Siirtolaisuus RAJAT LIIKKEESSÄ MIKSI SIIRTOLAISUUS ON MERKITYKSELLISTÄ? PAULIN HOUNTONDJI GUY STANDING. yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siirtolaisuus RAJAT LIIKKEESSÄ MIKSI SIIRTOLAISUUS ON MERKITYKSELLISTÄ? PAULIN HOUNTONDJI GUY STANDING. yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2014"

Transkriptio

1 Siirtolaisuus yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2014 RAJAT LIIKKEESSÄ GUY STANDING MIKSI SIIRTOLAISUUS ON MERKITYKSELLISTÄ? PAULIN HOUNTONDJI

2 Paperittomat ovat täydellistä uusliberaalia työvoimaa: joustavaa, helposti hyväksikäytettävää ja vailla oikeuksia. stephen castles Peruste on voittoa tavoittelematon neljä kertaa vuodessa ilmestyvä yhteiskunnallinen aikakauslehti. Julkaisun voi tilata maksutta osoitteesta Päätoimittaja: Kuutti Koski Toimituskunta: Elina Aaltio, Rita Dahl, Teppo Eskelinen, Sakari Laurila, Johanna Perkiö, Mikko Sauli & Elina Vainikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Anna Kalso Kannen kuva: Karoliina Paappa (yksityiskohta teoksesta Outdoors) Julkaisija: Vasemmistofoorumi Osoite: Peruste / Vasemmistofoorumi, Lintulahdenkatu 10, Helsinki Paino: Miktor/Vammalan Kirjapaino Oy ISSN X Peruste on Kulttuuri-, mieli pide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Osuuskunta Tradeka-yhtymä on tukenut tämän julkaisun tuottamista. 2014

3 002 Kuutti Koski pääkirjoitus Downing Streetin putkitukos SIIRTOLAISUUS 006 Russell King Miksi siirtolaisuus on merkityksellistä? 012 Esa Suominen / Mervi Leppäkorpi debatti Siirtolaisuus ja ammattiyhdistysliike 022 Tiinä Järvi Rajat liikkeessä 030 Stephen Castles Maailmankansalaisuutta ja vapautta? Globaalin talouskriisin opetukset 046 Anna Rundgren Rakkaudella Suomesta Somaliaan 052 Riikka Yrttiaho kolumni Apua paperittomille kyykyttämisen sijaan HAASTATTELUT 054 Kuutti Koski Politiikka ei sovi filosofille haastattelussa Paulin Hountondji 060 Johanna Perkiö Vihainen prekariaatti haastattelussa Guy Standing PERUSTELUJA 067 Reijo Vanne Eläkerahastoja ei kannata purkaa KIRJAT 073 Shahram Khosravi: Laiton matkaaja. Paperittomuus ja rajojen valta. (Pontus Purokuru) 077 Liisa Liimatainen: Saudi-Arabian toiset kasvot. Rohkeita naisia ja kybernuoria. (Mikko Jakonen) 081 Peter Singer: Marx. (Jussi Silvonen) TAITEILIJA 084 Taiteilijan esittely: Karoliina Paappa

4 002 PÄÄKIRJOITUS Peruste # downing streetin putkitukos veitsi päätti helmikuussa, että se irtautuu EU/ETA -maiden vapaan liikkuvuuden sopimuksesta. Tämä on luonnollisesti herättänyt paljon porua EU-maissa. Kenties merkittävin eurooppalaista liikkumisen vapautta rajoittamaan pyrkivä porukka löytyy kuitenkin Britanniasta. Pääministeriksi ponnahtanut konservatiivipuolueen puheenjohtaja David Cameron keräsi vuoden 2010 kampanjassaan ääniä ilmoittamalla, että hän vähentäisi maahanmuuttoa merkittävästi. Brittihallitus on jo rajoittanut EU-maiden kansalaisten oikeuksia työttömyysturvaan, asumistukeen sekä toimeentulotukeen ja lisärajoituksia on suunnitteilla. Cameron on myös heittänyt ilmaan ajatuksen, että Iso-Britannia voisi irtautua Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Tällöin sen olisi esimerkiksi helpompi karkottaa paperittomia siirtolaisia. Siirtolaisuutta vastustavia kannanottoja on totuttu kuulemaan marginaalisilta nationalistiryhmiltä. Cameron on kuitenkin salonkikelpoinen herrasmies, joka johtaa väkiluvultaan EU:n kolmanneksi suurinta valtiota. Vakavammaksi asian tekee se, ettei Cameron ole yksittäistapaus. Muut puolueet pyrkivät eri puolilla Eurooppa hamuamaan äänestäjiä takaisin siirtolaisuutta vastustavilta populistipuolueilta. Jopa liberaalista linjastaan tunnettu Alankomaat on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa viime aikoina. Muutokset Iso-Britannian siirtolaispolitiikassa saattavat enteillä muutoksia myös meillä. Siksikin ne on syytä ottaa tosissaan. Kansainvälinen siirtolaisuus ei kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö. Suhteellisesti mitattuna se ei ole kokonaisuudessaan myöskään hirveästi lisääntynyt. YK:n Väestöosaston tilastojen mukaan vuonna 1965 ihmisistä 97,7 prosenttia asui synnyinmaassaan. Yli puoli vuosisataa myöhemmin luku oli noin 97 prosenttia. (määristä tarkemmin ks. Russell Kingin ja Stephen Castlesin artikkelit). King toteaa tekstissään, että ihmisten liikkuminen on itse asiassa nyt rajoitetumpaa kuin sata vuotta sitten. Vaikka siirtolaisuuden suhteellinen määrä ei ole juuri kasvanut, muuttajien lähtö- ja kohdemaat ovat vaihdelleet. Osan siirtolaisvastaisuudesta selittänee se, ettei muualta tulleisiin olla totuttu. Briteille siirtolaisuus on kuitenkin kaikkea muuta kuin uusi ilmiö. Brittiimperiumi valloitti aikanaan neljäsosan maailmasta ja Brittein saarilta lähteneet siirtolaiset ovat levittäytyneet ympäriinsä aina löytöretkien ajoista 1800-luvun kultaryntäyksiin ja siirtomaaimperiumin muuttoliikkeisiin. Brittiläisen kansanyhteisön toisen maailmansodan jälkeiseen vapaan liikkuvuuden aluee-

5 003 seen kuului huomattavasti suurempi määrä ihmisiä kuin nykyiseen EU/ETA -alueeseen. Noin kymmenesosa Ison-Britannian väestöstä on syntynyt muualla. Siirtolaisuus (sekä maasta lähtö että maahanmuutto) on ollut elimellinen osa Ison- Britannian kansakuntaa ja se jos joku on hyötynyt historian saatossa liikkumisen mahdollisuudesta. Cameronin ja kumppanien linja edustaa valikoivaa uuskonservatismia: halutaan pääomien vapaata liikkumista, muttei ihmisten vapaata liikkumista. Esimerkiksi taloustieteilijä Michael A. Clemens on esittänyt, että ihmisten liikkumisen rajoittaminen on maailmantalouden suurin markkinavääristymä. Stephen Castles kuitenkin kuvaa, kuinka niin kutsutut kehittyneet maat ovat aina orjakaupasta lähtien säännelleet siirtolaisuutta kulloistenkin tuotantotarpeidensa mukaan. Ajatus vapaista markkinoista on teoreettinen kuvitelma. Sekä siirtolaistyövoiman käyttö että siirtolaisuuden rajoittaminen ovat aina olleet osa markkinoita. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Cameronin linja ei ole epäjohdonmukainen markkinavääristymä. Se on osa historiallista jatkumoa, jossa siirtolaisuutta lisätään tai rajoitetaan tiettyjä ihmisryhmiä hyödyttävällä tavalla. EU/ ETA -alueen ulkopuolelta tulevien ihmisten maahantuloa säännellään jatkuvasti. Alueen sisäinen vapaa liikkuvuus on itse asiassa tiukentanut alueen ulkopuolelta tulevien ihmisten kontrollia (ks. Tiina Järven artikkeli). National Institute of Economic and Social Research -tutkimuslaitos on varoittanut, että Cameronin suunnittelema maahanmuuton raju vähentäminen vaikuttaa negatiivisesti Ison-Britannian talouteen. Myös esimerkiksi Puolan parlamentin EU-valiokunnan keskustaoikeistolainen puheenjohtaja Agnieszka Pomaska totesi Lontoossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, että Cameron puhuu vain sosiaalietuuksien käytöstä, eikä esimerkiksi siirtotyöläisten maksamista veroista. Pomaska muistutti, että siirtolaiset tulevat usein Isoon-Britanniaan tekemään työt, jotka eivät kelpaa briteille. Kun pääministerin virka-asunnossa Downing Street kymmenessä menevät putket tukkoon, kukapa muu sen aukaisisi kuin kuuluisa puolalainen putkimies (sanaparista on muodostunut yleismetafora joidenkin pelkäämälle itäeurooppalaisten maahanmuutolle). Tällainen taloudelliseen hyötyyn pohjautuva siirtolaisuutta puolustava argumentointi saattaa olla poliittisesti tehokasta. Se ei kuitenkaan osu ongelmien ytimeen. Oleellista olisi kysyä, kenen hyötyä ja oikeuksia siirtolaispolitiikan ylipäänsä tulisi ajaa? Kuutti Koski Päätoimittaja AJATUS VAPAISTA MARKKINOISTA ON TEOREETTINEN KUVITELMA. SEKÄ SIIRTOLAISTYÖVOIMAN KÄYTTÖ ETTÄ SIIRTOLAISUUDEN RAJOITTAMINEN OVAT AINA OLLEET OSA MARKKINOITA.

6 004 Peruste # siirtolaisuus

7 Karoliina Paappa 005

8 006 Peruste # siirtolaisuus MIKSI SIIRTOLAISUUS ON MERKITYK- SELLISTÄ? russell king käännös: tatu ahponen Alkuperäinen teksti on osa Malmön yliopiston MIM-instituutin Willy Brandt working paper -sarjan julkaisua: Russell King (2012) Theories and Typologies of Migration: An Overview and a Primer. Suomennettu ja julkaistu kirjoittajan luvalla.

9 Miksi siirtolaisuus on merkityksellistä? 007 tsikossa esitettyyn kysymykseen on kaksi vastausta, riippuen siitä kumpaa puolta kolikosta tarkastellaan: muuttamista vai paikallaan pysymistä. Toinen näkökulma korostaa muuttoliikettä ihmiskunnan historian peruspiirteenä, joka jatkuu nyt ja tulevaisuudessa (McNeill ja Adams 1978). Näkökulman mukaan matkustamisvaisto on osa ihmisluontoa: siihen kuuluu ruoan, laidunmaan ja resurssien etsimisen tarve, halu matkustaa ja tutkia, mutta myös halu valloittaa ja omistaa. Ihmisten liikkuminen on kuljettanut innovaatioita alueelta toiselle. Viime aikoina tämä ihmisten ainaista liikkumisen tarvetta korostanut kertomus on kokenut uuden käänteen. Stephen Castles ja Mark Miller ovat jo kahdenkymmenen vuoden ajan sanoneet, että elämme muuttoliikkeiden aikakautta (Castles ja Miller 1993; 2009), jolloin kansainvälinen muuttoliike on nopeutunut, globalisoitunut, naisistunut, monimuotoistunut ja lisääntyvässä määrin myös politisoitunut (2009; 10-12). John Urry tarkastelee asiaa eri näkökulmasta. Hänen mukaansa staattisten eli paikallaanpysyvien, perinteisesti länsimaista yhteiskuntaa luonnehtineiden rakenteiden (yhteiskuntaluokka, sijainti ja vakituinen työ) sijaan uusi yhteiskuntaa yleisesti määrittävä luonteenpiirre on liikkuvuus (Urry 2000; 2007). Nykyään voi tuntua siltä, että kaikki ovat liikkeessä (Cresswell 2006). Viimeisimpien YK:n Väestöosaston (UNPD) lukujen mukaan vuonna 2010 maailmassa oli 214 miljoonaa rajan yli muuttanutta, toisin sanoen muualla kuin synnyinmaassaan asuvaa ihmistä. Jos kaikki nämä siirtolaiset sijoitettaisiin yhteen maahan, siitä tulisi maailman viidenneksi suurin maa. 1 Kolikon toinen puoli tarjoaa kuitenkin eri näkökulman. 214 miljoonaa rajan ylittänyttä siirtolaista on vain vähän yli kolme prosenttia maailman väestöstä. Toisin sanoen 97 prosenttia maailman väestöstä ei ole muuttanut synnyinmaastaan pois. 2 On totta, että muuttajien määrä on lähes kolminkertaistunut vuoden 1965 luvuista (75 miljoonaa) ja lähes kaksinkertaistunut vuoden 1985 luvuista (105 miljoonaa). Koska maailmanlaajuinen väestö on kuitenkin kasvanut lähes yhtä nopeasti, muuttajien prosenttiosuus on lisääntynyt vain maltillisesti (osuus oli 2,3 prosenttia vuonna 1965 ja 2,7 prosenttia vuonna 1985). Gunnar Malmberg (1997, 21-22) on kutsunut tätä paikallaanpysymisparadoksiksi ja kiinnittänyt huomiomme 1 Kiinan (1,3 miljardia), Intian (1,1 miljardia), USA:n (304 miljoonaa) ja Indonesian (228 miljoonaa) jälkeen. 2 Jotkut ovat saattaneet tehdä niin ja palata takaisin alkuperäiseen maahansa. Tässä ei myöskään oteta huomioon maiden sisäistä muuttoliikettä, jonka määräksi YK:n Väestöosasto arvioi 740 miljoonaa ihmistä vuonna Monet kansainväliset muuttajat ovat myös maan sisäisiä muuttajia, joko ennen tai jälkeen maasta muuton. King ja Skeldon (2010) tarjoavat perinpohjaisen esityksen eroista (ja väärästä dikotomiasta) maiden sisäisen ja kansainvälisen muuton välillä.

10 008 Peruste # Karoliina Paappa siihen väestön suureen valtaosaan, joka ei muuta palkkojen ja työttömyyserojen veto- ja työntövaikutusten mukaisesti. Taloudellisten mallien ennustusten perusteella heidän pitäisi muuttaa. Paikallaanpysymisparadoksi herättää lisää kysymyksiä: Miksi näin suuri osa maailman väestöstä ei ole muuttanut minnekään? Johtuuko se siitä, että he eivät halua tehdä niin, vai koska sille ei ole tarvetta? Johtuuko se siitä, että heidän juurensa, eli perhesiteensä, työnsä, kulttuurinsa ja sijainnin tuttuus, pitävät heitä tiukasti paikallaan - tuntevatko he yksinkertaisesti jo olevansa kotonaan? Vai voisiko se johtua siitä, että miljoonat ihmiset haluavat muuttaa, mutta eivät kykene siihen? Voisiko syynä olla olla heidät muusta ihmiskunnasta eristävä köyhyys (heillä ei ole passia ja/tai he eivät voi maksaa matkalipun hintaa) tai se, että heidän liikkumiselleen on poliittisia ja institutionaalisia esteitä? Yksi globalisaation ironioista on se, että samalla kun tuotteet, pääoma, tieto, liiketoiminta ja viestintä ovat vapaita virtaamaan rajojen yli, työvoima - tuotannon toinen tärkeä tekijä - ei ole.

11 Miksi siirtolaisuus on merkityksellistä? 009 Karoliina Paappa

12 010 Peruste # SINÄNSÄ KIINNOSTAVA AJATUS MUUTTOLIIKKEIDEN AIKAKAUDESTA TARVITSEEKIN EHDOLLISTAVAN LAUSEKKEEN: MUUTTAMINEN ON MAHDOLLISTA TIETYILLE RYHMILLE, MUTTEI MUILLE. Kokonaisuutena tarkasteltuna ihmiset ovatkin nykyisin vähemmän vapaita liikkumaan kuin sata vuotta sitten. Tämän vuoksi sinänsä kiinnostava ajatus muuttoliikkeiden aikakaudesta tarvitseekin ehdollistavan lausekkeen: muuttaminen on mahdollista tietyille ryhmille, muttei muille. Muuttaminen on ok, jos olet valkoinen, tulet vauraasta Euroopan maasta, Yhdysvalloista tai jostain muusta kehittyneestä maasta, tai jos sinulla on rahaa tai arvokkaita kykyjä hyödynnettäväksi. Jos kuitenkin tulet köyhästä Afrikan tai latinalaisen Amerikan maasta tai tietyistä Aasian osista, voit unohtaa asian. Jørgen Carling on kiinnittänyt huomiota kapverdeläisten muuttohalujen ja heidän tämänhetkisen muuttokyvyttömyytensä väliseen epäsuhtaan. Hän perustaa analyysinsä empiirisiin esimerkkeihin saarivaltion pitkään jatkuneesta maastamuutosta. Kapverdeläisille muuttoliikkeiden aika onkin tarkoittanut pakon saneleman paikallaan pysymisen aikaa. (Carling 2002.) Vielä muutama huomio maahanmuuttajien lukumääristä. UNPD:n esittämä luku, 214 miljoonaa, voidaan nähdä parhaana arviona, mutta se jättää huomiotta kaksi keskeistä tilasto-ongelmaa. Ensinnäkin siirtolaisuuden määrittelyn kriteerit vaihtelevat maasta toiseen. Kriteerien pääasiallinen erottava tekijä on ero kansalaisuuden ja synnyinpaikan tai aikaisemman sijainnin välillä. Jos mittauskriteerinä on kansalaisuus, sen saaminen poistaa ulkomailla siirtolaistilastoista. Toisaalta, vastaanottajamaassa syntyneet maahanmuuttajien lapset niin kutsuttu toinen sukupolvi saattavat pysyä virallisesti ei-kansalaisina jus sanguinis -säännön eli verenperinnön säännön 3 mukaan. Tällöin heidät lasketaan osaksi ulkomaista väestöä tai maahanmuuttajaväestöä, vaikka he itse eivät olisi maahanmuuttajia. Toinen tilasto-ongelma on paperittomien tai epävirallisten siirtolaisten (joita usein kutsutaan laittomiksi siirtolaisiksi ) määrä, joka jo määritelmänsä mukaan ei ole tiedossa. Tämän ryhmän uskotaan kasvavan nopeammin kuin virallisten siirtolaisten 4. Maahanmuuttajien epävirallinen status on rakenteellisten voimien tuote eikä luonnollinen tila. Se johtuu etenkin rajoista, viisumisäännöistä ja muista maahanmuuttajiin kohdistuvista poissulkevista käytännöistä, jotka perustuvat sisäänpääsyä ja ulosjäämistä määrittäviin poliittisiin päätöksiin. (Jurdan ja Düvell 2002: 7). 3 Toim. huom. Tämä tarkoittaa, että lapsi saa maan kansalaisuuden vain, jos vähintään toisella vanhemmista on kansalaisuus. 4 Koska muuttajat ovat rekisteröimättömiä ja lisäksi siirtolaisvirtojen liikkeet sekä heidän statuksensa vaihtelee jatkuvasti, arviot ovat vaikeita. Ghosh (1998: 9-18) tarjoaa arvioita tietyistä osista maailmaa, mutta nämä luvut ovat nykyisin vanhentuneita. King ym. (2010: 74-75) tarjoavat kartan epävirallisten maahanmuuttajien pääasiallisista reiteistä.

13 Miksi siirtolaisuus on merkityksellistä? 011 Bimal Ghosh (1998: 34-35) pitää talouden kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa epävirallisen maahanmuuton esiintymisen pääasiallisena syynä: paine maastamuuttoon ei vastaa laillisia maahantulomahdollisuuksia kohdemaissa. Tätä voidaan pitää perinteisen työntö-vetomaahanmuuttomallin variaationa. Numeroista huolimatta siirtolaisuus on merkityksellistä, koska se muokkaa ja uudistaa yhteiskuntia monimuotoisemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Se myös luo jyrkkiä eroja ryhmien välille: niiden, jotka hyväksyvät maahanmuuttajien tarpeen, toivottavat tervetulleeksi heidän taloudellisen ja kulttuurisen antinsa, ja niiden, jotka vastustavat maahanmuuttoa. Jälkimmäinen ryhmä (jonka motiivit ovat poliittisia), liioittelee usein maahanmuuttajien lukumäärää, käyttää latautuneita termejä kuten laittomat maahanmuuttajat ja turvapaikkashoppailijat ja tekee maahanmuuttajista syntipukkeja yhteiskunnan ongelmille rikoksille, huumeille ja työttömyydelle. Näihin maahanmuuton vastaisiin diskursseihin tulee puuttua objektiivisemmalla siirtolaisuuden prosessien analyysilla. Analyysi alkaa ilmiön monimuotoisuuden tunnistamisesta. Kirjoittaja on Sussexin yliopiston maantieteen professori. lähteet: Carling, J. (2002) Migration in the Age of Involuntary Immobility: Theoretical Reflections and Cape Verdean Experiences. Journal of Ethnic and Migration Studies 28(1), Castles, S. & Miller, M.J. (2009) The Age of Migration: International Population Movements in the Modern World (neljäs painos). Palgrave Macmillan, Basingstoke. Castles, S. & Miller, M.J. (1993) The Age of Migration: International Population Movements in the Modern World. Macmillan, Lontoo. Cresswell, T. (2006) On the Move: Mobility in the Modern Western World. Routledge, Lontoo. Ghosh, B. (1998) Huddled Masses and Uncertain Shores. Insights into Irregular Migration. Martinus Nijhoff Publishers, Haag. Jordan, B. and Düvell, F. (2002) Irregular Migration: The Dilemmas of Transnational Mobility. Edward Elgar, Cheltenham. King, R., Black, R., Collyer, M., Fielding, A. & Skeldon, R. (2010) The Atlas of Human Migration. Earthscan, Lontoo. King, R. & Skeldon, R. (2010) Mind the Gap! Integrating Approaches to Internal and International Migration. Journal of Ethnic and Migration Studies 36(10), Malmberg, G. (1997) Time and Space in International Migration, teoksessa Hammar, T., Brochmann, G., Tamas, K. & Faist, T.(toim.) International Migration, Immobility and Development. Multidisciplinary Perspectives. Berg, Oxford, Urry, J. (2007) Mobilities. Polity, Cambridge. Urry, J. (2000) Sociology beyond Society: Mobilities for the 21st Century. Routledge, Lontoo.

14 012 DEBATTI Peruste # siirtolaisuus siirtolaisuus ja ammattiyhdistysliike Ammattiyhdistysliikkeen katsotaan usein painottavan niin kutsuttua työperäistä maahanmuuttoa ja työtilanteeseen perustuvaa siirtolaisuuden sääntelyä. Ammattiliitot ovat esimerkiksi puolustaneet voimakkaasti niin kutsuttua työvoiman saatavuusharkintaa. Saatavuusharkinta tarkoittaa, että voidakseen palkata Euroopan talousalueen ulkopuolisen työntekijän, työnantajan on osoitettava, ettei vastaavaa työvoimaa ole jo tarjolla. Jotkut tutkijat ja aktivistit ovat katsoneet, että saatavuusharkinta luo paperittomuutta ja heikentää entisestään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Tulisiko saatavuusharkinnasta luopua? Millä keinoin ay-liike turvaa tai voisi turvata siirtolaisten oikeuksia? Tulisiko ihmisten liikkumista ylipäänsä säännellä? Peruste kutsui Palvelualojen ammattiliiton hallintopäällikön tehtävästä työvapaalla olevan opetusministerin erityisavustajan Esa Suomisen sekä paperittomuutta tutkivan sosiologin ja Vapaa liikkuvuus -verkoston aktiivin Mervi Leppäkorven debatoimaan aiheesta.

15 Debatti 013 lupajärjestelmän tarpeellisuutta. Sitä puoltavat myös maahanmuuttoon yleisesti kriittisesti suhtautuvat tahot. Maahantulon sääntely on tavalla tai toisella osa kaikkien maailman maiden lainsäädäntöä. Kyse ei siis ole asiasta, johon voi suhtautua joko kielteisesti tai myönteisesti, vaan kyse on sääntöjen tarkoituksenmukaisuudesta ja niiden käytännön soveltamisesta. Tarkastelen saatavuusharkintaa tästä lähtökohdasta käsin. Ensinnäkin on katsottava työllisyyspolitiikan kokonaisuutta. Suomen nopeasti kasvaneen maahanmuuttajaväestön keskuudessa vallitsee kolminkertainen työttömyys kantaväestöön verrattuna, merkittävää vajaatyöllisyyttä sekä näiden aiheuttamia toimeentulovaikeuksia. Ongelmat ovat yleisiä myös maahanmuuttajilla, jotka on nimenomaisesti rekrytoitu Suomeen täyttämään työvoimatarvetta vaikkapa siivousalalla tai majoitus- ja ravitsemusalalla. Siivousala tarjoaakin erityisen hyvän esimerkin alasta, jolla oikeuksistaan tieesa suominen maahantulolle tarvitaan säännöt - myös liberaalissa ja avoimessa maailmassa Ilman maahanmuuton ja työnteon sääntelyä ajaudumme tilanteeseen, jossa työnantajat rekrytoivat maahan joustavaa kertakäyttötyövoimaa. Oikeuksistaan tietämättömän ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö rehottaa jo esimerkiksi siivousalalla. yöperäisestä maahanmuutosta on keskusteltu paljon erityisesti poliittisen vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen piirissä. Konkreettisin debatin aihe on ollut kysymys työvoiman saatavuusharkinnan tarpeellisuudesta. Työperäinen maahanmuutto itsessään on huomattavasti laajempi aihe. Kyse on ennen kaikkea hyvinvointivaltion rajojensa sisällä tarjoamien oikeuksien sekä ihmisten vapaan liikkuvuuden välisestä suhteesta. Maahanmuuttopoliittiset rintamalinjat ovat liikkuneet mielenkiintoisesti sekä luoneet konsensusta sellaisten voimien välillä, joilla ei perinteisesti ole ollut mitään tekemistä keskenään. Mahdollisimman vapaata liikkuvuutta ovat ajaneet työnantajien edustajat yhdessä pienen mutta äänekkään markkinalibertaristisen oikeiston ja toisaalta punavihreän, instituutiokriittisen vasemmiston aktiivien kanssa. Poliittisen kentän äärilaitojen väliin jäävät maltillisemmat poliittiset voimat, mukaan lukien ay-liike, jotka puoltavat Esa Suominen toimii opetusministerin erityisavustajana. Hän on työvapaalla Palvelualojen ammattiliiton hallintopäällikön tehtävästä.

16 014 Peruste # tämättömän ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö rehottaa. Työnantajat vaativat saatavuusharkinnasta luopumista ja työntekijöiden maahantuonnin merkittävää helpottamista. Samaan aikaan heidän palveluksessaan jo työskentelevät, usein maahanmuuttajataustaiset työntekijät, eivät saa täysiä työpäiviä tai ihmisarvoista palkkaa. Jos työvoimapula on todellista, mikseivät jo maassa olevat ihmiset saa sellaisia työsuhteita, joista saadulla palkalla voi elää? Todellista työvoimapulaa tuskin on niin kauan kun näitä ongelmia esiintyy laajalti. Saatavuusharkinnassa on kyse ihmisten suojelusta. Ihmisten oikeuksista huolehtimista ei voi jättää siihen hetkeen kun he ovat tulleet maahan. Muuten ajaudumme hyvin nopeasti tilanteeseen, jossa työnantajat rekrytoivat maahan joustavaa kertakäyttötyövoimaa, eivätkä panosta heidän kouluttamiseensa tai sitouttamiseensa, koska uutta väkeä on aina tulossa. Näin he sysäävät ihmisten toimeentulon ja integroitumisen julkisen sektorin vastuulle. Seurauksena olisi pahimmillaan vähäosaisten kilpailu vähenevistä resursseista, työmarkkinoiden entistä pahempi segregaatio ja kurjistuminen. Työvoiman saatavuusharkinta ei ole ongelmaton järjestelmä. Puutteita on valvonnan resursseissa ja tilastoissa ja alueellisten työlupalinjausten perusteet voivat pahimmillaan roikkua ilmassa. Myös alat ovat erilaisia. Tilanne näyttäytyy hyvin erilaisena vähän koulutusta vaativilla aloilla kuin korkeamman osaamisen tehtävissä. Silti kyseessä on työkalu, jonka avulla voidaan suojella jo maassa olevien, hyvin usein ulkomaalaisten, ihmisten oikeuksia. Sillä suojellaan myös ihmisiä, jotka ovat rekrytoitumassa Suomeen. Hyväksi esimerkiksi käy SAK:n esittämä, ja hyväksytyksi tullut ajatus siitä, että Uudenmaan alueelle kolmansista maista 1 tuleville kokeille ja siivoojille edellytetään toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta ja kokoaikaista työtä. Ja vaikka saatavuusharkinnasta luovuttaisiin, on selvää, että maahanmuutto ja työnteko alueella tarvitsevat tiettyjä sääntöjä ja perusteita. Ay-liike ja erityisesti vapaata liikkuvuutta painottavat poliittiset voimat ovat olleet yksimielisiä siitä, että työvoiman hyväksikäytöstä koituvia rangaistuksia tulee kiristää, valvontaa parantaa ja harmaata taloutta torjua. Alipalkkauksen kriminalisointi olisi sekin selkeä edistysaskel. Myös maahanmuuttajien integroiminen ammattiliittojen jäseniksi ja aktiiveiksi on tärkeää. On muistettava, että ammattiliitot ovat jäsentensä edunvalvontajärjestöjä ja niiden voima ja merkitys perustuvat kollektiivisuuteen ja joukkovoimaan. Sen vuoksi on tärkeää, että maahanmuuttajataustaisten ihmisten ääni kuuluu riittävästi näissä järjestöissä, eivätkä keskustelua omi sinällään hyvää tarkoittavat, mutta jakaantuneiden työmarkkinoiden todellisista ongelmista usein tietämättömät tai jopa niihin välinpitämättömästi suhtautuvat kantaväestön edustajat. 1 EU/ETA/EFTA -alueen ulkopuoliset maat.

17 Debatti 015 mervi leppäkorpi muuttoliikettä ei voi hallita Ay-liikkeen tulisi päivittää käsityksensä työperusteisen oleskeluluvan hakijoista koskemaan myös niitä ulkomaalaisia, jotka jo työskentelevät Suomessa. len aina yhtä tyrmistynyt ay-liikkeen saatavuusharkintaa koskevia kannanottoja seuratessani siitä, miten vähän ay-liikkeessä ymmärretään siirtolaisuudesta. Ay-liike ei ole saatavuusharkintakysymyksessä poliittisesti maltillinen, vaan äärilaidassa, jossa sen ei pitäisi olla. Myös Esa Suominen puolustaa tekstissään saatavuusharkintaa ja yleisesti maahantulon sääntelyä. Maahantulon sääntelyllä tarkoitetaan käytännössä sitä, että meille haluttaisiin ottaa parhaat, vähän niin kuin heinolalainen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, joka haluaisi mahdollisimman hyväkuntoisia pakolaisia. Logiikka on sama, puhetapa vain vähän siistitty. Vaikka lakikirjassa lukeekin, että maahan tullaan jollain tietyllä perusteella ja luvat tähän haetaan lähetystöstä, ovat siirtolaisuuden syyt ja mekanismit paljon monimutkaisempia. Liikkeelle lähdön syynä saattaa olla esimerkiksi yhdistelmä kotiseudun luonnonkatastrofia, nuoriin kohdistettuja konservatiivisia vaatimuksia ja pula töistä. Tällaisessa tilanteessa on haastavaa saada viisumi Eurooppaan työn etsimistä varten tai järjestellä itselleen oleskelulupaehtojen mukainen työpaikka ulkomailta käsin. Eurooppaan tullaankin usein kokeilemaan onnea epävirallisempia reittejä. Moni hakee turvapaikkaa ymmärtämättä, kuka sen voi saada. Suomisen peräänkuuluttama sääntely jää käytännössä yritykseksi. Kun ihmisillä on tarve liikkua, he liikkuvat. Eurooppalainen maahantulon sääntely tarkoittaa käytännössä kuolemia rajoilla. Saatavuusharkinta muuttuu ongelmalliseksi, kun sitä aletaan soveltaa todellisuuteen: jo Suomessa oleskelevat ihmiset eivät saa oleskelulupaa työnsä perusteella, koska heitä ei virallisesti tarvita omalle työpaikalleen. Kohtaan itse ihmisiä, jotka ovat tehneet pitkäänkin töitä esimerkiksi turvapaikanhakijana tai naimisissa ollessaan. Kun turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen tai avioliitto menee karille, on saatavuusharkinta esteenä elämän jatkumiselle Suomessa. Oleskeluluvan sitominen nykyisellä tavalla alaan käytännössä työpaikkaan, koska uuden työn etsiminen ja saaminen ei välttämättä ole helppoa tarkoittaa sitä, ettei huonostakaan työpaikasta voi lähteä, koska samalla menettää oleskelulupansa perusteen. Saatavuusharkinta vaikeuttaa Euroopassa ja Suomessa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten aseman virallistamista, rajoittaa työmahdollisuuksia ja lisää hyväksikäytön mahdollisuuksia. Mitä riippuvaisempi työntekijä on työnantajastaan, sitä helpommin hän joustaa. Sen sijaan, että saatavuusharkinnalla edistettäisiin Suomessa jo oleskelevien ja jo työtä tekevien ihmisten Mervi Leppäkorpi tutkii paperittomuutta Euroopassa yhteiskuntapolitiikan jatkoopiskelijana Itä-Suomen yliopistossa. Hän on myös aktiivinen Vapaa liikkuvuus -verkostossa.

18 016 Peruste # Karoliina Paappa

19 Debatti 017 oikeuksia, ay-liike on mukana ylläpitämässä hyväksikäyttösuhteita edistävää lupakäytäntöä. Ainoa työntekijän kannalta myönteinen osa saatavuusharkinnassa on työnantajan kunnollisuuden tarkistaminen. Valitettavasti sekin kaatuu työntekijän niskaan. Jos työnantajalla on esimerkiksi verovelkaa, työntekijä menettää perusteensa oleskelulupaan. Suominen nostaa maahanmuuttajien korkean työttömyyden esiin. On kuitenkin tekopyhää puhua yleisesti maahanmuuttajien työttömyydestä ongelmana. Työttömyysaste vaihtelee paljonkin esimerkiksi kansalaisuuden mukaan. Yleisen ulkomaalaisten kategorian muodostaminen ei kerro sinänsä mitään. Kortistossa on jonkin verran niitä ihmisiä, jotka ovat lusineet viisi vuotta työsuhteissa sietämättömillä ehdoilla ja saatuaan pysyvän oleskeluluvan voivat vihdoinkin äänestää jaloillaan. Kuten Suominen toteaa, on tärkeää, että ulkomaalaisetkin työntekijät järjestäytyvät. Se kuitenkin edellyttää, että ay-liikkeessä ymmärretään heidän tilannettaan kokonaisvaltaisemmin ja ollaan valmiimpia katselemaan omia jäseniä kauemmas. Jos ay-liike on siirtolaisten näkökulmasta irrallaan todellisuudesta tai jopa heitä vastaan, on vaikea nähdä, miksi kukaan haluaisi liittyä liittoon. Ay-liike voisi päästä lähemmäksi siirtolaisia ja turvata paremmin heidän oikeuksiaan ja meidän kaikkien yhteisiä työmarkkinoita päivittämällä käsitystään todellisuudesta. Ulkomailta voisi ottaa oppia perustamalla matalan kynnyksen neuvontapisteitä, joissa ei kysellä papereita eikä jäsenkortteja, vaan puututaan todellisiin ongelmatilanteisiin. Saatavuusharkinnasta tulisi luopua ja resurssit keskittää työssä tapahtuvan hyväksikäytön kitkemiseen sekä ulkomaalaisten protestimahdollisuuksien lisäämiseen. esa suominen hysteriasta pragmaattisuuteen ervi Leppäkorven saatavuusharkintaa ja työperäistä maahanmuuttoa käsittelevä vastine herätti useita ajatuksia. Samalla se osoitti valitettavan kouriintuntuvasti, miten vaikeaa on keskustella aiheesta maltillisesti, pyrkien ongelmien ratkomiseen eikä niiden kieltämiseen. Leppäkorven näkemysten suurin ongelma on pakolaispolitiikan ja työperäisen maahanmuuton käsitteiden ja ilmiöiden tarkoituksellinen sekoittaminen. Kyseessä on kaksi eri asiaa, joita tulee käsitellä eri lähtökohdista. Pakolaisuudessa on kyse kansainvälisiin sopimuksiin perustuvasta järjestelmästä, jossa suojellaan kotimaastaan sotien tai vainon vuoksi paenneita henkilöitä. Työperäinen maahanmuutto taas liittyy talous-, elinkeino- ja työvoimapolitiikkaan. Sillä pyritään täyttämään työvoimatarvetta. Leppäkorpi vaalii käytännössä ajatusta, jossa maahantulijoista kannetaan vastuuta vain rajalle asti. Olisiko sellainen tilanne tavoittelemisen arvoinen,

20 018 Peruste # jossa Suomeen houkuteltaisiin valtavia määriä ihmisiä tekemään töitä, joita ei ole olemassa? Mikäli saatavuusharkinta ja työvoiman liikkuvuuden sääntely poistettaisiin, lisääntyisi sekä täällä jo olevien ulkomaalaistaustaisten että uusien tulijoiden riisto ja hyväksikäyttö. Vastakkainasetteluilta voisi olla vaikea välttyä. Kun töitä ei toiveista huolimatta olisi kaikille, uhkaisi kaikkia kilpajuoksu pohjalle. Leppäkorven teksti sisältää myös muutamia asiavirheitä, jotka saavat epäilemään hänen tuntemustaan lainsäädännön sisällöstä. Väite, jonka mukaan avioliiton karille meno johtaisi saatavuusharkinnan perusteella tapahtuvaan maasta poistamiseen on epätarkka. Naimisissa oleminen poistaa työluvan tarpeen ja pysyvä oleskelulupa heltiää muutaman vuoden liiton jälkeen. On myös kyseenalaista väittää, että lupa olisi alakohtaisuudestaan huolimatta sidottu yhteen työnantajaan. Luvan saaminenhan perustuu siihen, että koko alalla on työvoimatarve. Toivoisi, että ammattiyhdistysliikkeessä tehdyn työn merkitys olisi huomattu ja siitä tiedettäisiin. Leppäkorven peräänkuuluttama matalan kynnyksen neuvontapiste oli SAK:n toimesta käynnissä Tallinnassa vuosina juuri sillä tavalla, ettei papereiden perään kyselty. Lisäksi Helsingissä on lähiaikoina käynnistymässä yhteistyössä Euroopan sosiaalirahaston kanssa infopiste ja puhelinneuvonta ulkomaalaisille työntekijöille. SAK on myös aloittanut yhteistyön sisäministeriön koordinoiman ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kanssa ja moni ay-taho on muun muassa rahoittanut paperittomien klinikkaa. Siksi väite, jonka mukaan ayliike olisi maahanmuuttopolitiikassaan äärilinjalla perustuu tunteelle, ei analyysille. Kansalaisjärjestökentän hajanaisuus käy ay-liikkeen demonisoinnissa ikävän ilmeisesti esille. Se ei lopulta hyödytä ketään muuta kuin ulkomaalaisia työntekijöitään riistävää työnantajaa. Siksi olisi tärkeää, että innokas hyökkääminen pahoja korporaatioita vastaan korvautuisi jossain vaiheessa rakentavalla yhteistyöllä ja reformististen ratkaisujen hyväksymisellä. Näin tärkeä haaste voitaisiin ratkaista mahdollisimman humaanilla tavalla. Yhdistäviä tekijöitä kun on paljon enemmän kuin erottavia. MIKÄLI SAATAVUUSHARKINTA JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUDEN SÄÄNTELY POISTETTAISIIN, LISÄÄNTYISI SEKÄ TÄÄLLÄ JO OLEVIEN ULKOMAALAISTAUSTAISTEN ETTÄ UUSIEN TULIJOIDEN RIISTO JA HYVÄKSIKÄYTTÖ.

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskit ja rajaturvallisuus Riskit, riskiyhteiskunta, riskikäyttäytyminen, riskianalyysi,

Lisätiedot

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen?

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? KARKOTETUT - SEMINAARI EUROOPPALAISESTA SIIRTOLAISPOLITIIKASTA 6. 7.9. 2016 MARKUS HIMANEN, TURUN YLIOPISTO, 6.9.2016 Siirtolaisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle. Tuomas Martikainen

Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle. Tuomas Martikainen Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.8.2015 COM(2015) 411 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus FI FI 1. JOHDANTO Euroopan talousalueesta

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Luonnonvarayhdyskunnat

Luonnonvarayhdyskunnat Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 29/2004 Asia: Valiokunnan tiedoksi annetut vetoomukset Liitteenä ovat yhteenvedot kahden vetoomuksen sisällöstä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif Seksityö ja maahanmuutto Suomessa Elani Nassif Tutkimuksen tavoite Ymmärtää miksi ja miten seksityöntekijät ja erityisesti maahanmuuttajat /ulkomaalaiset seksityöntekijät jäävät systeemin ulkopuolelle

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Lapsi pakolaispolitiikassa. Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto

Lapsi pakolaispolitiikassa. Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto Lapsi pakolaispolitiikassa Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto Amnesty International Perustettu 1961, Suomessa 1967 Maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, tukijoita

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Asiantuntijalausunto 15.10.2015 Samuli Salminen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Turvapaikkamaahanmuutosta suurin maahanmuuton komponentti

Lisätiedot

Janne Aer ULKOMAALAISOIKEUDEN PERUSTEET

Janne Aer ULKOMAALAISOIKEUDEN PERUSTEET Janne Aer ULKOMAALAISOIKEUDEN PERUSTEET Alma Talent Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kannen suunnittelu: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle 10.2.2016 I Kari Laitinen Mistä kysymys: Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 16. joulukuuta 2002 PE 316.394/10-24 TARKISTUKSET 10-24 Lausuntoluonnos (PE 316.394) Luciana Sbarbati Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Muistiinpanot opettajille Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänelle on voitu

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Muuntohuumeet ja lainsäädäntö

Muuntohuumeet ja lainsäädäntö Muuntohuumeet ja lainsäädäntö Päihdetiedotusseminaari Jurmala 6.-8.6.2013 Ylitarkastaja Katja Pihlainen, FT Luvat ja tarkastukset yksikkö 2 1 Mitä ovat muuntohuumeet Miten niitä on viime aikoina esiintynyt

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot