Viisas Raha INTIASSA TRILJOONAN EURON MARKKINAT NÄIN SÄÄSTÄT ISOMMAN ELÄKKEEN 6 ONKO TYÖELÄKERAHASTOISSA LIIKAA RISKIÄ?

Transkriptio

1 35 MONIMUTKAINEN JOHDANNAISSTRATEGIA EI LUPAA HYVÄÄ SIJOITTAJALLE Viisas Raha ,50 NÄIN SÄÄSTÄT ISOMMAN ELÄKKEEN 6 ONKO TYÖELÄKERAHASTOISSA LIIKAA RISKIÄ? 18 HUIPPUJOHTAJIEN KURSSIT NOUSEVAT 22 INTIASSA TRILJOONAN EURON MARKKINAT 10

2 TOIMITTAJALTA Johtajan merkitys SISÄLTÖ 8/2010 Voiko yhdellä miehellä tai naisella olla ratkaiseva rooli yrityksen menestyksessä? Kyllä voi, vastaavat johdon kannustimia tutkinut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Seppo Ikäheimo ja MPS-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Helena Ranta-aho helena.ranta-aho Marcus Herold jutussa. Johtajan merkityksestä kertoo myös samaa juttua varten tehty 22 johtajakauden vertailu. Siinä jumboksi jäi Olli-Pekka Kallasvuo, jonka kaudella Nokian kurssista suli 55 prosenttia. Ykköseksi nousi Nokian Renkaiden toimitusjohtaja. Nokian Renkaiden kurssi oli syyskuun lopulla kahdeksankertainen hänen ensimmäiseen työpäiväänsä verrattuna. Johtajien merkitystä sivuaa myös FIMin Intia-rahaston salkunhoitaja toimittaja kansijutussa. Intialainen johtaja kysyy aina ensin: mikä on voittomarginaali? Salkunhoitaja uskoo, että intialaisten yhtiöiden korkeat oman pääoman tuottoprosentit kumpuavat tästä nuukuuden hyveestä. Myös piensijoittajan kannattaa olla nuuka. Tämän osoittaa tällä kertaa osakesäästäjän tarpeisiin räätälöity ps-säästämisen kuluvertailu. Kalliin ja edullisen vaihtoehdon ero eläkkeessä lasketaan helposti sadoissa euroissa kuukaudessa. Ps-säästämisen vertailu sisältää yhden erinomaisen uutisen: kilpailu pakottaa palveluntarjoajat tinkimään katteistaan. OP-Pohjola ja Nordea pudottavat kumpikin tänä syksynä ps-säästämisen hintaa selvästi. 6 Ps-säästämisen kuluvertailu kannattaa. Viisas Raha Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenlehti JULKAISIJA: Osakesäästäjien Keskusliitto ry Freesenkatu 3 A 2, Helsinki, PÄÄTOIMITTAJA: Petri Sahlström petri.sahlstrom@osakeliitto.fi TOIMITUS: Toimituspäällikkö Helena Ranta-aho, Toimitussihteeri Tuula Kontiainen, AD Kristian Lindbohm, Kuvatoimittaja Laura Vuoma KUSTANTAJA: Alma Media Lehdentekijät Oy PL 502, Helsinkipuh , faksi , viisasraha@lehdentekijat.fi, etunimi.sukunimi@lehdentekijat.fi ILMOITUSMYYNTI: Jani Folland, puh. o5o , jani.folland@mediabrokers.fi, Kare Uotila puh , kare.uotila@mediabrokers.fi REPRO: Aste Helsinki Oy PAINO: PunaMusta Oy, Joensuu ISSN OSOITELÄHDE: Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenrekisteri OSOITTEENMUUTOKSET: Kun teet osoitteenmuutoksen Osakesäästäjien Keskusliiton toimistoon, muutos koskee tällöin automaattisesti myös Kauppalehden sekä Viisas Rahan osoitteita. Sinun ei siis tarvitse tehdä kuin yksi osoitteenmuutos ja osoitteesi muutetaan automaattisesti edellä mainittuihin lehtiin. Voit lähettää osoitteenmuutokset sähköpostitse: toimisto@osakeliitto.fi tai soittamalla Kannen kuva: Tiina Somerpuro 17 Annettakoon veronmaksajien ostaa itse Nokiansa, kirjoittaa Jarmo Leppiniemi 2 Viisas Raha

3 Pääkirjoitus Syödäänkö prosentteja? Markkinoilta Näin säästät isomman eläkkeen Sähköyhtiöitä kilpailuttamalla voi säästää satasia Puheenjohtajalta Saako ministeri omistaa osakkeita? Triljoonan euron markkinat Intian pörssiyhtiöiden oman pääoman tuotto on huippuluokkaa. Taloudessa on kuitenkin paljon yllättäviä piirteitä. Kaavioista tukea sijoittajalle Kurssien heilunta on mannaa innokkaille kaupankävijöille. Heistä moni käyttää apuna teknistä analyysiä HUIPPUJOHTAJIEN KURSSIT NOUSEVAT Leppiniemi Veronmaksaja parka Sijoitusdebatti Työeläkerahastojen tuotto-odotus on viritetty liian korkealle, väittää Tarmo Pukkila. Riskien minimointi merkitsisi odotettujen tuottojen minimointia, vastaa toimitusjohtaja Esa Swanljung.. Huippujohtajien kurssit nousevat Nokian Renkaiden kurssi on toimitusjohtaja Kim Granin kaudella kahdeksankertaistunut. Viisaan Rahan johtajavertailun surkein kausi päättyi Olli-Pekka Kallasvuon potkuihin. Osakepuntari Lisää tasaisen kasvun yhtiöitä Rahastopuntari Vaihtoehto kehittyville markkinoille Elämäni ja sijoitukseni Tärkeää ei ole rikastuminen vaan sijoittamisen älyllinen haaste, sanoo sijoittaja Kim Lindström. Tapahtumat Tutkitusti totta Monimutkainen johdannaisstrategia ei lupaa sijoittajalle hyvää, muistuttaa tutkijatohtori Jarkko Peltomäki Vaasan yliopistosta. 35 JARKKO PELTOMÄKI Lauri Rosendahl TAINA ERÄJUURI Viisas Raha 3

4 Pääkirjoitus Syödäänkö prosentteja? Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtaman verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti on mielenkiintoista luettavaa. Lukekaa se pelkkien esityskalvojen sijaan. Väliraportissa on varsin hyvin luodattu verotukseen liittyviä teorioita ja tutkimustuloksia. Harmillisesti vain talouden dynamiikka tahtoo unohtua juridiikan pyörteissä. Pitäisi muistaa, että esimerkiksi veroprosentin kaksinkertaistaminen ei käytännössä kaksinkertaista verotuloja. Talouden toimijat kun tahtovat olla fiksuja ja ottavat verotuksen huomioon päätöksenteossa. Luettuani taustat pörssiyhtiöiden osinkojen verotuksen rajusta kiristämisestä olin hämmennyksen tilassa. Uskoin, että asialle löytyy jokin logiikka. Se löytyi, mutta en ymmärrä sitä. Listatun yhtiön omistajalla ei ole merkitystä. Hetkinen. Työryhmän mukaan siis listaamattoman yhtiön omistajuudella on merkitystä, mutta pörssiyhtiön ei. Unohtuikohan työryhmältä jotain? Työryhmän mukaan yritys siis muuttuu listautuessaan omistajuudella ei väliä yritykseksi. Pörssilistautuminen on valinta. Ei pörssiyhtiö välttämättä ole erilainen yhtiö kuin listattu yhtiö. Suomesta löytyy isoja yrityksiä, jotka eivät ole pörssilistattuja. Samoin löytyy pörssilistattuja pieniä yrityksiä. Raportista löytyy mielenkiintoinen tutkimustulos. Sen mukaan osinkovero heikentää yritysten kasvua. Erityisesti uusien kasvavien yritysten investointihalukkuus vähenee. Käsittääkseni pörssilistautumista suunnittelevat yritykset ovat juuri näitä kasvua hakevia yrityksiä. Työryhmä on ilmeisesti eri mieltä. Toinenkin seikka taisi unohtua. Niin sanottujen kasvollisten omistajien vaikutusta yritysten käyttäytymiseen ei ole pohdittu. Kyllä se vaan on niin, että kotimaalla on väliä päätöksenteossa. Tästäkin löytyy tutkimustuloksia, jos niitä halutaan hyödyntää. Ei kannattasi hyljeksiä kotimaisia omistajia. Ei pörssiyhtiöidenkään. Marina sikseen. Valtion talous on kuralla. Jotain tarttis tehdä. Otetaan työryhmän verotuksen liittyvät periaatteet, tavoitteet ja teoriat käyttöön. Lisätään ajatus, että prosenteilla ei makseta valtion menoja vaan euroilla. Kas kummaa, Suomesta löytyy kokeilu, joka moninkertaisti verotulojen määrän sekä täyttää edellä mainitut seikat. Sen toteutettiin vuonna 1993 Ahon hallituksen toimesta. Silloin laskettiin pääoma- ja yritysverotuksen prosentteja merkittävästi, mutta samalla verosuunnittelun mahdollisuuksia vähennettiin dramaattisesti. Vuoden 1993 jälkeen pörssiyhtiöistä saatujen osinkojen verotusta on kiristetty muutaman kerran. Sen tien kulkemiseen ei tarvita työryhmän opastusta. Prosenttien syömiseen kylläkin. Petri Sahlström päätoimittaja 4 Viisas Raha

5 On viisasta tarkastella asioita eri näkökulmista. Nordean Private Banking -asiakkaana sinun ja yrityksesi varallisuudenhoitoa tarkastellaan sekä yrityksesi että henkilökohtaisen taloutesi näkökulmista. Johdonmukaisesti, lähtökohtana sinun yksilölliset tarpeesi ja tavoitteesi. nordeaprivatebanking.fi

6 MARKKINOILTA Teksti: Helena Ranta-aho Kuvitus: Kristian Lindbohm Näin säästät isomman eläkkeen Voit säästää tuhansia euroja ja tienata itsellesi enemmän lisäeläkettä jos maltat valita ps-kumppanin ja säästämistyylin huolellisesti. Viisas Raha pyysi osakesäästäjän tarpeisiin räätälöidyn laskelman ps-säästämisen kuluista viideltä pankilta. Mukaan otettiin palveluntarjoajat, joiden kautta ps-säästäjä voi sijoittaa suoraan Helsingin pörssin osakkeisiin. Esimerkiksi valittiin säästäjä, joka sijoittaa pstilin kautta osakkeisiin 416 euroa joka kuukausi 15 vuoden ajan ja joka nostaa säästöjään kuukausittain 10 vuoden ajan. Säästöjen oletetaan tuottavan sekä säästö- että eläkeaikana viisi prosenttia vuodessa. Vertailu osoitti kuluerot isoiksi: Nordea olisi syyskuussa voimassa olleen hinnaston mukaan veloittanut esimerkkiasiakkaalta yhteensä euron kulut, Sampo Pankille olisi riittänyt saman homman hoitamiseen runsaat euroa. Kuluerojen merkitys korostuu, koska aikaa kuluu paljon. Aikahan vahvistaa kulujen vaikutusta, koska kulut latistavat myös tulevia tuottoja. Varat, joilla maksetaan kuluja, eivät enää ole kasvamassa korkoa korolle. Alussa maksetut kulut syövät tuottoa enemmän kuin myöhemmin maksetut kulut. Siksi kuluvertailukin pitäisi tehdä muuttamalla kulut nykyarvoon. Tässä tapauksessa diskonttaus ei kuitenkaan olisi muuttanut pankkien järjestystä vertailussa. Pienemmät kulut, parempi eläke Koska Sampo Pankin kulut olivat vertailun pienimmät ja tuotto-oletus kaikilla sama, sen asiakkaitten eläkkeet nousivat joukon korkeimmiksi. Pankin laskelmien mukaan eläkeajan alussa säästäjälle maksettaisiin 900 euron kuukausieläkettä ja lopussa eläke nousisi euroon kuukaudessa. Ero kalliimpiin kilpailijoihin on ensimmäisinä eläkevuosina joitakin kymmeniä euroja, mutta kasvaa enimmillään yli pariin sataan euroon kuukaudessa. Vihoviimeisiä eläkekuukausia ei ole vertailussa mukana, koska viimeisen kuukauden eläke on poikkeuksellisen suuri. Sen mukana maksetaan eläkesäästöjen jäljelle jääneet rippeet. Ps-järjestelmän sääntöjen vuoksi esimerkkisäästäjä ei voi nostaa samansuuruista eläkettä joka kuukausi. Hänen eläkkeensä on pienimmillään nostoajan alussa ja nousee vähitellen maksuajan loppua kohti. Anna kokonaisuuden ratkaista Sampo Pankki on alusta pitäen myynyt pssäästämistä ilman vuotuista hallinnointipalkkiota. Muut suuret pankit joutuvat taipumaan samaan: OP-Pohjola-ryhmä luopui vuotuisesta 0,4 prosentin hallinnointipalkkiosta lokakuun alussa. Nordea tulee perässä marraskuun alussa. Ps-tilistä tulee maksuton. Lisäksi pankki tinkii osakkeiden kaupankäyntiin ja säilytykseen liittyvistä palkkioista. Uudet hinnastot eivät kuitenkaan olleet julkisia Viisaan Rahan mennessä painoon. Sen vuoksi tässä vertailussa on käytetty vanhoja hintoja. Pankin mukaan sen kulut romahtavat esimerkkitapauksessa vajaaseen euroon. Ratkaisevaa on, minkä verran kuluja säästäjät joutuvat kaiken kaikkiaan maksamaan ei se, millä nimikkeillä kuluja maksetaan. Esimerkiksi Evlin ps-tili on maksuton, mutta Evli ottaa vahingon takaisin arvopaperikaupan ja säilytyksen palkkioina. Lisäksi se perii kuluja säästöjen nostamisen yhteydessä. Sijoita pienet summat rahaston kautta Pankkeja pyydettiin laskemaan kulut sellaisina kuin ne keskivertoasiakkaalta peritään. Laskelmia vertailtiin pankkien hinnastoihin ja toisiinsa, mikä poiki vilkkaan sähköpostivaihdon pankkien kanssa. Vain yksi pankki sai ensimmäisellä yrittämällä aikaan laskelman, jota se ei matkan varrella joutunut korjaamaan. On kuitenkin mahdollista, etteivät laskelmat vieläkään ole täysin vertailukelpoisia. Sekin kannattaa muistaa, että säästäjä voi vaikuttaa osaan kuluista omilla toimillaan. Niitä ovat 6 Viisas Raha

7 Vertaa nollatuottolaskelmia Säännökset edellyttävät, että asiakkaalle tehdään laskelma ps-säästämisen kuluista ja tuotoista. Siitä pitää ilmetä vähintään säästövarat vuoden alussa ja lopussa, säästöön pantavat summat vuodessa, säästöille kertyvä tuotto sekä sijoitussuunnitelman noudattamisesta aiheutuvat kulut sekä euroina että prosentteina säästösummasta. Laskelmasta pitää käydä ilmi myös se, miten kulut vaikuttavat tuottoon eli brutto- ja nettotuoton erotus. Laskelmia on laadittava kaksi: yksi nolla tuotto-oletuksella ja toinen realistisella tuottooletuksella. Erityisen tarkasti kannattaa tutkia ensin mainittu laskelma, koska se paljastaa kuluerot. Kilpailijoiden laskelmia on hyvä vertailla keskenään. Ne auttavat huomaamaan mahdollisesti unohtuneet kulut, epärealistiset tuotto-oletukset ja laskelmien virheet. Ps-säästämisen hintaerot tuntuvat suurilta, koska kotimaahan keskittyvä omatoiminen osakesäästäjä ostaa kaikilta lähes identtisen palvelun. Jos säästäjä olisi kiinnostunut myös ulkomaisista osakkeista, tilanne muuttuisi. Aktian ps-asiakkaat eivät voi sijoittaa suoraan ulkomaisiin osakkeisiin. Danske Bankin omistama Sampo Pankki puolestaan tuo muiden Pohjoismaiden osakkeet asiakkaidensa ulottuville samalla hinnalla kuin kotimaiset osakkeet. Evlissä ruotsalaisten osakkeiden hinnat ovat samat kuin suomalaisten. Muissa pankeissa pohjoismainen ja muu ulkomainen osakekauppa sekä ulkomaisten arvopapereiden säilyttäminen on kalliimpaa kuin kotimaisiin arvopapereihin sijoittaminen. Pörssinoteerattuja rahastoja eli etf:iä oli tarjolla kaikilla pankeilla Aktialla tosin vain yksi. Kaikissa viidessä pankissa oli ps-säästäjälle tarjolla vähintään 60 rahastoa. Eniten rahastoja oli Evlillä, jossa omansa voi valita 77 rahaston joukosta. Ps-säästämisen kuluerot ovat isot Esimerkkilaskelma omatoimisen säästäjän kuluista viidessä pankissa, euroa Sampo Pankki OP-Pohjola Evli Aktia Nordea* Kulut (säästöaikana) Ps-tilin kulut Osakkeiden ostokulut Osakkeiden säilytyskulut Muut kulut Yhteensä ennen muuta kaupankäyntikulut, joihin voi upota iso osa säästöjen tuotoista. Tämän jutun esimerkissä oletettiin, että osakkeita ostetaan ja myydään pienissä erissä. Laskelmat osoittavat, ettei niin kannata näillä kuluilla tehdä. Kauppatapa kasvattaa kuluja, koska kaupantekokuluille on asetettu yleensä euromääräiset minimit. Mitä suuremmat ne ovat, sitä huonommalta pankki tällaisessa vertailussa näyttää. Jos säästäjä olisi sijoittanut kerralla suurempia summia, vaikkapa koko euron vuotuisen potin kerralla, kulut putoaisivat usein selvästi ja vertailun tulokset voisivat osin näyttää erilaisilta. Jos kuitenkin haluaa sijoittaa pienissä erissä osakkeisiin niin kuin esimerkkisijoittaja, sijoitukset kannattaa yleensä tehdä rahaston kautta. Omista tarpeista ja toimintatavoista on hyvä olla ainakin karkea käsitys ennen kuin ryhtyy palveluntarjoajia kilpailuttamaan. Pääomaa yhteensä eläkeajan alkaessa Kulut (eläkeaikana) Osakkeiden säilytyskulut Osakkeiden myyntikulut Säästöjen nostamiseen liittyvät kulut Ps-tilin kulut Yhteensä Kulut yhteensä Oletukset: Ps-tilin kautta sijoitetaan osakkeisiin 416 euroa kuukaudessa (noin vuodessa) 15 vuoden ajan. Säästöt sijoitetaan kotimaisiin osakkeisiin kuukausittain. Säästöt nostetaan kuukausittain 10 vuoden aikana. Vuotuinen tuotto-oletus on säästö- ja eläkeaikana 5. Kulut sellaisina kuin ne keskivertoasiakkaalta peritään. *Nordea muuttaa hinnoitteluaan marraskuun aikana. Ps-tilin kuluista luovutaan kokonaan. Pankin mukaan kulut putoavat noin euroon. Viisas Raha 7

8 MARKKINOILTA Teksti: Timo Sormunen Kuva: Jorma Luhta Sähköyhtiövertailu on aina vaivansa väärti Varsinkin sähkölämmitteisen omakoti- ja rivitaloasujan kannattaa satsata muutama minuutti nettivertailuun, sillä tarjolla voi olla ilmaista rahaa jopa satasten edestä. Moni suomalainen juoksee ruoka- ja kodintekniikkakaupoissa tarjousten perässä tai vahtii herkeämättä osakekurssien ja talletuskorkojen kehitystä. Samaan aikaan oman talouden perälauta vuotaa energialaskussa jopa satojen eurojen edestä vuodessa. Sähköyhtiöiden hintoja toki vertaillaan ja kilpailutetaan vuosi vuodelta enemmän, mutta kirittävää on Energiamarkkinaviraston (EMV) tilastojen mukaan yhä. Peräti 80 prosenttia suomalaisista tietää kilpailuttamisen tarjoamista säästömahdollisuuksista. Sähkön myyjää on kuitenkin vaihtanut vain noin joka kymmenes. EMV:n vähittäismarkkinoista vastaavan johtavan asiantuntijan Antti Kivipuron mukaan moni olettaa, että säästöt ovat vaivaan nähden liian pieniä: Taannoisen kyselymme perusteella valtaosa tuntui kiinnostuvan yhtiön vaihtamisesta vasta, jos tarjolla on vähintään sadan euron säästöt vuodessa. Internet-laskureilla homma kuitenkin vie vain muutaman minuutin, joten kohtuulliselle tuntipalkalle pääsee jo muutaman kympin säästöllä. Kysehän on lopulta ilmaisesta rahasta, Kivipuro tähdentää. Moni kuittaa asian myös toteamalla, että kukkaroon mahdollisesti jäävät kympit katoavat joka tapauksessa verkkoyhtiöiden alati nouseviin siirtotaksoihin. Kivipuron mielestä se on entistä parempi peruste ottaa perinteinen energialasku luupin alle. Siirtohinnoissa on kiistatonta nousupainetta, sillä kotimaan sähköverkko on monessa kohtaa ikääntynyt ja verkkoyhtiöillä on edessään kalliita korvausinvestointeja. Tilannetta voi kuitenkin kompensoida kilpailuttamisen lisäksi vaikuttamalla omaan kulutukseen. Sitä voi muutaman vuoden kuluttua tulevan etälukujärjestelmän ansiosta tarkkailla jopa tuntitasolla. Suhdannekuoppa lisäsi kiinnostusta Viime vuosi oli kilpailuttamisen suhteen aiempia vilkkaampi, sillä taloustaantuma vähensi sähkönkulutusta ja energiayhtiöt reagoivat tilanteeseen omilla hinnantarkistuksillaan. Sähköyhtiön vaihtajia oli viime vuonna liki , mikä oli tuplasti edellisvuotta enemmän. Korulauseita sisältäviä asiakaskirjeitä ja lupauksia kilpailijoita edullisemmasta hintatasosta on loksahdellut postiluukusta myös tänä syksynä, mutta niiden ilo jäänee lyhytaikaiseksi. Energian hinnalla kun on lähivuosina vain yksi suunta ja se on ylös. Kivipuro patistaakin hakemaan faktatietoa hintaseurantaa tekevistä verkkopalveluista. Vielä pari-kolme vuotta sitten edullisimmaksi noussut vaihtoehto voi olla tänä päivänä hyvinkin kaukana kärjestä. Minusta hintavertailu on järkevää tehdä vuosittain. Silloin voi tehdä harkittuja päätöksiä, vaikka ei lopulta vaihtaisikaan sähköyhtiötä. Aktiivinen kilpailuttaminen on lopulta asiakkaan ainoa keino muokata markkinoita nykyistä toimivammiksi, hän muistuttaa. Samoilla linjoilla on kilpailuttaja.fi-nettipalvelua pyörittävän Energy Brokers Finlandin 8 Viisas Raha

9 toimitusjohtaja. Kivipuron tavoin hän kannustaa kuluttajia ja pienyrityksiä pitämään itsensä jatkuvasti hintakartalla. Vaivattomin, mutta monesti se kaikkein kallein tapa on jättää sähkölasku vuosikausiksi pankkiautomatiikan hoidettavaksi. Yhtiöiden väliset hintaerot voivat vaihdella jopa muutamassa kuukaudessa yllättävän paljon. Vaihtelu johtuu muun muassa yhtiöiden sähköpörssissä tekemien hintasuojausten onnistumisesta, Kytönen muistuttaa. Asiakaskunnan saa usein liikkeelle myös toimialan näkyvä uutisointi, josta ovat saaneet matkan varrella omat kolhunsa muiden muassa Fortum ja Helsingin Energia. Säästöjä voi kertyä vuositasolla helposti 10 prosenttia, mikä omakotitalossa voi tietää euron pudotusta energialaskuun, Kytönen sanoo. Homma hoituu parissa minuutissa Sähkön hintavertailu on internet-aikakaudella vaivatonta. Kansantajuisia nettilaskureita löytyy muun muassa osoitteista sahkonhinta.fi, kilpailuttaja.fi, vertaa.fi sekä hintaseuranta.fi. Vähimmillään vertailuun riittää se, että tietää kiinteistön sijainnin, asuinpinta-alan ja lämmitysmuodon. Tietokoneen ääreen kannattaa kuitenkin kaivaa myös tuorein sähkölasku, josta laskuriin voi naputella tarvittavat tiedot vuosikulutuksesta. Tietojen syötön jälkeen sähköyhtiöiden sen hetkinen hintajärjestys lävähtää ruudulle muutamassa sekunnissa. Yhtiön vaihdon saa vireille suorien nettilinkkien kautta ja joissakin palveluissa uuden sähkösopimuksen voi myös allekirjoittaa sähköisesti. Perinteisemmässä mallissa tarjousasiakirjat ja sopimuspohja tulevat postissa muutamassa päivässä. Käytännössä sopimusvaihto vie vahvistuksineen kahdesta neljään viikkoa. Sähköyhtiötä voi vaihtaa ilman kuluja kerran vuodessa. Joidenkin sähköyhtiöiden toimialueella se onnistuu useamminkin. Ratkaisevaa on, veloittaako yhtiö vaihdoksen yhteydessä tehtävästä sähkömittarin tasausluennasta. Vuoden 2013 jälkeen tämäkin työ jää etäluettavien mittarien myötä historiaan. Puheenjohtajan palsta Saako ministeri omistaa osakkeita? Suomen laissa (arvopaperimarkkina- ja rikoslaki) on säädelty tarkasti julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yritysten tiedonvälitystä. Kaikki sellaiset päätökset ja muut seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan yrityksen arvopaperin arvoon, on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä. Tästä voi poiketa lykkäämällä julkistusta, jos se ei vaaranna sijoittajan asemaa ja yritys pystyy varmistamaan tiedon säilymisen luottamuksellisena. Edellä olevaan liittyy termi sisäpiiriläinen, jonka sisältöä ei kuitenkaan säännöksissä ole tarkkaan määritelty. Laki kyllä erottelee sisäpiiriläiset ensisijaisiin ja toissijaisiin. Ensin mainitulla tarkoitetaan henkilöä, jolla on hallussaan sisäpiiritietoa joko asemansa, toimensa tai tehtävänsä nojalla. Myös osakkeenomistaja lasketaan tähän ryhmään, jos hänellä on sisäpiiritietoa. Toissijainen sisäpiiriläinen voi sitten olla kuka tahansa, joka tietää tai jonka pitäisi tietää, että hänen saamansa tieto on sisäpiiritietoa. Sisäpiiritiedon käyttö arvopaperikaupassa on yksiselitteisesti kielletty kaikilta edellä mainituilta henkilöiltä. Tietoa ei myöskään saa käyttää neuvomalla muita kaupankäynnissä, eikä tietoa saa luovuttaa eteenpäin. Viime aikoina on paljon keskusteltu ministerien mahdollisesta kuulumisesta sisäpiiriin. Ainakin oma tulkintani on, että he ilman muuta kuuluvat sisäpiiriin, jos heillä on jotain sisäpiiritietoa. Ja voisin kuvitella, että monella ministerillä sellaista tietoa on, ainakin ajoittain. Tässä suhteessa tilanne on selvä, ja niin ministerin kuin kenen tahansa on tällaisessa tilanteessa pidättäydyttävä kaupankäynnistä. Toinen ja paljon vaikeampi kysymys on ministerin mahdollinen jääviys yri- tystä koskevaan päätöksentekoon, jos hänellä tai hänen lähipiirillään on osakeomistuksia kyseisessä yrityksessä. Toisaalta, vielä suurempi ongelma meillä on se, että hyvin harva ministeri omistaa osakkeita, tai ylipäätänsä muitakaan sijoituksia. On erikoista, että niin moni hyväpalkkainen ministeri ei, ainakaan omien ilmoitustensa mukaan, omista juuri muuta kuin asuntonsa. Jos ihminen on niin huono suunnittelemaan omaa talouttaan, että kymmenen tuhannen euron palkasta ei jää mitään säästöön, miten voidaan kuvitella, että sama henkilö olisi kykenevä hoitamaan yhteisiäkään asioita? Talouden lainalaisuuksien ymmärtäminen on niin kansanedustajan kuin erityisesti ministerin tehtävissä oleellista. Seuraaviin vaaleihin ei ole kovin pitkä aika. Kehotan kaikkia äänestäjiä tarkastelemaan ehdokkaansa oman talouden hoitoa, mikä kertoo jo paljon siitä kykeneekö kyseinen henkilö hoitamaan muidenkin asioita. Otsikon kysymys voisikin kuulua paremmin: Saako ministeri olla omistamatta osakkeita. Timo Rothovius Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Viisas Raha 9

10 Teksti: Pekka Rinne Kuvat: Tiina Somerpuro/KL, Kreetta Järvenpää TRILJOONAN euron markkinat Intia on hyvä tarina, koska investoinnit jatkuvat siellä vuosikymmeniä, kiteyttää FIMin Intia-rahaston salkunhoitaja Taina Eräjuuri. Hänen mukaansa Intian valtio on budjetoinut investointeihin 700 miljardia dollaria vuosille Rahasta on käytetty jo 580 miljardia dollaria, josta suurin osa on mennyt teihin ja sähkölaitoksiin. Vuosina valtion odotetaan budjetoivan infrastruktuuri-investointeihin noin 1,2 biljoonaa dollaria. Intian osakemarkkinat ovat niin ikään käsittämättömän suuret: Intialaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo on yli triljoona euroa ja osakemarkkinoiden päivävaihto on kolme miljardia euroa. Pörssejä on yhteensä 22. Niistä merkittävimmät ovat Bombay Stock Exchange ja National Stock Exchange. Seuratuin indeksi on suurimmat yritykset sisältävä Sensex 30. Pörssinoteerattuja yrityksiä on kaikkiaan yli 7 000, mutta osan likviditeetti on huono. Kaupankäynnin vähyydestä kärsivät erityisesti keskisuuret ja pienet yritykset. Se on vahinko, sillä pk-yritykset ovat houkuttelevia sijoituskohteita, jotka ovat tänä vuonna tehneet parempaa tulosta kuin suuret yritykset. Pahimmassa tapauksessa et löydä pienten tai edes keskisuurten yritysten osakkeille yhtään ainoaa ostajaa. Pyrimme pitämään pienten ja keskisuurten yritysten painon prosentissa, loput sijoitukset menevät suuriin yrityksiin, kertoo Eräjuuri. 10 Viisas Raha

11 Intian pörssiyhtiöt ovat vakavaraisia ja niiden oman pääoman tuotto on huippuluokkaa. Osakemarkkinoilla ja taloudessa on paljon yllättäviä piirteitä. Viisas Raha 11

12 Maailman suurin demokratia Eräjuuri käy Intiassa neljä tai viisi kertaa vuodessa Hän karttaa monsuuniaikaa, jolloin tiet voivat yhtäkkiä kadota alta. Hänellä on usein asiaa myös Lontooseen tapaamaan yritysten edustajia. Saan tietoa parhaiten ulkomaisilta välittäjiltä kuten Goldman Sachsilta, UBS:ltä, CLSA:lta ja lukuisilta paikallisilta välittäjiltä. Intian valtio on hyvin hidas tiedon tuottamisessa, hän kertoo. Iso etu Intian markkinoilla on, että siirtomaavallan peruna englannilla pärjää hyvin ja yritysten kirjanpito perustuu englantilaiseen lainsäädäntöön. Läpinäkyvyys on esimerkiksi Kiinaan verrattuna hyvä, Eräjuuri kertoo. Iso ero Kiinaan syntyy myös siitä, että Intia on maailman suurin demokratia. Se näkyy esimerkiksi infrastruktuuri-investoinneissa. Kun Kiinassa rakennetaan, ei paikallisilta maanomistajilta juuri lupaa kysytä tai korvauksia makseta. Intiassa maanomistuslaki suojaa maanomistajia. Intian valtio suojelee myös maanviljelijöitä, minkä vuoksi maanviljelysmaalle on vaikea saada rakennuslupaa. Intia tarvitsee maanviljelijöitä voidakseen ruokkia kasvavaa väestöä. Uutta rahaa osakkeisiin? Intian osakkeista ulkomaiset instituutiot omistavat runsaat 14 prosenttia. Piensijoittajien osuus on vain kuusi prosenttia. Intialaisten säästämisaste on kuitenkin korkea, noin 37 prosenttia. Varallisuudesta 51 prosenttia on pankkitileillä, mutta arvioiden mukaan osuus laskee lähitulevaisuudessa 42 prosenttiin. Valtavasti rahaa osakemarkkinoille saattaa tuoda se, että eläkesäätiöt saavat todennäköisesti tulevaisuudessa sijoittaa obligaatioiden lisäksi myös intialaisiin osakkeisiin. Tänä vuonna Intia on ollut ulkomaisten sijoittajien suosikki: se on imuroinut puolet kehittyviin Aasian maihin ohjatuista ulkomaisista sijoituksista. Erikoista Intian osakemarkkinoilla on se, että ulkomaisilta yrityksiltä vaaditaan lupa noteerattuihin osakkeisiin sijoittamiseen. Osakkeiden myyntivoitoista ulkomaisten omistajien on maksettava veroa. Nyt vero on vuoden tai sitä lyhyemmältä omistusajalta kertyneistä voitoista 15 prosenttia. Veron voi kuitenkin kiertää: Jos ulkomainen yhtiö on rekisteröitynyt Mauritiukselle, veroa myyntivoitosta ei mene. Valtio on tosin harkinnut takaportin sulkemista. Veroa ei joudu maksamaan myöskään, jos sijoittaa Intian ulkopuolella listattuihin intialaisiin yrityksiin. Niitä ei tosin ole montaa ja monen yhtiön likviditeetti on ulkomailla huono. Paluu entiseen Kiinan ja Intian osuus maailmantaloudesta oli 1700-luvun lopulla yhteensä noin puolet. Vuonna 2006 niiden osuus oli kahdeksan prosenttia. Paluu menneeseen häämöttää jo: Goldman Sachsin ennusteen mukaan kaksikon osuus maailmantaloudesta nousee vuoteen 2052 mennessä noin 42 prosenttiin. Tilaa tekee muiden muassa Yhdysvallat, jonka osuus laskee 28 prosentista viiteentoista. Intian bkt on nyt ostovoimapariteetilla mitaten maailman neljänneksi suurin. Maassa asuu noin 1,2 miljardia ihmistä, joista liki puolet on alle 25 vuotiaita. Väestön ikääntyminen ei siis ole ongelma. Väestölukujen arviointi on tosin hakuammuntaa. Kukaan ei esimerkiksi tiedä paljonko slummeissa on asukkaita. Ostovoimaiseen keskiluokkaan kuuluu miljoonaa ihmistä, siis Euroopan väkiluvun verran, ja kasvu on kova. Kun aloitin vuonna 2003 Intia-rahaston vetäjänä, keskiluokan koko oli noin sata miljoonaa, Taina Eräjuuri muistelee. Työmarkkinoille on tulossa vuoteen 2020 mennessä 110 miljoonaa työntekijää, joista iso osa on naisia. Tällä hetkellä Intian laki kieltää naisilta yötyöt tehtaissa ja toimistoissa. FIM Indian suurimmat sijoitukset Yhtiö Infosys Technologies Ltd Reliance Industries Limited ICICI Bank Ltd HDFC Bank Limited Housing Development Finance Tata Consultancy Svs Ltd Jindal Steel & Power Ltd Larsen & Toubro Limited Toimiala Teknologia Energia Rahoitus Rahoitus Rahoitus Teknologia Perusmateriaalit Teollisuus Nuukuuden hyve Intian talous kasvaa vahvasti: bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 8,5 prosenttia. Pörssiyhtiötkin ovat hyvässä vedossa: tämän vuoden huhtikuussa alkaneella ja 12 Viisas Raha

13 sitä seuraavalla tilikaudella nettotulosten arvioidaan kasvavan parikymmentä prosenttia. Eräjuuri muistuttaa, että vuosineljännesten erot ovat tyypillisesti suuret: ensimmäinen ja toinen vuosineljännes ovat aina kolmatta ja neljättä heikompia. P/e-luvulla arvioituna Intian markkinat eivät kuitenkaan näytä erityisen halvoilta. Sensex 30 -indeksin yhtiöillä ja niiden kuluvan tilikauden tulosennusteista laskettu p/e-luku on 18. Seuraavan kauden ennusteilla laskien p/e-luku on 15, mikä vastaa pitkän ajan keskiarvoa. Intian p/e-luku on ollut aina Aasian kehittyvistä maista korkein. Tätä selittää se, että intialaisten pörssiyhtiöiden keskimääräinen oman pääoman tuotto on niin ikään korkeimpia kehittyvissä maissa, 17 prosenttia tällä hetkellä. Eräjuuren mukaan yritysten hyvä tuotto johtuu suureksi osaksi nuukuuden hyveestä. Yrityksissä ollaan tarkkoja joka sentistä. Ensimmäinen kysymys on aina: mikä on voittomarginaali? Intialaiset yritykset ovat myös vähävelkaisia. Tänä vuonna parasta tulosta ovat tehneet pankit, auto-, metalli-, media- ja lääkeyhtiöt. Esimerkiksi Jaguarin ja Land-Roverin omistavalla Tata Motorsilla ja Mahindra & Mahindralla myyntivolyymit ja käyttökatteet nousivat. Pankkienkin vakavaraisuus on hyvä ja järjestämättömiä luottoja vähän. Keskuspankki on jarruttanut luotonantoa, mutta luotonannon kasvu yltää siitä huolimatta tänä vuonna prosenttiin. Ohjauskorkoja on nostettu tänä vuonna neljä kertaa ja korotukset jatkuvat vielä inflaation hillitsemiseksi. Inflaation odo- Monsuunin merkitys Intian bruttokansantuotteen vuotuinen kehitys riippuu jonkin verran monsuunisateesta. Jos sateet jäävät vähäisiksi, maatalouden osuus bkt:stä saattaa laskea kuten kävi viime vuonna. Huonoista sateista huolimatta bkt kasvoi silti 7,4 prosenttia viime vuonna. Satoja saadaan kaksi kertaa vuodessa. Vilja- sekä riisisadot ovat maailman suurimpia. Huono monsuuni nosti ruoan hintaa alkuvuonna 18 prosenttia, mutta sen jälkeen hinnat ovat laskeneet. Tälle vuodelle monsuuneista on tulossa hyvät. Monsuunilla on iso vaikutus myös yksityiseen kysyntään: Jos monsuuni on hyvä, kulutuskysyntä kasvaa valtavasti, Taina Eräjuuri korostaa. tetaan laskevan 9,6 prosentista 5,5 6 prosenttiin maaliskuuhun 2011 mennessä. Riskejä riittää Vaikka näkymät Intian markkinoilla ovat hyvät, riskejä riittää. Niistä yksi on valuuttakurssien muutokset. Myös sisä- ja ulkopoliittisia riskejä on. Jos poliittinen valta vaihtuu, muutokset saattavat olla äkkinäisiä kuten kaikissa kehittyvissä talouksissa. Kiistat Kashmirin kanssa odottavat edelleen ratkaisuaan. Taloudessa iso riski on raakaöljyn hinta, sillä vain 25 prosenttia öljystä saadaan omista Viisas Raha 13

14 lähteistä. Sen sijaan kaasua, rautamalmia ja kivihiiltä riittää omasta takaa. Kivihiili tosin on heikkolaatuista ja saastuttavaa. Jos öljyn hinta alkaa paukkua yli 80 dollarin barreli, se alkaa heikentää vaihtotasetta, Eräjuuri analysoi. Intian vaihtotaseen vaje on tänä vuonna noin 2,7 prosenttia bkt:stä, mutta velasta vain 20 prosenttia on otettu ulkomailta. Budjettivaje on noin 5,7 prosenttia bkt:stä. Sitä pyritään alentamaan tänä vuonna valtion omaisuuden myynnillä. Myyntilistalla on myös osia raskaan julkisen sektorin yrityksistä. Julkisen sektorin osuus yrityksistä on pienentynyt nykyisen hallituskoalition aikana merkittävästi. Palvelusektori paisunut Intian osakemarkkinat eroavat esimerkiksi Venäjän, Brasilian ja Indonesian markkinoista olennaisesti, sillä raaka-aineiden painoarvo on Intiassa paljon pienempi. Intiaa ja Kiinaa erottavat myös erilaiset strategiavalinnat: Kiinassa on kasvatettu teollisuutta, Intiassa palveluita, joiden osuus bkt:stä on noussut 60 prosenttiin. Erikoista palvelusektorissa on, että kaupungeissa ei juuri näe super- tai hypermarketteja. Vain viitisen prosenttia 450 miljardin dollarin vähittäiskauppamarkkinoista on organisoitujen kauppojen ja kauppaketjujen hallussa. Pieni osuus johtuu siitä, että lukemattomia pienkauppoja, mom and pop shops, suojellaan. Intiassa toimii kansainvälisistä suuryrityksistä yhdysvaltalainen Walmart, englantilainen Tesco ja ranskalainen Carrefour, mutta nämä voivat harjoittaa vain tukkukauppaa. Laki kieltää vähittäiskaupan ulkomaalaisilta yhtiöiltä. Teollisuuden osuus Intian bkt:stä on 20 prosenttia ja maatalouden 18 prosenttia. Sen sijaan työvoimasta 60 prosenttia työskentelee maatalouden parissa. Suurimmillaan maatalouden osuus bruttokansantuotteesta oli lähes puolet. Eräjuuri arvioi, että Intian pitää ryhtyä voimakkaasti kasvattamaan kevyen teollisuuden osuutta saavuttaakseen hallituksen tavoitteena olevan bkt:n kymmenen prosentin vuotuisen kasvun. Bulkkituotannon rakentaminen ei kannata, sillä se häviää heti alhaisempien tuotantokustannusten maihin kuten Vietnamiin ja Bangladeshiin. Intiassa työvoimakustannukset ovat suunnilleen samat kuin Kiinassa, mutta it-alan palkat ovat muita aloja korkeammat. Ilman it-alaa palkat ovat alempia Intiassa kuin Kiinassa. Intian teollisuuden erikoisuuksiin kuuluu, että irtisanomisiin tarvitaan hallituksen lupa, jos tehtaassa on yli sata työntekijää. Yritykset rakentavat lainsäädäntöä kiertääkseen alle sadan työntekijän pieniä tehtaita eri puolille Intiaa. Siinä ei ole paljon järkeä. Hallituksen pitää uudistaa työvoimalakeja, jotta tulevaisuudessa voidaan rakentaa suurempia tehtaita, Eräjuuri sanoo. (Jokerikysymys: Mikä oli työntekijämäärältään maailman suurin yritys vuonna 1997? Vastaus: Intian rautatieyhtiö, työntekijöitä 1,6 miljoonaa). Herne nenään Taina Eräjuuren sukunimi kuulosti tutulta. Arvoitus ratkeaa, kun Eräjuuri kertoo, että hänen isänsä Kaj on entinen Haka-Auton omistaja. Hän teki mittavan kulttuuriteon saneeraamalla Helsingin Katajanokalla sijaitsevat entiset Stockmannin makasiinit. Samalla selviää miksi Eräjuuri innostuu, kun puhe kääntyy autoteollisuuteen. Verenperintöähän se. Eräjuuri on ollut elämästään valtaosan ulkomailla. Suomenkieliset sanat ovat välillä hakusessa ja suomalainen pärähtävä ärrä on liudentunut pehmeäksi englannin vaikutuksesta. CV:ssä on tunnettuja yrityksiä: Goldman Sachs, Savory Milln (nyt UBS), County Natwest (nyt Royal Bank of Scotland), Robert Fleming. Vuonna 1999 Eräjuuri palasi Suomeen Nordean palvelukseen ja vuonna 2000 FIMiin. Ekonomiksi Eräjuuri valmistui Ruotsista. Hän on suorittanut myös mba- ja lakitutkinnot Englannissa. Ekonomitutkinnon lopputyö käsitteli kuinkas muuten autoteollisuuden tulevaisuutta. Eräjuuri arvioi, että maailman autoteollisuus tulee keskittymään. Ruotsissa ei tule olemaan tulevaisuudessa Volvoa, ei Saabia, Ruotsin kruununjalokiviä. Proffalla meni herne nenään ja arvosana laski saman tien, Eräjuuri nauraa. Lopputyössä pääteltiin myös, että pienten energiatehokkaiden autojen osuus tulee kasvamaan ja japanilaiset sekä korealaiset ottavat niissä valmistajina johtoaseman, autoteollisuus fuusioituu ja yhdysvaltalaisella sekä eurooppalaisella autoteollisuudella tulee olemaan vaikeuksia. Ei huono visio vuonna Jos Volvon omistajat olisivat tehneet, kuten Volvoa neljännesvuosisadan johtanut Pehr Gyllenhammar halusi eli olisivat liittoutuneet Renaultin kanssa, Volvo olisi Eräjuuren arvion mukaan yhä voimissaan. Tänä vuonnahan Ford myi Volvon kiinalaiselle Geely Automobile Holdingsille. Autoteollisuudessa ovat mallien takaisinvedot vikojen takia yleistyneet. Entisellä autoteollisuusanalyytikolla on selitys valmiina: Uusia malleja tuodaan liian nopeasti markkinoille. Sykli on nopeutunut ja lisäksi autot ovat aikaisempaa monimutkaisempia lisääntyneen elektroniikan takia. Intian autoteollisuus kasvaa kovaa vauhtia ja lisäksi maassa on suuria komponenttivalmistajia kuten maailman suurin akselien valmistaja intialainen Bharat Forge. Ulkomaiset autoyhtiöt kuten BMW, Volkswagen Group ja Toyota haluaisivat rakentaa tehtaitaan Intiaan. Taina Eräjuuri on entinen autoteollisuuden analyytikko. 14 Viisas Raha

15 haastaa Intia Pinta-ala: 3,3 miljoonaa neliökilometriä (seitsemänneksi suurin maailmassa) Asukasluku: 1,2 miljardia (toiseksi eniten) Liittovaltio: 28 osavaltiota ja 7 liittovaltion aluetta Suurimmat kaupungit: Mumbai (16,4 milj. asukasta), Delhi (14 milj.) Rahayksikkö: rupia Bkt/asukas: käyvin hinnoin 950 dollaria, ostovoimakorjattu dollaria Bkt: mrd. dollaria (ostovoimapariteetilla neljänneksi suurin) Valuuttavaranto: 2009 lopussa 284 miljardia dollaria Väestö: alle 15 v. 33., yli 60 v. 7,1 Tuonti: 190,6 miljardia dollaria, josta öljy ja öljytuotteet 57,1 miljardia. Intian talouden tunnusluvut Tilivuosi 2011 Tilivuosi (kuluva tilivuosi) 2012 Bkt-kasvu, 8,5 8,0 Inflaatio, 6,5 6,5 Vaihtotase/bkt, -2,7-3,2 Valtion talouden tasapaino/bkt, -5,7 4,8 Keskuspankin reservit, USD mrd Teollisuustuotanto, 10,5 9,0 Viisas Raha 15

16 Teksti: Juha Europaeus Kuvitus: Kristian Lindbohm Kaavioista tukea sijoituksiin Innokkaasti kauppaa käyvät sijoittajat pyrkivät hyötymään kurssien heilunnasta. Heistä moni ennakoi kurssimuutoksia teknisellä analyysillä. Pörssissä on luvassa pitkä volatiili jakso, jossa romahdukset seuraavat nousuralleja, ennustaa moni asiantuntija. Johtopäätös kuuluu näin: markkinat suosivat vikkeläliikkeistä treidaria, osta ja pidä -sijoittajan aika on ohi. Jos näkemys osuus oikeaan, markkinapsykologian ja sen myötä teknisen analyysin merkitys korostuu. Teknistä analyysiahan voi sanoa vallitsevan joukkopsykologian matemaattiseksi mallintamiseksi. Perusoletus on, että kaikki relevantti tieto on hinnoiteltu osakekursseihin. Toinen oletus on, että osakkeiden hinnat liikkuvat trendeissä. Lisäksi oletetaan, että historialla on tapana toistaa itsenään. Näin historiallisesta kurssidatasta ja kaupankäynnin volyymista voidaan päätellä, mitä markkinoilla tapahtuu seuraavaksi. Tekniset analyytikot uskovat, että kvantitatiivisilla menetelmillä voidaan tulkita kurssikäyrien takana piileviä sijoittajien mielialoja. Osakekursseissa on volatiliteettia aina. Kysymys on siitä, osaako sijoittaja käyttää sitä hyödykseen, sanoo 30 vuotta teknisen analyysin menetelmiä seurannut sijoittaja Jarl Nordin. Virhesignaaleita tulee Teknistä analyysia voi soveltaa eripituisille ajanjaksoille. Ammattisijoittajien pitkälle kehitetyt laskentamallit antavat signaaleja kurssiliikkeistä jopa saman päivän aikana, jos osake on tarpeeksi likvidi. Yleisimmin teknistä ana- Huipputuottoa matemaattisilla malleilla Pankkiiriliike Estlander & Partnersin sijoitusstrategia perustuu kvantitatiiviseen hintatietojen analyysiin. Strategiat ovat systemaattisia ja ne on ohjelmoitu tietokoneille. Tietokoneet seuraavat kaikkiaan 125 markkinaa kaikissa omaisuusluokissa. Pankkiiriliike ei käy kauppaa yksittäisillä osakkeilla. Strategia perustuu osakeindeksien, korkomarkkinoiden, valuuttojen ja raakaaineiden hintaliikkeiden seuraamiseen. Tekninen analyysi on muodostelmien ja grafiikan piirtämistä, kvantitatiivinen analyysi tarkastelee markkinoiden todennäköisyyksiä laajemmasta perspektiivistä, kuvailee toimitusjohtaja Martin Estlander. Kvantitatiivisessa analyysissä on Estlanderin mukaan muuttujia enemmän kuin teknisessä analyysissä. Siihen otetaan mukaan esimerkiksi korkoeroja maitten välillä ja arvostuseroja yritysten välillä. Mutta kuten teknisessä analyysissäkin, ennustukset tulevasta perustuvat menneeseen hintakehitykseen. Kvantitatiivisten mallien kehittäminen vaatii aikaa ja vaivaa. Toimimattomia malleja joudutaan heittämään paljon roskakoriin. Malleja testataan virtuaalirahalla ennen niiden soveltamista. Estlander & Partnersin kvantitatiiviseen analyysiin perustuvat rahastot ovat tehneet parinkymmenen vuoden ajan huipputuottoa. Rahastot ovat tahkonneet vuodesta 1991 keskimäärin 14 prosentin tuoton vuodessa. Estlander ei halua paljastaa rahastojensa viisasten kiveä. Tuottohistoriasta voi päätellä, että yhdeksän hengen salkunhoitotiimi osaa tehdä rahaa ainakin lyhyeksi myynneillä. Kriisivuonna 2008 rahastot kasvattivat arvoaan peräti 31 prosenttia. Estlanderin matemaatikkojen rakentamat kaupankäyntimallit hyödyntävät hintaliikkeitä hyvinkin lyhyellä aikavälillä minuuteista pariin päivään. Osto- ja myyntisignaalit perustuvat tilastollisiin ja matemaattisiin analyyseihin. Kaupankäyntisignaalit seuraavat tiettyjä tilastollisia periaatteita. Kvantitatiivinen analyysimme pohjautuu siihen, että markkinat eivät liiku satunnaisesti. Markkinoilla on havaittavissa säännönmukaisuuksia ja systematiikkaa, Estlander toteaa. Malleilla pyritään hahmottamaan sijoittajien käyttäytymistä. Ihmisen käyttäytyminen perustuu primitiivisiin tunteisiin kuten laumakäyttäytymiseen. Ihmisellä on paljon tunteita, ahneutta ja pelkoa. Tunteet ohjaavat päätöksentekoa. Erikoissijoitusrahastoille on yhdentekevää, mennäänkö markkinoilla ylös vai alas. Niille volatiliteetti on aina tervetullutta, sillä kurssien heiluessa rahanteko on helpointa. Sivuttaisliikettä on ollut jo pitkään. Trendittömät jaksot ovat yleensä suhteellisen lyhyitä. Nyt on rakenteilla uusi trendi. 16 Viisas Raha

17 lyysiä käytetään viikoista kuukausiin ulottuvilla jaksoilla. Jos parin kolmen kuukauden kuluttua ostohetkestä osakkeen kurssi ei liiku sijoittajan toivomaan suuntaan, ostopäätös on ilmeisesti ollut väärä, sanoo Nordin. Teknisen analyysin indikaattorit voi jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: trendiä kuvaaviin, yli- ja alihinnoittelua mittaaviin sekä hintaliikkeen voimakkuutta mittaaviin indikaattoreihin. Trendiä jäljitteleviä indikaattoreita ovat esimerkiksi liukuvat keskiarvot, joiden avulla pyritään tunnistamaan alkavia trendejä. Oleellinen kysymys on, onko osake nousu- vai laskusuunnassa vai polkeeko se paikoillaan. Liukuvien keskiarvojen avulla sijoittaja pyrkii varmistamaan, ettei osta laskevaa osaketta. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, milloin alkavassa nousussa on kyse trendikäänteestä ja milloin tilapäisestä rekyylistä. Virhesignaaleja on sitä enemmän, mitä lyhyempää liukuvan keskiarvon indikaattoria käyttää. Tärkeintä on oikeaan osuneiden signaalien määrä. Esimerkiksi seitsemän onnistunutta kauppaa kymmenestä on jo erittäin hyvin, Nordin toteaa. Yli- ja alihinnoittelua mittaavia oskillaattoreita käytetään mittaamaan osakkeen sen hetkistä vetovoimaa. Niillä pyritään löytämään markkinoiden psykologiset ääritilat, jolloin puhutaan ylimyydyistä tai yliostetuista osakkeista. Käytetyin indikaattori lienee suhteellinen voimaindeksi RSI. Siinä arvopaperin nykyhinnan muutosvoimaa verrataan hintavoimakkuuteen tietty aika sitten. Vaihtoa kuvaavilla analyysimenetelmillä arvioidaan hintamuutosten voimakkuutta ja pysyvyyttä. Trendi vahvistuu, jos vaihto kasvaa ja hinta muuttuu trendin osoittamaan suuntaan. Vaihto vähenee markkinoiden hakiessa suuntaa tai hinnan vakiintuessa tietylle tasolle. Vankimmatkin teknisen analyysin puolustajat myöntävät, ettei yhtä oikeaa analysointitapaa ole keksitty. Sijoittajat yhdistelevät ja tulkitsevat saamiaan tuloksia eri tavoin. On suositeltavaa käyttää useita indikaattoreita samanaikaisesti. Osto- tai myyntipäätöstä ei kannata tehdä yhden yksittäisen signaalin perusteella, Nordin toteaa. Parhaimmankin teknisen analyysin menetelmän ennustusvoima on rajallinen. Osakkeiden hinnat eivät voi kauan poiketa merkittävästi fundamenttianalyysin tuloksista. Poikkeukselliset sijoitustuotot eli anomaliat häviävät yleensä, kun tarpeeksi moni sijoittaja on ylituottomahdollisuuden havainnut. Kolumni Veronmaksaja parka Suomalaisen verotaakka on mittava. Vuosien varrella yhteiskunnasta on tehty yhä useampien pulmien ratkaisija: yhteiskunnan tulee rahoittaa niin ihmisten harrastuksia, yritysten investointeja, pankkien pelastamista kuin ihmisten rahanpuutteita. Nyt yhä voimallisemmin vaaditaan, että yhteiskunnan tulisi omistaa suuria pörssiyrityksiä Nokiaa myöden. Näin niiden omistusta vallattaisiin takaisin ulkomailta (ja suomalaisilta yksityissijoittajilta). Veronmaksajan taakka kasvaa ilman, että kyetään näyttämään, mitä hyvää tällä saavutettaisiin paitsi taattaisiin suurista osake-eristä eroon haluaville rahaa pursuava ostaja. Veronmaksaja parka. Ennen vaaleja monenlaiset etutahot esittävät vaatimuksia siitä, miten veronmaksajan tulisi osallistua heidän edustamansa tahon hyvinvoinnin lisäämiseen. Itseänikin lähellä oleva edunvalvontakohde on osakesäästäminen. On keksitty vaatia, että kaikkien yhtiöiden tulee olla verotuksessa samalla viivalla. Niinpä jotkut vaativat, että muita kuin pörssiyhtiöitä koskeva yhdenkertainen osinkoverotus poistettaisiin ja pörssin ulkopuolisten yhtiöiden osingonjaon verorasitusta lisättäisiin. Vaatimus ei ole viisas, se ei ole sen paremmin osakesäästäjien kuin pörssiyhtiöidenkään edun mukainen. Eri verovelvollisryhmien taloutta edistetään erilaisin keinoin. Pörssiyhtiöillä on muihin verrattuna suuri etu siinä, että pörssikauppa on varainsiirtoverosta vapaa. Pörssiyhtiöille asialla on todella suuri merkitys, koska niiden osakkeilla käydään aktiivista kauppaa. Varainsiirtoverolla tuhottaisiin jatkuva kaupankäynti ja luotettava kurssien muodostuminen. Pörssin ulkopuolisille yrittäjäyhtiöiden kannusteeksi sopii parhaiten nykyisenkaltainen osinkoverotus. Se houkuttelee jättämään varoja yhtiöön ja sen investointeihin. Jos tämä estää jonkin yhtiön listautumisen, on parempi, että tällainen yhtiö pysyykin pörssin ulkopuolella. Esimerkiksi pääomasijoittajien ei tule tuoda pörssiin yhtiöitä, joiden intressi pörssikauppaan on niin vähäinen, että osinkoverotus ratkaisee. Tällaisia tosiasiassa liikkumattomia yhtiöitä pörssissä on jo nyt liikaa: yhtiö, jonka osakkeilla ei tosiasiassa käydä kauppaa, on sijoittajalle ansa eikä aito sijoituskohde. Tervetullein lääke kuvattuihin ongelmiin olisi, että pienet osingot vapautettaisiin verosta. Näin suomalaiset kotitaloudet voisivat nykyistä paremmilla ehdoilla ja samalla todennäköisimmin ryhtyä suomalaisten yhtiöiden suoriksi osakkeenomistajiksi. Jos yhteiskunnalla riittää varoja syydettäväksi osakeostoihin, valittakoon pieniä ja keskisuuria tuotekehitysyhtiöitä, jottei näitä myytäisi liian aikaisin ja liian halvalla ulkomaille ja annettakoon veronmaksajien ostaa itse Nokiansa. Kunpa joku puolue lähtisi ajamaan sitä, ettei veronmaksajille sälytettäisi enää nykyistä suurempaa vastuuta yhteiskunnan ilmiöistä. Näyttää kuitenkin siltä, että uudet rahoittamispakot ovat entisiäkin suurempia ja veronmaksajaa entistä enemmän lannistavia. Mitäpä jos esimerkiksi sen sijasta, että yhteiskunnan omistusta pörssiyhtiöistä kasvatettaisiin, lisättäisiin suomalaisten kotitalouksien mahdollisuuksia omistaa pörssiosakkeita. Kotitalouden valinta on käytännössä osoittanut olevan aina ensisijaisesti suomalainen yhtiö. Eikä pahasta olisi sekään, että suomalaiset omistaisivat ulkomaistenkin yhtiöiden osakkeita: voisimme me nauttia ulkomaalaisen ulkomaillakin tekemän työn hedelmistä ja parhaimmillaan houkutella työtä myös Suomeen. Jarmo Leppiniemi Osakesäästäjien Keskusliiton kunniapuheenjohtaja Viisas Raha 17

18 SIJOITUSDEBATTI Teksti: Juha Europaeus Kuvat: Kreetta Järvenpää Ottavatko työeläkerah Tarmo Pukkila: T yöeläkemaksussa on 5 7 prosenttiyksikön korotuspaine riippuen talouskehityksestä ja eläkevarojen sijoitustoiminnan tuotoista. Tässä on ongelman ydin, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston entinen päällikkö Tarmo Pukkila. Suurta korotusta työeläkemaksuun on vaikea toteuttaa. Työnantajien ja palkansaajien välisen sopimuksen mukaan työeläkemaksun nosto jaetaan puoliksi työnantajien ja palkansaajien kesken, eivätkä työnantajat hyväksy työeläkemaksun nostoa kilpailukykyyn vedoten. Palkansaajille työeläkemaksun nosto merkitsee sekä palkan että työeläkkeen alennusta. Kuulostaa hassunkuriselta, mutta niin asia on, Pukkila sanoo. Hän ihmettelee, miksi ongelmaa ei ole nostettu laajemmin esille. Työeläkejärjestelmän pahimpiin perinteisiin kuuluu ongelmien vaikeneminen kuoliaaksi. Jos mitään hätää ei olisi, ei tarvitsisi myöskään pohtia työurien pidennystä. Etuudet heikkenevät Työeläkemaksun nostopainetta voidaan hillitä sijoittamalla tuottavasti rahastoidut työeläkevarat. Niitä on noin 120 miljardia euroa. Pukkilan mielestä sijoitustuottojen varaan järjestelmää ei kuitenkaan voi rakentaa. Ei varsinkaan nyt, kun sijoitusten ja talouden riskit ovat kasvaneet. Tämä johtuu muun muassa kehittyneiden maiden myös Suomen rajusta velkaantumisesta. Kun nyt on tullut aika ryhtyä velkojen maksuun, käsillä on ainekset ikävään maailmanlaajuiseen taloudelliseen kehitykseen. Toivottavasti kaikki menee hyvin, mutta aivan uudenlaisia riskejä tilanteeseen liittyy. Sijoitustuottoja painaa myös demografia: väestön ikääntyminen ja työvoiman vähentyminen johtavat yhdessä valtioiden velkaantumisen kanssa aikaisempaa alhaisempaan talouskasvuun ja sitä kautta alhaisempiin sijoitustuottoihin. Haastetta lisää sekin, että sijoitusmallit aliarvioivat viime vuoden kaltaisten sijoituskatastrofien todennäköisyyttä. 18 Viisas Raha 18 Viisas Raha

19 astot liikaa riskiä? Esa Swanljung: T yöeläkevakuuttajat TELA ry:n toimitusjohtaja Esa Swanljung pitää suomalaista eläkejärjestelmää toimivana. Vaikka sitä meillä arvostellaan, muualla maailmassa Suomesta halutaan jopa ottaa mallia. Swanljung korostaa, että eläketaso on sidoksissa työurien pituuteen. Jos eläkkeelle siirtyminen ei elinajan pidentyessä myöhenny, keskimääräinen kuukausieläke suhteessa palkkaan ennen pitkää alenee. Jos elinaika pitenee, eläkkeelle siirtymisenkin pitää jatkuvasti myöhentyä. Muuten kustannus nousee ennen pitkää sietämättömän korkeaksi tai eläkkeet jäävät sietämättömän mataliksi, Swanljung sanoo. Hän korostaa, ettei tässä ole mitään uutta: Parinkymmenen viime vuoden aikana jokaisessa suuressa ja pienessä eläkeuudistuksessa on ratkottu tätä ongelmaa. Maksun korotuspainetta on yksityisaloilla edelleen. Eri tahojen laskelmissakaan ei tässä suhteessa ole suuria eroja. Eroja on sen sijaan näkemyksissä siitä, miten ongelma pitäisi ratkaista. Swanljungin ratkaisu koostuu työurien pitenemisen, sijoitustuottojen ja maksun korotusten yhdistelmästä. Sijoitusriskejä ei aliarvioida Swanljung kiistää väitteen, jonka mukaan työeläkeyhtiöt aliarvioisivat sijoitustensa riskejä. Vakavaraisuusvaatimusmalli on kirjattu lakiin, ja laki on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Jos alaspäin menon todennäköisyyttä aliarvioidaan, aliarvioidaan myös poikkeuksellisen suotuisten tapahtumien todennäköisyys, Swanljung sanoo. Vuosi 2009 oli kaikkien aikojen paras työeläkesijoitusvuosi reaalituotoilla mitattuna. Sitä edelsi kaikkien aikojen huonoin vuosi Laskelmia tehdään erilaisilla skenaarioilla, mutta niin suuria puskurivaroja ei ole mahdollista kerätä, että ilman eri toimenpiteitä voitaisiin selvitä mistä tahansa kuviteltavissa olevasta tapahtumasta, Swanljung sanoo. Riskien minimointi merkitsisi myös odotettujen tuottojen minimointia. Peruslaskelmassa pyritään ennakoimaan keskimääräinen tuottojen kehitys. Viisas Raha 19 Viisas Raha 19

20 SIJOITUSDEBATTI w Sijoitusmallit aliarvioivat viime vuoden kaltaisten sijoituskatastrofien todennäköisyyttä, sanoo Tarmo Pukkila. Pukkilan mielestä myös ota riittävästi huomioon sijoitusten riskiä. Vuoden 2008 finanssikriisi osoitti, että työeläkelaitosten vakavaraisuusmekanismi ei toimi. Tarvittiin poikkeuslaki, jolla helpotettiin eläkelaitosten vakavaraisuusvaatimuksia. Toisenlaisilla malleilla päädyttäisiin nykyistä korkeampiin vakavaraisuusvaatimuksiin. Vakavaraisuusvaatimusten kasvattaminen lienee mahdotonta, Pukkila toteaa. Hän muistuttaa, että Suomessa on 20 vuoden päästä 65-vuotiaita , kun heitä on nyt noin Samaan aikaan työvoiman määrä vähenee sadoilla tuhansilla. Tällä joukolla ja eläkeikää lähestyvillä 50 vuotta täyttäneillä on ennennäkemätön poliittinen voima. Pukkilan mukaan eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys edellyttää työurien pidentämistä. Jos vapaaehtoiset toimenpiteet eivät riitä, on edettävä lainsäädännön kautta. Selvää on, että etuudet heikkenevät. On mahdotonta määritellä oikeaa eläkeikää eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi, Pukkila sanoo. Turvaavuus riippuu monesta tekijästä. Tärkein asia on kotimainen työllisyys, jonka perusteella työeläkemaksut ja sitä kautta myös eläkkeet pääasiassa maksetaan. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin Pukkila suhtautuu neutraalisti. Vapaaehtoinen vakuutus ei ole lakisääteisen eläketurvan vaihtoehto, mutta se voi täydentää lakisääteistä turvaa. Joskus työurat jäävät syystä tai toisesta eläketurvan karttumisen kannalta aukollisiksi. Tällöin vapaaehtoisella eläkevakuutuksella voi olla hyvät perusteet lakisääteisen turvan täydentäjänä. Swanljung huomauttaa, että työeläkeyhtiöiden tuottojen odotuksia suuremmat vaihtelut eivät sinänsä tee laskelmista optimistisia kunhan tuottokeskiarvosta ei poiketa systemaattisesti. Työeläkesijoitusten pitkän ajan toteutunut reaalituotto on lähellä peruslaskelmissa oletettua neljää prosenttia vuodessa. Mitä mieltä olet vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä? Lakisääteisen työeläkkeen olemassaolo helpottaa toimeentulon kokonaisriskin arviointia vapaaehtoista eläkevakuutusta tai muuta säästämistä harkitessa. Eläkevakuutus sitoo säästöt, joten se sopii ainakin sellaiselle, joka pelkää käyttävänsä säästöjään liian varhain. Swanljung muistuttaa, että vain harva on ottanut eliniän loppuun jatkuvan yksilöllisen eläkevakuutuksen. Vakuutuksenottajat ovat halunneet työeläkkeen kantavan yksilöllisen elinaikariskin. Esa Swanljung Suomalainen työeläkejärjestelmä toimii hyvin Sijoitustuotoilla voidaan kompensoida työeläkemaksujen vajetta Työeläkesijoitusten tuotto-odotukset eivät ole liian optimistisia Tuottojen odotuksia suuremmat vaihtelut eivät sinänsä tee laskelmista optimistisia, sanoo Esa Swanljung. Tarmo Pukkila Työeläkemaksuissa on 5 7 prosentin korotuspaine Työeläkejärjestelmän ongelmista ei keskustella riittävästi Sijoitustuottojen riskejä aliarvioidaan 20 Viisas Raha