Peruste # siirtolaisuus RAJAT LIIKKEESSÄ
|
|
- Mari Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 022 Peruste # siirtolaisuus RAJAT LIIKKEESSÄ Yhteiskunnallinen asema vaikuttaa merkittävästi ihmisten liikkumismahdollisuuksiin. Kylmän sodan päättymisen jälkeiset visiot rajattomasta maailmasta ovat osoittautuneet pienen eliitin todellisuudeksi. Rajat voivat ulottua myös varsinaisten valtioiden rajojen sisä- tai ulkopuolelle erilaisin liikkuvuuden kontrolloinnin keinoin. tiina järvi
2 Rajat liikkeessä 023 ajat ja liikkuminen rakentuvat vuorovaikutuksessa: liike, ja erityisesti sen estäminen, muodostavat rajalinjoja ja muodostetut rajat taas asettavat vastaavasti esteitä liikkumiselle. Liike ja rajat eivät ilmene samalla tavalla kaikille, vaan yhteiskunnalliset valtasuhteet vaikuttavat eri tavoin siihen, millaisiksi rajanylitykset muodostuvat ja millaisia mahdollisuuksia eri yhteiskunnallisissa asemissa olevilla ihmisillä on liikkumiseen. Rajat rakentavat kansallisvaltiota. Ne erottavat toisistaan tahoja, joilla on alueellinen itsemääräämisoikeus ja määrittelevät kansalaisuutta sisään- ja ulossulkemisen kautta. Rajoja muodostetaan ja niiden oikeutusta ylläpidetään kansallismielisillä kertomuksilla, joissa rakennetaan oikeutusta alueeseen, ja muodostetaan eroa meidän ja muiden välille. Rajojen sisään- ja ulossulkevan ominaisuuden kautta rakentuva kansalaisuus määrittää yksilöiden oikeuksia ja jakaa kansallisvaltion alueella olevat ihmiset kansalaisiin ja ei-kansalaisiin. Maantieteilijä Doreen Massey toteaa, että kaikki rajat ovat yhteiskunnallisten valtasuhteiden ilmausta. Esimerkiksi maastonpiirteet eivät muodosta sen luonnollisempia rajoja kuin sattumanvaraisesti karttaan piirretyt linjatkaan. Kaikki rajat ovat yhteiskunnallisia luomuksia ja syntyneet tietyissä historiallisissa olosuhteissa. Rajojen jakamat alueet eivät rakennu vain sen kautta, mitä ne pitävät sisällään, vaan niiden piirteisiin vaikuttavat huomattavasti myös suhteet muihin paikkoihin. Rajat ovat yksi keino organisoida sosiaalista tilaa. (Massey 2003, ) Rajat ovat lisäksi jo määritelmällisesti erottamisen tai kohtaamisen tiloja, jotka yleensä luovat käsityksiä omasta ryhmästä ja siitä erotetusta toisista (Newman & Paasi 1998, 191). Sosiologi Avtar Brah määrittelee rajat sopimuksenvaraisiksi jakolinjoiksi, joita valvotaan niiden ihmisten varalta, jotka rajat ovat tehneet ulkopuolisiksi, vieraiksi, toisiksi (Brah 2007, 89). Rajat saavat merkityksensä itsemääräämisoikeudellisten alueiden erottamisen ja kansalaisuuden määrittymisen lisäksi myös siitä, miten niitä on mahdollista ylittää. Valtioiden väliset rajat muodostavat esteitä liikkeelle, ja rajalinjojen olemassaolon voi nähdä aktualisoituvan nimenomaan niiden ylittämisestä. Rajoja ylittävät toimijat pakottavat huomioimaan toisten olemassaolon ja ottamaan kantaa heidän oikeuksiinsa. Näitä oikeuksia määritellään esimerkiksi liikkeen kontrolloinnilla: keillä on oikeus ylittää rajoja ja oleskella alueella. Mitä vaikeampaa jokin raja on ylittää, sitä suurempi käytännön merkitys sillä on. Esimerkiksi Suomen kohdalla tämä ilmenee siten, että Venäjän kanssa jaettu raja muodostuu vahvemmaksi kuin Ruotsin tai Norjan kanssa jaetut rajat, koska liike Venäjän suuntaan on rajatumpaa kuin länsinaapureihin. Kuntien ja maakuntien rajat ovat puolestaan
3 024 Peruste # Karoliina Paappa
4 Rajat liikkeessä 025 esimerkki hyvin heikoista rajoista, sillä niiden merkitykset ovat puhtaasti hallinnollisia. Ne ilmenevät kuntakohtaisesti veroprosentin ja äänioikeusalueen kautta, mutta eivät aseta nyky-yhteiskunnassa minkäänlaisia rajoitteita liikkeelle tai oleskeluoikeudelle. Se, mitkä rajat ovat heikkoja ja siten helposti ylitettäviä, ja mitkä puolestaan tiukemmin liikettä rajoittavia, on aina sidoksissa historialliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin. Kylmän sodan aikaan Länsi-Euroopan ja itäblokin välinen raja muodosti mielikuvien tasolla ylittämättömän jakolinjan, mutta nykyään se on suurilta osin menettänyt merkityksensä. Kylmän sodan aikaiset idän ja lännen väliset rajat eivät muodostuneet vahvoiksi niinkään siitä syystä, että ne olisivat olleet täysin ylittämättömissä, vaan ylittämisen estämiseen pyrkineen kontrolloinnin vuoksi (ks. Andersson & O Dowd 1999, 596). Rajan vahvuus syntyy tämän ajattelutavan mukaan siitä, miten tiukasti eri instituutiot pyrkivät estämään ihmisten liikkumista rajan yli. Yksi esimerkki rajojen kontrolloinnin kautta syntyvästä vahvasta rajasta on Israelin ja Gazan kaistaleen välinen raja. Gazan kaistaleelta poistuminen laillisin keinoin on jo vuosia jatkuneen saarron takia siellä asuville palestiinalaisille käytännössä mahdotonta. rajaton maailma? LIIKKEEN VAPAUTTAMINEN JOILLEKIN ON KUITENKIN MERKINNYT TOISILLE SEN ENTISTÄ TIUKEMPAA RAJAAMISTA. Rajoja käsittelevissä akateemisissa tutkimuksessa puhuttiin kylmän sodan päättymisen jälkeen rajojen katoamisesta ja rajattoman maailman syntymisestä (Johnson & Jones 2011, 61). Vaikka rajaton maailma on osoittautunut varsin pienen eliitin todellisuudeksi (ks. esim. Newman & Paasi 1998, 199; Sparke 2004), on rajojen liikettä estävän vaikutuksen heikkeneminen nähtävissä esimerkiksi Euroopan unionin alueella. Schengen-alueen laajeneminen on vähentänyt alueeseen liittyneiden ja siihen jo entuudestaan kuuluneiden valtioiden välisten rajojen merkitystä, mutta toisaalta vahvistanut uusien jäsenmaiden ulkorajoja. Heikkojen ja siten helposti ylitettävien rajojen synnyttäminen Euroopan alueelle on helpottanut niiden ihmisten liikkumista, joilla on EU:n kansalaisuus tai hyvät mahdollisuudet saada EU:n alueelle pääsyyn oikeuttavat paperit. Liikkeen vapauttaminen joillekin on kuitenkin merkinnyt toisille sen entistä tiukempaa rajaamista. Niille, jotka määritellään ulkopuolisiksi tai uhaksi, rajojen ylittäminen ja liikkuminen on muuttunut entistä hankalammaksi Euroopan yhdentymisen syvennyttyä. (Verstraete 2010, ) Rajojen muodostumisen ja liikkeen kontrolloinnin yhteenkietoutumisen voi havaita muun muassa siinä, miten rajat ilmenevät varsinaisten valtioiden välisten rajojen sisä- ja ulkopuolella. Valtioiden rajat voivat ulottua syvälle
5 026 Peruste # kansallisvaltion omalle alueelle ja niitä tuotetaan useissa eri instituutioissa ja tiloissa (Sassen 2005, 252). Enrica Rigo kuvaa tilannetta, jossa Varsovassa sijaitseva tori muuttuu puolalaisten rajapoliisien tarkastusten kautta tällaiseksi keskellä valtiota olevaksi rajakohdaksi. Euroopan rajat eivät siten ilmene pelkästään alueen ulkoreunoilla, vaan ne ilmenevät eri instituutioiden synnyttämän hierarkisoivan järjestyksen kautta koko Euroopan tilassa. (Rigo 2009, ) Samaa ilmiötä kuvaa valtioiden rajojen ulkopuolella tapahtuva liikkuvuuden kontrollointi. Euroopan unionin kohdalla voi nostaa esimerkiksi muun muassa Välimeren eteläpuolella sijaitsevien valtioiden kanssa solmitut yhteistyösopimukset, joissa kyseiset maat sitoutuvat rajoittamaan siirtolaisten mahdollisuuksia pyrkiä Eurooppaan. Euroopan ulkopuolella sijaitsevat säilöönottokeskukset (Rigo 2009, 214) ja kansainvälisten tai vieraiden merialueiden kontrollointi (Basaran 2008, ) ilmentävät samaa prosessia, jossa rajoja muodostetaan liikkeen kontrolloinnin kautta muualle kuin varsinaisille raja-alueille. Enrica Rigo toteaa, että siirtolaiset ovat jo osa Eurooppaa ennen kuin ovat edes saapuneet sen virallisten rajojen sisäpuolelle, sillä juuri he osoittavat, minne asti Euroopan alue ulottuu (Rigo 2009, 167). epätasa-arvoiset rajat Kun raja ymmärretään liikkeen kontrolloinnin kautta syntyvänä esteenä, ei raja muodostu objektiiviseksi muodostelmaksi, joka ilmenisi samalla tavalla kaikille sen kohtaaville. Ulkoisesti erilaisilla ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet ylittää rajoja, sillä kontrolli kohdistuu tiukemmin tiettyjen ominaisuuksien kantajiin. Jos liikkuja on esimerkiksi ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella tunnistettavissa etniseen vähemmistöön kuuluvaksi, on todennäköisempää, että häneen kohdistetaan enemmän kontrollia myös valtion sisäisissä tiloissa kuin ulkoiselta olemukseltaan valtaväestöön kuuluvaan liikkujaan (ks. Verstraete 2010, 95). Kansalaisuus on merkittävä kategoria, jonka kautta liikkujia luokitellaan rajanylitystilanteissa, mutta myös esimerkiksi etnisellä taustalla, sukupuolella ja yhteiskuntaluokalla on vaikutusta siihen, miten helpoksi tai vaikeaksi rajan ylittäminen muodostuu (ks. esim. Pallitto & Hayman 2008). Kansalaisuuden vaikutus liikkumiseen on ilmeinen esimerkiksi siinä, miten moneen valtioon tietyn maan kansalaisen on mahdollista matkustaa ilman erillistä viisumihakemusta. Lisäksi Euroopan unionin alueella EU-maiden kansalaisilla on EU-kansalaisuuteen kuuluvan liikkumisvapauden ansiosta huomattavia erityisoikeuksia EU:n ja Schengen-alueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisiin verrattuna. Kaikki EU-kansalaisetkaan eivät ole samanarvoisessa asemassa rajoja ylitettäessä. Tämän voi havaita muun muassa suhtautumisesta Itä-Euroopan romanien liikkumiseen, ja niistä rajoituksista, joita joidenkin Itä-Euroopan maiden kansalaisille asetettiin vapaan liikkuvuuden ja työskentelyn osalta siinä vaiheessa, kun maista tuli Euroopan unionin jäsenvaltioita. Kansalaisuuden vaikutusta rajojen ylittämiseen ei voi kiistää. Esimerkik-
6 Rajat liikkeessä 027 si Matthew Spake esittää kuitenkin, että syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskut ovat vahvistaneet kehitystä suuntaan, jossa ulossulkeminen ja erojen muodostaminen perustuu kansalaisuuden sijaan ennemmin siihen, pidetäänkö rajojen yli pyrkiviä hyvinä taloudelliselle turvallisuudelle tai uhkina poliittiselle turvallisuudelle (Sparke 2004, 254). Yhteiskuntaluokan vaikutukset rajojen ylittämiseen eivät ole välttämättä yhtä ilmiselviä kuin kansalaisuuden tai muiden eroja rakentavien kategorioiden, kuten etnisen taustan. Luokkaasema vaikuttaa kuitenkin monin eri mekanismein siihen, miten vaivatonta rajojen ylittäminen on. Luokka-asema vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten hyvät mahdollisuudet rajoja ylittävillä toimijoilla on neuvotella niissä tilanteissa, joissa heihin kohdistetaan valvontaa (Pallitto & Heyman 2008, 327). Lisäksi yhteiskuntaluokan merkitys näkyy siinä, millaiset mahdollisuudet liikkujilla on päästä osallisiksi sellaisiin järjestelyihin, joiden avulla liikkujien rajanylityksiä pyritään helpottamaan. Robert Pallitto ja Josiah Heyman erittelevät artikkelissaan erilaisista rajavalvonnan keinoista seuraavia epätasa-arvoisuuksia. Heidän mukaansa biometristä rajavalvontaa edustava verkkokalvojen skannaus hyödyttää lähtökohtaisesti hyvissä sosioekonomisissa asemissa olevia liikkujia, joiden rajanylitykset tehdään sen avulla nopeammiksi ja sujuvammiksi. Liikkujat, joiden tiedot ovat järjestelmissä, pystyvät ohittamaan aikaa vievät henkilöllisyystarkastukset ja määrittyvät automaattisesti pienemmän riskin liikkujiksi kuin ne, EUROOPAN RAJAT EIVÄT SITEN ILMENE PELKÄSTÄÄN ALUEEN ULKOREUNOILLA, VAAN NE ILMENEVÄT ERI INSTITUUTIOIDEN SYNNYTTÄMÄN HIERARKISOIVAN JÄRJESTYKSEN KAUTTA KOKO EUROOPAN TILASSA. jotka eivät ole biometrisen rajavalvonnan piirissä. (Pallitto & Heyman 2008, 322.) Rajojen ylittämistä helpottavat järjestelyt perustuvat usein säännölliseen matkustamiseen tai erillisten, ja joidenkin järjestelyjen kohdalla suhteellisen kalliiden lupien hankkimiseen, joten korkeissa luokka-asemissa olevat hyötyvät niistä eniten (Pallitto & Heyman 2008, ). Rajat eivät siten muodostu niin vahvoiksi hyvissä yhteiskunnallisissa asemissa oleville, jotka tulevat erilaisten järjestelyjen kautta määritellyiksi pienen riskin liikkujiksi, kuin niille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä tällaisten järjestelyjen piiriin. Riski- ja uhkapuhe ovat olennaisia rajojen rakentamisen välineitä, sillä niiden kautta määritellään sitä, keiden liikkuminen on toivottavaa ja keiden ei. Uhkapuhe luo toiseutta ja rakentaa profiileja niistä ihmisistä, joiden liike halutaan määrittää yhteiskunnalliseksi riskitekijäksi. Rajoja töissään käsittelevä taiteilija Heath Bunting on esittänyt, että nykyään rajoissa on ensisijaisesti kyse nimenomaan niiden yli pyrkivien profiloinnista. Profiloinnin tavoitteena on erottaa hyödylliset rajanylittäjät hyödyttömistä (Amoore 2006, 344).
7 028 Peruste # Liikkujien hyödyllisyys tuntuu määrittyvän ensisijaisesti taloudellisten intressien kautta, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että rajojen ylittäminen pyritään tekemään helpoksi globaalille talouseliitille, jonka liike kietoutuu yhteen pääoman liikkeen kanssa. Hyödyttömiksi puolestaan tulevat liikkeen kontrolloinnin kautta merkityksi pakolaiset ja siirtolaiset, jotka edustavat uhkaavaa toiseutta ja joiden liike on siksi estettävä (ks. esim. Ahmed 2003, ). Se, keille rajat muodostuvat helposti läpäistäviksi ja keille ei, heijastaa yhteiskunnallisia valtasuhteita. Yhteiskunnassa etuoikeutetuissa asemissa olevat pystyvät ylittämään rajoja vaivatta, kun taas heikoissa asemissa olevat, joille rajojen ylittäminen voi usein olla selviytymisen kannalta välttämätöntä, joutuvat turvautumaan keinoihin, jotka asettavat heidät entistä epävarmempaan asemaan. Kirjoittaja on Turun yliopistosta valmistunut sosiologi. lähteet: Ahmed, Sarah (2003) Pelon politiikka. Teoksessa Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli (toim.) Erilaisuus, Vastapaino, Tampere. Amoore, Louise (2006) Biometric borders: Governing mobilities in the War of Terror. Political Geography 25, Andersson, James & O Dowd, Liam (1999) Borders, Border Regions and Territoriality: Contradictory Meanings, Changing Significance. Regional Studies 33:4, Basaran, Tugba (2008) Security, Law, Borders: Spaces of Exclusion. International Political Sociology 2008/2, Brah, Avtar (2007) Diaspora, raja ja transnationaalit identiteetit. Teoksessa Kuortti, Joel, Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli (toim.) Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi, Gaudeamus, Helsinki. Johnsson, Corey & Jomes, Reece (2011) Rethinking the border in border studies. Political Geography 30, Massey, Doreen (2003) Paikan käsitteellistäminen. Teoksessa Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli (toim.) Erilaisuus, Vastapaino, Tampere. Newman, David & Paasi, Anssi (1998) Fences and neighbours in the postmodern world: boundary narratives in political geography. Progress in Human Geography 22:2, Pallitto, Robert & Heyman, Josiah (2008) Theorizing Cross-Border Mobility: Surveillance, Security and Identity. Surveillance& Society 5:3, Rigo, Enrica (2009) Rajojen Eurooppa. Like, Helsinki Sassen, Saskia (2005) When National Territory is Home to the Global: Old Borders to Novel Borderings. New Political Economy 10:4, Sparke, Matthew (2004) Passports into Credit Cards: On the Borders and Spaces of Neoliberal Citizenship. Teoksessa Migdal, Joel S. (toim.) Boundaries and Belonging. States and Societies in the Struggle to Shape Identities and Local Practices, Cambridge University Press, Cambridge. Verstraete, Ginette (2010) Tracking Europe. Mobility, Diaspora, and the Politics of Location. Duke University Press, Durham.
Siirtolaisuus RAJAT LIIKKEESSÄ MIKSI SIIRTOLAISUUS ON MERKITYKSELLISTÄ? PAULIN HOUNTONDJI GUY STANDING. yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2014
Siirtolaisuus yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2014 RAJAT LIIKKEESSÄ GUY STANDING MIKSI SIIRTOLAISUUS ON MERKITYKSELLISTÄ? PAULIN HOUNTONDJI Paperittomat ovat täydellistä uusliberaalia työvoimaa: joustavaa,
LisätiedotRiskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu
Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskit ja rajaturvallisuus Riskit, riskiyhteiskunta, riskikäyttäytyminen, riskianalyysi,
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotAsiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotEU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle
EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 16.9.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat
LisätiedotSISÄLLYS... JOHDANTO...
SISÄLLYS SISÄLLYS... JOHDANTO... V XI 1 EUROOPAN UNIONIN INSTITUUTIOT... 1 1.1 Euroopan parlamentti... 2 1.2 Eurooppa-neuvosto... 5 1.3 Neuvosto... 6 1.4 Euroopan komissio... 8 1.5 Euroopan unionin tuomioistuin...
LisätiedotUudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotTurvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI
Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys
LisätiedotRajat, alueet ja identiteetit
Rajat, alueet ja identiteetit Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen Heikki Mikkeli Maailman kulttuurien laitos Luentorunko Tilallisuudesta: tila, paikka, alue Rajoihin liittyviä käsitteitä Mikä on alue?
LisätiedotEU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020
EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen
LisätiedotLuonnonvarayhdyskunnat
Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen
LisätiedotSOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ
SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ UCLA School of Law Professor Intersektionaalisuus lyhyesti Teoria ja menetelmä, työkalu tarkastella risteäviä eroja Crenshaw
LisätiedotPAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?
PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotPositiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa
Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat Helsinki, 7.6.2013 Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotSulkevat ja avaavat suhteet
Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde
LisätiedotEuroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö
Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)
LisätiedotKUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT
Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Vetoomusvaliokunta 2004 13. syyskuuta 2001 LAUSUNTO vetoomusvaliokunnalta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Ehdotus neuvoston direktiiviksi
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
LisätiedotTurvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen
LisätiedotROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.
Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla
LisätiedotPäivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,
LisätiedotSanastoa. Kotopaikka-hanke
Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti
LisätiedotKansalaisuuden teot ja toiminnot
Kansalaisuuden teot ja toiminnot vastaanottokeskuksessa SOSIAALIPEDAGOGIIKAN PÄIVÄT 2017 PÄIVIKKI RAPO, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Johdattelua aiheeseen Tuolla vastapäisessä rakennuksessa on teollisuusompelukoneita,
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0356/48. Tarkistus. József Nagy, Jeroen Lenaers PPE-ryhmän puolesta
21.11.2018 A8-0356/48 48 Johdanto-osan 4 kappale (4) Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tietyt yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvat vakavat uhat, jotka ovat olleet perusteena
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotPJ 4 POLITIIKAN TUOTOS
PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan
LisätiedotAluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op
Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. toukokuuta 2009 (29.05) (OR. en) 10140/09 CRIMORG 81 ENFOPOL 142 TRANS 211
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. toukokuuta 2009 (29.05) (OR. en) 10140/09 CRIMORG 81 ENFOPOL 142 TRANS 211 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotHYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA
MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotPikaopas. Tietoturva, GDPR ja NIS. Version 3.0
Pikaopas Tietoturva, GDPR ja NIS Version 3.0 GDPR henkilötietojen suojaus EU:n uusi tietosuoja-asetus tuli voimaan 25.5.2018 kaikissa EU-valtioissa. Asetus syrjäyttää ja korvaa aikaisemman henkilötietojen
LisätiedotEsityslista Kestävä kehitys
Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien
LisätiedotSisäministeriö PERUSMUISTIO SM KVY Everhall Tony(SM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2016-00198 KVY Everhall Tony(SM) 12.04.2016 Asia Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle Etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän
LisätiedotRAJAVALVONTA JA TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN
RAJAVALVONTA JA TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN MATINE:n Turvallisuusseminaari 08TOU18 Tampere Everstiluutnantti Janne Kurvinen Rajavartiolaitoksen esikunta RAJAVARTIOLAITOS - Turvana kaikissa oloissa VISIO Rajavartiolaitos
LisätiedotPolitiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
LisätiedotA8-0375/22. Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina GUE/NGL-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0375/22 22 Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina Johdanto-osan 10 viite ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 päivätyn pohdinta-asiakirjan Euroopan puolustuksen
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotNormit ja naapurusto Metropolialueella:
Normit ja naapurusto Metropolialueella: Mitä monitieteinen tarkastelu kertoo nuorten ja koulujen alueellisista oloista? Venla Bernelius MetrOP-seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi
Lisätiedot14894/16 team/msu/ts 1 DGD 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. joulukuuta 2016 (OR. en) 14894/16 JAI 1006 ENFOCUSTOM 203 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. joulukuuta 2016 Vastaanottaja:
LisätiedotEUROOPAN PORTEILLA TURVAPAIKKAPOLITIIKAN VAIKEAT VAIHEET
Anna-Kaisa Hiltunen EUROOPAN PORTEILLA TURVAPAIKKAPOLITIIKAN VAIKEAT VAIHEET Teoksen kirjoittamista ovat tukeneet: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta Aikakauslehdentoimittajain Säätiö Copyright 2019 Tekijä
LisätiedotAihealue: Siirtolaisuus rajoja ja siltoja. Osio 2: Siirtolaisuus kokemuksena ihmiset tarinoiden takana
Aihealue: Siirtolaisuus rajoja ja siltoja Osio 2: Siirtolaisuus kokemuksena ihmiset tarinoiden takana Siirtolaisten elämäntarinat jäävät aivan liian usein piiloon karttojen, kaavioiden ja tilastojen taakse.
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotRELATE RELATIONAL AND TERRITORIAL POLITICS OF BORDERING, IDENTITIES AND TRANSNATIONALIZATION
1 RELATE RELATIONAL AND TERRITORIAL POLITICS OF BORDERING, IDENTITIES AND TRANSNATIONALIZATION Professori Anssi Paasi Maantieteen laitos Oulun yliopisto 12.11.2013 PROJEKTIN JOHTO JA VASTUUALUEET/ TUTKIMUSTEEMAT
LisätiedotSuomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik
Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?
Lisätiedot6020/17 team/sj/hmu 1 DG D 1 A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0014 (NLE) 6020/17 SCH-EVAL 52 FRONT 48 COMIX 95 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotSeija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015
Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 The whole history of the whole world liian laaja opetettavaksi Globaalihistoria = maailmanhistoria? = kansainvälinen historia? = transnationaali historia? Antony
LisätiedotPUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA
012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat
LisätiedotTERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos
TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen
LisätiedotLäsnä ja poissa kaupungista. BEMINE Urban Forum V Kimmo Lapintie
Läsnä ja poissa kaupungista BEMINE Urban Forum V Kimmo Lapintie Kuviteltu kaupunki Asuminen Asumisen mielletään yhä pistemäisesti: ihminen valitsee preferenssiensä ja varojensa mukaisen asunnon (eli paljastaa
LisätiedotVipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa
Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 11.5.2017 Citizen*ship - kaupunkikehittämisen foorumi Valtteri Laasonen RAJOJA RIKKOVAT TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotLIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen
LisätiedotEU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020
EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat
LisätiedotKOMISSION SUOSITUS, annettu , verosopimusten väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.1.2016 C(2016) 271 final KOMISSION SUOSITUS, annettu 28.1.2016, verosopimusten väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta KOMISSION SUOSITUS, annettu 28.1.2016,
LisätiedotKANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ
KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna 7.11.2012 Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos
LisätiedotNUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät
NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0477/1. Tarkistus
5.7.2017 B8-0477/1 1 1 kohta johdantokappale 1. päättää asettaa terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan, joka tarkoin määritellyn toimivaltansa mukaisesti: 1. päättää asettaa terrorismin vastaisen
LisätiedotOlli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto
Mitä tarkoitetaan ympäristö- vastuullisuudella? Olli Loukola Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto ankkeemme Henvissä The Anatomy of Environmental Responsibility:
Lisätiedot5750/1/17 REV 1 rir/msu/pt 1 DG D 1 A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 6. helmikuuta 2017 (OR. en) 5750/1/17 REV 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0014 (NLE) 5750/1/17 REV 1 SCH-EVAL 35 FRONT 37 COMIX 70 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotValta rajoittamisena ja riippuvuutena: valotuksia vallan kaksiin kasvoihin. Samuli Aikio
Valta rajoittamisena ja riippuvuutena: valotuksia vallan kaksiin kasvoihin Samuli Aikio Vallan kolmet kasvot. Steven Lukes: Power: a radical view (1973). Vallan poliittisuus. Valta 1) Niiden, jotka vievät
LisätiedotTyömarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotBiometriikka. Markku Metsämäki, SFS/SR 302 Biometriikka puheenjohtaja Guiart Oy suunnittelujohtaja
Biometriikka, SFS/SR 302 Biometriikka puheenjohtaja Guiart Oy suunnittelujohtaja SFS on jäsenenä kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisessa
LisätiedotU 36/2009 vp. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
U 36/2009 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun viisumin
LisätiedotOnko Suomi (Pohjanmaa) turvallinen maa?
Xxxxxxx Onko Suomi (Pohjanmaa) turvallinen maa? Nimi Työ Osasto 19.1.2018 1 19.1.2018 2 Pakolaiskriisi 19.1.2018 3 19.1.2018 4 19.1.2018 5 Maslowin tarvehierarkia Lähde; Maslow, Abraham H.: A Theory of
LisätiedotHaittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?
Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä
LisätiedotSE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ
SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotKOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA
FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri
LisätiedotSYKEn rooli rajavesiyhteistyössä
SYKEn rooli rajavesiyhteistyössä Lea Kauppi Tornionlaakson Vesiparlamentti 25.10. 2017 Yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Sisältö Kokemuksia YKn Euroopan
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0089 (NLE) 8330/1/16 REV 1 ASIM 60 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Italian ja Kreikan hyväksi
LisätiedotAjankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 29/2004 Asia: Valiokunnan tiedoksi annetut vetoomukset Liitteenä ovat yhteenvedot kahden vetoomuksen sisällöstä
LisätiedotKaupunki monikulttuurisena elinympäristönä
Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä Pasi Saukkonen Helsingin Espoon harmoniaviikko Espoo, 2.2.2016 1 Kuten keskiajalla, kaupungit ovat jälleen laboratorioita, joissa testataan, kuinka kansalaisuus,
LisätiedotAVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS
AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys
LisätiedotHyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia
IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY
LisätiedotLuottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:
Luottamuksesta osallisuutta nuorille Eija Raatikainen, KT Twitter: raatikaineneij1@ Esityksen rakenne Luottamus mitä se on? Epäluottamus miten se ilmenee vuorovaikutuksessa? Luotettava ihminen mistä hänet
LisätiedotKansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 14.3.2017 2016/0322(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi ulkorajojen ja viisumipolitiikan
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 9. huhtikuuta 207 (OR. en) 206/025 (COD) PE-CONS 3/7 VISA 8 COEST 55 COMIX 62 CODEC 295 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
Lisätiedot