KIVIJÄRVEN KUNTA TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014

2 Kivijärven kunnan toimintakertomus 2014 Versio 152 Kannen kuva: Pirkko Oinonen (Kukkomarkkinat 2014) Y:\TOIMINTAKERTOMUKSET\Toimintakertomus 2014\Toimintakertomus_2014.docx

3 1 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN ORGANISAATIO... 4 HALLINTO-ORGANISAATIO... 4 TOIMINTAORGANISAATIO Tulos- ja rahoituslaskelma ja niiden tunnusluvut TASETARKASTELU KONSERNIRAKENNE TULOKSEN KÄSITTELY YLEISKATSAUS Kivijärven väestökehitys Työllisyys Kivijärvellä Konserni Sisäinen valvonta TALOUSKATSAUS Tulokehitys Menokehitys Investoinnit Rahoitus Talouden tasapainotus Talousarvion sitovuus Toteutumisen seuranta ja raportointi KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO- JA ELINKEINO-OSASTO YLEISHALLINTO YRITYS- JA ELINKEINO TIETOHALLINTO LASKUTETTAVAT SOSIAALI JA TERVEYS SIVISTYSOSASTO SIVISTYSHALLINTO VARHAISKASVATUS PERUSKOULUTUS MUU KOULUTUS KIRJASTOTOIMI KULTTUURITOIMI VAPAA-AIKATOIMI... 53

4 2 7.4 TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN HALLINTO KAAVOITUS YMPÄRISTÖNSUOJELU JA RAKENNUSVALVONTA LIIKENNEVÄYLÄT JA YLEISET ALUEET PALOTOIMI KIINTEISTÖTOIMI VARASTO JA RUOKAHUOLTO INFRA-TUKIPALVELUT Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Käyttötalous toteutumisvertailu, menot Käyttötalous toteutumisvertailu, tulot Käyttötalouden toteutumisvertailu, sisäiset menot Käyttötalouden toteutumisvertailu, sisäiset tulot Verotulojen ja valtionosuuksien toteutumisvertailu Investointien toteutumisvertailu, menot Investointien toteutumisvertailu, tulot Rahoituslaskelman toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta Tilinpäätöslaskelmat LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS

5 3 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Tainion koulun uudemmasta koulurakennuksesta tehtiin remontointipäätös ja valtiolta saatiin haettu päätös sisäilma-avustukseksi. Rakennus remontoidaan samalla nykyaikaiseksi oppimisympäristöksi. Remontin myötä luovutaan nk. Tenholan koulurakennuksesta remontin valmistuessa vuoden 2015 loppuun. Putkinotkon toimintakeskus asumisyksikköineen siirtyi Heitjärven rannalta Sompalasta kuntakeskukseen Nousupellon kiinteistöllä sijaitsevaan saneerattuun asuntola Kotikiveen, jolle kuntouttavan työtoiminnan tilat tarjotaan läheisessä Kukkoahossa. Kunta osti Sanilan kauppakiinteistöt, jonka muodostama toriin rajoittuva laaja alue järvinäkymällä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kantatie 58:aan rajoittuva vanha kaupparakennus purettiin, millä parannettiin oleellisesti keskusta-alueen liikenneturvallisuutta näkymän tien mutkassa parantuessa. Hannunkiven läheisyyteen suunnitellun Kivijärven vapaa-ajankeskuksen (hotelli-, ravintola- ja kylpyläpalvelut) rakentamiseksi suoritettiin esiselvityshanke, jossa laadittiin alustava suunnitelma rakennuksesta ja alueen kaavasta. Alueen nykyinen asemakaava päivitetään ja kunnan hallinnassa olevat muutkin maa-alueet asema-kaavoitetaan niin, että Peltokankaalle voidaan rakentaa vielä 18 paritaloa eli 36 lomahuoneistoa. Keski-Suomen Osuuspankki lopetti toimintansa Kivijärvellä ja tilalle tulivat Kannonkosken ja Pihtiputaan osuuspankit. Aluksi vaikealta näyttänyt tilanne muuttui asiakkaalle eduksi niin, että paikkakunnalla vallitsee nyt pankkikilpailu. Sote-uudistus teetti vuoden aikana rutkasti töitä ja tuotti runsaasti epätietoisuutta. Sosiaalija terveyspalveluiden järjestämislakia ei kuitenkaan saatu vahvistettua. Kivijärvi velvoitettiin tekemään kuntajakoselvitys yhdessä Kinnulan, Pihtiputaan, Kannonkosken ja Viitasaaren kanssa ja selvittely jatkuu vielä vuonna Operaattorisopimus laajakaistan rakentamiseksi oli sopimusperusteisesti jäädytettynä toistaiseksi. Kivijärven rakentamisaikataulu kahdeksan prosentin omavastuukuntana on väljempi kuin toisenlaisilla kunnilla, joten nähtäväksi jää, saadaanko Laaja-kaista kaikille hanke toteutettua myönnettyjä valtiontukia hyödyntäen. Elinkeinojen kehittymisessä jo olemassa olevat yritykset ovat hyödyntäneet tehokkaasti Kehittämisyhtiö Witaksen palveluja toteuttaessaan investointisuunnitelmiaan, mutta uusyritysten syntyminen näyttää edelleen haasteelliselta paikkakunnan yritys-vajauksesta huolimatta.

6 4 2 KUNNAN ORGANISAATIO HALLINTO-ORGANISAATIO Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Hallinto- ja elinkeinoosasto Kunnanjohtaja Sivistyslautakunta a Sivistysjohtaja Sivistysosasto Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Tekninen osasto KUNNANVALTUUSTO Kunnanvaltuustossa on 17 jäsentä ja sen poliittinen jakauma on seuraava: Suomen Keskusta 11 valtuutettua Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 4 valtuutettua Kansallinen kokoomus 1 valtuutettu Perussuomalaiset 1 valtuutettu Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Olavi Hakkarainen, Keskusta Eeva-Liisa Tobiasson, Keskusta Antti Urpilainen, SDP KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksessa on 7 jäsentä ja sen poliittinen jakauma on seuraava: Suomen Keskusta 5 jäsentä Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 2 jäsentä Puheenjohtaja Erkki Leppänen, Keskusta

7 5 I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Asko Kauppinen, Keskusta Risto Holm, SDP Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Pekka Helppikangas. LAUTAKUNNAT Lautakuntien puheenjohtajat ja esittelijät Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Maire Hautanen (Keskusta) Varapuheenjohtaja Pentti Aaltonen (SDP) Risto Holm Esittelijät (Kvalt ) Hanna-Kaisa Pekkarinen, sivistysjohtaja Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Erja Moisio (Keskusta) Varapuheenjohtaja Heikki Leppänen (Keskusta) Esittelijä Jukka Hertteli, tekninen johtaja Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Antti Urpilainen (SDP) Varapuheenjohtaja Airi Sorsamäki (Kokoomus) Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Heikki Näsi (Keskusta) Varapuheenjohtaja Maire Eskola (Keskusta) Keskusvaalilautakunnan sihteeri Päivi Sagulin TOIMINTAORGANISAATIO Kunnanjohtaja Hallinto- ja elinkeinoosasto Kunnanjohtaja Sivistysosasto Sivistysjohtaja Tekninen osasto Tekninen johtaja

8 6 3 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA JA NIIDEN TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tilinpäätös Ulkoiset tapahtumat Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 1 5 Muut rahoitustuotot 4 3 Korkokulut -4-4 Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 16,73 15,87 Vuosikate/Poistot % 187,09-1,11 Vuosikate /asukas 585,09-3,01 Asukasmäärä

9 7 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tilinpäätös Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 1 Investointien rahavirta Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd. Luovutustulot Pysyvien vast. Hyöd. Myyntivoitot -1 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 220 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen var. Ja po:n muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutokset Korottomien pa ja la velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Tunnusluvut Toim. Ja inv. Rahavirran kert. 5 v. (1000 ) Investointien tulorahoitus % 74,54-0,54 Lainanhoitokate 7,19 0,01 Kassavarat (1000 ) Kassasta maksut (1000 ) Kassan riittävyys pv 4 5 Asukasluku

10 8 Investointien tulorahoitus kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus osoittaa vuosikatteen prosentuaalisen osuuden investointien omahankintamenon, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainakantaa laskettaessa huomioidaan vieras pääoma lukuun ottamatta saatuja ennakoita sekä lyhytaikaisen vieraan pääoman osto- ja siirtovelkoja. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku on 1 tai suurempi. Kun se on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään toimintapääomaa. Tulorahoituksen riittävyyttä voidaan arvioida siten, että useamman tilikauden tarkastelujaksolla tuloslaskelmaan merkittyjen tulojen tulisi kattaa tuloslaskelmaan merkityt menot. Ylijäämäinen tai vahvistuva talous = vuosikate pitkäaikaisten lainojen lyhennykset korvausinvestoinnit > 0 Tasapainossa oleva talous = vuosikate = suunnitelmapoistot tai korvausinvestoinnit Heikkenevä talous = Vuosikate positiivinen, tilikauden tulos negatiivinen Kriisitalous = Vuosikate negatiivinen Edellisen tilikauden vuosikate ja tulos olivat alijäämäisiä, joten parempaan suuntaan ollaan menossa. Kunnan taloutta rasittaa tulopohjan vähäinen kasvu.

11 9 3.1 TASETARKASTELU TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Tilinpäätös Tilinpäätös Vastaavaa Vastattavaa PYS. VASTAAVAT YHT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet 20 0 Peruspääoma Tietokoneohjelmat 20 Edellisten tilik. yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA Kiinteät rakenteet ja laitteet VAPAAEHT. VARAUKSET Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Enn.maksut ja kesk.er. hank Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset TOIMEKSIANT. PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrah. pääomat Lahjoitusrah. erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vak.laitok Vaihto-omaisuus 0 0 Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikainen Saamiset Lainat rahoitus- ja vak.laitok Lyhytaikaiset saamiset Saadut ennakot 1 Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset Muut velat Muut saamiset Siirtovelat Siirtosaamiset 0 2 VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahat ja pankkisaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA YHTEENSÄ Omavaraisuusaste,% 77,21 79,18 Suht. velkaantuneisuus -% 19,21 18,36 Kertynyt ylijäämät Kertynyt ylijäämät / as Lainakanta , Laina /asukas Lainasaamiset Asukasmäärä

12 10 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Kivijärven kunnan omavaraisuusaste on 73,30 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kivijärvellä suhteellinen velkaantuneisuus oli vuonna ,16 %, vuonna ,64 %, vuonna ,01 % ja vuonna ,36. Vuonna 2014 suhteellinen velkaantuneisuus oli 19,21. KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT 2014 TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,5 Verotulot ,1 Korkokulut 4 0,0 Valtionosuudet ,3 Muut rahoituskulut 13 0,1 Korkotuotot 1 0,0 Satunnaiset kulut Muu rahoitustuotot 4 0,0 Pakollisten varausten Pysyvien vastaavien hyö- muutos dykkeiden myyntivoitot Pysyvien vastaavien hyö- Investoinnit dykkeiden myyntitappiot 1 Rahoitusosuudet inv.men ,1 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyö- Investointimenot ,5 Dykkeiden luovutustulot 4 0,0 Rahoitus Rahoitus Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten väh. 0,0 Pitkäaikaisten lainojen väh. 97 0,8 Pitkäaikaisten lainojen lis. Lyhytaikaisten lainojen väh. Lyhytaikaisten lainojen lis. Oman pääoman vähennys Oman pääoman lisäykset Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaistulot yhteensä ,0

13 KONSERNIRAKENNE Konsernitilinpäätökseen yhdistelty (kpl) Kunta Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 4 Muut yhtiöt 1 Kuntayhtymät 4 Yhteensä 9 Tytäryhteisöt Asunto Oy Sompalanpuisto 100 % Asunto Oy Tiaisniemi 100 % Kiinteistö Oy Kivijärven Virastotalo 90 % Kivijärven Vuokratalot Oy 100 % Suomenselän Lentokenttä Oy 59 % Kuntayhtymät Keski-Suomen liitto 0,40 % Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri 0,98 % Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskus 1,99 % SoTe Kuntayhtymä 6,68 %

14 12 KONSERNITULOSLASKELMA Tilinpäätös Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 18 Muut rahoitustuotot 6 5 Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot TILIKAUDEN TULOS Satunnaiset erät 18 TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot 3-8 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Tunnusluvut Toim.t./toim.kulut % 55,0 54,3 Vuosikate/poistot % 150,9 53,0 Vuosikate /as. 814,0 311,0 Asukasluku

15 13 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 18 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Luovutustulot Pysyvien vast. Hyöd. Myyntivoitot 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset/vähennykset 220 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -18 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja Pääomien muutokset 4 6 Vaihto-omaisuuden muutokset 7-8 Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutokset Korottomien pa ja la velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Tunnusluvut Toim. ja inv. rahavirta Investointien tulorahoitus % 81,3 35,0 Lainanhoitokate 7,0 5,4 Kassan riittävyys pv Asukasluku

16 14 KONSERNITASE Tilinpäätös Tilinpäätös Vastaavaa Vastattavaa PYSYVÄT VASTAAVAT YHT OMA PÄÄOMA Aineettoman hyödykeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Konserniliikearvo Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilik. yli/alijäämä Ennakkomaksut Tilikauden yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet VÄHEMMISTÖOSUUDET Rakennukset KONSERNIRESERVI 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet' Koneet ja kalusto POISTOERO JA Muut aineelliset hyödykkeet 6 5 VAP.EHT. VARAUKSET Enn.maksut ja keskener.hankk Poistoero Sijoitukset Vapaaehtoiset varaukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet PAKOLLISET VARAUKSET Muut lainasaamiset Muut pakolliset varaukset Muut saamiset 1 TOIMEKSIANT. PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Valtion toimeksiannot Lahjoitusrah. pääomat Lahjoitusrah. erityiskatteet Muut toimeksiant. pääomat VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen Aineet ja tarvikkeet Lainat rahoitus- ja vak.laitoks Keskeneräiset tuotteet 4 Lainat julkisyhteisöiltä Valmiit tuotteet/tavarat 5 7 Lyhytaikainen Ennakkomaksut Lainat rahoitus- ja vak.laitoks Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Saadut ennakot 5 5 Lainasaamiset Ostovelat Lyhytaikaiset saamiset Muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset 0 65 Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit TASEEN TUNNUSLUVUT Osakkeet ja osuudet 0 0 Sijoitukset rahamarkkinainstrum Omavaraisuusaste,% 53,6 53,2 Joukkovelkakirjalainasaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus 28,4 28,4 Rahat ja pankkisaamiset Kertynytyli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä /as VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainakanta , Lainat/as Lainasaamiset , Asukasmäärä

17 15 KONSERNIN KOKONAISTULOT JA MENOT 2014 TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,6 Verotulot ,0 Korkokulut 46 0,2 Valtionosuudet ,3 Muut rahoituskulut 13 0,1 Korkotuotot 8 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 Muu rahoitustuotot 6 0,0 Pakollisten varausten Satunnaiset tuotot 18 0,1 muutos 0,0 Tulorahoituksen korjaus- Tulorahoituksen korjauserät 20 0,1 erät 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet inv.men ,6 Investointimenot ,6 Pysyvien vastaavien hyö- Rahoitus dykkeiden luovutustulot 30 0,1 Antolainasaamisten lisäys 0,0 Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen väh ,5 Antolainasaamisten väh. 0,0 Lyhytaikaisten lainojen väh. 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lis. 0,0 Oman pääoman vähennys 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lis. 33 0,2 Kokonaismenot yhteensä ,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0

18 16 4 TULOKSEN KÄSITTELY Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelyksi ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi, että 1. tilikauden tuloslaskelman mukainen tilikauden tulos ,66 kirjataan yli-/alijäämätilille.

19 17 5 YLEISKATSAUS Kunnan elinkeinopolitiikka keskittyy olemassa olevan sekä uuden yritystoiminnan tukemisella ja yrittämisen edellytysten turvaamisella vaikuttamaan työpaikkojen säilymiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Elinekeinorakenne Muut 2 % Alkutuotanto 17 % Jalostus 7 % Palvelut 68 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut 5.1 Kivijärven väestökehitys Kivijärven kunnan kehittämisstrategia painottaa toimenpiteitä, joilla asukasluvun väheneminen saadaan pysähtymään ja jälleen nousuun. Kunnan väestökehitys on viime vuosina ollut muuttotappiollinen. Väkiluku oli 1363 (alenema 40 hlöä), oli 1365 (nousu 2 hlöä), oli 1365, oli 1334 (alenema 31 hlöä) oli 1304 (alenema 30 hlöä) ja oli 1260 (alenema 44 hlöä). Vuonna 2014 syntyneitä oli 12, kuolleita 19, kuntien välinen tulomuutto 51, kuntien välinen lähtömuutto 61, maahanmuutto 0, maastamuutto 1 eli väestönlisäys yhteensä -18 henkeä. Väkiluku oli

20 18 Väestö Väestö 5.2 Työllisyys Kivijärvellä Kunta on panostamalla sekä elinkeinoelämään että työllisyyspoliittisiin toimenpiteisiin pyrkinyt edistämään yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Työllisyyspoliittisen projektin tavoitteena oli työllistää ensisijaisesti ns. palkkatuen piiriin kuuluvia työttömiä, jotka ovat olleet yli 500 päivää työttöminä. Kunta on usean vuoden ajan tukenut oppisopimuskoulutusta. Kertomusvuonna ei yritykset tehneet yhtään oppisopimusta, mutta kunta teki yhden sopimuksen. Myös nuorten kesätyöllistäminen jatkui. Kivijärven keskimääräinen työttömyysaste kertomusvuonna oli 17,7 % (14,4 % vuonna 2013 ja 13,11 % vuonna 2012). Valtakunnallisesti keskimääräinen työttömyysaste oli 12,4 % (11,1 % vuonna 2013) ja Keski-Suomen TE -keskuksen alueella 16,3 % (14,6 % v. 2013). 20 Tyött.aste % Tyött.aste %

21 Henkilöstö Kunnan palkatun henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstö ,5 14,5 17, ,5 4,5 3 2, Hallintopalvelu Sos- ja terv.toimi Sivistystoimi Tekninen toimi Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää henkilöstöllään sote-kuntayhtymä Saarikka. Työhyvinvointi Toimintavuoden aikana työntekijöiden käytössä oli kuntosalivuoro ja viikoittainen liikuntasalivuoro sekä uimahalliliput Piispalaan. Palkkaus- ja henkilöstökustannukset Toimintavuoden henkilöstömenot Työpaikkaruokailu 1.855,00 Luontoisedut, ateriaedut 5.680,31 Työterveyshuolto ,15 Henkilöstön koulutus 4.587,85

22 20 Kunnan henkilöstön poissaolot Poissaolot Poissaolot 2013 Poissaolot 2014 Poissaolon syy Sairausloma Lapsen sairaus Äitiysloma Vanhempainloma 0 0 Hoitovapaa Isyysloma 25 0 Vuorotteluvapaa 0 0 Kelan kuntoutus Oppisopimuskoulutus Yhteensä Konserni Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty seuraavat 9 tytäryhteisöä ja kuntayhtymää: Asunto Oy Sompalanpuisto, Asunto Oy Tiaisniemi, Kiinteistö Oy Kivijärven Virastotalo, Kivijärven Vuokratalot Oy, Suomenselän Lentokenttä Oy, Keski-Suomen liitto, Keski- Suomen Sairaanhoitopiiri, Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskus, SoTekuntayhtymä.

23 Sisäinen valvonta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt päätöksellään 5/2015 hallintosäännön 20 :ssä määräyksen valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä perusteet Kivijärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallitus on hyväksynyt Kunnan sisäisen valvonnan ohjeet. Hyväksytyn ohjeen mukaisesti jokainen maksutapahtumaa todentava tosite on varustettava vastaanotto-, hyväksymis- ja tiliöintimerkinnöillä, mikä tapahtuu sähköisen kierrätyksen kautta. Vastaanottajan on tarkastettava, että tositteen tarkoittama tavara, työsuoritus tai muu palvelu on saatu ja että se on tilatun mukainen. Hyväksyjän on tarkastettava, että tosite muodollisesti täyttää kirjanpitolain vaatimukset ja on asiallisesti oikea. Lisäksi hyväksyjän on tarkastettava, että tavara, työsuoritus tai muu palvelu on merkitty vastaanotetuksi ja että maksun suorittamiseen on käytettävissä määräraha. Toimielimet nimeävät toimikautensa alussa henkilöt, jotka sen puolesta hyväksyvät tositteet, vastaanottaja ja hyväksyjä eivät voi olla sama henkilö. Saatavien perinnässä käytetään pääsääntöisesti kahta maksukehotusta ennen perintätoimiin ryhtymistä. Perintätoimet hoitaa ostopalveluna Intrum Justitia Oy. RISKIANALYYSI PALVELUTUOTANTO maksuvalmiuden ylläpitäminen sekä koulutilat kiinteistötekniikan haavoittuvuus lainojen korkosuojauksien puuttuminen HALLINNON LAINALAISUUS toimivaltasäännöksiä noudatetaan sopimusten seurantaa suoritetaan erityisesti laskujen hyväksymisessä normihuolto suoritetaan ajanmukaisesti määräaikoja noudatetaan HALLINNON SUJUVUUS viestinnässä ja kuulemisperiaatteen toteuttamisessa hyödynnetään nettiä, Kuntatiedotetta, ilmoitustauluja ja kuntalaisiltoja hallintoasiat käsitellään viivytyksettä sisäinen tiedottaminen hyödyntää yt-menettelyn rakenteita kuten työyksikköpalavereita HENKILÖSTÖJOHTAMINEN työ- ja loma-aikoja seurataan Web-tallennuksessa ja Flexim-ajanseurannassa työturvallisuuden noudattaminen toteutuu työsuojeluorganisaatiossa yksilöosaaminen vaikeuttaa tehtävien hoitamista poikkeustilanteissa TIEDONHALLINTA tietosuojamääräykset on hyväksytty

24 22 henkilörekisterien tarpeellisuus ja rekisteriselosteet on tarkistettava sopimusten toteutumista seurataan erityisesti laskujen hyväksymisessä TALOUDENHOITO laskujen käsittelyn oikeellisuus varmistetaan asia- ja numerotarkastuksella myyntilaskutuksen seuranta päivittäin tiliotteiden seurannalla osastojen sisäinen käteiskassojen tarkastus tilityksissä ja sisäiset valvojat irtaimen ja kiinteän omaisuuden hallinta ja turvaaminen vakuutusluetteloinnein ja vakuuttamisin (SEMITA) HANKINTATOIMI hankintalain ja vahvistetun sisäisten ohjeiden noudattaminen ja seuranta

25 23 6 TALOUSKATSAUS 6.1 Tulokehitys Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikate on ,47 euroa, tilikauden ylijäämä ,66. Kertomusvuonna jatkettiin talouden tervehdyttämistoimia. Valtionosuudet kasvoivat vuoden 2013 tasosta ,00 euroa ollen yhteensä ,00 euroa. Verotulojen määrä kasvoi ,06 euroa, ollen yhteensä ,12 euroa. Ansiotuloveron tuotto ylitti talousarvion ,40 euroa, kiinteistöveron tuotto ylitti arvion ,69 euroa ja yhteisöveron tuotto ylitti arvion ,03 euroa. Kokonaisuutena verotulot ylittivät arvion ,12 euroa. Toimintatuotot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna ,44 euroa eli 3,06 %. Käyttötalouden tulot ylittivät talousarvion ,63 eurolla. Kunnan lainakanta on vuoden 2014 lopussa 0,95 milj. euroa, 766 /asukas. Kuntakonsernin lainakanta on 3,158 milj. euroa ja euroa / asukas. Kertomusvuonna maksettiin lainoja pois ,00 euroa ja uutta pitkäaikaista lainaa ei otettu. Kertomusvuonna otettiin ,00 euroa lyhytaikaista kuntatodistuslainaa, joka maksettiin pois joulukuussa. 6.2 Menokehitys Henkilöstömenot muodostavat kunnan ulkoisista käyttötalouden menoista 22,05 % (v ,43 %). Ostopalveluihin käytettiin 67,92 % (mm. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito), kunnan ulkoisista menoista (v vastaava luku oli 68,95 %). Kokonaisuutena menot laskivat edellisvuodesta ,42 euroa eli 2,27 %. Nettomenot laskivat ,86 euroa eli 3,28 %. Ulkoiset käyttömenot alittivat talousarvion ,51 eurolla. Kertomusvuonna poistettiin lainasaaminen , Investoinnit Vuoden 2014 investointimenot olivat ,15 euroa. Merkittävimmät investointikohteet olivat mm. Uusi Nousupelto kiinteistön kunnostaminen ( ,49 euroa), Tainion koulun kunnostussuunnittelu ( euroa), torialue (47.591,16 euroa), Puuniemen kaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen (32.236,47 euroa), Kukkoniemi (26.719,39 euroa) ja Sanilan kiinteistön hankinta (25.000,00 euroa). Investointitulot olivat tori- ja liikuntapuistohankkeen avustusta ,69 euroa ja tonttien myynti 2.990,19 euroa.

26 Rahoitus Tilinpäätöksen vuosikate on ,47 euroa ja kattaa poistoista 187,09 %. Tilikauden ylijäämä on ,66 euroa. Kunnan taseessa ei ole aikaisemmilta vuosilta kattamattomia alijäämiä. Kumulatiivista ylijäämää on ,27 euroa. Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulisi kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. 6.5 Arvio talouden kehityksestä Kunnan talous tullee kiristymään merkittävästi kuluvan vuosikymmenen loppuun vireillä olevan sote- ja valtionosuusuudistuksen vuoksi, jossa kunnan valtionosuuksia tultaneen vuosina alentamaan 483 /as. eli yhteensä n kuntasektorin sisäisinä jakoperustemuutoksina. Lainakannan nousu yhteensä :on/asukas Tainion kouluremontin ja vesihuoltohankkeiden suorittamiseksi vaikuttaa kunnan tuloveroprosenttiin. 6.6 Talouden tasapainotus Kunnan talouteen kohdistuu huomattavat taloudelliset kustannuspaineet. Talouden tasapainottaminen edellyttää jatkossakin määrätietoista ja suunnitelmallista menojen leikkausta. Erityisiä haasteita tasapainottamiselle asettaa vallitseva taloustaantuma. Yritystoiminnan edellytysten luominen on edelleen perusteltua säilyttää yhtenä kunnan painopistealueena koko suunnitelmakauden. Keskeiseksi nousee työttömän kyky löytää paikkakunnalta yrittäjäpaikkoja itsensä työllistämiseksi. 6.7 Talousarvion sitovuus Kunnanvaltuusto määrää talousarvion sitovuustason osastoihin nähden samalla kun se hyväksyy talousarvion. Talousarvion käyttötalousosa sisältää toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot tehtäväkohtaisesti. Kunnanvaltuuston päätös sitoo tehtäväaluetasolla määrärahat ja tuloarviot samoin kuin tuloslaskelmaosan

27 25 määrärahoja sekä tuloarviota ja investointiosan määrärahoja hankekohtaisesti. Valtuusto velvoittaa osastot kantamaan tulonsa viivytyksettä. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat toimialallaan siirtää käyttötalouden määrärahoja tulosalueelta toiselle perustellusta syystä. Lautakunnat ja kunnanhallitus hyväksyvät valtuuston hyväksymään talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat, joilla tehtäväkohtaiset määrärahat ja tuloarviot jaetaan alemmille yksiköille sekä asetetaan tarkennetut tavoitteet yksiköittäin. Vuoden 2014 aikana on noudatettu kontrolloitua talouden linjaa. 6.8 Toteutumisen seuranta ja raportointi Talousarvion toteutumista seurattiin pääasiassa taloudellisen tuloksen osalta. Osastot seurasivat talousarvion meno- ja tulokehitystä. Osastokohtaiset raportit käsiteltiin kunnanhallituksessa ja valtuustossa kokousaikataulun mukaisesti.

28 26 7 KÄYTTÖTALOUSOSA Tekninen osasto -2 % Käyttötalous % Hallinto- ja elinkeino 6 % Sivistysosasto 25 % Sos. Ja terv.toimi 71 % TP 2013 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto Hallinto- ja elink Sos- ja terv.toimi Sivistysosasto Tekninen osasto YHTEENSÄ

29 HALLINTO- JA ELINKEINO-OSASTO Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Yritys- ja elinkeinotoimen ulkoiset menot sisältää Kukkomarkkinat 3 026, maataloustoimi , projektit 1 733, Suomenselän Lentokenttä Oy 8 169, eläkemenoperusteinen maksu , Kehittämisyhtiö Witas Oy:lle on maksettu 60 /asukas eli (1260 as.luvun mukaisesti) ja saatavien poisto Käyttötalous % Tietohallinto 1 % Yritys- ja elinkeino 32 % Yleishallinto 67 % TP 2014 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto Yleishallinto Yritys- ja elink Tietohallinto Laskutettavat YHTEENSÄ

30 YLEISHALLINTO TP 2013 TA 2014 Toteutuma Poikkeama Menot Ulkoiset , , , ,51 Sisäiset , , , ,68 Yhteensä , , , ,19 Tulot Ulkoiset , , , ,33 Sisäiset , , , ,10 Yhteensä , , , ,43 YHTEENSÄ SIS+ULK , , , ,76 Suunitelmapoistot Hyödykkeet Arvo ,45 Muutos 291,55 Poistot ,38 Arvo ,62 Tehtäväalueen menot muodostuvat kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja sen asettamien toimikuntien sekä tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan menoista. Tehtäväalue kattaa hallintopalveluyksikön toimisto- ja henkilöstö- ja taloushallintopalvelujen sekä muun yleishallinnon menot (mm. jäsenmaksut, verotuskustannukset, edustusmenot jne.). Tehtäväalueelle sisältyvät kunnanjohtajan, kirjanpitäjän, kahden toimistosihteerin ja arkistosihteerin palkkausmenot. Vuonna 2014 maksettiin kuntalisää 168,00 / kk yhdistyksille ja järjestöille. Oppisopimuskoulutustukea maksettiin yhdelle oppilaalle yhteensä 1.439,20 euroa. Yhteensä tuet 7.076,05 euroa. Nuorten kesätyöllistämisen hoiti kertomusvuonna Kannonkosken-Kivijärven 4H - yhdistys. Kunnan euron tuella työllistyi 32 nuorta. Tuki suunnattiin ensisijaisesti koulussa oleville kivijärvisille nuorille. Työllistämisessä painopistealueina olivat pitkäaikaistyöttömät sekä sosiaalisen yrityksen kautta työllistyvät. Työllistämiseen oli varattu rahaa ,00 euroa netto. Toteutunut käyttö oli yhteensä ,97 euroa. Toteutuneet menot ja tulot kirjattiin ko. osastoille suoraan. Toimintamuutos / Toiminnan painopisteet Kertomusvuonna jatkettiin talouden tervehdyttämistoimia kunnan reaalitaloutta tehostamalla. Tiedottamista kunnassa vireillä olevista ja valmisteluvaiheessa olevista asioista lisättiin mm. kuntasivujen ja Kuntatiedotteen avulla. Asia- ja asiakirjahallintoa kehitettiin osastojen määrätietoisella työskentelyllä arkistojen ajantasaiseksi saamiseksi.

31 29 Toiminta 2014 Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Kunnanhallitus kokoontui 15 kertaa ja valtuusto 4 kertaa. Laadulliset Vireille tulleet asiat käsiteltiin kunnanhallituksessa ja valtuustossa viivytyksettä. Osastot saivat taloushallinnon raportit neljännesvuosittain. Valtuuston ja hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistiin kunnan www sivuilla ilman liitteitä. Muutoinkin kunnan www sivujen täydentäminen entistä tiedottavammaksi ja kattavammaksi jatkui v Taloudelliset Toiminnassa pyrittiin taloudellisuuteen ja menojen pysyvään vähenemiseen. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 erotus Hallinto / asukas Vakanssit 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Mittarit TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 asioiden käsittelyaika 40 pv 40 pv 40 pv 40 pv laskujen kiertonopeus 14 pv 14 pv 14 pv 14 pv Työttömyys- % 13,1 14,4 17,7 Oppisopimuskoulutettu jen lkm ,5 1 Työllistettyjen lkm Työttömät työnhakijat

32 YRITYS- JA ELINKEINO TP 2013 TA 2014 Toteutuma Poikkeama Menot Ulkoiset , , , ,25 Sisäiset 531, ,00 242, ,49 Yhteensä , , , ,76 Tulot Ulkoiset , , , ,18 Sisäiset 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,18 YHTEENSÄ SIS+ULK , , , ,94 Yritys- ja elinkeinotoiminta sisältää määrärahat elinkeinotoimeen ja maatalouteen. Tehtäväalue sisältää Kehittämisyhtiö Witas Oy:lle ja Pihtiputaan kunnalle maksettavat asiakaspalvelujen ostot. Projekteja rahoitettiin seuraavasti: Viisari-ohjelma (Leader+) 100,00 Projektit (Modernin rakennusperinnön inventointi) 1.620,00 Suomenselän Lentokenttä Oy:n toimintakuluja maksettiin 8.168,94. Kehittämistukea yrityksille ei maksettu, koska Kehittämisyhtiö Witas Oy:n omistajuus sisältää kokonaisratkaisun elinkeinoasioiden hoitamiseksi ja yhtiö itse ratkaisee kuntarahalla kunnan elinkeinojen kehittämiseen ja yrittäjyyteen liittyvät hakemukset. Saatavien poistoihin kirjattiin Kehittämisyhtiö Kiven Oy:n lakkauttamisen yhteydessä kunnalle siirtynyt lainasaaminen ,97 euroa. Toimintamuutos paikkakunnan infrahankkeiden valmistuminen mahdollistaa yrittäjätoiminnan laajenemisen (tori ja Peltokangas) Toiminnan painopisteet Yritysten välisen yhteistyön ja verkostojen kehittäminen. Osaamisen kehittäminen yhteistyössä seudullisten kehittämisprojektien ja koulutuspalveluja tarjoavien eri organisaatioiden kanssa. Luovuuden ja innovatiivisuuden lisääminen yhteistyössä alan kehittämishankkeiden kanssa. Yrityskohtaisten investointien vauhdittaminen. Vahvuuksiin perustuvan uuden yritystoiminnan luominen tuotekehityksen ja koulutuksen kautta. Perusmaatilatalouden ja siihen kuuluvien liitännäiselinkeinojen kehittäminen. Yhteistyön tiivistäminen sekä verkostoituminen seutukunnan projekti- ja elinkeinotoimijoiden kesken.

33 31 hyvinvointipalvelujen kehittäminen Toiminta 2014 Määrälliset Työpaikat säilyivät edellisvuoden tasolla Keskimääräinen työttömyysprosentti oli 17,7 % Perusmaatalouden puolella tuotantorakennusten isompia investointeja ei ollut Taloudelliset Toiminta tapahtui määrärahojen sekä muiden resurssien puitteissa. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Laajuus Yritysten ja palv.tuot.lkm Maatilojen lkm Käyttötalous /as. 104,28 92, ,93 Voimavarat Vakanssit 1 ostopalv. ostopalv. ostopalv. Mittarit TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Asukasmäärä Yritysten ja palv.tuot. lkm joista maatal. liit.elink Uusien yritysten lkm. 3 Kuntakohtaiset keh.proj spv Tukihakemusten lkm Maatilojen lkm

34 TIETOHALLINTO TP 2013 TA 2014 Toteutuma Poikkeama Menot Ulkoiset , , , ,02 Sisäiset 921,54 790,00 501,39 288,61 Yhteensä , , , ,63 Tulot Ulkoiset 0,00 0, , ,02 Sisäiset , , , ,84 Yhteensä , , , ,82 YHTEENSÄ SIS+ULK 2 053, ,00 775, ,81 Tietohallinnosta tuotetaan keskitetysti kunnan tietotekniset palvelut. Toiminta käsittää perusylläpidon lisäksi toiminnan kehittämisen ja suunnittelun sekä osallistumisen kuntaa koskettaviin tietoteknisiin hankkeisiin yhteistyössä Seutu-IT työryhmän kanssa. Toimintaan kuuluu myös yhteydenpito niin laite- kuin ohjelmistotoimittajiin. Seutukunnallisen palvelinhotellin käyttöönottoa ja järjestelmien päivitystä jatkettiin. Seutuverkon ylläpito- ja päivittämisprojekti aloitettiin ja pääasiallinen toteutus on vuonna Toimintamuutos Jatkuva tietotekninen kehitys asettaa vaatimuksia niin henkilöstölle, ylläpitäjille kuin laitekannalle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää koulutukseen. Toiminnan painopisteet Painopistealueena vuonna oli it -perusinfran tuottaminen. Tavoitteiden toteutuminen 2014 Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Vuoden aikana huolehdittiin perusylläpidosta ja keväällä purettiin syksyn 2013 ruuhkaa. Keväällä taajamaverkkoa laajennettiin Nousupellolle valmistuneeseen Kotikiveen. IT.suunnittelija työskenteli 50% työajalla elokuusta alkaen. Syksyn aikana alkava kouluremontti aiheutti väistötiloihin siirtymiseksi kovan paineen niin tietoliikennejärjestelyiden toteuttamiseksi kuin IT/AV-välineiden siirtämiseksi. Laadulliset Henkilöstön koulutusta ei pystytty toteuttamaan suunnitellussa laajuudessa. Suuria suunnittelemattomia käyttökatkoja ei syntynyt kesäistä ukkosmyrskyn aiheuttamaa laiterikkoa lukuunottamatta. Käytettävissä olevien resurssien ja palvelutarpeen ajoittainen ristiriita aiheuttaa kohtuuttoman pitkiä palvelupyyntöjen vasteaikoja. Taloudelliset Ulkoisissa menoissa onnistuttiin alittamaan talousarvio 29 %.

35 33 Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Laajuus Työasemien määrä Kustannus/työasema Vakanssit Mittarit TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Käyttökatkokset (> 1h) Keskim. vikaselvitys 1 pv 1 pv 1 pv 1 pv

36 LASKUTETTAVAT TP 2013 TA 2014 Toteutuma Poikkeama Menot Ulkoiset 1 827,09 764,52-764,52 Sisäiset 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 1 827,09 0,00 764,52-764,52 Tulot Ulkoiset 1 827,09 764,52-764,52 Sisäiset 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 1 827,09 0,00 764,52-764,52 YHTEENSÄ SIS+ULK 0,00 0,00 0,00 0,00 Sisältää sekalaiset menoerät, jotka on vuoden aikana laskutettu.

37 SOSIAALI JA TERVEYS Toiminta-ajatus Sosiaalitoimen tarkoituksena on luoda edellytykset kuntalaisten sosiaaliselle perusturvallisuudelle kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaalinen perusturvallisuus toteutetaan järjestämällä kuntalaisille heidän tarpeeseensa perustuvia sosiaalipalveluita, hoitoa ja huolenpitoa. Palvelut ja toimenpiteet mitoitetaan kunnan taloudellisten resurssien mukaan. Terveydenhuollon tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä huolehtimalla asianmukaisesti perusterveydenhuollosta kunnan alueella, järjestämällä erikoissairaanhoidon palvelut taloudellisesti ja tuloksellisesti, edistämällä terveysmyönteisen asennoitumisen muodostumista kuntalaisissa. TP 2014 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut SoTe kuntayhtymä YHTEENSÄ aloitti toimintansa SoTe -kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärven kaupunki. SoTe -kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki kuntien järjestettäväksi säädetyt ja kuntien kuntayhtymän järjestettäväksi antamat sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut samoin kuin ympäristöterveydenhuollon palvelut mukaan lukien eläinlääkintähuolto. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään Kuntayhtymän toimintamallissa sovelletaan tilaaja-tuottaja -toimintamallia. Palvelujen tilaajaorganisaation muodostavat yhtymävaltuusto (43 jäsentä) ja yhtymähallitus (9 jäsentä). Yhtymähallituksella on yksilöasiain jaosto, jossa käsitellään viranhaltijapäätösten muutoksenhaut. Toimintaa johtaa kuntayhtymän johtaja, jonka apuna on kuntien viranhaltijoista koostuva tilaajatiimi. Palvelut tuottaa kuntayhtymän Perusturvaliikelaitos Saarikka, jota johtaa liikelaitoksen johtaja. Liikelaitoksella on 5-jäseninen johtokunta. Palvelutuotanto on jaettu seuraaviin palvelualueisiin: 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuteen on koottu hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluita, kuten neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä perhe- ja sosiaalityön palveluita. Palvelualue

38 36 SOSIAALIPALVELUT vastaa myös koko Saarikan osalta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinoinnista. 2. Arjen tuen palvelukokonaisuuden tehtävänä on tuottaa palveluja vammaisen, sairaan tai ikääntyneen henkilön tai perheen päivittäisen pärjäämisen tueksi. 3. Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut huolehtivat perusterveydenhuoltoon liittyvästä ohjauksesta, neuvonnasta, erilaisista tutkimuksista ja hoidoista. TP 2013 TA 2014 Toteutuma Poikkeama Menot Ulkoiset , , , ,09 Sisäiset 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,09 Tulot Ulkoiset , , , ,15 Sisäiset 0,00 Yhteensä , , , ,15 YHTEENSÄ SIS+ULK , , ,06 17,94 Sosiaalipalvelut koostuvat pääasiassa eläkemenoperusteisista maksuista (kasvatusja perheneuvola, kotihoito, omaishoidontuki, Kivikon vanhainkoti ja Suojarinne), kotihoidon tukipalvelun työllistetyn ja ateriakuljetusten menoista ja tuloista sekä elatustukimenoista ja -tuloista. Kunnassa toimii vanhusneuvosto, jonka määrärahat kuuluvat sosiaalipalveluihin. TERVEYSPALVELUT TP 2013 TA 2014 Toteutuma Poikkeama Menot Ulkoiset , , , ,32 Sisäiset 0,00 Yhteensä , , , ,32 Tulot Ulkoiset 0,00 Sisäiset 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 YHTEENSÄ SIS+ULK , , , ,32 Menot koostuvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eläkemenoperusteisista maksuista.

39 37 SOTE -KUNTAYHTYMÄ / PERUSTURVALIIKELAITOS SAARIKKA TP 2013 TA 2014 Toteutuma Poikkeama Menot Ulkoiset , , ,26-17,26 Sisäiset 0,00 Yhteensä , , ,26-17,26 Tulot Ulkoiset 0,00 Sisäiset 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 YHTEENSÄ SIS+ULK , , ,26-17,26 Menot koostuvat SoTe -kuntayhtymän ja erikoissairaanhoidon menoista. Laskutus tapahtui SoTen talousarvioon varatun määrärahan mukaan. Laskutukseen sisältyi vuoden 2010 alijäämän suoritusta euroa, vuoden 2011 ylijäämän hyvitystä ,00 euroa ja vuoden 2012 ylijäämän hyvitystä ,00 euroa. Vuoden 2014 lopullinen toteutuma oli ,00 euroa. Vuoden 2014 ylijäämä ,00 euroa hyvitetään kolmen vuoden aikana vuoden 2015 laskutuksista alkaen, koska sopimuksen mukaan kuntakohtaiset yli-/alijäämät jäävät kuntayhtymän taseeseen.

40 SIVISTYSOSASTO Toiminta-ajatus Sivistysosaston tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten kehittymiselle ja elämässä menestymiselle järjestämällä koulutuspalveluja ja luomalla mahdollisuuksia kuntalaisten omaehtoiseen itsensä kehittämiseen ja vapaa-ajan viettoon sekä lisäämällä peruskoulutuksen avulla työnteon ja yrittämisen arvostamista kuntalaisten keskuudessa. kirjastotoiminta 5 % kulttuuritoimi 0 % vapaa-aika 6 % s ivistyshallinto 4 % varhaiskasvatus 15 % muu koulutus 1 % peruskoulutus 69 % TP 2014 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto sivistyshallinto varhaiskasvatus peruskoulutus muu koulutus kirjastotoiminta kulttuuritoimi , vapaa-aika YHTEENSÄ