OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Transkriptio

1 IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1084 Kaupunginosa 38, Saimaanranta Korttelit 15 ja 16 sekä katualuetta. Tonttijaon muutos Kortteleissa 15 ja 16. SUUNNITTELUKOHDE TAVOITTEET Kaavamuutosalue sijaitsee Saimaanrannan kaupunginosassa, Lammassaaressa. Suunnittelualue käsittää Lammassaaren sataman sekä veneiden säilytys- ja huoltotiloja. Lammassaaren satama-alueen ja sen toimintojen kehittäminen ovat osa kaupungin laajempaa, Ukonniemen alueen palvelutuotannon lisäämiseen ja kehittämiseen tähtäävää hankekokonaisuutta. Tavoitteena on kehittää Lammassaaren satamasta yksi merkittävimmistä satama- ja veneilypalvelujen tuottajista sekä vierasveneilyn kohteista. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on järjestää korttelin 15 ja 16 toimintoja palvelemaan paremmin kehittyvän satama-alueen tarpeita. Korttelien tonttijakoa sekä rakennusalaa ja rakennusoikeutta muutetaan. Asemakaavan muutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteista 1/2017 ja 2/2017. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueen kuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Saimaanrannan kaupunginosassa, Lammassaaren satamassa. Muutoksen kohteena oleva alue sijaitsee Lammassaarentien mo- 1 / 12

2 lemmin puolin rajautuen koillisessa Saimaaseen. Alueella toimii vierasvene- ja matkustajasatama ja veneiden säilytys- ja huoltoalue. Imatran kaupungin ja New Port Imatra Oy:n välisen sopimuksen mukaan New Port Imatra Oy toimii satamapalveluiden tuottajana vuoteen 2026 asti. Lammassaarentien lounaispuolella sijaitsee yksityisten yritysten ylläpitämiä veneiden säilytys- ja huoltotiloja. Sataman läheisyydessä sijaitsee Lammassaaren virkistysalue, Imatran kylpylä ja Ukonniemen majoitus- ja liikuntakeskittymä. Satamasta on matkaa Imatrankosken keskustaan noin 8,5 kilometriä ja Mansikkalaan noin 5,5 kilometriä. Alueen pinta-ala on noin 5,5 hehtaaria. Alue on Imatran kaupungin omistuksessa. Muutosalueen tontit ovat vuokralla. Rakennettu ympäristö Kuva 1. Kaavamuutosalue viistoilmakuvassa (Blom Oy, 2016). Kaava-alue sijaitsee Lammassaaressa Imatran satamassa. Satamassa toimii vierasvene- ja matkustajasatama ja siellä on vuokrattavia poiju- ja aisapaikkoja noin 700. Suunnittelualueella on satamatoimintoihin liittyviä rakennuksia ja huolto-, varasto- ja liiketiloja. Imatran venekerhon rakennuksessa toimii kahvila. Satamaoperaattorina toimivan New Port Imatran satamakeskus on rakennettu tilapäisellä rakennusluvalla. Alueella on veneenlaskuramppi ja polttoaineen tankkauspiste sekä laiturirakenteita. Lammassaaren lounaispuolella sijaitsevalla alueella on veneiden säilytykseen ja huoltoon liittyviä halleja ja varastorakennuksia sekä veneveistämö. Alueen käytetty rakennusoikeus on noin 5246 k-m². Lammassaarentietä on kunnostettu vuonna Kadun varrella on runsaasti pysäköintipaikkoja satama-alueen ja Lammassaaren virkistysalueen käyttäjille. Pysäköintipaikkoja sijaitsee myös Veneveistäjänkujan katualueella. Alueella sijaitsee myös kunnallisteknisiä johtoja. 2 / 12

3 Lammassaaressa on ulkoilureittejä, hiihtolatuja ja luontopolku. Kaava-alueelta on Veneveistäjänkujan kautta kulku esteettömälle laavulle. Lammassaaressa on suosittu ulkoilu- ja retkeilykohde. Reittien varrella on esteettömän laavun lisäksi kota ja rannoilla nuotiopaikkoja. Kuva 2. Alueen rakennuksia (Ruokonen 3/2017). Kuva 3. Alueen rakennuksia (Ruokonen 3/2017). 3 / 12

4 Kuva 4. Näkymä Lammassaarentieltä korttelille 16 (Ruokonen 4/2017). Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis vesihuoltoverkosto. Korttelin 15 halki kulkee vesihuoltolinjoja. Myös Lammassaarentien puoleisen korttelin 16 tonttien läpi kulkee vesihuoltolinja. Kuva 5. Alueella oleva vesihuoltoverkosto. Punaisella viemärijohdot, sinisellä vesijohdot ja vihreällä sadevesiviemärit. 4 / 12

5 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on ihmisen muokkaamaa aluetta. Alue on suurilta osin joko asfaltilla päällystettyä aluetta tai hiekkakenttää. Saimaan puoleisille tonteille on jätetty puita ja Lammassaarentiellä on istutuksia. Kaava-alueen luontoarvot ovat vähäiset. Alue on maastonmuodoiltaan melko tasainen. Suunnittelualue rajautuu Saimaan rantaan sekä virkistyskäytössä olevaan metsään. Korttelin 16 tontin 1 eteläpäädyssä on metsää kasvava harjanne, jota ei vielä otettu tonttikäyttöön. Lammassaari on harjusaari, jonka geologia liittyy Salpausselkään suppamaastoineen. Saaren puusto on pääosin mäntyvaltaista, jota täydentää suppien ja rantametsien lehtipuusto. Lammassaaressa on kaksi esihistoriallista asuinpaikkaa: pengertien päässä ja saaren eteläisessä niemessä. Kohteista ei ole näkyviä rakenteita. Lammassaari on yksi Saimaa geopark -kohteista. Pohjavesi Kaavamuutosalue sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueella (Lammassaari). Maaperä Kaava-alue on karkearakeisten kitkamaalajien aluetta, joissa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Alueella on käynnistetty maaperätutkimukset, joilla varmistetaan onko alueella tapahtunut pilaantumista. Tutkimuksen suorittaa Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy. Raportti valmistuu tammikuussa Voimassa oleva kaavatilanne Asemakaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava 991. Kortteli 15 on merkitty venesataman korttelialueeksi (LV-1). Kortteli on jaettu kahdeksi tontiksi. Tontilla 1 tehokkuusluvuksi on merkitty e=0,40, joten tontin rakennusoikeus on noin 1130 k-m². Tontilla kaksi on tehokkuusluku e=0,1, jolloin rakennusoikeudeksi muodostuu noin 650 k-m². Molemmilla tonteilla kerrosluvuksi on annettu ½kI. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontilla 2 on lisäksi erikseen merkitty rakennusalat, joille saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman (pj) ja jätekatoksen (j-3). 5 / 12

6 Korttelissa on myös merkintöjä maanalaisia johtoja varten varatulle alueen osalle. Lammassaarentiehen rajautuva korttelin 16 tontti 4 on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Tontilla suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja tehokkuusluku on e=0,4, mikä antaa tontille rakennusoikeudeksi noin 962 k-m². Tontit 1-3 ja 5-6 ovat merkitty sataman korttelialueeksi, jolle saa rakentaa satamatoimintoihin ja vesiliikenteeseen liittyviä liike-, varasto- ja toimistorakennuksia (LS-1). Tonteilla 1, 3 ja 5 on tehokkuusluvuksi annettu e=0,4, mikä antaa rakennusoikeudeksi tontille 1 noin 2215 k-m², tontille 3 noin 991 k-m² ja tontille 5 noin 1056 k-m². Tonteilla 2 ja 6 tehokkuusluvuksi on annettu e=0,3, mikä antaa rakennusoikeudeksi tontille 2 noin 3037 k-m² ja tontille 6 noin 3220 k-m². Tontti 7 on merkitty venepaikkojen korttelialueeksi (LPV) ja sillä on tehokkuusluku e=0,1, eli rakennusoikeus tontilla on noin 1178 k-m². Tonttien 6 ja 7 halki on merkitty johtovaraus ja ajo-yhteys. Kortteleissa on myös merkintöjä maanalaisia johtoja varten varatulle alueen osille. Lammassaarentien katualue on suunnittelualueen kohdalla merkitty hidaskaduksi (hk). Venemestarin- ja Veneveistäjänkujan katualueet ovat myös mukana kaavamuutoksessa. Suunnittelualueen poistuvan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on kokonaisuudessaan noin k-m². Kuva 6. Suunnittelualue ajantasa-asemakaavalla. 6 / 12

7 Yleiskaava Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa kaavamuutosalue on osa pienvenesataman aluetta (LV) ja työpaikka-aluetta (TP). Lammassaari on pohjavesialuetta (pv). Pohjavesialueella alueiden käyttö tulee suunnitella siten, ettei pohjaveden pilaantumista tapahdu, Pohjavedenottamoiden rakentamismahdollisuus ja tarvittavien suojaalueiden muodostaminen tulee turvata. Alue on myös osa kansallisen kaupunkipuiston intressialuetta (kp). Imatran kaupunki on luopunut tavoitteista kansallisen kaupunkipuiston muodostamiseksi. Kuva 7. Ote ajantasayleiskaavasta, alueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä soikiolla. 7 / 12

8 Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa Lammassaari on merkitty virkistys- ja ulkoilualueeksi (VR) ja arvokkaaksi harjualueeksi (ge/h). Kaavamuutosalueen kohdalla on venesataman ja tuotantotoiminnan ja palveluiden alueen (tp-1) merkintä. Kaavamuutosalue on lisäksi osa tärkeää pohjavesialuetta (pv), Suur-Saimaan kehittämisen kohdealuetta (sai), matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv), luontomatkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (ml) ja kasvukeskuksen laatukäytävää (lk). Alueelle johtaa Saimaalta syväväylä. Kuva 8. Ote maakuntakaavasta, alueen sijainti on osoitettu sinisellä ympyrällä. Maakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden 8 / 12

9 ja tulvien riskit. Saimaan rantavyöhykkeiden ja saarten maankäytön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota tulvariskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason N60+78,00m alapuolella. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee huomioida myös sadevesien vaikutukset maa-alueille (hulevesitulvat). Maakuntakaavaa on täydennetty Ympäristöministeriön vahvistamalla 1. vaihemaakuntakaavalla. 1.vaihemaakuntakaavan teema on kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne. Vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskeva yleismääräys: Maakunnan alueidenkäytön jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon tervehdyttävän ympäristön kehittäminen. Kaavoitus- ja rakennushankkeissa tulee ottaa kohtuullisessa määrin huomioon taiteelliset ja visuaaliset sekä kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteet. Aloitteet ja poikkeamispäätökset Kaavamuutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteista (1/2017 ja 2/2017), joissa esitetään muutoksia kortteleihin 15 ja korttelin 16 osaan. Korttelissa 15 on tavoitteena muuttaa tonttijakoa ja rakennusaloja ja korttelin 16 osassa tonttijaon, käyttötarkoituksen sekä rakennusalojen ja rakennusoikeuden muuttaminen. Alueelle on myönnetty kolme poikkeamispäätöstä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt poikkeamispäätökset 686 ( ) ja 718 ( ). Poikkeamispäätöksillä on alueelle toteutettu veneiden talvisäilytyshalli sekä laajennettu myymälä- ja huoltohallia. Poikkeamispäätöksellä 837 (Kakela ) on myönnetty lupa kelluvalle venesataman huoltorakennukselle. Muut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset Imatran kaupungin ja New Port Imatra Oy:n välinen sopimus Imatran Lammassaaren satama-alueen käyttöoikeudesta ja satamapalvelujen tuottamisesta Imatran Venekerho ry:n polttonesteiden jakeluaseman ympäristölupa Saimaa Geopark- hanke Geopark on rajattu alue, joka sisältää tieteellisesti tai maisemallisesti merkittäviä geologisia kohteita. Geologian ohella geoparkissa on myös kiinnostavia luontokohteita sekä historiallisia nähtävyyksiä. Geoparkit toimivat UNESCOn suojeluksessa. Euroopan Geopark-verkosto EGN perustettiin vuonna Verkoston päätavoite on auttaa sen jäseniä luomaan kestävää alueellista kehitystä alueiden geologista perintöä hyödyntävän geoturismin avulla. Verkostoon kuuluu Euroopassa jo yli 60 geopark-aluetta, joista yksi, Rokua Geopark, on Suomessa. Euroopan geoparkit kuuluvat myöt maailmanlaajuiseen Global Geoparks-yhteistyöverkostoon, joka toimii UNESCOn suojelluksessa. Geopark-jäsenyyttä haetaan verkostolta, jonka jäsenet päättävät vuosittain uuden alueen hyväksymisestä geoparkiksi.. Geopark Saimaa on hakenut verkoston jäse- 9 / 12

10 nyyttä sekä UNESCON statusta. Geopark Saimaa-hankkeessa ovat mukana Imatran, Lappeenrannan, Ruokolahden, Savitaipaleen, Juvan, Mikkelin, Puumalan ja Sulkavan kunnat. Saimaa Georpark-alueen geologinen perintö perustuu Saimaan järveen ja sitä ympäröivään alueeseen. Alueen peruskallio on 19-1,62 miljardia vuotta, alueelta löytyy ainutlaatuinen Rapakivi-esiintymä. Salpausselän reunamuodostumat sekä vuotta sitten olleen jääkauden vaikutus järvimaiseman ja luonnon syntymiselle. Imatralla kohteita ovat muun muassa Vuoksi, Imatrankosken koskiuoma sekä Lammassaari. Rakennusjärjestys Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan (KV , 52). Pohjakartta Pohjakartan tulee täyttää MRL 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, liikenteeseen sekä ympäristöön. Erillisiä vaikutusselvityksiä ei ole tarkoitus tehdä. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Kaava laaditaan yhteistyössä kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualueen kanssa. OSALLISET (MRL 62 ) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia: Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja alueen toimijat Sähkö- ja puhelinyhtiöt Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan pelastuslaitos Imatran Lämpö Oy Imatran seudun ympäristötoimi Imatran luonnnosuojeluyhdistys 10 / 12

11 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, 62 ja 63, MRA 30 ) Kaavaluonnoksen esittely - kaavan vireilletulo Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi, jolloin osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtötiedoista ja suunnitellusta aikataulusta sekä lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan Imatran kaupungin internetsivuilla ( Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan päivittää suunnittelun edetessä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) pidettiin Viranomaisneuvottelussa käytiin läpi kaava-alueen erityispiirteet. Neuvottelussa keskusteltiin alueen merkityksestä niin matkailijoille kuin kaupunkilaisille. Erityisen tärkeänä koettiin alueen kevyen liikenteen tukeminen ja reittien houkuttelevuuden lisääminen sekä matkailu- ja veneilykulttuurin vahvistaminen. Keskusteluissa nousi esiin kaava-alueen laajentaminen koskemaan myös Veneveistäjänkujan katualuetta ja korttelin 16 tonttia 1. Viranomaisneuvottelussa nousi esiin tarve selvittää maaperän tilanne mahdollisen pilaantumisen varalta. Kaavaluonnoksen esittely ja tiedottaminen järjestetään alkuvuodesta 2018, tiedottaminen Uutisvuoksessa, Imatran kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla. Lisäksi kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omistajille lähetetään kirjeitse tieto esittelytilaisuudesta. Kaavan esittelytilaisuudessa on esillä kaavan lähtökohtien esittely sekä kaavaluonnos, kaavaselostuksen luonnos, lisäksi saatavana on osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Kaavaehdotus asetetaan nähtäville Asiakaspalvelu Imatraan kaupungintalolle (1.krs) vähintään 30 päiväksi; kuulutus Uutisvuoksessa, Imatran kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Mahdolliset muistutukset kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen Imatran kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, Imatra tai kirjaamo@imatra.fi. Päätöksenteko Koska kaava on vaikutuksiltaan merkittävä, asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tieto hyväksymisestä lähetetään niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallintooikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus 11 / 12

12 PL Kouvola Asemakaavan muutoksen lainvoimaisuus Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman keväällä Lisätietoja kaavan valmistelusta: Tiia Sillgren kaavoitusinsinööri p sähköposti: kaupungintalo 2. krs, huone Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti p sähköposti: kaupungintalo 2. krs, huone PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. Mahdolliset huomautukset tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toivotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomautukset tulee toimittaa osoitteella: Imatran kaupunki Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus Virastokatu IMATRA Imatralla Tiia Sillgren kaavoitusinsinööri 12 / 12