaperän pilaantumiseen liittyvää riskiä. Ympäristölle ja terveydelle vaarallisten nestemäisten kemikaalien ja jätteiden varastointi tulee järjestää siten, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen, viemäriin tai muuhun ympäristöön on estetty. Määräykset on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Pilaantuneet maa-ainekset tulee käsitellä ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kunnostamisvelvoite on maanomistajalla. Korttelissa 16 maansiirtotöistä tulee pyytää ympäristöviranomaisen lausunto. Rakennusluvan yhteydessä tulee myös esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta. 16 / 19

17 Tontille 14 on järjestettävä ajoyhteys LPV-alueen kautta. 4.3 Nimistö Asemakaavassa ei osoiteta alueelle uutta nimistöä. 4.4 Tonttijako Asemakaavan laadinnan yhteydessä on laadittu sitova tonttijako korttelin 16 tonteille Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. Imatraa koskevat periaatteelliset ja myös tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeiset ratkaisut on tehty jo yleiskaavassa. Asemakaavamuutos noudattaa pääosin voimassa olevaa Imatran yleiskaavaa Kestävä Imatra Alueen länsi- ja pohjoispuolella otetaan pieni osa yleiskaavassa VR-alueeksi merkitystä alueesta katu- ja satama-alueeksi, joten näiltä osin yleiskaavaa ei toteuteta, Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat seuraavien tavoitteiden osalta: Toimiva aluerakenne Kaavamuutosalue sijaitsee toimivan katuverkoston ja kunnallistekniikan äärellä, jota kaavaratkaisu voi hyödyntää. Alueen liikenteellistä toimivuutta voidaan kaavan mukaisesti parantaa näkemä-alueen levennyksellä Lammassaarentiellä ja Veneveistämönkujan levennyksellä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Asemakaavan ratkaisut keskittyvät olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja ratkaisut kehittävät nykyistä kaupunkiympäristöä. Asemakaavan alueella sijaitsee kuntalaisten ja matkailijoiden kannalta tärkeitä virkistyspalveluja (venesatama, Lammassaaren virkistysalueet) ja se on saavutettavuudeltaan hyvä. Alue on kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kannalta helposti ja turvallisesti saavutettavissa. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai maisema-alueita. Lammassaaren alue on maakuntakaavassa merkitty arvokkaaksi harjuksi/kallioalueeksi/moreenimuodostumaksi. Lammassaari on yksi Saimaa Geopark-kohteista (Lammassaaren rantadelta ja muinaisrannat). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kaava-alue sijaitsee toimivan liikenneverkon äärellä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse arvokkaita rakennuttuja kulttuuriympäristöjä. 17 / 19

18 Lammassaari on tärkeä virkistysalue Saimaalla. Suunnittelualue rajautuu virkistysalueisiin. 4.6 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Imatran kaupungin ilmasto-ohjelman ja Imatran kaupunkistrategian tavoitteisiin kuuluvat maankäytön tiivistäminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja laadukkaiden kuntapalvelujen järjestäminen asukkaille taloudellisesti ja tehokkaasti asukasmäärään ja väestörakenteeseen mitoittaen. Asemakaavan muutoksella toteutetaan edellä mainittuja tavoitteita. Suunnittelualue sijaitsee valmiin yhdyskuntatekniikan alueella. Suunnittelualue liittyy suoraan voimassa olevaan katuverkkoon ja yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Sosiaaliset vaikutukset Toteutuessaan asemakaava tukee Lammassaaren alueen kehitystä monipuolisten palvelujen osalta. Kaavamuutosalue pysyy yhä kuntalaisille avoimena yleisenä alueena ja parantaa alueen käytettävyyttä. Alueelle ei kaavan myötä tule toimintoja, jotka voisivat aiheuttaa melua, pölyä, tärinää tai muuta ympäristökuormitusta. Rakennustyöt aiheuttavat hetkellisiä, rakentamisaikaisia vaikutuksia, mm. melua, mahdollisesti pölyä ja liikenteen lisääntymistä alueella. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja ne päättyvät rakentamisen valmistuttua. Kokonaisuutena kaavamuutoksesta ei aiheudu nykyiselle asutukselle sellaisia muutoksia, jotka voisivat oleellisesti vähentää asukkaiden viihtyvyyttä. Liikennevaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen liikennetuotokseen. Toteutuessaan kaava saattaa lisätä venematkustajien määrää alueella. Maisemavaikutukset Asemakaava mahdollistaa lisärakentamisen alueella. Lammassaaren alue on maisemallisesti arvokasta harjualuetta ja yksi Saimaa Geopark-kohteista. Kaavan mukainen lisärakentaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia maisemaan tai kaupunkikuvaan. Kokonaisuutena asemakaavan muutoksella tiivistetään kaupunkirakennetta ja tehostetaan jo rakennetun infraverkon käyttöä ja tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Ympäristövaikutukset Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen luonnonympäristöön. Alue on ihmisen vaikutuksen piirissä. 18 / 19

19 Alueelle on laadittu maaperäselvitys, jonka mukaan kaavan mukaiselle maankäytölle ei ole esteitä. Kaava-alueella sijaitseva polttoaineen jakeluasema on olemassa oleva asema ja se on merkittynä jo voimassa olevassa asemakaavassa. Jakeluasemalla on vuonna 2004 myönnetty ympäristölupa, jossa on määritelty jakeluaseman ympäristönsuojelun kannalta olennaiset lupaehdot. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavasta ei ole nähtävilläolon aikana saapunut muistutuksia. Mikäli kaava etenee oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman vuoden 2019 alkupuolella, Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Imatra tark ja Laatinut Hyväksynyt Julia Virkkala kaavoitusarkkitehti Ulla Karjalainen kaupunkisuunnittelupäällikkö Valmistelussa mukana Kaisa Pohjola Tiia Sillgren Olli Ruokonen LIITTEET 1. Vuorovaikutusraportti 2. Poistuva kaava 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Maaperän pilaantuneisuusarvio (Raportti) 5. Asemakaavan seurantalomake 19 / 19