PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSINTERVENTIO JA SEN VAIKUTTAVUUS PACE-OSAHANKE II. Suvi Leppäaho, tutkija, THL Marika Kylänen, erikoistutkija, THL
|
|
- Antero Keskinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSINTERVENTIO JA SEN VAIKUTTAVUUS PACE-OSAHANKE II Suvi Leppäaho, tutkija, THL Marika Kylänen, erikoistutkija, THL Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 1
2 Tähän joku k.o. teemaan sopiva kuva 1. PACE-osahanke II miksi ja miten se tehtiin ja mitä se sisältää? Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 2
3 1. PACE-osahanke II miksi ja miten se tehtiin ja mitä se sisältää? Hanke on laajuudeltaan ainutlaatuinen Entuudestaan ei ole olemassa palliatiivisen hoidon koulutusohjelmaa, joka on integroitu käytännön hoitotyöhön samanaikaisesti useissa Euroopan maissa koulutusohjelma vastaa tiedontarpeisiin palliatiivisesta hoidosta Tavoitteet: 1) kehittää pitkäaikaishoidossa asuvien iäkkäiden elämän loppuvaiheen hoitoa ja hoitojärjestelmiä Euroopassa 2) integroida Kuuden askeleen palliatiivisen hoidon koulutusohjelma osaksi hoitotyön arkea 3) tutkia koulutusintervention vaikuttavuutta ohjelmaan liittyen 4) levittää näyttöön perustuvia elämän loppuvaiheen hoidon parhaita käytänteitä Hankkeessa on kehitetty kansainvälinen kaikille avoin ja maksuton verkkokoulutusohjelma PACE MOOC Improving Palliative Care in Care Homes for Older People Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 3
4 1. PACE-osahanke II miksi ja miten se tehtiin ja mitä se sisältää? Tutkimuksessa vertaillaan PACE-koulutuksen saaneita toimintayksiköitä toimintaansa normaalisti jatkaneisiin Pitkäaikaishoidon toimintayksikköjen satunnaistaminen ja rekrytointi Interventioryhmä Kuuden askeleen palliatiivisen hoidon koulutus Tiedonkeruu: kyselyt 6 kpl Tiedonkeruu 2x: kyselyt 6 kpl Verrokkiryhmä Ei koulutusta, toiminta jatkui normaaliin tapaan Koulutusintervention vaikuttavuuden arviointi: kysely, päiväkirjat, haastattelut, työvälineiden käyttöönoton seuranta, koulutuksiin ja muihin koulutukseen liittyviin tilaisuuksiin osallistumisen seuranta Toteutus vuosina Osallistujina 72 iäkkäiden pitkäaikaishoidon toimintayksikköä Alankomaissa, Belgiassa, Englannissa, Italiassa, Puolassa, Suomessa ja Sveitsissä Suomessa tutkimukseen osallistui 12 toimintayksikköä (tehpa/tk-osastot) Uudeltamaalta Satunnaistaminen interventio- ja verrokkiryhmiin, interventioryhmälle palliatiivisen hoidon koulutus Tiedonkeruu kyselyin molemmissa ryhmissä, interventioryhmässä koulutusintervention vaikuttavuuden arviointi usein menetelmin Tutkimuksen päätyttyä verrokeille tarjottiin kiitoksena lyhennetty koulutus ja koulutusmateriaalit Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 4
5 1. PACE-osahanke II miksi ja miten se tehtiin ja mitä se sisältää? Kuuden askeleen palliatiivisen hoidon koulutusohjelma PACE Steps to Success Perustuu Englannissa aiemmin kehitettyyn koulutusohjelmaan Route to Success Askel 1 Keskustelut nykyisestä ja tulevasta hoidosta asukkaan ja omaisten kanssa Askel 2 Iäkkään asukkaan voinnin arviointi ja tarkkailu Askel 3 Hoidon koordinointi ja moniammatillinen tiimityö Askel 4 Laadukkaan hoidon tarjoaminen elämän loppuvaiheessa ja kivun arviointi Askel 5 Asukkaan hoito ja hoiva viimeisinä elinviikkoina ja päivinä Askel 6 Toimenpiteet kuoleman jälkeen, omaisten kohtaaminen Elämän loppuvaiheen hoidon suunnittelu asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa heidän toiveidensa lähtökohdasta ja hoitotahdon kirjaaminen Fyysisten ja psyykkisten oireiden kirjaaminen ja voinnin muutosten tunnistaminen Tehokkaasti koordinoitu tiimityö ja kuukausittaiset moniammatilliset kokoukset, joissa keskustellaan asukkaiden palliatiivisen hoidon tarpeista Pääperiaatteet kivun arvioinnissa ja hallinnassa, myös muistisairaiden kohdalla Kuolinprosessin kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja lähestyvän kuoleman tunnistaminen, asukkaiden ja läheisten tukeminen kuoleman lähestyessä Surevien läheisten tukeminen ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen, henkilökunnan keskinäinen tuki ja kuolemantapausten käsittely Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 5
6 1. PACE-osahanke II miksi ja miten se tehtiin ja mitä se sisältää? Koulutus toteutettiin PACE-maakouluttajien ja -koordinaattorien johdolla Kouluttajina toimineet PACE-maakouluttajat perehdytettiin tehtäväänsä Englannissa Maakouluttajat kouluttivat hoitohenkilöstöön kuuluvia PACE-koordinaattoreita interventioyksiköistä Jokaisessa interventioyksikössä toimi 2 6 koordinaattoria, jotka jalkauttivat koulutusohjelmaa hoitotyön käytänteisiin PACE-koordinaattoreille järjestettiin perehdytystilaisuuksia ennen koulutusten alkamista ja Suomessa lisäksi tapaaminen koulutusten päätyttyä Puolen vuoden ajan joka kuukausi toimintayksiköissä esitettiin uusi askel eli uusi koulutusteema ja siihen kuuluvat työvälineet Kokonaisuudessaan koulutusohjelman kesto oli yksi vuosi alkuvalmisteluineen ja juurruttamisvaiheineen Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 6
7 Tähän joku k.o. teemaan sopiva kuva 2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 7
8 2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen arviointiin osallistui noin henkilöä Yhteensä Suomi Alankomaat Belgia Englanti Italia Puola Sveitsi Interventioon osallistuneet toimintayksiköt, n Maakouluttajat, n PACE-koordinaattorit, n Koulutuksen arviointikyselyn täyttäneet hoitajat, n [vaste %] [74%] 348 [70%] 57 [39%] 182 [63%] 74 [50%] 164 [77%] 204 [91%] 139 [84%] Haastatellut hoitajat, n (haastattelut, n) Haastatellut PACE-koordinaattorit, n (haastattelut, n) Haastatellut johtajat, n (haastattelut, n) 151 (34) 33 (6) 13 (5) 27 (6) 16 (4) 20 (5) 22 (4) 20 (4) 73 (25) 16 (3) 9 (4) 12 (3) 7 (5) 8 (6) 11 (2) 10 (2) Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 8
9 2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan saavutettavuuden, omaksumisen, toteutuksen ja pysyvyyden näkökulmista Ulottuvuus Tutkittava asia Lähde Saavutettavuus Keskimääräinen hoitajien osallistumisaste koulutuksiin Koulutusten osallistujaluettelot Omaksuminen Toteutus Pysyvyys Täytettyjen Tulevaisuuden arviointityövälineiden määrä suhteessa asukkaiden määrään Lojaalius: toteutettiinko kaikki kuusi askelta, missä järjestyksessä ja ajassa Tyytyväisyys: henkilökunnan arvio maakouluttajan kouluttamispätevyydestä, kokonaisarvio PACE:sta Johtajan aikomus edistää PACE-työskentelyä tulevaisuudessa Henkilökunnan aikomus työskennellä PACE-ohjelman mukaisesti tulevaisuudessa ja henkilökunnan suositukset PACE-ohjelmasta PACE-koordinaattorien raportointi juurruttamisvaiheen lopussa Maakouluttajien päiväkirjat Koulutuksen arviointikysely henkilöstölle Johtajien haastattelut Koulutuksen arviointikysely henkilöstölle Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 9
10 2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen saavutettavuus kuinka hyvin koulutuksiin osallistuttiin Koulutukseen osallistuttiin ahkerimmin Sveitsissä ja Suomessa, huonoimmin Englannissa Saavutettavuuteen vaikuttavia tekijöitä: Koulutusjärjestelyt: koulutustilaisuuksien aikataulutus ajoissa, ajankohta päivästä, kokousten päällekkäisyys, henkilöstön muistuttaminen ja innostaminen osallistumaan koulutuksiin Henkilöstön saatavuus: alimiehitys loma-aikoina tai sairastumisten vuoksi vähensi koulutuksiin osallistumista osallistuminen koulutukseen vs. asukkaiden hoito Henkilöstön motivaatio ja odotukset: kiinnostus palliatiiviseen hoitoon, koulutuksen edetessä joko innostuttiin tai odotukset jäi saavuttamatta, organisaatiomuutokset ja muut projektit Kannustimet: todistus osallistumisesta koulutukseen lisäsi motivaatiota, osallistumispakko saattoi laskea motivaatiota Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 10
11 2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen omaksuminen kuinka hyvin työvälineet otettiin käyttöön Parhaiten Tulevaisuuden arviointityöväline otettiin käyttöön Puolassa, huonoiten Englannissa Työvälineiden omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä: Omahoitajajärjestely ja siinä syntynyt luottamuksellinen suhde vaikutti helppouteen keskustella tulevasta hoidosta, vs. keskustelu kuolemasta koettiin vaikeaksi, aihe on tabu Työvälineiden sisältöä ei aina koettu yksinkertaiseksi tai soveltuvaksi omaan toimintayksikköön, asukkaat tai heidän läheisensä eivät halunneet tai kyenneet osallistumaan lomakkeen täyttämiseen Työvälineitä ei ollut saatavilla sähköisessä muodossa, paperityön määrä koettiin suureksi, päällekkäisyys jo käytössä olevien työvälineiden kanssa Aktiivinen muistuttaminen edisti työvälineiden omaksumista Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 11
12 2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen toteutus koulutus suunnitelmien mukaan ja tyytyväisyys kouluttajaan ja koulutukseen Lojaalius ja tyytyväisyys olivat yleisesti hyvällä tasolla kaikissa maissa, Suomessa matalimmalla tasolla Lojaalius: PACE-koulutuksen toteutus suunnitelmien mukaan Kaikki askeleet toteutettiin oikeassa järjestyksessä ja kahdeksan kuukauden sisällä 28 toimintayksikössä 37:stä Tyytyväisyys: henkilöstön arvio maakouluttajan soveltuvuudesta kouluttamistehtävään ja yleisarvio koulutuksesta Tyytyväisimpiä näihin kahteen asiaan oltiin Englannissa ja Hollannissa ja vähiten tyytyväisiä Suomessa ja Belgiassa Maakouluttajan kokemus palliatiivisesta hoidosta, kyky soveltaa käytäntöön ja kouluttamistaidot olivat olennaisen tärkeitä Yleisesti toteutusta haittasi PACE-koordinaattorien poissaolot tai tavoittamattomuus, epidemiat toimintayksikössä Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 12
13 2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen pysyvyys jatko osana hoitotyötä ja suositukset Yhdistettynä a) johtajan ja b) henkilöstön arviot PACE:n jatkosta tulevaisuudessa sekä c) henkilöstön suositukset PACE:sta olivat myönteisimmät Sveitsissä ja Belgiassa ja kielteisimmät Puolassa ja Englannissa 26 johtajaa arvioi, että heidän toimintayksikössään hyödynnetään PACE:a tulevaisuudessa, viisi johtajaa arvioi, että PACE-työskentelyä ei jatketa ja kuusi johtajaa kieltäytyi haastattelusta Pysyvyyteen vaikuttavia tekijöitä: Työvälineiden käytettävyys, lisäarvo käytäntöön ja saatavuus sähköisessä muodossa PACE-koordinaattorin jatkotyöskentely tai muun vastuullisen nimeäminen ja johdon tuki olivat yhteydessä siihen, oliko kiinnostusta jatkaa PACE-työskentelyä Toimintayksikön suuri koko koettiin haasteeksi Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 13
14 2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutusinterventio onnistui parhaiten toteutuksen ja pysyvyyden näkökulmista Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 14
15 2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Tärkeimmät opit koulutusintervention suunnittelussa ja toteutuksessa Koulutus ja sen toteutus Paperityön määrän pitäminen mahdollisimman vähäisenä, työvälineet sähköiseen muotoon Selkeiden koulutusmateriaalien tarjoaminen Kouluttajan soveltuvuuden varmistaminen Henkilöstö Johtajan osallisuus ja tuki läpi prosessin, ajan vapauttaminen koordinaattoreille tai muille vastuullisille, henkilöstön motivointi, todistusten tarjoaminen, resurssointi Koordinaattorien huolellinen valinta, riittävästi aikaa ja motivaatiota, kykyjä roolimallina olemiseen Toimintayksikkö ja -ympäristö Henkilöstön vaihtuvuus, organisaatiomuutokset, muut projektit, ulkoistettu henkilöstö voivat heikentää koulutuksen vaikuttavuutta Hyödynnetään olemassa olevaa palliatiivisen hoidon osaamista ja käytänteitä Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 15
16 Tähän joku k.o. teemaan sopiva kuva Lähteet: Oosterveld-Vlug M. ym. Julkaisematon artikkeli Smets T. ym. Integrating palliative care in long-term care facilities across Europe (PACE): Protocol of a cluster randomized controlled trial of the 'PACE Steps to Success' intervention in seven countries. BMC Palliative Care. March Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 16
TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN 28.1.2019 Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos JUHLASEMINAARIN OHJELMA Tilaisuuden avaus: Eurooppalainen PACE-hanke
LisätiedotHOITOHENKILÖSTÖN PALLIATIIVISEN HOIDON OSAAMINEN KUUDESSA EUROOPAN MAASSA
HOITOHENKILÖSTÖN PALLIATIIVISEN HOIDON OSAAMINEN KUUDESSA EUROOPAN MAASSA Marika Kylänen PACE-hankkeen maajohtaja Suvi Leppäaho PACE-hankkeen tutkimuskoordinaattori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotKUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA
KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA PACE hankkeen juhlaseminaari 28.1.2019 Maakouluttajat Teija Hammar Rauha Heikkilä Paula Andreasen 27.1.2019 1 ASKEL 1: KESKUSTELUT NYKYISESTÄ JA TULEVASTA
LisätiedotELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO
ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO Vanhustyön juhlagaala 26.9.2018 Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Mikkeli Marika Kylänen Erikoistutkija PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN
LisätiedotOsaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa
Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotPACEtoimintamalli: Kuusi askelta palliatiivisen hoidon kehittämiseen. Eurooppalainen iäkkäiden elämänloppuvaiheen tutkimusja kehittämishanke PACE
Suomenkielinen teos: Teija Hammar, Suvi Leppäaho ja Marika Kylänen Alkuperäinen teos: Sheila Payne, Katherine Froggatt, Elley Sowerby, Danni Collingridge Moore, Jo Hockley, Marika Kylänen, Mariska Oosterveld-Vlug,
Lisätiedot-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon
Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset
LisätiedotVeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotAvokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa
Avokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa Marika Sorvari, Suomen Syöpäyhdistys Mervi Puolanne, Hengitysliitto 20.4.2016 Ryhmään
LisätiedotPsykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta
Psykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta TtT Minna Anttila, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Mielenterveyden teemapäivä
LisätiedotByströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen
Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotVäliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi
Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi Tiina Saarto, yl., professori, HUS Minna-Liisa Luoma, dosentti,
LisätiedotPia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro
Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan
LisätiedotLiikuntakerho-ohjaajille suunnatun vastuuntuntoisuuden koulutusohjelman toteutettavuus
Liikuntakerho-ohjaajille suunnatun vastuuntuntoisuuden koulutusohjelman toteutettavuus Hanna-Mari Toivonen Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteen päivät: Liikunta ja liikkuminen
LisätiedotKunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito
KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan
LisätiedotDialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke
Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Hankkeen koordinoinnista vastasi hanketyöntekijä Marjukka Miettinen Esityksen on koonnut kuntoutuspäällikkö Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs,
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotTtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto
Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen terveydenhuollossa. Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus hanke (2016 2018) TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen
LisätiedotVertaisarviointimalli Välkky-verkostolle ja sen kumppaneille. Vertaisarvioinnilla tulosta hanke Janne Hietanummi
Vertaisarviointimalli Välkky-verkostolle ja sen kumppaneille Vertaisarvioinnilla tulosta hanke Janne Hietanummi Vertaisarvioinnilla tulosta hankeverkosto - Malli kehitettiin koko Välkky-verkosto ja sen
LisätiedotMielen avain, seuranta- ja arviointikysely
Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely 1.11.2010-31.3.2011 Hyvät Mielen avain -hankkeen osahankkeen edustajat! Tämän Webropol -kyselyn tarkoituksena on seurata hankkeessanne tapahtunutta toimintaa
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotKyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén
Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotTeematyöskentely ryhmissä Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen
Oma polku osaamiseen -seminaari 3.-4.5.2018 Teematyöskentely ryhmissä Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen Action Grant 2017 - Support to the European Quality Assurance in Vocational Education and Training
LisätiedotSASTAMALAN PERHEPALVELU- VERKOSTO = PERHEKESKUS
SASTAMALAN PERHEPALVELU- VERKOSTO = PERHEKESKUS 3.11.2017 Pirita Rantanen Perhepalvelukoordinaattori Sastamalan kaupunki / Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut PERHEPALVELUVERKOSTO Perhepalveluverkosto
LisätiedotTämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.
JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita
LisätiedotMinna Hökkä & Juho Lehto. EduPal hanke
Minna Hökkä & Juho Lehto EduPal hanke Mistä on kysymys? Palliatiivinen hoito on henkeä uhkaavaa tai kuolemaan johtavaa sairautta sairastavien potilaiden ja heidän läheistensä kärsimystä lievittävää ja
LisätiedotPALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA VUONNA Minna-Liisa Luoma, THL
PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA VUONNA 2018 Minna-Liisa Luoma, THL TAVOITTEET PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON KRITEEREIKSI Potilaiden ja heidän läheistensä tarvitsema laadukas
LisätiedotIäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille
Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Pelastusopiston tutkijatapaaminen 2018 Kuopio 11.6.2018 Tutkimuksen
LisätiedotKOTIKUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMINEN (2 op)
1 KOTIKUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMINEN (2 op) - osaa tunnistaa ja kuvata oman kotikuntoutusta ohjaavan käyttöteoriansa ja oman osaamisensa osana moniammatillista toimintaa - ymmärtää kotikuntoutusta
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotTULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN
www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa
LisätiedotPOTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice
POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys
LisätiedotKYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE
LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,
LisätiedotRAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS
RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon
LisätiedotMuistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki
Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotRuori. Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Riina Karvonen
Ruori Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Tavoitteet Pedagogisen tuen tarpeen arviointiin kehitetty työkalu Helppokäyttöisyys Arvioinnin toteuttaminen moniammatillisesti > kaikkien käytettävissä
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotHoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund
Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotOsallistumista ja voimaantumista edistävien älykkäiden opetuskäytäntöjen tarkistuslista
A Osallistumista ja voimaantumista edistävien älykkäiden opetuskäytäntöjen tarkistuslista Kvantitatiivinen arviointi Vähintään puolet indikaattoreista vaaditaan ennen kvalitatiivista arviointia lomakkeen
LisätiedotToimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija
Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset
LisätiedotMarko Vatanen
Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotMuistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.
Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotSAATTOHOIDON PERIAATTEISTA
SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu
LisätiedotEndoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005
Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Esityksen sisält ltö Aiheen valinta Työn n kokoaminen Asiantuntijuus hoitotyöss ssä
LisätiedotKuntouttava työote Rovaniemellä
Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus
LisätiedotHANKEARVIOINNIN TULOKSIA:
Sessio 2. HOITOTYÖ 29.5.2007 HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen kirjaamisen hanke 2005-2007 Projektipäällikkö Reetta Rusi, TtL VSSHP, Tietohallinto reetta.rusi@tyks.fi gsm 040
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotHOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS
HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-
LisätiedotTunnistaminen ei riitä!
Tuotteet ja toteutukset tutuiksi: Tunnistaminen ei riitä! 7.5.2019 klo 16.30-17 Mervi Kivistö johtava asiantuntija Oy Raisoft Ltd perustettu Kokkolassa 2000 toimistot myös Jyväskylässä ja Lissabonissa
LisätiedotKun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011
Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna
LisätiedotSairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti
Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin
LisätiedotRatko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus
Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa
LisätiedotKehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko
Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen
LisätiedotTÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö
TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi
LisätiedotVoimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote
Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti
Lisätiedoturanhallinta ja osaaminen
SP 5 Keski-ikäisten työntekijöiden uranhallinta ja osaaminen Salla Toppinen-Tanner, Jukka Vuori, Marjo Wallin, Työterveyslaitos Minna Hiillos, Niina Jallinoja, Teemu Ruohonen, Johanna Vuori, Haaga- Helia
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotSuunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa
Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Nykytila opettajien ICT-ohjauksessa Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa on perustettu 40 opettajan vertaistukiverkosto.
LisätiedotJulkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen
Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Jyrki Hakapää johtava tiedeasiantuntija 1 FOR EXELLENCE IN SCIENCE Miksi avoin saatavuus? Avoin saatavuus -termi korostaa strategista pyrkimystä turvata tutkimustulosten
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotVerkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10
Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä Nov- 10 Mitä ja miten tutkittiin? Mikä on verkostoitumisen aste ammatillisen koulutuksen kentällä? Miten verkostot toimivat? Mikä on verkostoitumisen
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anne Laimio 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosionomi AMK. työnohjaaja, kouluttaja vapaaehtoistoiminta vertaistoiminta tukihenkilötoiminnan koulutukset kuoleman
LisätiedotRatko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus
Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén
NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,
LisätiedotHILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)
HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin
LisätiedotLataa Palliatiivinen hoito. Lataa
Lataa Palliatiivinen hoito Lataa ISBN: 9789516564848 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.85 Mb Palliatiivinen, oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin,
LisätiedotKuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja
Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?
LisätiedotThe Covenant capacity -hanke
The Covenant capacity -hanke Paikallishallinnon osaamisen kehittäminen ilmasto- ja energia-asioissa suunnittelusta toteutukseen ja seurantaan Laura Heikkilä koulutuskoordinaattori, FCG Koulutus ja konsultointi
LisätiedotMuutosjohtaminen Kiekuhankkeessa
Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten
LisätiedotPACE Menestyksen askeleetkoulutusohjelma. DRAFT (translation not finished yet)
PACE Menestyksen askeleetkoulutusohjelma Kuusi askelta laadukkaaseen palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon DRAFT (translation not finished yet) Tekijät: Sheila Payne, Katherine Froggatt, Elley Sowerby,
LisätiedotIkäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015
Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotMuistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op
Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op KOULUTUKSEN SISÄLTÖ 1. KOGNITIIVISET, PSYKOEMOTIONAALISET JA SOSIAALISET PROSESSIT ELÄMÄNKAARESSA 2. MUISTISAIRAUDET SYYT JA SEURAUKSET 3. LAADUKAS
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotAsiakashyötyjen arviointi
Asiakashyötyjen arviointi esimerkkinä lastensuojelun systeemisen toimintamallin arviointitutkimus 2017-2018 Elina Aaltio Tutkija Lapset, nuoret ja perheet THL Systeemisen mallin pilotointi 2017-2018 Pilotoidaan
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotProjektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA
Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää
LisätiedotKukoistava Kotihoito. Yhteenvetoa kuntien nykytilasta kyselylomakkeiden pohjalta
Kukoistava Kotihoito Yhteenvetoa kuntien nykytilasta kyselylomakkeiden pohjalta Miten palveluohjaus ja neuvonta toteutuvat tällä hetkellä kunnassa? Kunta Palveluneuvonta ja ohjaus erillinen yksikkönsä
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
LisätiedotSosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus
Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien
LisätiedotMiten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola
MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana
LisätiedotValkeakosken ammattiopisto Vertaisarvioinnin kriteerit ja niiden käyttö - Nostoja työpaikalla järjestettävän koulutuksen vertaisarvioinneista
Valkeakosken ammattiopisto Vertaisarvioinnin kriteerit ja niiden käyttö - Nostoja työpaikalla järjestettävän koulutuksen vertaisarvioinneista Vertaisarvioinnilla tulosta verkosto Janne Hietanummi Vertaisarvioinnilla
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotYhteenveto saattohoidon arvioinneista
Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle
LisätiedotHoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014
Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotAKTIIVISESTI KOTONA 2
AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona
LisätiedotKeskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja
LisätiedotIkihyvä - ryhmänohjaajakoulutus
Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotHT Anniina Autero Tampereen yliopisto
21.1.2014 HT Anniina Autero Tampereen yliopisto anniina.autero@uta.fi Viranomaisten yhteistoimintaharjoituksia koskevassa arvioinnissa tarkasteltiin virtuaaliteknologioita hyödyntävän InstaSkills palvelukonseptin
Lisätiedot