Kallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia: Vuosiraportti 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia: Vuosiraportti 2005"

Transkriptio

1 Espoo Raportti Y50/2006/1 Kallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia: Vuosiraportti 2005 Lasse Ahonen, Paula Jääskeläinen, Anna-Maria Tarvainen, Kimmo Korhonen 2006

2

3 1 1 JOHDANTO Tämä raportti on vuosiyhteenveto hankkeen "Kallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia" toiminnasta vuonna Hankkeen rahoitus perustuu Valtion Ydinjätehuoltorahaston (VYR) rahoituspäätökseen (Dnro ad3/2004/kyt), GTK:n rahoitusesitykseen ja sen päivitykseen Hankkeen yleinen tavoite ja tarkoitus on tutkia kallion rikkonaisuusvyöhykkeiden ominaisuuksia ja niiden tutkimusmenetelmiä kalliohydrogeologian kannalta. Pyrkimys on näin tukea ydinjätteen geologisen loppusijoituksen turvallisuustarkastelun tarpeita ymmärtää ja kuvata pohjaveden esiintymistä ja liikettä kallioperässä. Hankkeen taustana ovat GTK:ssa aikaisemmin tehdyt kalliopohjavesitutkimukset, jotka ovat liittyneet erityisesti julkisrahoitteisen ydinjätetutkimuksen toimeksiantoihin. Näitä aikaisempia tutkimuskohteita ovat Nummi-Pusulan Palmottu, Outokummun Sukkulansalo, Pori (Satakunnan hiekkakivi) sekä Ylivieskan gabro. Lisäksi taustatietona ovat Posiva Oy:n Hyrkkölän kuparianalogiatutkimus (toimeksianto GTK:lle), sekä usean ydinjätteen loppusijoitusorganisaation ja GTK:n yhteistyönä toteutettu Permafrost-hanke, jossa on tutkittu arktisessa Kanadassa sijaitsevan Lupinin kaivoksen hydrologiaa ja hydrogeologiaa. Hankkeen tavoitteet vuodelle 2005 olivat seuraavat (hankesuunnitelman päivitys ): 1. Kopparnäsin tutkimus keskittyen vuoden 2004 lopussa kairatun tutkimusreiän rakoilun ja hydrogeologian tutkimukseen. Reikägeofysikaalinen tutkimus ja reikävideointi nähtiin potentiaalisimpina työvälineinä. Hydraulisessa testauksessa erovirtausmittaus nähtiin hyvin potentiaalisena, mutta rahoitus ei sisältynyt hankesuunnitelmaan. 2. Outokummun syvän reiän reikägeofysiikan ja hydraulisten mittausten tuloksista oli tavoitteena selvittää kallion hydraulisten ominaisuuksien ja reikägeofysikaalisten luotaustulosten väliset yhteydet, ja mahdollisuudet tunnistaa vettä johtavat rakenteet geofysikaalisin menetelmin. 3. Rikkonaisuusrakenteiden geologia osakokonaisuus määriteltiin seuraavasti: "Rikkonaisuusvyöhykkeet, niiden luokittelu, sisäinen rakenne ja tunnistettavuus". Tähän kokonaisuuteen oli ajateltu kuuluvan myös yksityiskohtaista kairasydäntutkimusta (mm. fluidisulkeumat). 4. Rikkonaisuuden hydrogeologinen konseptualisointi kokonaisuuteen sisällytettiin rakoilun esiintymisen ja jakautumisen mallitarkastelua ja 3D-rakennemallinnusta virtausmallinnuksen lähtötietoina. Mallinnustekniikoihin perehtyminen oli oleellinen osa suunniteltua kokonaisuutta. 5. Yhteenveto ja raportointi on olennainen osa hanketta. Hankkeen toiminnan ja tulosten kuvaus on seuraavassa.

4 2 2 KOPPARNÄSIN TUTKIMUKSET 2.1 Tausta ja rikkonaisuusvyöhykkeen kairaus Kopparnäsin tutkimukset sijoittuvat alueelle, jonne Imatran voima teki 1970-luvulla alustavia geologisia selvityksiä alueen ollessa ydinvoimalan mahdollinen sijoittamispaikka. Geologian tutkimuskeskus osallistui aktiivisesti Kopparnäsin hydrogeologisiin ja rakennegeologisiin tutkimuksiin, joita Martti Salmi käsitteli väitöskirjassaan. Tällöin Geologian tutkimuskeskus porasi myös kaksi 80 metriä syvää porakaivoa, joissa tehtiin pumppauskokeita. Näiden kokeiden perusteella porakaivot sijaitsivat vettä johtavassa rikkonaisuusvyöhykkeessä. Osin jo olemassa olevan tutkimustiedon, rakennegeologisen tutkimuksen sekä mm. kattavan lineamenttitulkinnan perusteella alueelle sijoitettiin tutkimusreikä R-307. Jo heti kairausten yhteydessä havaittiin tämän 233 metriä pitkän reiän lävistäneen rikkonaista kalliota juuri tulkitun ja tutkimuksen kohteeksi otetun lineamentin kohdalla noin sadan metrin syvyydessä. Huuhteluveden kulutus oli runsasta ja samoin myös myöhemmin tehdyissä pumppauksissa huomattiin vedenjohtavuuden olevan varsin korkea reiässä. Mielenkiintoinen piirre vaikutti olevan myös reiässä olevan veden korkea sähkönjohtavuus (korkea suolaisuus), vaikka noin 80 metrin päässä sijaitsevan kaivon KU1 veden sähkönjohtavuus oli matala ja porakaivovesi on hyvää juomavettä. 2.2 Kairasydäntutkimus Kopparnäsin kairasydäntutkimukset jatkuivat vuoden 2005 puolelle. Kairasydäntutkimuksessa pyrittiin jaottelemaan havaittuja rakenteita, jotta sydämestä saadut indikaatiot olisivat mahdollisimman kuvaavia. Tavanomaisessa rakokartoituksessa rapautumiin ja sydänhukkaan ei välttämättä kiinnitetä erityishuomiota. Kopparnäsin tapauksessa eräässä kategoriassa pyrittiin kvantifioimaan nämä piirteet kairasydämestä, jotka muuten olisivat jääneet huomiotta. Lisäksi pyrittiin arvioimaan rakojen avoimuutta, kuitenkin huomioiden arvioinnin epävarman luonteen. Yleisesti ottaen kairasydäntutkimuksessa kiinnitettiin huomiota erityisesti hauraisiin rakenteisiin. Kivilajit määritettiin vain pääpiirteittäin. Kairasydäntutkimuksesta saatua aineistoa ja kuvamateriaalia verrattiin myöhemmin tehdyn tv-kuvauksen aineistoon. Näin voidaan selventää myös kuinka luotettavaa informaatiota saadaan kairasydämen pohjalta tehdystä rakokartoituksesta. Kairasydänaineiston perusteella havaittiin, että karttatulkinnassa ruhjeeksi tulkittu lineamentti edustaa todella ruhjevyöhykettä ja se läpäistiin kairauksessa noin metrin reikäpituudella, mikä vastaa metrin syvyyttä maanpinnasta. Kuvassa 1 on esitetty kairasydämen perusteella määritetyt kivilajit ja rakoilu.

5 3 Katkokset Kuva 1. Litologia ja rakoilu reiässä R-307 (Jääskeläinen et al b).

6 4 2.3 Vesien kemian analyysit Reiästä R-307 otettiin letkulla näytteitä kesäkuussa 2005, joista analysoitiin pääkationit ja - anionit. Myös näytteiden merkkiaine eli natriumfluoreseiinipitoisuus analysointiin kairauksessa käytetyn huuhteluveden määrän selvittämiseksi. Analyysin perusteella reiässä olevassa vedessä ei ollut merkkiainetta, joten huuhteluvettä ei reiässä ole. Kuvassa 2 on esitetty vesinäytteiden koostumus. Kategoriat kuvaavat sitä reikäpituutta, jolta syvyydeltä näytteet ovat. Lisäksi kuvassa 2 on esitetty geofysiikan laitteistolla mitatut fluidin sähkönjohtavuuden arvot kyseisillä syvyyksillä. Kuten kuvasta on havaittavissa, veteen liuenneiden aineiden määrä on hyvin korkea. TDS (Total Dissolved Solids) on jopa 10 g/l reiän pohjaosissa. Tätä korkeaa suolapitoisuutta pystyttiin hyödyntämään reikägeofysiikan avulla suoritetussa fluidi-loggauksessa, kuten myöhemmin tässä raportissa on selostettu. Reiän R-307 vesi voidaan jakaa siis kahteen kerrokseen sen suolaisuuden perusteella. Lähellä pintaa noin 100 metrin reikäpituuteen saakka on vähäsuolainen pinta-osa ja runsassuolainen pohjaosa. Suomenlahden nykyinen suolapitoisuus on n. 5 g/l. Suolaisen veden arvioidaan koostumuksensa tiettyjen erityispiirteiden perusteella edustavan aikaisemman merivaiheen, Litorinameren vettä. Veden alkuperää tutkitaan edelleen mm. sen stabiilien vety- ja happi-isotooppien avulla HCO3 mg/l SO4 mg/l Pitoisuus (mg/l) Sähkönjohtavuus (ms/m)) Cl mg/l Na mg/l Mg mg/l Ca mg/l johtis 0 L50 L75 L100 L125 L150 L175 L200 Reikäpituus (m) 0 Kuva 2. Pääkationi ("lämpimät värit") ja anionipitoisuudet ("kylmät värit") reiässä R-307.

7 5 2.4 Geofysikaaliset tutkimukset Geofysikaaliset tutkimukset voidaan jakaa kahteen osaan. Ensin tehtiin kallioperän sekä fluidin sähkönjohtavuus- ja lämpötilamittauksia häiriintymättömässä tilassa. Myöhemmin päätettiin hyödyntää reiässä olevaa suolaista vettä sekä lähellä olevan makean veden kaivoa ja pyrittiin vaihtamaan R-307 vesi ja seuraamaan sähkönjohtavuuden muutosta reiässä. Tällä niin sanotulla fluidi loggauksella voidaan selvittää veden virtauskohtia, jotka näkyvät mittauksissa anomaalisina piikkeinä kohdissa, joissa virtaus tapahtuu. Kuvassa 3 on esitetty reiän R-307 kallioperän resistiivisyyden, resistanssin sekä omapotentiaalin vaihtelu. Kairasydäntutkimuksista havaittu rapautunut vyöhyke on selvästi havaittavissa myös näistä galvaanisista reikämittauksista, jotka mittaavat kallioperän ominaisuuksia. Bedrock resistivity, Ohm-m ( long- and short normal ) and resistance, Ohm ( Single point ) Borehole length, m Potential difference, mv ( Self potential ) and Bedrock resistivity, Ohm-m ( lateral ) Long Normal, Ohm-ml Short Normal, Ohm-m Single Point, Ohm Lateral, Ohm-m Self Potential, mv Kuva 3. Kallioperän resistiivisyys (ohm-m), resistanssi (ohm) ja potentiaaliero (mv) reiässä R- 307 (Jääskeläinen et al a). Kuvassa 4 on esitetty reiän R-307 veden resistiivisyyden vaihtelu syvyyden mukaan eri ajankohtina. Ensimmäiset mittaukset on tehty häiriintymättömässä reiässä, jonka jälkeen suoritettiin pumppausta noin 48 tuntia. Mittaukset on tehty vedenvaihto-operaation jälkeen. Jo näissä mittauksissa on selvästi havaittavissa reiän yläosan sähkönjohtavuuden nousu. Oletettavasti reiässä on rakovyöhyke, josta työntyy runsaasti suolaista vettä ylöspäin. Lisäksi on havaittavissa piikkeinä mahdollisia vettä johtavia kohtia. Yllättävin havainto on 170 metrin reikäpituudella havaittava piikki, joka viittaa vettä johtavaan vyöhykkeeseen tällä syvyydellä. Kairasydäntutkimuksissa tällä syvyydellä havaittiin vain muutama täytteinen rako. Mittauksia täydennettiin 25.10, jolloin havaittiin tilanteen palautuneen lähelle alkutilannetta. Kuvassa 5. on esitetty lämpötilan vaihtelu kairareiässä häiriintymättömässä tilassa ja vedenvaihto-operaation jälkeen (14.9. lähtien tehdyt mittaukset).

8 6 100 Fluid resistivity (ohm-m) Borehole length (m) down up Kuva 4. Fluidin resistiivisyyden vaihtelu reiässä R-307. Mittaukset suoritettiin vedenvaihto-operaation jälkeen (Jääskeläinen et al a). 9 Temperature ( o C) Borehole length (m) downwards upwards Kuva 5. Lämpötilan vaihtelu reiässä R-307. Mittaukset suoritettiin vedenvaihto-operaation jälkeen (Jääskeläinen et al a).

9 7 2.5 TV-kuvaus Reiän Tv-kuvauksen suoritti Kivikonsultit Oy syyskuun aikana. Kuva-aineistosta saadaan selville rakojen suunta ja voidaan erottaa avoimet raot. Toimeksiantoon sisältyi raportti rakojen sijainnista, suunnasta ja avaumasta. Jatkotutkimuksessa verrattiin TV-kuvauksessa havaittua rakoilua aikaisempaan kairasydäntulkintaan. Kuvassa 6 on verrattu kairasydäntä ja videokuvaa 171 metrin reikäpituudelta. Kuva 6. Kairausnäyte ja videokuvaa 171 metrin syvyydellä reiästä R-307 (Jääskeläinen et al. 2006).

10 8 Kuvassa 6 esitetty kairasydän ja videokuva ovat sikäli erityisen mielenkiintoisia, että noin 170 metrin syvyydellä oli fluidiloggauksessa anomalia, mikä viittaisi virtaukseen tällä syvyydellä. Kuitenkin kairasydämessä oli nähtävissä lähinnä oletettavasti kairauksessa syntyneitä katkoksia ja vain muutama täytteinen rako. Videokuvaa tutkittaessa on havaittu tällä syvyydellä avoimia (0-2 mm avauma) rakoja yhteensä kolme reikäpituudella m, metrissä sekä kuvassa 6 esitetty rako metrin reikäpituudella. Kuvassa 7 on esitetty rapautunutta kairasydäntä ja videokuvaa n. 132 metrin syvyydeltä, johon pääruhjevyöhyke sijoittuu. Noin 126 metrin syvyydeltä lähtien videokuvan perusteella kivilaji on paikoittain rapautunutta ja huokoista. Erityisesti kuvassa 7 esitetty osue erottuu myös videokuvassa selkeästi. Tämä rapautunut osuus jatkuu noin 134 metriin saakka. 126 metrin syvyydelle osui myös kairasydänhukka, joka selittyy kiven rapautuneisuudella. Kairasydänhukka alkaa metrissä olevasta yli 20 mm avauman omaavasta raosta, jossa on savimaista täytettä. Kuitenkin fluidi-loggauksessa saadut anomaliat, osuvat hieman ennen rapautunutta vyöhykettä. Toisaalta kallioperän resistiivisyysmittauksissa tämä vyöhyke näkyy anomaalisena.

11 9 Kuva 7. Kairasydän ja videokuva 132 metrin syvyydellä reiästä R-307 (Jääskeläinen et al. 2006). Kairattaessa sydännäyte katkeilee, eivätkä havaitut raot useinkaan ole avoimia kallioperässä. Lisäksi kairausnäytteen murtuminen tapahtuu yleensä kohdissa, joissa on esimerkiksi vanhoja umpeutuneita rakoja. Näin ollen voi olla vaikeaa tunnistaa kairauksessa syntyneitä katkoksia kairasydämestä. Kuvassa 8 on esitetty hajonnutta kairasydäntä ja videokuvaa n. 163 metrin syvyydeltä. Videokuvan perusteella kyseisellä syvyydellä ei ole havaittavissa rakoilua.

12 10 Kuva metrin syvyydellä kairasydäntä ja videokuvaa reiästä R-307 (Jääskeläinen et al. 2006). Videokuvauksista voitiin todeta kameran asento ja näin voitiin kartoittaa havaittujen rakenteiden suunta. Kuvasta voitiin tulkita kivilajeja, rakoilua, liuskeisuutta, kontaktia ja eri rakenteiden suuntia. Kuvassa 9 on esitetty kaikkien reiän R-307 videokuvasta mitattujen rakosuuntien jakauma tasonormaalien yläpalloprojektiona.

13 11 0 n=312 max. dens.=8.00 (at 180/ 78) min. dens.=0.00 Contours at: 0.00, 1.00, 2.00, 3.00, 4.00, 5.00, 6.00, 7.00, 8.00, (Multiples of random distribution) Equal area projection, upper hemisphere Kuva 9. Reiästä R-307 mitatut rakosuunnat sama-arvokäyrinä. Tasonormaalien yläpalloprojektio. (Kivikonsultit Oy 2005). Kuvan keskellä oleva tihentymä kuvastaa likimain vaakaa rakoilua, kuvan ylä- ja alareunojen tihentymä likimain pystyä itä-länsisuuntaista rakoilua. 3 OUTOKUMMUN TUTKIMUS: KALLION VETTÄ JOHTAVIEN RAKOJEN GEOFYSIKAALINEN PAIKANTAMINEN Outokummun syvän reiän (2500 m) tutkimuksessa pyritään runsaan reikägeofysikaalisen tutkimusaineiston avulla paikantamaan vettä johtavia rakenteita. Saatavilla oleva geofysikaalinen aineisto käsittää runsaasti eri menetelmillä ja konfiguraatioilla tehtyjä luotauksia, kuten - sähkönjohtavuus (normaali-, lateraali-, laterolog-, microlaterolog-, omapotentiaalimittaukset, induktiivinen mittaus) - fluidin sähkönjohtavuus, - lämpötila, - akustisen P- ja S-aallon nopeudet, - magneettinen suskeptibiliteetti, - magneettikenttä (vertikaali- ja horisontaalikomponentit), - reikäkaliiperi - radiometriset menetelmät, jotka mittaavat totaalisäteilyä, gammaspektriä (uraani, torium ja kalium) tiheyttä (gamma-gamma), huokoisuutta (neutronigamma terminen ja epiterminen neutroni) ja litologiaa.

14 12 Lisäksi käytettävissä oli geologinen raportti reiän litologiasta, kairaustietoja sekä viisi kairareiässä suoritettua vedenjohtavuusmittausta (testivälien pituudet n m). Aineistolle suoritettiin syvyyskorjaukset, jotta sitä voitaisiin hyödyntää rakenteiden analyysissä. Syvyyskorjaukset tehtiin kaikille luotausmenetelmille lukuun ottamatta lämpötilaluotausta. Syvyyskorjausten tarkoituksena oli yhtenäistää luotausten syvyydet, jolloin eri menetelmillä syntyviä anomalioita voidaan verrata keskenään. Syvyyskorjaukset tehtiin siten, että referenssiluotaukseksi valittiin litologialuotaus, jonka mukaan korjattiin kaikkien muiden luotausten syvyydet. Litologialuotaus valittiin siksi, että se on tehty kerralla koko reiän matkalta ja menetelmällä mitattavat anomaliat ovat vastaavia esimerkiksi muiden radiometristen menetelmien kanssa. Tämän jälkeen syvyyskorjattua aineistoa verrattiin vielä kairasydänkartoituksessa määritettyyn litologiaan. Kuvasta 10 nähdään syvyyskorjausten merkitys jatkotulkintojen kannalta. Kuvassa on esitetty korjaamaton ja korjattu laterolog-luotauksen näennäinen ominaisvastus litologialuotauksen tiheyteen nähden syvyydeltä metriä. Todennäköistä on, että sama ilmiö aiheuttaa sekä tiheysmaksimin että resistiivisyysminimin. Kuvasta 10 on nähtävissä, että korjaamattomassa luotauksessa laterologluotauksen anomalia muodostuu n. kaksi metriä liian ylös tiheysmaksimiin nähden, eikä korrelaatiota näiden kahden välille synny. Kuva 10. Korjaamaton ja korjattu laterologluotauksen näennäinen resistiivisyys sekä litologialuotauksen avulla laskettu kiven tiheys syvyydeltä metriä (Tarvainen 2006).

15 13 Syvyyskorjatusta aineistosta valittiin analyysiin sellaiset menetelmät, joiden arveltiin parhaiten kuvastavan rakoilua tai kalliopohjaveden esiintymistä. Rakoilu lisää kallion huokoisuutta, pienentää sen tiheyttä ja alentaa akustisten aaltojen etenemisnopeutta ja kasvattaa kairareiän halkaisijaa. Suolainen kalliopohjavesi taas näkyy resistiivisyysminimeinä. Tämän pohjalta päädyttiin seuraaviin menetelmiin: sähkönjohtavuus (normaali ja microlaterolog), reikäkaliiperi, tiheys, akustisten P- ja S-aaltojen suhdeluku sekä epitermisen neutroniluotauksen näennäinen huokoisuus. Analyysissä vettä johtavan rakenteen esiintymiselle asetettiin seuraavia kriteereitä: alhainen resistiivisyys, alhainen tiheys, suuri reiän läpimitta, kohonnut p/s-suhde ja kohonnut suhteellinen huokoisuus. Parametreille asetettiin raja-arvot, joiden avulla määritettiin vettä johtavien rakenteiden todennäköisyyttä tietyllä syvyydellä. Aineisto luokiteltiin 50 cm:n välein luokkiin 0-6, joista luokassa 0 yksikään raja-arvo ei toteutunut ja luokassa 6 kaikki raja-arvot toteutuivat. Raja-arvot määriteltiin kullekin menetelmälle tutkimalla geofysikaalisten anomalioiden suuruuksia niiltä syvyyksiltä, joilla hydraulinen testaus indikoi vettä johtavaa vyöhykettä. Kuvassa 11 on esitetty luokittelussa käytetyt parametrit luokittelurajoineen (mustat pystyt viivat), luokittelu (valkoinen = 0, tumman sinen = luokka 6) sekä hydraulinen permeabiliteetti syvyydeltä metriä. Kuvasta nähdään, että luokittelun mukaan vettä johtava rakenne on todennäköisesti syvyydellä metriä. Hydraulisen testin perusteella arvioitu permeabiliteetti oli kyseisellä syvyysvälillä ( m.) n m 2. Kuva 11. Esimerkki Outokummun syväreiästä todetusta rakovyöhykkeestä syvyydeltä metriä. Kuvassa vasemmalta lähtien ominaisvastus (microlaterolog ja normaali), tiheys, reikäkaliperi, akustisten aaltojen p/s-suhde, suhteellinen huokoisuus (epiterminen neutroniluotaus), luokittelu syvyydeltä metriä ja hydraulinen permeabiliteetti, joka on mitattu väliltä metriä. (Tarvainen A.-M. 2006).

16 14 Alustavasti voidaan sanoa, että luokittelu toimii hyvin muualla reiässä paitsi Outokumpuassosiaation kivilajiseurueessa, jossa eri kivilajit (serpentiniitti ja karsikivet) esiintyvät tiheästi ja niiden geofysikaaliset ominaisuudet vaihtelevat voimakkaasti (Tarvainen 2006). 4 RIKKONAISUUSRAKENTEIDEN GEOLOGIA JA MINERALOGIA Vuoden aikana tehtiin rakokartoitus reiän R-307 kairasydämestä, jossa rakoja jaettiin niiden avoimuuden perusteella eri ryhmiin kuten kuvassa 1 on esitetty. Kairasydäntutkimuksesta on enemmän kerrottu Kopparnäsin tutkimusten yhteydessä. Lisäksi rakokartoitus tehtiin myös videokuvauksen yhteydessä, jossa pääpaino oli selvittää rakoilun avonaisuus ja suuntaus. Hankkeen puitteissa selviteltiin myös fluidisulkeumien käyttöä tektonisten prosessien tunnistamisessa ja tutkimuksessa (Liite 1). Menetelmällä on selvästikin potentiaalia kallion ruhjevyöhykkeiden tektonisen historian ja vallinneiden olosuhteiden selvittelyssä. Toisaalta ilmeni, että menetelmän laajempi tutkimus olemassa olevien resurssien puitteissa ei olisi kustannustehokasta. Hankkeen puitteissa resursseja suunnattiin viimevaiheessa yhden hankkeen kannalta olennaisen konseptin kallion lohkomosaiikkirakenne tarkasteluun. Konsepti perustuu paljolti luvulla yleiseen käyttöön tulleen satelliittikuva-aineiston hyväksikäyttöön. Jo aikaisemmin oli ymmärretty osan maanpinnan topografiassa ilmenevistä suoraviivaisista rakenteista liittyvän kallioperän ruhjevyöhykkeisiin. Satelliittikuva-aineisto mahdollisti mm. topografisen aineiston entistä paremman hyväksikäytön hyödyntäen kehittyviä kuvankäsittelytekniikoita. Toisaalta satelliittikuvien informaatio saatiin sähkömagneettisen spektrin kaistoina, joista oli hyödynnettävissä muutakin kuin näkyvän valon alue. Lohkomosaiikkikonsepti niin kuin se nykyään yleisesti ymmärretään perustuu suurelta osin kaukokartoitusmenetelmien "suoraviivaiseen" informaatioon. Viime vuosikymmeninä geologinen käsitys kallioperän rakenteesta on edistynyt erityisesti kallion ikämääritystekniikan kehittymisen ja yleistymisen myötä. Suomen kallioperän ikäsuhteista on olemassa nykyään hyvin yksityiskohtaista tietoa, joka on osin muuttanut ja tarkentanut käsitystä Fennoskandian kilven kehityshistoriasta ja siihen liittyvistä tektonisista prosesseista. Nykytiedonkin valossa Suomen kallioperä on mosaiikki tai tilkkutäkki, joka muodostui vuosimiljardien kuluessa eri ikäisten palasten hitsautuessa yhteen. Palasten väliset saumat ovat osoittautuneet potentiaalisiksi liikuntovyöhykkeiksi. Kuvassa 12 on esitetty uusin geologinen yleiskartta Etelä-Suomesta (osa koko Suomen geologista karttaa). Merkittävimmät kuoren muodostumisesta asti vaikuttaneet hiertovyöhykkeet on myös esitetty kartalla. Nyt raportoitavan työn puitteissa tehtiin myös alustava vertailu lohkomosaiikkikartan ja hiertovyöhykkeitä sisältävän geologisen kartan välillä (kuva 13). Melko selkeästi on nähtävissä, että merkittävimmät geologiset rakenteet näkyvät lineamentteina. Toisaalta suuri osa lineamenttejä on sellaisia, ettei niiden kallioperägeologista luonnetta tunneta.

17 15 Olkiluoto! Palmottu! Kopparnäs! Legend Diabase dykes (1.27 Ga) 1 Diabase dykes ( Ga) 2 Major deformation zones Kuva 12. Lounais-Suomen kallioperä, ikäsuhteet ja tärkeimmät deformaatiovyöhykkeet (Korsmanin et al mukaan). Kivilajit ja iät: 1) Oliviinidiabaasi (1.27 Gy); 2) Satakunnan hiekkakivi (noin 1.3 Gy); 3) Rapakivi ( Gy); 4) Mikrokliinigraniitti ( Gy); 5) Granodioriitti, tonaliitti ( Gy); 6) Gabro, dioriitti ( Gy); 7) Amfiboliitti ( Gy); 8) Hapan/intermediäärinen liuske/gneissi ( Gy); 9) Kiilleliuske/gneissi ( Gy). Alueelliset lineamenttitulkintakohteet on raportoitu seuraavasti: Korhonen 2005 (Kopparnäs), Kuivamäki et al (Palmottu), Korhonen et al (Olkiluoto).

18 16 Kuva 13. Suomen kattavan lineamenttitulkintakartan (Vuorela 1982, mustat viivat) ja geologisen kartan (Korsmanin et al. 1997) deformaatiovyöhykkeiden (punaiset viivat) alustava vertailu Lounais-Suomen alueelta. Kuvassa on esitetty myös aluevalintatutkimusten ensimmäisessä vaiheessa geologisin perustein valitut potentiaaliset kohdealueet (Salmi et al. 1985): vihreä = geologisesti ensisijainen kohdealue, keltainen = geologisesti toissijainen kohdealue. 5 KONSEPTUALISOINTI JA MALLINNUS Kopparnäsin kairaus-, lineamenttitulkinta-, ja kallioperäkartoitustieto on yhdistetty 3-ulotteiseksi malliksi, joka käsittää tutkimusreiän ympäristön ja aikaisempien kairausten käsittämän alueen. Mallin syvyysulottuvuus on noin 200 m. 3D-mallinnuksessa pääasiallinen työkalu on SURPACohjelmisto, jonka avulla aineistoa voidaan työstää edelleen ja kerätä siihen lisää havaintoaineistoa. Outokummun syväreiän geofysiikan aineistoa on käsitelty lähinnä WellCad-ohjelmistolla, jolla on mm. tehty syvyyskorjauksia runsaalle aineistolle. Tulkinta rikkonaisista rakenteista onnistuu helposti ohjelmiston avulla, kun reikägeofysiikan aineistoa voidaan tarkastella samanaikaisesti ja skaalaa muuttamalla. WellCad-ohjelmistoa käytetään myös Kopparnäsin reikätutkimusaineiston käsittelyssä. Videokuva-aineisto ja kairasydänaineisto käsitellään yhdessä geofysiikan aineiston tulkintojen kanssa. Näin voidaan tarkastella voidaanko reikägeofysiikan aineistosta ennustaa rakovyöhykkeiden sijaintia. Kuvassa 14 on esimerkki WellCad:n hyödyntämisestä. Pyrkimyksenä on sekä kairasydännäytteen, videokuvan ja geofysiikan aineistoa analysoimalla yhdessä ja erikseen kartoittaa mitkä ovat vettä johtavat kohdat. Kuvassa 14 oleva raidoitettu pätkä edustaa geofysiikan aineistosta havaittua anomalian sijaintikohtaa, joka vaikuttaisi kuitenkin kuvastavan kivilajivaihtelua. ArcGis-ohjelmistoa käytetään lähinnä paikkatutkimusten suunnittelussa, kartta-aineiston käsittelyssä ja esimerkiksi aikaisemmin lineamenttitulkintojen pohjana. ArcGis- ohjelmistolla tuotettua aineistoa käytetään myöhemmin mm. SURPAC-ohjelmiston rakennemallissa ruhjeen tulkinnan apuna.

19 17 Kuva 14. Esimerkki WellCad-ohjelmiston hyödyntämisestä. Kuvassa on vasemmalla videokuvaa ja oikealla kairasydämestä otettu kuva. Raidoitettu on geofysiikan aineistosta tulkittu anomalia ja vaaleanpunainen kuvaa graniittia, vihreä sarvivälkekiillegneissiä.

20 18 6 YHTEENVETO TUTKIMUKSESTA Hankkeen yhdeksi merkittävistä tuloksista näyttää tähän mennessä muodostuvan Kopparnäsin rikkonaisuusvyöhykkeen tutkimus. Alue valittiin yksityiskohtaisen rakennetulkinnan kohteeksi, jolta tehtiin koordinoitu lineamenttitulkinta. Tässä menetelmässä pyrkimyksenä on yhdistää karttamateriaalista saatava topografinen ja aerogeofysikaalinen informaatio, joka mahdollisesti viittaa kallion heikkousvyöhykkeisiin ja potentiaalisiin vedenjohtavuusrakenteisiin. Seuraava vaihe, valitun lineamentin kairaukseen perustuva maastotutkimus osoittautui menestykselliseksi siinä mielessä, että voitiin selvästi havaita lineamentin edustavan kalliossa olevaa rikkonaisuusvyöhykettä. Kairaus- ja kairasydänhavainnot ja niihin liitettynä reiän seinämän videokuvaus osoittivat rikkonaisuusvyöhykkeen olemassaolon ja luonteen konkreettisesti. Suoritettujen reikägeofysikaalisten luotausten tulkinnalle oli näin ollen konkreettinen vertailupohja. Toisaalta reikägeofysiikan mittaukset ja niihin yhdistetty fluid-logging -koe antoivat tärkeää informaatiota rakovyöhykkeiden hydrogeologisesta luonteesta. Varsin mielenkiintoinen lisähavainto oli ruhjevyöhykkeen veden nyky-suomenlahtea huomattavasti korkeampi suolaisuus. Alustavien pumppausten perusteella reiän kokonaisvedenjohtokyky on hyvin korkea. Merkittävin puuttumaan jäänyt informaatio on vedenjohtavuuden jakauma reiässä, jota pyritään selvittämään vuoden 2006 aikana. Outokummun uuden syvän reiän geofysiikan aineistosta tehty tutkimus tukee erinomaisesti hankkeen päämääriä ja tarjoaa hyvän vertailukohdan Kopparnäsin tutkimukselle. Kopparnäsissa tutkittu rakenne edustaa loppusijoitustutkimusten morfologisessa rakenneluokituksessa luokkaa III. Tämän vuoksi seuraavaksi tutkimuskohteeksi valittiin Klaukkalasta tunnettu lineamentti, joka tulkitaan suuremmaksi rakennepiirteeksi (luokka II). Rakenne on nyt lävistetty yli 300 metrin syvyyteen ulottuvalla kairauksella. Kalliossa olevat rikkonaisuusvyöhykkeet ovat ydinjätteen geologisen loppusijoituksen ja sen turvallisuustarkastelun kannalta yksi olennaisimpia tekijöitä. Olkiluodon paikkatutkimus on tähän mennessä paljolti edennyt toisistaan eriytyneinä tutkimuslinjoina kallioperägeologia rakennemalli (hauras deformaatio) hydrorakennemalli virtausmalli. Hankkeen "Kallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia" keskeinen funktio on parantaa valmiuksia integroida geologistektonisen rakennemallin informaatiota hydrorakennemalliin. Lähtökohtana on tehdä rakenteiden yksityiskohtaisia tutkimuksia ja erityisesti tuoda lisävalaistusta "rakenteiden" todellisiin fysikaalisiin ominaisuuksiin. Tälle tutkimushankkeelle on leimallista, että se on edennyt oppimisen kautta kaikilla tasoillaan. Hankkeen edetessä se on merkinnyt fokusoimista avainkysymyksiin. Hanke tuottaa peruslähtökohtia ja ideoita kalliopohjaveden virtausmallinnukseen ja tulosten pohjalta on ehkä mahdollista arvioida uudelleen perusteita kalliopohjavesisysteemin konseptualisointiin, erityisesti hydrorakenteiden luonteen ja ominaisuuksien osalta. Seuraavassa vaiheessa tutkimuksen tuleekin suuntautua enenevässä määrin virtausmallinnuksen vaatimusten mukaisesti. Laajemmin nähtynä hankkeella on perustavanlaatuinen merkitys ydinjätteen geologisen loppusijoituksen tutkimuskentässä.

21 19 7 TYÖPANOS JA KUSTANNUKSET Hankkeen pääasialliset tutkijat vuoden 2005 aikana olivat seuraavat: Erikoistutkija Lasse Ahonen: Hankepäällikkö, hankkeen suunnittelu, ohjaus, raportointi. Tutkija Paula Jääskeläinen: Kopparnäsin tutkimukset. Kairasydäntutkimus, reikägeofysiikan mittaukset ja hydrogeologiset tutkimukset, aineiston käsittely ja raportointi. Klaukkalan tutkimusreiän kairauksen valmistelu ja valvonta. Harjoittelija Anna-Maria Tarvainen: Outokummun tutkimukset. Kallion vettä johtavien rakojen geofysikaalinen tulkinta. Tutkija Kimmo Korhonen: Geofysiikan aineiston käsittely, lineamenttitulkinta ja 3D-mallin luominen. Tutkija Antero Lindberg: Kairasydäntutkimus ja tutkimuksen ohjaus, rakovyöhykkeiden mineralogia ja ominaisuudet. Geofyysikko Jarkko Jokinen: Reikägeofysiikan mittaukset, ohjaus ja valvonta. Toteutuneiden kustannusten raportointi on esitetty erillisellä liitteellä, samoin hakuvaiheen kustannus- ja rahoitussuunnitelma.

22 20 8 HANKKEEN RAPORTOINTI Ahonen, L., Aalto, P., Paananen, M., Ludvigsson, J.-E Bedrock hydrogeological studies at Palmottu, Finland. Proceedings of the Fennoscandian 3rd Regional Workshop on Hardrock Hydrogeology. Helsinki, Finland June 7-9, The Finnish Environment 790, Finnish Environmental Institute, Helsinki. ( Ahonen, L., Jääskeläinen, P., Korhonen, K., Tarvainen, A.-M., Lindberg, A., Jokinen, J Kallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia, hankeraportti Geologian tutkimuskeskus, Raportti YST-12X, (valmisteilla). Jääskeläinen, P Kallioperän vettä johtavien rakenteiden tutkiminen Kopparnäsin tutkimuskohteessa. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikan laboratorio. Jääskeläinen, P., Jokinen, J. & Ahonen, L Geophysical borehole measurements in R-307, Kopparnäs. Geological Survey of Finland, archive report Y50/2005/2. ( Jääskeläinen, P. & Korhonen, K Kopparnäsin tutkimukset vuonna Geologian tutkimuskeskus, Raportti YST-122, 41 p. ( Jääskeläinen, P., Lindberg, A. & Ahonen, L Kopparnäs R-307. Kairausnäytteen tutkimus. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Y50/2005/1. ( Jääskeläinen, P., Ahonen, L. & Jokinen, J. (Abstract submitted Jan 2006). Hydrogeological studies of fractured rock at Kopparnäs site, Finland. 4th International Workshop "Hard Rock Hydrogeology of the Bohemian Massif", Poland, June Jääskeläinen, P., Ahonen, L. & Lindberg, A Bedrock fracturing in Kopparnäs R-307: Comparison of video image and drill core log. Geological Survey of Finland, archive report Y50/2006/2. Kivikonsultit Oy Kopparnäsin kallionäytereikä R-307:n videokuvaus. Työraportti. Korhonen, K Kopparnäsin alueen lineamenttitulkinta. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Q19/2032/2005/1/20.8, 30 p. ( Lipponen, A., Rönkä, E., Leveinen, J. and Ahonen, L. (Submitted 2005), State- of-the-art in Fennoscandian hardrock hydrogeological research: Cases from Finland. Proceedings of the 2nd workshop of the Iberian regional working group on hardrock hydrogeology, Portugal, May Tarvainen, A.-M. (2006). Outokummun syväreiän vettä johtavien rakenteiden tunnistaminen reikägeofysikaalisin menetelmin. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikan laboratorio. (Tarkastettavana).

23 21 9 KIRJALLISUUSVIITTEET Jääskeläinen, P., Jokinen, J. & Ahonen, L a. Geophysical borehole measurements in R- 307, Kopparnäs. Geological Survey of Finland, archive report Y50/2005/2. Jääskeläinen, P. & Korhonen, K Kopparnäsin tutkimukset vuonna Geologian tutkimuskeskus, Raportti YST-122, 41 p. Jääskeläinen, P., Lindberg, A. & Ahonen, L b. Kopparnäs R-307. Kairausnäytteen tutkimus. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Y50/2005/1. Jääskeläinen, P., Ahonen, L. & Lindberg, A Bedrock fracturing in Kopparnäs R-307: Comparison of video image and drill core log. Geological Survey of Finland, archive report Y50/2006/2. Kivikonsultit Oy Kopparnäsin kallionäytereikä R-307:n videokuvaus. Työraportti. Korsman, K., Koistinen, T., Kohonen, J., Wennerström, M., Ekdahl, E., & Honkamo, M., Idman, H. & Pekkala, Y (eds.). Bedrock map of Finland 1: Geological Survey of Finland. Salmi, M., Vuorela, P. & Kuivamäki, A Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen geologiset aluevalintatutkimukset. Raportti YJT Voimayhtiöiden ydinjätetoimikunta. Vuorela, P Crustal fractures indicated by lineament density, Finland. The Photogrammetric Journal of Finland 9 (1), 21 Tarvainen, A.-M. (2006). Outokummun syväreiän vettä johtavien rakenteiden tunnistaminen reikägeofysikaalisin menetelmin. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikan laboratorio. (Tarkastettavana).

24 LIITE FLUIDISULKEUMAT RAKENNETUTKIMUKSESSA Sami Partamies, Kai Front VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Yleistä fluidisulkeumista Fluisulkeumat ovat pieniä nesteen ja/tai kaasun sekä usein myös mineraalikiteiden täyttämiä onteloita mineraaliessa. Ne ovat syntyneet joko isäntäkiteen kasvun aikana tai kasvun jälkeisissä vaiheissa fluidien täyttämien rakojen eheytyessä. Sulkeumien koko vaihtelee submikroskooppisista kymmeniin, jopa satoihin mikrometreihin, niiden massan vaihdellessa grammaan. Fluidisulkeumien tutkimushistoria ulottuu luvulle, jolloin keksittiin sulkeumien käyttö isäntämineraalin kiteytymislämpötilojen määrityksessä (Sorby, 1858). Menetelmä pohjautui isäntämineraalin ja sulkeuman sisältämän nesteen lämpölaajenemis - ja kutistumiskertoimen väliseen eroon. Kiviaineksen jäähtyessä sulkeumaneste kutistuu enemmän kuin isäntämineraali ja nesteeseen pääsee muodostumaan kaasukupla, mikä kasvaa lämpötilan laskemisen funktiona. Fluidisulkeumatutkimuksien perinteisin sovellusala on ollut malmigeologia, missä sitä on käytetty tuottamaan tietoa mineralisoitumien genetiikasta (mm. Poutiainen ja Partamies 2003). Ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvissä tutkimuksissa Suomessa ovat fluidisulkeumamikrotermometriaa hyödyntäneet mm. Blyth et al. 2004; 2000 ja Gehör et al. (2002) Fluidisulkeumien geneettinen luokittelu Fluidisulkeumien yleisimmin käytetyssä luokittelutavassa (Roedder, 1984) sulkeumat on jaettu syntyajankohdan perusteella primäärisiin, sekundäärisiin ja pseudosekundäärisiin sulkeumiin (Kuva 1a). Primääriset sulkeumat ovat jääneet sulkeuksiin isäntäkiteen kasvun aikana. Sekundääriset sulkeumat ovat selkeästi syntyneet kiteen kasvun päättymisen jälkeen rakojen ym. deformaation aiheuttamien piirteiden eheytyessä. Eheytymien ei välttämättä vaadi uusien ionien mukaantuloa systeemiin, vaan eheytyminen voi syntyä isäntämineraalin ionien remobiloituessa alhaisemman pintaenergian saavuttamiseksi (Roedder, 1984).

25 LIITE 2 2 a) b) Kuva 1. b) Yksittäisen kiteen primäärisiä (p), sekundäärisiä (s) ja pseudosekundäärisiä (ps) sulkeumia. Lisäksi luonnoksessa on sulkeumia (i), joiden alkuperää ei luotettavasti voida arvioida. b) Sulkeumien keskinäisten ikäsuhteiden määrittäminen sulkeumajonojen leikkausten perusteella (Goldstein, 2003). Pseudosekundääriset sulkeumat ovat syntyneet kiteen kasvun vielä jatkuessa tai sen väliaikaisen keskeytymisen aikana syntyneisiin halkeamiin Sulkeumien havainnointi Geotermometrian ja geobarometrian historian selvitämiseksi on saatava mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva tutkittavaan kohteeseen eriaikoina vaikuttaneista P/T -olosuhteista. Havainnot eri-ikäisten sulkeumaryhmien ikäsuhteista toimivat systemaattisena perustana varsinaiselle mikrotermometrialle. Huolellisen fluidisulkeumapetrografian avulla on mahdollista erottaa toisistaan eri ikäiset sulkeumapopulaatiot (Kuva 1b) ja sitä kautta saada tietoa fluidievoluutiosta ja sen aikana mahdollisesti tapahtuneista P-T muutoksista (Goldstein and Reynolds, 1994). Tämä mahdollistaa yksityiskohtaisen paine ja lämpötilahistorian tarkastelun.

26 LIITE Mikrotermometria Mikrotermometriset mittaukset tehdään käyttäen polarisaatiomikroskooppia, mihin on kiinnitetty jäähdytys-kuumennus pöytä lämmönsäätölaitteistoineen (Roedder, 1984). Menetelmä perustuu sulkeumissa tapahtuvien faasimuutosten havainnointiin näytettä kuumennettaessa ja jäähdytettäessä. Havaintojen perusteella selvitetään eri fluidityyppien koostumus sekä tiheys. Tulosten luotettavuuden kannalta on aineistoa tarkasteltava kriitisesti kuvaajien avulla anomalisten häiriintyneiden arvojen tunnistamiseksi (esim. tiheyshistogrammien muoto) (Touret, 2001). Mikrotermometrian tuloksia täydennetään usein jollakin muulla analyyttisella menetelmällä, esim. Raman -spektroskopialla Tulosten tulkinta Tulosten perusteella on laskettavissa kutakin fluidisulkeumapopulaatiota edustavat isokoorit, joita verrataan esim. mineraaligeotermobarometri tuloksiin (Kuva 2). Kuva 2. Paine- lämpötila -diagram, missä on esitety tietyn tiheyden omaavan fluidisulkeumapopulaation isokoori (A) sekä mineraalitermobarometrilla määritetty P/T -kenttä (B).

27 LIITE Metamorfisten kivien fluidisulkeumat Metamorfisissa kivissä esiintyvät fluidisulkeumat ovat yleensä syntyneet hyvin laajalla P-T vaihteluvälillä muodostaen useita sulkeumasukupolvia sekä ovat lisäksi kokeneet useinmiten huomattavia sekä paineen että lämpötilan muutoksia myös sulkeuksiin jäämisen jälkeen. Tulosten tulkinta edellyttää vertailua sulkeumanäytteiden yhteydessä esiintyvien mineraaliparageneesien P/T arvioihin em. tavalla. Fluidisulkeumia voidaan hyödyntää myös tuottamaan lisäarvoa tektonisten päätelmien tekoon mm. Boullier (1999). Tulkinnat pohjautuvat suunnatusta näytteestä havainnoitujen sulkeumajonojen orientaatioon sekä sulkeumien muotoon. Sulkeumatutkimuksilla on mahdollista saada lisätietoa myös uudelleenkiteytymisolosuhteista sekä deformaatiosta VIITELUETTELO Blyth, A., Frape, S., Blomqvist, R. and Nissinen, P Assessing the past thermal and chemical history of fluids in chrystalline rock by combining fluid inclusion and isotope investigations of fracture calcite. Applied Geochemistry 13: Blyth, A., Frape, S., Ruskeeniemi, T. and Blomqvist, R Origins, closed system formation and preservation of calcites in glacialted crystalline bedrock: evidence from Palmottu natural analogue site, Finland. Applied Geochemistry 19: Boullier, A-M Fluid inclusions: tectonic indicators. Journal of structural Geology. Vol. 21: Golstein, R Petrographic analysis of fluid inclusions. Samson, I., Anderson, A. and Marshall, D. (eds.). In Fluid Inclusions. Analysis and Interpretation. Mineralogical society of Canada. Vol 32. Goldstein, R.H. and Reynolds, T.J Systematics of fluid inclusions in diagenetic minerals. Short Course 31, Society of Economic Palentologists and Mineralogists, Tulsa, 199 p.

28 LIITE 5 5 Gehör, S., Karhu, J., Kärki, A., Löffman, J., Pitkänen, P., Ruotsalainen, P. and Taikina-aho, O Fracture calcites at Olkiluoto, Evidence from Quaternary infills for palaeohydrogeology. Posiva-report , POSIVA Oy. 118 p. Roedder, E. (1984) "Fluid inclusions" Vol. 12. Reviews in Mineralogy, (Ed. Ribbe, P. E.) Mineralogical Society of America, 644 pp. Sorby, H. C., On the microscopic structure of crystals, indicating the origin of minerals and rocks. Geological Society of London Quarterly Journal, Vol. 14, p Touret, J., L., R Fluids in metamorphic rocks. Lithos Vol. 55: 1-25

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Mincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT

Mincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n

Lisätiedot

Kallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia: Vuosiraportti 2006 Paula Jääskeläinen, Lasse Ahonen, Kimmo Korhonen ja Jarkko Jokinen

Kallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia: Vuosiraportti 2006 Paula Jääskeläinen, Lasse Ahonen, Kimmo Korhonen ja Jarkko Jokinen Etelä-Suomen yksikkö Y50/2007/17 14.3.2007 Espoo Kallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia: Vuosiraportti 2006 Paula Jääskeläinen, Lasse Ahonen, Kimmo Korhonen ja Jarkko Jokinen Kallion rikkonaisuus

Lisätiedot

Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio

Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reitit,

Lisätiedot

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Ilmo Kukkonen Helsingin yliopisto Fysiikan laitos KYT - rakoiluseminaari GTK, Espoo 800 m Geotermisen

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä

Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Geofysikaaliset tutkimukset Kotalahden rikastushiekka-alueen

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari

Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus Rakoiluseminaari 3.12.2015 Sisältö 1. Johdanto 2. Olkiluodon pohjavesimallinnus 3. Rakoverkkomallinnus, DFN DFN-mallinnuksen tavoitteet DFN konseptuaalinen malli

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA . - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

Vuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET

Vuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA

MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Rakoverkkomallinnus. Laine & Markovaara-Koivisto KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa

Rakoverkkomallinnus. Laine & Markovaara-Koivisto KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa Rakoverkkomallinnus KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa Rakoverkkomallinnus/rakosimulointi Kiteisen kallioperän rikkonaisuuden mallintaminen on tärkeää mm. kalliorakentamisessa,

Lisätiedot

Kallioperätutkimukset:

Kallioperätutkimukset: Kallioperätutkimukset: Loppusijoituksen geotieteellinen perusta Ilmo Kukkonen GTK KYT2010 seminaari Helsinki 18.3.2011 Aiheina tänään Loppusijoituksen periaate Pidätysesteet: teknilliset esteet ja kallioperä

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM ) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe

Lisätiedot

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

Työ r a portti 9 7-57. Kai Front. Olli Okko. Pertti Hassinen. VTT Yhdyskuntatekniikka. Joulukuu 1997

Työ r a portti 9 7-57. Kai Front. Olli Okko. Pertti Hassinen. VTT Yhdyskuntatekniikka. Joulukuu 1997 Työ r a portti 9 7-57 Aänekosken Kivetyn kairanreikien KI-KR 0 ja KI-KR geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus reikien KI-KR 0 - KI-KR 3 perusteella Kai Front Olli Okko

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta

Lisätiedot

Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä

Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia - seminaari, VTT Syväbiosfääritutkimus GTK:ssa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho

Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho MAAPERÄKARTOITUKSIIN JA POHJAVEDEN SEURANTAAN LIITTYVÄT SEISPIISET REFRAKTIOLUOTAUKSET

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988. Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus 16.3.2016 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

U~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä

U~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä 0 = OKANOSTEOWSUUS U~O~U~PU J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI - SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. ALKUTIEDOT 3 2. AIKAISEMMAT RAPORTIT 3 3.

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI

Lisätiedot

Olkiluodon hauraiden siirrosrakenteiden mallinnus. Seppo Paulamäki Geologian tutkimuskeskus

Olkiluodon hauraiden siirrosrakenteiden mallinnus. Seppo Paulamäki Geologian tutkimuskeskus Olkiluodon hauraiden siirrosrakenteiden mallinnus Seppo Paulamäki Geologian tutkimuskeskus 1 Rakohavainnot Noin 16000 havaintoa paljastumilta ja tutkimuskaivannoista Noin 68000 havaintoa 57 kairanreiästä

Lisätiedot

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3 SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet Alueella aikaisemmin tehdyt tutkimukset Selostus tehdyistä jatkotutkimuksista...

2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet Alueella aikaisemmin tehdyt tutkimukset Selostus tehdyistä jatkotutkimuksista... Y30/80/1 Martti Salmi, Jan Mitrega TYÖRAPORTT KALLOPOHJAVESTUTKMUKSSTA NKOON KOPPARNÄSSSA G-1,4-1 Sisältö Sivu 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet... 1 2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet... 3

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista

Lisätiedot

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989 Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -

Lisätiedot

2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel

2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikko M19/3242/2002/1/10 Kuopio Niinikoski Timo Heino 30.7.2002 09. 01. 913 Kuopion Niinikosken Ni-esiintymdn mineraalivarantoarvio, valtaus Niinikoski 1 (kaiv. rek.

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Maa- ja kallioperäselvitys

Maa- ja kallioperäselvitys Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Marja Martikkala Juha Karppinen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Maa- ja kallioperäselvitys Maa- ja kallioperätutkimuksia

Lisätiedot

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,

Lisätiedot

KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990

KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO

Lisätiedot

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys

Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys Työraportti 99-6 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys Olli Okko Kai Front Pertti Hassinen Maaliskuu 999

Lisätiedot

KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS

KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS / E Sandberg KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Ilomantsi Pahakala, kaiv.rek.n:o 7576/1 Ktl. 4244 08 Sijanti 1:800 000 Pahakala 7576/1 1 (8) / E Sandberg 2 (8) / E Sandberg 3 (8) / E Sandberg

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR 1-KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli

Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR 1-KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli Työraportti 98-2 9 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR -KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli Olli Okko Kai Front Tiina Vaittinen Pertti Hassinen Toukokuu

Lisätiedot

N:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET ou 1/83. 'Tutkilnuulue laatija Jakelu

N:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET ou 1/83. 'Tutkilnuulue laatija Jakelu N:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET 1981-1982 ou 1/83 'Tutkilnuulue laatija Jakelu ~UPARI-RAUTUVAARA E. Korvuo/A. Hattula OU mal 2 kpl Kunb leat. 'pvm. HY V. KOL~RI 26.1.1 983 'KerttaJehti liitekertat ja

Lisätiedot

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234

Lisätiedot

KALLIOPERÄN VEDENJOHTAVUUSTUTKIMUMSET

KALLIOPERÄN VEDENJOHTAVUUSTUTKIMUMSET GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Nuclear Waste Disposal Research Tiedonanto YST-80 SYVAN KALLIOPERÄN VEDENJOHTAVUUSTUTKIMUMSET PALMOTUSSA, OUTOKUMMUSSA,

Lisätiedot

KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA

KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4523/-90/1/10 Kuusamo Vitikkolampi Erkki Vanhanen 15.10.1990 KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1989 1990 2 YHTEENVETO Aihe malminetsintöiden

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN

Lisätiedot

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ 1, KAIV. RN:O 6188/1, SUORITETUISTA MALMI JA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSISTA.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ 1, KAIV. RN:O 6188/1, SUORITETUISTA MALMI JA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSISTA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois- Suomen aluetoimisto M06/2734/-99/1/10 KITTILÄ Kaltioselkä Veikko Keinänen, Risto Vartiainen 6.4.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi

Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 136/2015 Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset 2014-2015 Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Hanna Leväniemi KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen numero Valtausalueen

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 : Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi

Lisätiedot