Siirtolaisuus RAJAT LIIKKEESSÄ MIKSI SIIRTOLAISUUS ON MERKITYKSELLISTÄ? PAULIN HOUNTONDJI GUY STANDING. yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siirtolaisuus RAJAT LIIKKEESSÄ MIKSI SIIRTOLAISUUS ON MERKITYKSELLISTÄ? PAULIN HOUNTONDJI GUY STANDING. yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2014"

Transkriptio

1 Siirtolaisuus yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2014 RAJAT LIIKKEESSÄ GUY STANDING MIKSI SIIRTOLAISUUS ON MERKITYKSELLISTÄ? PAULIN HOUNTONDJI

2 Paperittomat ovat täydellistä uusliberaalia työvoimaa: joustavaa, helposti hyväksikäytettävää ja vailla oikeuksia. stephen castles Peruste on voittoa tavoittelematon neljä kertaa vuodessa ilmestyvä yhteiskunnallinen aikakauslehti. Julkaisun voi tilata maksutta osoitteesta Päätoimittaja: Kuutti Koski Toimituskunta: Elina Aaltio, Rita Dahl, Teppo Eskelinen, Sakari Laurila, Johanna Perkiö, Mikko Sauli & Elina Vainikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Anna Kalso Kannen kuva: Karoliina Paappa (yksityiskohta teoksesta Outdoors) Julkaisija: Vasemmistofoorumi Osoite: Peruste / Vasemmistofoorumi, Lintulahdenkatu 10, Helsinki Paino: Miktor/Vammalan Kirjapaino Oy ISSN X Peruste on Kulttuuri-, mieli pide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Osuuskunta Tradeka-yhtymä on tukenut tämän julkaisun tuottamista. 2014

3 002 Kuutti Koski pääkirjoitus Downing Streetin putkitukos SIIRTOLAISUUS 006 Russell King Miksi siirtolaisuus on merkityksellistä? 012 Esa Suominen / Mervi Leppäkorpi debatti Siirtolaisuus ja ammattiyhdistysliike 022 Tiinä Järvi Rajat liikkeessä 030 Stephen Castles Maailmankansalaisuutta ja vapautta? Globaalin talouskriisin opetukset 046 Anna Rundgren Rakkaudella Suomesta Somaliaan 052 Riikka Yrttiaho kolumni Apua paperittomille kyykyttämisen sijaan HAASTATTELUT 054 Kuutti Koski Politiikka ei sovi filosofille haastattelussa Paulin Hountondji 060 Johanna Perkiö Vihainen prekariaatti haastattelussa Guy Standing PERUSTELUJA 067 Reijo Vanne Eläkerahastoja ei kannata purkaa KIRJAT 073 Shahram Khosravi: Laiton matkaaja. Paperittomuus ja rajojen valta. (Pontus Purokuru) 077 Liisa Liimatainen: Saudi-Arabian toiset kasvot. Rohkeita naisia ja kybernuoria. (Mikko Jakonen) 081 Peter Singer: Marx. (Jussi Silvonen) TAITEILIJA 084 Taiteilijan esittely: Karoliina Paappa

4 002 PÄÄKIRJOITUS Peruste # downing streetin putkitukos veitsi päätti helmikuussa, että se irtautuu EU/ETA -maiden vapaan liikkuvuuden sopimuksesta. Tämä on luonnollisesti herättänyt paljon porua EU-maissa. Kenties merkittävin eurooppalaista liikkumisen vapautta rajoittamaan pyrkivä porukka löytyy kuitenkin Britanniasta. Pääministeriksi ponnahtanut konservatiivipuolueen puheenjohtaja David Cameron keräsi vuoden 2010 kampanjassaan ääniä ilmoittamalla, että hän vähentäisi maahanmuuttoa merkittävästi. Brittihallitus on jo rajoittanut EU-maiden kansalaisten oikeuksia työttömyysturvaan, asumistukeen sekä toimeentulotukeen ja lisärajoituksia on suunnitteilla. Cameron on myös heittänyt ilmaan ajatuksen, että Iso-Britannia voisi irtautua Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Tällöin sen olisi esimerkiksi helpompi karkottaa paperittomia siirtolaisia. Siirtolaisuutta vastustavia kannanottoja on totuttu kuulemaan marginaalisilta nationalistiryhmiltä. Cameron on kuitenkin salonkikelpoinen herrasmies, joka johtaa väkiluvultaan EU:n kolmanneksi suurinta valtiota. Vakavammaksi asian tekee se, ettei Cameron ole yksittäistapaus. Muut puolueet pyrkivät eri puolilla Eurooppa hamuamaan äänestäjiä takaisin siirtolaisuutta vastustavilta populistipuolueilta. Jopa liberaalista linjastaan tunnettu Alankomaat on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa viime aikoina. Muutokset Iso-Britannian siirtolaispolitiikassa saattavat enteillä muutoksia myös meillä. Siksikin ne on syytä ottaa tosissaan. Kansainvälinen siirtolaisuus ei kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö. Suhteellisesti mitattuna se ei ole kokonaisuudessaan myöskään hirveästi lisääntynyt. YK:n Väestöosaston tilastojen mukaan vuonna 1965 ihmisistä 97,7 prosenttia asui synnyinmaassaan. Yli puoli vuosisataa myöhemmin luku oli noin 97 prosenttia. (määristä tarkemmin ks. Russell Kingin ja Stephen Castlesin artikkelit). King toteaa tekstissään, että ihmisten liikkuminen on itse asiassa nyt rajoitetumpaa kuin sata vuotta sitten. Vaikka siirtolaisuuden suhteellinen määrä ei ole juuri kasvanut, muuttajien lähtö- ja kohdemaat ovat vaihdelleet. Osan siirtolaisvastaisuudesta selittänee se, ettei muualta tulleisiin olla totuttu. Briteille siirtolaisuus on kuitenkin kaikkea muuta kuin uusi ilmiö. Brittiimperiumi valloitti aikanaan neljäsosan maailmasta ja Brittein saarilta lähteneet siirtolaiset ovat levittäytyneet ympäriinsä aina löytöretkien ajoista 1800-luvun kultaryntäyksiin ja siirtomaaimperiumin muuttoliikkeisiin. Brittiläisen kansanyhteisön toisen maailmansodan jälkeiseen vapaan liikkuvuuden aluee-

5 003 seen kuului huomattavasti suurempi määrä ihmisiä kuin nykyiseen EU/ETA -alueeseen. Noin kymmenesosa Ison-Britannian väestöstä on syntynyt muualla. Siirtolaisuus (sekä maasta lähtö että maahanmuutto) on ollut elimellinen osa Ison- Britannian kansakuntaa ja se jos joku on hyötynyt historian saatossa liikkumisen mahdollisuudesta. Cameronin ja kumppanien linja edustaa valikoivaa uuskonservatismia: halutaan pääomien vapaata liikkumista, muttei ihmisten vapaata liikkumista. Esimerkiksi taloustieteilijä Michael A. Clemens on esittänyt, että ihmisten liikkumisen rajoittaminen on maailmantalouden suurin markkinavääristymä. Stephen Castles kuitenkin kuvaa, kuinka niin kutsutut kehittyneet maat ovat aina orjakaupasta lähtien säännelleet siirtolaisuutta kulloistenkin tuotantotarpeidensa mukaan. Ajatus vapaista markkinoista on teoreettinen kuvitelma. Sekä siirtolaistyövoiman käyttö että siirtolaisuuden rajoittaminen ovat aina olleet osa markkinoita. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Cameronin linja ei ole epäjohdonmukainen markkinavääristymä. Se on osa historiallista jatkumoa, jossa siirtolaisuutta lisätään tai rajoitetaan tiettyjä ihmisryhmiä hyödyttävällä tavalla. EU/ ETA -alueen ulkopuolelta tulevien ihmisten maahantuloa säännellään jatkuvasti. Alueen sisäinen vapaa liikkuvuus on itse asiassa tiukentanut alueen ulkopuolelta tulevien ihmisten kontrollia (ks. Tiina Järven artikkeli). National Institute of Economic and Social Research -tutkimuslaitos on varoittanut, että Cameronin suunnittelema maahanmuuton raju vähentäminen vaikuttaa negatiivisesti Ison-Britannian talouteen. Myös esimerkiksi Puolan parlamentin EU-valiokunnan keskustaoikeistolainen puheenjohtaja Agnieszka Pomaska totesi Lontoossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, että Cameron puhuu vain sosiaalietuuksien käytöstä, eikä esimerkiksi siirtotyöläisten maksamista veroista. Pomaska muistutti, että siirtolaiset tulevat usein Isoon-Britanniaan tekemään työt, jotka eivät kelpaa briteille. Kun pääministerin virka-asunnossa Downing Street kymmenessä menevät putket tukkoon, kukapa muu sen aukaisisi kuin kuuluisa puolalainen putkimies (sanaparista on muodostunut yleismetafora joidenkin pelkäämälle itäeurooppalaisten maahanmuutolle). Tällainen taloudelliseen hyötyyn pohjautuva siirtolaisuutta puolustava argumentointi saattaa olla poliittisesti tehokasta. Se ei kuitenkaan osu ongelmien ytimeen. Oleellista olisi kysyä, kenen hyötyä ja oikeuksia siirtolaispolitiikan ylipäänsä tulisi ajaa? Kuutti Koski Päätoimittaja AJATUS VAPAISTA MARKKINOISTA ON TEOREETTINEN KUVITELMA. SEKÄ SIIRTOLAISTYÖVOIMAN KÄYTTÖ ETTÄ SIIRTOLAISUUDEN RAJOITTAMINEN OVAT AINA OLLEET OSA MARKKINOITA.

6 004 Peruste # siirtolaisuus

7 Karoliina Paappa 005

8 006 Peruste # siirtolaisuus MIKSI SIIRTOLAISUUS ON MERKITYK- SELLISTÄ? russell king käännös: tatu ahponen Alkuperäinen teksti on osa Malmön yliopiston MIM-instituutin Willy Brandt working paper -sarjan julkaisua: Russell King (2012) Theories and Typologies of Migration: An Overview and a Primer. Suomennettu ja julkaistu kirjoittajan luvalla.

9 Miksi siirtolaisuus on merkityksellistä? 007 tsikossa esitettyyn kysymykseen on kaksi vastausta, riippuen siitä kumpaa puolta kolikosta tarkastellaan: muuttamista vai paikallaan pysymistä. Toinen näkökulma korostaa muuttoliikettä ihmiskunnan historian peruspiirteenä, joka jatkuu nyt ja tulevaisuudessa (McNeill ja Adams 1978). Näkökulman mukaan matkustamisvaisto on osa ihmisluontoa: siihen kuuluu ruoan, laidunmaan ja resurssien etsimisen tarve, halu matkustaa ja tutkia, mutta myös halu valloittaa ja omistaa. Ihmisten liikkuminen on kuljettanut innovaatioita alueelta toiselle. Viime aikoina tämä ihmisten ainaista liikkumisen tarvetta korostanut kertomus on kokenut uuden käänteen. Stephen Castles ja Mark Miller ovat jo kahdenkymmenen vuoden ajan sanoneet, että elämme muuttoliikkeiden aikakautta (Castles ja Miller 1993; 2009), jolloin kansainvälinen muuttoliike on nopeutunut, globalisoitunut, naisistunut, monimuotoistunut ja lisääntyvässä määrin myös politisoitunut (2009; 10-12). John Urry tarkastelee asiaa eri näkökulmasta. Hänen mukaansa staattisten eli paikallaanpysyvien, perinteisesti länsimaista yhteiskuntaa luonnehtineiden rakenteiden (yhteiskuntaluokka, sijainti ja vakituinen työ) sijaan uusi yhteiskuntaa yleisesti määrittävä luonteenpiirre on liikkuvuus (Urry 2000; 2007). Nykyään voi tuntua siltä, että kaikki ovat liikkeessä (Cresswell 2006). Viimeisimpien YK:n Väestöosaston (UNPD) lukujen mukaan vuonna 2010 maailmassa oli 214 miljoonaa rajan yli muuttanutta, toisin sanoen muualla kuin synnyinmaassaan asuvaa ihmistä. Jos kaikki nämä siirtolaiset sijoitettaisiin yhteen maahan, siitä tulisi maailman viidenneksi suurin maa. 1 Kolikon toinen puoli tarjoaa kuitenkin eri näkökulman. 214 miljoonaa rajan ylittänyttä siirtolaista on vain vähän yli kolme prosenttia maailman väestöstä. Toisin sanoen 97 prosenttia maailman väestöstä ei ole muuttanut synnyinmaastaan pois. 2 On totta, että muuttajien määrä on lähes kolminkertaistunut vuoden 1965 luvuista (75 miljoonaa) ja lähes kaksinkertaistunut vuoden 1985 luvuista (105 miljoonaa). Koska maailmanlaajuinen väestö on kuitenkin kasvanut lähes yhtä nopeasti, muuttajien prosenttiosuus on lisääntynyt vain maltillisesti (osuus oli 2,3 prosenttia vuonna 1965 ja 2,7 prosenttia vuonna 1985). Gunnar Malmberg (1997, 21-22) on kutsunut tätä paikallaanpysymisparadoksiksi ja kiinnittänyt huomiomme 1 Kiinan (1,3 miljardia), Intian (1,1 miljardia), USA:n (304 miljoonaa) ja Indonesian (228 miljoonaa) jälkeen. 2 Jotkut ovat saattaneet tehdä niin ja palata takaisin alkuperäiseen maahansa. Tässä ei myöskään oteta huomioon maiden sisäistä muuttoliikettä, jonka määräksi YK:n Väestöosasto arvioi 740 miljoonaa ihmistä vuonna Monet kansainväliset muuttajat ovat myös maan sisäisiä muuttajia, joko ennen tai jälkeen maasta muuton. King ja Skeldon (2010) tarjoavat perinpohjaisen esityksen eroista (ja väärästä dikotomiasta) maiden sisäisen ja kansainvälisen muuton välillä.

10 008 Peruste # Karoliina Paappa siihen väestön suureen valtaosaan, joka ei muuta palkkojen ja työttömyyserojen veto- ja työntövaikutusten mukaisesti. Taloudellisten mallien ennustusten perusteella heidän pitäisi muuttaa. Paikallaanpysymisparadoksi herättää lisää kysymyksiä: Miksi näin suuri osa maailman väestöstä ei ole muuttanut minnekään? Johtuuko se siitä, että he eivät halua tehdä niin, vai koska sille ei ole tarvetta? Johtuuko se siitä, että heidän juurensa, eli perhesiteensä, työnsä, kulttuurinsa ja sijainnin tuttuus, pitävät heitä tiukasti paikallaan - tuntevatko he yksinkertaisesti jo olevansa kotonaan? Vai voisiko se johtua siitä, että miljoonat ihmiset haluavat muuttaa, mutta eivät kykene siihen? Voisiko syynä olla olla heidät muusta ihmiskunnasta eristävä köyhyys (heillä ei ole passia ja/tai he eivät voi maksaa matkalipun hintaa) tai se, että heidän liikkumiselleen on poliittisia ja institutionaalisia esteitä? Yksi globalisaation ironioista on se, että samalla kun tuotteet, pääoma, tieto, liiketoiminta ja viestintä ovat vapaita virtaamaan rajojen yli, työvoima - tuotannon toinen tärkeä tekijä - ei ole.

11 Miksi siirtolaisuus on merkityksellistä? 009 Karoliina Paappa

12 010 Peruste # SINÄNSÄ KIINNOSTAVA AJATUS MUUTTOLIIKKEIDEN AIKAKAUDESTA TARVITSEEKIN EHDOLLISTAVAN LAUSEKKEEN: MUUTTAMINEN ON MAHDOLLISTA TIETYILLE RYHMILLE, MUTTEI MUILLE. Kokonaisuutena tarkasteltuna ihmiset ovatkin nykyisin vähemmän vapaita liikkumaan kuin sata vuotta sitten. Tämän vuoksi sinänsä kiinnostava ajatus muuttoliikkeiden aikakaudesta tarvitseekin ehdollistavan lausekkeen: muuttaminen on mahdollista tietyille ryhmille, muttei muille. Muuttaminen on ok, jos olet valkoinen, tulet vauraasta Euroopan maasta, Yhdysvalloista tai jostain muusta kehittyneestä maasta, tai jos sinulla on rahaa tai arvokkaita kykyjä hyödynnettäväksi. Jos kuitenkin tulet köyhästä Afrikan tai latinalaisen Amerikan maasta tai tietyistä Aasian osista, voit unohtaa asian. Jørgen Carling on kiinnittänyt huomiota kapverdeläisten muuttohalujen ja heidän tämänhetkisen muuttokyvyttömyytensä väliseen epäsuhtaan. Hän perustaa analyysinsä empiirisiin esimerkkeihin saarivaltion pitkään jatkuneesta maastamuutosta. Kapverdeläisille muuttoliikkeiden aika onkin tarkoittanut pakon saneleman paikallaan pysymisen aikaa. (Carling 2002.) Vielä muutama huomio maahanmuuttajien lukumääristä. UNPD:n esittämä luku, 214 miljoonaa, voidaan nähdä parhaana arviona, mutta se jättää huomiotta kaksi keskeistä tilasto-ongelmaa. Ensinnäkin siirtolaisuuden määrittelyn kriteerit vaihtelevat maasta toiseen. Kriteerien pääasiallinen erottava tekijä on ero kansalaisuuden ja synnyinpaikan tai aikaisemman sijainnin välillä. Jos mittauskriteerinä on kansalaisuus, sen saaminen poistaa ulkomailla siirtolaistilastoista. Toisaalta, vastaanottajamaassa syntyneet maahanmuuttajien lapset niin kutsuttu toinen sukupolvi saattavat pysyä virallisesti ei-kansalaisina jus sanguinis -säännön eli verenperinnön säännön 3 mukaan. Tällöin heidät lasketaan osaksi ulkomaista väestöä tai maahanmuuttajaväestöä, vaikka he itse eivät olisi maahanmuuttajia. Toinen tilasto-ongelma on paperittomien tai epävirallisten siirtolaisten (joita usein kutsutaan laittomiksi siirtolaisiksi ) määrä, joka jo määritelmänsä mukaan ei ole tiedossa. Tämän ryhmän uskotaan kasvavan nopeammin kuin virallisten siirtolaisten 4. Maahanmuuttajien epävirallinen status on rakenteellisten voimien tuote eikä luonnollinen tila. Se johtuu etenkin rajoista, viisumisäännöistä ja muista maahanmuuttajiin kohdistuvista poissulkevista käytännöistä, jotka perustuvat sisäänpääsyä ja ulosjäämistä määrittäviin poliittisiin päätöksiin. (Jurdan ja Düvell 2002: 7). 3 Toim. huom. Tämä tarkoittaa, että lapsi saa maan kansalaisuuden vain, jos vähintään toisella vanhemmista on kansalaisuus. 4 Koska muuttajat ovat rekisteröimättömiä ja lisäksi siirtolaisvirtojen liikkeet sekä heidän statuksensa vaihtelee jatkuvasti, arviot ovat vaikeita. Ghosh (1998: 9-18) tarjoaa arvioita tietyistä osista maailmaa, mutta nämä luvut ovat nykyisin vanhentuneita. King ym. (2010: 74-75) tarjoavat kartan epävirallisten maahanmuuttajien pääasiallisista reiteistä.

13 Miksi siirtolaisuus on merkityksellistä? 011 Bimal Ghosh (1998: 34-35) pitää talouden kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa epävirallisen maahanmuuton esiintymisen pääasiallisena syynä: paine maastamuuttoon ei vastaa laillisia maahantulomahdollisuuksia kohdemaissa. Tätä voidaan pitää perinteisen työntö-vetomaahanmuuttomallin variaationa. Numeroista huolimatta siirtolaisuus on merkityksellistä, koska se muokkaa ja uudistaa yhteiskuntia monimuotoisemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Se myös luo jyrkkiä eroja ryhmien välille: niiden, jotka hyväksyvät maahanmuuttajien tarpeen, toivottavat tervetulleeksi heidän taloudellisen ja kulttuurisen antinsa, ja niiden, jotka vastustavat maahanmuuttoa. Jälkimmäinen ryhmä (jonka motiivit ovat poliittisia), liioittelee usein maahanmuuttajien lukumäärää, käyttää latautuneita termejä kuten laittomat maahanmuuttajat ja turvapaikkashoppailijat ja tekee maahanmuuttajista syntipukkeja yhteiskunnan ongelmille rikoksille, huumeille ja työttömyydelle. Näihin maahanmuuton vastaisiin diskursseihin tulee puuttua objektiivisemmalla siirtolaisuuden prosessien analyysilla. Analyysi alkaa ilmiön monimuotoisuuden tunnistamisesta. Kirjoittaja on Sussexin yliopiston maantieteen professori. lähteet: Carling, J. (2002) Migration in the Age of Involuntary Immobility: Theoretical Reflections and Cape Verdean Experiences. Journal of Ethnic and Migration Studies 28(1), Castles, S. & Miller, M.J. (2009) The Age of Migration: International Population Movements in the Modern World (neljäs painos). Palgrave Macmillan, Basingstoke. Castles, S. & Miller, M.J. (1993) The Age of Migration: International Population Movements in the Modern World. Macmillan, Lontoo. Cresswell, T. (2006) On the Move: Mobility in the Modern Western World. Routledge, Lontoo. Ghosh, B. (1998) Huddled Masses and Uncertain Shores. Insights into Irregular Migration. Martinus Nijhoff Publishers, Haag. Jordan, B. and Düvell, F. (2002) Irregular Migration: The Dilemmas of Transnational Mobility. Edward Elgar, Cheltenham. King, R., Black, R., Collyer, M., Fielding, A. & Skeldon, R. (2010) The Atlas of Human Migration. Earthscan, Lontoo. King, R. & Skeldon, R. (2010) Mind the Gap! Integrating Approaches to Internal and International Migration. Journal of Ethnic and Migration Studies 36(10), Malmberg, G. (1997) Time and Space in International Migration, teoksessa Hammar, T., Brochmann, G., Tamas, K. & Faist, T.(toim.) International Migration, Immobility and Development. Multidisciplinary Perspectives. Berg, Oxford, Urry, J. (2007) Mobilities. Polity, Cambridge. Urry, J. (2000) Sociology beyond Society: Mobilities for the 21st Century. Routledge, Lontoo.

14 012 DEBATTI Peruste # siirtolaisuus siirtolaisuus ja ammattiyhdistysliike Ammattiyhdistysliikkeen katsotaan usein painottavan niin kutsuttua työperäistä maahanmuuttoa ja työtilanteeseen perustuvaa siirtolaisuuden sääntelyä. Ammattiliitot ovat esimerkiksi puolustaneet voimakkaasti niin kutsuttua työvoiman saatavuusharkintaa. Saatavuusharkinta tarkoittaa, että voidakseen palkata Euroopan talousalueen ulkopuolisen työntekijän, työnantajan on osoitettava, ettei vastaavaa työvoimaa ole jo tarjolla. Jotkut tutkijat ja aktivistit ovat katsoneet, että saatavuusharkinta luo paperittomuutta ja heikentää entisestään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Tulisiko saatavuusharkinnasta luopua? Millä keinoin ay-liike turvaa tai voisi turvata siirtolaisten oikeuksia? Tulisiko ihmisten liikkumista ylipäänsä säännellä? Peruste kutsui Palvelualojen ammattiliiton hallintopäällikön tehtävästä työvapaalla olevan opetusministerin erityisavustajan Esa Suomisen sekä paperittomuutta tutkivan sosiologin ja Vapaa liikkuvuus -verkoston aktiivin Mervi Leppäkorven debatoimaan aiheesta.

15 Debatti 013 lupajärjestelmän tarpeellisuutta. Sitä puoltavat myös maahanmuuttoon yleisesti kriittisesti suhtautuvat tahot. Maahantulon sääntely on tavalla tai toisella osa kaikkien maailman maiden lainsäädäntöä. Kyse ei siis ole asiasta, johon voi suhtautua joko kielteisesti tai myönteisesti, vaan kyse on sääntöjen tarkoituksenmukaisuudesta ja niiden käytännön soveltamisesta. Tarkastelen saatavuusharkintaa tästä lähtökohdasta käsin. Ensinnäkin on katsottava työllisyyspolitiikan kokonaisuutta. Suomen nopeasti kasvaneen maahanmuuttajaväestön keskuudessa vallitsee kolminkertainen työttömyys kantaväestöön verrattuna, merkittävää vajaatyöllisyyttä sekä näiden aiheuttamia toimeentulovaikeuksia. Ongelmat ovat yleisiä myös maahanmuuttajilla, jotka on nimenomaisesti rekrytoitu Suomeen täyttämään työvoimatarvetta vaikkapa siivousalalla tai majoitus- ja ravitsemusalalla. Siivousala tarjoaakin erityisen hyvän esimerkin alasta, jolla oikeuksistaan tieesa suominen maahantulolle tarvitaan säännöt - myös liberaalissa ja avoimessa maailmassa Ilman maahanmuuton ja työnteon sääntelyä ajaudumme tilanteeseen, jossa työnantajat rekrytoivat maahan joustavaa kertakäyttötyövoimaa. Oikeuksistaan tietämättömän ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö rehottaa jo esimerkiksi siivousalalla. yöperäisestä maahanmuutosta on keskusteltu paljon erityisesti poliittisen vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen piirissä. Konkreettisin debatin aihe on ollut kysymys työvoiman saatavuusharkinnan tarpeellisuudesta. Työperäinen maahanmuutto itsessään on huomattavasti laajempi aihe. Kyse on ennen kaikkea hyvinvointivaltion rajojensa sisällä tarjoamien oikeuksien sekä ihmisten vapaan liikkuvuuden välisestä suhteesta. Maahanmuuttopoliittiset rintamalinjat ovat liikkuneet mielenkiintoisesti sekä luoneet konsensusta sellaisten voimien välillä, joilla ei perinteisesti ole ollut mitään tekemistä keskenään. Mahdollisimman vapaata liikkuvuutta ovat ajaneet työnantajien edustajat yhdessä pienen mutta äänekkään markkinalibertaristisen oikeiston ja toisaalta punavihreän, instituutiokriittisen vasemmiston aktiivien kanssa. Poliittisen kentän äärilaitojen väliin jäävät maltillisemmat poliittiset voimat, mukaan lukien ay-liike, jotka puoltavat Esa Suominen toimii opetusministerin erityisavustajana. Hän on työvapaalla Palvelualojen ammattiliiton hallintopäällikön tehtävästä.

16 014 Peruste # tämättömän ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö rehottaa. Työnantajat vaativat saatavuusharkinnasta luopumista ja työntekijöiden maahantuonnin merkittävää helpottamista. Samaan aikaan heidän palveluksessaan jo työskentelevät, usein maahanmuuttajataustaiset työntekijät, eivät saa täysiä työpäiviä tai ihmisarvoista palkkaa. Jos työvoimapula on todellista, mikseivät jo maassa olevat ihmiset saa sellaisia työsuhteita, joista saadulla palkalla voi elää? Todellista työvoimapulaa tuskin on niin kauan kun näitä ongelmia esiintyy laajalti. Saatavuusharkinnassa on kyse ihmisten suojelusta. Ihmisten oikeuksista huolehtimista ei voi jättää siihen hetkeen kun he ovat tulleet maahan. Muuten ajaudumme hyvin nopeasti tilanteeseen, jossa työnantajat rekrytoivat maahan joustavaa kertakäyttötyövoimaa, eivätkä panosta heidän kouluttamiseensa tai sitouttamiseensa, koska uutta väkeä on aina tulossa. Näin he sysäävät ihmisten toimeentulon ja integroitumisen julkisen sektorin vastuulle. Seurauksena olisi pahimmillaan vähäosaisten kilpailu vähenevistä resursseista, työmarkkinoiden entistä pahempi segregaatio ja kurjistuminen. Työvoiman saatavuusharkinta ei ole ongelmaton järjestelmä. Puutteita on valvonnan resursseissa ja tilastoissa ja alueellisten työlupalinjausten perusteet voivat pahimmillaan roikkua ilmassa. Myös alat ovat erilaisia. Tilanne näyttäytyy hyvin erilaisena vähän koulutusta vaativilla aloilla kuin korkeamman osaamisen tehtävissä. Silti kyseessä on työkalu, jonka avulla voidaan suojella jo maassa olevien, hyvin usein ulkomaalaisten, ihmisten oikeuksia. Sillä suojellaan myös ihmisiä, jotka ovat rekrytoitumassa Suomeen. Hyväksi esimerkiksi käy SAK:n esittämä, ja hyväksytyksi tullut ajatus siitä, että Uudenmaan alueelle kolmansista maista 1 tuleville kokeille ja siivoojille edellytetään toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta ja kokoaikaista työtä. Ja vaikka saatavuusharkinnasta luovuttaisiin, on selvää, että maahanmuutto ja työnteko alueella tarvitsevat tiettyjä sääntöjä ja perusteita. Ay-liike ja erityisesti vapaata liikkuvuutta painottavat poliittiset voimat ovat olleet yksimielisiä siitä, että työvoiman hyväksikäytöstä koituvia rangaistuksia tulee kiristää, valvontaa parantaa ja harmaata taloutta torjua. Alipalkkauksen kriminalisointi olisi sekin selkeä edistysaskel. Myös maahanmuuttajien integroiminen ammattiliittojen jäseniksi ja aktiiveiksi on tärkeää. On muistettava, että ammattiliitot ovat jäsentensä edunvalvontajärjestöjä ja niiden voima ja merkitys perustuvat kollektiivisuuteen ja joukkovoimaan. Sen vuoksi on tärkeää, että maahanmuuttajataustaisten ihmisten ääni kuuluu riittävästi näissä järjestöissä, eivätkä keskustelua omi sinällään hyvää tarkoittavat, mutta jakaantuneiden työmarkkinoiden todellisista ongelmista usein tietämättömät tai jopa niihin välinpitämättömästi suhtautuvat kantaväestön edustajat. 1 EU/ETA/EFTA -alueen ulkopuoliset maat.

17 Debatti 015 mervi leppäkorpi muuttoliikettä ei voi hallita Ay-liikkeen tulisi päivittää käsityksensä työperusteisen oleskeluluvan hakijoista koskemaan myös niitä ulkomaalaisia, jotka jo työskentelevät Suomessa. len aina yhtä tyrmistynyt ay-liikkeen saatavuusharkintaa koskevia kannanottoja seuratessani siitä, miten vähän ay-liikkeessä ymmärretään siirtolaisuudesta. Ay-liike ei ole saatavuusharkintakysymyksessä poliittisesti maltillinen, vaan äärilaidassa, jossa sen ei pitäisi olla. Myös Esa Suominen puolustaa tekstissään saatavuusharkintaa ja yleisesti maahantulon sääntelyä. Maahantulon sääntelyllä tarkoitetaan käytännössä sitä, että meille haluttaisiin ottaa parhaat, vähän niin kuin heinolalainen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, joka haluaisi mahdollisimman hyväkuntoisia pakolaisia. Logiikka on sama, puhetapa vain vähän siistitty. Vaikka lakikirjassa lukeekin, että maahan tullaan jollain tietyllä perusteella ja luvat tähän haetaan lähetystöstä, ovat siirtolaisuuden syyt ja mekanismit paljon monimutkaisempia. Liikkeelle lähdön syynä saattaa olla esimerkiksi yhdistelmä kotiseudun luonnonkatastrofia, nuoriin kohdistettuja konservatiivisia vaatimuksia ja pula töistä. Tällaisessa tilanteessa on haastavaa saada viisumi Eurooppaan työn etsimistä varten tai järjestellä itselleen oleskelulupaehtojen mukainen työpaikka ulkomailta käsin. Eurooppaan tullaankin usein kokeilemaan onnea epävirallisempia reittejä. Moni hakee turvapaikkaa ymmärtämättä, kuka sen voi saada. Suomisen peräänkuuluttama sääntely jää käytännössä yritykseksi. Kun ihmisillä on tarve liikkua, he liikkuvat. Eurooppalainen maahantulon sääntely tarkoittaa käytännössä kuolemia rajoilla. Saatavuusharkinta muuttuu ongelmalliseksi, kun sitä aletaan soveltaa todellisuuteen: jo Suomessa oleskelevat ihmiset eivät saa oleskelulupaa työnsä perusteella, koska heitä ei virallisesti tarvita omalle työpaikalleen. Kohtaan itse ihmisiä, jotka ovat tehneet pitkäänkin töitä esimerkiksi turvapaikanhakijana tai naimisissa ollessaan. Kun turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen tai avioliitto menee karille, on saatavuusharkinta esteenä elämän jatkumiselle Suomessa. Oleskeluluvan sitominen nykyisellä tavalla alaan käytännössä työpaikkaan, koska uuden työn etsiminen ja saaminen ei välttämättä ole helppoa tarkoittaa sitä, ettei huonostakaan työpaikasta voi lähteä, koska samalla menettää oleskelulupansa perusteen. Saatavuusharkinta vaikeuttaa Euroopassa ja Suomessa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten aseman virallistamista, rajoittaa työmahdollisuuksia ja lisää hyväksikäytön mahdollisuuksia. Mitä riippuvaisempi työntekijä on työnantajastaan, sitä helpommin hän joustaa. Sen sijaan, että saatavuusharkinnalla edistettäisiin Suomessa jo oleskelevien ja jo työtä tekevien ihmisten Mervi Leppäkorpi tutkii paperittomuutta Euroopassa yhteiskuntapolitiikan jatkoopiskelijana Itä-Suomen yliopistossa. Hän on myös aktiivinen Vapaa liikkuvuus -verkostossa.

18 016 Peruste # Karoliina Paappa

19 Debatti 017 oikeuksia, ay-liike on mukana ylläpitämässä hyväksikäyttösuhteita edistävää lupakäytäntöä. Ainoa työntekijän kannalta myönteinen osa saatavuusharkinnassa on työnantajan kunnollisuuden tarkistaminen. Valitettavasti sekin kaatuu työntekijän niskaan. Jos työnantajalla on esimerkiksi verovelkaa, työntekijä menettää perusteensa oleskelulupaan. Suominen nostaa maahanmuuttajien korkean työttömyyden esiin. On kuitenkin tekopyhää puhua yleisesti maahanmuuttajien työttömyydestä ongelmana. Työttömyysaste vaihtelee paljonkin esimerkiksi kansalaisuuden mukaan. Yleisen ulkomaalaisten kategorian muodostaminen ei kerro sinänsä mitään. Kortistossa on jonkin verran niitä ihmisiä, jotka ovat lusineet viisi vuotta työsuhteissa sietämättömillä ehdoilla ja saatuaan pysyvän oleskeluluvan voivat vihdoinkin äänestää jaloillaan. Kuten Suominen toteaa, on tärkeää, että ulkomaalaisetkin työntekijät järjestäytyvät. Se kuitenkin edellyttää, että ay-liikkeessä ymmärretään heidän tilannettaan kokonaisvaltaisemmin ja ollaan valmiimpia katselemaan omia jäseniä kauemmas. Jos ay-liike on siirtolaisten näkökulmasta irrallaan todellisuudesta tai jopa heitä vastaan, on vaikea nähdä, miksi kukaan haluaisi liittyä liittoon. Ay-liike voisi päästä lähemmäksi siirtolaisia ja turvata paremmin heidän oikeuksiaan ja meidän kaikkien yhteisiä työmarkkinoita päivittämällä käsitystään todellisuudesta. Ulkomailta voisi ottaa oppia perustamalla matalan kynnyksen neuvontapisteitä, joissa ei kysellä papereita eikä jäsenkortteja, vaan puututaan todellisiin ongelmatilanteisiin. Saatavuusharkinnasta tulisi luopua ja resurssit keskittää työssä tapahtuvan hyväksikäytön kitkemiseen sekä ulkomaalaisten protestimahdollisuuksien lisäämiseen. esa suominen hysteriasta pragmaattisuuteen ervi Leppäkorven saatavuusharkintaa ja työperäistä maahanmuuttoa käsittelevä vastine herätti useita ajatuksia. Samalla se osoitti valitettavan kouriintuntuvasti, miten vaikeaa on keskustella aiheesta maltillisesti, pyrkien ongelmien ratkomiseen eikä niiden kieltämiseen. Leppäkorven näkemysten suurin ongelma on pakolaispolitiikan ja työperäisen maahanmuuton käsitteiden ja ilmiöiden tarkoituksellinen sekoittaminen. Kyseessä on kaksi eri asiaa, joita tulee käsitellä eri lähtökohdista. Pakolaisuudessa on kyse kansainvälisiin sopimuksiin perustuvasta järjestelmästä, jossa suojellaan kotimaastaan sotien tai vainon vuoksi paenneita henkilöitä. Työperäinen maahanmuutto taas liittyy talous-, elinkeino- ja työvoimapolitiikkaan. Sillä pyritään täyttämään työvoimatarvetta. Leppäkorpi vaalii käytännössä ajatusta, jossa maahantulijoista kannetaan vastuuta vain rajalle asti. Olisiko sellainen tilanne tavoittelemisen arvoinen,

20 018 Peruste # jossa Suomeen houkuteltaisiin valtavia määriä ihmisiä tekemään töitä, joita ei ole olemassa? Mikäli saatavuusharkinta ja työvoiman liikkuvuuden sääntely poistettaisiin, lisääntyisi sekä täällä jo olevien ulkomaalaistaustaisten että uusien tulijoiden riisto ja hyväksikäyttö. Vastakkainasetteluilta voisi olla vaikea välttyä. Kun töitä ei toiveista huolimatta olisi kaikille, uhkaisi kaikkia kilpajuoksu pohjalle. Leppäkorven teksti sisältää myös muutamia asiavirheitä, jotka saavat epäilemään hänen tuntemustaan lainsäädännön sisällöstä. Väite, jonka mukaan avioliiton karille meno johtaisi saatavuusharkinnan perusteella tapahtuvaan maasta poistamiseen on epätarkka. Naimisissa oleminen poistaa työluvan tarpeen ja pysyvä oleskelulupa heltiää muutaman vuoden liiton jälkeen. On myös kyseenalaista väittää, että lupa olisi alakohtaisuudestaan huolimatta sidottu yhteen työnantajaan. Luvan saaminenhan perustuu siihen, että koko alalla on työvoimatarve. Toivoisi, että ammattiyhdistysliikkeessä tehdyn työn merkitys olisi huomattu ja siitä tiedettäisiin. Leppäkorven peräänkuuluttama matalan kynnyksen neuvontapiste oli SAK:n toimesta käynnissä Tallinnassa vuosina juuri sillä tavalla, ettei papereiden perään kyselty. Lisäksi Helsingissä on lähiaikoina käynnistymässä yhteistyössä Euroopan sosiaalirahaston kanssa infopiste ja puhelinneuvonta ulkomaalaisille työntekijöille. SAK on myös aloittanut yhteistyön sisäministeriön koordinoiman ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kanssa ja moni ay-taho on muun muassa rahoittanut paperittomien klinikkaa. Siksi väite, jonka mukaan ayliike olisi maahanmuuttopolitiikassaan äärilinjalla perustuu tunteelle, ei analyysille. Kansalaisjärjestökentän hajanaisuus käy ay-liikkeen demonisoinnissa ikävän ilmeisesti esille. Se ei lopulta hyödytä ketään muuta kuin ulkomaalaisia työntekijöitään riistävää työnantajaa. Siksi olisi tärkeää, että innokas hyökkääminen pahoja korporaatioita vastaan korvautuisi jossain vaiheessa rakentavalla yhteistyöllä ja reformististen ratkaisujen hyväksymisellä. Näin tärkeä haaste voitaisiin ratkaista mahdollisimman humaanilla tavalla. Yhdistäviä tekijöitä kun on paljon enemmän kuin erottavia. MIKÄLI SAATAVUUSHARKINTA JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUDEN SÄÄNTELY POISTETTAISIIN, LISÄÄNTYISI SEKÄ TÄÄLLÄ JO OLEVIEN ULKOMAALAISTAUSTAISTEN ETTÄ UUSIEN TULIJOIDEN RIISTO JA HYVÄKSIKÄYTTÖ.

MIKSI SIIRTOLAISUUS ON MERKITYK- SELLISTÄ?

MIKSI SIIRTOLAISUUS ON MERKITYK- SELLISTÄ? 006 Peruste #1 2014 siirtolaisuus MIKSI SIIRTOLAISUUS ON MERKITYK- SELLISTÄ? russell king käännös: tatu ahponen Alkuperäinen teksti on osa Malmön yliopiston MIM-instituutin Willy Brandt working paper -sarjan

Lisätiedot

Peruste #1 2014. siirtolaisuus RAJAT LIIKKEESSÄ

Peruste #1 2014. siirtolaisuus RAJAT LIIKKEESSÄ 022 Peruste #1 2014 siirtolaisuus RAJAT LIIKKEESSÄ Yhteiskunnallinen asema vaikuttaa merkittävästi ihmisten liikkumismahdollisuuksiin. Kylmän sodan päättymisen jälkeiset visiot rajattomasta maailmasta

Lisätiedot

siirtolaisuus ja ammattiyhdistysliike

siirtolaisuus ja ammattiyhdistysliike 012 DEBATTI Peruste #1 2014 siirtolaisuus siirtolaisuus ja ammattiyhdistysliike Ammattiyhdistysliikkeen katsotaan usein painottavan niin kutsuttua työperäistä maahanmuuttoa ja työtilanteeseen perustuvaa

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskit ja rajaturvallisuus Riskit, riskiyhteiskunta, riskikäyttäytyminen, riskianalyysi,

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen?

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? KARKOTETUT - SEMINAARI EUROOPPALAISESTA SIIRTOLAISPOLITIIKASTA 6. 7.9. 2016 MARKUS HIMANEN, TURUN YLIOPISTO, 6.9.2016 Siirtolaisuuden

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle. Tuomas Martikainen

Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle. Tuomas Martikainen Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 2007/0094(COD) 18.3.2008 LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus-

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Vetoomusvaliokunta 2004 13. syyskuuta 2001 LAUSUNTO vetoomusvaliokunnalta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Ehdotus neuvoston direktiiviksi

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM KVTR Yli-Vakkuri Laura Suuri valiokunta

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM KVTR Yli-Vakkuri Laura Suuri valiokunta Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00550 KVTR Yli-Vakkuri Laura 16.11.2004 Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä luonnoksesta neuvoston päätökseksi määräenemmistöpäätöksentekoon siirtymisestä rajavalvonta-,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

MAAILMAN- KANSALAISUUTTA JA VAPAUTTA? GLOBAALIN TALOUSKRIISIN OPETUKSET

MAAILMAN- KANSALAISUUTTA JA VAPAUTTA? GLOBAALIN TALOUSKRIISIN OPETUKSET 030 Peruste #1 2014 siirtolaisuus MAAILMAN- KANSALAISUUTTA JA VAPAUTTA? GLOBAALIN TALOUSKRIISIN OPETUKSET stephen castles käännös: henna kaarakainen Alkuperäinen artikkeli: Stephen Castles (2012) Cosmopolitanism

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Kansalaisuuden teot ja toiminnot

Kansalaisuuden teot ja toiminnot Kansalaisuuden teot ja toiminnot vastaanottokeskuksessa SOSIAALIPEDAGOGIIKAN PÄIVÄT 2017 PÄIVIKKI RAPO, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Johdattelua aiheeseen Tuolla vastapäisessä rakennuksessa on teollisuusompelukoneita,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.8.2015 COM(2015) 411 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus FI FI 1. JOHDANTO Euroopan talousalueesta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia kohdataan valvonnassa yhä useammin

Työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia kohdataan valvonnassa yhä useammin Työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia kohdataan valvonnassa yhä useammin Havainnot ja työnteko-oikeuden varmistaminen Info ulkomaisen työvoiman käytöstä ja tilaajan selvitysvelvollisuudesta 5.10.2017 Tarkastaja

Lisätiedot

Numerologiaa yksinkertaisille

Numerologiaa yksinkertaisille 1.12.2006 Numerologiaa yksinkertaisille Laadustaan tunnetulla Suomi24-palstalla on mainittu, 1 että kampanjaltani putosi pohja pois, koska Suomi on tänä vuonna ottanut vastaan vain 75 kiintiöpakolaista,

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Luonnonvarayhdyskunnat

Luonnonvarayhdyskunnat Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen

Lisätiedot

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Afganistanissa on käyty sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Vuosien saatossa konfliktin osapuolet ovat vaihdelleet, ja siihen on osallistunut myös

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö

TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö 16.3.2009 OLESKELULUVAT VUONNA 2008 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2008 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Työntekijän oleskelulupa-asiat TE-toimistossa. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Antti Karjalainen

Työntekijän oleskelulupa-asiat TE-toimistossa. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Antti Karjalainen Työntekijän oleskelulupa-asiat TE-toimistossa Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto 15.5.2017 Antti Karjalainen Työntekoa varten tarvittavat luvat EU:n ulkopuolisen maan kansalaisen työnteko Suomessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif Seksityö ja maahanmuutto Suomessa Elani Nassif Tutkimuksen tavoite Ymmärtää miksi ja miten seksityöntekijät ja erityisesti maahanmuuttajat /ulkomaalaiset seksityöntekijät jäävät systeemin ulkopuolelle

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Ulkomaalaisten lupa-asiat Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Viisumi vai oleskelulupa? Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti heikki.ervasti@utu.fi Lähtökohdat Käänne työllisyyspolitiikassa 1990-luvulla Painopiste työvoiman tarjonnassa Rakenteellisen työttömyyden

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot