OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Transkriptio

1 IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1086 IMATRA Kaupunginosa 31, Tuulikallio Asemakaavan muutos: Korttelin 7 osa. SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualue sijaitsee Tuulikallion kaupunginosan pientaloalueella Kuusenkorvantien ja Tilhenkadun välissä, Tuulikallion leikkipaikan läheisyydessä. TAVOITTEET Asemakaavoitus on käynnistetty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen jakamalla pientalotontti kahdeksi tontiksi. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Tuulikallion kaupunginosassa Kuusenkorvankadun ja Tilhenkadun välissä. Alue rajautuu katualueisiin idässä ja lännessä. Pohjoispuolella on rakentamaton tontti ja eteläpuolella asuintontteja. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Mansikkalassa noin kilometrin päässä kaava-alueesta. Imatrankosken keskustaan on matkaa noin 3 kilometriä. Imatran juna- ja linja-autoliikenteen keskusasema sijaitsee alle

2 kilometrin päässä. Lähin leikkipaikka on noin 100 metrin päässä oleva Tuulikallion leikkipaikka, Kuusenkorvenkadun ja Tuulikallionkadun kulmauksessa. Kaavamuutosalue käsittää yhden erillispientalotontin ja alue on yksityisessä omistuksessa. Tontin pinta-ala on 1369 m 2. Rakennettu ympäristö Kuva 1. Ortokuva kaava-alueesta. Kaava-alue on merkitty punaisella. (Bloom 2016) Kaava-alue sijaitsee Tuulikallion pientaloalueella. Kaava-alueen tontilla on julkisivultaan vaalea asuinpientalo, joka on rakennettu vuonna Rakennuksen kerrosluku on yksi ja käytetty rakennusoikeus on 69 kem 2 (FACTA-kuntarekisteri). Kyseinen rakennus aiotaan purkaa ja kaavamuutoksen myötä syntyville kahdelle tontille on suunnitteilla rakentaa kaksi uutta erillispientaloa. Kaava-alueen ympäristön rakennuksilla ei ole selkeää yhtenäistä rakennustapaa, sillä ne ovat valmistuneet eri vuosikymmeninä. Tuulikallion alueella on sekoitus eri asumismuotoja; erillispientaloja, kerrostaloja sekä rivitaloja. Vanhin lähiympäristön rakennuksista on valmistunut vuonna 1927 ja uusin vuonna Kaava-alue sijaitsee valmiin kunnallistekniikan ja katuverkoston alueella. Alueen katujen ja kunnallistekniikan saneeraus on alkanut kesällä

3 Kuva 2. Tontti Kuusenkorvankadulta päin nähden. ( / Else Luotinen) Kuva 3. Tontilla sijaitseva vanha rakennus, joka aiotaan purkaa. ( / Else Luotinen) Luonnonympäristö Kaava-alueen kasvillisuus muodostuu tontilla kasvavista puista, pensaista ja rikkakasvillisuudesta. Piha-alue ei ole hoidettua, vaan se on heinittynyt. Pihalla esiintyy runsaasti voikukkia ja lupiineita. 3

4 Maaperä Kaava-alue on hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien aluetta (rakennettavuusluokka III), jossa vallitsevien hiekka-hiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Radon Kaava-alue sijaitsee Säteilyturvallisuuskeskuksen vuonna 1995 ja ympäristöasiainpalvelukeskuksen vuonna 1996 tekemän selvityksen mukaan erittäin korkean radontason alueella, jolla mittaustuloksista yli 49 % ylittää 400 Bg/m 3. Radonriski tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa haittojen ehkäisemiseksi. Ympäristöhäiriöt Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2000 julkaisemassa kartassa on merkitty maaperälle tai pohjavedelle mahdollista riskiä aiheuttavat kohteet. Kaavamuutosalueen viereisellä tyhjällä tontilla on toiminut jäähdytinkorjaamo. Tontti on tällä hetkellä rakentamaton. 4

5 Voimassa oleva kaavatilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävään (lk), kaupunki- /taajamarakenteen kehittämisen kohdealueeseen (kk), matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv). Kuva 4. Ote maakuntakaavasta. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä soikiolla. Maakuntakaavaa on täydennetty Ympäristöministeriön vahvistamalla 1. vaihemaakuntakaavalla. 1.vaihemaakuntakaavan teema on kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne. Vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskeva yleismääräys: Maakunnan alueidenkäytön jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon tervehdyttävän ympäristön 5

6 kehittäminen. Kaavoitus- ja rakennushankkeissa tulee ottaa kohtuullisessa määrin huomioon taiteelliset ja visuaaliset sekä kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteet. Yleiskaava Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltainen asuntoalue (AP). Kuva 5. Ote yleiskaavasta. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella soikiolla. 6

7 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa sisäministeriön vahvistama kaava 317 ( ). Tontti on erillispientalojen korttelialuetta, jossa kerrosala saa olla enintään 250 m 2 (AO-1). Rakennuksessa tulee olla tontin rajan suuntainen julkisivu, jossa ikkunoita ei saa olla 4 m lähempänä naapuritalon rajaa. Rakennettaessa 4 m lähemmäksi naapuritontin rajaa menetellään kuten rajaan kiinni rakennettaessa, huomioiden sisäasiainministeriön päätöksen rakennusten palonkestävyydestä. Jokaisessa asuinhuoneistosta on oltava välitön yhteys sen yksinomaisessa käytössä olevaan tontinosaan. Tontilla on varattava 1 autopaikka jokaista asuntoa kohti ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Rakennusjärjestys Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan (KV , 52). Pohjakartta Pohjakartan tulee täyttää MRL 54 a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. Aloitteet, poikkeamispäätökset ja muut suunnitelmat Kaavamuutos on käynnistetty yksityisen maanomistajan aloitteesta (1/2015). Aloitteessa esitetään erillispientalotontin jakamista kahtia. Alueelle on aloitettu katujen ja kunnallistekniikan saneeraaminen kesällä Kaavamuutosalueella ei ole tehty poikkeamispäätöksiä. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan sekä ympäristöön. Erillisiä vaikutusselvityksiä ei ole tarkoitus tehdä. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Kaava laaditaan yhteistyössä kaupungin Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut - vastuualueen sidosryhmien kanssa. OSALLISET (MRL 62 ) Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat Sähkö- ja puhelinyhtiöt 7

8 Imatran Lämpö Oy Imatran Vesi Etelä-Karjalan pelastuslaitos OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, JA 63, MRA 30 ) Kaavaluonnoksen esittely - kaavan vireilletulo Kuusenkorvankadun ja Tilhenkadun välisen pientalotontin kaavamuutos on tullut vireille kaavoituskatsauksen yhteydessä Kaavaluonnoksen esittely ja tiedottaminen on järjestetty ja siitä on tiedotettu Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Lisäksi kaavaalueen ja naapurikiinteistöjen omistajille on lähetetty kutsukirjeet esittelytilaisuuteen. Kaavan esittelytilaisuudessa on ollut esillä lähtötietoaineistoa, kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Lausunnot ja palautteet Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty palautetta osallisena olevilta. Kaavan vaikutusten vähäisyyden vuoksi lausuntopyyntöjä ei ole katsottu tarpeellisiksi. Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Päätöksenteko Kaavaehdotus on nähtävillä vähintään 14 päivää; kuulutus kaupungin ilmoituslehti Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville kaupungintalolle kaupungin Asiakaspalveluun, jolloin on mahdollisuus muistutusten tekoon. Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen kaupunginkehittämislautakunnalle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, Imatra, tai kirjaamo@imatra.fi. Koska kaava on vaikutuksiltaan vähäinen, asemakaavan muutoksen hyväksyy Imatran kaupungin hallintosääntöön (19 kohta 2) perustuen kaupunkikehittämislautakunta. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallintooikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL Kuopio 8

9 Asemakaavan muutoksen lainvoimaisuus Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman keväällä Lisätietoja kaavan valmistelusta: Tiia Sillgren kaavoitusinsinööri p sähköposti: kaupungintalo 2. krs, huoneet Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti p sähköposti: kaupungintalo 2. krs, huoneet Imatralla Tarkistettu , Tiia Sillgren kaavoitusinsinööri Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti valmistellut: Else Luotinen, arkkitehti-yo, Tampereen teknillinen yliopisto 9