Mihin Etelä-Savossa EU-varoja käytetään?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mihin Etelä-Savossa EU-varoja käytetään?"

Transkriptio

1 Mihin Etelä-Savossa EU-varoja käytetään?

2 sisältö ruokaketju lyhenee... 3 vesi yhdistää...4 maailmalla tunnettu...5 monipuolisesti mukana...6 lomatunnelmaa parhaimmillaan...8 saunoissa löytyy...9 vauhdin hurmaa jäällä...9 kelpaa kävellä entisajan henkeen linnankadulla töihin! virtuaalijumppa pitää virkeänä sisääntuloportti uusiksi yhteistyö on elinehto...17 kokeilemalla oppii lämmöllä heimarista...20 keveyttä kuljetuksiin uusia reittejä työhön...22 Biisonimafia rules!...24 uutta puhtia työhön...26 simulaattorilla tehoa opetukseen...26 molemminpuolista hyötyä...27 historia herää henkiin...27 elo - eläväinen Etelä-Savo Julkaisijat: Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto Toimitusneuvosto: Kati Torniainen, Jarkko Rautio, Esa Pekonen, Pia Pirskanen, Jorma Vilhunen ja Marjukka Manninen Etelä-Savon ELY-keskuksesta sekä Hanna Makkula ja Tuula Huoviala Etelä- Savon maakuntaliitosta. Taitto: Mainostoimisto Kixit Oy Tekstit: Tiina Toivakka Valokuvat: Mainostoimisto Kixit Oy ellei toisin mainita Paino: Kopijyvä Jakelu: Itella Oyj Painosmäärä: kpl ISBN: ETELÄ-SAVO KA S V A A JA KEHITTYY käsissäsi on euroopan unionin rakennerahastotoimintaa eteläsavossa esittelevä lehti. eu-rahoitus on tarkoitettu maakunnan monipuoliseen kehittämiseen lisäämään alueen työllisyyttä ja kilpailukykyä. eu-rahoitus voi tuntua kaukaiselle ja byrokraattisellekin, mutta sen vaikutukset näkyvät jokaisen eteläsavolaisen arkipäivässä. tämän lehden juttujen kautta voit tutustua näihin konkreettisiin tuloksiin, jotka eu-rahoitus on mahdollistanut. etelä-savossa on käytössä kolme eu-rahastoa, euroopan aluekehitysrahasto (eakr) ja euroopan sosiaalirahasto (esr) sekä manner-suomen maaseudun kehittämisohjelma. yhteensä näiden rahastojen kautta maakuntaan kohdistuu vuosina hankerahoitusta noin 248 miljoonaa euroa. näitä varoja myöntävät etelä-savon maakuntaliitto ja etelä-savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. rahoitusta voidaan käyttää elinkeinoelämän, oppi- ja tutkimuslaitosten, kuntien ja yhdistysten hankkeisiin, joiden kautta toimintaan kiinnittyy suuri joukko ihmisiä ja yrityksiä. hankkeissa on aina mukana myös alueen toimijoiden omaa rahoitusta ja eu-rahoituksen tarkoituksena onkin antaa vipuvaikutusta alueen kehittämiseen. tähän mennessä maakunnassa on toteutettu satoja eu-rahoitteisia hankkeita, joista tähän lehteen on koottu kattava kavalkadi eri seutujen ja toimialojen hankkeista. hankkeiden kirjo on valtavan laaja ja tämän lehden artikkeleiden joukosta jokainen eteläsavolainen voi löytää yhtymäkohtia omaan elämäänsä. toivotamme mukavia lukuhetkiä etelä-savon kehittämisen parissa! Tämä painotuote on painettu päällystämättömälle Edixion paperille, jolle on myönnetty Euroopan Unionin ympäristömerkki, EU-kukka (rek. nro FI/11/1). Tuotetta valmistetaan tehtailla, joille on myönnetty EMAS- ja ISO sertifikaatit.

3 ruokaketju lyhenee herkullinen ruoan tuoksu vetää puoleensa Jo keittiön ovella. kyseessä ei olekaan mikä tahansa keittiö, vaan Juvalaisen krunex oy:n keittiö, Josta lähtee päivittäin useampi tuhat valmista ruoka-annosta eri puolelle suomea vähittäiskauppoihin Ja ravintoloihin. Tämä on maakunnallisesti tärkeä hanke -Toimitamme asiakkaillemme tuoretta ja käsintehtyä, kotona tehdyn makuista ja näköistä valmisruokaa, tiivistää liikeidean toimitusjohtaja Timo Marttinen. Tuotevalikoima on laaja, ja siihen kuuluvat niin perinteiset lihapullat ja makaronilaatikot kuin täytetyt sandwichit ja wrapit. Luomutuotteiden valikoimaa on yrityksessä kehitetty aktiivisesti, ja raaka-aineita pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä. Krunex muutti vuosi sitten Helsingin Verkkosaaresta Juvalle, ja yksi tärkeä syy paikkakunnan vaihtoon olikin raaka-aineen parempi saatavuus. -Täällä olemme lähellä tuottajia ja lähiseuduilla on myös paljon luomuraaka-aineen toimittajia. -Toki muitakin syitä oli, kuten henkilökunnan hyvä saatavuus ja pääkaupunkiseutua edullisempi kustannustaso. Täältä löytyi meille sopiva kiinteistö, jota olimme etsineet jo useamman vuoden ajan, Marttinen listaa muuton syitä. Helsingistä saatiin mukaan kuusi avainhenkilöä, loput parisenkymmentä palkattiin paikkakunnalta. Toiminta on Marttisen mukaan lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka kuljetusmatkat ovatkin jonkin verran pidentyneet. Krunex Oy lähti mukaan Ruralia-instituutin hallinnoimaan MAUKAS-hankkeeseen heti alusta pitäen. -Tämä on maakunnallisesti tärkeä hanke ja meille mainio mahdollisuus kiinnittyä tähän seutuun ja olla kiinteä osa elintarvikeketjua. -Yrityksen kannalta tärkeä motiivi on myös myynnin kasvattaminen ja uusien asiakkaiden saaminen, Marttinen toteaa. Vähittäiskauppojen ohella Krunexin tärkeitä asiakkaita ovat suurkeittiöt, ja MAUKAS-hankkeen myötä Marttinen toivoo yrityksen löytävän uusia asiakkaita erityisesti lähellä toimivista, lähi- ja luomuruokaa suosivista suurkeittiöistä. -Meille on tärkeää pystyä toimimaan verkostomaisesti. Emme voi ottaa vihanneksia ja kasviksia suoraan pellolta, vaan niiden on tultava meille kuorittuina ja pestyinä. Hankkeen tavoitteena on nimenomaan rakentaa tällaisia toimivia verkostoja ja luoda toimiva kokonaisuus. Varsinkin luomun kohdalla yhteistyö on Timo Marttisen mukaan erityisen tärkeää. -Tuotteen on oltava tasalaatuista, muuten lopputulos kärsii. Tasalaatuinen ja kaikkia palveleva lopputuote saadaan vain yhdessä miettimällä ja tekemällä. Potentiaalia luomussa on, ja Marttinen uskookin sen kasvuun myös suurkeittiöpuolella. -Tavoitteemme on kasvattaa luomun osuutta tuotannossamme 20 prosenttia ensi vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä osuus on reilut seitsemän ja vuoden lopussa arviolta noin kymmenen. Tavoitteeseen päästään yhteistyöllä, Marttinen uskoo. maaseuturahastosta on kohdennettu maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden kehittämiseen eteläsavossa yhteensä 22 milj. Kuva: Krunex 3

4 Nyt ei tarvitse huolehtia veden laadusta, ja jätevesijärjestelmäkin saatiin samalla kuntoon. esi mäkelän yhdistää karjatilan isäntä pekka liukkonen on tyytyväinen mies. tila liittyi parisen vuotta sitten vesiosuuskuntaan, mikä takaa alueelle laadukkaan Ja varman veden saannin. 4 vesiosuuskunnan perustaminen tuukkalan ja kuitulan kylille, noin 20 kilometrin päähän hirvensalmelta, ei ollut ihan yksinkertainen juttu, sillä välimatkat alueella ovat pitkiä ja vakituinen väestö on viime vuosina vähentynyt. innokkaita mukaan lähtijöitä löytyi kuitenkin riittävä määrä, jotta verkostojen rakentaminen voitiin aloittaa. eu-tuella oli merkittävä rooli hankkeen jatkorakentamisessa vuonna osuuskunta perustettiin vuonna 2004, ja mukaan lähti noin 20 asiasta kiinnostunutta. tällä hetkellä toimivia liittymiä on 120, ja maahan on kaivettu putkistoa eri rakennusvaiheissa yhteensä noin kuutisenkymmentä kilometriä, kertoo Pekka Liukkonen, yksi alusta pitäen mukana olleista ja nykyinen osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja. osuuskunnan jäsenistä noin puolet on vakituisesti kylällä asuvia ja vajaa puolet kesäasukkaita. mukana on kymmenkunta yritysliittymää, joista suurin osa on perinteisiä maaseutuyrittäjiä. liittymiä on vedetty myös muutamaan saareen, jolloin putket on vedetty järven pohjaa pitkin. ennen osuuskuntaan liittymistä mäkelän karjatila, kuten moni muukin alueen tiloista, sai vetensä omasta kaivosta. veden tarve 200 naudan tilalla on iso, vuotuinen kulutus on lähes 3000 kuutiota. -vettä kyllä riitti, mutta se oli melko rautapitoista. nyt ei tarvitse huolehtia veden laadusta, ja jätevesijärjestelmäkin saatiin samalla kuntoon. vesi tulee tilalle hirvensalmen kunnan vedenottamolta ja jätevedet menevät kunnan jäteveden puhdistamoon. myös verkoston ylläpito on helppoa. -Jos jätevedenpumppaamoon tulee ongelma, pumppaamon pylvään päähän syttyy punainen merkkivalo. osuuskunnalla on oma huoltoporukkansa, joka tulee tarvittaessa apuun ja joka hoitaa myös tarvittavat perushuoltotyöt. myös pehemäen tilalla ollaan oltu tyytyväisiä uuteen vesihuoltojärjestelmään. tila tuottaa kuorittua perunaa noin kiloa vuodessa, ja veden puhtaus ja riittävyys ovat tilalle elintärkeitä. -viime vuoden lämmin ja ennätyskuiva kesä olisi ollut katastrofi, jos olisimme olleet vielä oman kaivoveden varassa. perunoiden kuorintaan ja käsittelyyn kuluu vuodessa noin 1000 kuutiota vettä, ja sen on oltava ehdottoman puhdasta, kertoo pehemäen tilan isäntä Juha manninen.

5 maailmalla tunnettu mikkelissä sijaitseva vihreän kemian laboratorio on oman alansa kansainvälinen huippuyksikkö, Jonne alan parhaat tutkijat pyrkivät töihin. -uudesta järjestelmästä on myös se hyöty, että perunanpesusta syntynyt huuhteluvesi menee nyt suoraan kunnan puhdistamoon. aikaisemmin se laskettiin lietealtaaseen ja palautettiin peltoon osuuskunnan perustamiseen ja euprojektiin liittyvät paperityöt on hoitanut hankevastaava pirjo kiesilä, jonka kotitila on niin ikään yksi osuuskunnan perustajajäsenistä. -onhan se työtä teettänyt, mutta toisaalta myös yhdistänyt ihmisiä. varsin moni sellainen, joka alun perin suhtautui asiaan epäilevästi, on halunnut myöhemmin liittyä mukaan. suunnitteilla onkin jatkohanke, jonka avulla osuuskunnan aluetta ja jäsenmäärää saataisiin kasvatettua. hankerahoitusta teemaan on kohdennettu 5,5 milj. Professori Mika Sillanpään johtama yksikkö siirtyi vuoden vaihteessa osaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT:n) toimintoja ja vakiinnutti siten toimintansa Mikkelissä. -Muutos merkitsi käytännössä sitä, että nyt toimintamme perustuu omaan osaamiseen ja tulevaisuutemme on omissa käsissämme. Vihreän kemian laboratorion toiminta käynnistyi Mikkelissä vuonna Nimi oli aluksi Soveltavan kemian laboratorio, ja liikkeelle lähdettiin EU-rahoituksen turvin. Yksikkö oli viime vuoden loppuun asti osa Itä-Suomen yliopiston erillistoimintoja. -EU:n rahoittamana saimme toiminnan käyntiin ja rakensimme perusinfran. Nyt olemme kiinteä osa yliopistoa, ja voimme keskittyä korkeatasoisen tieteen tekemiseen. Sillanpään laboratoriossa työskentelee tällä hetkellä noin parikymmentä tutkijaa, joista noin puolet on ulkomaalaisia. Kansainvälisistä tutkijoista noin puolet tulee Aasiasta ja puolet Euroopasta. Tällä hetkellä joukossa on tutkijoita muun muassa Kiinasta, Puolasta, Argentiinasta, Ranskasta Iranista, Intiasta ja Espanjasta. Laboratoriossa ratkotaan erilaisia ympäristöongelmia kemiallisten analyysi- ja käsittelymenetelmien avulla. Tällä hetkellä pääpaino on vedenkäsittelyssä ja vedenpuhdistukseen liittyvissä kysymyksissä. -Pyrimme kehittämään nanoteknologian avulla uusia ympäristöteknologisia sovelluksia, Mika Sillanpää tiivistää. Alueen yritysten kanssa yhteistyötä on tehty vuosien ajan. Toiminnan osarahoittajana yrityksillä on tärkeä rooli, ja keskeisimpiä paikallisia yrityskumppaneita ovat Environics, Savcor, Viljavuuspalvelu, Aquaflow, BLC, Concept10 ja Platom. Yritysyhteistyön ansiosta tänä keväänä käynnistyi myös uusi, nettipohjaisia mittaamis- ja havainnointipalveluja tarjoava yritys, jossa on osakkaina kaksi Environicsin entistä työntekijää ja yksi Sillanpään ryhmän tutkijoista. -Yritysyhteistyö on yksi osa toimintaamme ja meille tärkeää. Yhteydenottoja tulee myös oman alueen ulkopuolelta ulkomaita myöten. Tulosten hyödyntämisessä teemme yhteistyötä muun muassa Miktechin kanssa, Sillanpää mainitsee. Vihreän kemian laboratorion korkeatasoinen tutkimus on noteerattu myös ulkomailla, ja yksikön tuottamien julkaisujen määrä on kokoonsa nähden huikaiseva. Yksikön brändi maailmalla on vuosien myötä kasvanut, ja mukaan pääsystä on syntynyt lähes kilpailu. -Meille tulee paljon yhteydenottoja maailmalta, kansainväliset huippututkijat hankkivat itse rahoituksen päästäkseen tänne. Me tarjoamme heille tilat ja puitteet. Sillanpään tutkimusryhmän toiminta täydentää hyvin LUT:n toimintoja, ja yhteistyötä tehdään myös Mikkelissä toimivien LUT:n muiden yksiköiden kanssa. Toimintaa on rahoitettu useilla eri EU-hankkeilla. tällä hetkellä käynnissä mm: Vesienkäsittely- ja turvateknologian in novaatiorakenteen kehittäminen (VETURI)/ Lappeenrannan teknillinen yliopisto 5

6 monipuolisesti maakunnan elinkeinoelämää palvelevan tutkimuksen Ja tuotekehityksen lisääntyminen, parantuneet liikenneyhteydet, venäläisturismin kasvu, maatilojen vesihuollon parantuminen, korkeatasoisen tutkimuksen lisääntyminen. muun muassa nämä ovat asioita, Jotka ilman eu-rahaa olisivat eteläsavon maakunnassa Jääneet toteutumatta tai Joiden toteutuminen olisi ollut hitaampaa. mukana Ei Etelä-Savo vielä ole valmiiksi tullut. 6

7 -EU:n rakennerahastot ovat olleet merkittävä rahoituskanava maakunnan kehittymisen kannalta, toteaa maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Rakennerahastojen kautta saatu tuki on edesauttanut myös tärkeällä tavalla oman, vuosina laaditun Etelä-Savon maakuntastrategian etenemistä. Strategiaan sisältyy tavoitteita muun muassa väylä- ja verkkoratkaisujen parantamisesta, Venäjän läheisyyden hyödyntämisestä sekä elinkeinoelämässä että matkailullisesti ja tutkimustoiminnan kehittämisestä. -Kaikissa näissä on päästy hyvin eteenpäin. Junayhteys Helsingin ja Mikkelin välillä on nopeutunut lähes tunnin, ja yritys- ja matkailuhankkeita sekä elinkeinoelämää palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä tehdään sekä yrityksissä että alueen oppi- ja tutkimuslaitoksissa, luettelee aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta. -EU on opettanut myös eri organisaatiot tekemään yhteistyötä. Keskustelukulttuuri on parantunut, ja kilpailun sijaan on opittu puhaltamaan yhteen hiileen, mikä on antanut uudenlaista potkua yhteisen strategian kehittämiseen, toteaa puolestaan Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen. Myös yksittäisille yrityksille EU:n kautta tuleva tuki on ollut maakunnassa iso mahdollisuus. Johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon ELYkeskuksesta arvioi, että moni tuotekehityshanke olisi jäänyt toteutumatta ilman EAKR-rahaa. -Käytännön tasolla tuki on usein näkymätöntä. Yksittäinen työntekijä ei välttämättä tiedä, eikä hänen tarvitsekaan tietää, miten iso merkitys erilaisilla tuilla on ollut liiketoiminnan kehittymisessä. Myös työttömyyden hoitoon ja työllisyyden paranemiseen on voitu erilaisten EU-ohjelmien kautta voitu vaikuttaa. -Varmasti hutejakin on rahojen myöntämisessä tullut, mutta myös isoja ja merkittäviä onnistumisia, painottaa Matti Viialainen. Esimerkkeinä onnistumisista on muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnassa sijaitseva kuitulaboratorio, joka on tehnyt menestyksekästä ja kansainvälisesti merkittävää tutkimusyhteistyötä useammankin savonlinnalaisen yrityksen kanssa (kts. esimerkiksi juttu sivulla 18). -Myös Mikkelissä toimivan, professori Mika Sillanpään johtaman Vihreän kemian laboratorion tutkimustulokset on noteerattu monissa arvostetuissa kansainvälisissä julkaisuissa, ja ilman EU-rahaa laboratorion sijoittuminen juuri Mikkeliin olisi ollut lähes mahdotonta, Riitta Koskinen muistuttaa. -On EU-rahalla tehty myös konkreettisia, paikallisia asukkaita hyödyttäviä asioita. Maaseudun vesihuoltoa on kohennettu EU-tuella ja erilaisia ihmisten työllisyyttä ja hyvinvointia edistäviä hankkeita on toteutettu eri puolilla maakuntaa, Pekka Häkkinen. Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2014, ja Etelä-Savoon tuleva raha saattaa vähentyä huomattavasti, joidenkin arvioiden mukaan jopa 30 prosenttia. -Maakunnan elinvoiman kannalta keskeiset hankkeet saavat jatkoa, mutta on etsittävä myös uusia rahoitusmuotoja, toteaa Riitta Koskinen. -Olo on kieltämättä tällä hetkellä vähän hämmentynyt ja olemme odottavassa tilassa. Lopullisesti tuen taso selviää ensi vuonna ja kyllä meidän on varauduttava entistä enemmän seisomaan omilla jaloillamme. Tärkeää kuitenkin olisi, että päätäntävalta rahojen jaossa säilyisi maakunnassa, Viialainen painottaa. -Ei Etelä-Savo vielä ole valmiiksi tullut, Pekka Häkkinen muistuttaa. -EU-rahalla on saatu paljon hyvää aikaan myös Etelä-Savossa. Johtaja Juha Pulliainen (vas.), aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen ja Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisen odottavasti. 7

8 Parhaiten onnistuttiin Venäjän osalta, mutta yllättävän paljon kyselyjä on tullut myös Espanjasta. lomatunnelmaa parhaimmillaan kiireetön kesäpäivä puhtaan Järven rannalla. yhdessäoloa, hiljaisuutta Ja luonnon rauhaa. sitä on tarjolla kapiaisen lomamökeillä halmeniemessä mäntyharjulla. lisäapuja kansainväliseen markkinointiin perheyritys haki matkailuyrityksille suunnatusta kansainvälistämishankkeesta. 8

9 -olemme pieni perheyritys ja kaikki tehdään alusta loppuun itse. vuosien myötä meille on syntynyt oma vakioasiakaskunta, mutta mökkimäärän lisääntymisen vuoksi haluamme laajentaa markkinointia, kertoo Sari Tompuri. kapiaisten ensimmäiset lomamökit rakennettiin 60-luvun lopulla, ja mökkien lukumäärä on tällä hetkellä 12. mökeistä yhdeksän on ympärivuotisessa käytössä. -vanhoja mökkejä on vuosien varrella uusittu ja laajennettu. tällä hetkellä kaikissa mökeissä on sähköt ja yhdeksässä sisävessat. tekemistä ja remontoimista riittää ympäri vuoden, naurahtaa Matti Kapiainen. suurin osa kapiaisten asiakkaista tulee etelä-suomesta, ja useimmat heistä tekevät lähtiessään varauksen jo seuraavalle kesälle. tyypillisesti varaus tehdään viikoksi, enimmillään jopa kolmeksi. -ulkomaalaisten osuus on tällä hetkellä kolmannes, ja heistä noin neljännes venäläisiä, loput keski-euroopasta, matti kapiainen selvittää. - uusille, korkeatasoisille huviloille haetaan uutta asiakaskuntaa. Ja jos haluaa kasvattaa liitetoimintaa ja löytää uusia asiakkaita tasokkaille huviloille, niin kansainvälisillä markkinoilla mukana oleminen on välttämätöntä. kotimaiset markkinat ovat aika kylläiset. -omat resurssit eivät yksin riitä, joten kansainvälistymishanke osui meidän kannalta erittäin hyvään aikaan. -halusimme uutta näkökulmaa markkinointiin, verkottumista ja tukea markkinointimateriaalin tekemiseen. tietenkin etsimme myös konkreettisia kontakteja. - pääpaino meillä tässä kansainvälistymishankkeessa oli venäjän suuntaan, mutta toki verkkoja viriteltiin myös saksaan ja muihin keski-ja etelä-euroopan maihin. parhaiten onnistuttiin venäjän osalta, mutta yllättävän paljon kyselyjä on tullut myös espanjasta. hankkeen aikana kapiaiset osallistuivat yhteisiin messutapahtumiin ja koulutustilaisuuksiin ja saivat apuja myyntikansioiden tekemiseen. myös muutama venäläinen matkanjärjestäjä kävi tutustumassa lomamökkeihin paikan päällä, mikä oli yrittäjien mielestä hyödyllistä. -vierailun ajankohta oli haasteellinen, sillä elettiin pimeintä marraskuuta. teimme yhteen mökkiin joulun, ja vieraita odotti lämmin, kynttilöiden valaisema piparin tuoksuinen tupa. se kyllä kolahti ja saimme vierailusta hyvää palautetta. kapiaiset ovat tyytyväisiä kansainvälistymishankkeen tuloksiin, ja aikovat jatkossa hyödyntää syntyneitä kontakteja ja vinkkejä. -hankkeen tekijöinä oli osaavia ihmisiä, joiden merkitys oli suuri. heidän kanssaan oli ilo tehdä töitä yhdessä ja heiltä sai valtavasti kannustusta ja uskoa omaan tekemiseen ja osaamiseen. pienikin yritys hyötyi, kun oli valmis tekemään oman osuutensa, kapiaiset toteavat. -kokoamme uusista mökeistä oman kansion, jonka lähetämme muutamille matkanjärjestäjille pietariin. myös uudistetut nettisivut palvelevat matkailijoita aikaisempaa paremmin, ja tarkoitus on viritellä myös yhteistyötä muiden paikkakunnalla toimivien matkailuyrittäjien kanssa, sari tompuri kertoo. yhtenä konkreettisena tuloksena on eri kieliversioina toteutettu kalastuskansio, josta selviää muun muassa, millaisia kaloja läheisessä järvessä on, milloin niitä kannattaa pyytää ja millaisia lupia kalastukseen vaaditaan. Hanke: Etelä-Savon matkailuyritysten kansainvälistäminen/ Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy matkailua ja kulttuuria tukevia eu-hankkeita on etelä-savossa rahoitettu 7 milj. E L Ä V Ä I N E N E T E L Ä - S A V O saunoissa löytyy Ripaus ylellisyyttä, porealtaassa hemmottelua ja saunan lämmössä köllöttelyä. Sitä löytyy Matkailukeskus Lahdelman uusimmasta kohteesta, Lahdelma Keitaasta. -Halusimme rakentaa jotakin erilaista, uutta tällä alueella. Toimintamme alusta alkaen, 23 vuoden ajan, olemme pitäneet kiinni korkeasta tasosta eikä siitä haluttu nytkään tinkiä, kertoo yrittäjä Pertti Lahdelma. Hän tosin myöntää, että alussa suunniteltiin huomattavasti pienempää ja perinteisempää mökkirakennusta. -Varsin pian totesimme, että erottuaksemme meidän on tarjottava jotakin uutta. Loma-asuntomessuja kiertäessä ja uusimpiin lomakohteisiin tutustuessani syntyi ajatus kylpylätyyppisen kokonaisuuden rakentamisesta. Lopputulemana syntyi 427 neliömetrin kokoinen kylpylähuvila, josta löytyy edustustason sauna sekä puu- että sähkökiukaalla, infrasauna ja vauhdin hurmaa jäällä Punkaharjun Kruunupuisto mainostaa itseään lomailijan paratiisina eikä turhaan. Vapaa-ajan tekemistä löytyy kaikkina vuodenaikoina. Talvilajeista on erityisesti viime vuosina panostettu retkiluisteluun. Retkiluistelun kehittäminen sai potkua kaksivuotisesta Keski-Saimaan retkiluisteluhankkeesta. Kruunupuiston lisäksi mukana oli tiiviisti neljä muuta matkailuyritystä. Harjun portin yrittäjä Terho Kaskinen on ollut työn tuloksiin tyytyväinen, retkiluistelusta tuli hankkeen avulla talvinen kärkituote. -Hankkeessa perehdyttiin jään historiaan ja sen ominaisuuksiin erilaisissa olosuhteissa, tutustuttiin kalustoon ja koneisiin ja mikä tärkeintä rakennettiin luistelureitit ja niihin liittyvät opasteet ja taukopaikat. Perusteellinen tietämys on auttanut kehittämään retkiluistelua matkailuvalttina, ja Kaskinen kertookin kiinnostuksen talviseen luisteluun höyryjettikaappi. Talon rissä on lisäksi perinteinen savusauna pihapii- ja rannalla rantasauna. Uimaan pääsee ympäri vuoden, ja porealtaita on sekä ulkona että sisällä. Majoitus- ja kokoustiloja huvilassa on noin 20:lle hengelle. Kylpylähuvila sai EAKR-yritystukirahoitusta Etelä- Savon ELY-keskukselta. Kylpylähuvilaa markkinoidaan yritysasiakkaille, juhlatilaisuuksiin ja venäläisille matkailijoille. Ensimmäinen vuosi on ollut lupaava, ja varsinkin Venäjän suunnalta Pertti Lahdelma odottaa jatkossa kasvua. -Meidän suomalaisten pitäisi markkinoida saunakulttuuria nykyistä paljon enemmän, sen taidon me osaamme ja siitä ovat myös ulkomaiset asiakkaat kiinnostuneita. Meidän kohteessa innostusta ovat herättäneet porealtaat ja infrasauna, mutta toki perinteisellä saunallakin on kannattajansa. kasvaneen jopa kolminkertaiseksi aikaisempaan verrattuna. -Varsinaisen hankkeen loputtua olemme jatkaneet lajin tuotteistamista ja me ja parannamme olosuhteita ja tar- kehitämjontaa. Jatkossa kehitämme huomiota myös kansainväliseen markkinointiin, paikallisia unohtamatta. Kansainvälistymisessä on ollut apuna matkailuyritysten kansainvälistymishanke, jonka kautta retkiluistelua on tehty tutuksi kansainvälisille matkailujärjestäjille ja lehdistölle. -Aika monta lehtijuttua on saatukin aikaiseksi. Yhteistyö kahden hankkeen välillä toimi hyvin. Oli helppoa esitellä toimintaa kansainvälisille vieraille, kun puitteet ja tarjonta oli kunnossa, kertoo Kruunupuistosta Nina Rinkinen, joka toimi kansainvälistymishankkeen ensimmäisen vaiheen projektipäällikkönä. Hanke: Keskisen Saimaan Retkiluisteluverkosto/Savonlinnan seudun kuntayhtymä 9 Kuva: Lahdelma Kuva: Retkiluistelu-hanke

10 Töitä tehtiin kaupunkilaisten ja turistien parhaaksi 10 kelpaa kävellä savonlinnan satama sai täksi kesäksi uuden ilmeen, kun matkustajasataman laituriuudistus valmistui keväällä. vanha, noin 180 metriä pitkä laituri purettiin perustuksiaan myöten Ja uusi, kiveyksillä päällystetty laituri valopylväineen Ja istutuksineen saatiin sopivasti valmiiksi ennen turistisesonkia. satamamestari Jukka vaahtoluoto arvioi vanhan laiturin iäksi noin sata vuotta. kovin monta vuotta laituri ei enää olisi käyttöä kestänytkään, ja koko laiturin uusiminen oli turvallisuudenkin takia jo välttämätöntä. -vanha puulaituri oli jo täysin syöpynyt ja siten vaarallinen sekä kävelijöille että pyöräilijöille. onneksi pahoja onnettomuuksia ei ehtinyt tapahtua, vaahtoluoto toteaa. laiturin kunnostustyö oli monivaiheinen ja perusteellinen. vanhat perustukset kaivettiin ylös ja laiturin reunaan asetettiin teräsbetoni -ponttoniseinä. pinnoissa käytettiin nupulakiveä, laattaa ja asfalttia, joilla ohjattiin alueilla liikkujia. samalla uusittiin valo- ja sähköpylväät sekä laitettiin tekniikka uusiksi. tuloksena on näyttävä ja tyylikäs kokonaisuus. kunnostustyö aloitettiin vuoden 2009 syksyllä, ja töitä jatkettiin talven yli. -kesäajaksi työt keskeytettiin, ja ihmisten kulkua ohjattiin puomien ja aitojen avulla. Jonkin verran työ häiritsi laituriin kiinnittyviä risteilyaluksia, mutta onneksi ymmärrystä löytyi. -palaute on ollut positiivista eikä melusta tai muusta häiriöstä tullut yhtään valitusta. se vähän yllättikin, mutta toisaalta varmasti ymmärrettiin, että töitä tehtiin kaupunkilaisten ja turistien parhaaksi. sataman kunnostus -hankkeen kokonaiskustannusarvio oli reilut 2 miljoonaa euroa, ja vaahtoluodon mukaan siinä pysyttiin kuten myös aikataulussa. -kylmä talvi aiheutti vähän viivytystä, mutta muuten työt sujuivat suunnitellusti. seuraavaksi korjausta odottaa laiturin toinen, infokopilta alkava 140 metrin pituinen osa. -vanha laituri puretaan perustuksineen ja tilalle rakennetaan teräsbetonipalkkirunkoinen puukantinen laituri. laajuudeltaan tämä projekti on edellistä pienempi, ja näillä näkymin työ voidaan tehdä syksyn ja talven aikana. uusi laituri valmistunee ensi kesään mennessä, vaahtoluoto arvioi.

11 Entisajan henkeen Linnankadulla olavinlinnaan Johtavalla linnankadulla kulkija tempautuu hetkeksi entisaikojen tunnelmaan. kadun varrella olevat viisi puutaloa korjataan osittain ennallistaen 1930-luvulle Ja samalla kunnostetaan kadunvarsia Ja piha-alueita. linnankatu saa uuden vanhan mallisen pinnan. Linnankadun kunnostushanke käynnistyi parisen vuotta sitten, ja tuloksia on jo nähtävillä. Ensimmäinen entisöity rakennus oli Linnankatu 13:n pihalla sijaitseva makasiini, joka jo viime kesänä osoittautui suosituksi näyttelytilaksi. Kesän alkuun valmistui sopivasti myös Linnankatu 9, jonne muutti Savonlinnan Oopperajuhlien lippu- ja palvelupiste. -Linnankatu 9 toimi aikanaan vankilana, ja siksi sitä edelleenkin kutsutaan Putkaksi. Yhden huoneen seinältä löytyy vielä aikanaan pidätettyjen seinäkirjoituksia, kertoo toimialapäällikkö Paula Kokkonen. Muissa entisöitävissä taloissa on käsityöläisten työhuoneita ja myymälöitä, pari kahvilaa, ravintola ja muita liiketiloja. Linnankatu 11:stä löytyy ihastuttava nukkemuseo, jonka kokoelmissa on toistatuhatta nukkea eri aikakausilta. -Tavoitteena on ollut säilyttää ja ennallistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä. Tilat halutaan saada ympärivuotiseen käyttöön, ei pelkästään kesäajaksi, Kokkonen mainitsee. Linnankadun itäpääty on Savonlinnan vanhinta osaa. -Tältä katuosuudelta saa hyvän käsityksen siitä, millainen puutalokaupunki Savonlinna vielä muutama vuosikymmen sitten oli, Kokkonen perustelee kunnostushanketta. Työtä on tehty perusteellisesti ja vanhaa kunnioittaen. -Lattioita on tarvittaessa aukaistu, ja lahot rakenteet on korvattu uusilla. Kaikkiin taloihin asennetaan ajanmukaiset lämmitykset ja ilmanvaihdot, kertoo kunnostustöistä vastaava rakennusmestari Esa Makkonen. Asultaan tilat ovat neutraalin vaaleita. -Siten ne ovat monikäyttöisiä ja sopivat monenlaisten näyttelyiden ja tilaisuuksien järjestämiseen, Kokkonen korostaa. Piha-alueita ja puistoja kunnostettaessa on suosittu aitoja materiaaleja; puuta, kiveä ja terästä. Ne ovat pitkäikäisiä, uudelleen käyttöön sopivia ja kauniisti vanhenevia. -Puistoalueiden kunnostustyö ulottuu Pikku Kakkosen puistosta Malminrantaan, Aino Acktén ja Martti Talvelan puistoteille ja Brahen kentälle, Paula Kakkonen kertoo. Suunnitteilla on myös tapahtumatorien rakentaminen Riihisaareen. Nuorten jo ennestäänkin suosimalla kohtauspaikalla järjestetään erilaisia tapahtumia, ja paikalle pystytetään myyntikojut 30-luvun mallilla. -Alueelle on ideoitu muun muassa joulunavausta, syystulia, pääsiäistapahtumaa ja erilaisia kesätilaisuuksia. -Linnankadun alueesta Savonlinnan saa ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka varmasti kiinnostaa sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita, Paula Kokkonen uskoo. kehittamishankkeet/linnankadun_kehittaminen näillä varoilla on parannettu alueen liikenneyhteyksiä kunnostamalla savonrataa, minkä tuloksena matkustusajat mm. pääkaupunkiseudulta ovat lyhentyneet. myös etelä-savon keskeisimmän valtaväylän - valtatie 5:n kunnostamista on nopeutettu eu-rahoituksella. alueen vetovoimaisuutta lisäävät niin yritysten, matkailijoiden kuin alueen asukkaidenkin käyttöön kunnostetut toimintaympäristöt. alueen vetovoimaa ja saavutettavuutta lisääviin hankkeisiin on kohdennettu eu-rahoitusta 12,3 milj. 11

12 Projektin ihmiset myös sparrasivat ja kannustivat menemään eteenpäin silloin kun itsestä tuntui, ettei olisi jaksanut yrittää. nuorten työllistymiseen tähtääviin hankkeisiin on etelä-savossa eu-rahaa käytetty 2,2 milj. öihi 12 Jani Appelberg löysi oman alansa ja työllistyi nuorille suunnatun Verkko-projektin kautta.

13 E L Ä V Ä I N E N E T E L Ä - S A V O Siitä se sitten lähti. Jani appelberg on iloinen nuori mies. pätkätöiden Ja työttömyyskausien Jälkeen hän löysi vakituisen työpaikan monitoimilaitteita Ja tietokoneita myyvästä marski datasta. nyt hän tuntee olevansa omalla alallaan Ja tulevaisuus näyttää hyvältä. savonlinnalainen Jani Appelberg meni peruskoulun jälkeen ammattikoulun kokki-linjalle ja ehti käydä sitä reilun vuoden. -ei se ollut minun juttuni. vaihdoin sitten linjaa ja valmistuin datanomiksi vuonna armeijan jälkeen olin vähän aikaa työttömänä, alan töitä eikä oikein muutakaan tahtonut savonlinnasta silloin löytyä. appelbergin onneksi koitui vuonna 2008 käynnistynyt esrrahoitteinen verkko-projekti, jonka tavoitteena on tukea ja ohjata nuoria oman työ- ja koulutusuran käynnistämisessä. -työkkärin ihmiset kertoivat projektista ja siitä se sitten lähti, Jani appelberg muistelee. projektin alussa kartoitettiin Janin toiveet ja mietittiin, millaisia mahdollisia työ- tai koulutuspaikkoja hänen kannattaisi hakea. -kannustusta sai paljon, ja projektin ihmiset olivat valmiit kysymään minun puolestanikin työpaikkoja. yhtä paikkaa lukuun ottamatta otin kuitenkin itse yhteyttä työpaikkoihin. lyhyitä harjoittelupaikkoja löytyikin mukavasti. parin vuoden aikana Jani appelberg ehti työskennellä muun muassa koiranruokia maahantuovassa yrityksessä ja puhelinmyyjänä. haussa oli kuitenkin koko ajan vakituinen työpaikka. -toiveissa oli työpaikka, jossa olisivat säännölliset työajat ja vapaat viikonloput. harrastan aktiivisesti jääkiekkoa, ja harjoitukset ja pelimatkat painottuvat viikonloppuihin, appelberg perustelee. projektin kautta Jani appelberg tutustui oppisopimusvaihtoehtoon ja alkoi aktiivisesti etsiä sopivaa työ- ja kouluttautumispaikkaa. sellainen löytyikin marski datasta. -täällä oltiin asiasta kiinnostuneita ja käytännön yksityiskohdat saatiin sovittua nopeasti. aloitin työt marraskuussa ja kouluun menen syksyllä. appelbergin tavoitteena on valmistua elektroniikka-asentajaksi vuoden 2013 keväällä. se edellyttää työssäoppimisen lisäksi 12 viikon koulutusjaksoja koulutuskeskus salpauksessa lahdessa. -mukava päästä vaihteeksi koulunpenkille, appelberg toteaa. Järjestelmäasiantuntijan työ marski datassakin on nuorelle miehelle maistunut. appelbergin tehtävänä on koneiden huollon lisäksi toimittaa tavarat asiakkaille. huollossa työskentelee appelbergin lisäksi kolme muuta ihmistä, myynnin puolella henkilökuntaa on neljä. -tämä on sopivan kokoinen työpaikka, ihmiset on mukavia ja ilmapiiri lupsakka. työt tehdään kuitenkin huolella ja ajoissa. -tänne oli myös helppo tulla. muut työntekijät neuvoivat ja jos eivät aina ehtineet, niin minä katsoin sivusta ja opettelin sitä kautta. verkkoprojektia Jani appelberg pitää hyvänä keinona auttaa nuoria työllistymään ja löytämään oman paikkansa. -minulle tämä ainakin oli todella hyvä juttu. savonlinnan seudulla on nuoren muuten aika vaikea löytää vakinaista työpaikkaa, varsinkin jos ei ole suhteita. -projektin ihmiset pitivät myös huolen siitä, että asiat etenivät ja soittelivat aina uuden harjoittelun alettua ja kyselivät miten on mennyt. -he myös sparrasivat ja kannustivat menemään eteenpäin silloin kun itsestä tuntui, ettei olisi jaksanut yrittää. tulevaisuuttaan Jani appelberg ei ole kovin pitkälle suunnitellut. Juuri nyt elämä maistuu ja asiat ovat kohdallaan. -voisihan sitä joskus asua jossakin isommassakin paikassa, kun koko ikänsä on samassa kaupungissa ollut. mutta ainakin toistaiseksi viihdyn savonlinnassa hyvin, Jani appelberg toteaa. hin! 13

14 Fysioterapeutti Helena Vehmanen vetää joka-aamuista tuolijumppaa. Tällä kerralla osallistujia on kuusi. Virtuaaliju pitää virkeänä 14 Joka-aamuinen jumppahetki kotioloissa on ollut yhdeksälle sotainvalidille ja -veteraanille arkipäivää jo toista vuotta. Jumppaohjeet jaetaan tv-vastaanottimen kautta, ja kaksisuuntaisen yhteyden ansiosta jumppaajat voivat myös keskustella ohjaajan kanssa ja keskenään. Jumppahetket ovat yksi osa viime vuonna loppunutta ja reilun vuoden pituista SeniorPROhanketta, jonka yhtenä tavoitteena oli vahvistaa ja kehittää Mikkelin seudun ikäihmisten elämisen ja asumisen uusia palvelumalleja. -Vuorovaikutteisen tv:n käyttöä ikäihmisten kuntoutuksessa alettiin kehittää yhdessä Kyyhkylän ja MPY:n kanssa. Tavoitteena oli alusta pitäen saada aikaan pysyvää toimintaa, kertoo seniorpro hankkeen projektipäällikkö Teija Räihä, joka nykyisin toimii hanke- ja kehittämispäällikkönä Kyyhkylässä. Pilottikäyttäjiksi valikoitui yhdeksän Kyyhkylässä säännöllisesti kuntoutettavaa sotainvalidia ja veteraania. He saivat vastaanottimet kotiinsa ja perehdytyksen laitteiden toimintaan. -Meidät vähän yllättikin se, miten nopeasti ja ongelmitta perehdytysvaihe sujui. Vain yksi osallistujista oli käyttänyt tietokonetta aikaisemmin, mutta vastaanottimien käyttö tuli nopeasti tutuksi kaikille. Jumpat alkoivat lokakuussa Myöhemmin talvella ohjelmatarjontaa laajennettiin mm. terveydenhoitajan kyselytunnilla ja joulunaikaan joulukalenterilla. -Järjestelmää hyödynnettiin myös opetuskäytössä, kun alan opiskelijat kokeilivat ohjaustaitojaan tv:n välityksellä, Teija Räihä kertoo. -Palaute oli positiivista, ja hankkeen loputtua kaikki mukanaolijat halusivat jatkaa. Tällä hetkellä päivittäinen osallistumisprosentti on lähes 90, kertoo tulosyksikön johtaja Aino Maija Lempiäinen Kyyhkylän kuntoutuskeskuksesta. -Monet mukanaolijoista avaavat yhteyden jo hyvissä ajoin ennen jumppatuokiota, ja vaihtavat keskenään ajatuksia ennen ja jälkeen

15 mppa jumpan. Yhteiset tuokiot ovat poikineet myös saunaillan, jossa jokainen on ensin kylpenyt omassa saunassaan ja sitten on kokoonnuttu vastaanottimien ääreen saunaolusille, Lempiäinen kertoo. Kyyhkylässä suunnitellaan toiminnan laajentamista, ja lähitulevaisuudessa Räihä arvelee ryhmäkoon voivan kasvaa noin 25:een. -Teknisesti mukaan voidaan ottaa kymmeniäkin uusia osallistujia, mutta ryhmäkoon kasvaessa ohjelman haasteet kasvavat. Vuorovaikutusmahdollisuudet heikkenevät, ja porukkaa pitäisi jakaa pienempiin ryhmiin. Myös kuntoutujien omaiset ovat kiinnostuneita palvelusta. Heille se olisi toimiva yhteydenpito väline ikääntyneeseen omaiseen ja lisäisi turvallisuuden tunnetta. Tv:n kautta voitaisiin lähettää myös muuta ohjelmaa, se voisi korvata esimerkiksi lääkärikäyntejä tai sitä voisi käyttää yleisemminkin tiedonvälityskanavana esimerkiksi muuttuvista etuuksista. -Tekninen puoli on helppo järjestää, haasteellisempaa on sisällön tuottaminen. Ohjelman pitää olla räätälöityä ja riittävän mielenkiintoista ja ajankohtaista. Mahdollisuuksia on paljon, ja jos kysyntää riittää, toimintaa voidaan laajentaa myös Etelä-Savon rajojen ulkopuolelle, Teija Räihä mainitsee. SeniorPRO - seniori-ikäisten ihmisten elämisen ja asumisen uudet palvelumallit ja konseptit/mikkelin teknologiakeskus Oy Toiminnasta ei voi sanoa muuta kuin, että se on erittäin tervetullut lisä vanhuksen jokapäiväiseen olemiseen ja kotona asumiseen. Samalla sen kuntouttava vaikutus tulee olemaan merkittävä, sillä kukapa meistä viitsisi joka päivä suorittaa noita kuitenkin melko helppoja ja kevyitäkin liikkeitä säännöllisesti joka päivä, vaikkakin ne olisivat kunnon säilymisen kannalta erittäin tärkeitä. Jo nyt parin viikon toiminnan jälkeen on ilolla todettava, että paikat ovat kipeät mikä merkitsee sitä että niveliin, niskaan ja lihaksiin on tullut tarpeellista ylimääräistä liikettä. Ainakin omalta osaltani rohkenen sanoa, että varmaankaan en tulisi suorittamaan mainittuja harjoituksia tulevaisuudessa ilman tätä kontaktia Kyyhkylään. Pentti Tuisku Kotikuntouksessa mukana oleva sotaveteraani kirjasi kokemuksiaan kahden ensimmäisen viikon jälkeen Eri-ikäisten ihmisten hyvinvointia lisääviin hankkeisiin on Etelä-Savossa EU-rahaa käytetty 4,9 milj. Senior PRO jäi elämään Reilun vuoden pituisesta Senior PRO hankkeesta jäi vuorovaikutteisen tv:n lisäksi elämään muitakin aihioita. -Mikkelin Vuokratalojen omistamaan kerrostalon asunnot saneerattiin mahdollisimman esteettömiksi ja erityisesti ikääntyvien tarpeet huomioon ottaen. Mikalo vie tätä ajatusta eteenpäin mahdollisuuksien mukaan myös tulevissa kohteissaan. Projektin aikana kehitettiin myös julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä yhteistyötä (4P = public-private-people partneship). Paikalliset seniorit osallistuivat ideointiin aktiivisesti, ja työpajojen seurauksena on perustettu muun muassa seniorikahvila. 15

16 sisääntuloportti uusiksi -vanha sisääntuloportti oli sekä toiminnallisesti että ulkonäöltään vanhanaikainen. halusimme Jotakin ihan uutta Ja nykyaikaista, Jotakin erilaista. 16 kassapöytien ja kassa-aluetuotteiden valmistaja, pieksämäkeläinen checkmark sai tuotekehityskumppanikseen mikkelin ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan laitoksen. uuden tuotteen suunnittelu aloitettiin vuonna 2001, ja ensimmäiset toimitukset kauppoihin aloitettiin vajaa kaksi vuotta myöhemmin. -omat resurssit eivät olisi suunnitteluun ja tuotekehittelyyn riittäneet, joten tarvitsimme ulkopuolista apua. ammattikorkeakoulu osasi markkinoida itseään hyvin ja osoitti myös olevansa puheidensa väärtti, kertoo checkmark oy:n toimitusjohtaja Timo Pessi. checkmark tilasi ammattikorkeakoululta koko paketin eli tuotteen designista mekaaniseen suunnitteluun, piirikortin ohjelmointiin ja käyttöja huolto-ohjeisiin. -hyvässä yhteisymmärryksessä työtä tehtiin, ja yhdessä käytiin läpi erilaisia vaihtoehtoja. kehitystyössä käytettiin hyväksi myös ammattikorkeakoulun hyviä kumppanuusverkostoja, pessi mainitsee. uudesta sisääntuloportista tuli onnistunut tuote, jota on myyty kaikille suomalaisille kaupan ketjuille. myös vientiin portti on kelvannut, ja tällä hetkellä tuotetta myydään muun muassa norjaan, ruotsiin ja Baltian maihin. yhteistyö mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on jo saanut jatkoa. parhaillaan on meneillään hanke uuden tyyppisen rahalaatikon kehittämiseksi kauppoihin. -projekti käynnistyi vuoden vaihteessa, ja prototyyppi valmistunee kevään aikana. tutuksi tulleen ryhmän kanssa on helppo jatkaa, pessi toteaa. Oy Checkmark Ltd on johtava kotimainen kassapöytien ja kassa-aluetuotteiden valmistaja. yritys on mukana mm. mikkelin ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan hankkeissa.

17 yhteistyö on elinehto uusien materiaalien ja pinnoitusmenetelmien kehittäminen sekä niiden soveltaminen mm. teollisuuden tarpeisiin on materiaalitekniikan ydintä. materiaalitekniikan hankkeisiin on etelä-savossa eu-rahaa käytetty 10,7 milj. Yritysten kanssa toteutetut yhteiset projektit ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun Materiaalitekniikan laitoksen tutkimustyön kulmakiviä. -Noin viidennes tehtävästä tutkimuksesta on yrityksiltä saatuja suoria toimeksiantoja. Valtaosa on soveltavan tutkimuksen Tekes-hankkeita, joissa kumppanina on joko paikallinen tai valtakunnallinen yritys, kertoo tutkimusjohtaja Martti Kemppinen. -Yrityshankkeet pitävät meidät kiinni bisnesmaailmassa. Pysymme yritysmaailman tahdissa, kun olemme koko ajan kuulolla uusimmista suuntauksista ja ajan vaatimuksista. Materiaalitekniikan tutkimusyksikkö on erikoistunut erilaisten lujuuslaskelmien tekemiseen sekä koneteknilliseen suunnitteluun ja testaukseen. -Olemme esimerkiksi tehneet rakenteiden jännitysten laskentaa ja mittauksia Roclan uusille varastotrukkimalleille sekä Tehometin valaisinpylväille. -Tutkimusprojekteja olemme toteuttaneet myös sellu- ja paperiteollisuudelle järjestelmiä ja laitteita valmistavalle Andritzille ja sahakoneita maailmalle myyvälle mäntyharjulaiselle Veisto Oy:lle, Kemppinen luettelee. Vastaavaa tutkimusta tarjoavia laitoksia on Suomessa muitakin, esimerkiksi valtavasti suurempi ja monipuolisempi VTT. Pienuudesta on kuitenkin myös etua. -Olemme erikoistuneet lujuuslaskentaan ja mekaanisiin testauksiin ja niissä olemme hyviä. Meillä on erinomainen laboratorio, hintamme ovat erittäin kilpailukykyiset ja pienenä yksikkönä olemme nopeita ja joustavia, Kemppinen luettelee yksikkönsä vahvuuksia. Tällä hetkellä materiaalitekniikan tutkimusyksikössä työskentelee Kemppisen lisäksi kuusi vakituista työntekijää ja kaksi insinöörityötään teollisuudelle tekevää harjoittelijaa. Henkilömäärä on vuosien myötä vaihdellut kuudesta yhteentoista riippuen käynnissä olevien projektien lukumäärästä. Harjoittelijoita yksikössä on vuodessa yhdestä kahteen ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan koulutusohjelmasta. Myös lopputyöntekijöitä yksikössä on säännöllisesti. -Tulevaisuus näyttää hyvältä ainakin niin kauan kuin pystymme hyödyntämään Tekesin rahoituskuvioita. EAKRraha on ollut meidän toimintamme kannalta ensiarvoisen tärkeää, Martti Kemppinen toteaa. tutkimus ja kehitys materiaalit ja ympäristö Materiaalitekniikkaan liittyviä hankkeita on rahoitettu useita. Nyt käynnissä mm. Materiaali- ja ympäristöalojen soveltavan tutkimuksen rakenteiden vahvistaminen / Mikkelin ammattikorkeakoulu 17

18 kokeilemalla oppii harva ohikulkija arvaa, millaista maailmanlaajuista huippubisnestä tavallisen oloisen toimistorakennuksen sisältä löytyy. savonlinnalainen Wetend technologies oy on kymmenvuotisen historiansa aikana sorvannut perinteisen prosessiteknologian käsityksiä uuteen uskoon. 18

19 Kuitulaboratorion rooli on ollut tutkimushankkeissa merkittävä. kuitu- ja prosessiteknologian menetelmin luodaan mm. kustannustehokkaita ja ympäristöä säästäviä menetelmiä paperija selluteollisuuden käyttöön. kuitu- ja prosessitekniikan hankkeisiin on eteläsavossa eu-rahaa käytetty 5,4 milj. Wetend Technologies Oy ja sen perustajat, toimitusjohtaja Jouni Matula ja projektijohtaja Pekka Kotila ovat kehittäneet omaa pioneeriteknologiaa sekä avaintuotteitaan TrumpJet kemikaalisekoittimia ja Flash Mixing -järjestelmiä systemaattisesti yhdessä avainasiakkaiden kanssa, ja tutkimustyön osalta yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnassa toimivan Kuitulaboratorion kanssa. -Tutkimustyö kuitulaboratorion kanssa on ollut merkittävää. Moni asia on opittu yhteistyöllä ja kokeilemalla ja hyödyntämällä kuitulaboratorion osaamista ja laitteita. Yritys on rakentanut laboratorioon oman sekoitusluupin, jonka avulla voidaan tehdä tehdasmaisia kokeiluja menemättä tehtaalle itse. -Testaamme laitteemme laboratoriossa lähes aidoissa olosuhteissa, ja siirrämme osaamisen sitten tehtaalle. Laboratoriossa voimme testata myös asiakkaan prosesesseja ja tehdä erilaisia analyyseja, Matula selittää. Wetend on ollut mukana Kuitulaboratorion toiminnassa sen perustamisesta lähtien, ja Pekka Kotila toimi rakentamisvaiheen projektipäällikkönä. -Yhteistyö laboratorion kanssa on lähes päivittäistä. Noin puolet käynnissä olevista kehityshankkeista on julkisia, joissa on mukana meidän lisäksemme muitakin yrityksiä. -Toinen puoli tutkimuksesta liittyy omiin yrityshankkeisiimme. Sen lisäksi ostamme tarvittaessa Kuitulaboratoriolta erillisiä palveluita. -Omat hankkeemme ovat monesti varsin isoja, ja niiden toteuttamiseen tarvitsemme kokeneiden, koulutettujen ja osaavien ihmisten apua. Asiakas on paras kehitys- ja yhteistyökumppani. Kuitulaboratorion rooli on ollut tutkimushankkeissa merkittävä, Kotila mainitsee. -Teknologia ja tuotekehityshankkeiden merkitys on tulevaisuudessa vielä tärkeämpi ja osaamisen suhteen vaativampi. Odotamme että Kuitulaboratorio kehittää myös omaa osaamistaan ja henkilöstöään sekä tukimusvälineistöään niin, että se pysyy tukevasti hankkeissa mukana ja yltää merkittäväksi alan arvostetuksi osaajaksi maailmassa, Jouni Matula täydentää. Myös tutkimuslaitokselle yhteistyö on elintärkeää. Kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri kertoo laboratorion tekevän laajaa yhteistyötä sekä muiden oppi- ja tutkimuslaitosten että alueen ja alan yritysten kanssa. -Yrityksiltä saamme käytännön vinkkejä toiminnan kehittämiseksi. Tirri pitää myös työnjakoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustyön välillä järkevänä. Yliopistot ovat keskittyneet perustutkimuksen tekemiseen ja heidän tuloksiaan mitataan väitöskirjojen ja tieteellisten julkaisujen kautta. Ammattikorkeakouluissa, kuten meillä Kuitulaboratoriossa, tutkimus on pääasiassa soveltavaa ja tulokset yleensä yritysten omaisuutta. Wetend Technologies Ltd on vuonna 2001 perustettu yritys savonlinnassa. yritys on kehittänyt ainutlaatuista trumpjet flash mixing -sekoitustekniikkaa, joka sekoittaa lisäaineet ja kemikaalit suurivolyymisiin prosessivirtoihin salamannopeasti. Wetendin kehittämien sekoittimien avulla paperi- ja selluteollisuus on saavuttanut merkittäviä etuja. sekoittimien ansiosta sekoittumisen taso paranee, piiskaveden määrä ja kemikaalien kulutus vähenee ja paperin laatu paranee. tuotteista noin 90% menee vientiin, euroopan lisäksi mm. pohjois-amerikkaan ja aasiaan. yrityksen liikevaihto vuonna 2010 oli 4 miljoonaa euroa. savonlinnan yksikössä on henkilökuntaa 13, kiinan myyntikonttorissa kolme ja useita myyntiagentteja eri puolilla maailmaa. Kuitulaboratorin toimintaa on rahoitettu useilla eri EU-rahoitteisilla hankkeilla. Tällä hetkellä käynnissä Savonlinnan kuitu- ja prosessitekniikan tutkimuskeskus hanke. Laboratorio on tällä hetkellä osa Mikkelin ammattikorkeakoulua. tutkimus ja kehitys materiaalit ja ympäristö 19

20 lämmöllä heimarista lomakeskus heimariin asennettiin maalämpö neljä vuotta sitten. säästöt ovat olleet kymmeniä tuhansia euroja, Ja investointi on Jo maksanut itsensä takaisin. käyttäjiä miellyttää myös maalämmön käytön helppous. 20 Investointi on neljässä vuodessa kuolettanut itsensä. -olin haaveillut maalämmöstä jo pitkään ja suunnitellut sen asentamista myös omaan taloon, kertoo heimarin isännöitsijä ja virastomestari Juha Hokkanen. haave alkoi toteutua, kun kumppaniksi projektin toteutukseen saatiin mukaan etelä-savon energiatoimisto. heimarin rakennuksia lämmitettiin aikaisemmin öljyllä, jonka hinnannousua hokkanen oli jo pidempään seurannut huolestuneena. energiatoimiston kanssa alettiin tutkia muita vaihtoehtoja, ja lopulta päädyttiin maalämpöön. -heimarin olosuhteet huomioon ottaen päätös oli monella tapaa järkevä. maalämpöputket vedettiin päärakennuksen vieressä olevaan rypsipeltoon noin puolentoista metrin syvyyteen. auralan vanhan huvilan ja sen viereen rakennetun saunan lämmitysputket puolestaan kaivettiin läheiseen saimaan lahteen. toinen vanhoista öljykattiloista jätettiin varalle, ja toinen korvattiin kahdella maalämpöpumpulla. aurala ja sauna saivat oman kompressorinsa.

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä

Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä TIEDOTE 14.12.2011 Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä Maakunnan yhteistyöryhmä näytti vihreää valoa neljälle suurelle osaamishankkeelle keskiviikkona 14. joulukuuta

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA Kuopion Salaatti Oy valmistaa maistuvia tuotteita vain parhaista raaka-aineista Kuopion Salaatti Oy on valmiiden kolmioleipien, patonkien ja salaattien sekä palvelutiskituotteiden

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Saimaan sampanjabaari

Saimaan sampanjabaari e l l a m o l Kesä nnaan Savonli Saimaan sampanjabaari Sisällys Pääkirjoitus Minulle paras hetki Savonlinnan alkukesässä on se, kun keskustan lukuisat terassiravintolat avaavat pitkän talven jälkeen ovensa.

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Hieroja kotiin, töihin, mökille

Hieroja kotiin, töihin, mökille 1 Hieroja kotiin, töihin, mökille Mikä on IisiUp Oy? 2 Iisi Up Oy on vuonna 2015 perustettu terveydenhoitoalan palveluita Minulle, Tänne, Nyt -periaatteella tarjoava yritys. Iisi Upin tehtävänä on tuoda

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Kylpylähotelli Sani Kalajoen Hiekkasärkillä on 72 huoneen kylpylähotelli. Hotelli avattiin lomailijoille kesäkuussa 2007.

Kylpylähotelli Sani Kalajoen Hiekkasärkillä on 72 huoneen kylpylähotelli. Hotelli avattiin lomailijoille kesäkuussa 2007. Opettajan työelämäjakso/helena Troger, Kalajoen ammattiopisto Artema, matkailu 11.11.2010 31.12.2010 Kylpylähotelli SANI, Kalajoki 1.1.2011-18.2.2011 Kokkolan Matkailu Oy Työelämäjakson ajankohta ja paikat

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa Terva ryhmä Leila Helaakoski 2.12.2014 Terva -ryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot